OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011) Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Suojaetäisyydet Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Urakoitsijan valinta Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Rakentaminen Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Maasuodattamo Maahanimeyttämö WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kaikki jätevedet umpisäiliöön Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia...15 Yhteystietoja takasivulla 2

2 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Jokaisen asukkaan pitää huolehtia, että kiinteistöllä syntyvät jätevedet eivät kuormita ympäristöä. Jätevedet sisältävät vesistöjä rehevöittäviä aineita, kuten fosforia ja typpeä sekä vesistöjen happea kuluttavaa ainesta. Vaikka yksittäisen kiinteistön jäteveden kuormitus tuntuukin äkkiseltään vähäiseltä, kuormituksen yhteisvaikutus esim. kylällä olevaan järveen tai pohjavesiin voi olla merkittävä. Jätevettä syntyy asukasta kohti keskimäärin kuutiometriä vuodessa kulutustottumuksista riippuen. Vesivessojen rakentamisen myötä jätevesien puhdistamisen tarve on entisestään korostunut. Hyviä menetelmiä jätevesien puhdistamiseen on olemassa ja laittamalla oman kiinteistön jätevesijärjestelmä kuntoon voimme nauttia edelleenkin nykyajan mukavuuksista ja puhtaasta ympäristöstä. 2. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011) Hajajätevesiasetuksen perusteella on ympäristönsuojelumääräyksiin rajattu jäteveden käsittelyn vyöhykkeet. Harvaan asutuilla alueilla, joilla jätevesistä aiheutuva kuormitus ja vaikutus ovat vähäistä, eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita noudatetaan asetuksen edellyttämiä jätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäispuhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 80% kokonaisfosforin (kok P) osalta 70% kokonaistypen (kok N) osalta 30% Herkiksi arvioiduilla alueilla kuten pohjavesialueilla ja 150 metrin etäisyydellä rannasta sekä taajaan rakennetuilla tai rakentuvilla alueilla on tiukemmat jätevesien puhdistusvaatimukset. Tiukempi puhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 90% kokonaisfosforin (kok P) osalta 85% kokonaistypen (kok N) osalta 40% 3 Käsittelemättömän jäteveden kuormitusluvut ovat seuraavat: orgaaninen aines (BHK 7 ) 50 g/asukas/vuorokausi kokonaisfosfori (kok P) 2,2 g/asukas/vuorokausi kokonaistyppi (kok N) 14,0 g/asukas/vuorokausi Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna Kaikilla kiinteistöillä on oltava kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Pohjavesialueilla on noudatettava ehdotonta pohjaveden pilaamiskieltoa (Ympäristönsuojelulaki 8 ) ja muuttamiskieltoa (Vesilaki 1 luku 18 ). Tämä tarkoittaa, että pohjavesialueilla jätevesien maahanimeyttäminen ei ole mahdollista. Ainoastaan kantovedellisten vähävetisten kiinteistöjen ja saunojen pesuvedet voidaan imeyttää maahan myös pohjavesialueella. Kallioisilla tai vähäpeitteisillä alueilla, jossa kallioperä on maanpinnan lähellä ja joissa jätevesien käsittely ei onnistu, käyttäydytään kuten pohjavesialueilla. Pohjavesialueella vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on pohjarakenteeltaan tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Myös kuivakäymälä vaihtoehto on pohjavesialueella mahdollinen. Pesuvesien maahanimeyttäminen pohjavesialueella on myös kiellettyä. Pesuvedet käsitellään joko pohjavesialueen ulkopuolella tai ne johdetaan pohjavesialueella sijaitsevaan tiiviiseen maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon. 4

