Toimintasuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Liite 7A Toimintasuunnitelma 2017 Hallituksen esitys

2 Sisällysluettelo JOHDANTO KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Keskeiset päättäjät edistävät kunnianhimoista ja kestävää kehitysrahoitusta Keskeiset päättäjät säätelevät suuryritysten toimintaa ihmisoikeuksien suojelemiseksi globaalissa etelässä Keskeiset päättäjät edistävät talouden läpinäkyvyyttä Keskeiset päättäjät edistävät riittävää ja läpinäkyvää ilmastorahoitusta sekä kestävää energiapolitiikkaa KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAA ASENNEILMAPIIRIIN JA LISÄÄ SUOMALAISTEN TOIMINTAA OIKEUDENMUKAISEN MAAILMAN PUOLESTA Kansalaisjärjestöt Suomessa ovat aktiivisia globaalikasvatustoimijoita Kansalaisjärjestöt kehittävät kapasiteettiaan ja taitojaan globaalikasvatuksessa yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Ihmiset Suomessa toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushanke (ohjelman ulkopuolella) KEPA VAHVISTAA JÄSENTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ Jäsenjärjestöt vahvistavat kapasiteettiaan ja taitojaan tehdä kehitysyhteistyötä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Keskeiset virkamiehet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan moninaiset roolit ja arvostavat kansalaisjärjestöjä itsenäisinä kehitystoimijoina Kepan jäsenjärjestöt ja etelän kumppanit puolustavat kansalaisyhteiskunnan tilaa globaalisti KEPA ON TULOKSELLINEN JA OPPIVA ORGANISAATIO Kepan jäsenjärjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ja Kepan kanssa oikeudenmukaisen maailman puolesta Kepan organisaatioviestintä Suunnittelu, seuranta ja arviointi edistävät oppimista ja tuloksellisuutta HALLINTO Resurssien tehokas ja kestävä käyttö Asiantunteva, motivoitunut ja uudistumiskykyinen henkilöstö JOHTAMINEN LIITE Kepan henkilöstö Kepa ry Toimintasuunnitelma 2017

3 JOHDANTO YK:n uusi kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 ja sen keskeiset periaatteet, kuten köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, kestävä kehitys ja tavoitteiden universaalius merkitsevät suuria muutoksia kehitysajattelussa maailmanlaajuisesti. Uuden ohjelman seitsemäntoista tavoitetta kattavat käytännössä koko inhimillisen elämän eri näkökulmista ja muodostavat yhden integroidun kokonaisuuden. Rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän aiemmat jakolinjat ovat häviämässä. Samat talouden tai politiikkajärjestelmien valuvirheet saavat aikaan eriarvoisuutta ja köyhyyttä niin Sambiassa kuin Suomessa. Elämme yhä vahvemmin sidoksissa toinen toisiimme ja kohtaamme samoja ongelmia riippumatta siitä, millä kohtaa maapalloa olemme sattuneet syntymään. Agenda 2030 on pisimmälle viety kansainvälisen yhteisön suunnitelma siitä, miten yhdessä vastaamme ihmiselämää ja luontoa uhkaaviin haasteisiin. YK:n uusi kehitysohjelma haastaa myös kehitysyhteistyön katto- ja asiantuntijajärjestöä Kepaa ja sen jäsenjärjestöjä pohtimaan omaa roolia, tehtäviä ja paikkaa osana maailmanlaajuista kansalaisten muutosvoimaa ja samalla osana suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä verkostoissa on yksi johdonmukainen väylä universaalin ohjelman toteuttamisessa. Kumppanuus kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen kanssa on jatkunut joidenkin jäsenten kohdalla yli 150 vuotta ja sen syventämiselle on entistä vahvemmat perusteet. Agenda kehitysohjelman universaalius pakottaa Kepan syventämään yhteistyötään myös muiden sektorien kattojärjestöjen kanssa Suomessa. Suomen Agenda 2030:n kansallista toimeenpanosuunnitelmaa tullaan seuraamaan ja arvioimaan niin globaalissa toimintaympäristössä kuin kansallisella ja paikallisella tasolla. Asenteiden koveneminen ja ilmapiirin kiristyminen ovat olleet useamman vuoden jatkunut kehityskulku niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Maahanmuuttokriittisyys ja taloudellinen ahdinko ovat johtaneet omien intressien korostamiseen ja vastaavasti globaalivastuun heikentymiseen. Samaan aikaan kuitenkin yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa ulkoasiainministeriön tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä ja pitää sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vaikka kehitysyhteistyön merkityksen avaamisessa on onnistuttu, kehitysyhteistyön tuloksista kertominen on entistä tärkeämpää. Kehitysjärjestöjen on kerrottava suomalaisille siitä, miten köyhyyden poistamisessa on edistytty ja mitä onnistumisia työn tuloksena on syntynyt. Uuden kehitysohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomen ja suomalaisten aktiivista osallistumista. Sääliin vetoaminen tai syyllistäminen täytyy korvata viestillä, jossa köyhyyden ja eriarvoisuuden syihin puuttuminen nähdään välttämättömänä ja samalla tuloksellisena toimintana. Kepa on hakenut EU-rahaa Frame, Voice, Report! -projektiin, jonka avulla juuri vahvistettaisiin järjestöjen kehitysviestintää. Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet toimia ovat pitkään olleet maailmalla vastatuulessa, ja tilanne näyttää vuosi vuodelta vain synkkenevän. Kansalaisyhteiskunnan yhteistyöverkoston Civicuksen tuoreen raportin mukaan tilanne on suorastaan huolestuttava: viime vuonna peräti 109 maassa rajoitettiin kansalaisten ja järjestöjen yhdistymis-, kokoontumis- ja ilmaisuvapauksia. Näissä maissa ihmisoikeuspuolustajia, kansalaisaktivisteja ja toimittajia vastaan hyökätään monin tavoin, myös väkivaltaisesti. Toimintasuunnitelma

4 Kansalaisia pelotellaan, pidätetään tekaistuin perustein ja työvälineitä, kuten tietokoneita, takavarikoidaan. Suomessa asiat ovat maailman mittakaavaan sijoitettuna edelleen hyvin, mutta merkkejä kansalaistoiminnan edellytysten heikkenemisestä näkyy meilläkin. Viime vuonna kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen työhön tehdyt historiallisen suuret leikkaukset herättivät huomiota, ja yli ihmistä allekirjoitti vetoomuksen kehitysyhteistyöleikkausten kohtuullistamiseksi. Tänä syksynä räikein esimerkki kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kapenemisesta on rauhantyötä ja ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen tuen loppuminen. Kepa jatkaa kehitysjärjestöjen toimintaedellytysten puolustamista. Sen johdolla vaikutetaan aktiivisesti kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen uudistamiseen. Samoin Kepa yhdessä muiden sektoreiden kattojärjestöjen kanssa tuo esille itsenäisen ja vahvan kansalaisyhteiskunnan merkityksen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna eri tapahtumissa. Toimiva kansalaisyhteiskunta on demokratian vakuutusmaksu ja yhteiskuntarauhan tae. Vuosi 2017 on Kepan kaksivuotisen ohjelmakauden viimeinen vuosi. Se on samalla ensimmäinen vuosi, jolloin toiminta ja organisaation resurssit on sopeutettu syksyn 2015 leikkauspäätösten kehikkoon. Kepalla on maatoimistot Tansaniassa ja Mosambikissa, ja niitä johdetaan Dar es Salaamista käsin. Henkilöstö ja johto maatoimistoissa on ensimmäistä kertaa kokonaan paikalta palkattu. Itä-Afrikan toiminnan lisäksi yhteistyökumppanuuksia jatketaan Nicaraguassa ja Kambodzhassa Helsingistä käsin. Kepalla on Suomessa, Tansaniassa ja Mosambikissa yhteensä 49 työntekijää, joista kaksi on siviilipalvelusmiestä. Kepan vuosibudjetti on 4,3 miljoonaa euroa. Toimintasuunnitelma

