JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1"

Transkriptio

1 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Menetelmän valinta, suunnittelu ja asiakirjat Kai Saralehto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT PAINEVIEMÄRIJÄRJESTEL MÄT MAAPUHDISTAMOT Maaimeyttämö Maasuodattamo Matalaan perustettu maasuodattamo Maapuhdistamoiden ominaisuudet PIENPUHDISTAMOT JA SUUREMMAT YKSIKÖT Panospuhdistamot Biologiset suodattimet Bioroottoriprosessi Aktiivilieteprosessi Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden ominaisuudet KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITTELU ESISELVITYS KIINTEISTÖLLÄ VANHOJEN SAOSTUSKAIVOJEN KUNNON TARKISTUS ALUSTAVA PAIKAN VALINTA MAAPERÄN SOVELTUVUUS IMEYTYKSEEN VAAITUS JA TARKKA ETÄISYYKSIEN MÄÄRITYS KÄSITTELYMENETELMÄN VALINTA MAAIMEYTTÄMÖN SUUNNITTELU MAASUODATTAMON SUUNNITTELU MATALAAN PERUSTETTU MAASUODATTAMO JA MUUT MENETELMÄVAIHTOEHDOT MUITA SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA SUUNNITTELUASIAKIRJAT...13

3 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 1/14 Kai Saralehto (ins. AMK) Vesihuoltosuunnittelija Air-Ix Ympäristö Oy Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 1 Johdanto Ensisijaisesti kiinteistö kannattaa aina pyrkiä liittämään viemäriverkoston piiriin. Viemäriin liittäminen on ympäristökuormituksen kannalta paras vaihtoehto ja useimmiten myös kustannuksiltaan edullisin sekä ehdottomasti vaivattomin. Kiinteistön jätevesihuollon ratkaiseminen aloitetaan aina selvittämällä onko kiinteistö mahdollista liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa. Kunnat ovat laatineet vesihuoltolain mukaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmissa tulisi esittää myös tavoitteelliset alueet, joille viemäriverkostoa jatkossa laajennetaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tulevaisuudessakaan, selvitetään kunnalta mahdolliset kiinteistön jätevedenkäsittelyä koskevat erityismääräykset ennen tarkempaa puhdistusmenetelmän valintaa. Kunnalla voi olla laadittuna vyöhykejako, josta ilmenee mitkä käsittelyvaatimukset mitäkin aluetta koskee. Menetelmää valittaessa ja suunniteltaessa kannattaa ehdottomasti käyttää aina asiantuntijasuunnittelijan apua. Jätevedenkäsittelymenetelmät voidaan jakaa maaperäkäsittelymenetelmiin, pienpuhdistamoihin ja suurempiin yksiköihin, kuten bioroottori- sekä aktiivilieteprosesseihin. Maaperäkäsittelymenetelmillä ja pienpuhdistamoillakin voidaan käsitellä useamman kiinteistön jätevesiä. Umpisäiliötä ei lasketa jätevedenkäsittelymenetelmäksi, koska varsinainen käsittely tapahtuu jätevedenpuhdistamolla. 2 Jätevedenkäsittelyjärjestelmät 2.1 Paineviemärijärjestelmät Kiinteistö voidaan liittää viemäriverkoston piiriin myös kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän edut tulevat esiin, jos liitettäviä kiinteistöjä on useita ja ne ovat kuitenkin suhteellisen etäällä toisistaan, mutta etäisyys rakennettuun runkoviemäriverkostoon ei ole kohtuuton. Paineviemärijärjestelmällä jätevedet voidaan myös koota puhdistettavaksi kyläkohtaiseen puhdistamoon. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä käytetään kiinteistökohtaisia repijäpumppuja, jotka mahdollistavat myös runkolinjoissa käytettäväksi optimaalisia putkikokoja (DN ). Pienpumppaamoon voidaan liittää 1-3 kiinteistöä. Paineviemärijärjestelmä soveltuu hyvin alueelle, jossa luontoa ja valmiiksi rakennettua ympäristöä halutaan säästää, sillä kaivannon koko on pienempi kuin perinteistä viettoviemäriä rakennettaessa. Paineviemärilinjaa perustettaessa voidaan käyttää salaojakonetta ja jollain alueilla tulee kyseeseen myös vaakaporausmenetelmä. Viemäröinti rakennetaan maaston muotoja mukaillen, jolloin kaivuukustannukset ovat pienempiä. Kallioisilla alueilla putkilinja voidaan varustaa saattolämmityksellä, jos viemäriä ei voida tai sitä ei haluta perustaa roudattomaan syvy yteen. KUVA 2.1. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän periaatteita (lähde: VVY:n julkaisu, Kiinteistökohtaiset paineviemärijärjestelmät).