3 Erillisviemäröinnissä puhdistetun pesuveden purkupaikka voi poikkeustapauksessa sijaita myös pohjavesialueella, mikäli paikka on siihen soveltuva siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ranta-alueilla (alle 50 metriä vesistöstä) on myös rajoituksia jätevesien käsittelylle. Kiinteistöjen WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön tai hyvä vaihtoehto on kuivakäymälä. Tällöin pesuvedet voidaan käsitellä maaperästä riippuen esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, joka sijaitsee riittävän kaukana rannasta. Ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä pesuvesien jätevesijärjestelmän riittävä etäisyys rannasta on noin metriä. Riittävä etäisyys rannasta vaihtelee kiinteistöittäin ja se määritetään tapauskohtaisesti. Myös jätevesien käsittely kiinteistökohtaisella tai naapureiden kanssa yhteisellä pienpuhdistamolla on ranta-alueella mahdollista, kunhan puhdistamo ja puhdistetun jäteveden purkuputki sijaitsevat riittävän kaukana vesistöstä. Vähävetisten kantovedellisten kiinteistöjen pesuvedet voidaan imeyttää maahan imeytyskaivossa tai imeytyskentässä riittävän kaukana rannasta. Vähäiset jätevedet (kantovesi tai ns. kantovesi) voidaan imeyttää imeytyskuopan tai kaivon kautta yli 20 metrin etäisyydellä vesistöstä. Mikäli saunan pesuvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, esim. maaperäolosuhteista johtuen, voidaan ne imeyttää lähempänä kuin 20 m rantaviivasta. Kuitenkin vähäisiäkään pesuvesiä ei saa koskaan johtaa suoraan vesistöön. Helpoin vaihtoehto pohjavesialueiden ja ranta-alueiden kiinteistöjen jätevesille, on johtaa ne viemäriverkostoon, niillä alueilla missä viemäriverkoston rakentaminen on mahdollista. Vaihtoehtoisesti kaikkien jätevesien kerääminen umpisäiliöön on kallista ja ei suositeltavaa. 4. Suojaetäisyydet Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon on metriä riippuen maaperän laadusta ja jätevesijärjestelmän korkeusasemasta talousvesikaivoon. Jätevesijärjestelmä 5 tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa talousvesikaivon alapuoleiseen maastoon, koska jätevesiä ei saa virrata kaivoa tai vedenottamoa kohti. Huolellisuutta tarvitaan myös porakaivojen suhteen. Vähimmäisetäisyys jätevesijärjestelmästä naapurin rajaan ja tiehen on 5m. 5. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Viemäriverkostoon liittyminen on helpoin vaihtoehto kiinteistön jätevesien käsittelylle. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista kannattaa ottaa selvää onko viemäriverkoston laajeneminen kiinteistön läheisyyteen tulossa. Nykyisen viemäriverkoston lähialueiden kiinteistöjä voidaan liittää viemäriverkostoon, jos halukkaita viemäriverkostoon liittyjiä on riittävästi ja kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin alenevat myös viemärin rakentamisen kustannukset kiinteistöä kohti. Jos viemäriverkostoon liittyminen kiinnostaa, naapurien kannattaa yhdessä selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuutta ja kustannuksia kaupungin yhdyskuntatekniikasta. 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jos viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista ja kiinteistön jätevesijärjestelmä on vanhanaikainen (ei täytä rakentamisnormeja) on syytä aloittaa jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelu. Useimmiten jätevesijärjestelmän ja sen paikan suunnittelu on syytä aloittaa täysin uudelta pohjalta. Jätevesijärjestelmä voi olla kiinteistökohtainen tai naapurien kanssa yhteinen. Vesiosuuskunnan perustaminen ja kyläpuhdistamon rakentaminen voi tulla myös kysymykseen. Usein yhteinen jätevesijärjestelmä tulee kiinteistölle edullisemmaksi. 5.3 Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Rakentamishankkeeseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, koska siirtymäaika vuosi 2016 on lähestymässä ja siirtymäajan loppupuolella töiden ruuhkautuessa voi tulla pulaa hyvistä työntekijöistä ja materiaaleista. 6