5 1 KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Kepa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon teemoissa, jotka vaikuttavat vahvasti köyhyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin: kehitysrahoituksessa, ihmisoikeuksien toteutumisessa yritysvastuun kautta, vero-oikeudenmukaisuudessa ja ilmastotyössä. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä Kepan jäsenjärjestöjen, etelän kumppanijärjestöjen ja kansainvälisten järjestöverkostojen kanssa. Työn tavoitteena on tuoda päättäjien tietoon politiikan globaaleja vaikutuksia ja nostaa kehitysmaiden ääntä päätöksentekoon. Suomessa työ keskittyy poliittiseen vaikuttamiseen, jonka kohderyhmänä ovat poliittiset päättäjät. Käytännössä Kepa tapaa kansanedustajia ja virkamiehiä, tuottaa selvityksiä ajankohtaisista kehityskysymyksistä ja tarjoaa asiantuntemustaan esimerkiksi valiokuntatyöhön. Kepa myös tukee jäsenjärjestöjen vaikuttamistyötä ja kampanjointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikissa ohjelmamaissaan Kepa tukee paikallista kansalaisyhteiskuntaa vaikuttamaan oman maansa päättäjiin samoissa teemoissa, kuten verokysymyksissä. Lisäksi Tansaniassa ja Mosambikissa luodaan vuoropuhelua paikallisten kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisen yhteisön (avunantajamaat, kansainväliset järjestöt) välille, jotta kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittisiin prosesseihin voidaan tukea. Suomessa tehtävä vaikuttamistyö käyttää hyväkseen Kepan ohjelmamaista saatavaa tietoa, jota välitetään myös Kepan viestintäkanavilla ja sosiaalisessa mediassa. Viestintä on tärkeä osa Kepan vaikuttamistyötä. Globaaleista ongelmista viestitään selkeästi ja kiinnostavasti, jotta ymmärrys yhteisistä haasteista ja poliittinen paine niiden ratkaisemiseksi kasvaa ja myös kehitysyhteistyön kannatus ja merkitys kasvavat. Kepan asiantuntijat tarjoavat tiedotusvälineille asiantuntemusta kehityskysymyksistä ja viestivät työstään sosiaalisessa mediassa erilaisille yleisöille. 1.1 Keskeiset päättäjät edistävät kunnianhimoista ja kestävää kehitysrahoitusta Kepa jatkaa aktiivista vaikuttamista päättäjiin ja ministeriöihin kehitysrahoituksen saralla seuraten erityisesti Suomen kehitysyhteistyön määrää, laatua ja tuloksellisuutta sekä tuottamalla ja tarjoamalla tietoa ajankohtaisista kehityskysymyksistä. Myös järjestöjen välistä koordinaatiota parannetaan ja järjestöjä innostetaan nostamaan esiin kehitysyhteistyön saavutuksia ja tuloksia ja viestimään niistä tehokkaasti. Tärkeä osa työtä on nostaa esiin kehitysyhteistyön arkipäivään liittyviä konkreettisia esimerkkejä Suomen toiminnan vaikutuksista. Kepa seuraa kestävän kehityksen rahoitusta ja Addis Abeban huippukokouksessa tehtyjä kehitysrahoitussitoumuksia verokysymysten, kehitysyhteistyön ja yksityisen sektorin roolin osalta. Agenda 2030 toimeenpanon resursseihin liittyen tuotetaan ajankohtaista tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kepa toimii myös osana kehitysrahoitusta seuraavia kansainvälisiä verkostoja, esimerkiksi kehitysrahoitukseen, velkakysymyksiin ja avun tehokkuuteen erikoistunutta Eurodad-verkostoa. Toimintasuunnitelma

6 Kepa tekee viestintä- ja vaikuttamistyötä Agenda tavoitteiden saavuttamiseksi. Kepa vaikuttaa Suomen Agenda toimeenpanosuunnitelman toteutukseen olemalla tiiviissä yhteydessä valtionhallinnon toimikuntiin ja koordinoimalla laaja-alaista järjestöjen yhteistä vaikuttamistyötä, jotta kansalaisyhteiskunnan ääni tulisi esiin kestävän kehityksen työssä. Kepa kokoaa yhteistyössä eri alojen kattojärjestöjen ja oman jäsenistönsä kanssa ensimmäisen varjoraportin, jolla seurataan vuosittain Suomen toimia Agenda tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa käsitellään vuosittain vaihtuvia tavoitteita siten, että joka vuosi tarkastellaan tavoitetta 17 (yhteistyö ja kumppanuus). Kepa vastaa tämän osion sisällöstä keskittyen muun muassa kehitysyhteistyörahoituksen nykytilanteeseen ja konkreettisiin ehdotuksiin, kuinka rahoitusta voitaisiin parantaa. Ohjelmamaissaan Kepa seuraa yhdessä kumppaniensa kanssa ulkomaisen avun merkitystä, saavutuksia ja haasteita (ml. Suomen maaohjelmien toteutuminen) ja yksityissektorin roolia ja toimintaa maatasolla. Agenda kehitysohjelman osalta tuetaan paikallisten kumppanien ja järjestöverkostojen työtä kansallisen toimeenpanon seuraamisessa ja tuotetaan materiaalia Tansaniasta Suomen Agenda varjoraporttiin vuodelle Kepa tukee kumppaneidensa yhteyksiä alueellisiin verkostoihin (esim. Reality of Aid Africa). Keskeisiä kumppaneita kehitysrahoituksen osalta ovat Policy Forum Tansaniassa ja Mosambikin velkaryhmä (Grupo Moçambicano da Divida). 1.2 Keskeiset päättäjät säätelevät suuryritysten toimintaa ihmisoikeuksien suojelemiseksi globaalissa etelässä Kepa tekee vaikuttamistyötä sen puolesta, että monikansalliset yritykset kunnioittaisivat ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Yksityisen sektorin rooli kehitysyhteistyössä on korostunut, ja Kepa pyrkii vaikuttamaan siihen, että julkista rahoitusta saavilta yrityksiltä edellytetään korkeiden sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden standardien noudattamista sekä avointa ja läpinäkyvää toimintaa. Hankintalakiuudistuksen myötä Kepa pyrkii vaikuttamaan siihen, että julkisissa hankinnoissa huomioidaan koko arvoketjun vastuullisuus. Kepa koordinoi järjestöjen kanssa tehtävää yhteistä vaikuttamistyötä sekä seuraa yritysvastuusääntelyn kehittymistä ja YK:n ohjaavien periaatteiden toimeenpanoa Suomessa. Kepa osallistuu julkiseen keskusteluun vastuullisesta liiketoiminnasta ja tuottaa sen tueksi tietoa. Ohjelmamaissaan Kepa tukee kumppaniensa työtä ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi omista oikeuksistaan ja yrityksiä koskevien ihmisoikeussäännösten laatimiseksi kansallisella tasolla. Mosambikissa, Tansaniassa ja Nicaraguassa painopisteenä on kaivannaissektorin investoinnit ja paikallinen niihin liittyvä politiikka. Kepan kumppani Actions for Democracy and Local Governance kartoittaa ihmisoikeustilannetta Luoteis- Tansanian kaivosalueilla ja Kepan tukemana kehittää paikallisten vaikutusten tuomista mukaan alueelliselle ja kansalliselle päätöksenteon tasolle. Kepa suunnittelee yhteistyötä uuden, kaivannaistoimintaan liittyvän kansalaisyhteiskunnan verkoston HakiRasilimalin kanssa. Mosambikissa tuetaan kansalaisjärjestöjen luonnonvaraverkostoa vaikuttamaan maan päättäjiin, jotta isoja yrityksiä säädeltäisiin ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja vastuullisen toiminnan edistämiseksi. Molemmissa maissa tuetaan verkostojen kapasiteetin vahvistamista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä selvitysten tekemistä ja keskustelutilaisuuksia vaikuttamistyön tueksi. Nicaragualainen ympäristö- ja luonnonvarakysymyksien parissa työskentelevä kumppani Centro Humboldt kutsutaan Suomeen osallistumaan muun muassa Maailma kylässä -festivaalille. Toimintasuunnitelma

