Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen
|
|
- Ritva Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen Turvallisuuden taitojen kehittäminen Helsinki Jarno Katajisto Traumapsykoterapeutti VET Peter Wallin Kriisi- ja traumapsykoterapeutti ET Sisäisen turvallisuuden kehittäminen Käsittely (altistus) Sisäinen vakauttaminen (coping) Ulkoinen vakauttaminen (turva+fysiologiset tarpeet) Sisäinen turvallisuuden tunne voi tulla vain, jos ulkoinen ympäristö on turvallinen Asuminen, ruoka, uni, huolenpito, emotionaalinen huolenpito Järki sanoo, että ympäristö on turvallinen - mutta ulkoinen turva ei ole aina sama kuin koettu turva Voi tuntua siltä, että jotain kauheata tapahtuu milloin hyvänsä Pelko sisäisten dissosiatiivisten osien tekoja kohtaan vaikeuttaa läsnäoloa tässä hetkessä ja käynnistää sisäisen pelon, arvostelun ja häpeän kierteen Kyky olla läsnä tässä ja nyt ja tuntea olonsa turvalliseksi muutamassa luotettavassa ihmissuhteessa Aivojen rauhoittaminen Coping strategioita Edukaation merkitys dissosiatiivisen asiakkaan hoidossa Temporal lobe Amygdala Hippocampus 1
2 Muutos stressireaktiossa -herkistyminen Varhainen trauma voi herkistää aivojen pelkojärjestelmää; stressireaktio reaktiivisemmaksi, sopeutumattomammaksi Amygdalan (suht. kehittynyt vastasyntyneellä) kynnys reagoida alenee Herkistymistä seuraava ylikiihtymystila voi häiritä prefrontaalikorteksin, hippokampuksen ja vasemman aivopuoliskon toimintaa ja niiden kyky toimia jarruina amygdalalle ja hypothalamukselle heikkenee Hippocampus tietoinen/eksplisiittinen/deklaratiivinen muistijärjestelmä(kontekstiin liittyvät yksityiskohdat) kyky tallentaa tapahtumaan liittyviä muistoja integroida ja organisoida informaatiota heikkenee Muistot voidaan palauttaa vain osasina; mielikuvina, kehon tuntemuksina, hajuina, ääninä Aivojen pelkojärjestelmän herkistyminen Kohonnut ylivireystila keskeyttää aivojen emotionaalisten ja kognitiivisten osien (limbisen ja kortikaalisen systeemin) välisen yhteistyön Biologiset muutokset johtavat emotionaalisten selviytymistapojen (oikea aivopuolisko) ylikorostumiseen selviämiseksi ylivoimaisista tunteista Aivorungon yläpuolella sijaitsevalla limbisella alueella on kaksi erillistä rakennetta, joilla on erityiset roolit muistin toiminnssa amygdala (mantelitumake) ja hippokampus(aivoturso) Amygdalaan on tallentunut tieto kaikesta hyvinvointimme kannalta turvallisesta ja vaarallisesta. Se kantaa tietoa siitä, mitkä tunteet ovat värjänneet kokemuksemme noissa hetkissä organismin turvallisuuskeskus Aivorunko ja amygdala muodostavat yhdessä sen aivojen toiminnallisen rakenteen, joka on yhteistä meille ihmisille, muille nisäkkäille ja matelijoille. Äärimmäisen hädän hetkellä toiminnan ohjauksesta ja hengessä säilymisestä huolehtivat liskoaivot taistelemisen, pakenemisen ja lamaantumisen reaktioilla. Hippokampus asallistuu yhdessä aivokuoren assosiatiivisten alueiden kanssa faktojen varastointiin. Hippokampuksen avulle mieleemme palautuu ihmisten nimet, mitä tapahtui, missä tapahtui ja milloin tapahtui. Se tallentaa merkittävien tapahtumien kulun, niiden alun, keskikohdan ja lopun. Traumaattisen tapahtuman aikana valtava määrä stressihormoneja, jotka auttavat elimistöä taistelemaan tai pakenemaan, häiritsee hippokampuksen kykyä toimia. Tästä syystä tapahtumien ajallinen kehys, se mitä tapahtui ensin, mitä sitten ja milloin tapahtuminen päättyi, ei tule taltioiduksi. Myös faktat jäävät tallentumatta tai tallentuvat vain osittain. Dissosiaatio on usein seuraus hippokampuksen epäonnistumisesta siinä missä se normaaleissa olosuhteissa huolehtii, samalla kun se on epäonnistumista amygdalan ja hippokampuksen ja aivokuoren yhteistyössä. Ogden, Minton Trauma ja keho 2