4 Kiinteistön omistaja voi itse hankkia rakennushankkeen tekijät (suunnittelijan ja urakoitsijat) sekä rakennusluvat ja materiaalit. Tarjolla on myös niin sanottua avaimet käteen palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelusta, lupien hankkimiseen ja laitteiston rakentamiseen. Usein tarjotaan myös huoltosopimuksia. Mahdollista on myös pilkkoa avaimet käteen paketti osiin, jolloin esim. suunnittelija voi hankkia luvat ja urakoitsija tarvittavat materiaalit. Valinta, kuka tekee ja miten asiat tehdään, on viime kädessä kiinteistön omistajan. 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jotta rakennettavan jätevesijärjestelmän on mahdollista toimia hyvin seuraavat vuotta, on huolellinen suunnittelu ensiarvoisen tärkeää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijaksi tulee valita pätevä vesihuoltoon perehtynyt ammattilainen, joka auttaa kiinteistön omistajaa valitsemaan kiinteistölle sopivan jätevesijärjestelmän. Suunnittelija auttaa myös arvioimaan tarvitseeko kaikkea rakentaa uudestaan vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Suunnitelmassa huomioidaan rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja se sisältää mm. jätevesijärjestelmän mitoituksen ja yksityiskohtaiset rakennusohjeet, jonka avulla rakentaja/ urakoitsija rakentaa jätevesijärjestelmän. Suunnitelmassa on lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luettelo materiaaleista ja kustannusarvio rakentamisesta. 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Jätevesijärjestelmän rakentamiseen on haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupahakemukseen liitetään suunnitelma rakennettavasta tai korjauksia vaativasta jätevesijärjestelmästä. Uudisrakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös suunnitelma rakennettavasta jätevesijärjestelmästä. Myös kiinteistön korjaaminen on toimenpideluvan alaista toimintaa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan suunnitelma jätevesijärjestelmästä Urakoitsijan valinta Varmista, että urakoitsijalla on riittävä asiantuntemus jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Tee urakoitsijan kanssa kirjallinen sopimus, johon on kirjattu vastuut, toteutustavat, aikataulut, sopimussuhteet ja mahdolliset sopimussakot. Hyvän kirjallisen sopimuksen tekeminen on molempien, niin kiinteistön omistajan kuin jätevesijärjestelmän rakentajan etu. 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Sovi materiaalien hankinnasta. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa tulisi olla lista tarvittavista materiaaleista ja niiden määristä. Laitevalmistajat myyvät valmiita laitepaketteja, joka helpottaa materiaalien hankinnassa. Usein laitepaketti tulee edullisemmaksi kuin erikseen ostetut materiaalit. Maahanimeyttämöön ja maasuodattamoon käytettävät maa-ainekset (hiekat, sepelit ja sorat) tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivia. Jakokerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on mm ja kokoomakerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 8 16 mm. Suodatinhiekka on soraista hiekkaa, jonka raekoko on 0 8 mm. Maaainekset eivät saa sisältää hienoainesta. 5.8 Rakentaminen Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä rakennetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti on viime kädessä kiinteistön omistajalla. Maanrakennuslain mukaan kiinteistön omistajan täytyy huolehtia, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan mukaisesti. Kiinteistön omistaja vastaa myös siitä, että rakennushenkilöstö on ammattitaitoista ja rakentamisen tekniset vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön omistajan tai urakoitsijan on sovittava rakennusvalvonnan kanssa mahdollisista työvaiheista, jotka valvontaviranomainen haluaa tarkistaa. Rakennusvaiheessa kiinteistön omistajan tai urakoitsijan kannattaa ottaa valokuvia puhdistamon rakentamisen työvaiheista. Jos valokuvia ei ole otettu, ainoa mahdollisuus selvittää maanpinnan alla olevia rakenteita on kaivaminen. 8