7 1.3 Keskeiset päättäjät edistävät talouden läpinäkyvyyttä Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on yksi keskeisimmistä Kepan edistämistä keinoista kansainvälisen veronkierron ja verovälttelyn estämiseksi. Kattavan julkisen maakohtaisen veroraportoinnin vaatiminen monikansallisilta yrityksiltä sekä yritysten todellisten edunsaajien julkisuus ovat tässä keskeisiä tavoitteita. Kepa pitää kansainväliseen veropolitiikkaan liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa esillä päätösten kehitysvaikutuksia sekä tuottaa niistä tietoa. Kepa puolustaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja automaattiseen verotietojen vaihtoon sekä seuraa Suomen Kehitys ja verotus -ohjelman toimeenpanoa. Tansaniassa ja Mosambikissa Kepa vahvistaa vero-oikeudenmukaisuuden parissa toimivia järjestöverkostoja, erityisesti niiden vaikuttamis- ja kampanjatyötä sekä yhteistyötä globaalien ja afrikkalaisten vero-oikeudenmukaisuusverkostojen kanssa. Tansaniassa jatketaan Tanzania Tax Justice Coalitionin (TTJC) vaikuttamistyön tukemista verovälttelyn estämiseksi. 1.4 Keskeiset päättäjät edistävät riittävää ja läpinäkyvää ilmastorahoitusta sekä kestävää energiapolitiikkaa Kun Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan, ilmastopolitiikan painopiste siirtyy yhä vahvemmin toimeenpanoon. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa Kepa kirittää Suomen hallitusta nostamaan ilmasto- ja energiapolitiikan kunnianhimon tasoa. Vaikuttamistyötä jatketaan vuonna 2017 erityisesti riittävän ja läpinäkyvän ilmastorahoituksen puolesta. Lisäksi Suomen ilmasto- ja energiastrategian viimeistelyn sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) yhteydessä vaaditaan kirjauksia, jotka noudattavat viimeisimmän tieteellisen tiedon vaatimuksia, jotta tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä toteutuu. Kepa vaikuttaa sen puolesta, että 100 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2050 mennessä ja investoinnit siirretään pois fossiilisista sijoituskohteista. Ohjelmamaissa tuetaan kumppanien työtä uusiutuviin energiamuotoihin ja ilmastorahoitukseen liittyvässä vaikuttamis- ja kampanjatyössä. Mosambikissa Kepa tukee kumppaninsa Justiça Ambientalin (JA!) ja järjestöverkostojen vaikuttamistyötä ilmastorahoituksen määrään liittyen ja tietoisuuden kasvattamista kestävistä energiaratkaisuista ja vähähiilisestä kehityksestä Mosambikissa. Tansaniassa seurataan aiheista käytävää keskustelua mutta ilman varsinaista kumppanijärjestöä. Toimintasuunnitelma

8 2 KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAA ASENNEILMAPIIRIIN JA LISÄÄ SUOMALAISTEN TOIMINTAA OIKEUDENMUKAISEN MAAILMAN PUOLESTA Laaja-alaisesti ymmärretty ja kriittistä lähestymistapaa noudattava globaalikasvatus haastaa talouskasvukeskeisen ja yksilöllisyyttä korostavan maailmankuvan tuomalla esiin pohjoisen ja etelän välisen keskinäisriippuvuuden, planeetan ekologiset reunaehdot ja eriarvoisuuden poistamisen välttämättömyyden. Asennemittauksissa suomalaiset kannattavat globaalin yhteisvastuun kantamista ja ymmärtävät kestävän kehityksen asettaman syvällisen muutoksen tarpeen. Toisaalta yleisen asenneilmapiirin koveneminen, vihapuheen lisääntyminen ja globaalin vastuun kyseenalaistaminen asettavat kansalaistoimijat haasteiden eteen: Miten välittää suomalaisille realistista tietoa maailman tilanteesta, tehdyn työn tuloksista, mutta samalla kertoa, että työtä oikeudenmukaisen maailman eteen tarvitaan edelleen? Miten voimme vastata tämän päivän isoihin haasteisiin täynnä toivoa, aktiivisella otteella ja viestiä mahdollisuuksista toimia globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta? Jotta järjestöt pystyvät tähän työhön yhä paremmin, Kepa tukee niiden työn näkyvyyttä ja osaamista järjestämällä oppimis- ja neuvontatilaisuuksia, joiden kautta Kepa myös tuo uusia ideoita ja toimintamalleja kansainvälisistä verkostoista Suomeen. 2.1 Kansalaisjärjestöt Suomessa ovat aktiivisia globaalikasvatustoimijoita Kepa tukee järjestöjen yhteistyötä ja verkostoitumista, jotta niiden toiminta asennevaikuttajina on entistä näkyvämpää ja tuloksellisempaa. Kepa tarjoaa järjestöille näkyvyyttä ja tuo esiin globaalikasvatusjärjestöjen laadukasta ja tuloksellista työtä. Vuoden 2017 aikana uudistetaan Kepan opettajien ja järjestöjen yhteistyöalustaa globaalikasvatus.fi-sivustoa, jotta koulut ja järjestöt voivat käyttää sitä entistä tehokkaammin työnsä tukena. Kepa tarjoaa järjestöille yhteistyömahdollisuuksia, kuten globaalikasvatusverkoston, jotka lisäävät järjestöjen keskinäistä oppimista, vaikuttavuutta, työn laatua ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Vuoden 2017 aikana Kepa tekee yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten ja muiden opetusalan toimijoiden kanssa, jotta globaalikasvatus vahvistuu uusien opetussuunnitelmien toimeenpanossa. Opettajaksi opiskelevia tavoitetaan Maailma koulussa -seminaarien kautta ja virassa toimivia opettajia Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushankkeen kautta. Opetus- ja kasvatusalan suurtapahtumassa Educa-messuilla Kepa toteuttaa Kansalaisvaikuttamisen torin, jossa opetusalan ammattilaiset pystyvät hyödyntämään järjestöjen osaamista. Hyvin käynnistynyttä yhteistyötä oppikirjakustantajien kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen. Globaalikasvatusjärjestöt tarjoavat asiantuntemusta oppikirjojen kirjoittajille ja kustantajille kommentoimalla käsikirjoituksia. Vuoden aikana laaditaan lisäksi yhteinen työkalu globaalikasvatusnäkökulmien sisällyttämiseksi oppimateriaaleihin. Kestävä kehitys on keskeinen osa Kepan globaalikasvatustyötä. Esimerkiksi oppikirjojen sisältöyhteistyössä kustantajien kanssa viitataan kestävän kehityksen tavoitteisiin yhtenä globaalikasvatuksen välineenä. Toimintasuunnitelma

9 Järjestämällä Maailma kylässä -festivaalin sekä koordinoimalla noin 20 kaupungin Mahdollisuuksien tori -verkostoa Kepa auttaa järjestöjä tavoittamaan ihmisiä ympäri Suomea ja kertomaan heille globaaleista kysymyksistä ja kehitysyhteistyön saavutuksista. Tapahtumat tarjoavat yli sadalletuhannelle globaaleista kysymyksistä kiinnostuneelle kävijälleen paikan, jossa he voivat syventää ymmärrystään ja löytää itselleen sopivan tavan toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vuonna 2017 Maailma kylässä -festivaalin teema on kansalaisyhteiskunta ja alueellinen painotus on Latinalaisessa Amerikassa. Agenda 2030:n tavoite köyhyyden vähentämisestä tulee olemaan yksi festivaalin alateemoista ja kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät myös Mahdollisuuksien toreilla. Festivaalin tuotanto ja sen sisältöjen ideointi tehdään tiiviissä yhteistyössä Kepan jäsenjärjestöjen kanssa. Festivaalin varainhankinnan kehittämistä jatketaan erityisprojekteilla, joissa kulttuurisisällöt ja vaikuttamistyö yhdistyvät aikaisempaa enemmän. Festivaalille suunnitellaan osasto myös kestävän kehityksen yrityksille. 2.2 Kansalaisjärjestöt kehittävät kapasiteettiaan ja taitojaan globaalikasvatuksessa yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Kepa järjestää vuoden 2017 aikana kahdeksan viestintää, poliittista vaikuttamistyötä, kampanjointia ja globaalikasvatusta käsittelevää koulutusta. Koulutusten vaikuttavuutta lisätään kehittämällä prosessimaista oppimista ja luomalla koulutuspolkuja. Myös erilaisia opintopiirejä ja keskinäistä vertaisoppimista tuetaan. Maailma kylässä -festivaalin valmisteluissa järjestetään tilaisuuksia, jotka vahvistavat järjestöjen osaamista ja yhteistyötä sekä kehittävät globaalikasvatuksen ja vaikuttamistyön tuloksellisuutta tapahtumassa. Verkko-oppimismahdollisuuksia parannetaan kokoamalla yhteen Kepan globaalikasvatuskoulutusten sisältöjä ja materiaaleja siihen sopivaan oppimisympäristöön. Koulu maailmaa muuttamaan -hanke kokoaa järjestökentän osaamisen niin, että sitä voidaan käyttää tukena opetustyössä ja koulujen kehittämisessä. Hankkeessa mukana olevat järjestöt vahvistavat omaa osaamistaan yhteisen kokeilemalla oppimisen ja vertaiskehittämisen keinoin. Diasporayhteisöjen roolia ja osaamista globaalikasvatuksessa vahvistetaan järjestämällä erityisesti heille suunnattua koulutus- ja neuvontatoimintaa. Kepa seuraa kansainvälisissä verkostoissa tehtävää globaalikasvatustyön kehittämistä ja tutkimustyötä ja kutsuu ajankohtaisia kansainvälisiä kouluttajia Suomeen inspiroimaan alan kehittämistä. Järjestöjen yhteistyölle ja oman toiminnan kehittämiselle saattaa avautua uusia mahdollisuuksia, jos Kepan kautta Suomessa toteutettava Frame, Voice, Report! -EU-hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen. Toteutuessaan seitsemän EU-maan kehitys- ja globaalikasvatusjärjestöjen yhteishanke tarjoaa suomalaisille globaalikasvatustoimijoille uusia rahoitusmahdollisuuksia ja paikan kehittää toiminnan laatua ja tavoitteellisuutta. Agenda 2030 näkyy hankkeessa erityisesti siirtolaisuuteen, tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen liittyvissä teemoissa. 2.3 Ihmiset Suomessa toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta Kepa nostaa globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa. Kepa.fi-verkkosivuston, Maailman Kuvalehden ja erilaisten Toimintasuunnitelma

10 tapahtumien kautta Kepa tarjoaa suomalaisille tietoa ja uusia näkökulmia globaaleihin kehityskysymyksiin sekä innostaa toimimaan ongelmien ratkaisemiseksi. Kepan viestinnän ja journalistisen työn pohjana ovat Kepan vaikuttamistyön teemat: ilmasto, globaali talous, kehitysrahoitus, Agenda 2030 ja vahva kansalaisyhteiskunta. Viestinnässä hyödynnetään Kepan ja jäsenjärjestöjen asiantuntemusta Suomessa ja etelässä. Uudistettu Kepa.fi-sivusto vastaa paremmin nykypäivän käyttäjien vaatimuksia, tarjoaa laadukkaita sisältöjä ja vahvistaa Kepan brändiä. Kepan verkkosivustolla tuodaan myös entistä selkeämmin esille kehitysyhteistyön tuloksia ja vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitystä. Sivuston kehittäminen jatkuu edellisvuonna tehdyn suuren uudistuksen jälkeen ketterän kehityksen menetelmällä. Sivustolla panostetaan visuaalisiin sisältöihin ja avauksiin uudenlaisten kohderyhmien saavuttamiseksi. Maailman Kuvalehti ilmestyy jatkossa hieman harvemmin (7 kertaa vuodessa), mutta sisällöltään ja ulkoasultaan entistä vaikuttavampana: visuaalisesti tuoreempana ja sivumäärältään suurempana. Uudistus luo hyvät edellytykset hankkia uusia lukijoita ja tavoittaa uusia kohderyhmiä. Maailman Kuvalehti tuo esiin kehitysyhteistyön tuloksia ja järjestöjen työtä, avaa globaalien ongelmien taustoja ja syventää lukijoiden ymmärrystä ihmisten tarinoiden, kulttuurin ja analyyttisten esseiden kautta. Maailma kylässä -festivaalin etupäässä järjestöistä koostuvat näytteilleasettajat sekä keskustelu- ja kulttuuriohjelma tarjoavat suurelle yleisölle tietoa siitä, miten he voivat omalla toiminnallaan vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, toimia rauhan puolesta ja edistää kestävien yhteiskuntien rakentamista. Kepan tapahtumaviestintä ja mediayhteistyö nostavat järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavat ohjelmasisällöt ja globaalit teemat esiin valtamediassa Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushanke (ohjelman ulkopuolella) Kepassa toimii vuosina 2016 ja 2017 ulkoministeriön rahoittama Koulu maailmaa muuttamaan -hanke, joka yhteistyössä järjestöjen kanssa tarjoaa opettajille, kouluille ja opetustoimelle tukea vuonna 2016 voimaan tulleen perusopetuksen opetussuunnitelman jalkauttamiseksi globaalikasvatuksen näkökulmasta. Vuoden 2017 aikana hanke toteuttaa täydennyskoulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea, lanseeraa opettajan tueksi tarkoitetun verkko-oppimisympäristön ja tekee yhteistyötä pilottikoulujen kanssa oppilaitosten toimintakulttuurin saralla. Agenda 2030 on kaikkien Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen koulutusmoduulien läpileikkaava teema. Hanke päättyy vuoden lopussa ja sille pyritään etsimään yhteistyötahoja tulosten juurruttamiseksi. Toimintasuunnitelma