4 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 2/ Maapuhdistamot Maapuhdistamot ovat olleet jo pitkään käytössä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymenetelminä. Maaperäkäsittelymenetelmät voidaan jakaa kahteen päätyyppiin eli maaimeyttämöihin ja maasuodattamoihin. Erona näissä tyypeissä on se, että imeyttämössä jätevedet kulkeutuvat maaperään ja pohjaveteen, kun taas maasuodattamosta jätevedet kootaan hallitusti johdettavaksi maastoon tai purkuojaan. Jätevesi puhdistuu maaperässä mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Mekaaninen puhdistuminen tapahtuu jäteveden suotautuessa maa-aineksen läpi, jolloin jäteveden sisältämää kiintoainetta tarttuu maahiukkasiin. Kemialliset prosessit ovat monimutkaisempia adsorptio- ja ioninvaihtoprosesseja. Biologisesta puhdistamisesta huolehtivat maaperässä olevat pieneliöt, jotka käyttävät jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen. Molemmista maapuhdistamotyypeistä löytyy erilaisia sovellutuksia erityiskohteisiin ja tarpeisiin. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat maaimeyttämö, maasuodattamo ja matalaan perustettu maasuodattamo (korotettu kenttä). Jätevedet voidaan käsitellä myös ns. kaksoisvesijärjestelmällä, jossa WC vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää ja harmaat vedet (pesuvedet) johdetaan maapuhdistamoon. Maapuhdistamo on aina rakennettava suunnitelman mukaisesti ja se on huollettava säännöllisesti. Perushuoltoon kuuluu saostuskaivojen tyhjennys 1-2 kertaa vuodessa. Väärin rakennettu maapuhdistamo ja sen huollon laiminlyönti näkyy suoraan sen käyttöiässä. Ennen maaperäkäsittelyyn johtamista jätevedet käsitellään saostuskaivoissa. Kaikille jätevesille (WC- ja harmaat vedet) tulee olla 3-osainen saostuskaivo ja harmaille vesille eli pesuvesille riittää 2-osainen saostuskaivo. Kaikille jätevesille tarkoitetut saostuskaivot tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa ja pesuvesille tarkoitettujen kaivojen kohdalla riittää yksikin tyhjennyskerta. Maapuhdistamot voidaan kohtuudella mitoittaa 1 8 m 3 /d jätevesimäärälle eli n henkilölle. Kentän pinta-alaa kasvatettaessa jäteveden tasainen jakautuminen kentän koko pinta-alalle on hankalaa ja kenttien koko kasvaa niin suureksi, että tilaa suurille kentille on hankala löytää. KUVA 2.2. Maasuodattamo varusteineen Maaimeyttämö Maaimeyttämössä jätevesi kulkeutuu maaperään samalla puhdistuen ja se päätyy lopulta pohjaveteen. Maaimeyttämö soveltuu alueille, joilla maaperä on riittävästi vettä läpäisevää, mutta ei kuitenkaan liian karkeaa. Karkeassa maaperässä ei tapahdu riittävää puhdistumista. Liian tiivis maaperä ei luonnollisesti sovellu sellaisenaan imeytykseen. KUVA 2.3. Maaimeyttämö.

5 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 3/ Maasuodattamo Maasuodattamossa (KUVA 2.2) rakennetaan suodattava maakerros raekooltaan 0-8 mm:n hiekasta ja puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomasalaojien avulla kokoomakaivon kautta maastoon, esimerkiksi avoojaan. Etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan kokoomakerroksen pohjasta on oltava vähintään 25 cm. Maasuodattamon pinta-ala yhden perheen talousjätevesille on n. 20 m 2 (50l/vrk yhtä suodatusneliömetriä kohden) Matalaan perustettu maasuodattamo Matalaan perustettu maasuodattamo eli korotettu maasuodattamo rakennetaan osaksi luonnollisen maapinnan yläpuolelle. Menetelmä tulee kyseeseen, jos maahan perustettuna maasuodattamon pohjasta ei saada riittävää etäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan tai riittävää korkeuseroa purkuojaan. KUVA 2.4. Matalaan perustettu maasuodattamo (korotettu kenttä) Maapuhdistamoiden ominaisuudet Maapuhdistamoiden plussat ja miinukset: + Vähäinen huollon tarve + Perusmenetelmien hinnat vertailukelpoisia viemäriin liittymiskustannusten kanssa - Puhdistusteho laskee erityisesti fosforin osalta, jolloin fosforin poistoa joudutaan tehostamaan esim. fosforinpoistokaivolla (alk ) - Suuri tilan tarve - Maamassat vaihdettava vuoden välein - Puhdistus perustuu mikrobitoimintaan, joka ei salli pitkiä kuormittamattomia kausia

6 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4/ Pienpuhdistamot ja suuremmat yksiköt Markkinoilta löytyy kohtuullisesti pienpuhdistamoita (pakettipuhdistamoita) kiinteistökohtaiseen jätevedenkäsittelyyn ja myös suuremman mitoituksen omaavia laitteita. Valmiita puhdistamopaketteja löytyy aina yhden perheen jätevesien käsittelystä 100 henkilön jätevedenkäsittelyyn eli virtaamamitoitus on tällöin 1 20 m 3 /d. Bioroottori- ja aktiivilietepuhdistamot tulevat kyseeseen virtaaman kasvaessa ja asukasvastineen noustessa yli 100 asukkaan. Suuremmissa (> AVL 100) puhdistamoissa prosesseina käytetään bioroottoriprosessia ja perinteistä aktiivilieteprosessia. Pienpuhdistamoiden toiminnassa käytetään samoja mekaanisia, kemiallisia ja biologisia puhdistusmenetelmiä, joita on käytössä myös suuremmissa puhdistamoissa. Puhdistusprosessit perustuvat pääosin biologiseen suodatukseen ja panospuhdistukseen Panospuhdistamot Markkinoille tulleista uusista panospuhdistamotyypeistä on saatu hyviä puhdistustuloksia, joilla päästään uuden asetuksen vaatimuksiin. Panospuhdistamoissa jätevesi käsitellään nimensä mukaisesti panoksina (annoksina) ja erillistä saostusosaa ei tarvita. Jätevettä kerätään tietty määrä, joka pumpataan prosessisäiliöön. Ensin annos hapetetaan pohjailmastuksella, jolloin jätevedestä poistuu orgaaninen happea kuluttava aines. Ilmastuksen jälkeen prosessiin syötetään saostuskemikaalia, joka saostaa jäteveden sisältämän fosforin. Viimeisessä eli hapettomassa laskeutusvaiheessa jätevedestä saadaan poistettua myös typpeä, joka haihtuu jätevedestä ilmakehään (denitrifikaatio). Puhdistettu jätevesi pumpataan prosessisäiliön kirkastuneesta vedenpinnasta maastoon. Prosessisäiliössä on aina aktiivilietettä, jossa elää jätevedenkäsittelyssä tarvittava mikrobikanta. Prosessista poistetaan ylijäämälietettä säännöllisesti. Panospuhdistamot sisältävät automatiikkaa, pumppuja, kompressorin ja kemikaalipumpun sekä kemikaalisäiliön eli ne vaativat jatkuvaa huolenpitoa. KUVA 2.5. Panospuhdistamon periaate (Lähde: KWH-Pipe).

7 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 5/ Biologiset suodattimet Biologisissa suodattimissa on yleensä saostusosa, jossa jätevedestä erottuu kiintoaineita. Saostusosan jälkeen jätevesi johdetaan biologisen suodattimen läpi. Suodatinmateriaali omaa suuren kontaktipinnan, johon jätevedenpuhdistuksesta vastaava mikrobikanta on kiinnittyneenä. Suodatinmateriaalit vaihtelevat laitetyypistä riippuen ja ne voivat olla esim. muovirakeita tai kivikuitua. KUVA 2.6. Biosuodatin (Lähde: Ekofinn Oy) Bioroottoriprosessi Bioroottori on sylinterin muotoinen laite, joka pyörii osin jätevedessä. Biomassa (mikrobikanta) muodostuu bioroottorin suuren kontaktipinnan omaaville levyille. Pieneliöstön kasvaminen perustuu siihen, että kontaktipinta on kosketuksissa vuoroin jäteveden ja vuoroin ilman kanssa. Bioroottori varustetaan yleensä jälkiselkeytyksellä, johon syötetään myös saostuskemikaalia. Bioroottoriprosessista poistetaan säännöllisesti lietettä. KUVA 2.7. Bioroottoriprosessi (Lähde: Klargester).

8 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 6/ Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa jätevesi johdetaan mahdollisen esikäsittelyn (selkeytyksen) kautta ilmastusaltaaseen, jossa jäteveden orgaanista ainetta hyödyntävät mikrobit ovat sitoutuneena aktiivilietteeseen. Ilmastuksen jälkeen jätevesi johdetaan jälkiselkeytykseen, josta osa laskeutuneesta lietteestä palautetaan ilmastusaltaaseen ja osa (ylijäämäliete) poistetaan prosessista. Saostuskemikaali syötetään joko ilmastusaltaaseen tai ennen jälkiselkeytystä Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden ominaisuudet Pienpuhdistamoiden ja isompien yksiköiden valintaan vaikuttavia tekijöitä: - Kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot vaativat maapuhdistamoihin verrattaessa vähemmän tilaa - Vähäisemmät maaperän ominaisuuksien vaatimukset - Pienemmät korkeusero vaatimukset - Vaativat paljon huoltoa toimiakseen ja tämän vuoksi puhdistamon hankintaan kannattaa sisällyttää huoltosopimus - Laitevalinnassa on syytä olla tarkkana ja pyytää konkreettisia referenssejä - Koneistojen osalta käyttöikä on n. 15 vuotta, mutta säiliörakenteet kestävät huomattavasti pidempään - Viemäriin liittymistä kalliimpaa, mutta huoltosopimuksen kanssa usein yhtä vaivatonta - Suuremmat yksiköt suunnitellaan ja räätälöidään aina täysin tapauskohtaisesti - Puhdistus perustuu mikrobitoimintaan, joka ei salli pitkiä kuormittamattomia kausia 3 Kustannukset Kiinteistön omistajaa kiinnostaa luonnollisesti käsittelymenetelmän hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Seuraavassa taulukossa (taulukko 3.1) on esitetty joitain suuntaa antavia vertailukustannuksia. Laskentaperusteina on ollut : - Viemäriin liittymismaksuissa ja käyttömaksuissa on käytetty keskiarvoja Turku - Pori väliseltä rannikkoalueelta (liittymismaksujen vaihteluväli on ) - Jätevesimäärä 1 m 3 /d/kiinteistö - Kiinteistössä asukkaita 5 - Investointikustannus ja vuosittainen käyttökustannus on jaettu 15 vuodelle - Vuosikustannusta laskettaessa ei ole huomioitu korkokantaa ja ne ovat kohdistettu yhdelle kiinteistölle TAULUKKO 3.1. Jätevedenkäsittelyn kustannusvertailu jaettuna 15 vuodelle (korkokantaa ei ole huomioitu). Jätevesien käsittelymenetelmä Investointikustann us (alv 0 %) Menetelmän käyttökustannus /vuosi (alv 0 %) Yhteen kiinteistöön kohdistuva kustannus jaettuna 15 vuodelle /vuosi/kiinteistö (alv 0 %) viemäriin liittyminen maaimeyttämö maasuodattamo maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkinen perhe) kiinteistön panospuhdistamo Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3 kiinteistön maasuodattamo kiinteistön maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla

9 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 7/14 3 kiinteistön panospuhdistamo kyläkohtainen panospuhdistamo (AVL 50) * bioroottoripuhdistamo (pienet yksiköt) (AVL 100) ** * Sisältää 300 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on ** Sisältää 600 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on Taulukossa ei ole vertailtu paineviemärijärjestelmien kustannuksia, koska esim. kunnan vesihuoltolaitoksen järjestämänä palveluna sitä voidaan verrata suoraan viemäriin liittymiskustannuksiin. Muita vaihtoehtoja lähteä toteuttamaan paineviemärijärjestelmää on perustaa esim. jätevesiosuuskunta. Kiinteistökohtaisen pumppaamon hinta on n kpl (alv. 0 %). Linjan rakennuskustannukset riippuvat linjan pituudesta ja siitä, miten linja perustetaan. Käyttökustannuksiltaan paineviemärijärjestelmä on varsin halpa, jos sitä ei ole toteutettu saattolämmitykseltä. Kustannuksia laskettaessa on huomioitava myös itse jätevedenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset 4 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITTELU Kiinteistön jätevesihuollon ratkaiseminen aloitetaan aina selvittämällä onko kiinteistö mahdollista liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa. Kunnat ovat laatineet vesihuoltolain mukaisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Suunnitelmissa tulisi esittää myös tavoitteelliset alueet, joille viemäriverkostoa jatkossa laajennetaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tulevaisuudessakaan, selvitetään kunnalta mahdolliset kiinteistön jätevedenkäsittelyä koskevat erityismääräykset ennen tarkempaa puhdistusmenetelmän valintaa. Kunnalla voi olla laadittuna ympäristönsuojelumääräyksien yhteydessä vyöhykejako, josta ilmenee mitkä käsittelyvaatimukset mitäkin aluetta koskee. Vyöhykejaossa esitetään alueet, joilla jätevedet käsitellään asetuksessa esitettyjen normaalien tai lievennettyjen käsittelyvaatimusten mukaisesti (taulukko 4.1). Jos kunnassa ei ole tehty vyöhykejakoa, jätevedet käsitellään koko kunnan alueella normaalien vaatimusten mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä voidaan esittää myös alueita, joita koskevat normaalia puhdistustasoa tiukemmat vaatimukset (esim. umpisäiliö kaikille jätevesille). TAULUKKO 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) Normaalit käsittelyteho vaatimukset 90 % 85 % 40 % Lievemmät käsittelytehovaatimukset 80 % 70 % 30 % Suositeltava jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Rakennettuun viemäriverkostoon liittyminen tai kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä 2. Kyläkohtainen jätevedenkäsittely 3. Useamman kiinteistön jätevesien yhteiskäsittely 4. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 5. Umpisäiliö, josta jätevedet kuljetetaan puhdistamolle käsiteltäväksi Tässä yhteydessä keskitytään pääasiassa maapuhdistamoiden suunnitteluun, mutta erilaisia pienpuhdistamoitakaan ei tule suunnittelutyössä tietenkään jättää huomioimatta. Suunnittelutyö etenee yleensä seuraavasti: 1. Keskustelu kiinteistön olosuhteista asiakkaan kanssa 2. Varmistetaan ettei viemäriin liittyminen ole mahdollista 3. Selvitetään onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapurin kanssa 4. Alueellisten erityismääräysten selvittäminen kunnasta 5. Esiselvitys kiinteistöllä

10 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 8/14 - Vanhojen saostuskaivojen kunnontarkastus - Alustava puhdistamon paikan valinta - Imeytyskoe - Korkeusvaaitus ja tarkempi etäisyyksien mittaus 6. Keskustelu asiakkaan kanssa soveltuvista puhdistusmenetelmistä ja eri vaihtoehtojen kustannukset 7. Menetelmän valinta esiselvityksen perusteella 8. Suunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen 4.1 Esiselvitys kiinteistöllä Maaperäkäsittelymenetelmät vaativat maaperän ominaisuuksien, pohjaveden ylimmän pinnan, korkeuserojen sekä erilaisten etäisyyksien selvittämistä kiinteistöllä. Suunnittelutyö aloitetaan aina esiselvityskäynnillä. Esiselvityskäynti tehdään siinäkin tapauksessa, jos kiinteistölle suunnitellaan hankittavaksi ensisijaisesti pienpuhdistamo. Jätevedenkäsittelymenetelmän mitoitus tehdään ennen kiinteistölle menemistä. Käsittelymenetelmä mitoitetaan yleensä jätevesimäärälle 200 l/as/d eli yleensä yhden talouden käsittelymenetelmä mitoitetaan jätevesimäärälle l/d. Mitoitus tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden kiinteistön käyttötarkoitus. Suunnitelmassa tulee esittää puhdistamoon tuleva kuormitus, joka voidaan laskea asetuksessa esitetyillä kuormitusluvuilla: BHK 7ATU P kok N kok : 50 g/d/henkilö : 2,2 g/d/henkilö : 14 g/d/henkilö Esiselvitysasiakirjana voi käyttää valmista lomaketta, johon kirjataan tarvittavat tiedot ja havainnot. Lomakkeen avulla ei mikään oleellinen arvo jää kirjaamatta ja samalla muodostuu dokumentti, jonka voi liittää myöhemmin suunnitteluasiakirjojen liitteeksi. Esiselvityskäynnillä pitää olla lisäksi asemapiirros kiinteistöstä, johon mittaustuloksia tai tietoja voidaan merkitä. Jonkinlaisen asemapiirustuksen pystyy tekemään esiselvityskäynnilläkin vapaalla kädellä, mutta kopio valmiista asemapiirustuksesta helpottaa huomattavasti työtä kiinteistöllä. 4.2 Vanhojen saostuskaivojen kunnon tarkistus Vanhalla kiinteistöllä on usein jo valmiiksi kaksi tai kolme saostuskaivoa. Saostuskaivoja kannattaa hyödyntää uudessa käsittelymenetelmässä, jos niiden kunto todetaan hyväksi. Kaivojen kuntoon vaikuttavat ikä, mahdolliset aiemmat huoltotoimenpiteet ja rapautuminen. Rapautuminen selvitetään esiselvityskäynnin yhteydessä. Rapautumista arvioitaessa on pääsääntönä, että seinämävahvuuden tulee olla vähintään 100 mm. Kaivojen sijaintiin tulee myös kiinnittää huomiota eli miettiä voidaanko kaivojen jatkeeksi liittää helposti valittava käsittelymenetelmä. Kaivoissa tulee olla asianmukaiset T-haarastot, joiden kautta varmistetaan kaivojen tuuletus ja estetään pintalietteen karkaaminen. Kaivojen tuuletus hoidetaan taloviemärin kautta (talon katolle), joten esiselvityskäynnillä tarkastetaan myös vanhan taloviemärin kunto (mahdollinen padotus tai vesilukkomuodostelmat). 4.3 Alustava paikan valinta Kiinteistöllä selvitetään alustavasti sopiva alue, johon jätevedet voitaisiin parhaiten johtaa. Imeytysojasto tai kenttä tulee aina sijoittaa rinteeseen korkeuskäyrien suuntaisesti ja samalla on huolehdittava siitä ettei imeytettävä jätevesi tunkeudu maanpintaan alempana rinteessä. Alustavan paikanvalinnan jälkeen määritetään etäisyydet talousvesikaivoihin, vesistöön, tiehen, kiinteistön rajaan ja ojiin sekä huolehditaan siitä, että saostuskaivojen sijainti mahdollistaa niiden tyhjentämisen. Suositeltavat etäisyydet on esitetty mm. RT-kortissa , mutta kunnassa voi olla myös omia määräyksiä eri etäisyyksistä.

11 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 9/14 KUVA 4.1. Etäisyydet kiinteistöllä (Santala Jäteveden pienet maapuhdistamot). 4.4 Maaperän soveltuvuus imeytykseen Maaperän imeytysominaisuuksien ja pohjaveden pinnan korkeuden määrittäminen on selvitystyön tärkein vaihe, jos kiinteistölle suunnitellaan maaimeyttämöä. Olisikin suositeltavaa, että maaperän laatu voitaisiin määrittää maalaboratoriossa. Käytännössä kuitenkin tarkat maaperäselvitykset ovat kustannuksiltaan niin korkeita, että asiakas ei ole yleensä valmis maksamaan niitä. Uudisrakennusta suunniteltaessa on näytteidenotto syytä tehdä muiden pohjatutkimustöiden yhteydessä. Maaperän imeytysominaisuudet voidaan selvittää myös kaivamalla imeytyskoekuoppa, josta myös jo silmämääräisesti pystytään selvittämään maaperän soveltuvuus imeytykseen sekä eri maalajien kerrostuneisuus. Imeytyskoekuoppa, jonka syvyyden tulee olla noin kaksi metriä, kaivetaan imeytyskentälle suunniteltuun paikkaan. Kuoppa täytetään kokonaan vedellä ja odotetaan vuorokausi, jonka jälkeen kuoppa täytetään uudelleen vedellä 25 cm:n etäisyydelle kuopan reunasta. Veden pinnan korkeus mitataan 30 minuutin välein. Jos vedenpinta laskee yli 25 mm mittauksien välillä, on maaperä imeytykseen sopivaa. Jos vedenpinta laskee alle 25 mm, maaperä ei sovellu imeytykseen. Imeytyskuoppakoe ei sovellu käytettäväksi karkeissa maalajeissa, jotka ovatkin imeytykseen soveltumattomia sellaisenaan. Pohjaveden pinnan korkeus voidaan myös selvi ttää koekuopan pohjalta esimerkiksi maakairan avulla. 4.5 Vaaitus ja tarkka etäisyyksien määritys Etäisyysmääritysten jälkeen tontilla tehdään vaaitus (kuva 4.2). Ensin valitaan tietty kiintopiste, johon muita korkeuksia verrataan. Kiintopiste voi olla esimerkiksi rakennuksen nurkkapiste, joka merkitään piirustukseen korkeudeksi Vaaituksella saadaan selville riittävät korkeuserot putkistojen laskuille ja kentän oikea sijoitus rinteisellä tontilla. Pohjaveden pinnan korkeus voidaan mitata läheisistä talousvesikaivoista, jolloin on otettava huomioon vuodenajoista ja sääolosuhteista riippuva pinnankorkeuden vaihtelu. Pohjaveden virtaussuunta voidaan tapauskohtaisesti selvittää, jos alueella on useampi talousvesikaivo. Kairaustutkimukset voidaan unohtaa, koska kiinteistön omistajat eivät ole yleensä halukkaita niitä maksamaan. KUVA 4.2. Korkeusvaaitus kiinteistöllä.

12 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 10/ Käsittelymenetelmän valinta Esiselvityksen perusteella arvioidaan eri puhdistusmenetelmien soveltuvuus kiinteistölle. Valintakriteereinä ovat maaperän laatu, korkeuserot, pohjaveden ylin pinnan korkeus ja puhdistusmenetelmien vaatima tila kiinteistöllä sekä mahdolliset erityisvaatimukset, kuten esimerkiksi erilliset määräykset pohjavesi- ja rantaalueilla. Maapuhdistamot voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa myös erillisojastoina. Ennen lopullista valintaa keskustellaan aina kiinteistön omistajan kanssa kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista. 4.7 Maaimeyttämön suunnittelu Maaimeyttämössä jätevedet kulkeutuvat maaperässä puhdistuen ja päätyen lopulta pohjaveteen. Maaimeyttämö soveltuu alueille, joilla maaperä on riittävästi vettä läpäisevää, mutta ei kuitenkaan liian karkeaa. Karkeassa maaperässä ei tapahdu riittävää puhdistumista. Liian tiivis maaperä ei luonnollisesti sovellu sellaisenaan imeytykseen. Maaimeyttämöä ei voida rakentaa vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Etäisyyden ylimpään pohjaveden pintaan imeytyskerroksen pohjasta on oltava vähintään yksi metri. Tiivistä lämpöeristystä ei suositella mikrobitoiminnan hapen tarpeen takia. Ilmaa läpäiseviä lämpöeristeitä on markkinoilla, mutta ne ovat hinnaltaan kohtalaisen korkeita. Maaimeyttämön pinta-ala yhden perheen talousjätevesille vaihtelee 20 m 2 :stä 34 m 2 :iin maaperän vedenjohtokyvystä (30 50 l/m 2 /d) riippuen. Maaimeyttämön rakennekerrokset: Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä). KUVA 4.3. Maaimeyttämön poikkileikkaus.

13 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 11/14 Imeytysputket asennetaan imeytyskerrokseen 0,5 1 %:n kaltevuuteen siten, että sepelikerros putkien päällä on yli 50 mm ja putkien alapuolella yli 100 mm. Jätevesi jaetaan putkiin tasaisesti virtaussäätimin varustetulla jakokaivolla. Imeytysputkien vastakkaisiin päihin asennetaan tuuletusputket, jotka tulee olla riittävän korkealla (lumirajan yläpuolella) maanpinnasta. Imeytysputkina tulee käyttää siihen tarkoitukseen tehtyjä valmiita imeytysputkia. Imeytysputket voidaan valmistaa myös itse PEH- tai PVC-putkesta esim. RTkortissa esitetyn ohjeen mukaisesti. KUVA 4.4. Maaimeyttämön pituusleikkaus. Maaperän vedenjohtokyvyn soveltuvuutta imeyttämiseen voidaan parantaa rakentamalla ns. tehostettu maaimeyttämö. Tehostettu maaimeyttämö tulee kyseeseen siis silloin, jos maaperä on hieman liian hienorakeista tai liian karkeaa. Tehostettu maaimeyttämö toteutetaan siten, että jakokerroksen alapuolelle asennetaan suodatushiekasta siirtymäkerros. Rakenne on sama kuin maasuodattamossa sillä erotuksella, että kokoomakerros jätetään pois. Tehostuskerroksen paksuus määräytyy luonnollisen maaperän rakeisuuden mukaan. 4.8 Maasuodattamon suunnittelu Seuraavana vaihtoehtona tarkastellaan maasuodattamon soveltuvuutta kiinteistölle, jos maaperä ei sovellu imeytykseen tai sille on muita rajoituksia. Maasuodattamossa rakennetaan suodattava maakerros raekooltaan 0-8 mm:n hiekasta (KUVA 4.5) ja puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomasalaojien avulla kokoomakaivon kautta maastoon, esimerkiksi avo-ojaan. Etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan kokoomakerroksen pohjasta on vähintään 25 cm. Lämpöeristystä ei suositella samasta syystä, mitä käsiteltiin jo maaimeyttämön kohdalla. Maasuodattamon pinta-ala yhden perheen talousjätevesille on 20 m 2 (50l/vrk yhtä suodatusneliömetriä kohden). Maasuodattamo voidaan tarvittaessa eristää muovikalvolla, jos pohjaveden epäillään ajoittain nousevan kenttärakenteisiin. Eristys voidaan tehdä myös esimerkiksi laakeilla merenranta-alueilla. Eristys toteutetaan muovikalvolla, jonka vahvuus on 1 mm (väh. 0,5 mm). KUVA 4.5. Suodatinhiekan rakeisuuskäyrä.

14 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 12/14 Maasuodattamon rakennekerrokset: Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä). Suodatuskerros 800 mm, # 0 8 mm. Kokoomakerros 300 mm, sepeli # 8 16 mm. KUVA 4.6. Maasuodattamon poikkileikkaus. Imeytysputket asennetaan samoin kuin maaimeyttämössäkin. Kokoomaputket asennetaan kokoomakerrokseen 0,5 % kaltevuuteen. Maasuodattamon fosforinpoistoteho laskee yleensä jo muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana merkittävästi. Maasuodattamon fosforinpoistotehoa voidaan parantaa suodattamon jälkeen asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Fosforinpoistokaivon jälkiasennusmahdollisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jos kaivoa ei asenneta heti alkuvaiheessa. Kaivon ainoa oikea paikka on nimenomaan suodattamon jälkeen. Jos kaivo asennetaan ennen suodattamoa, saattaa osa fosforista saostua suodattamoon. Fosforin saostuessa kenttärakenteisiin, suodattamon käyttöikä lyhenee merkittävästi. Maasuodattamon (ja fosforinpoistokaivon) jälkeen jätevedet johdetaan kokoomakaivon (näytteenottokaivon) kautta maastoon. KUVA 4.7. Maasuodattamon pituuspoikkileikkaus.

15 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 13/ Matalaan perustettu maasuodattamo ja muut menetelmävaihtoehdot Matalaan perustettu maasuodattamo eli korotettu maasuodattamo rakennetaan osaksi luonnollisen maapinnan yläpuolelle. Menetelmä tulee kyseeseen, jos maahan perustettuna maasuodattamon pohjasta ei saada riittävää etäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan tai riittävää korkeuseroa purkuojaan. Matalaan perustetussa maasuodattamossa jätevesi täytyy yleensä pumpata kenttään. Pumppukaivo suositellaan asennettavaksi saostusosan jälkeen ennen jakokaivoa. Pumpun tehollinen pumppaustilaavuus on sama kuin imeytysputkien tilavuus. Sopiva pumppu yhden perheen kaikille jätevesille on teholtaan n. 1 kw, sen tuotto on 1 3 l/s, nostokorkeus 5 10 m ja siivilän reikäkoko 8 mm. Pumppu saa käynnistyä enintään 10 kert./h. KUVA 4.8. Matalaan perustetun maasuodattamon poikkileikkaus. Matalaan perustettua maaimeyttämöä käytetään tapauksissa, joissa etäisyyttä imeytyspinnasta ylimpään pohjaveden pintaan ei saavuteta maahan perustettavalla maaimeyttämöllä. Matalaan perustetussa maaimeyttämössä tulee huolehtia, että etäisyys pohjavedenpintaan on 1,8 metriä imeytyspinnasta mitattuna. Jätevesi joudutaan usein pumppaamaan kenttään. Lämpöeristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska imeytysputket joudutaan asentamaan usein lähelle maanpintaa. Toteutustapa on muuten samanlainen kuin maahan perustetussa maaimeyttämössä. Muita harvemmin toteutettuja maapuhdistamotyyppejä ovat esimerkiksi: tehostettu maaimeyttämö maakumpuimeitys vaakavirtamaasuodatin haihdutuskenttä ja juurakkopuhdistamo Muita suunnittelussa huomioitavia asioita Suunnittelussa on otettava huomioon myös maaperän routivuusominaisuudet. Teiden alituksissa putkistot, tarvittaessa muutkin laitteiston osat, on aina lämpöeristettävä. Pohjaveden pinnankorkeudesta ja kaivannon rakenteesta riippuen säiliöt on tarvittaessa ankkuroitava tai kaivanto salaojitetaan huolellisesti. Saostussäiliötä ei tarvitse välttämättä ankkuroida, koska se on tyhjä ainoastaan tyhjennystilanteessa. Umpisäiliöt tulee ankkuroida esimerkiksi betonilaatalla, jonka paino vastaa vedellä täytetyn säiliön painoa. Pitkissä viemärilinjoissa ja jyrkissä mutkissa on syytä käyttää tarkistuskaivoja. Tarkistuskaivo kannattaa asentaa usein ennen tehdasvalmisteista saostuskaivoa. Käytännössä on havaittu, että tuloviemärin huuhtelu tehdasvalmisteisen saostuskaivon kautta on hankalaa niiden rakenteen vuoksi. 5 SUUNNITTELUASIAKIRJAT Esiselvityskäynnin jälkeen valitaan kiinteistölle sopiva puhdistusmenetelmä ja aloitetaan suunnitteluasiakirjojen laatiminen. Uuden jätevesiasetuksen liitteessä 1 on määritelty mitä suunnitelman

16 Kai Saralehto Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 14/14 tulee pitää sisällään. Lyhyesti lueteltuna suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat piirustukset ja selvitykset: Mitoitus (kuormituslukuihin perustuen) Selvitys käsittelymenetelmän toimintaperiaatteesta Arvio menetelmällä saavutettavasta käsittelytuloksesta ja ympäristökuormituksesta Rakennusselostus - Kiinteistöviemärit ja kaivannot - Kaivot - Maapuhdistamon rakenteet (tai pienpuhdistamon rakenteet ja asennus) Liitteet - Tarvikeluettelo - Esiselvitysmuistio mittauskäynniltä (ei lain vaatima) - Yleiskartta kiinteistön sijainnista (esim. peruskarttaote tai osoitekartta) - Piirustukset; asema (1:200), taso (1:20 tai 1:50), leikkaus (1:20 tai 1:50) - Käyttö- ja huolto-ohje Helpoin ja nopein tapa on laatia suunnitelmapiirustukset esimerkiksi AutoCAD- tai CADS piirtoohjelmistoilla. Puhdistuslaitteistojen kaikista osista kannattaa tehdä valmiit piirrosmerkit (symbolit eli blokit), joita voidaan liittää toisiinsa tarpeen mukaan. Joillakin laitevalmistajilla on valmiita piirrosmerkkejä saatavilla ainakin AutoCAD:in (*.dwg). Suunnitelman tason tulee olla sellainen, että sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä puhdistamo ja valvoa työn laatu. LÄHTEET JA SUUNNITTELUOHJEITA E. Santala & M. Rontu, 1995: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 584, Helsinki. Rakennustieto: RT-kortti , Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueella (1995). Rakennustieto: RT-kortti , Jätevesisäiliöt ja saostuskaivot (1993). Santala, Erkki, 1990: Pienet jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Santala, Erkki, 1990: Matalaan perustettu maasuodatin yhden talouden jätevesille. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Rantamäki & Jääskeläinen & Tammirinne, 1979: Geotekniikka. Otatieto Oy Helsinki. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä. VVY:n monistesarja nro 13. Helsinki Uudenmaan ympäristökeskus ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, KUVAT JA KUVISSA ESITETYT LAITTEISTOT: Propipe Oy Uponor Suomi Oy KWH Pipe Oy Ekofinn Klargester, T&A Mämmelä Oy

