OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA
|
|
- Yrjö Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011) Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Suojaetäisyydet Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Urakoitsijan valinta Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Rakentaminen Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Maasuodattamo Maahanimeyttämö WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kaikki jätevedet umpisäiliöön Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia...15 Yhteystietoja takasivulla 2
2 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Jokaisen asukkaan pitää huolehtia, että kiinteistöllä syntyvät jätevedet eivät kuormita ympäristöä. Jätevedet sisältävät vesistöjä rehevöittäviä aineita, kuten fosforia ja typpeä sekä vesistöjen happea kuluttavaa ainesta. Vaikka yksittäisen kiinteistön jäteveden kuormitus tuntuukin äkkiseltään vähäiseltä, kuormituksen yhteisvaikutus esim. kylällä olevaan järveen tai pohjavesiin voi olla merkittävä. Jätevettä syntyy asukasta kohti keskimäärin kuutiometriä vuodessa kulutustottumuksista riippuen. Vesivessojen rakentamisen myötä jätevesien puhdistamisen tarve on entisestään korostunut. Hyviä menetelmiä jätevesien puhdistamiseen on olemassa ja laittamalla oman kiinteistön jätevesijärjestelmä kuntoon voimme nauttia edelleenkin nykyajan mukavuuksista ja puhtaasta ympäristöstä. 2. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011) Hajajätevesiasetuksen perusteella on ympäristönsuojelumääräyksiin rajattu jäteveden käsittelyn vyöhykkeet. Harvaan asutuilla alueilla, joilla jätevesistä aiheutuva kuormitus ja vaikutus ovat vähäistä, eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita noudatetaan asetuksen edellyttämiä jätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäispuhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 80% kokonaisfosforin (kok P) osalta 70% kokonaistypen (kok N) osalta 30% Herkiksi arvioiduilla alueilla kuten pohjavesialueilla ja 150 metrin etäisyydellä rannasta sekä taajaan rakennetuilla tai rakentuvilla alueilla on tiukemmat jätevesien puhdistusvaatimukset. Tiukempi puhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 90% kokonaisfosforin (kok P) osalta 85% kokonaistypen (kok N) osalta 40% 3 Käsittelemättömän jäteveden kuormitusluvut ovat seuraavat: orgaaninen aines (BHK 7 ) 50 g/asukas/vuorokausi kokonaisfosfori (kok P) 2,2 g/asukas/vuorokausi kokonaistyppi (kok N) 14,0 g/asukas/vuorokausi Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna Kaikilla kiinteistöillä on oltava kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Pohjavesialueilla on noudatettava ehdotonta pohjaveden pilaamiskieltoa (Ympäristönsuojelulaki 8 ) ja muuttamiskieltoa (Vesilaki 1 luku 18 ). Tämä tarkoittaa, että pohjavesialueilla jätevesien maahanimeyttäminen ei ole mahdollista. Ainoastaan kantovedellisten vähävetisten kiinteistöjen ja saunojen pesuvedet voidaan imeyttää maahan myös pohjavesialueella. Kallioisilla tai vähäpeitteisillä alueilla, jossa kallioperä on maanpinnan lähellä ja joissa jätevesien käsittely ei onnistu, käyttäydytään kuten pohjavesialueilla. Pohjavesialueella vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on pohjarakenteeltaan tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Myös kuivakäymälä vaihtoehto on pohjavesialueella mahdollinen. Pesuvesien maahanimeyttäminen pohjavesialueella on myös kiellettyä. Pesuvedet käsitellään joko pohjavesialueen ulkopuolella tai ne johdetaan pohjavesialueella sijaitsevaan tiiviiseen maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon. 4
3 Erillisviemäröinnissä puhdistetun pesuveden purkupaikka voi poikkeustapauksessa sijaita myös pohjavesialueella, mikäli paikka on siihen soveltuva siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ranta-alueilla (alle 50 metriä vesistöstä) on myös rajoituksia jätevesien käsittelylle. Kiinteistöjen WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön tai hyvä vaihtoehto on kuivakäymälä. Tällöin pesuvedet voidaan käsitellä maaperästä riippuen esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, joka sijaitsee riittävän kaukana rannasta. Ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä pesuvesien jätevesijärjestelmän riittävä etäisyys rannasta on noin metriä. Riittävä etäisyys rannasta vaihtelee kiinteistöittäin ja se määritetään tapauskohtaisesti. Myös jätevesien käsittely kiinteistökohtaisella tai naapureiden kanssa yhteisellä pienpuhdistamolla on ranta-alueella mahdollista, kunhan puhdistamo ja puhdistetun jäteveden purkuputki sijaitsevat riittävän kaukana vesistöstä. Vähävetisten kantovedellisten kiinteistöjen pesuvedet voidaan imeyttää maahan imeytyskaivossa tai imeytyskentässä riittävän kaukana rannasta. Vähäiset jätevedet (kantovesi tai ns. kantovesi) voidaan imeyttää imeytyskuopan tai kaivon kautta yli 20 metrin etäisyydellä vesistöstä. Mikäli saunan pesuvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, esim. maaperäolosuhteista johtuen, voidaan ne imeyttää lähempänä kuin 20 m rantaviivasta. Kuitenkin vähäisiäkään pesuvesiä ei saa koskaan johtaa suoraan vesistöön. Helpoin vaihtoehto pohjavesialueiden ja ranta-alueiden kiinteistöjen jätevesille, on johtaa ne viemäriverkostoon, niillä alueilla missä viemäriverkoston rakentaminen on mahdollista. Vaihtoehtoisesti kaikkien jätevesien kerääminen umpisäiliöön on kallista ja ei suositeltavaa. 4. Suojaetäisyydet Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon on metriä riippuen maaperän laadusta ja jätevesijärjestelmän korkeusasemasta talousvesikaivoon. Jätevesijärjestelmä 5 tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa talousvesikaivon alapuoleiseen maastoon, koska jätevesiä ei saa virrata kaivoa tai vedenottamoa kohti. Huolellisuutta tarvitaan myös porakaivojen suhteen. Vähimmäisetäisyys jätevesijärjestelmästä naapurin rajaan ja tiehen on 5m. 5. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Viemäriverkostoon liittyminen on helpoin vaihtoehto kiinteistön jätevesien käsittelylle. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista kannattaa ottaa selvää onko viemäriverkoston laajeneminen kiinteistön läheisyyteen tulossa. Nykyisen viemäriverkoston lähialueiden kiinteistöjä voidaan liittää viemäriverkostoon, jos halukkaita viemäriverkostoon liittyjiä on riittävästi ja kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin alenevat myös viemärin rakentamisen kustannukset kiinteistöä kohti. Jos viemäriverkostoon liittyminen kiinnostaa, naapurien kannattaa yhdessä selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuutta ja kustannuksia kaupungin yhdyskuntatekniikasta. 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jos viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista ja kiinteistön jätevesijärjestelmä on vanhanaikainen (ei täytä rakentamisnormeja) on syytä aloittaa jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelu. Useimmiten jätevesijärjestelmän ja sen paikan suunnittelu on syytä aloittaa täysin uudelta pohjalta. Jätevesijärjestelmä voi olla kiinteistökohtainen tai naapurien kanssa yhteinen. Vesiosuuskunnan perustaminen ja kyläpuhdistamon rakentaminen voi tulla myös kysymykseen. Usein yhteinen jätevesijärjestelmä tulee kiinteistölle edullisemmaksi. 5.3 Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Rakentamishankkeeseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, koska siirtymäaika vuosi 2016 on lähestymässä ja siirtymäajan loppupuolella töiden ruuhkautuessa voi tulla pulaa hyvistä työntekijöistä ja materiaaleista. 6
4 Kiinteistön omistaja voi itse hankkia rakennushankkeen tekijät (suunnittelijan ja urakoitsijat) sekä rakennusluvat ja materiaalit. Tarjolla on myös niin sanottua avaimet käteen palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelusta, lupien hankkimiseen ja laitteiston rakentamiseen. Usein tarjotaan myös huoltosopimuksia. Mahdollista on myös pilkkoa avaimet käteen paketti osiin, jolloin esim. suunnittelija voi hankkia luvat ja urakoitsija tarvittavat materiaalit. Valinta, kuka tekee ja miten asiat tehdään, on viime kädessä kiinteistön omistajan. 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jotta rakennettavan jätevesijärjestelmän on mahdollista toimia hyvin seuraavat vuotta, on huolellinen suunnittelu ensiarvoisen tärkeää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijaksi tulee valita pätevä vesihuoltoon perehtynyt ammattilainen, joka auttaa kiinteistön omistajaa valitsemaan kiinteistölle sopivan jätevesijärjestelmän. Suunnittelija auttaa myös arvioimaan tarvitseeko kaikkea rakentaa uudestaan vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Suunnitelmassa huomioidaan rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja se sisältää mm. jätevesijärjestelmän mitoituksen ja yksityiskohtaiset rakennusohjeet, jonka avulla rakentaja/ urakoitsija rakentaa jätevesijärjestelmän. Suunnitelmassa on lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luettelo materiaaleista ja kustannusarvio rakentamisesta. 