5 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Ennen jätevesijärjestelmän käyttöönottoa kiinteistön omistajan on syytä vaatia, että hän saa riittävän opastuksen jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Kiinteistöllä on oltava kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Jatkossa kiinteistön omistaja vastaa jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Oikeanlainen käyttö ja huolto ovat jätevesijärjestelmän toimivuuden tärkein osa. Käytössä kannattaa noudattaa puhdistamon käyttöohjeita. Pesuainevalinnoissa kannattaa suosia biologisesti hajoavia pesuaineita ja fosfaatittomia tai vähäfosfaattisia vaihtoehtoja. Huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan. Huollon voi tehdä kiinteistön omistaja tai on mahdollista tehdä huoltosopimus huoltoliikkeen tai kylätalkkarin kanssa. Usein pienpuhdistamon hankinnan yhteydessä tehdään laitevalmistajan kanssa huoltosopimus. Kaikki huoltotoimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Jätevesijärjestelmän oikea käyttö ja huolto lisäävät jätevesijärjestelmän ikää ja mahdollistavat jätevesijärjestelmän moitteettoman toimivuuden. 6. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmän valinnassa on tärkeää, että se soveltuu kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä eteenkin kiinteistön omistajalle. Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on mitoitettava vähintään 5:lle henkilölle, vaikka kiinteistöllä vakituisesti asuva henkilömäärä olisi pienempi. 6.1 Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita. Ne voivat olla biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Nykyisin laitepuhdistamot ovat usein biologiskemiallisia ja toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Jäteveden puhdistuminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta, jäteveden ammoniumtyppi muuttuu ensin nitriitiksi ja nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi, jolloin kaasu vapautuu jätevedestä ilmaan. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Laitepuhdistamon toiminnan kannalta laitteiston huoltotoimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. On mm. varmistettava, että puhdistamossa on aina fosforin saostuskemikaalia. Laitepuhdistamot poistavat jätevedestä yleensä hyvin ravinteita, kun huoltotoimenpiteistä on huolehdittu. Laitepuhdistamot sopivat kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Pitkien käyttämättömien jaksojen aikana mikrobitoiminta hiipuu ja uudelleen käynnistys voi kestää muutaman viikon. Laitepuhdistamot toimivat pääsääntöisesti sähköllä. Biosuodattimissa on malleja, jotka toimivat ilman sähköä. Laitepuhdistamon tilan tarve on pieni, jolloin myös pihan kaivuu jää vähäisemmäksi. Ne voidaan sijoittaa monenlaisiin maastoihin. Laitepuhdistamon hankintaa suunniteltaessa kannattaa harkita lähinaapurien kanssa yhteistä puhdistamoa. Myös kyläpuhdistamo voi olla hyvä ratkaisu, jos ei koko kylälle niin osalle kylää. Isomman yhteisen laitepuhdistamon hankinta tulee kiinteistölle halvemmaksi kuin erilliset ratkaisut. Laitepuhdistamoista löytyy malleja, jossa ei tarvita erillistä lietteen tyhjennystä loka-autolla vaan kiintoaines keräytyy erilliseen pussiin, joka voidaan kompostoida muun kompostoitavan jätteen seassa. 9 10

6 Markkinoilla on myös pienpuhdistamoja, joissa voidaan hyödyntää vanhoja, mutta hyväkuntoisia betonirenkaisia saostussäiliöitä sijoittamalla puhdistuslaitteisto säiliöihin. Pienpuhdistamon etuna on, että se on helppo kaivaa maasta ja myydä tarvittaessa eteenpäin. Fosforinpoistokemikaalia on myös mahdollista lisätä ennen maasuodatusta esim. saostuskaivoon. Maasuodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin olosuhteisiin, se on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.2 Maasuodattamo Maasuodattamoon tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Maasuodattamokenttä tai -ojasto on rakennettu tiiviin pohjan päällä olevista sepeli- ja hiekkakerroksista, jossa pieneliöstön ja suodattumisen avulla jätevesi puhdistuu. Saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi suodattuu suodatinhiekkakerroksen läpi. Tämän jälkeen suodattunut vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon ja johdetaan edelleen sopivaan purkupaikkaan, kuten esim. purkuojaan. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattamon pinta-ala on noin 30 m 2 ja putkien yhteispituus 30 metriä (esim. 2 x 15 m tai 3 x 10 m). Vain harmaille pesuvesille tarkoitetun maasuodattamon jätevesi esikäsitellään 2-osastoisessa saostussäiliössä. Maasuodattamon pinta-ala voi olla myös pienempi. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös kuitukankaasta ja muovista valmistetuista biomoduleista, jotka korvaavat sepeli- ja hiekkakerrokset. Maasuodatuksessa tuuletuksella on tärkeä merkitys: imeytys- ja kokoomaputket päättyvät maanpinnan yläpuolelle tuleviin tuuletusputkiin. Maasuodattamo poistaa hyvin orgaanista ainesta ja typpeä. Sen kyky poistaa fosforia on heikompi tai fosforinpoistokyky voi huonontua muutaman käyttövuoden jälkeen. Fosforin poistoa täytyykin tehostaa esim. suodatinhiekkaan lisättävillä aineilla (esim. maasuodinbiotiitti tai fosfilt) tai erillisellä jälkisuodatuksella Maahanimeyttämö Maahanimeyttämöön tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä (pelkille pesuvesille 2-osastoisessa saostussäiliössä). Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi imeytyy sepeli- tai sorakerroksen läpi luonnolliseen maaperään, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu. Imeytysputket päättyvät maanpinnan päälle tuleviin tuuletusputkiin. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maahanimeyttämön pinta-ala on maalajista riippuen 20 m 2-35 m 2. Imeytysputken pituus voi olla korkeintaan 15 metriä ja putkilinjastoja täy- 12

