PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT"

Transkriptio

1 PUHDISTAMOTYYPIN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT 1 KÄSITTELYMENETELMIEN KUSTANNUKSET Kiinteistön omistajaa kiinnostaa eri käsittelymenetelmien investointikustannukset ja käyttökustannukset. Joillakin kiinteistöillä jätevedenkäsittely on saattanut olla aikaisemmin hyvinkin edullista ja nyt uudet vaatimukset koetaan liian raskaiksi. Jo ennen varsinaista suunnittelutyön aloittamista kannattaa miettiä mikä ratkaisu olisi kullekin kiinteistölle edullisin vaihtoehto niin hankintahinnaltaan kuin käyttökustannuksiltaankin. Samalla kannattaa myös arvioida menetelmän helppohoitoisuutta. Kustannusarviossa esitetään kokonaiskustannukset, jotka muodostuvat esiselvitys- ja suunnittelutyöstä, laitteiston hankinnasta ja asennuksesta kaivuutöineen sekä maamasoineen. Kokonaiskustannukset kannattaa jakaa esim. viidelletoista vuodelle ja lisätä saatuun tulokseen vuotuinen käyttökustannus. Korkokantaa ei laskennassa tarvitse huomioida. Kevyellä yleissuunnittelulla ja kustannusarviolla yleensä selviää mitä menetelmää tai menetelmiä kiinteistölle kannattaa lähteä toteuttamaan. 1.1 Maarakennuskustannukset Maarakennustyöt ovat keskimäärin n euroa/h. Maa-aineskustannukset ovat n. 13 euroa/m 3 sepelin osalta ja 7 euroa/m 3 hiekan osalta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 1.2 Suunnittelukustannukset Vuoden 2004 alusta astui voimaan ympäristönsuojelulain 18 :n mukainen asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksessa on esitetty kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä koskeville suunnitelmille tietty vaatimustaso. Tätä tasoa ei saavuteta ilman asiantuntijasuunnittelijan osallistumista suunnitelmien laadintaan. Suunnittelukustannuksien on laskettu olevan seuraavissa esitetyissä kokonaiskustannuksissa 500 (ALV 0 %). Suunnittelukustannus sisältää käynnin kiinteistöllä (matkat ja matka-aika 2 h) ja suunnittelu- sekä kenttätyötä yhteensä 8 h. Tälle kustannustasolle pääseminen edellyttää jo asiakkaan osallistumista mm. maaperätutkimuksiin (koekuoppa).

2 1.3 Kustannusvertailu Umpikaivo on investointikustannuksiltaan halvin ratkaisu, mutta menetelmän käyttökustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Umpisäiliötä ei lasketa varsinaiseksi käsittelymenetelmäksi. Kaikkien jätevesien johtamista umpikaivoon ei suositella kuin luokitelluille pohjavesialueille ja joissakin tapauksissa ranta-alueille. Ranta-alueillakin yleensä pesuvedet voidaan johtaa erikseen maaperäkäsittelyyn. Maaimeyttämö yhden perheen jätevesien käsittelyyn on investointikustannuksiltaan halvin kiinteistökohtainen jätevedenkäsittelymenetelmä eli sen kokonaiskustannukset ovat n Maasuodattamon investointikustannukset ovat n Maasuodattamoiden investointikustannuksiin pitää lisätä n , jos maasuodattamo varustetaan fosforinpoistokaivolla. Maaperäkäsittelymenetelmien vuosittaiset käyttökustannukset muodostuvat saostuskaivojen tyhjennyksestä (2 kertaa/a) ja ne ovat n vuodessa. Pienpuhdistamoiden kustannukset vuotta kohden ovat korkeammat menetelmästä riippuen. Pienpuhdistamoiden käyttökustannuksiin vaikuttaa saostusosan tyhjennyksen lisäksi laitteiden sähkönkulutus, runsaampi huollon tarve, kemikaalit ja mahdollisen suodatusmassan tai kantoaineen vaihto. Eri vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannukset on esitetty taulukossa 1.1. Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolelle jääviä kiinteistön omistajia kiinnostavat myös viemäriin liittymiskustannukset. Liittymiskustannuksia kysellään mm. vertailun vuoksi, koska kiinteistökohtaiset käsittelymenetelmät koetaan erittäin kalliiksi investoinniksi. Kiinteistö voidaan liittää viemäriverkoston piiriin myös kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän edut tulevat esiin, jos liitettäviä kiinteistöjä on useita ja ne ovat kuitenkin suhteellisen etäällä toisistaan, mutta etäisyys rakennettuun runkoviemäriverkostoon ei ole kohtuuton. Paineviemärijärjestelmällä jätevedet voidaan koota myös puhdistettavaksi kyläkohtaiseen puhdistamoon. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1.1) on esitetty joitain suuntaa antavia vertailukustannuksia. Laskentaperusteina on ollut: - Viemäriin liittymismaksuissa ja käyttömaksuissa on käytetty keskiarvoja Turku - Pori väliseltä rannikkoalueelta (liittymismaksujen vaihteluväli on ) - Jätevesimäärä: 1 m 3 /d/kiinteistö - Kiinteistössä asukkaita: 5 - Investointikustannus ja vuosittainen käyttökustannus on jaettu 15 vuodelle - Vuosikustannusta laskettaessa ei ole huomioitu korkokantaa ja ne ovat kohdistettu yhdelle kiinteistölle.