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Jätevesijärjestelmän rakentamiseen on haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupahakemukseen liitetään suunnitelma rakennettavasta tai korjauksia vaativasta jätevesijärjestelmästä. Uudisrakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös suunnitelma rakennettavasta jätevesijärjestelmästä. Myös kiinteistön korjaaminen on toimenpideluvan alaista toimintaa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan suunnitelma jätevesijärjestelmästä Urakoitsijan valinta Varmista, että urakoitsijalla on riittävä asiantuntemus jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Tee urakoitsijan kanssa kirjallinen sopimus, johon on kirjattu vastuut, toteutustavat, aikataulut, sopimussuhteet ja mahdolliset sopimussakot. Hyvän kirjallisen sopimuksen tekeminen on molempien, niin kiinteistön omistajan kuin jätevesijärjestelmän rakentajan etu. 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Sovi materiaalien hankinnasta. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa tulisi olla lista tarvittavista materiaaleista ja niiden määristä. Laitevalmistajat myyvät valmiita laitepaketteja, joka helpottaa materiaalien hankinnassa. Usein laitepaketti tulee edullisemmaksi kuin erikseen ostetut materiaalit. Maahanimeyttämöön ja maasuodattamoon käytettävät maa-ainekset (hiekat, sepelit ja sorat) tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivia. Jakokerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on mm ja kokoomakerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 8 16 mm. Suodatinhiekka on soraista hiekkaa, jonka raekoko on 0 8 mm. Maaainekset eivät saa sisältää hienoainesta. 5.8 Rakentaminen Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä rakennetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti on viime kädessä kiinteistön omistajalla. Maanrakennuslain mukaan kiinteistön omistajan täytyy huolehtia, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan mukaisesti. Kiinteistön omistaja vastaa myös siitä, että rakennushenkilöstö on ammattitaitoista ja rakentamisen tekniset vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön omistajan tai urakoitsijan on sovittava rakennusvalvonnan kanssa mahdollisista työvaiheista, jotka valvontaviranomainen haluaa tarkistaa. Rakennusvaiheessa kiinteistön omistajan tai urakoitsijan kannattaa ottaa valokuvia puhdistamon rakentamisen työvaiheista. Jos valokuvia ei ole otettu, ainoa mahdollisuus selvittää maanpinnan alla olevia rakenteita on kaivaminen. 8
5 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Ennen jätevesijärjestelmän käyttöönottoa kiinteistön omistajan on syytä vaatia, että hän saa riittävän opastuksen jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Kiinteistöllä on oltava kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Jatkossa kiinteistön omistaja vastaa jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Oikeanlainen käyttö ja huolto ovat jätevesijärjestelmän toimivuuden tärkein osa. Käytössä kannattaa noudattaa puhdistamon käyttöohjeita. Pesuainevalinnoissa kannattaa suosia biologisesti hajoavia pesuaineita ja fosfaatittomia tai vähäfosfaattisia vaihtoehtoja. Huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan. Huollon voi tehdä kiinteistön omistaja tai on mahdollista tehdä huoltosopimus huoltoliikkeen tai kylätalkkarin kanssa. Usein pienpuhdistamon hankinnan yhteydessä tehdään laitevalmistajan kanssa huoltosopimus. Kaikki huoltotoimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Jätevesijärjestelmän oikea käyttö ja huolto lisäävät jätevesijärjestelmän ikää ja mahdollistavat jätevesijärjestelmän moitteettoman toimivuuden. 6. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmän valinnassa on tärkeää, että se soveltuu kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä eteenkin kiinteistön omistajalle. Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on mitoitettava vähintään 5:lle henkilölle, vaikka kiinteistöllä vakituisesti asuva henkilömäärä olisi pienempi. 6.1 Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita. Ne voivat olla biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Nykyisin laitepuhdistamot ovat usein biologiskemiallisia ja toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Jäteveden puhdistuminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta, jäteveden ammoniumtyppi muuttuu ensin nitriitiksi ja nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi, jolloin kaasu vapautuu jätevedestä ilmaan. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Laitepuhdistamon toiminnan kannalta laitteiston huoltotoimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. On mm. varmistettava, että puhdistamossa on aina fosforin saostuskemikaalia. Laitepuhdistamot poistavat jätevedestä yleensä hyvin ravinteita, kun huoltotoimenpiteistä on huolehdittu. Laitepuhdistamot sopivat kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Pitkien käyttämättömien jaksojen aikana mikrobitoiminta hiipuu ja uudelleen käynnistys voi kestää muutaman viikon. Laitepuhdistamot toimivat pääsääntöisesti sähköllä. Biosuodattimissa on malleja, jotka toimivat ilman sähköä. Laitepuhdistamon tilan tarve on pieni, jolloin myös pihan kaivuu jää vähäisemmäksi. Ne voidaan sijoittaa monenlaisiin maastoihin. Laitepuhdistamon hankintaa suunniteltaessa kannattaa harkita lähinaapurien kanssa yhteistä puhdistamoa. Myös kyläpuhdistamo voi olla hyvä ratkaisu, jos ei koko kylälle niin osalle kylää. Isomman yhteisen laitepuhdistamon hankinta tulee kiinteistölle halvemmaksi kuin erilliset ratkaisut. Laitepuhdistamoista löytyy malleja, jossa ei tarvita erillistä lietteen tyhjennystä loka-autolla vaan kiintoaines keräytyy erilliseen pussiin, joka voidaan kompostoida muun kompostoitavan jätteen seassa. 9 10
6 Markkinoilla on myös pienpuhdistamoja, joissa voidaan hyödyntää vanhoja, mutta hyväkuntoisia betonirenkaisia saostussäiliöitä sijoittamalla puhdistuslaitteisto säiliöihin. Pienpuhdistamon etuna on, että se on helppo kaivaa maasta ja myydä tarvittaessa eteenpäin. Fosforinpoistokemikaalia on myös mahdollista lisätä ennen maasuodatusta esim. saostuskaivoon. Maasuodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin olosuhteisiin, se on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.2 Maasuodattamo Maasuodattamoon tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Maasuodattamokenttä tai -ojasto on rakennettu tiiviin pohjan päällä olevista sepeli- ja hiekkakerroksista, jossa pieneliöstön ja suodattumisen avulla jätevesi puhdistuu. Saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi suodattuu suodatinhiekkakerroksen läpi. Tämän jälkeen suodattunut vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon ja johdetaan edelleen sopivaan purkupaikkaan, kuten esim. purkuojaan. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattamon pinta-ala on noin 30 m 2 ja putkien yhteispituus 30 metriä (esim. 2 x 15 m tai 3 x 10 m). Vain harmaille pesuvesille tarkoitetun maasuodattamon jätevesi esikäsitellään 2-osastoisessa saostussäiliössä. Maasuodattamon pinta-ala voi olla myös pienempi. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös kuitukankaasta ja muovista valmistetuista biomoduleista, jotka korvaavat sepeli- ja hiekkakerrokset. Maasuodatuksessa tuuletuksella on tärkeä merkitys: imeytys- ja kokoomaputket päättyvät maanpinnan yläpuolelle tuleviin tuuletusputkiin. Maasuodattamo poistaa hyvin orgaanista ainesta ja typpeä. Sen kyky poistaa fosforia on heikompi tai fosforinpoistokyky voi huonontua muutaman käyttövuoden jälkeen. Fosforin poistoa täytyykin tehostaa esim. suodatinhiekkaan lisättävillä aineilla (esim. maasuodinbiotiitti tai fosfilt) tai erillisellä jälkisuodatuksella Maahanimeyttämö Maahanimeyttämöön tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä (pelkille pesuvesille 2-osastoisessa saostussäiliössä). Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi imeytyy sepeli- tai sorakerroksen läpi luonnolliseen maaperään, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu. Imeytysputket päättyvät maanpinnan päälle tuleviin tuuletusputkiin. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maahanimeyttämön pinta-ala on maalajista riippuen 20 m 2-35 m 2. Imeytysputken pituus voi olla korkeintaan 15 metriä ja putkilinjastoja täy- 12