7 tyykin usein olla useampia, joko vierekkäin tai eri suuntiin sijoitettuna. Imeytysputkien yhteispituus on yhtä monta metriä kuin on maahanimeyttämön pinta-ala, esim. 30 m 2 pinta-alalle tarvitaan 30 metriä imeytysputkia (2x 15 m). Maahanimeyttämö voi olla yksinkertaisimmillaan imeytyskaivo tai imeytyskuoppa (kivipesä), joka soveltuu vain esim. kesämökin vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Maahanimeyttämön soveltuvuus rakennuspaikalle on aina varmistettava. Maahanimeyttämö ei sovellu pohjavesialueelle ja imeytyspaikan on oltava riittävän kaukana talousvesikaivoista. Maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta. Maahanimeyttämö tulisikin valita vain laimeille jätevesille (pesuvedet) ja syrjäisille alueille; ei asutuskeskittymiin tai alueelle, jossa asutus on tiivistymässä lähivuosina. Maaperän täytyy olla maahanimeyttämöön sopivaa esim. hiekkaa tai soraa ja se on tutkittava maaperästä tehtävällä laboratoriotutkimuksella tai paikalla tehtävillä imeytyskokeilla. Savimaa tai kallio ei sovellu maahanimeytykseen. Toisaalta maaperä ei saa olla myöskään liian läpäisevää. Maahanimeyttämö on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Jos kuivakäymälä ei tule kysymykseen ja alueella on rajoituksia (rantaja pohjavesialueet) on mahdollista kerätä WC-vedet umpisäiliöön ja johtaa harmaat vedet muuhun käsittelyyn esim. maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka, josta jätevedet siirretään loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset voivat olla suuret tyhjennyskerroista riippuen. Umpisäiliössä on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytin. 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kuivakäymälän (Dry Toilet DT) ero vesikäymälään on nimensä mukaisesti huuhteluun käytettävän veden puuttuminen. Monet kuivakäymälät ovat kompostikäymälöitä, joissa ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Kompostointi joko alkaa tai tapahtuu kokonaan itse käymälässä ja usein kompostoituva jäte tarvitsee jälkikompostoinnin. Kuivakäymälä helposti ajatellaan vain kesämökeille sopivaksi. Nykyisin markkinoilla olevia kuivakäymälöitä on kehitetty; ne ovat hajuttomia ja hygieenisiä ja ne soveltuvat myös vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kuivakäymälän etuna on, ettei käymäläjätteitä sekoiteta veteen ja sen myötä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitus vähenee 40 %, kokonaisfosforin 80 % ja kokonaistypen 90 %. Harmaissa vesissä eli kotitalouden pesuvesissä on vähemmän ravinteita ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa. Pesuvesien jätevesijärjestelmän puhdistettavaksi jää enää 5 % fosforikuormituksesta ja 50 % orgaanisen aineksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pesuvesissä olevaa typpeä ei tarvitse enää vähentää, koska se on jo alle jätevesiasetuksen vaatimustason. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat. Maasuodattamo- tai maahanimeyttämökenttä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se toimii helposti pidempään kuin WC- ja pesuvedet yhdessä käsittelevä suodattamo tai imeyttämö

8 Yleisempiä kuivakäymälätyyppejä ovat säiliölliset kompostikäymälät (pieni-, keskisuuri- ja suurisäiliölliset), monilokerolliset kompostikäymälät, haihdutuskäymälät, virtsan puhtaana erottelevat käymälät, pakastavat käymälät ja sähköpolttavat käymälät. Lisäksi markkinoilla on vettä käyttävät erottelevat käymälät ja hyvin vähän vettä käyttävät vakuumikäymälät. 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka ja kaikkien jätevesien keräämistä umpisäiliöön kannattaa harkita vain tilanteissa, missä muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön vaatii useita loka-autolla tyhjennyksiä, jolloin kustannukset tulevat yleensä suuriksi. 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: puolueetonta tutkimustietoa jätevesien puhdistuslaitteista esim. SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo osa 1: Asumisjätevesien käsittely luettelo puhdistamolaitteiden ja rakenteiden valmistajista ja maahantuojista Tietoa kuivakäymälöistä Suomen ympäristökeskus kompostikäymälät tai Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta Yhteystietoja Ympäristötoimi Ympäristötarkastaja Eeronkatu 10 Pirkko Hakkarainen Jyväskylä puh Ympäristötarkastaja Kirsi Hänninen-Valjakka puh Rakennusvalvonta Lvi-insinööri Hannikaisenkatu 17 Erkki Kemiläinen Jyväskylä puh Lvi-insinööri Heikki Lehtonen puh Yhdyskuntatekniikka puh Hannikaisenkatu 17 Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi Jyväskylä puh Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke 15 Oppaan tekijä: Tuija Manerus puh Kansipiirros: Markku Asunta

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA TAMMELAN KUNTA HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Opas kotitalouksille ja vapaa-ajanasunnoille Tämän esitteen ohjeet perustuvat 15.3.2011 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 05.11.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 21.04.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu Valokuvat: Petri

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Esitys, Parikkala 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yleiset määräykset... 4 2. Määräykset jätevesien haittavaikutusten torjumiseksi sekä

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen. 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten olosuhteiden perusteella yleisiä määräyksiä ympäristön

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 22.10.2012 Leppävirran kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.1.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Tavoite...

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella OPAS 4 2014 Jätevesien käsittely haja-asutusalueella minna nummelin (toim.) OPas 4 2014 jätevesien käsittely haja-asutusalueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Päivi

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Tammikuu 2015 Jätevesiopas Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Yleistä Jätevesihanke ammattitaitoa alusta loppuun! Jätevesijärjestelmän hankinta,

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA TOIMINNANHARJOITTAJA

HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA TOIMINNANHARJOITTAJA HANNU VAINIO OY, PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA KU-YK 53/8.3.2016 ASIA Ympäristöluvan rauettaminen ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n nojalla toiminnanharjoittajan ilmoitettua toiminnan pysyvästä

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä FANN Ympäristötekniikka Oy 13.05.2004 Börje Forsberg Luentoteksti Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä Lyhyesti yhtiöstä FANN Ympäristötekniikka Oy on yritys, joka on erikoistunut haja-asutuksen

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA KUHMON IIVANTIIRAN RIVITALOIHIN

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA KUHMON IIVANTIIRAN RIVITALOIHIN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA KUHMON IIVANTIIRAN RIVITALOIHIN TEK I J Ä : Niko Juntunen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Sivu 1/11 PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Pöytyän kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä Laivaseminaari 13.2.2017 Viking Line, m/s Gabriella Miira Riipinen ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2007-2008 PÄÄTÖSTILAISUUS 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 Jätevesiasetus VN asetus

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen 22.03.2012 - Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Lakitausta Lainsäädäntö kuvaa pääsin vaatimukset ja kielletyt seuraukset

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

WehoPuts JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN

WehoPuts JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN 20 1200 JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖÖN Mitä on talousjätevesi? Jätevesi on jokapäiväisessä toiminnassamme käyttämäämme vettä, joka palautetaan kiertoon käytön jälkeen. Ennen kuin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot:

RAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot: RAAHEN SEUTUKUNTA Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma Työnro:21353YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883 030 ESPOO Faksi (08) 8830 333 NÄRPIÖ

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja 16.8.2013 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 2 LUKU:

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...

Lisätiedot