3 Turvallisuuden tunne - mielikuvat Mielikuvituksesta voi olla apua turvallisuuden tunteen vahvistamisessa Sana turvallisuus - riittävän levollinen Turvallisuuden tunteen kehittäminen Vaikeata nälkäisenä, väsyneenä, pelokkaana Turvapaikkamielikuvat Tärkeää varmistua ympäristön turvallisuudesta tässä ja nyt Sisäistä turvallisuuden tunnetta vahvistaa, mitä paremmin kykenee ankkuroimaan nykyhetkeen Sisäiset turvapaikat ovat kuvitteellisia paikkoja, jossa voit olla turvassa, jossa voit rentoutua ja jossa sinusta huolehditaan Sisäisiä turvapaikkoja voi olla yksi tai useampia, myös eri dissosiatiivisille osille Mielikuvat voi itse päättää, ne voi valita ja niitä voi muunnella sen mukaan, mitä toiveita ja tarpeita itsessään tunnistaa Turvapaikkamielikuvan kannattaa aloittaa tilanteesta, jossa tunnistaa olonsa vähemmän turvattomaksi kuin yleensä, pahimman turvattomuuden tai ahdistuksen hetkellä se on vaikeinta Joidenkin kohdalla turvallisuuden tai levollisuuden tunnetta tavoittaa helpommin toiminnan avulla Haastavassa tilanteessa voi palauttaa mieleen mieluisaan tekemiseen liittyvät tunteet mielessä ja kehossa Sisäisen turvallisuuden tunteen kehittäminen 1. Kuvaile aluksi tilannetta, jossa voi tuntea hetken ajan sisäisen turvallisuuden ja/tai levollisuuden tunnetta 2. Missä silloin olet, oletko silloin yksin, toisen ihmisen kanssa, ulkona luonnossa, tai kuuntelemassa musiikkia 3. Mistä huomaat, että olet sillä hetkellä levollisempi? Tunnistatko sen kehossasi? 4. Mieti, millainen turvapaikka voisi sopia sinulle. Onko se todellinen paikka, onko sen muistikuva jostain paikasta, josta on jäänyt hyvä muisto? Onko keksitty paikka? 5. Kuvaile turvapaikkasi. Tee lista, mitä turvapaikassa tulisi olla. Kuvaile, miltä tuntuu olla turvapaikassa. Kuvaile, mikä turvapaikassasi auttaa sinua. Halutessasi voit piirtää kuvan turvapaikastasi 6. Millainen tekeminen voi tuoda levollisempaa oloa 7. Millaiset kannustuslauseet voisivat sopia sinulle haastavassa tilanteessa? 3
4 KAUPPA: Selviytyminen traumalaukaisijoiden kanssa TUKEA, VOIMAA JA TURVAA ANTAVA HARJOITUS EKSPLISIITTINEN MUISTI Eksplisiittinen muisti on tietoinen, sanallisessa muodossa oleva kertomus oman elämän tapahtumista ja tapahtumien merkityksestä itselle. Muisto voidaan halutessa palauttaa mieleen ja toisaalta se voidaan laittaa pois mielestä. Muistolla on alku, keskikohta ja loppu Muistoon liittyy kokemus, että tapahtuma on menneisyyttä ja nykyhetki ja tulevaisuus ovat eri asioita kuin muisto Eksplisiittinen muiston käsittely on oikeastaan muiston muokkaamista - koska sitä voidaan jatkuvasti muuttaa ja kehitellä. Henkilö kykenee itse hallitsemaan muistoa Eksplisiittisiä muistoja ovat ne, joita sekä muistamme että pystymme palauttamaan mieleen. Ogden 2009 IMPLISIITTINEN MUISTI Implisiittinen muisti liittyy kokemusten sanattomiin puoliin kehollisen ja emotionaalisen tason muistitiloihin Traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osin visuaalisesti, hajuina, ääninä ja kinesteettisesti ilman kielellistä rakennetta Implisiittisiä muistoja ovat ne, joita muistamme, mutta emme kykene palauttamaan mieleen Implisiittiset muistot ovat tilannesidonnaisia ne aktivoituvat joko sisäisen tai ulkoisen laukaiseva tekijän vaikutuksesta Ihminen rakentaa tuntemuksiinsa kielellisen rakenteen vasta, kun hänen tietoisuutensa tapahtumasta kasvaa 4