3 Investointikustannus (alv 0 %) Menetelmän käyttökustannus /vuosi (alv 0 %) TAULUKKO 1.1. Jätevedenkäsittelyn kustannusvertailu jaettuna 15 vuodelle (korkokantaa ei ole huomioitu). Jätevesien käsittelymenetelmä Yhteen kiinteistöön kohdistuva kustannus jaettuna 15 vuodelle /vuosi/kiinteis tö (alv 0 %) viemäriin liittyminen maaimeyttämö maasuodattamo maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkinen perhe) 1 kiinteistön panospuhdistamo Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3 kiinteistön maasuodattamo kiinteistön maasuodattamo tehostetulla fosforin poistolla kiinteistön panospuhdistamo kyläkohtainen panospuhdistamo (AVL 50) * bioroottoripuhdistamo (pienet yksiköt) (AVL ** ) * Sisältää 300 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on ** Sisältää 600 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on Taulukossa ei ole vertailtu paineviemärijärjestelmien kustannuksia, koska esim. kunnan vesihuoltolaitoksen järjestämänä palveluna sitä voidaan verrata suoraan viemäriin liittymiskustannuksiin. Muita vaihtoehtoja lähteä toteuttamaan paineviemärijärjestelmää on perustaa esim. jätevesiosuuskunta. Kiinteistökohtainen pumppaamo maksaa nykyisin n /kpl. Hankintahinta voi pudota /kpl, jos samaan hankkeeseen tilataan useita pumppaamoita. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän rakennuskustannukset sisältäen pumppaamohankinnat ovat n. 50 /m (alv 0 %) (Varsinais-Suomi). Saattolämmityksen rakentaminen, lämpöeristäminen ja kalliolouhinta kasvattavat kustannuksia huomattavasti. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja Uudenmaan Ympäristökeskuksen laatimassa paineviemärijärjestelmä oppaassa esitettiin rakennuskustannuksen vaihteluväliksi /m (alv 0 %).

4 2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITTELU Ensisijaisesti kiinteistö kannattaa aina pyrkiä liittämään viemäriverkoston piiriin. Viemäriin liittäminen on ympäristökuormituksen kannalta paras vaihtoehto ja useimmiten myös kustannuksiltaan edullisin sekä ehdottomasti vaivattomin. Kiinteistön jätevesihuollon ratkaiseminen aloitetaan aina selvittämällä onko kiinteistö mahdollista liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa. Kunnissa pitäisi olla laadittuna vesihuoltolain mukaiset kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmissa tulisi esittää myös tavoitteelliset alueet, joille viemäriverkostoa jatkossa laajennetaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tulevaisuudessakaan, selvitetään kunnalta mahdolliset kiinteistön jätevedenkäsittelyä koskevat erityismääräykset ennen tarkempaa puhdistusmenetelmän valintaa. Kunnalla voi olla laadittuna vyöhykejako, josta ilmenee mitkä käsittelyvaatimukset mitäkin aluetta koskee. Vyöhykejaossa esitetään alueet, joilla jätevedet käsitellään asetuksessa esitettyjen normaalien tai lievennettyjen käsittelyvaatimusten mukaisesti. Jos kunnassa ei ole tehty vyöhykejakoa, jätevedet käsitellään koko kunnan alueella normaalien vaatimusten mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä voidaan esittää myös alueita, joita koskevat normaalia puhdistustasoa tiukemmat vaatimukset (esim. umpisäiliö kaikille jätevesille). Suositeltava jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Rakennettuun viemäriverkostoon liittyminen tai kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä 2. Kyläkohtainen jätevedenkäsittely 3. Useamman kiinteistön jätevesien yhteiskäsittely 4. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 5. Umpisäiliö, josta jätevedet kuljetetaan puhdistamolle käsiteltäväksi Tässä yhteydessä keskitytään pääasiassa maapuhdistamoiden suunnitteluun, mutta suunnittelun kulku on silti lähes sama, vaikka kiinteistön jätevedenkäsittely päädyttäisiin ratkaisemaan panospuhdistamolla tai muulla pienpuhdistamolla. Suunnittelutyö etenee yleensä seuraavasti: 1. Keskustelu kiinteistön olosuhteista asiakkaan kanssa 2. Varmistetaan ettei viemäriin liittyminen ole mahdollista 3. Selvitetään onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä useamman kiinteistön kesken 4. Alueellisten erityismääräysten selvittäminen kunnasta 5. Esiselvitys kiinteistöllä - Olemassa olevat rakenteet (kaapelit, vesijohdot, viemärit jne ) - Vanhojen saostuskaivojen kunnontarkastus - Puhdistamon paikan valinta - Imeytyskoe, jos imeytysmenetelmä ei ole alueellisten määräysten vastainen - Korkeusvaaitus ja tarkempi etäisyyksien mittaus 6. Keskustelu asiakkaan kanssa soveltuvista puhdistusmenetelmistä ja eri vaihtoehtojen kustannukset 7. Menetelmän valinta esiselvityksen perusteella 8. Suunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen

5 2.1 Esiselvitys kiinteistöllä Suunnittelutyö aloitetaan aina esiselvityskäynnillä, joka on suunnittelutyön tärkein vaihe. Erityisesti maaperäkäsittelymenetelmät vaativat maaperän ominaisuuksien, pohjaveden ylimmän pinnan, korkeuserojen sekä erilaisten etäisyyksien selvittämistä kiinteistöllä. Esiselvityskäynti tehdään siinäkin tapauksessa, jos kiinteistölle suunnitellaan hankittavaksi ensisijaisesti pienpuhdistamo. Jätevedenkäsittelymenetelmän mitoitus tehdään ennen kiinteistölle menemistä. Käsittelymenetelmät mitoitetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti kaavalla: kerrosneliömetri/30 = henkilöluku kuitenkin väh. 5 henkilöä. Käsittelymenetelmä mitoitetaan yleensä jätevesimäärälle l/as/d eli yleensä yhden talouden käsittelymenetelmä mitoitetaan jätevesimäärälle l/d. Mitoitus tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden kiinteistön käyttötarkoitus. Suunnitelmassa tulee esittää puhdistamoon tuleva kuormitus, joka voidaan laskea asetuksessa esitetyillä kuormitusluvuilla: - BHK 7ATU : 50 g/d/henkilö - P kok : 2,2 g/d/henkilö - N kok : 14 g/d/henkilö. Esiselvitysasiakirjana voi käyttää valmista lomaketta, johon kirjataan tarvittavat tiedot ja havainnot (esimerkki liitteenä 1). Lomakkeen avulla ei mikään oleellinen arvo jää kirjaamatta ja samalla muodostuu dokumentti, jonka voi liittää myöhemmin suunnitteluasiakirjojen liitteeksi. Esiselvityskäynnillä pitää olla lisäksi asemapiirros kiinteistöstä, johon mittaustuloksia tai tietoja voidaan merkitä. Jonkinlaisen asemapiirustuksen pystyy tekemään esiselvityskäynnilläkin vapaalla kädellä, mutta kopio valmiista asemapiirustuksesta helpottaa huomattavasti työtä kiinteistöllä Vanhojen saostuskaivojen kunnon tarkistus Vanhalla kiinteistöllä on usein jo valmiiksi kaksi tai kolme saostuskaivoa. Saostuskaivoja kannattaa hyödyntää uudessa käsittelymenetelmässä, jos niiden kunto todetaan hyväksi. Kaivojen kuntoon vaikuttavat ikä, mahdolliset aiemmat huoltotoimenpiteet ja rapautuminen. Rapautuminen selvitetään esiselvityskäynnin yhteydessä. Rapautumista arvioitaessa on pääsääntönä, että seinämävahvuuden tulee olla kauttaaltaan 100 mm. Kaivojen sijaintiin tulee myös kiinnittää huomiota eli miettiä voidaanko kaivojen jatkeeksi liittää helposti valittava käsittelymenetelmä. Kaivoissa tulee olla asianmukaiset T-haarastot, joiden kautta varmistetaan kaivojen tuuletus ja estetään pintalietteen karkaaminen. Kaivojen tuuletus hoidetaan taloviemärin kautta talon katolle, joten esiselvityskäynnillä tarkastetaan myös vanhan taloviemärin kunto eli esim. mahdollinen padotus. Huomioi myös saostuskaivojen tilavuus eli saostuskaivot mitoitetaan 2 vrk:n viipymälle: Virtaama/vrk x 2 + lietetilavuus.

6 2.1.2 Puhdistamon paikan valinta Kiinteistöllä selvitetään sopiva alue, johon jätevedet voitaisiin parhaiten johtaa. Imeytysojasto tai kenttä tulee aina sijoittaa rinteeseen korkeuskäyrien suuntaisesti ja samalla on huolehdittava siitä ettei imeytettävä jätevesi tunkeudu maanpintaan alempana rinteessä. Puhdistamon sijaintipaikan valintaan vaikuttaa myös olemassa olevat rakenteet, kuten pihatiet, kaapelit, vesijohdot, salaojajärjestelmä ja esim. pihasauna. Alustavan paikanvalinnan jälkeen määritetään etäisyydet talousvesikaivoihin, vesistöön, tiehen, kiinteistön rajaan ja ojiin sekä huolehditaan siitä, että saostuskaivojen sijainti mahdollistaa niiden tyhjentämisen (kuva 2.1). Suositeltavat etäisyydet on esitetty mm. RT-kortissa , mutta kunnassa voi olla myös omia määräyksiä eri etäisyyksistä. Kuva 2.1. Etäisyydet kiinteistöllä Maaperän soveltuvuus imeytykseen Maaperän imeytysominaisuuksien ja pohjaveden pinnan määrittäminen on selvitystyön tärkein vaihe, jos kiinteistölle suunnitellaan maaimeyttämöä. Olisikin suositeltavaa, että maaperän laatu voitaisiin määrittää maalaboratoriossa. Käytännössä kuitenkin tarkat