7 tyykin usein olla useampia, joko vierekkäin tai eri suuntiin sijoitettuna. Imeytysputkien yhteispituus on yhtä monta metriä kuin on maahanimeyttämön pinta-ala, esim. 30 m 2 pinta-alalle tarvitaan 30 metriä imeytysputkia (2x 15 m). Maahanimeyttämö voi olla yksinkertaisimmillaan imeytyskaivo tai imeytyskuoppa (kivipesä), joka soveltuu vain esim. kesämökin vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Maahanimeyttämön soveltuvuus rakennuspaikalle on aina varmistettava. Maahanimeyttämö ei sovellu pohjavesialueelle ja imeytyspaikan on oltava riittävän kaukana talousvesikaivoista. Maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta. Maahanimeyttämö tulisikin valita vain laimeille jätevesille (pesuvedet) ja syrjäisille alueille; ei asutuskeskittymiin tai alueelle, jossa asutus on tiivistymässä lähivuosina. Maaperän täytyy olla maahanimeyttämöön sopivaa esim. hiekkaa tai soraa ja se on tutkittava maaperästä tehtävällä laboratoriotutkimuksella tai paikalla tehtävillä imeytyskokeilla. Savimaa tai kallio ei sovellu maahanimeytykseen. Toisaalta maaperä ei saa olla myöskään liian läpäisevää. Maahanimeyttämö on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Jos kuivakäymälä ei tule kysymykseen ja alueella on rajoituksia (rantaja pohjavesialueet) on mahdollista kerätä WC-vedet umpisäiliöön ja johtaa harmaat vedet muuhun käsittelyyn esim. maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka, josta jätevedet siirretään loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset voivat olla suuret tyhjennyskerroista riippuen. Umpisäiliössä on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytin. 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kuivakäymälän (Dry Toilet DT) ero vesikäymälään on nimensä mukaisesti huuhteluun käytettävän veden puuttuminen. Monet kuivakäymälät ovat kompostikäymälöitä, joissa ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Kompostointi joko alkaa tai tapahtuu kokonaan itse käymälässä ja usein kompostoituva jäte tarvitsee jälkikompostoinnin. Kuivakäymälä helposti ajatellaan vain kesämökeille sopivaksi. Nykyisin markkinoilla olevia kuivakäymälöitä on kehitetty; ne ovat hajuttomia ja hygieenisiä ja ne soveltuvat myös vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kuivakäymälän etuna on, ettei käymäläjätteitä sekoiteta veteen ja sen myötä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitus vähenee 40 %, kokonaisfosforin 80 % ja kokonaistypen 90 %. Harmaissa vesissä eli kotitalouden pesuvesissä on vähemmän ravinteita ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa. Pesuvesien jätevesijärjestelmän puhdistettavaksi jää enää 5 % fosforikuormituksesta ja 50 % orgaanisen aineksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pesuvesissä olevaa typpeä ei tarvitse enää vähentää, koska se on jo alle jätevesiasetuksen vaatimustason. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat. Maasuodattamo- tai maahanimeyttämökenttä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se toimii helposti pidempään kuin WC- ja pesuvedet yhdessä käsittelevä suodattamo tai imeyttämö
8 Yleisempiä kuivakäymälätyyppejä ovat säiliölliset kompostikäymälät (pieni-, keskisuuri- ja suurisäiliölliset), monilokerolliset kompostikäymälät, haihdutuskäymälät, virtsan puhtaana erottelevat käymälät, pakastavat käymälät ja sähköpolttavat käymälät. Lisäksi markkinoilla on vettä käyttävät erottelevat käymälät ja hyvin vähän vettä käyttävät vakuumikäymälät. 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka ja kaikkien jätevesien keräämistä umpisäiliöön kannattaa harkita vain tilanteissa, missä muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön vaatii useita loka-autolla tyhjennyksiä, jolloin kustannukset tulevat yleensä suuriksi. 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: puolueetonta tutkimustietoa jätevesien puhdistuslaitteista esim. SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo osa 1: Asumisjätevesien käsittely luettelo puhdistamolaitteiden ja rakenteiden valmistajista ja maahantuojista Tietoa kuivakäymälöistä Suomen ympäristökeskus kompostikäymälät tai Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta Yhteystietoja Ympäristötoimi Ympäristötarkastaja Eeronkatu 10 Pirkko Hakkarainen Jyväskylä puh Ympäristötarkastaja Kirsi Hänninen-Valjakka puh Rakennusvalvonta Lvi-insinööri Hannikaisenkatu 17 Erkki Kemiläinen Jyväskylä puh Lvi-insinööri Heikki Lehtonen puh Yhdyskuntatekniikka puh Hannikaisenkatu 17 Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi Jyväskylä puh Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke 15 Oppaan tekijä: Tuija Manerus puh Kansipiirros: Markku Asunta
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl
Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotTilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotSisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS
1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotYmpäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän
LisätiedotWehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot
WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotJoitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella
Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta
Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotPUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on
LisätiedotVALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA
LisätiedotYmpäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa. Tähän tarvittaessa otsikko. - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta
Ympäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa Tähän tarvittaessa otsikko - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta Lammin päivät 3-4.10.2018 Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset https://www.kirkkonummi.fi/library/files/59d1d04cc9105878f1000218/ysm_29.9.2017_uusi_pv_optimized.pdf
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotCW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
Lisätiedotjätevesien käsittely
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely - vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella Jätevesi-info Höljäkän kesätoripäivä, Nurmes 20.7.2019 Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesineuvontahanke Hanna-Riikka Ruokolainen
LisätiedotKARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA
KARKKILAN RAKENNUSVALVONTA MENOSSA MUKANA HAJAJÄTEVESIVIIKOLLA Valtakunnallista hajajätevesiviikkoa vietetään 24.-30.4. Kesäsesonki kutsuu, kevät ja kesä ovat rakentamisen aikaa. Hajajätevesiviikko kannustaa
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotOMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi
Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna
LisätiedotJÄTEVESILAINSÄÄDÄNTÖ JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKON ULKOPUOLELLA
JÄTEVESILAINSÄÄDÄNTÖ JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKON ULKOPUOLELLA Satava-Kakskerran osayleiskaavan yleisötilaisuus Satava 7.11.2018 Katariina Yli-Heikkilä HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lainsäädäntö KIINTEISTÖNOMISTAJA
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka
Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S
LisätiedotHuoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)
Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite
LisätiedotYmpäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotVesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon
Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotB) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotJäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:
2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotJätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen
Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen
LisätiedotJÄTEVESISUUNNITELMA OHJEET Kiinteistöille, jotka eivät voi liittyä vesihuoltolaitoksen tai vesihuolto-osuuskunnan viemäriin
JÄTEVESI 1(5) JÄTEVESISUUNNITELMA OHJEET Kiinteistöille, jotka eivät voi liittyä vesihuoltolaitoksen tai vesihuolto-osuuskunnan viemäriin Miksi suunnitelma - Kiinteistön jätevesijärjestelmän muutos vaatii
LisätiedotHYVÄ JÄTEVESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
HYVÄ JÄTEVESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet: kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset
LisätiedotSELVITYS & SUUNNITELMA
CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA
VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotSivu 1. MRL-lupa nro:
Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta
LisätiedotSELVITYS & SUUNNITELMA
CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla
LisätiedotNäytteenotto ja tulosten analysointi
Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
Lisätiedothyvä jätevesien käsittely
hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja järvien rehevöityminen hidastuu.
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotKiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen
Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa
LisätiedotJätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry
Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon
Lisätiedothyvä jätevesien käsittely
hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien
Lisätiedot