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 21.04.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 05.11.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Työnäytösraportti 1. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23,

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 3. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Uponor -fosforinpoistokaivo

Uponor -fosforinpoistokaivo H a ja-a s u t u s a lu e e n jät e v e d e n k ä s i t t e ly A S E N N U S O H J E E T Uponor -fosforinpoistokaivo 8/2006 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hankkeen työnäytös Nurmeksessa Työnäytösraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä FANN Ympäristötekniikka Oy 13.05.2004 Börje Forsberg Luentoteksti Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä Lyhyesti yhtiöstä FANN Ympäristötekniikka Oy on yritys, joka on erikoistunut haja-asutuksen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

YLEISSUUNNITELMA. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA. Työnro:

YLEISSUUNNITELMA. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA. Työnro: JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA Työnro: 446-00 29.4.2010 OY BJÖRN BACKSTRÖM AB Vesterbackantie 10 Ruukinkatu 2-4 etunimi.sukunimi@oybbab.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

BAGA Easy. Puhdistamot ja jätevesilaitteistot erinomaisella puhdistustasolla. CE-testattu ja soveltuu pohjoisiin olosuhteisiin

BAGA Easy. Puhdistamot ja jätevesilaitteistot erinomaisella puhdistustasolla. CE-testattu ja soveltuu pohjoisiin olosuhteisiin BAGA Easy Puhdistamot ja jätevesilaitteistot erinomaisella puhdistustasolla CE-testattu ja soveltuu pohjoisiin olosuhteisiin yksinkertainen ja toimintavarma matalat puhdistuskulut toiminnanvarmistus tekstiviestillä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Tammikuu 2015 Jätevesiopas Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Yleistä Jätevesihanke ammattitaitoa alusta loppuun! Jätevesijärjestelmän hankinta,

Lisätiedot

KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Lappeenrannan kaupunki KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 27.11.2012 Rakennussuunnittelu Merja Vertanen Tulilammenkaari 13 56610 Rautjärvi puh. 050 547 7457 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke

Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke 525 Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke Ämmälänkylän viemäröinnin yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA 040 546 3502 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

WehoPuts JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN

WehoPuts JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN 20 1200 JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN Mitä on talousjätevesi? Jätevesi on jokapäiväisessä toiminnassamme käyttämäämme vettä, joka palautetaan kiertoon käytön jälkeen. Ennen kuin

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

PERINTEISILLE FANN 1G IMEYTYS- JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE

PERINTEISILLE FANN 1G IMEYTYS- JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE OHJEET FANNIN PERINTEISILLE IMEYTYS JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE - FI 5755 - versio 1.1-2014-07-18 Esimerkki FANN:in perinteisestä 1G maasuodatusjärjestelmästä - 1. sukupolvi ASENNUSOHJEET PERINTEISILLE

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 01/05 Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Uusinta uutta jätevesien käsittelyyn - Biojussi Maxi UUSI Päivitetty tuote 2017

Uusinta uutta jätevesien käsittelyyn - Biojussi Maxi UUSI Päivitetty tuote 2017 Uusinta uutta jätevesien käsittelyyn - Biojussi Maxi UUSI Päivitetty tuote 2017 Mitoitusvirtaama: Biojussi Maxi painovoimainen ilmastus 600 l/vrk ja kopressori ilmastus 700 l/vrk keittiö, pyykinpesuvedet

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot:

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot: RAAHEN SEUTUKUNTA Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma Työnro:21353YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883 030 ESPOO Faksi (08) 8830 333 NÄRPIÖ

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu Valokuvat: Petri

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje SISÄLTÖ 01 Biopuhdistaja 4 - ominaisuudet 02 Turvallisuus 03 Toimintaperiaate 04 Mitä tarvitset asennuksessa

Lisätiedot

Labko SP Pumppukaivo & Labko MP Pumppukaivo

Labko SP Pumppukaivo & Labko MP Pumppukaivo www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 FIN-36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)20 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 02/10 Labko SP Pumppukaivo & Labko MP Pumppukaivo Asennus-,

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

BioRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot Omakotitaloille ja Vapaa-ajanasunnoille. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

BioRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot Omakotitaloille ja Vapaa-ajanasunnoille. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Omakotitaloille ja Vapaa-ajanasunnoille Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet 7 / 2015 BIoRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TÄRKEÄÄ HARMAAVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 3 1.2

Lisätiedot