11 3 KEPA VAHVISTAA JÄSENTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ Kattojärjestönä Kepa toimii aktiivisesti jäsenjärjestöjensä toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Kepa vaikuttaa siihen, että monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan roolit ja riippumattomuus tunnustettaisiin osana Suomen kehityspolitiikkaa ja että kansalaisjärjestöjen tuloksellista työtä arvostettaisiin. Kepan prioriteettina on säilyttää suomalaisten järjestöjen mahdollisuudet toimia kaikkialla maailmassa eri sektoreilla ja että mahdollisimman monilla järjestöillä ja suomalaisilla säilyisi mahdollisuus toimia myös kehitysyhteistyön ja globaalikasvatuksen saralla. Samalla yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa kehitetään tapoja osoittaa ja varmistaa kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuus, vastuullisuus, avoimuus ja uskottavuus kehitystoimijoina. Vuoden 2017 painopisteinä ovat kansalaisyhteiskuntalinjaukseen vaikuttaminen ja järjestöjen kehitysyhteistyön laadullinen kehittäminen yhdessä kumppanijärjestön kanssa. Koska ulkoministeriö ei järjestä hanketukihakua vuonna 2017, koulutuksessa ja neuvonnassa painottuvat uuden innovointi ja järjestöjen tulosten seuranta ja raportointi. Kepa tarjoaa järjestöille ideoita siitä, miten tarkastella uusia rahoituslähteitä ja yritysyhteistyötä kehitysyhteistyöhankkeiden rahoittamiseksi. Ohjelmatuen osalta Kepa kehittelee tapoja, joilla järjestöt voivat yhdessä vastata ministeriön teettämän instrumenttievaluaation nostamiin kehittämistarpeisiin. Kestävän kehityksen tavoitteet sisältyvät luontevasti kaikkiin Kepan järjestöille tuottamiin neuvonta- ja oppimistilaisuuksiin, ja Agenda 2030:n tavoitteista ja toteutuksen tarjoamista mahdollisuuksista kerrotaan jäsenjärjestöille. Kepa pyrkii siihen, että kansalaisyhteiskunnan ääni tulee kuulluksi osana Agenda 2030:n toimeenpanoa ja seurantaa ja että kansalaisyhteiskunnan osallisuus tunnetaan myös viranomaisten keskuudessa. 3.1 Jäsenjärjestöt vahvistavat kapasiteettiaan ja taitojaan tehdä kehitysyhteistyötä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Kepa tukee järjestöjen kehitysyhteistyötä koulutuksella, neuvonnalla sekä oppimistilaisuuksilla, jotka tukevat järjestöjen keskinäistä oppimista ja yhteistyön rakentumista. Oppimisessa painotetaan kehitysyhteistyön tulosten seuraamista ja tuloksista viestimistä. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään jäsenjärjestöjen sekä Kepan kumppanijärjestöjen asiantuntemusta. Koulutuksen ja neuvonnan tuloksellisuuden seurantaa kehitetään: jokaisen tapahtuman jälkeen pyydetään palautetta - kuten aikaisemminkin - mutta sen lisäksi toteutetaan puhelinkysely otantana koulutuksiin ja neuvontaan osallistuvista. Koulutuksessa ja neuvonnassa painotetaan sisällöllisesti jäsenjärjestöjen ja niiden etelän kumppaneiden asemaa osana kansalaisyhteiskuntaa ja keskitytään sellaisiin kehitysyhteistyön käytäntöihin, jotka parhaiten tukevat etelän toimijoiden omia aloitteita. Toimintasuunnitelma

12 Koulutusta tarjotaan myös englanniksi sekä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta diaspora- ja vapaaehtoispohjalta toimivat järjestöt voivat osallistua niihin. Verkkopohjaista kehitysyhteistyön itseopiskelupakettia kehitetään. Kepa selvittää ja kokeilee myös mobiilipohjaisten oppimisympäristöjen käyttöä jäsenjärjestöjen ja niiden kumppanien oppimiseen eri puolilla maailmaa. Kehitysyhteistyön tuloksista kertomista, järjestöjen osaamista ja yhteistä oppimista tuetaan viestinnän kanssa yhteistyössä tuottamalla Kepan verkkosivuille kehitysyhteistyötä palvelevia sisältöjä. Oppimisprosesseja tuetaan järjestökohtaisella neuvonnalla ja mentoroinnilla. Koska kehitysyhteistyöhankkeille ei järjestetä hakukierrosta 2017, hankeneuvonnan tarve on pienempi ja Kepa järjestää sen sijaan keväällä raportointineuvontapäivät. Tavoitteena on tukea järjestöjä tuomaan entistä kirkkaammin esiin hanketoiminnalla aikaansaatuja muutoksia ja tuloksia. Kepa tukee jäsenjärjestöjen työtä tiedottamalla kansalaisyhteiskunnan tilanteesta ja sitä kohtaavista haasteista. Lisäksi seurataan erilaisten järjestöjen toimintatapoja ja jaetaan tietoa toimivista kehitysyhteistyön käytännöistä. Kulttuurisensitiivisyyttä ja toimintaympäristön tuntemisen tärkeyttä painotetaan kaikessa toiminnassa. Kepa selvittää uusia rahoitusmahdollisuuksia ja jakaa niistä tietoa jäsenjärjestöilleen rahoituspohjan laajentamiseksi. Kepa laatii ohjelmamaita varten analyysi- ja viestintäsuunnitelman siitä, kuinka parhaiten voidaan syventää jäsenjärjestöjen käsitystä maan toimintaympäristöstä, antaa välineitä arvioida toimintaympäristöä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen edellytyksiä. Lisäksi seurataan erilaisten järjestöjen toimintatapoja, jaetaan tietoa toimivista kehitysyhteistyön käytännöistä sekä seurataan, millaiseen muutokseen hankkeet pyrkivät vaikuttamaan. Kolmen toimiston yhteistyönä käynnistetään verkossa toimiva opintopiiri jäsenjärjestöille sekä niiden kumppaneille. Opintopiirin antia dokumentoidaan myös muille jaettavaksi. Kepa järjestää vuoden aikana yritysyhteistyön koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneista järjestöistä kootaan koordinaatioryhmä. Järjestöjen koulutustarpeista tehdään selvitys, jonka pohjalta tarkennetaan koulutusten aiheet. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä esimerkiksi Suomen Yrittäjien kanssa, ja osa tapahtumista pidetään Helsingin ulkopuolella. Järjestöille, jotka suunnittelevat yritysyhteistyötä tai hakevat siihen rahoitusta yhdessä, tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa. Lisäksi järjestetään tai ollaan mukana järjestämässä tapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä järjestöjen näkyvyyttä kehitysasioiden ja etelän toimintaympäristön asiantuntijoina sekä innovatiivisten ratkaisujen tuottajina. Tätä kautta etsitään uudenlaisia yhteistyömalleja. Kepan verkkosivuille tehdään yritysyhteistyötä käsittelevä osio, johon kerätään esimerkkejä järjestöjen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Toimintavuonna pilotoidaan järjestöyhteistyöstä kiinnostuneille pk- ja start-up -yrityksille suunnattua koulutusta, jossa esitellään kestävän kehityksen tavoitteita ja yritysvastuukysymyksiä. Toimintasuunnitelma

13 3.2 Keskeiset virkamiehet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan moninaiset roolit ja arvostavat kansalaisjärjestöjä itsenäisinä kehitystoimijoina Vahva kansalaisyhteiskunta korostuu teemana vuonna 2017, ja kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa toimintaympäristöä, roolia ja toimintaa käsitellään muun muassa osana järjestöjen yhteistä Suomi 100 -kampanjaa ja SuomiAreenan-ohjelmaa. Kansalaisyhteiskunta on myös Maailma kylässä -festivaalin pääteema. Kepa vaikuttaa ulkoministeriön linjauksiin ja suunnitelmiin varmistaakseen kansalaisyhteiskunnalle suotuisan toimintaympäristön huomioimisen maatasolla ja globaalisti. Järjestöjen työn tuloksellisuus ja kansalaisyhteiskunnan asema ovat esillä vahvasti Kepan viestinnässä sekä kansainvälisessä ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Kepa puolustaa ja kehittää rahoitusmahdollisuuksia järjestöjen kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen ja kehityspoliittiseen vaikuttamiseen. Kepa jatkaa järjestöjen määrärahaleikkausten ja muiden yhteiskunnallisten muutosten vaikutusten seuraamista ja raportointia suhteessa järjestöjen työhön ja tuloksiin. Yhteistyötä ulkoministeriön kanssa tehdään erityisesti järjestöille tarjolla olevien tukimuotojen kehittämiseksi sekä kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivittämiseksi. Kepa seuraa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatusmäärärahojen kehitystä ja pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei tukimuotoon kohdistu suhteettoman suuria leikkauksia verrattuna muihin järjestörahoitusinstrumentteihin. Kepa seuraa muita järjestöjen hyödynnettävissä olevia rahoituslähteitä ja viestii niistä jäsenilleen tukeakseen järjestöjen rahoituspohjan laajentumista. Jäsenjärjestöjen globaalikasvatustyön kannalta ulkoministeriön lisäksi tärkeitä toimijoita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, sisäministeriö ja ympäristöministeriö. Yhdessä järjestöjen kanssa Kepa vaikuttaa viranomaisten linjauksiin, kannanottoihin ja suunnitelmiin vahvistaakseen globaalikasvatustyön ja järjestöjen toiminnan edellytyksiä. Globaalikasvatuksen osalta muita keskeisiä prosesseja ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sekä kansallinen kestävän kehityksen kasvatuksen suunnitelma, joiden laatimista Kepa seuraa aktiivisesti järjestöjen ja etelän äänen tuomiseksi mukaan työhön. Kepa pitää yhteyttä uuteen CIMOn kanssa yhdistyneeseen opetushallitukseen ja kannustaa heitä uusien opetussuunnitelmien ja Agenda 2030:n hengessä sisällyttämään globaalikasvatuksen osaksi koulutyön jokapäiväistä arkea. Opettajien täydennyskoulutushankkeen kautta Kepa toimii kuntien opetustoimien ja rehtoreiden kanssa globaalikasvatuksen valtavirtaistamiseksi. Vuoropuhelua ja yhteistyötä tuetaan myös muiden sidosryhmien, muun muassa yksityissektorin toimijoiden, kanssa. Viestinnässään ja keskustelutilaisuuksissaan Kepa tuo esille järjestöjen työn saavutuksia, toimivan kansalaisyhteiskunnan merkitystä sekä viestii jäsenille niitä koskettavista globaaleista prosesseista. Järjestämällä kehityspoliittisen päivän Kepa nostaa esille ajankohtaisia kehitys- ja globaalikasvatuskysymyksiä, tuo esille järjestöjen toimintaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä lisää vuoropuhelua viranomaisten ja jäsenjärjestöjensä kesken. Kansalaisyhteiskunnan tilan ja toimintaedellytysten puolustaminen sekä aktiivisen kansalaisuuden tunnetuksi tekeminen ovat viestinnän prioriteetteja vuonna Se edellyttää omaa, vahvaa sisällöntuotantoa Kepan eri kanaviin sekä räätälöityä ja ketterää mediaviestintää. Nykytilanteessa on tärkeää tuottaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista kertovaa sisältöä ja kehittää edelleen Kepan verkkosivujen kehitysyhteistyön tuloksista kertovaa osiota. Toimintasuunnitelma

14 Yritysyhteistyön osalta Kepa vaikuttaa yksityissektorin rahoitusmallien suunnitteluun, mukaan lukien innovaatiorahoitus, jotta rahoitus mahdollistaisi järjestöjen tarkoituksenmukaisen yhteistyön yksityissektorin kanssa. Keskeisiä toimijoita tavataan säännöllisesti, jotta järjestöjen kannat otettaisiin huomioon uusia instrumentteja kehitettäessä. Varmistetaan, että yrityksillä on mahdollisuus löytää järjestöjä esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta. Yhteistyössä myöhemmin identifioitavan toimijan kanssa laaditaan selvitys siitä, miten innovaatiolla voidaan tukea kehitystavoitteiden saavuttamista. Tansaniassa ja Mosambikissa Kepa on säännöllisesti yhteydessä edustustoihin ja muihin kansainvälisiin kehitystoimijoihin ja välittää niille ajankohtaista tietoa eritoten kansalaisyhteiskunnan tilasta ja toimintaympäristöstä ja kannustaa olemaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. Kepa pyrkii seuraamaan Suomen uusien maastrategioiden toteuttamista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Kumppanijärjestöjen kautta Kepa saa myös toimintaympäristöön liittyen materiaalia ja aineksia vaikuttamistyöhön Suomessa. 3.3 Kepan jäsenjärjestöt ja etelän kumppanit puolustavat kansalaisyhteiskunnan tilaa globaalisti Kepa osallistuu globaaleihin prosesseihin, jotka liittyvät järjestöjen työn tuloksellisuuteen sekä kansalaisyhteiskunnan moninaisiin rooleihin ja suotuisaan toimintaympäristöön. Erityisesti toiminta kansalaisyhteiskunnan yhteistyöverkostossa Civicuksessa antaa Kepalle ymmärrystä vallitsevista trendeistä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Suomessa Kepa järjestää oppimistilaisuuksia, joissa käsitellään kansalaisyhteiskunnan erilaisia rooleja ja suotuisaa toimintaympäristöä. Kepa tukee järjestöjen kehittämistyötä, jolla vahvistetaan järjestöjä näkemään itsensä osana kansalaisyhteiskuntaa ja löytämään roolinsa. Ohjelmamaissaan Kepa vahvistaa sellaisten järjestöjen osaamista ja toimintoja, jotka vaikuttavat kansalaisyhteiskunnalle suotuisan toimintaympäristön luomiseen. Kumppanuuksilla tuetaan järjestöjen vaikuttamistyötä aiheesta ja osallistutaan siitä käytävään keskusteluun. Tansaniassa jatketaan kumppanuutta Media Council Tanzanian kanssa liittyen etenkin tiedonsaantia ja sananvapautta koskevaan lainsäädäntöön. Pohjois- Tansaniassa Kepa tukee Tanga Civil Society Coalitionia suotuisan toimintaympäristön edistämiseksi. Mosambikissa Kepa jatkaa yhteistyötä JOINTin ja muiden järjestöjen kanssa ja tukee niiiden vaikuttamistyön osaamista, kampanjointia ja lobbausta sekä kansallisen kansalaisyhteiskuntakonferenssin valmistelua. Kepa seuraa kansalaisyhteiskunnan roolia paitsi Mosambikissa myös koko SADC-alueella (Southern African Development Community) ajankohtaisten ja merkityksellisten kehitysprosessien vuoksi. Kepa pyrkii luomaan myös kontakteja tutkimuslaitoksiin, joiden tutkimus tukee kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä. Nicaraguan ja Kambodzhan kansalaisyhteiskunnan tilannetta Kepa seuraa Helsingistä käsin käyden dialogia kumppaniensa Cooperation Committee for Cambodian ja Centro Humboldtin kanssa ja tukien niitä poliittisesti ja taloudellisesti toimintatilan luomisessa järjestöille ja kansalaisten aktiivisuudelle sekä auttaen luomaan yhteyksiä suomalaisiin ja eurooppalaisiin päättäjiin. Toimintasuunnitelma