7 maaperäselvitykset koetaan hinnaltaan liian korkeiksi. Uudisrakennusta suunniteltaessa on näytteidenotto syytä tehdä muiden pohjatutkimustöiden yhteydessä. Maaperän imeytysominaisuudet voidaan selvittää myös kaivamalla imeytyskoekuoppa, josta myös jo silmämääräisesti pystytään selvittämään maaperän soveltuvuus imeytykseen sekä eri maalajien kerrostuneisuus. Imeytyskoekuoppa, jonka syvyyden tulee olla noin kaksi metriä, kaivetaan imeytyskentälle suunniteltuun paikkaan. Kuoppa täytetään kokonaan vedellä ja odotetaan vuorokausi, jonka jälkeen kuoppa täytetään uudelleen vedellä 25 cm:n etäisyydelle kuopan reunasta. Veden pinnan korkeus mitataan 30 minuutin välein. Jos vedenpinta laskee yli 25 mm mittauksien välillä, on maaperä imeytykseen sopivaa. Jos vedenpinta laskee alle 25 mm, maaperä ei sovellu imeytykseen. Imeytyskuoppakoe ei sovellu käytettäväksi karkeissa maalajeissa, jotka ovatkin imeytykseen soveltumattomia sellaisenaan. Imeytyskoekuoppakoe ei anna varsinaista mitoitusarvoa, jonka perusteella voitaisiin tarkemmin arvioida maaperän vedenjohtokykyä. Pohjaveden pinnankorkeus voidaan myös selvittää koekuopasta esimerkiksi maakairan avulla Vaaitus ja tarkka etäisyyksien määritys Etäisyysmääritysten jälkeen tontilla tehdään vaaitus (kuva 2.2). Ensin valitaan tietty kiintopiste, johon muita korkeuksia verrataan (työmaakohtainen korkeusjärjestelmä, liite 2). Kiintopiste voi olla esimerkiksi rakennuksen nurkkapiste, joka merkitään piirustukseen korkeudeksi Vaaituksella saadaan selville riittävät korkeuserot putkistojen laskuille ja kentän oikea sijoitus rinteisellä tontilla. Pohjevedenpinnankorkeus voidaan mitata läheisistä talousvesikaivoista, jolloin on otettava huomioon vuodenajoista ja sääolosuhteista riippuva pinnankorkeuden vaihtelu. Pohjaveden virtaussuunta voidaan tapauskohtaisesti selvittää, jos alueella on useampi talousvesikaivo. Kuva 2.2. Korkeusvaaitus kiinteistöllä.

8 2.2 Käsittelymenetelmän valinta Esiselvityksen perusteella arvioidaan eri puhdistusmenetelmien soveltuvuus kiinteistölle. Valintakriteereinä ovat maaperän laatu, korkeuserot, pohjaveden ylin pinnan korkeus ja puhdistusmenetelmien vaatima tila kiinteistöllä sekä alueelliset vaatimukset, kuten erilliset määräykset pohjavesi- ja ranta-alueilla sekä mahdollinen vyöhykejako (normaali tai lievennetty -vaatimus). Ennen lopullista valintaa keskustellaan aina kiinteistön omistajan kanssa kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista Pienpuhdistamot Pienpuhdistamot vaativat samat suunnitteluvaiheet ja samat asiakirjat mitä maapuhdistamotkin. Yleensä kannattaa valita suunnitelmiensa pohjaksi jokin tietty puhdistamotyyppi, jonka perusteella laatii suunnitelmapiirustukset ja muut asiakirjat. Tärkeitä suunnitelmissa esitettäviä asioita ovat: erilaiset korkeusmerkinnät (tulo, lähtö, purku jne) Puhdistamon sijoitus Purkupisteen sijoitus Sähkön syöttö jne. Tietyn puhdistamotyypin valinta ei sulje pois urakonnin ja laitehankinnan kilpailuttamista. Pienpuhdistamojen lähtö-/tulokorkeuksilla ja koolla ei ole merkittävää eroa. Pienpuhdistamo voidaan valita kuitenkin prosessin perusteella eli asiakirjoista tulee ilmetä onko kyseessä esim. biologinen suodin vai panospuhdistamo Maaimeyttämö Maaimeyttämössä jätevedet kulkeutuvat maaperässä puhdistuen ja päätyen lopulta pohjaveteen. Maaimeyttämö soveltuu alueille, joilla maaperä on riittävästi vettä läpäisevää, mutta ei kuitenkaan liian karkeaa. Karkeassa maaperässä ei tapahdu riittävää puhdistumista. Liian tiivis maaperä ei luonnollisesti sovellu sellaisenaan imeytykseen. Maaimeyttämöä ei voida rakentaa vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Etäisyyden ylimpään pohjaveden pintaan imeytyskerroksen pohjasta on oltava vähintään yksi metri. Tiivistä lämpöeristystä ei suositella mikrobitoiminnan hapen tarpeen takia. Ilmaa läpäiseviä lämpöeristeitä on markkinoilla, mutta ne ovat hinnaltaan kohtalaisen korkeita. Maaimeyttämön pinta-ala yhden perheen talousjätevesille vaihtelee 20 m 2 :stä 34 m 2 :iin maaperän vedenjohtokyvystä (30 50 l/m 2 /d) riippuen. Rakennekerrokset: - Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. - Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 - Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä).