5 Kehollisilla implisiittisiä muistoja ovat mm. kosketusaistimukset, kehon sisäiset aistimukset kuten vapina, liikereaktiot, huimausreaktiot ja puolustuksen toimintajärjestelmän aktivoituminen Reaktiot koetaan tunkeutumisina ja nykyhetken kokemuksen kaappaavana niitä on vaikea ymmärtää, saatikka arvioida uudelleen ja muuttaa Tavallisia traumalaukaisijoita Ajankohtaan liittyvät laukaisevat tekijät Vuosipäiväreaktiot Vuorokauden aika - ilta, yö Reaktiot johonkin vuodenaikaan Ogden 2009 Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Paikkaan liittyvät laukaisevat tekijät Vaikeuksia palata paikkaan jossa on kokenut ahdistavia asioita tai muistuttavia paikkoja esim. liian paljon ärsykkeitä ihmisten joukossa Ihmissuhteisiin liittyvät laukaisevat tekijät Ihmissuhteet itsessään synnyttävät usein kaikkein voimakkaimpia tunteita ihmissuhteet ovat usein itsessään laukaisevia tekijöitä - lapsena koetut vääryydet saattavat heijastua nykyhetken suhteisiin Sisäiset laukaisevat tekijät mikä tahansa sisäinen kokemus voi toimia laukaisevana tekijänä, esim. tietyt tunteet (ahdistus, viha, ilo, häpeä, tietyt tuntemukset kipu, hikoilu) tarpeet (lohdutuksen tarve) ajatukset (olen huono, en selviydy) Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Aistihavainnot Kehon aistimukset ovat erityinen sisäisten laukaisevien tekijöiden laji. Keholliset traumalaukaisijat muistuttavat traumaattisen tapahtuman aikaisia aistimuksia Haju, kipu, sydämen nopea syke tai hengenahdistus, kuumuus tai kylmyys, pahoinvointi, jano, nälkä, vatsakipu, vessahätä tai jotkut kehon asennot Toisen ihmisen kosketus voi olla erityisen voimakas laukaiseva tekijä Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Myönteisiä kokemuksia laukaisevat tekijät Laukaisijat voivat myös tuoda myönteisiä muistoja tai tunteita Lempiruoan tuoksu, laulu tai musiikki Valokuvia Traumalaukaisijoiden tunnistaminen Reaktiosi vaikuttaa tilanteeseen nähden voimakkaalta, tai reagoit selvästi eri tavalla kuin tavallisesti Et pysty ottamaan etäisyyttä tilanteeseen ja ajattelemaan sitä, vaan tunnet juuttuneesi reaktioon tunne jää päälle Sisäiset osasi aktivoituvat siinä määrin, että olet niistä tietoinen 5
6 Reagoit puolustautumalla, toisin sanoen pakenet, taistelet, jähmetyt paikallesi tai romahdat Tunnet seuraavasi reaktiosi etenemistä pystymättä vaikuttamaan siihen, ikään kuin toinen osasi reagoisi sinun sijaan Toinen osasi ottaa toiminnan hallintaansa ja kadotat aikaa Koet yhtäkkiä takauman. Takaumat saavat alkunsa lähes aina jostain nykyhetkessä Miten tulla toimeen traumalaukaisijoiden kanssa Traumalaukaisijoina toimivien asioiden poistaminen tai välttäminen Laukaisevien tekijöiden tai tilanteiden ennakointi Mielikuvaharjoittelu Vaihtoehtojen tunnistaminen Nykyhetken ja menneisyyden tilanteen erottaminen toisistaan Traumalaukaisijoiden poistaminen tai välttäminen kun tulet tietoiseksi asioista ja tilanteista, jotka toimivat traumalaukaisijoina voit väliaikaisesti karsia pois tai välttää niitä ja vähentää siten niiden aiheuttamia reaktioita poista esim. traumaa muistuttavia esineitä laukaisevaa tekijää voi väliaikaisesti välttää, humalaisia, väkijoukkoja pyrkiä käydä kaupassa hiljaisempana aikana Laukaisevien tekijöiden tai tilanteiden ennakointi voit suunnitella etukäteen, mitä teet väistämättömässä tilanteessa, joka voi aiheuttaa sinussa traumaattisen reaktion. Saatat tarvita esim. rokotetta mutta pelkäät sitä hirveästi voit rauhoitella itsesi puhumalla itsellesi ja kertoa itsellesi, että rokotus auttaa sinua pysymään terveenä kun on odotettavissa tilanne, joka saa sinut helposti reagoimaan, voit pyytää jonkun muun mukaan tilanteeseen ota aikalisää Mielikuvaharjoittelu Vaihtoehtojen tunnistaminen Sen sijaan, että kuvittelet ikäviä seurauksia tulevassa tilanteessa, mielikuvaharjoituksessa kuvittelet päinvastoin. Kuvittelet itsesi onnistumassa täydellisesti. Voit käydä läpi tilannetta askel askeleelta pukeutuneena esim. suojapukuusi tai lempiväreihisi, ja kuvittelet, että selviydyt tilanteesta Traumatisoitunut tuntee usein olevansa ikään kuin traumalaukaisijoiden vaikutuksen vanki muista vaihtoehdot jos rokotus tuntuu mahdottomalta voit mennä ulos kävelemään kertoa aikuiselle, että tilanne pelottaa 6
7 Nykyhetken ja menneisyyden tilanteen erottaminen toisistaan Voidaksesi erottaa menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan, sinun on luonnollisesti oltava tietoisesti läsnä tässä ja nyt Käytä nykyhetkeen kiinnittäviä ankkureita voit ehkä kantaa mukanasi jotain pientä esinettä, joka muistuttaa, että olet turvassa lausua ääneen nykyisen kokemuksen ja menneisyyden kokemuksen väliset erot Takaumien hallinta Säily rauhallisena Suuntaa potilas turvalliseen nykyhetkeen Älä koske potilasta jollet ole saanut lupaa Puhu hitaasti, käytä vain lyhyitä yksinkertaisia sanoja ja toista ne Käytä havaintoja maadoittamiseen nykyhetkeen Rohkaise potilasta aukaisemaan silmänsä ja katsomaan ympärilleen Takaumien hallinta Käytä maadoittamiseen useita eri aisteja Älä kysy mitä muistaa tai mitä tuntee. Tämä saattaa vain lisätä takauman voimaa. Selitä että on tärkeää olla turvallisessa paikassa ja riittävän avun piirissä kun muistaa Opeta potilaalle ettei muistamisen tarvitse olla sama asia kuin uudelleen eläminen Harjoitus/Traumalaulaisijoiden ja selviytymiskeinojen tunnistaminen 1. Missä olit ja mitä teit, kun jokin laukaisi sinussa traumaattisen reaktion 2. Kuvaile laukaisevaa tekijää, mikäli tiedät, mikä se oli 3. Miltä traumaattinen reaktio tuntui sinusta sisäisesti (esim. Tunsitko irtaantuvasi ruumiista, tunsitko ahdistusta tai paniikin tunnetta, koitko näön- tai kuulonvaraisia takaumia, voitko pahoin tai kadotitko aikaa)? 4. Jos kadotit aikaa, mikä oli viimeinen asia, jonka muistat (esim. ääni, haju, mielikuva, ajatus, tunne) 5. Jos olet tietoinen, että tietyt osasi reagoivat laukaisevaan tekijä, kuvaile niiden kokemusta parhaasi mukaan 6. Jos seurassasi oli joku ihminen, nousiko teidän välisessänne suhteessaa ehkä jokin asia esiin (esim. loukkaannuitko tai suututtiko tai koitko ettet sinua lainkaan huomata) 7. Kuvaile, mitä teit sillä hetkellä ja tilanteen mentyä ohi selviytyäksesi reaktiosta 8. Pistä merkille päivämäärä, vuodenaika ja vuorokaudenaika, jolloin jokin laukaisi sinussa traumaattisen reaktion, jos arvelet ajankohdan olleen merkityksellinen 7