15 Vahva kansalaisyhteiskunta -teemaa pidetään esillä osana vaikuttamis- ja mediaviestintää. Ohjelmamaiden ja kumppanuuksien kautta Kepa saa näkökulmia ja merkittävää tietoa kansalaisyhteiskunnan tilasta Tansaniassa ja Mosambikissa. Toimintasuunnitelma

16 4 KEPA ON TULOKSELLINEN JA OPPIVA ORGANISAATIO Kepa voi onnistua työssään vain havainnoimalla toimintaympäristön muutoksia ja oppimalla työnsä tuloksista. Tämä edellyttää elävää rajapintaa suhteessa jäsenistöön, tehokasta ja strategista viestintää sekä sekä huolellista ja tuloksiin keskittyvää toiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia. 4.1 Kepan jäsenjärjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ja Kepan kanssa oikeudenmukaisen maailman puolesta Vuosi 2017 on erityisen tärkeä jäsenviestinnän kannalta, sillä Kepa-Kehys-selvityksen eteneminen sekä Kepan evaluaatio ja strategiaprosessi edellyttävät tehokasta ja vuorovaikutteista jäsenviestintää. Kepa selvittää jäsenjärjestöjensä toiveita ja näkemyksiä toiminnan kehittämisestä jäsenkyselyllä. Samalla päivitetään jäsenrekisteri, johon kerätään tietoa jäsenjärjestöjen työn teemoista, maantieteellisestä jakautumisesta ja järjestöjen asiantuntemuksesta. Tiedot mahdollistavat kohdennetun viestinnän jäsensegmenteille sekä tehostavat jäsenten työstä kertomista ulospäin sidosryhmille. Jäsenistön osaamista hyödynnetään aktiivisesti kaikessa Kepan toiminnassa, ja jäsenten työn tuloksista viestitään Kepan viestintäkanavilla. Jäsenviestintää kehitetään muun muassa uudistamalla jäsenkirjettä niin, että viestien perille meneminen ja vastaanotettavuus paranevat. Kepa tarjoaa jäsenistölle yhteistyön, verkostoitumisen ja keskinäisen oppimisen mahdollisuuksia monissa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Esimerkiksi temaattisissa ja maakohtaisissa tapaamisissa jaetaan tietoa, keskustellaan ja verkostoidutaan ja kannustetaan yhteistyöhön niin toistensa kuin muiden sidosryhmien kanssa. 4.2 Kepan organisaatioviestintä Kepan identiteetin vahvistaminen ja organisaatioviestinnän suunnittelu ja toteuttaminen ovat keskeisiä viestinnän tehtäviä joka vuosi. Isoimpia toimintoja ovat Kepan näkyvyyden suunnittelu ja koordinointi Maailma kylässä -festivaaleilla sekä sisältöjen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Kepan brändistrategia on kirkastanut Kepan organisaatioidentiteettiä ja samalla luonut vahvempaa pohjaa organisaation omalle viestinnälle. Brändistrategia on otettu osaksi Kepan ulkoisen viestinnän linjausta, sitä jalkautetaan vuoden 2017 aikana ja sen tavoitteena on parantaa Kepan näkyvyyttä, selkeyttää kuvaa monitoimintoisesta organisaatiosta ja lisätä organisaation tunnettuutta, asiantuntijuutta ja uskottavuutta. Vuoden 2017 lopussa Kepan tunnettuutta tutkitaan pienellä kyselytutkimuksella. Kepan asiantuntijat tekevät aktiivista mediatyötä, osallistuvat julkiseen keskusteluun ja ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin esimerkiksi bloggaamalla, kirjoittamalla kolumneja ja antamalla haastatteluja. Kepan jäsenjärjestöjen moninaista ja tuloksellista työtä nostetaan esiin Kepan viestintäkanavissa. Toimintasuunnitelma

17 4.3 Suunnittelu, seuranta ja arviointi edistävät oppimista ja tuloksellisuutta Kepan työtä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan osana ulkoasiainministeriön tilaamaa evaluaatiota, jossa käydään läpi kaikki 22 ohjelmatukea saavaa järjestöä ja erityissäätiötä. Alkuvuodesta toteutettava arviointi koskettaa ainakin yhtä ohjelmamaata (Mosambik) ja sisältää Helsingin työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien haastatteluja. Kepan oma tulosohjausjärjestelmä on aktiivisessa käytössä ja sitä parannetaan tarpeen mukaan. Koko henkilökuntaa koulutetaan ja tuetaan tulosajattelun omaksumisessa sekä seurannasta ja arvioinnista oppimisessa. Vuoden 2017 aikana toteutetaan muun muassa jäsenjärjestökysely, vaikuttamistyön selvitys, globaalikasvatusverkoston arviointi ja kepa.filukijatutkimus, jotka antavat tietoa Kepan työn tuloksista. Kepan oppimista ja tuloksellisuutta vahvistetaan myös eri toimipisteiden välisellä aktiivisella vuorovaikutuksella. Asiantuntijoiden välisiä teemakeskusteluja jatketaan, ja Helsingissä järjestetään globaali suunnittelukokous. Toimintasuunnitelma

18 5 HALLINTO Hallinto mahdollistaa ohjelman sujuvan ja tehokkaan toteutuksen Helsingin toimistossa ja ohjelmamaissa. Hallinnon rakenteet ja menettelytavat perustuvat Kepan toiminnallisiin arvoihin: vastuullisuuteen, avoimuuteen ja rohkeuteen. Hallinnossa jatketaan sopeutustoimia vastaamaan supistetun ohjelmatoiminnan tarpeita ja vähentynyttä rahoitusta. Ohjelmamaissa hallinnon henkilöstö vähenee minimiin vuoden 2017 alusta, ja Helsingissä toimien uudelleen järjestelyllä yritetään varmistaa kokoaikaiset toimet pitkien osa-aikalomautusten sijaan. Henkilöstövähennyksistä huolimatta hallinto jatkaa jäsenjärjestöjen neuvontaa kysynnän mukaan. 5.1 Resurssien tehokas ja kestävä käyttö Ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ohjaavat Kepan hallintoa menettelytavoissa ja erityisesti hankinnoissa. Vajaakäytössä olevaan toimitilaan etsitään edelleen vuokralaista, mikä pitää toimiston tilajärjestelyt väliaikaisuuden tilassa. Tavoitteena on löytää alivuokralaiseksi järjestö tai järjestöjä, joille toimitilan lisäksi voidaan tarjota myös hallinnon palveluja. Tietohallinnon uudistukset liittyvät arkistointiin ja pilvipalveluiden käyttöön. Tämä tarkoittaa muun muassa verkkotyökalujen kehittämistä arkistoinnin tarpeisiin. Vaikka päivittäistyöskentelyssä jouduttiin taloudellisista ja yhteensopivuussyistä siirtymään Office 365 -ohjelmiin, verkkopalveluita toteutetaan edelleen Kepan arvoihin paremmin vastaavalla vapaan lähdekoodin ohjelmistolla. Sivustouudistukset etenevät pääsivuston eli kepa.fi:n ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen muille sivustoille. Henkilökuntaa koulutetaan uusien järjestelmien käyttöön ja olemassa olevien järjestelmien tehokkaampaan käyttöön. Kepan ympäristöohjelman tavoitteita ja saavutuksia tehdään näkyviksi sekä henkilöstölle että jäsenistölle, joskin vertailtavuus aiempiin vuosiin on hankalaa kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksista johtuneen toiminnan volyymin vähenemisen vuoksi. Taloushallinnon prosesseja kehitetään ja tehostetaan, jotta vähentynyt työvoima pystyy suoriutumaan taloushallinnosta laadun ja luotettavuuden kärsimättä. Kepan taloushallinto osallistuu tarvittaessa avoimuuden lisäämisen työkalujen kehittämiseen, mikäli järjestöt yhdessä siihen päätyvät. 5.2 Asiantunteva, motivoitunut ja uudistumiskykyinen henkilöstö Henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen perustuvat voimassa olevaan henkilöstölinjaukseen. Uutena asiana käyttöön otetaan vuoden 2016 lopussa tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma toimenpiteineen. Muita henkilöstöpoliittisia ohjeistuksia tarkistetaan tarvittaessa voimassa olevan henkilöstölinjauksen mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä painopisteenä on prosessien ja muutoksen hallinnan vahvistaminen osana tulokseen tähtäävää työkulttuuria. Työhyvinvointia pidetään yllä muun muassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Toimintasuunnitelma

19 Koko Helsingin henkilöstö lomautetaan jälleen kahdeksi viikoksi. Osa-aikalomautukset kohdistuvat vuonna 2016 hallintohenkilökuntaan, mutta henkilökunnan vähennysten myötä vuonna 2017 ne kohdistuvat Kepan johtoon. Lomautukset ajoitetaan siten, että ne haittaavat jäsenistön palvelemista mahdollisimman vähän. Toimintasuunnitelma

20 6 JOHTAMINEN Vuosi 2017 edellyttää taitavaa muutoksen johtamista ja samalla Kepan toimintaedellytysten turvaamista pienemmillä resursseilla. Tavanomaisen toiminnan lisäksi on varauduttava muutoksiin. Vuoden alussa valmistuu Kepa-Kehys-selvitys, joka antaa molempien järjestöjen hallituksille ja jäsenistöille suosituksia järjestöjen yhteistyön rakenteista tulevaisuudessa. Samaan aikaan uuden strategian suunnittelu ja ulkoministeriön tilaama evaluaatio saattavat aiheuttaa muutospaineita organisaatiossa ja toiminnan painopisteissä. Ohjelmatuen hakemusprosessi organisoidaan jäsenistöä ja henkilökuntaa kuullen kesäkuun loppuun mennessä. Sääntömääräisten kahden vuosikokouksen lisäksi Kepa varautuu järjestämään ylimääräisiä jäsenkokouksia selvitysten, strategiaprosessin ja Kepan ohjelmatukihakemuksen vuoksi. Jäsenistölle tarjotaan mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon Kepan tulevaisuuden kannalta suuriin kysymyksiin verkkoyhteyden avulla. Myös hallituksen kokouksia varaudutaan pitämään tavallista enemmän, käytännössä kerran kuussa. Toimiva johto panostaa hallitustyöskentelyn valmisteluun, toiminnan koordinaatioon ja esimiestyöhön sekä johtaa Kepan sopeutumista tulevaan strategia- ja ohjelmakauteen. Strategisiin projekteihin kuuluu myös Kepan globaalin ohjelman rajapinnassa tai jopa ulkopuolella olevia toimintoja, jotka voidaan myöhemmin integroida Kepan ohjelman sisään. Esimerkkeinä käyvät jäsenjärjestöjen tulosten kokoaminen tai alkukeväälle sijoittuva seminaari investoinneista. Samoin panostetaan siirtymistä yhä nopeampaan ja tuloskeskeisempään toimintakulttuuriin. Etelässä Kepan uutta alueellisen johtamisrakenteen toimivuutta arvioidaan vuoden aikana ja tehdään tarvittavat korjaukset. Kuukausittaisia johtotiimin ja tiiminvetäjien kokouksia jatketaan. Tiiminvetäjien prosessijohtamis- ja neuvottelutaitoja vahvistetaan. Liite Toimintasuunnitelma

21 LIITE Kepan henkilöstö 2017 HELSINKI ETELÄ 1. Kepa jäsenineen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Yhteensä: 7 tointa/hki, 3/Itä-Afrikka Ohjelmasuunnittelija Viisi asiantuntijaa: kehitysrahoitus ilmastopolitiikka vero-oikeudenmukaisuus toimintaympäristön analyysi ja Agenda 2030 vaikuttamistyö ja Agenda 2030 Viestinnän asiantuntija Kolme kehityspoliittista asiantuntijaa: Mz 2, Tz 1 2. Kepa ja sen jäsenistö vaikuttavat yhteistyössä suomalaiseen asenneilmapiiriin Yhteensä: 12 pysyvää, 1 ma tointa, 2 siviilipalveluspaikkaa/hki Koulutussuunnittelija, globaalikasvatus Globaalikasvatuksen asiantuntija Järjestökoordinaattori, Mahdollisuuksien torit Ohjelmapäällikkö (MK) Viestintä- ja varainhankintapäällikkö (MK) Tuotantopäällikkö (MK) Siviilipalvelus, festivaaliassistentti (MK) Toimituspäällikkö Graafikko Verkkojulkaisujen päätoimittaja Toimitussihteeri Verkkotuottaja Web developer Siviilipalvelus, viestintäavustaja Projektipäällikko (Maailma koulussa -hanke) 3. Kepa vahvistaa jäsenistönsä toimintaedellytyksiä Yhteensä: 5 tointa/hki, 2/Itä-Afrikka Koulutussuunnittelija Kehitysyhteistyöneuvoja Asiantuntija, kansalaisyhteiskunta ja edunvalvonta Viestinnän asiantuntija Yritysyhteistyön asiantuntija Kaksi kansalaisyhteiskunnan asiantuntijaa: Mz 1 ja Tz 1 Toimintasuunnitelma

22 HELSINKI ETELÄ 4. Kepa on tuloksellinen ja oppiva organisaatio 4 tointa /Hki Ohjelmasuunnittelija Taloushallinnon asiantuntija Web developer Järjestökoordinaattori Järjestelmäsuunnittelija IT-tukihenkilö Henkilöstösuunnittelija Hallintosihteeri Toimistokoordinaattori 80 % (osaaikalomautus) Taloussihteeri 5. Hallinto 6 tointa/hki, 2/Itä-Afrikka Mz: Toimistopäällikko Tz: Kirjanpitäjä 6. Johtaminen 4 tointa /Hki, 1/Itä-Afrikka Toiminnanjohtaja Ohjelmajohtaja Viestintä- ja vaikuttamistyön johtaja (osaaikalomautus 5 kk, 80 %) Hallintojohtaja (osa-aikalomautus 6 kk, 80 %) Aluejohtaja Toimintasuunnitelma