Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito
|
|
- Lotta Kouki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
2 Terapeuttinen suhde on keskeisin tekijä hoidettaessa vakavasti traumatisoitunutta asiakasta. Asiakas eheytyy varhaisessa kiintymyssuhteessa tapahtuneesta traumasta turvallisessa terapeuttisessa suhteessa, joka on ennustettavaa, johdonmukaista, kunnioittavaa, ymmärtävää, empaattista, ei-defensiivistä ja hyvin rajattua. Steele,
3 Sietoikkuna Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Ylivireystila "Toleranssi-ikkuna" (sietoikkuna) Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila Saarinen, 2011 Alivireystila: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen 3
4 Sisäinen tai ulkoinen Ärsyke Arviointi Neuroseptio (Punkanen, luennot) Parasympaattinen hermosto: Sosiaalinen liittyminen (VVK) Sympaattinen hermosto: Taistelu, pakeneminen Parasympaattinen hermosto: Totaalinen alistuminen (DVK) 4
5 Keskeistä hoidossa Huomion suuntaamistaidon kehittäminen tärkeää, koska traumatisoituneiden huomio kiinnittyy helposti erilaisiin traumalaukaisijoihin, jolloin läsnäolo nykyhetkessä heikkenee, huomio kiinnittyy menneisyydestä kumpuavaan mutta tässä hetkessä koettuun uhkaan, menneisyys ja nykyhetki sekoittuvat. (Punkanen, luennot) Toisaalta huomion suuntaamisen kautta tulemme myös tietoisiksi, kuinka puhuminen vaikuttaa sisäiseen kokemukseemme 5
6 Keskeistä hoidossa (jatkuu) Terapeutti voi pyrkiä tarkoituksellisesti palauttamaan potilaan vireystilan sietoikkunalle, mikä auttaa saavuttamaan terapeuttisia tuloksia Keskeisessä roolissa turvallisuutta vahvistamassa terapeutin avoin asento, ilmeet, pehmeä katsekontakti, rauhalliset eleet ja puheen prosodia (äänen sävy, äänen korkeus, sävelkulku) Aina kun katsomme jotakuta tekemässä jotain, meillä aktivoituvat samat motoriset hermoyhteydet, kuin jos itse suorittaisimme liikkeen (Gallese & Goldman, 1998) 6
7 Harjoitus: asennot/peilaaminen *Miltä kehosi tuntuu? *Mitä tunteita koet? *Miten arvelet muiden reagoivan sinuun tässä asennossa? *Minkälainen viesti tällaisen asennon kautta voisi välittyä muille? *Tuntuuko tämä asento tutulta tai muistuttaako jostakin? 7
8 Onko vaarallista voida paremmin? Mistä joutuu luopumaan, jos vointi paranee? Miten arki muuttuu? Yhteys ihmisiin muuttuu (suhteet läheisiin eivät muutu aina paremmiksi) Menettää suloisen välinpitämättömyyden 8
9 Vaiheorientoitunut hoitomalli 1. Vakauttaminen ja oireiden lievittäminen 2. Traumaattisten muistojen käsitteleminen 3. Persoonallisuuden integroiminen ja kuntoutuminen Vaiheet etenevät spiraalimaisesti Hoidon tärkeimmät tavoitteet: Sietokyvyn parantaminen ENSIN normaalielämässä ja nykyhetkessä (=sosiaalisen sitoutumisen järjestelmän, sietoikkuna, toiminnan parantaminen) Potilaan kokemusten yhdistämiskyvyn parantaminen Traumakokemusten dissosioituneet osat voidaan omaksua osaksi minuutta 9
10 Vaiheorientoitunut hoitomalli: Vakauttaminen ja oireiden lievittäminen Tavoitteet: (vaihe 1) Arviointi Terapiakehyksen luominen ja asettaminen Turvallisuuden luominen ja traumamuistojen säilöminen Traumaattisen uudelleen kokemisen hallitseminen Psykoedukaatio Taitojen kehittäminen (vireystilan säätely) Terveellisten elämäntapojen luominen: nukkuminen, syöminen, työ, lepääminen, mahd. lääkitys, leikki, sosiaalisuus 10
11 Vakauttaminen Ilmenee potilaassa: Pystyy lohduttamaan ja rauhoittamaan itseään sekä sietämään yksinoloa Kokee yhteyttä muihin ihmisiin ja pystyy hakemaan heiltä turvaa ja apua tarvittaessa Pystyy näkemään itsensä arvokkaana niin hyvine kuin huonoine puolineen 11
12 Vakauttaminen Turvallisuuden (ulkoinen sisäinen, toiset - itse) luominen arjessa ja hoitosuhteessa Huomioi hoitosuhteeseen liittyvä pelko ja toisaalta pelko sen menettämisestä Terveellisten elämäntapojen luominen / elämänhallinta: nukkuminen, syöminen, työ, lepääminen, mahd. lääkitys, leikki, sosiaalisuus Sosiaalisten taitojen kehittäminen / parantaminen Arviointi 12
13 Vakauttaminen Traumaattisen uudelleen kokemisen hallitseminen (Traumaprotokolla) Taitojen kehittäminen (vireystilan säätely) Sietoikkunan ja kehotietoisuuden ymmärrys suhteessa reaktioihin Nähdään tunteet, ajatukset ja kehoreaktiot toisessa valossa, ymmärrys lisääntyy Opetellaan tunnistamaan kehon signaalit yli- ja alivireystiloista sekä sietoikkunasta Opetellaan tunnistamaan traumalaukaisijat (triggerit) nykyhetkessä, jotka aktivoivat puolustusjärjestelmät (yli- ja tai alivireystilan) 13
14 14
15 Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Tärkeintä on tässä hetkessä (sietoikkunassa) pysyminen istunnon aikana (aikuisen puolen vahvistaminen) Integraatiokyky mahdollinen Tutkitaan / kyseenalaistetaan ehdollistuneita uskomuksia (esim. kaikki ihmiset eivät edusta uhkaa; tunteet, jotka olivat sietämättömiä traumatisoituneelle lapselle, voivat olla siedettäviä nykyhetken aikuiselle) 15
16 Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Lisätään energiaa Ruoka, uni, liikunta, lepo tasapainossa (pelkkä lepo ei aina hoitoa) Mahdollinen lääkitys kohdilleen Vähennetään energiaa vieviä asioita (arki yksinkertaisemmaksi, kaoottiset suhteet selkeämmiksi, takaumien hallinnan opettelu ) 16
17 Ylivireystilasta sietoikkunalle: Jos silmät kiinni, avaa ne Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Unohda traumatapahtuman sisältö hetkeksi ja keskity kehoon Suuntaudu nykyhetkeen, katso itseä tai mitä tahansa voimaannuttavaa Nimeä, mitä näet ympärillä (tämänhetkinen tilanne tulee todeksi) Etsi huoneesta esim. eri värisiä esineitä ja riittävän nopeasti, jotta tarkkaavuus todella palautuu nykyhetkeen Maadoittuminen (nouse seisomaan, kävele, tunnustele jalkoja, tömistele ) 17
18 Vakauttaminen Ylivireystilasta sietoikkunalle (jatkuu): Koskettaminen (itse tai toinen, jos etukäteen sovittu) Syvähengitys koko hengityselimistöön: keuhkot, pallea, vatsa (normaali sisäänhengitys + uloshengittäessä S-kirjain kädellä / vain keskittyminen uloshengitykseen, ruotsalainen hengitysharjoitus ) Seinään nojaaminen Kehoon keskittyminen (käsi sydämellä - käsi vatsalla, keskittyminen kehon fyysiseen painopisteeseen 10 cm vyötäröstä alaspäin) 18
19 Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Ylivireystilasta sietoikkunalle (jatkuu): Jalat lattiaan, selkä suorana, lihaksiin lievä jännitys ja hitaasti palauttaminen Hoidossa/läheisenä: o Käydään reagointi läpi, kun palattu normaalitilaan sietoikkunalle, autetaan ymmärtämään, mitä tapahtui ja että sen kanssa voidaan työskennellä o Seuraa omaa vireystilaa, maadoittumista, hengitystä ja kehon reaktioita (ja tarvittaessa yritä saada itsesi takaisin sietoikkunalle samalla) 19
20 Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Alivireystilasta sietoikkunalle: Pitkälti samoja tekniikoita kuin ylivireydessä: orientaatiokysymyksiä (nimi, paikka, vuosi), silmät auki, katseen suuntaaminen tietoisesti, maadoitus jalkojen kautta, puhuminen (kontaktissa oleminen), hengitys aktiiviseksi (keskittyminen sisäänhengitykseen) Aloita aktiivinen, tahdonalainen liike Koskettaminen, jotta tulisi voimakkaampi tuntemus jähmettyneeseen kehon alueeseen (itse tai toinen, jos etukäteen sovittu) 20
21 Vakauttaminen (Saarinen & Steele) Alivireystilasta sietoikkunalle (jatkuu): Hoidossa/läheisenä: o Ole ohjaava pysäyttämään alivireystila tai takaumatilanne, houkuttele takaisin kontaktiin (mikä auttanut aiemmin?) o Käytä ääntä herättämään kehon tahdonalainen tai tahaton liike o Ylläpidä yhteys myös itkun tai muiden tunnereaktioiden aikana (nyökkäys, reflektointi, vahvemmat keinot) 21
22 Vakauttaminen (Punkanen, luennot) Lisää toiminnallisia menetelmiä Aistiharjoitukset (tietoisuuden suuntaaminen aistiärsykkeiden kautta, väkevä pastilli, kylmä vesi, kolmen äänen / pinnan / värin erottaminen ympäristöstä) Kehotietoisuus (huomion suuntaaminen kehon eri osiin) Kehonhahmotus (itsen koskeminen, taputtelu) Raja 22
23 Vakauttaminen (Punkanen, luennot) Rentoutus (mielikuva-, progressiivinen-, huomion suuntaaminen ) Hyvän olon ja rauhoittumisen kokemusten löytäminen esim. musiikin, liikkeen, mielikuvien (ja näihin yhdistetyn kehollisen ilmaisun kautta) Musiikin ja positiivisten mielikuvien liittäminen kehotietoisuuteen Siirtyilytekniikat 23
24 24
25 Vireystilan säätely Itsesäätelykyky voidaan jakaa sisäiseen säätelyyn ja vuorovaikutukselliseen säätelyyn (Schore, 2012) Sisäinen säätely: kyky säädellä omaa vireys- ja tunnetilaa ilman toisten ihmisten apua kyky rauhoittaa itsensä silloin, kun vireystaso nousee oman sietokyvyn rajoille kyky aktivoida itsensä silloin, kun vireystaso laskee liian alas 25
26 Vireystilan säätely (jatkuu) Vuorovaikutuksellinen säätely: Kyky käyttää vuorovaikutusta ja suhteita muihin ihmisiin vireys- ja tunnetilojen säätelyssä Terapeutti on potilaan vuorovaikutteinen, psykobiologinen säätelijä potilas oppii hiljalleen sisäisen säätelyn keinoja, jotka auttavat oman vireystilan säätelyssä 26
27 Sisäinen säätely (jatkuu) (Punkanen, luennot) Tietoisuus kehon ytimeen (lantionseutu, selkäranka, rintakehä, niska, pää kasvot) Maadoittaminen / juurtuminen (jalat maahan, huomio jalkoihin, hierominen, seisominen) Toiminnallinen keskusta ja keskittäytyminen, yhteyden palauttaminen itseen, kun on ahdistunut, poissa tolaltaan Vertikaalinen (pystysuora) linjaus 27
28 Sisäinen säätely (jatkuu) (Punkanen, luennot) Hengitys: hengityksen tapa, nopeus, syvyys, tehokkuus Sisällyttäminen Mukautuminen ja energian käyttö: huomio orgaanisiin tarpeisiin (ruoka, uni, seksuaalisuus, vireystilan säätely) Mielihyvä: kyky kokea fyysistä mielihyvää aistimuksista, liikkeistä, seksuaalisuudesta, ruoasta, kosketuksesta 28
29 Vuorovaikutuksellinen säätely (Punkanen, luennot) Suuntautuminen: toisiin ihmisiin ja ympäristöön Liikkuminen: liike Sopeutumiskyky: kyky reagoida tilanteisiin, joustavuus Suojautuminen ja rajat: kyky työntää pois, kyky asettaa rajat Suhteet: kurottaminen, tarttuminen, irti laskeminen, kiinni pitäminen Kasvot: kasvojen ilmeet ja ilmaisut 29
30 30
31 Vaiheorientoitunut hoitomalli: Traumaattisten muistojen käsitteleminen (vaihe 2) Tavoitteet: Traumamuistojen synteesi ja realisaatio eri persoonallisuuden osien kesken Turvattomaan kiintymyssuhteeseen liittyvän pelon voittaminen Traumamuistoihin liittyvän pelon voittaminen 31
32 Traumaattisten muistojen käsitteleminen (jatkuu) Prosessoidaan: Traumaattisiin kokemuksiin liittyviä tunne- ja kehomuistoja Traumaattisiin tapahtumiin liittyviä ydinuskomuksia suhteessa itseen ja ympäröivään maailmaan 32
33 Traumaattisten muistojen käsitteleminen (jatkuu) Tavoitteena: personalisoituminen tapahtui minulle ajallistuminen tapahtui kun olin lapsi / ei tapahdu enää Tärkeät kysymykset: Mistä tapahtuma alkaa? Mihin se loppuu? Muista: työskentely tapahtuu sietoikkunassa keskeneräisten muistojen säilöminen arjen toimintakyvyn tarkistaminen 33
34 Traumaattisten muistojen käsitteleminen (jatkuu)(saarinen, luennot) Olennaista ei ole niinkään traumamuiston mieleen palauttaminen, vaan muiston kauhunsekaisen välttelyn voittaminen ja keskeytyneiden tai epätäydellisiksi jääneiden puolustustoimien työstäminen Tärkeää vahva tukiverkosto, kyky tehdä selkeitä sopimuksia pitää niistä kiinni (esim. ei tee itsemurhaa) ja nykyisyydessä ei kaltoinkohtelua Jos dissosiatiivisia osia, edellytyksenä: Ei kontrolloimatonta vaihtelua ANP:n ja EP:den välillä, ANP niin vahva, etteivät EP:t tunkeudu koko ajan päiväpuoleen Osat pystyvät sietämään ja säätelemään mielensisältöjä Ovat kehittäneet empatiaa ja yhteistyötä Useampi puoli motivoitunut hoitoon 34
35 Työskentelymenetelmiä Keskustelu, sanoittaminen, kaksoistietoisuus Piirtäminen, kuvakortit, maalaaminen jne EMDR Ohjattu synteesi Asteittainen altistaminen (tunteille, muistoille) Sensomotorinen lähestymistapa (alhaalta ylös, kaksoistietoisuus!) TRE EFT 35
36 36
37 Vaiheorientoitunut hoitomalli: Persoonallisuuden integroiminen ja kuntoutuminen (vaihe 3) (Saarinen, luennot) Tavoitteet: Normaaliin arkeen liittyvien pelkojen läpikäyminen, kykenee ottamaan vastaan aikuisen kehitystasoa vastaavia tehtäviä Terveeseen riskinottoon ja muutoksiin liittyvä pelon voittaminen Läheisyyteen liittyvien pelkojen käsittely, ihmissuhteet, erityisesti parisuhteet (emotionaalinen, fyysinen ei-seksuaalinen, seksuaalinen) Parannetaan kykyä sietää myönteisiä tunteita Surun läpikäynti menetetystä elämästä 37
38 Persoonallisuuden integroiminen ja kuntoutuminen (jatkuu) (Saarinen, luennot) Saattaa olla vaikein vaihe alkaa kun suurin osa traumamuistoista on integroitunut omaelämäkerrallisiksi kertomuksiksi Syvempi realisaatio (todentuminen) surua, luopumista totutuista uskomuksista, taistelua ollakseen yhteydessä maailmaan uudella tavalla ja uusine selviytymiskeinoineen Läheisyyden ja pelon voittaminen välttämätöntä Ydinuskomusten työstäminen / haastaminen 38
39 Minä olen toivonut vastoin parempaa tietoa, että elämäni tulisi olemaan onnellista ja huoletonta viimeisen fuusioitumisen jälkeen. Nyt minun täytyy myöntää, ettei asia voi olla näin. Kaikki ne menetykset tai pikemminkin vaikeudet, tuskalliset vuodet, kaikki se yksinäisyys, pelko ja paniikki vaikuttivat siihen, millainen kasvattaja olin lapsilleni. Kaikki se, mikä puuttui päivittäisistä toimista, tunteista, sosiaalisista suhteista tulee aina muistuttamaan itsestään lopun elämääni. 39
40 Vaikka kolmas vaihe ei onnistuisi, on usein saavutettu jo riittävä tulos = traumamuistot eivät tunkeudu 40
41 Kiitos! 41
42 Lähdeluettelo Kirjallisuutta Boon, S., Steele, K. & Van der Hart, O. (2011). Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille. Oulu: Kalevaprint Oy. Levine, P. & Frederick, A. (2012). Kun tiikeri herää. Trauma ja toipuminen. Oulu: Ouluprint. Ogden, P. & Fisher, J. (2016). Sensomotorinen psykoterapia. Keinoja trauman ja kiintymyssuhdevaurioiden hoitoon. Helsinki: Kopio Niini Oy. Ogden, P., Minton, K. & Pain, C. (2009). Trauma ja keho. Sensomotorinen psykoterapia. Oulu: Kalevaprint Oy. Steele, K., Boon, S. & Van der Hart, O (2017). Traumaperäisen dissosiaation hoito. Käytännöllinen, integroiva lähestymistapa. Suokas-Cunliffe, A. (2006). Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Yleislääkärilehti 5/2006, Suokas-Cunliffe, A. (Toim.) (2015). Häpeästä myötätuntoon. Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen. Helsinki: Kopio Niini Oy. Van der Hart, O., Nijenhuis, E. & Steele, K. (2009). Vainottu mieli. Rakenteellinen dissosiaatio ja kroonisen traumatisoitumisen hoitaminen. Oulu: Kalevaprint Oy. Luennot: Jarno Katajisto, Marko Punkanen, Päivi Saarinen. Erityistason traumapsykoterapeuttikoulutus sekä Traumapsykoterapeuttikouluttajakoulutus Päivi Saarinen Kompleksinen trauma 2008 sekä Kompleksisen trauman hoito
Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 8.5.2018 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, traumapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, traumapsykoterapeutti Terapeuttinen suhde on keskeisin
LisätiedotPsyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
Lisätiedot8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini
Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotKehoni tuntee mieleni. - johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan
Kehoni tuntee mieleni Voimaa arkeen koulutus 20.11.2018 Satu Halonen Psykologi E-PSHP/Alajärven ja Ähtärin psykiatriset poliklinikat - johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan Päivän ohjelma: Johdanto Sinin
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotKOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)
KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET) Ryhmien taustaa Jännittäminen yleinen ongelma varsinkin nuoruusiässä
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
Lisätiedotomaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen
19 Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen Yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai traumaattiset tapahtumaketjut voivat muuttaa mielen ja kehon toimintaa voimakkaalla tavalla. Kun ihminen
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotSisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38
Sisällys Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi...25 OSA 1 Aloitetaan itsestämme Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38 Kehon tuntemusten lukemisen taito...38 Rentoutumisen alkeet...38 Näin jatkat
LisätiedotKehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)
Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön 1.1.2013-31.3. 2014 SOLID- HANKE (IF1712A1) Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttaja on Metropolia AMK Hankkeen budjetti 26 665 000 eur Metropolian osuus 8 888, 28 eur Merja
LisätiedotJÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen
JÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen Kuva: Hannele Salonen-Kvarnström Jännittääkö? Onko edessä vastaanotto, tutkimus tai toimenpide? Tuntuuko se epämiellyttävältä? Pelkäätkö jotain? - Kipua?
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotStressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti
Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotVakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen
Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen Turvallisuuden taitojen kehittäminen Helsinki 25-26.8.2016 Jarno Katajisto Traumapsykoterapeutti VET Peter Wallin Kriisi-
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotVAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS
VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset
LisätiedotVoimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala
Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1 Katja Kujala Ensivaikutelma Luodaan täysin vieraasta henkilöstä sadasosasekunneissa Pukeutuminen Kehon kieli Äänenkäyttö, puheilmaisu, puhetapa (esim. murre) Ystävä
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!
Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotAggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu
Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotJÄNNITTÄJÄN OPAS. Hellä Mieli
JÄNNITTÄJÄN OPAS Hellä Mieli OPPAAN TEEMAT Miksi jännittää? Jännittämisen kerrokset Auttaako siedätys? Harjoituksia Mindfulness ja TRE Verkkokurssi MIKSI JÄNNITTÄÄ? Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotSILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
LisätiedotTraumaterapiakeskus Petteri Mankila
1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
Lisätiedot6. Olisiko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen?
6. Olisiko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen? Laila Piironen Omassa työssäni olen saanut oppia, kuinka merkittävästi asiakkaitani ovat auttaneet yksinkertaiset keholliset menetelmät tuomaan
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotKeskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin
LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen
Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotVäkivalta lapsen traumana
Väkivalta lapsen traumana Ritva Tolonen psykologi, psykoterapeutti Traumaterapiakeskus 1 Trauma on psykobiologinen reaktio traumaattiseen tapahtumaan Traumatisoivalle tapahtumalle on luonteenomaista äkillisyys
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotTyöntekijän jaksaminen
Työntekijän jaksaminen Työntekijän subjektiiviseen kokemukseen vaikuttavat tekijät työyhteisö, organisaatio, työnohjaus TYÖNTEKIJÄ vuorovaikutus, kontakti, kohtaaminen ASIAKAS elämänhistoria, koulutus,
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
Lisätiedotmonta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.
keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
Lisätiedot4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan
4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan Anne Suokas-Cunliffe Mielensisäinen maailma on pelottava vakavasti varhaisvuosinaan traumatisoituneelle. Omat ajatukset, tunteet ja aistimukset voivat
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
Lisätiedotrh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä
rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotStressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo
Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä
Lisätiedot