9 Kuva 2.3. Maaimeyttämön poikkileikkaus. Maaperän vedenjohtokyvyn soveltuvuutta imeyttämiseen voidaan parantaa rakentamalla ns. tehostettu maaimeyttämö. Tehostettu maaimeyttämö tulee kyseeseen siis silloin, jos maaperä on hieman liian hienorakeista tai liian karkeaa. Tehostettu maaimeyttämö toteutetaan siten, että jakokerroksen alapuolelle asennetaan suodatushiekasta siirtymäkerros. Rakenne on sama kuin maasuodattamossa sillä erotuksella, että kokoomakerros jätetään pois. Tehostuskerroksen paksuus määräytyy luonnollisen maaperän rakeisuuden mukaan. Imeytysputket asennetaan imeytyskerrokseen 0,5 1 %:n kaltevuuteen siten, että sepelikerros putkien päällä on yli 50 mm ja putkien alapuolella yli 100 mm. Jätevesi jaetaan putkiin tasaisesti virtaussäätimin varustetulla jakokaivolla. Imeytysputkien vastakkaisiin päihin asennetaan tuuletusputket, jotka tulee olla riittävän korkealla (lumirajan yläpuolella) maanpinnasta. Imeytysputkina tulee käyttää siihen tarkoitukseen tehtyjä valmiita imeytysputkia. Imeytysputket voidaan valmistaa myös itse PEH- tai PVCputkesta esim. RT-kortissa esitetyn ohjeen mukaisesti. Maaimeyttämökenttä ja ojastoina toteutettu imeyttämö on esitetty liitteessä 3 (kuva 1). Kuva 2.4. Maaimeyttämön pituusleikkaus.

10 2.2.3 Maasuodattamo Seuraavana vaihtoehtona tarkastellaan maasuodattamon soveltuvuutta kiinteistölle, jos maaperä ei sovellu imeytykseen tai sille on muita rajoituksia. Maasuodattamossa rakennetaan suodattava maakerros raekooltaan 0-8 mm:n hiekasta ja puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomasalaojien avulla kokoomakaivon kautta maastoon, esimerkiksi avo-ojaan. Etäisyyden ylimpään pohjaveden pintaan kokoomakerroksen pohjasta on oltava vähintään 25 cm. Lämpöeristystä ei suositella samasta syystä, mitä käsiteltiin jo maaimeyttämön kohdalla. Maasuodattamon pinta-ala yhden perheen talousjätevesille on 20 m 2 (50l/vrk yhtä suodatusneliömetriä kohden). Maasuodattamo voidaan tarvittaessa eristää muovikalvolla, jos pohjaveden epäillään ajoittain nousevan kenttärakenteisiin. Eristys voidaan tehdä myös esimerkiksi laakeilla merenranta-alueilla. Eristys toteutetaan muovikalvolla, jonka vahvuus on 1 mm. Maasuodattamo ja suodatinhiekan rakeisuuskäyrä on esitetty liitteessä 3 (kuva 2). Rakennekerrokset: - Täyttö kaivuumassoilla (ei tiiviitä maa-aineita) väh. 800 mm ilman lämpöeristystä tai väh. 400 mm lämpöeristyksen kanssa. - Lämpöeristys mm, 30 kg/m 3 tai neulasidottu suodatinkangas 300 g/m 2 - Imeytyskerros 400 mm, sepeli # mm (pestyä). - Suodatuskerros 800 mm, # 0 8 mm. - Kokoomakerros 300 mm, sepeli # 8 16 mm. Kuva 2.5. Maasuodattamon poikkileikkaus. Imeytysputket asennetaan samoin kuin maaimeyttämössäkin. Kokoomaputket asennetaan kokoomakerrokseen 0,5 % kaltevuuteen. Maasuodattamon fosforinpoistoteho laskee yleensä jo muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana merkittävästi. Maasuodattamon fosforinpoistotehoa voidaan parantaa suodattamon jälkeen asennettavalla fosforinpoistokaivolla (liite 2, kuva 3). Ennen suodattamoa tapahtuvassa fosforinpoistossa, saattaa osa fosforista saostua suodattamoon. Fosforin saostuessa kenttärakenteisiin suodattamon käyttöikä lyhenee merkittävästi. Markkinoilla on sekä massaan ja nestemäiseen saostuskemikaaliin perustuvia fosforinpoistoyksiköitä. Maasuodattamon (ja fosforinpoistokaivon) jälkeen jätevedet johdetaan kokoomakaivon (näytteenottokaivon) kautta maastoon.

11 Kuva 2.6 Maasuodattamon pituuspoikkileikkaus Matalaan perustettu maasuodattamo ja muut menetelmävaihtoehdot Matalaan perustettu maasuodattamo tulee kyseeseen, jos maahan perustettuna maasuodattamon pohjasta ei saada riittävää etäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan tai purkuojaan. Matalaan perustetussa maasuodattamossa jätevesi täytyy pumpata kenttään ja pumppukaivo suositellaan asennettavaksi saostusosan jälkeen ennen jakokaivoa. Pumpun tehollinen pumppaustilaavuus on sama kuin imeytysputkien tilavuus. Sopiva pumppu yhden perheen kaikille jätevesille on teholtaan n. 1 kw, sen tuotto on 1 3 l/s, nostokorkeus 5 10 m ja siivilän reikäkoko 8 mm. Pumppu saa käynnistyä enintään 10 kert./h. Matalaan perustettu maasuodattamo on esitetty liitteessä 3 (kuva 4). Matalaan perustettua maaimeyttämöä käytetään tapauksissa, joissa etäisyyttä imeytyspinnasta ylimpään pohjaveden pintaan ei saavuteta maahan perustettavalla maaimeyttämöllä. Matalaan perustetussa maaimeyttämössä tulee huolehtia, että etäisyys pohjavedenpintaan on 1,8 metriä imeytyspinnasta mitattuna. Jätevesi joudutaan usein pumppaamaan kenttään. Lämpöeristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska imeytysputket joudutaan asentamaan usein lähelle maanpintaa. Toteutustapa on muuten samanlainen kuin maahan perustetussa maaimeyttämössä. Muita harvemmin toteutettuja maapuhdistamotyyppejä ovat esimerkiksi: - maakumpuimeitys - vaakavirtamaasuodatin (liite 3, kuva 5) - haihdutuskenttä ja juurakkopuhdistamo Muita suunnittelussa huomioitavia asioita Suunnittelussa on otettava huomioon myös maaperän routivuusominaisuudet. Teiden alituksissa putkistot, tarvittaessa muutkin laitteiston osat, on aina lämpöeristettävä (kts liite 3).

12 Pitkissä viemärilinjoissa on syytä käyttää tarkistuskaivoja ja tarkistuskaivo kannattaa asentaa aina myös ennen saostusosaa huollon helpottamiseksi (kts. liite 3). Pohjaveden pinnankorkeudesta riippuen säiliöt on tarvittaessa ankkuroitava. Saostussäiliöitä ei tarvitse välttämättä ankkuroida, koska ne on lähes aina täynnä vettä (huom. tyhjennystilanne). Umpisäiliöt tulee ankkuroida aina esimerkiksi betonilaatalla tai laitevalmistajan ankkurointijärjestelmällä (kts. liite 3). 3 SUUNNITTELUASIAKIRJAT Esiselvityskäynnin jälkeen valitaan kiinteistölle sopiva puhdistusmenetelmä ja aloitetaan suunnitteluasiakirjojen laatiminen. Suunnittelua ja suunnitelman sisältöä ohjataan Valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 on määritelty mitä suunnitelman tulee pitää sisällään. Lyhyesti lueteltuna suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat selvitykset ja piirustukset: Mitoitus (kuormituslukuihin perustuen) Selvitys käsittelymenetelmän toimintaperiaatteesta Arvio menetelmällä saavutettavasta käsittelytuloksesta ja ympäristökuormituksesta (liite 4. Laskentaesimerkki) Rakennusselostus - Kiinteistöviemärit ja kaivannot - Kaivot - Maapuhdistamon rakenteet (tai pienpuhdistamon rakenteet ja asennus) Liitteet - Tarvikeluettelo - Esiselvitysmuistio mittauskäynniltä (ei lain vaatima) - Yleiskartta kiinteistön sijainnista (esim. peruskarttaote tai osoitekartta) - Piirustukset; asema (1:200), taso (1:20 tai 1:50), leikkaus (1:20 tai 1:50) - Käyttö- ja huolto-ohje Suunnitelman tason tulee olla sellainen, että sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä puhdistamo ja valvoa työn laatu. 3.1 Piirustusten laatiminen Helpoin ja nopein tapa on laatia suunnitelmapiirustukset esimerkiksi AutoCAD- tai CADS piirto-ohjelmistoilla. Puhdistuslaitteistojen kaikista osista kannattaa tehdä valmiit piirrosmerkit (symbolit eli blokit), joita voidaan liittää toisiinsa tarpeen mukaan. Laitevalmistajilla on valmiita piirrosmerkkejä saatavilla ainakin AutoCAD:in (*.dwg).

13 4 KÄSITTELYLAITTEISTOJEN ASENNUS Järjestelmien asentamisessa noudatetaan kyseiseen kohteeseen laadittuja suunnitelmia. Huolellinen rakentaminen vaikuttaa suoraan maapuhdistamon käyttöikään. Urakoitsijalla tulee olla kokemusta jätevedenkäsittelymenetelmien rakentamisesta. Työnaikana vastaantulevissa mahdollisissa ongelmatilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä järjestelmän suunnittelijaan. Maapuhdistamon kenttärakenteina käytetään suunnitelmassa esitettyjä maa-aineita. Käytettäessä vääränlaisia ja epäpuhtaita maa-aineita, maasuodattamoiden ja maaimeyttämöiden käyttöikä saattaa lyhentyä merkittävästi. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät maapuhdistamon rakentamisessa huomioitavat asiat: Rakenna suunnitelmien mukaisesti Huolehdi tuuletuksesta (tuuletusputket lumirajan yläpuolelle) Jakoputkien asennus (jäteveden on jakauduttava tasaisesti koko kentän alueelle) Huolehdi säiliöiden ankkuroinnista Käytä suunnitelmien mukaisia maa-aineita (vaikuttavat suoraan puhdistamon käyttöikään) Huolehdi, että kuivatusvedet johdetaan maapuhdistamon ohi (salaojitus ja kentän korotus) Älä aja työkoneella asennettujen maakerrosten ja putkien päällä LÄHTEET JA SUUNNITTELUOHJEITA E. Santala & M. Rontu, 1995: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 584, Helsinki. Rakennustieto: RT-kortti , Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueella (1995). Rakennustieto: RT-kortti , Jätevesisäiliöt ja saostuskaivot (1993). Santala, Erkki, 1990: Pienet jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Santala, Erkki, 1990: Matalaan perustettu maasuodatin yhden talouden jätevesille. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B:1, Helsinki. Toim. Kujala-Räty, Katriina ja Santala, Erkki: Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen Hajasampo-projektin loppuraportti. Suomen-ympäristökeskus, Helsinki. Rantamäki & Jääskeläinen & Tammirinne, 1979: Geotekniikka. Otatieto Oy Helsinki. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

14 LIITE 1 pvm Asiakkaan tiedot nimi osoite Puh. ESISELVITYS JÄTEVEDENKÄSITTELYMENETELMÄN VALINTAAN KIINTEISTÖLLE nro ESITIEDOT Uudisrakennus Vapaa-ajan asunto Saneeraus Muu Tontin pinta-ala m 2 Kaavoitustilanne Kaavoitusmääräykset jätevesien käsittelymenetelmälle Sijaitseeko pohjavesialueella Ei Kyllä Käsiteltävien jätevesien laatu Kiinteistön asukasmäärä Käsiteltävien jätevesien määrä Onko vanhat saostuskaivot Ei On VANHOJEN SAOSTUSKAIVOJEN KUNTO Kaivot rakennettu vuonna Aikaisempi huolto vuonna Onko lohkeillut palasia Ei On Keskimääräinen seinämävahvuus mm Onko kaivojen tiivisteet kunnossa Ei On

15 Onko saostuskaivoissa T haarat Ei On Kaivojen kunnostustoimenpiteet ETÄISYYDET 1. Etäisyys omaan vedenottamoon m Kaivon sijainti imeytyskohtaan nähden ylempänä alempana Maa-aines: hieno karkea moreeni 2. Etäisyys vesistöön m 3. Etäisyys tiehen m Etäisyys kiinteistön rajaan m 4. Etäisyydet ojiin m, m, m, m 5. Suunnat ja etäisyydet kauempana sijaitseviin vedenottamoihin 1.Suunta 0 etäisyys m 2. Suunta 0 etäisyys m 3. Suunta 0 etäisyys m 4. Suunta 0 etäisyys m 5. Suunta 0 etäisyys m 6. Suunta 0 etäisyys m 6. Tuleva tyhjennysetäisyys m Onko tyhjennystä haittaavia esteitä Ei On 7. Etäisyys peruskallioon m

16 KORKEUDET Tiedot vertailu eli sidospisteestä. 5 Pisteen nimi Mitattu korkeus Laskettu korkeus Vertailu- eli sidospiste (määrätty) 6 Viemärin lähtökorkeus 6.1 Maanpinta pisteessä Maanpinta pisteessä 2 Maanpinta pisteessä 3 Maanpinta pisteessä 4 Purkuojan vedenpinta POHJAVEDEN YLIN PINNANKORKEUS Määritystapa Pohjaveden ylin pinnankorkeus imeytyskentän alueella maanpinnasta m Pohjaveden pinnakorkeudet talousvesikaivoissa maanpinnasta Kaivo 1. m Kaivo 2. m Kaivo 3. m Kaivo 4. m Kaivo 5. m Kaivo 6. m Pohjaveden pinnankorkeus saostuskaivon kohdalla m IMEYTYSKOEKUOPPA Kuopan syvyys m Kuopan halkaisija m Imeytymisnopeus mm / 30 min

17 SOVELTUVUUS MAAPERÄIMEYTYKSEEN Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin rajoituksin Ei sovellu maaperäimeytykseen SOVELTUVUUS SUODATINKENTÄN RAKENTAMISEEN Korkeusero alimman viemäröidyn lattiapinnan ja purkuojan välillä m Etäisyys purkuojaan taloviemärin ulostulosta m Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin rajoituksin Ei sovellu suodatinkentän rakentamiseen VALITTU KÄSITTELYMENETELMÄ Maaperäimeytys Matalaan perustettu imeytyskenttä Maasuodatin Matalaan perustettu maasuodatin Muu ratkaisu ja lisätiedot SELVITYKSEN TEKIJÄ Aika Selvityksen teki

18 LIITE 2 KORKEUSVAAITUS TYÖMAAKOHTAINEN KORKEUSJÄRJESTELMÄ VALITAAN KIINTOPISTE (pysyvä) JA MERKITÄÄN KORKEUDEKSI ESIM VERRATAAN MUITA

19 Vaaitusesimerkki:

20

21 HAMK/SYKE Suunnittelijakoulu

22

23 7 8 KUVA 1. Maaimeyttämö 9 Kenttä ja imeytysojasto rakennetaan korkeuskäyrien suuntaisesti.

24 10 KUVA 2. Maasuodattamo Suodatinhiekan rakeisuuskäyrä (Santala, Erkki, 1990: Pienet jäteveden maapuhdistamot)

25 11 KUVA 3. Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla 12 KUVA 4. Matalaan perustettu maasuodattamo (korotettu maasuodattamo) PUMPUN VALINTA (YHDEN PERHEEN KAIKILLE JÄTEVESILLE): PUMPAUSTILAVUUS = IMEYTYSPUTKIEN TILAVUUS (N. 75 l/kerta) TUOTTO 1-3 l/s NOSTOKORKEUS 5-10 m SIIVILÄN REIKÄKOKO 8 mm MAX. KÄYNNISTYS 10

26 13 KUVA 5. Vaakavirtausmaasuodatin (lähde: Hajasampo-projektin loppuraportti)

27 14 MUITA SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 14.1 Maaviemärit Rakennuksesta saostussäiliöön ja sieltä jakokaivoon tulevat viemärit asennetaan tiivistettyyn hiekkatäyttöön 2 % kaltevuuteen (2 cm/m). Kiinteistöviemäreinä käytetään yleensä 110 PVC putkea. Pitkään viemäriin on hyvä asentaa tarkistuskaivo (tarkastushaara 110/160, muhviputki 160*200 ja puhdistustulppa 160). Tuloviemärin tuuletus viedään rakennuksen katolle. Tuuletusputkeen ei saa asentaa alipaineventtiiliä. Jos viemäröinti alittaa tiealueita, tulee viemäri näiltä osin aina lämpöeristää 100 mm solumuovilevyillä siten, että eristys ulottuu 0,5 m putken molemmin puolin. 15 Säiliöiden asennus Tarkastuskaivot pitkiin viemärilinjoihin ennen saostusosaa jyrkkiin mutkiin (jyrkkiä mutkia vältettävä) Viemärin tuuletus rakennuksen katolle Säiliöt asennetaan vaakasuoraan tiivistetylle hiekka-alustalle. Umpisäiliö on aina ankkuroitava. Ankkurointia varten valetaan betonilaatta, johon säiliö kiinnitetään muovinarulla tai haponkestävillä teräsvanteilla (vanteiden ja säiliön väliin kumimatot). Routivuus (roudan syvyys taulukoista tai Internetistä esim. > hakusana routa teiden alitukset lämpöeristettävä tarvittaessa myös muut laitteiston osat eristys väh. 0,5 m putkiston molemmin p olin Esim. RT-kortiston mukaan:

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1

JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Menetelmän valinta, suunnittelu ja asiakirjat Kai Saralehto SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT...1 2.1 PAINEVIEMÄRIJÄRJESTEL MÄT...1

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 07.10.2005 1(10) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 06/04 57AI03cs Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11 MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1.1 Tuotteen käsittely: ------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo CW Solutions Oy 12.07.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo KIINTEISTÖTUNNUS: KAUPUNKI

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet. Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn. i a s e t u k s e n j ä t e v e s

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet. Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn. i a s e t u k s e n j ä t e v e s i a s e t u k s e n j ä t e v e s t ä y t t ä v ä t Pipelife Ympäristö -tuotteet p u h d i s t u s t u l o k t e s Asennusohje Pipelife Ympäristö Suodatuskasettipaketti jäteveden maaperäkäsittelyyn Hyvä

Lisätiedot

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko. www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.fi 04/10 Labko Saunakaivo 300 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille

Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille Toimintaperiaate Uponor-maapuhdistamo on joko maasuodattamo tai maahanimeyttämö, joka käsittelee kaikki asumajätevedet maaperässä. Puhdistamo koostuu 2 m 3 saostussäiliöstä

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 25.08.2005 1(13) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Panospuhdistamo AVL 5 + 5 henkeä ja maitohuoneen jätevedet 900 l/d Talousjätevesien

Lisätiedot

PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI

PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖ SUODATUSPUTKISTOPAKETTI JA IMEYTYSPUTKISTOPAKETTI Hyvä Rakentaja, Kiitos kun valitsi Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmän ratkaisuksesi. Pipelife Ympäristö järjestelmät

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP 1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP Helmikuu 2005 Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Jätevesihuolto

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä

Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 05/06 Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

BioRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot

BioRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.fi 10/13 BioRami 600 ja 1000 Harmaavesipuhdistamot Asennus-, käyttö-

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

SUUNNITTELIJOILLE, RAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE

SUUNNITTELIJOILLE, RAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOPAS SUUNNITTELIJOILLE, RAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE 11.05.2005 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti Talousjätevesien käsittelyn kehittäminen haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 10 m 3

Uponor-umpisäiliö 10 m 3 Uponor-umpisäiliö 10 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WCjäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 10 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot