JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1"

Transkriptio

1 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Menetelmän valinta, suunnittelu ja asiakirjat Kai Saralehto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT PAINEVIEMÄRIJÄRJESTEL MÄT MAAPUHDISTAMOT Maaimeyttämö Maasuodattamo Matalaan perustettu maasuodattamo Maapuhdistamoiden ominaisuudet PIENPUHDISTAMOT JA SUUREMMAT YKSIKÖT Panospuhdistamot Biologiset suodattimet Bioroottoriprosessi Aktiivilieteprosessi Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden ominaisuudet KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITTELU ESISELVITYS KIINTEISTÖLLÄ VANHOJEN SAOSTUSKAIVOJEN KUNNON TARKISTUS ALUSTAVA PAIKAN VALINTA MAAPERÄN SOVELTUVUUS IMEYTYKSEEN VAAITUS JA TARKKA ETÄISYYKSIEN MÄÄRITYS KÄSITTELYMENETELMÄN VALINTA MAAIMEYTTÄMÖN SUUNNITTELU MAASUODATTAMON SUUNNITTELU MATALAAN PERUSTETTU MAASUODATTAMO JA MUUT MENETELMÄVAIHTOEHDOT MUITA SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA SUUNNITTELUASIAKIRJAT...13

3 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 1/14 Kai Saralehto (ins. AMK) Vesihuoltosuunnittelija Air-Ix Ympäristö Oy Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 1 Johdanto Ensisijaisesti kiinteistö kannattaa aina pyrkiä liittämään viemäriverkoston piiriin. Viemäriin liittäminen on ympäristökuormituksen kannalta paras vaihtoehto ja useimmiten myös kustannuksiltaan edullisin sekä ehdottomasti vaivattomin. Kiinteistön jätevesihuollon ratkaiseminen aloitetaan aina selvittämällä onko kiinteistö mahdollista liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa. Kunnat ovat laatineet vesihuoltolain mukaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmissa tulisi esittää myös tavoitteelliset alueet, joille viemäriverkostoa jatkossa laajennetaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tulevaisuudessakaan, selvitetään kunnalta mahdolliset kiinteistön jätevedenkäsittelyä koskevat erityismääräykset ennen tarkempaa puhdistusmenetelmän valintaa. Kunnalla voi olla laadittuna vyöhykejako, josta ilmenee mitkä käsittelyvaatimukset mitäkin aluetta koskee. Menetelmää valittaessa ja suunniteltaessa kannattaa ehdottomasti käyttää aina asiantuntijasuunnittelijan apua. Jätevedenkäsittelymenetelmät voidaan jakaa maaperäkäsittelymenetelmiin, pienpuhdistamoihin ja suurempiin yksiköihin, kuten bioroottori- sekä aktiivilieteprosesseihin. Maaperäkäsittelymenetelmillä ja pienpuhdistamoillakin voidaan käsitellä useamman kiinteistön jätevesiä. Umpisäiliötä ei lasketa jätevedenkäsittelymenetelmäksi, koska varsinainen käsittely tapahtuu jätevedenpuhdistamolla. 2 Jätevedenkäsittelyjärjestelmät 2.1 Paineviemärijärjestelmät Kiinteistö voidaan liittää viemäriverkoston piiriin myös kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän edut tulevat esiin, jos liitettäviä kiinteistöjä on useita ja ne ovat kuitenkin suhteellisen etäällä toisistaan, mutta etäisyys rakennettuun runkoviemäriverkostoon ei ole kohtuuton. Paineviemärijärjestelmällä jätevedet voidaan myös koota puhdistettavaksi kyläkohtaiseen puhdistamoon. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä käytetään kiinteistökohtaisia repijäpumppuja, jotka mahdollistavat myös runkolinjoissa käytettäväksi optimaalisia putkikokoja (DN ). Pienpumppaamoon voidaan liittää 1-3 kiinteistöä. Paineviemärijärjestelmä soveltuu hyvin alueelle, jossa luontoa ja valmiiksi rakennettua ympäristöä halutaan säästää, sillä kaivannon koko on pienempi kuin perinteistä viettoviemäriä rakennettaessa. Paineviemärilinjaa perustettaessa voidaan käyttää salaojakonetta ja jollain alueilla tulee kyseeseen myös vaakaporausmenetelmä. Viemäröinti rakennetaan maaston muotoja mukaillen, jolloin kaivuukustannukset ovat pienempiä. Kallioisilla alueilla putkilinja voidaan varustaa saattolämmityksellä, jos viemäriä ei voida tai sitä ei haluta perustaa roudattomaan syvy yteen. KUVA 2.1. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän periaatteita (lähde: VVY:n julkaisu, Kiinteistökohtaiset paineviemärijärjestelmät).

4 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 2/ Maapuhdistamot Maapuhdistamot ovat olleet jo pitkään käytössä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymenetelminä. Maaperäkäsittelymenetelmät voidaan jakaa kahteen päätyyppiin eli maaimeyttämöihin ja maasuodattamoihin. Erona näissä tyypeissä on se, että imeyttämössä jätevedet kulkeutuvat maaperään ja pohjaveteen, kun taas maasuodattamosta jätevedet kootaan hallitusti johdettavaksi maastoon tai purkuojaan. Jätevesi puhdistuu maaperässä mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Mekaaninen puhdistuminen tapahtuu jäteveden suotautuessa maa-aineksen läpi, jolloin jäteveden sisältämää kiintoainetta tarttuu maahiukkasiin. Kemialliset prosessit ovat monimutkaisempia adsorptio- ja ioninvaihtoprosesseja. Biologisesta puhdistamisesta huolehtivat maaperässä olevat pieneliöt, jotka käyttävät jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen. Molemmista maapuhdistamotyypeistä löytyy erilaisia sovellutuksia erityiskohteisiin ja tarpeisiin. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat maaimeyttämö, maasuodattamo ja matalaan perustettu maasuodattamo (korotettu kenttä). Jätevedet voidaan käsitellä myös ns. kaksoisvesijärjestelmällä, jossa WC vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää ja harmaat vedet (pesuvedet) johdetaan maapuhdistamoon. Maapuhdistamo on aina rakennettava suunnitelman mukaisesti ja se on huollettava säännöllisesti. Perushuoltoon kuuluu saostuskaivojen tyhjennys 1-2 kertaa vuodessa. Väärin rakennettu maapuhdistamo ja sen huollon laiminlyönti näkyy suoraan sen käyttöiässä. Ennen maaperäkäsittelyyn johtamista jätevedet käsitellään saostuskaivoissa. Kaikille jätevesille (WC- ja harmaat vedet) tulee olla 3-osainen saostuskaivo ja harmaille vesille eli pesuvesille riittää 2-osainen saostuskaivo. Kaikille jätevesille tarkoitetut saostuskaivot tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa ja pesuvesille tarkoitettujen kaivojen kohdalla riittää yksikin tyhjennyskerta. Maapuhdistamot voidaan kohtuudella mitoittaa 1 8 m 3 /d jätevesimäärälle eli n henkilölle. Kentän pinta-alaa kasvatettaessa jäteveden tasainen jakautuminen kentän koko pinta-alalle on hankalaa ja kenttien koko kasvaa niin suureksi, että tilaa suurille kentille on hankala löytää. KUVA 2.2. Maasuodattamo varusteineen Maaimeyttämö Maaimeyttämössä jätevesi kulkeutuu maaperään samalla puhdistuen ja se päätyy lopulta pohjaveteen. Maaimeyttämö soveltuu alueille, joilla maaperä on riittävästi vettä läpäisevää, mutta ei kuitenkaan liian karkeaa. Karkeassa maaperässä ei tapahdu riittävää puhdistumista. Liian tiivis maaperä ei luonnollisesti sovellu sellaisenaan imeytykseen. KUVA 2.3. Maaimeyttämö.

5 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 3/ Maasuodattamo Maasuodattamossa (KUVA 2.2) rakennetaan suodattava maakerros raekooltaan 0-8 mm:n hiekasta ja puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomasalaojien avulla kokoomakaivon kautta maastoon, esimerkiksi avoojaan. Etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan kokoomakerroksen pohjasta on oltava vähintään 25 cm. Maasuodattamon pinta-ala yhden perheen talousjätevesille on n. 20 m 2 (50l/vrk yhtä suodatusneliömetriä kohden) Matalaan perustettu maasuodattamo Matalaan perustettu maasuodattamo eli korotettu maasuodattamo rakennetaan osaksi luonnollisen maapinnan yläpuolelle. Menetelmä tulee kyseeseen, jos maahan perustettuna maasuodattamon pohjasta ei saada riittävää etäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan tai riittävää korkeuseroa purkuojaan. KUVA 2.4. Matalaan perustettu maasuodattamo (korotettu kenttä) Maapuhdistamoiden ominaisuudet Maapuhdistamoiden plussat ja miinukset: + Vähäinen huollon tarve + Perusmenetelmien hinnat vertailukelpoisia viemäriin liittymiskustannusten kanssa - Puhdistusteho laskee erityisesti fosforin osalta, jolloin fosforin poistoa joudutaan tehostamaan esim. fosforinpoistokaivolla (alk ) - Suuri tilan tarve - Maamassat vaihdettava vuoden välein - Puhdistus perustuu mikrobitoimintaan, joka ei salli pitkiä kuormittamattomia kausia

6 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4/ Pienpuhdistamot ja suuremmat yksiköt Markkinoilta löytyy kohtuullisesti pienpuhdistamoita (pakettipuhdistamoita) kiinteistökohtaiseen jätevedenkäsittelyyn ja myös suuremman mitoituksen omaavia laitteita. Valmiita puhdistamopaketteja löytyy aina yhden perheen jätevesien käsittelystä 100 henkilön jätevedenkäsittelyyn eli virtaamamitoitus on tällöin 1 20 m 3 /d. Bioroottori- ja aktiivilietepuhdistamot tulevat kyseeseen virtaaman kasvaessa ja asukasvastineen noustessa yli 100 asukkaan. Suuremmissa (> AVL 100) puhdistamoissa prosesseina käytetään bioroottoriprosessia ja perinteistä aktiivilieteprosessia. Pienpuhdistamoiden toiminnassa käytetään samoja mekaanisia, kemiallisia ja biologisia puhdistusmenetelmiä, joita on käytössä myös suuremmissa puhdistamoissa. Puhdistusprosessit perustuvat pääosin biologiseen suodatukseen ja panospuhdistukseen Panospuhdistamot Markkinoille tulleista uusista panospuhdistamotyypeistä on saatu hyviä puhdistustuloksia, joilla päästään uuden asetuksen vaatimuksiin. Panospuhdistamoissa jätevesi käsitellään nimensä mukaisesti panoksina (annoksina) ja erillistä saostusosaa ei tarvita. Jätevettä kerätään tietty määrä, joka pumpataan prosessisäiliöön. Ensin annos hapetetaan pohjailmastuksella, jolloin jätevedestä poistuu orgaaninen happea kuluttava aines. Ilmastuksen jälkeen prosessiin syötetään saostuskemikaalia, joka saostaa jäteveden sisältämän fosforin. Viimeisessä eli hapettomassa laskeutusvaiheessa jätevedestä saadaan poistettua myös typpeä, joka haihtuu jätevedestä ilmakehään (denitrifikaatio). Puhdistettu jätevesi pumpataan prosessisäiliön kirkastuneesta vedenpinnasta maastoon. Prosessisäiliössä on aina aktiivilietettä, jossa elää jätevedenkäsittelyssä tarvittava mikrobikanta. Prosessista poistetaan ylijäämälietettä säännöllisesti. Panospuhdistamot sisältävät automatiikkaa, pumppuja, kompressorin ja kemikaalipumpun sekä kemikaalisäiliön eli ne vaativat jatkuvaa huolenpitoa. KUVA 2.5. Panospuhdistamon periaate (Lähde: KWH-Pipe).

7 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 5/ Biologiset suodattimet Biologisissa suodattimissa on yleensä saostusosa, jossa jätevedestä erottuu kiintoaineita. Saostusosan jälkeen jätevesi johdetaan biologisen suodattimen läpi. Suodatinmateriaali omaa suuren kontaktipinnan, johon jätevedenpuhdistuksesta vastaava mikrobikanta on kiinnittyneenä. Suodatinmateriaalit vaihtelevat laitetyypistä riippuen ja ne voivat olla esim. muovirakeita tai kivikuitua. KUVA 2.6. Biosuodatin (Lähde: Ekofinn Oy) Bioroottoriprosessi Bioroottori on sylinterin muotoinen laite, joka pyörii osin jätevedessä. Biomassa (mikrobikanta) muodostuu bioroottorin suuren kontaktipinnan omaaville levyille. Pieneliöstön kasvaminen perustuu siihen, että kontaktipinta on kosketuksissa vuoroin jäteveden ja vuoroin ilman kanssa. Bioroottori varustetaan yleensä jälkiselkeytyksellä, johon syötetään myös saostuskemikaalia. Bioroottoriprosessista poistetaan säännöllisesti lietettä. KUVA 2.7. Bioroottoriprosessi (Lähde: Klargester).

8 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 6/ Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa jätevesi johdetaan mahdollisen esikäsittelyn (selkeytyksen) kautta ilmastusaltaaseen, jossa jäteveden orgaanista ainetta hyödyntävät mikrobit ovat sitoutuneena aktiivilietteeseen. Ilmastuksen jälkeen jätevesi johdetaan jälkiselkeytykseen, josta osa laskeutuneesta lietteestä palautetaan ilmastusaltaaseen ja osa (ylijäämäliete) poistetaan prosessista. Saostuskemikaali syötetään joko ilmastusaltaaseen tai ennen jälkiselkeytystä Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden ominaisuudet Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden valintaan vaikuttavia tekijöitä: - Kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot vaativat maapuhdistamoihin verrattaessa vähemmän tilaa - Vähäisemmät maaperän ominaisuuksien vaatimukset - Pienemmät korkeusero vaatimukset - Vaativat paljon huoltoa toimiakseen ja tämän vuoksi puhdistamon hankintaan kannattaa sisällyttää huoltosopimus - Laitevalinnassa on syytä olla tarkkana ja pyytää konkreettisia referenssejä - Koneistojen osalta käyttöikä on n. 15 vuotta, mutta säiliörakenteet kestävät huomattavasti pidempään - Viemäriin liittymistä kalliimpaa, mutta huoltosopimuksen kanssa usein yhtä vaivatonta - Suuremmat yksiköt suunnitellaan ja räätälöidään aina täysin tapauskohtaisesti - Puhdistus perustuu mikrobitoimintaan, joka ei salli pitkiä kuormittamattomia kausia 3 Kustannukset Kiinteistön omistajaa kiinnostaa luonnollisesti käsittelymenetelmän hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Seuraavassa taulukossa (taulukko 3.1) on esitetty joitain suuntaa antavia vertailukustannuksia. Laskentaperusteina on ollut : - Viemäriin liittymismaksuissa ja käyttömaksuissa on käytetty keskiarvoja Turku - Pori väliseltä rannikkoalueelta (liittymismaksujen vaihteluväli on ) - Jätevesimäärä 1 m 3 /d/kiinteistö - Kiinteistössä asukkaita 5 - Investointikustannus ja vuosittainen käyttökustannus on jaettu 15 vuodelle - Vuosikustannusta laskettaessa ei ole huomioitu korkokantaa ja ne ovat kohdistettu yhdelle kiinteistölle TAULUKKO 3.1. Jätevedenkäsittelyn kustannusvertailu jaettuna 15 vuodelle (korkokantaa ei ole huomioitu). Jätevesien käsittelymenetelmä Investointikustann us (alv 0 %) Menetelmän käyttökustannus /vuosi (alv 0 %) Yhteen kiinteistöön kohdistuva kustannus jaettuna 15 vuodelle /vuosi/kiinteistö (alv 0 %) viemäriin liittyminen maaimeyttämö maasuodattamo maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkinen perhe) kiinteistön panospuhdistamo Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3 kiinteistön maasuodattamo kiinteistön maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla

9 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 7/14 3 kiinteistön panospuhdistamo kyläkohtainen panospuhdistamo (AVL 50) * bioroottoripuhdistamo (pienet yksiköt) (AVL 100) ** * Sisältää 300 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on ** Sisältää 600 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on Taulukossa ei ole vertailtu paineviemärijärjestelmien kustannuksia, koska esim. kunnan vesihuoltolaitoksen järjestämänä palveluna sitä voidaan verrata suoraan viemäriin liittymiskustannuksiin. Muita vaihtoehtoja lähteä toteuttamaan paineviemärijärjestelmää on perustaa esim. jätevesiosuuskunta. Kiinteistökohtaisen pumppaamon hinta on n kpl (alv. 0 %). Linjan rakennuskustannukset riippuvat linjan pituudesta ja siitä, miten linja perustetaan. Käyttökustannuksiltaan paineviemärijärjestelmä on varsin halpa, jos sitä ei ole toteutettu saattolämmitykseltä. Kustannuksia laskettaessa on huomioitava myös itse jätevedenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset 4 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITTELU Kiinteistön jätevesihuollon ratkaiseminen aloitetaan aina selvittämällä onko kiinteistö mahdollista liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa. Kunnat ovat laatineet vesihuoltolain mukaisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Suunnitelmissa tulisi esittää myös tavoitteelliset alueet, joille viemäriverkostoa jatkossa laajennetaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tulevaisuudessakaan, selvitetään kunnalta mahdolliset kiinteistön jätevedenkäsittelyä koskevat erityismääräykset ennen tarkempaa puhdistusmenetelmän valintaa. Kunnalla voi olla laadittuna ympäristönsuojelumääräyksien yhteydessä vyöhykejako, josta ilmenee mitkä käsittelyvaatimukset mitäkin aluetta koskee. Vyöhykejaossa esitetään alueet, joilla jätevedet käsitellään asetuksessa esitettyjen normaalien tai lievennettyjen käsittelyvaatimusten mukaisesti (taulukko 4.1). Jos kunnassa ei ole tehty vyöhykejakoa, jätevedet käsitellään koko kunnan alueella normaalien vaatimusten mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä voidaan esittää myös alueita, joita koskevat normaalia puhdistustasoa tiukemmat vaatimukset (esim. umpisäiliö kaikille jätevesille). TAULUKKO 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) Normaalit käsittelyteho vaatimukset 90 % 85 % 40 % Lievemmät käsittelytehovaatimukset 80 % 70 % 30 % Suositeltava jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Rakennettuun viemäriverkostoon liittyminen tai kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä 2. Kyläkohtainen jätevedenkäsittely 3. Useamman kiinteistön jätevesien yhteiskäsittely 4. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 5. Umpisäiliö, josta jätevedet kuljetetaan puhdistamolle käsiteltäväksi Tässä yhteydessä keskitytään pääasiassa maapuhdistamoiden suunnitteluun, mutta erilaisia pienpuhdistamoitakaan ei tule suunnittelutyössä tietenkään jättää huomioimatta. Suunnittelutyö etenee yleensä seuraavasti: 1. Keskustelu kiinteistön olosuhteista asiakkaan kanssa 2. Varmistetaan ettei viemäriin liittyminen ole mahdollista 3. Selvitetään onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapurin kanssa 4. Alueellisten erityismääräysten selvittäminen kunnasta 5. Esiselvitys kiinteistöllä

10 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 8/14 - Vanhojen saostuskaivojen kunnontarkastus - Alustava puhdistamon paikan valinta - Imeytyskoe - Korkeusvaaitus ja tarkempi etäisyyksien mittaus 6. Keskustelu asiakkaan kanssa soveltuvista puhdistusmenetelmistä ja eri vaihtoehtojen kustannukset 7. Menetelmän valinta esiselvityksen perusteella 8. Suunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen 4.1 Esiselvitys kiinteistöllä Maaperäkäsittelymenetelmät vaativat maaperän ominaisuuksien, pohjaveden ylimmän pinnan, korkeuserojen sekä erilaisten etäisyyksien selvittämistä kiinteistöllä. Suunnittelutyö aloitetaan aina esiselvityskäynnillä. Esiselvityskäynti tehdään siinäkin tapauksessa, jos kiinteistölle suunnitellaan hankittavaksi ensisijaisesti pienpuhdistamo. Jätevedenkäsittelymenetelmän mitoitus tehdään ennen kiinteistölle menemistä. Käsittelymenetelmä mitoitetaan yleensä jätevesimäärälle 200 l/as/d eli yleensä yhden talouden käsittelymenetelmä mitoitetaan jätevesimäärälle l/d. Mitoitus tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden kiinteistön käyttötarkoitus. Suunnitelmassa tulee esittää puhdistamoon tuleva kuormitus, joka voidaan laskea asetuksessa esitetyillä kuormitusluvuilla: BHK 7ATU P kok N kok : 50 g/d/henkilö : 2,2 g/d/henkilö : 14 g/d/henkilö Esiselvitysasiakirjana voi käyttää valmista lomaketta, johon kirjataan tarvittavat tiedot ja havainnot. Lomakkeen avulla ei mikään oleellinen arvo jää kirjaamatta ja samalla muodostuu dokumentti, jonka voi liittää myöhemmin suunnitteluasiakirjojen liitteeksi. Esiselvityskäynnillä pitää olla lisäksi asemapiirros kiinteistöstä, johon mittaustuloksia tai tietoja voidaan merkitä. Jonkinlaisen asemapiirustuksen pystyy tekemään esiselvityskäynnilläkin vapaalla kädellä, mutta kopio valmiista asemapiirustuksesta helpottaa huomattavasti työtä kiinteistöllä. 4.2 Vanhojen saostuskaivojen kunnon tarkistus Vanhalla kiinteistöllä on usein jo valmiiksi kaksi tai kolme saostuskaivoa. Saostuskaivoja kannattaa hyödyntää uudessa käsittelymenetelmässä, jos niiden kunto todetaan hyväksi. Kaivojen kuntoon vaikuttavat ikä, mahdolliset aiemmat huoltotoimenpiteet ja rapautuminen. Rapautuminen selvitetään esiselvityskäynnin yhteydessä. Rapautumista arvioitaessa on pääsääntönä, että seinämävahvuuden tulee olla vähintään 100 mm. Kaivojen sijaintiin tulee myös kiinnittää huomiota eli miettiä voidaanko kaivojen jatkeeksi liittää helposti valittava käsittelymenetelmä. Kaivoissa tulee olla asianmukaiset T-haarastot, joiden kautta varmistetaan kaivojen tuuletus ja estetään pintalietteen karkaaminen. Kaivojen tuuletus hoidetaan taloviemärin kautta (talon katolle), joten esiselvityskäynnillä tarkastetaan myös vanhan taloviemärin kunto (mahdollinen padotus tai vesilukkomuodostelmat). 4.3 Alustava paikan valinta Kiinteistöllä selvitetään alustavasti sopiva alue, johon jätevedet voitaisiin parhaiten johtaa. Imeytysojasto tai kenttä tulee aina sijoittaa rinteeseen korkeuskäyrien suuntaisesti ja samalla on huolehdittava siitä ettei imeytettävä jätevesi tunkeudu maanpintaan alempana rinteessä. Alustavan paikanvalinnan jälkeen määritetään etäisyydet talousvesikaivoihin, vesistöön, tiehen, kiinteistön rajaan ja ojiin sekä huolehditaan siitä, että saostuskaivojen sijainti mahdollistaa niiden tyhjentämisen. Suositeltavat etäisyydet on esitetty mm. RT-kortissa , mutta kunnassa voi olla myös omia määräyksiä eri etäisyyksistä.

11 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 9/14 KUVA 4.1. Etäisyydet kiinteistöllä (Santala Jäteveden pienet maapuhdistamot). 4.4 Maaperän soveltuvuus imeytykseen Maaperän imeytysominaisuuksien ja pohjaveden pinnan korkeuden määrittäminen on selvitystyön tärkein vaihe, jos kiinteistölle suunnitellaan maaimeyttämöä. Olisikin suositeltavaa, että maaperän laatu voitaisiin määrittää maalaboratoriossa. Käytännössä kuitenkin tarkat maaperäselvitykset ovat kustannuksiltaan niin korkeita, että asiakas ei ole yleensä valmis maksamaan niitä. Uudisrakennusta suunniteltaessa on näytteidenotto syytä tehdä muiden pohjatutkimustöiden yhteydessä. Maaperän imeytysominaisuudet voidaan selvittää myös kaivamalla imeytyskoekuoppa, josta myös jo silmämääräisesti pystytään selvittämään maaperän soveltuvuus imeytykseen sekä eri maalajien kerrostuneisuus. Imeytyskoekuoppa, jonka syvyyden tulee olla noin kaksi metriä, kaivetaan imeytyskentälle suunniteltuun paikkaan. Kuoppa täytetään kokonaan vedellä ja odotetaan vuorokausi, jonka jälkeen kuoppa täytetään uudelleen vedellä 25 cm:n etäisyydelle kuopan reunasta. Veden pinnan korkeus mitataan 30 minuutin välein. Jos vedenpinta laskee yli 25 mm mittauksien välillä, on maaperä imeytykseen sopivaa. Jos vedenpinta laskee alle 25 mm, maaperä ei sovellu imeytykseen. Imeytyskuoppakoe ei sovellu käytettäväksi karkeissa maalajeissa, jotka ovatkin imeytykseen soveltumattomia sellaisenaan. Pohjaveden pinnan korkeus voidaan myös selvi ttää koekuopan pohjalta esimerkiksi maakairan avulla. 4.5 Vaaitus ja tarkka etäisyyksien määritys Etäisyysmääritysten jälkeen tontilla tehdään vaaitus (kuva 4.2). Ensin valitaan tietty kiintopiste, johon muita korkeuksia verrataan. Kiintopiste voi olla esimerkiksi rakennuksen nurkkapiste, joka merkitään piirustukseen korkeudeksi Vaaituksella saadaan selville riittävät korkeuserot putkistojen laskuille ja kentän oikea sijoitus rinteisellä tontilla. Pohjaveden pinnan korkeus voidaan mitata läheisistä talousvesikaivoista, jolloin on otettava huomioon vuodenajoista ja sääolosuhteista riippuva pinnankorkeuden vaihtelu. Pohjaveden virtaussuunta voidaan tapauskohtaisesti selvittää, jos alueella on useampi talousvesikaivo. Kairaustutkimukset voidaan unohtaa, koska kiinteistön omistajat eivät ole yleensä halukkaita niitä maksamaan. KUVA 4.2. Korkeusvaaitus kiinteistöllä.

12 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 10/ Käsittelymenetelmän valinta Esiselvityksen perusteella arvioidaan eri puhdistusmenetelmien soveltuvuus kiinteistölle. Valintakriteereinä ovat maaperän laatu, korkeuserot, pohjaveden ylin pinnan korkeus ja puhdistusmenetelmien vaatima tila kiinteistöllä sekä mahdolliset erityisvaatimukset, kuten esimerkiksi erilliset määräykset pohjavesi- ja rantaalueilla. Maapuhdistamot voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa myös erillisojastoina. Ennen lopullista valintaa keskustellaan aina kiinteistön omistajan kanssa kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista. 4.7 Maaimeyttämön suunnittelu Maaimeyttämössä jätevedet kulkeutuvat maaperässä puhdistuen ja päätyen lopulta pohjaveteen. Maaimeyttämö soveltuu alueille, joilla maaperä on riittävästi vettä läpäisevää, mutta ei kuitenkaan liian karkeaa. Karkeassa maaperässä ei tapahdu riittävää puhdistumista. Liian tiivis maaperä ei luonnollisesti sovellu sellaisenaan imeytykseen. Maaimeyttämöä ei voida rakentaa vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Etäisyyden ylimpään pohjaveden pintaan imeytyskerroksen pohjasta on oltava vähintään yksi metri. Tiivistä lämpöeristystä ei suositella mikrobitoiminnan hapen tarpeen takia. Ilmaa läpäiseviä lämpöeristeitä on markkinoilla, mutta ne ovat hinnaltaan kohtalaisen korkeita. Maaimeyttämön pinta-ala yhden perheen talousjätevesille vaihtelee 20 m 2 :stä 34 m 2 :iin maaperän vedenjohtokyvystä (30 50 l/m 2 /d) riippuen. Maaimeyttämön rakennekerrokset: Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä). KUVA 4.3. Maaimeyttämön poikkileikkaus.

13 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 11/14 Imeytysputket asennetaan imeytyskerrokseen 0,5 1 %:n kaltevuuteen siten, että sepelikerros putkien päällä on yli 50 mm ja putkien alapuolella yli 100 mm. Jätevesi jaetaan putkiin tasaisesti virtaussäätimin varustetulla jakokaivolla. Imeytysputkien vastakkaisiin päihin asennetaan tuuletusputket, jotka tulee olla riittävän korkealla (lumirajan yläpuolella) maanpinnasta. Imeytysputkina tulee käyttää siihen tarkoitukseen tehtyjä valmiita imeytysputkia. Imeytysputket voidaan valmistaa myös itse PEH- tai PVC-putkesta esim. RTkortissa esitetyn ohjeen mukaisesti. KUVA 4.4. Maaimeyttämön pituusleikkaus. Maaperän vedenjohtokyvyn soveltuvuutta imeyttämiseen voidaan parantaa rakentamalla ns. tehostettu maaimeyttämö. Tehostettu maaimeyttämö tulee kyseeseen siis silloin, jos maaperä on hieman liian hienorakeista tai liian karkeaa. Tehostettu maaimeyttämö toteutetaan siten, että jakokerroksen alapuolelle asennetaan suodatushiekasta siirtymäkerros. Rakenne on sama kuin maasuodattamossa sillä erotuksella, että kokoomakerros jätetään pois. Tehostuskerroksen paksuus määräytyy luonnollisen maaperän rakeisuuden mukaan. 4.8 Maasuodattamon suunnittelu Seuraavana vaihtoehtona tarkastellaan maasuodattamon soveltuvuutta kiinteistölle, jos maaperä ei sovellu imeytykseen tai sille on muita rajoituksia. Maasuodattamossa rakennetaan suodattava maakerros raekooltaan 0-8 mm:n hiekasta (KUVA 4.5) ja puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomasalaojien avulla kokoomakaivon kautta maastoon, esimerkiksi avo-ojaan. Etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan kokoomakerroksen pohjasta on vähintään 25 cm. Lämpöeristystä ei suositella samasta syystä, mitä käsiteltiin jo maaimeyttämön kohdalla. Maasuodattamon pinta-ala yhden perheen talousjätevesille on 20 m 2 (50l/vrk yhtä suodatusneliömetriä kohden). Maasuodattamo voidaan tarvittaessa eristää muovikalvolla, jos pohjaveden epäillään ajoittain nousevan kenttärakenteisiin. Eristys voidaan tehdä myös esimerkiksi laakeilla merenranta-alueilla. Eristys toteutetaan muovikalvolla, jonka vahvuus on 1 mm (väh. 0,5 mm). KUVA 4.5. Suodatinhiekan rakeisuuskäyrä.

14 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 12/14 Maasuodattamon rakennekerrokset: Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä). Suodatuskerros 800 mm, # 0 8 mm. Kokoomakerros 300 mm, sepeli # 8 16 mm. KUVA 4.6. Maasuodattamon poikkileikkaus. Imeytysputket asennetaan samoin kuin maaimeyttämössäkin. Kokoomaputket asennetaan kokoomakerrokseen 0,5 % kaltevuuteen. Maasuodattamon fosforinpoistoteho laskee yleensä jo muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana merkittävästi. Maasuodattamon fosforinpoistotehoa voidaan parantaa suodattamon jälkeen asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Fosforinpoistokaivon jälkiasennusmahdollisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jos kaivoa ei asenneta heti alkuvaiheessa. Kaivon ainoa oikea paikka on nimenomaan suodattamon jälkeen. Jos kaivo asennetaan ennen suodattamoa, saattaa osa fosforista saostua suodattamoon. Fosforin saostuessa kenttärakenteisiin, suodattamon käyttöikä lyhenee merkittävästi. Maasuodattamon (ja fosforinpoistokaivon) jälkeen jätevedet johdetaan kokoomakaivon (näytteenottokaivon) kautta maastoon. KUVA 4.7. Maasuodattamon pituuspoikkileikkaus.

15 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 13/ Matalaan perustettu maasuodattamo ja muut menetelmävaihtoehdot Matalaan perustettu maasuodattamo eli korotettu maasuodattamo rakennetaan osaksi luonnollisen maapinnan yläpuolelle. Menetelmä tulee kyseeseen, jos maahan perustettuna maasuodattamon pohjasta ei saada riittävää etäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan tai riittävää korkeuseroa purkuojaan. Matalaan perustetussa maasuodattamossa jätevesi täytyy yleensä pumpata kenttään. Pumppukaivo suositellaan asennettavaksi saostusosan jälkeen ennen jakokaivoa. Pumpun tehollinen pumppaustilaavuus on sama kuin imeytysputkien tilavuus. Sopiva pumppu yhden perheen kaikille jätevesille on teholtaan n. 1 kw, sen tuotto on 1 3 l/s, nostokorkeus 5 10 m ja siivilän reikäkoko 8 mm. Pumppu saa käynnistyä enintään 10 kert./h. KUVA 4.8. Matalaan perustetun maasuodattamon poikkileikkaus. Matalaan perustettua maaimeyttämöä käytetään tapauksissa, joissa etäisyyttä imeytyspinnasta ylimpään pohjaveden pintaan ei saavuteta maahan perustettavalla maaimeyttämöllä. Matalaan perustetussa maaimeyttämössä tulee huolehtia, että etäisyys pohjavedenpintaan on 1,8 metriä imeytyspinnasta mitattuna. Jätevesi joudutaan usein pumppaamaan kenttään. Lämpöeristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska imeytysputket joudutaan asentamaan usein lähelle maanpintaa. Toteutustapa on muuten samanlainen kuin maahan perustetussa maaimeyttämössä. Muita harvemmin toteutettuja maapuhdistamotyyppejä ovat esimerkiksi: tehostettu maaimeyttämö maakumpuimeitys vaakavirtamaasuodatin haihdutuskenttä ja juurakkopuhdistamo Muita suunnittelussa huomioitavia asioita Suunnittelussa on otettava huomioon myös maaperän routivuusominaisuudet. Teiden alituksissa putkistot, tarvittaessa muutkin laitteiston osat, on aina lämpöeristettävä. Pohjaveden pinnankorkeudesta ja kaivannon rakenteesta riippuen säiliöt on tarvittaessa ankkuroitava tai kaivanto salaojitetaan huolellisesti. Saostussäiliötä ei tarvitse välttämättä ankkuroida, koska se on tyhjä ainoastaan tyhjennystilanteessa. Umpisäiliöt tulee ankkuroida esimerkiksi betonilaatalla, jonka paino vastaa vedellä täytetyn säiliön painoa. Pitkissä viemärilinjoissa ja jyrkissä mutkissa on syytä käyttää tarkistuskaivoja. Tarkistuskaivo kannattaa asentaa usein ennen tehdasvalmisteista saostuskaivoa. Käytännössä on havaittu, että tuloviemärin huuhtelu tehdasvalmisteisen saostuskaivon kautta on hankalaa niiden rakenteen vuoksi. 5 SUUNNITTELUASIAKIRJAT Esiselvityskäynnin jälkeen valitaan kiinteistölle sopiva puhdistusmenetelmä ja aloitetaan suunnitteluasiakirjojen laatiminen. Uuden jätevesiasetuksen liitteessä 1 on määritelty mitä suunnitelman

