WP3 Koulutusarveanalyysi Maaraportti Suomi

Transkriptio

1 1. Kyselytutkimuksen toteutus Tutkimusmenetelmämme sisälsi internet-kyselyn, kirjoituspöytätutkimuksen ja haastattelun. Kysely tehtiin Wepropol datan analysointi- ja kyselytyökalua hyödyntäen. Kyselylomake käännettiin englannista suomeksi ja lähetettiin 45 maaseutumatkailuverkostomme naisjäsenelle. Kysely lähetettiin myös Maaseutumatkailuyrittäjien yhdistykselle, Ruralia- Instituuttiin(Helsingin yliopisto) ja Itä-Suomen yliopiston matkailualan tutkimuslaitokseen. Kyselyn alustavat tulokset lähetettiin 6 matkailun asiantuntijalle Pohjois-Savossa(yritysneuvojia, konsultteja ja maaseutumatkailun opettajia) ja heitä haastateltiin puhelimitse kohderyhmän koulutustarpeista. Samalla tarkasteltiin myös aihetta koskevia kansallisia tietoja ja raportteja. Sähköisestä kyselystä saatiin vastaukset 21 maaseutumatkailun naisyrittäjältä. Suurin osa vastaajista (19) edusti toimivia maaseutumatkailuyrityksiä. ja 2 vastaajaa suunnitteli yrityksen perustamista. Maaseutumatkailun eri osaalueet olivat edustettuina ja jotkut vastaajista tarjosivat todella laajaa palveluvalikoimaa (hevosturismi, majoitus, tilojen vuokraus, ohjelmapalvelut, hyvinvointipalvelut, terveysturismi, käsityömatkailu, luonto- ja elämyspalvelut, pitopalvelut, ulkoilmacatering, taidesauna jne). 2. Maaseutumatkailun osa-alue a) Majoitus b) Käsi ja taideteollisuus c) Elintarvikkeiden valmistus d) Nähtävyys f) Muu

2 2. Tiivistelma tutkimustuloksista- koulutustarpeet ja parhaat tavat toteuttaa koulutus kohderyhmälle Koulutustarpeet, 11 tärkeintä keskiarvon mukaisessa järjestyksessä Liiketoiminnan markkinointi ja tuotteen kehittäminen, 3.86 Tietokoneiden ja internetin käyttö markkinoinnissa, Internet-sivustot, hakukoneoptimointi, 3.82 Taloushallinto; rahoituslähteet, kassavirta, voitto ja tappio, hinnoittelu, 3.57 Laadukkaan asiakaspalvelun kehittäminen, 3.45 Kyky laajentaa toimintaa, 3.3 Kestävän maaseutumatkailuliiketoiminnan kehittäminen, 3.25 Kaikkien saatavilla olevan matkailuliiketoiminnan kehittäminen l, 3.2 Kulttuurien ja vieraiden kielten tuntemus, 3.19 Lainsäädännölliset asiat- säädösten tunteminen, 3.19 Sosiaalinen verkostoituminen, esim. Facebook, Linkedin, Twitter 3.08 Liiketoimintasuunnittelu ja-tutkimus, 3.0 Edellä olevasta käy ilmi, että markkinointi ja tuotekehitys ovat tärkeimmät aihealueet taloushallinnon ja toiminnan kannattavuuden ohella. Kulttuurin ja vieraiden kielten tuntemus ja sosiaalinen verkostoituminen ovat myös osa markkinointia ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä. Vähemmän tarpeellisina pidetyt koulutustarpeet keskiarvojen mukaisessa järjestyksessä Ajankäytön suunnittelu työn ja perhe-elämän tasapaino, 2.95 Luottamuksen kehittäminen ja verkostoituminen, 2.86 Henkilökunnan johtaminen ja tiimien kehittäminen, 2.81 Vaihtoehtoisen vapaa-ajantoiminnan järjestäminen turisteille, 2.85 Tietokannat ja laskentataulukot, 2.71 Majoituksen hallinta ja ylläpito, 2.7 Esitysten laatiminen, 2.77 Kirjalliset viestintätaidot, 2.62 Tekstinkäsittelyn perusteet, 2.33 Sähköpostin käyttö, 1,95 Nykyinen osaamistaso keskiarvojen mukaisessa järjestyksessä Sähköpostin käyttö, 4,24 Tekstinkäsittelyn perusteet, 3,81 Luottamuksen kehittäminen ja verkostoituminen, 3.81 Laadukkaan asiakaspalvelun kehittäminen, 3.81 Kirjalliset viestintätaidot, 3.57 Kestävän maaseutumatkailuliiketoiminnan kehittäminen, 3,48 2

3 Vaihtoehtoisen vapaa-ajantoiminnan järjestäminen turisteille, 3.48 Majoituksen hallinta ja ylläpito, 3.45 Esitysten laatiminen, 3.43 Kulttuurien ja vieraiden kielten tuntemus, 3.32 Henkilökunnan johtaminen ja tiimien kehittäminen, 3.3 Kaikkien saatavilla olevan matkailuliiketoiminnan kehittäminen l, 3.2 Kyky laajentaa toimintaa, 3.19 Tietokannat ja laskentataulukot, 3.19 Lainsäädännölliset asiat- säädösten tunteminen, 3.14 Liiketoiminnan markkinointi ja tuotteen kehittäminen, 3.1 Liiketoimintasuunnittelu ja-tutkimus, 3.05 Taloushallinto; rahoituslähteet, kassavirta, voitto ja tappio, hinnoittelu, 3.05 Ajankäytön suunnittelu työn ja perhe-elämän tasapaino, 2,95 Tietokoneiden ja internetin käyttö markkinoinnissa, Internet-sivustot, hakukoneoptimointi, 2.81 Sosiaalinen verkostoituminen, esim. Facebook, Linkedin, Twitter, 2,62 Vastaajat näyttävät olevan tyytyväisiä tietokoneen käytön perusosaamiseensa, mutta tietokoneen käytössä markkinointiin ja sosiaaliseen verkostoitumiseen on parantamisen varaa. Ajankäytön suunnittelu ja työn ja perhe-elämän tasapainottaminen ei näytä olevan erityisen hyvällä mallilla, mutta aihealue ei kuitenkaan ole koulutustarvelistan kärjessä. Muita ilmenneitä koulutustarpeita - Maaseutumatkailun majoituksen myynti yhteistä valtakunnallista tai Euroopan laajuista kanavaa käyttäen - Mistä apua /mitä sitten kun yrityksellä ei menekään niin hyvin. - Oman itsensä johtaminen - Tarvikkeiden ja materiaalien maahantuonti ja siihen liittyen tulliasiat - Oman ammattialueeni taitojen hiomista, esim. ratsastusmatkailu - Toiminnan turvallisuus (asiakasturvallisuus, elintarvikkeiden turvallisuus jne) - Projekteihin ja taloudellisiin avustusjärjestelmiin liittyvää koulutusta - Turismin tulevaisuustrendit - Venäjän kieli 3

4 3. Koulutustavat Koulutustavat Sarja työpajoja Etäopiskelu verkossa Työpajojen ja etäopiskelun yhdistelmä Henkilökohtainen valmennus Kokeneilta yrittäjiltä oppiminen Koulutustavat Muu Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä, että suosituin koulutuksen toteutustapa on työpajojen ja etäopiskelun yhdistelmä. Matkailun opettajat kertoivat, että etäopiskelu ei aiemmin ole ollut kovin suosittua, mutta asenteet ovat muuttuneet ja aika näyttää nyt olevan oikea etäopiskeluun. Työpajat antavat mahdollisuuden myös verkostoitumiseen ja kokeneimmilta yrittäjiltä oppimiseen. Useimmat suomalaiset vastaajat sanoivat, että opiskelupaikalla ei ole merkitystä, kunhan tieto koulutusajoista saadaan riittävän ajoissa. Koulutuspaikat voivat vaihdella. Koska WERT on kansainvälinen projekti, jotkut vastaajat ovat ajatelleet että koulutuskin järjestetään ulkomailla ja he ovat valmiita matkustamaan niin pitkälle, kuin suinkin (vaikka Timbuktuun). 4. WERT Internet-verkosto 13 vastaajaa piti WERT Internet verkostoa hyödyllisenä, 6 ilmoitti, että ei tiedä. Vastaajilla oli paljon ehdotuksia verkoston keskustelunaiheiksi. - Bechmarking eri maiden yrittäjien kesken - Miten naiset muissa maissa harjoittavat maaseutumatkailuammattiaan. - maaseutumatkailussa uudet ideat ja vinkit alalla työskentelevien kanssa - Käsityöalan koulutuksen kansainväliset vaihdot. Matkailu ja varsinkin käsityömatkailu ilman kielitaitoa. On vielä paljon käsityön harrastajia jotka haluaisivat matkustaa kauemmaksikin oppimaan jonkin toisen maan ja kulttuurin käsityötekniikoita mutta suurin este on kielitaito. Kursseissa on usein vaatimuksena jonkin kielen hallinta mutta tämän kynnyksen madaltaminen voisi tuoda asiakkaita Keski-Euroopasta Suomeen ja myös täältä muualle. Käsitöissä ei aina tarvita mitään kieltä. - Miten saada kohderyhmäksi seniori saksankielinen eurooppalainen matkailija 4

5 - Kaikki asiat kiinnostavat. Laajentunut, eri kulttuureista koostuva verkosto on avain elävään ja innovatiiviseen kulttuurimatkailutoimintaan. - Sesonkien hallinta - Yrityksen laajennussuunnitelmat ja keinot ilman kovia taloudellisia riskejä. Oheistoimintojen varovainen aloittaminen omasta toimesta. - Kansainvälisyys, tavat, käytännöt - Käytännön markkinointitoimet verkossa - Verkottuminen - Kiinnostavaa olisi tutustua eri maissa toimivien naisyritysten ja etenkin pienten matkailuyritysten asiakasprofiiliin, onko kysymyksessä sitten ryhmä tai indis ja heidän palvelutoiveet, jolla tavalla täällä voisi kohdentaa markkinointia ja kehittää palveluja. Verkostoituminen toisi hyvin paljon tietoa ja kiinnostus lisääntyisi verkoston sisällä saaden aikaan ajatusten vaihdon lisäksi asiakasvirtoja. Myös työntekijöiden osalta saattaisi tapahtua mielenkiintoista vaihtoa - henkilökunta voisi kaivata vaihtariohjelmaa! Siinä tulisi myös eri työkulttuurit tutuiksi, ei varmaankaan pahaa tekisi tutustua näihin asioihin eri maiden käytäntöjen kautta. - Meille kaikki nuo maailmalla olevat yrittäjäkolleegat ovat myös potentiaalista asiakaskuntaa mutta parhaat myyntikikat ja maatilamatkailuyritysten vetonaulat kiinnostavat. Millä tavalla yritykset myyvät palvelujaan oman maansa kansalaisille ja millä puolestaan ulkomaalaisille. Mitkä tekijät ovat pyöräyttäneet yrityksen nousuun alkutaipaleen jälkeen. - Kokemusten jakaminen, hyvät ja kehittävät asiat sekä oppiminen toisten sudenkuopista. Myös yhteismarkkinointi. Tätä kautta voisi olla helpompi tie tutustua esim. virtuaalisesti toisiin maaseutumatkailuyrityksiin euroopan tasolla. 5. Erityisiä maakohtaisia vaatimuksia ja ongelmia Suomen maaseutupolitiikan matkailun teematyöryhmä on maininnut strategiassaan ja toimenpideohjelmassaan, että suomalaisten maaseutumatkailuyritysten keskeisin ongelma on niiden pieni koko, pitkäjänteisen markkinoinnin puute ja joskus amatöörimäinen suhtautuminen yrittäjyyteen. Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja myös ympärivuotisista palveluista on puutetta. Teemaryhmän mukaan tärkeimmät arvot maaseutumatkailun kestävän maaseutumatkailun kehittämisessä ovat: vastuu ympäristöstä ja terveydestä sekä maaseudun kulttuuriperinteen kunnioitus. Maaseutumatkailun odotetaan kasvavan kotimaan matkailijoiden osalta 3 % vuodessa. Myös kansainvälisiltä markkinoilta haetaan vahvaa kasvua; sen odotetaan olevan 5% vuodessa. On siis tarvetta kehittää houkuttelevia, kestäviä ja korkealaatuisia matkailutuotteita, jotka voidaan ostaa helposti sähköistä jakelukanavaa käyttäen. Koska matkailun vahva kasvu tulee ulkomailta, suomalaisten yrittäjien tulee kehittää kulttuurien tuntemustaan ja kielitaitoaan. 6. Suositukset 5

6 Kyselyn tulokset osoittavat että koulutusta tarvitaan erityisesti markkinoinnissa (kotimaa ja ulkomaat) ja tuotekehityksessä. Muita tunnistettuja tarpeita ovat tietokoneen käyttö internet-markkinointiin ja verkostoitumiseen, taloushallinto, lakiasiat, kulttuuritietämys, vieraat kielet ja kestävä kehitys. Koulutuksen pitää olla joustavaa ja ryhmän tarpeet huomioivaa. Sen tulee olla tulevaisuus- ja asiakasorientoitunutta. Osa koulutusta voidaan toteuttaa etäopiskeluna. WERT Internet verkosto voi auttaa ideoiden jakamisessa eurooppalaisten kumppaneiden välillä ja se voi olla yksi benchmarking-tapa. Verkosto voi muodostaa myös uuden markkinointikanavan. Verkoston käynnistämiseksi pitää olla mahdollisimman pian yhteydessä niihin henkilöihin, jotka kyselyn yhteydessä antoivat nimensä. Suomalaiset yrittäjät ovat halukkaita tekemään opinto/benchmarkingmatkoja kumppanimaihin. Löytyykö mahdollisuutta maksaa osa opintomatkojen kustannuksista? Voitaisiin myös käynnistää yritysten välinen vaihto-ohjelma. Eri kulttuurit tulisivat tutuiksi ja samalla opittaisiin eri maiden käytäntöjä Terhi Majamaa,Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 6