8 Itsesäätelyn opetteleminen Autonominen hermosto (tahdosta riippumaton) Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto aktivoituu positiivisen ja negatiivisen stressin aikana seksuaalinen orgasmi, raivo, kauhu, ahdistus, trauma Havaittavat merkit: - kiihtynyt hengitys - nopeampi syke (pulssi) - kohonnut verenpaine - pupillit laajentuneet - kalpea ihon väri - lisääntynyt hikoilu - iho kylmä koskea (mahdollisesti nihkeä) ruoansulatus heikkenee aktivaatiotila: lepo ja rentoutuminen, seksuaalinen virittyminen, onnellisuus, viha, suru, surumielisyys Havaittavat merkit: - hitaampi, syvempi hengitys - hitaampi sydämensyke - alentunut verenpaine - pupillit supistuvat - punastunut ihonväri - iho lämmin koskea (tavallisesti kuiva) - ruoansulatus voimistuu Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Ylivireystila Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Trauman kahtalaiset reaktiot Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kyvyttömyys akt motorisiin puol.reaktioihin Ylivireysoireet Jännittyneisyys, kiihtymys, levottomuus, ahdistuneisuus, kärsimättömyys ja jatkuva varuillaanolo, säikkyminen ja liiallinen herkkyys sille, mitä ympärillä tapahtuu Ylivoimaisen paljon vaikeista tunteita: ahdistuneisuus, ärtyneisyys, vihanpurkaukset Vakavat nukahtamisen ja unessa pysymisen vaikeudet Keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat Muutokset ajantajussa: aika tuntuu kulkevan hitaasti Ylivireystilan säätely Jos asiakkaalla on silmät kiinni, pyydä avaamaan ne Pyydä asiakasta keskittymään kehoon ja unohtamaan traumamateriaalin Hengitä syvään ja rauhallisesti Kerro asiakkaalle mitä tapahtui, sen jälkeen kun hän palaa toleranssi-ikkunan sisälle Jatka maadoittumalla Alivireysoireet Tyhjä ja turta olo Kykenemättömyys ajatella Kivuntunnottomuus, kyvyttömyys nähdä, kuulla ja reagoida Syvä vieraantumisen kokemus Lamaantuminen, kykenemättömyys liikkua Äärimmäinen uneiliaisuus ja jopa hetkellinen tajunnanmenetys 8
9 Alivireyden rauhoittaminen Silmät auki, jos mahdollista, huomio ulospäin. Liike, toiminta, joka orientoi nykyhetkeen. Mielen aktivoiminen jollain konkreetilla, esim. maton raitojen laskeminen, mitä eri värejä näet, Fokusoiminen siihen osaan kehoa, jossa on tuntoa. Läsnäoloharjoitteet. Maadoittaminen. Kosketus, yhteys toiseen ihmiseen. Viltin kietominen ympärille. Alivireystilan säätely Käytä maadoittamista Tässä ja nyt, orientoituminen, hengitystä, jalat lattiassa Tehkää yhdessä aktiivinen tahdonalainen liike Kysele asiakkaalta mikä voisi auttaa häntä pysymään läsnä Käytä kosketusta mikäli se asiakkaalle sopii Kosketuksen pitää olla jämäkkä, tuottaa turvallisuutta ja tuntemusta, että on tässä ja nyt Vinkkejä vireystilan muuttamiseen Aikalisän ottaminen Huomion kiinnittäminen muualle Itsensä rauhoittaminen ja lohduttaminen Tukeutuminen toisiin ihmisiin voi myös lohduttaa ja auttaa rauhoittumaan Kehon ja mielen aktivoiminen Vireystilan sietorajat Arvioi vireystilaasi juuri nyt asteikolla Asteikolla numero 1 tarkoittaa äärimmäistä alivireyttä (liian vähäistä kokemista) ja 10 äärimmäistä ylivireyttä (liiallista kokemista). Merkitse alla olevaan asteikkoon optimaalinen vireystasosi (ei liikaa eikä liian vähän vireyttä) Tunteita on tärkeää oppia kestämään Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen, ne vaikuttavat päätöksiin, ne saavat meitä pyrkimään tavoitteisiin tai välttämään haitallisia asioita Tunteet, joita on vaikea kestää ja kohdata, voivat tuottaa kehoon kiputiloja Vihaisuuden tunnistaminen ja ilmaiseminen On vaarallista että tuntuu hyvältä Traumatisoituneet pelkäävät hyvänolon tunnetta Mielihyvä ja jännitys liittyvät ylivireyteen joka yhdistyy mielessä traumaattisiin tapahtumiin ja pelkoihin Hoidossa pyrkimys tuottaa hyvää oloa voi johtaa odottamattomiin tuloksiin Traumatisoituneen täytyy ensin oppia yhdistämään miellyttävät tuntemukset ja affektit turvallisuuteen 9
10 Tunteen havainnointi ja tunnistaminen Kuvaile tilanne tai tapahtuma, mikä oli tunnetta laukaiseva tekijä Kuinka voimakkaana tunsit tunnetta asteikolla 0-10? Miltä se tuntui kehossasi? Mitä ajatuksia sinulla heräsi? Mikä tunne mielestäsi oli kyseessä? (tunteen nimi) Neljän Elementin harjoitukset stressin vähentämiseen (Maa - Ilma - Vesi -Tuli) Elan Shapiro, MAA : MAADOITTAMINEN, TURVA NYKYHETKESSÄ/ TODELLISUUDESSA käytä yksi tai kaksi minuuttia maadoittautumalla vain olemaan tässä ja nyt aseta molemmat jalat maahan, tunne miten tuoli tukee sinua Katso ympärillesi ja tunnista 3 uutta asiaa Mitä näet...mitä kuulet? (älä kysy tätä, jos se vie huomion ajankohtaisiin vaaroihin) [Tarkkaavaisuus ohjataan turvallisuuden tosiasiallisuuteen tässä hetkessä] 2- ILMA: HENGITTÄMINEN KESKITTÄMISEN KEINONA Hengittäminen voit nyt tehdä tässä suosikki - hengitysharjoituksesi. Vaihtoehto: hengitä sisään nenäsi kautta (palleahengitystä) samalla kun lasket 4 sekuntia, sitten pidätä 2 sekunnin ajan ja hengitä ulos 4 sekunnin ajan. Tee noin tusina syvää ja hidasta hengitysliikettä tähän tapaan. [Huomio ohjataan sinun keskiosaasi] 3- VESI: RAUHALLINEN & HALLITTU - kytke päälle RENTOUTUMISREAKTIO onko sinulla sylkeä suussasi?...tee enemmän sylkeä. Kun olet ahdistunut ja stressaantunut suusi usein kuivuu, koska osa stressireaktiota (sympaattinen hermosto) on sulkea ruuansulatuselimistön pois toiminnasta. Joten kun alat tehdä sylkeä kytket ruuansulatuselimistön jälleen päälle(parasympaattinen hermosto) ja siten myös rentoutumisreaktion. (Tämän takia ihmisille usein tarjotaan vettä tai teetä vaikean kokemuksen jälkeen - kun teet sylkeä mielesi pystyy optimaalisesti säätelemään ajatuksiasi ja ruumistasi). [Tarkkaavaisuus kiinnitetään syljen eritykseen & rauhoittumiseen, keskittymiseen &lisääntyvään hallinnan tunteeseen] 4- TULI: VALAISE MIELIKUVITUKSESI polku. Ota mieleesi kuva TURVAPAIKASTA (tai jostain muusta RESURSSISTA, kuten muisto siitä kun olit tyytyväinen itseesi) mitä tunnet ja missä kohtaa kehoasi sen tunnet? Juurruta lyhyillä hitailla BLS liikkeillä / perhostaputuksella. [Huomio kiinnitetään turvallisuuden/ rauhallisuuden tuntemuksiin kehossasi] Itseapukeinoja Miten hallita mielentunkeutuvia muistikuvia Useimmat mielikuvat ovat kytkettyjä aistimuksiin, useimmiten näköhavainnon uudelleen kokemisena. Kun muisto on muutettava on hyödyllistä muistaa kuinka monta ulottuvuuksia aistihavainto voi sisältää. Näköhavainto voi esim. muuttua seuraavilla ulottuvuuksilla: kirkkaus etäisyys syvyys kontrasti nopeus pysyvä fokus väri sijainti liike paikka 10
11 Itseapukeinoja Neljän elementin harjoitus Kuvaruututekniikka Siirtämistekniikka Hengitysharjoitus Turvapaikka harjoitus Virtaava valo Spiraalitekniikka Traumaprotokolla, Babette Rotchild Stressiä lievittävä harjoitus 11
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotPsyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotTrauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 8.5.2018 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, traumapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, traumapsykoterapeutti Terapeuttinen suhde on keskeisin
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotSomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:
SomeBody -mittari Pvm: Nimi: Arvioi asteikolla 0-10 taitoasi ja osaamistasi seuraavissa väittämissä. Asteikon toinen ääripää (0) merkitsee, ettet tunnista väittämässä ilmaistua taitoa tai osaamista itsessäsi
LisätiedotKouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä
Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotMiten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?
Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja
LisätiedotKilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen
Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen
LisätiedotStressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo
Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotNettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi
Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPsyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 9.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Terapeuttinen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
Lisätiedot8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini
Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotHarjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoite
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotHellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä
Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.
MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten
LisätiedotMITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta
MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain
LisätiedotHYY:n VIRITYSPÄIVÄ
HYY:n VIRITYSPÄIVÄ 22.2.2018 Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä edistäminen klo 12.15 13.45 Lyhyt
LisätiedotPikkuisten Mindfulness-kortit
Pikkuisten Mindfulness-kortit Leikkaa kortit irti. Taita poikkiviivan kohdalta sanallinen ohje kuvan taakse. Laminoi kortiksi. Kortteja voi käyttää kahdella eri tapaa. Silmät voi sulkea ja kuvitella tilanteen
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotMindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala
Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotLily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa
NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotElämäntaitojen nelikenttä
Polunvalaisija Elämäntaitojen nelikenttä A B Pitkän aikavälin tavoite Lyhyen aikavälin tavoite Nyt Punnitseminen V a l l i t s e v a t a j a t u k s e t T O I S T O K u i n k a u s e i n a j a t t e l
LisätiedotEnergiaympyrä. Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi? ? 30% ?
Polunvalaisija Energiaympyrä? 30% Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi?? 70% S i s ä l t ä v a i u l k o a o h j a u t u v a? Plussat
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotMiltä sinusta tuntuu juuri nyt?
Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Mitä lapselle kuuluu juuri tällä hetkellä? Mitä lapsi tuntee tässä hetkessä, juuri nyt? Tärkeitä kysymyksiä, joiden äärelle voi palata päivittäin, eri hetkissä ja tilanteissa.
LisätiedotAvain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä
LisätiedotStressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti
Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotTraumaterapiakeskus Petteri Mankila
1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotJÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen
JÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen Kuva: Hannele Salonen-Kvarnström Jännittääkö? Onko edessä vastaanotto, tutkimus tai toimenpide? Tuntuuko se epämiellyttävältä? Pelkäätkö jotain? - Kipua?
LisätiedotHarjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu
Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
Lisätiedot