16 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 14/14 tulee pitää sisällään. Lyhyesti lueteltuna suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat piirustukset ja selvitykset: Mitoitus (kuormituslukuihin perustuen) Selvitys käsittelymenetelmän toimintaperiaatteesta Arvio menetelmällä saavutettavasta käsittelytuloksesta ja ympäristökuormituksesta Rakennusselostus - Kiinteistöviemärit ja kaivannot - Kaivot - Maapuhdistamon rakenteet (tai pienpuhdistamon rakenteet ja asennus) Liitteet - Tarvikeluettelo - Esiselvitysmuistio mittauskäynniltä (ei lain vaatima) - Yleiskartta kiinteistön sijainnista (esim. peruskarttaote tai osoitekartta) - Piirustukset; asema (1:200), taso (1:20 tai 1:50), leikkaus (1:20 tai 1:50) - Käyttö- ja huolto-ohje Helpoin ja nopein tapa on laatia suunnitelmapiirustukset esimerkiksi AutoCAD- tai CADS piirtoohjelmistoilla. Puhdistuslaitteistojen kaikista osista kannattaa tehdä valmiit piirrosmerkit (symbolit eli blokit), joita voidaan liittää toisiinsa tarpeen mukaan. Joillakin laitevalmistajilla on valmiita piirrosmerkkejä saatavilla ainakin AutoCAD:in (*.dwg). Suunnitelman tason tulee olla sellainen, että sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä puhdistamo ja valvoa työn laatu. LÄHTEET JA SUUNNITTELUOHJEITA E. Santala & M. Rontu, 1995: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 584, Helsinki. Rakennustieto: RT-kortti , Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueella (1995). Rakennustieto: RT-kortti , Jätevesisäiliöt ja saostuskaivot (1993). Santala, Erkki, 1990: Pienet jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Santala, Erkki, 1990: Matalaan perustettu maasuodatin yhden talouden jätevesille. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Rantamäki & Jääskeläinen & Tammirinne, 1979: Geotekniikka. Otatieto Oy Helsinki. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä. VVY:n monistesarja nro 13. Helsinki Uudenmaan ympäristökeskus ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, KUVAT JA KUVISSA ESITETYT LAITTEISTOT: Propipe Oy Uponor Suomi Oy KWH Pipe Oy Ekofinn Klargester, T&A Mämmelä Oy

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT

PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT 1 KÄSITTELYMENETELMIEN KUSTANNUKSET Kiinteistön omistajaa kiinnostaa eri käsittelymenetelmien investointikustannukset ja käyttökustannukset.

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 06/04 57AI03cs Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 07.10.2005 1(10) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11 MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1.1 Tuotteen käsittely: ------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo CW Solutions Oy 12.07.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo KIINTEISTÖTUNNUS: KAUPUNKI

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP 1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP Helmikuu 2005 Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Jätevesihuolto

Lisätiedot

PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI

PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI Hyvä Rakentaja, Kiitos kun valitsi Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmän ratkaisuksesi. Pipelife Ympäristö järjestelmät

Lisätiedot

Puhtaiden vesien puolesta - opas jätevesien maailmaan

Puhtaiden vesien puolesta - opas jätevesien maailmaan Page 1 of 5 Maasuodattamon käyttö- ja huolto-ohje Maasuodattamo Saostussäiliö Jakokaivo Kokoomaputkisto Kokoomakaivo Maasuodattamo Maasuodattamossa puhdistus perustuu biologiseen toimintaan suodatushiekan

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 25.08.2005 1(13) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Panospuhdistamo AVL 5 + 5 henkeä ja maitohuoneen jätevedet 900 l/d Talousjätevesien

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari opas: JÄTEVEDENKÄSITTELY 1 HAJA-ASUTUSALUEELLA Miksi jätevesiä puhdistetaan?... 3

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet. Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn. i a s e t u k s e n j ä t e v e s

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet. Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn. i a s e t u k s e n j ä t e v e s i a s e t u k s e n j ä t e v e s t ä y t t ä v ä t Pipelife Ympäristö -tuotteet p u h d i s t u s t u l o k t e s Asennusohje Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn Hyvä

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot