Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen. vuodelta 2012

Transkriptio

1 Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2012 Toimittajat: Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

2 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

3 Kuvailulehti Tekijät Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne (toimittajat) Nimeke Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomukset vuodelta 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Yksikönjohtaja Riitta Rahkonen Tiivistelmä Raportti sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön hankkeiden vuoden 2012 toimintakertomukset ja hallinnolliset loppuraportit. Tässä esitettyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista löytyvät varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista. Kunkin tutkimusalueen tai tutkimusohjelman päällikkö vastaa asianomaisen toimintakertomuksen ja loppuraportin sisällöstä. Asiasanat elintarviketalous, Itämeri, istutukset, kalavarat, poro, rakennetut joet, rapu, riistavarat, seurannat, tilastot, yhteiskunta, ympäristön tila Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Riitta Rahkonen, Muita tietoja

4 Sisällys Kuvailulehti 3 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ammattikalastus merellä, Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Ammattikalastus sisävesillä, Vesiviljelytilasto, Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Kalanjalostus, Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Metsästys, Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Taloudellinen tiedonkeruu, Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Toimialakatsaus, Kalakantaseurannat Iänmääritysmetodiikka, EU-tiedonkeruu / biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi, ja Silakka- ja kilohailikannat, Itämeren turska- ja kampelakannat, Itämeren lohi ja meritaimen, meriseuranta, Itämeri lohi, Tornionjoki, Itämeri lohi ja meritaimen, Simojoki, , loppuraportti Itämeri meritaimen, joet, , loppuraportti Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen, Siikakantojen tila merialueella, , loppuraportti Sisävesikalojen kantojen seuranta, Ahven-, hauki- ja kuhakantojen tilan arvioiminen, Oulankajoen vesistön taimen, Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma, Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta Suomen puolella, Tenojoen meritaimen, Trilateral cooperation; the Atlantic salmon in the Barents region, Pelagisten kalakantojen (mm. Itämeren silakka ja kilohaili) merkitys

5 ekosysteemissä ja niiden vuorovaikutussuhteet, , loppuraportti Ekosysteemitieto ECOKNOWS, Itämeren ekosysteemi ja silakkakantojen säätely, , loppuraportti Saimaannorpan kalanpyydyskuolemien vaikutus kannan kehitykseen, Riistakantojen seuranta Hirviseuranta, Metsäpeuraseuranta, Suurpetokantojen seuranta ja petovahingot, Merihylkeiden runsaudenseuranta, Hylkeiden kannanrakenteen ja saaliin rakenteen seuranta, Vesilintujen runsaus ja poikastuotto, Saaristolintuseuranta, Metsäriistan runsaus, Kulttuuriympäristön riistaseurannat, Porolaidunten tilan seuranta, Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan luominen, ja Suurpetojen liikkuvuus ja levittäytyminen, Susipuhelin, Elintarviketalouden tutkimusohjelma Elintarviketalouden tutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, , , Kotimaisen kirjolohen räätälöinti jalostuksen ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi, , loppuraportti Kalamassojen sivutuotevirrat, Siikatuotteiden räätälöinti kasvatetun siian rasvapitoisuuden ja rasvan laadun hallinta, , loppuraportti Kalaöljyn lisääminen siikarehuun ennen perkuuta tuotannon taloudellisuus ja tuotteen terveellisyys, , loppuraportti Uusi aalto kalankasvatuksessa 2, , loppuraportti Muikun ruokamädin tuotannon mahdollisuudet, , loppuraportti Hyvät ympäristökäytännöt Luoteis-Venäjän kalankasvatuksessa: opas, , loppuraportti Hirvisaaliin liha-arvo, Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelma, Poistokalastuksen vaikuttavuus, Kasvatuskoe kiertovesi,

6 4.13. Vesiviljelyn monipuolistaminen, Tuotantobiologiset tutkimukset, Kalan tuotelaadun parantaminen, Aquabest, Rehuaineiden kehittäminen teollisuudelle, Porotalouden kilpailukyky, Arapaiman viljely San Martinissa, Perussa, Viileävesiviljelyn kehittäminen Vietnamissa, Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma Suomalainen metsästäjä, Kalastajan identiteetti ja lohenkalastuksen muutokset, , loppuraportti Ekosysteemipalveluista luontomatkailutuotteiksi: Tapaustutkimus Merikarvian kalastuskulttuurista ja kalastusmatkailun kehityspotentiaalista, , loppuraportti Kalastuksen kestävyys ja eläinpolitiikka, Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen: tiedonkeruu ja kalastus norppa-alueilla, Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa, ja Vapaa-ajankalastuksen indikaattorit, , loppuraportti Suomi kalastaa 2009 ja Suomi kalastaa kalastustieto korvausvarojen palauttamiseksi, Coexist, Kalastuksen ja kalanviljelyn vuorovaikutukset, Kirjolohen tuotannon elinkaariarvioinnin päivitys, , loppuraportti Kalavesien tila Kalavesien tila, erillistehtävät, , Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen, Keski-Suomen järvitaimen, Lokan ja Porttipahdan kalataloustutkimukset, , , Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, , Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan, Pintavesien kalastoseuranta, Koekalastusrekisteri, Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella, Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto, Lohikalat ja ilmastonmuutos, , loppuraportti 106

7 6.12. Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma Rysistä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella, , loppuraportti Kalojen lisääntymisaluekartoitusten hyödyntäminen työkaluja rannikkoalueiden käytön suunnitteluun, , loppuraportti Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma: asiantuntija- ja erillistehtävät Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset, Rannikon särkikalojen määrien arviointi, Rannikon kalojen lisääntymisalueet, Avointen rantojen (siian, muikun ja harjuksen) poikasalueet ja viimeaikainen siian rekryyttikadon todentaminen, Ilmastonmuutoksen vaikutus merialuesuunnitteluun; muutoksia rannikon kalakannoissa, Itämeren lohen M74-oireyhtymä, Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla, Itämeren tilan indikaattorit, Itämeren hyvä tila, Meristrategiadirektiivin edellyttämät seurannat rannikon kalalajit sekä merilinnut, Rakennetut joet Rakennettujen jokien hankeryhmän hallinto ja kehittäminen sekä asiantuntijatehtävät, ja Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet ja hankeryhmän erillistehtävät, ja Iijoen kalatiet, , loppuraportti Kemi-Ounasjoen lohi, Kalatiet & verkostoituminen, Kymijoen vaelluskalakannat, Uudenmaan taimen ja kalatiet, ja Toimivatko kalatiet?, Uittoperattujen jokien kunnostusten vasteet kalakannoissa, pohjaeläimistössä ja jokien ekologisissa toiminnoissa, Kainuun helmenkalastajat,

8 9. Istutustutkimusohjelma Istutustutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, erillistehtävät ja asiantuntijatehtävät, , ja / Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, , , loppuraportti Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, / Järvilohen luonnonkierron palauttamisen biologiset perusteet, , loppuraportti Eri-ikäisten saimaannieriöiden käyttö palautusistutuksissa kalastusoloiltaan erilaisissa järvissä, , loppuraportti Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus, Kalakantojen monimuotoisuus Ankeriasseuranta, Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus, Mustajoen taimenen talteenotto, Kalojen geneettinen tutkimus, / Kalojen uhanalaisuusarviointi, Merkintä, Merkintä, myynti, Raputalousohjelma Raputalousohjelman hallinto, asiantuntijatehtävät, erillistehtävät ja EIFAAC sekä Rapustrategia Raputalouden kehittymisen seuranta, Joki- ja täpläravun lisääntymislämpötilojen vertailu, Rapuruton vaikutus täplärapukantojen tilaan ja tuotantoon, Täplärapukantojen säätely ja taloudellisesti kestävä hyödyntäminen, Rapusaalisseurannat / Ammattiravustuksen parhaat tekniikat, / Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet / Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita, / Rapuvesien ja ravustuksen sosioekonomia / Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta, Riistantutkimus Suurpetojen ja hirvieläinten vuorovaikutus, Suomen karhukannan hoidon ekologiset ja sosiaaliset perusteet, Hirvieläinten liikkeet,

9 12.4. Aikaistetun metsästyksen vaikutus Ylä-Lapin hirvikantaan, Metsäpeuran elinympäristöt ja vasakuolleisuus Kalanpyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä, Itämeren hylkeiden ja ihmisen vuorovaikutus, , Taantuvat vesilintupopulaatiot, Metsähanhen metsästyskestävyys, Maatalousympäristön riista ja ekologia, Maatalousympäristön lintuindikaattori, Merilintujen syyslaskenta 2012 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, Porontutkimuksen hankeryhmä Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia, Porotokan rakenne ja tuotto, Porolaidunnus ja elinkeino osana arktista elinympäristöä ja maankäyttöä,

10 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ryhmän päällikkö Anssi Ahvonen. Ryhmän toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö RKTL:n taloudellis-yhteiskunnallisten tilastojen ja seurantojen tietojen keruu, analysointi ja julkistaminen tilastoina sekä muina tuotteina sekä samalla tilastoinnin ja kalatalouden EUtiedonkeruuohjelman säädösvelvoitteista vastaaminen. Ryhmän tärkeimmät vuoden 2012 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset Toteutettiin toimintasuunnitelman mukaiset tiedonkeruut ja tilastoinnit ja vastattiin EU:n kalataloustilastoinnin ja tiedonkeruuohjelman velvoitteista sekä muista kansainvälisistä tilastovelvoitteista. Otettiin käyttöön tilastotiedon interaktiivinen jakelupalvelu (PX-Web). Toteutettiin ensimmäiset tietokantaan integroidut sähköiset tiedonkeruut. Yhteistyötä tehdään kotimaassa mm. kalatalous- (MMM ja ELY:t) ja ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja muiden tilastontuottajien kanssa. Yhteistyöelimiä ovat mm. SVT-neuvottelukunta, MMM:n ja YM:n hallinnonalojen tilastoyhteistyöryhmä, valtion tilastotoimen yhteistyöverkosto ja LYNETtilastoryhmä. Euroopan tasolla tilastoyhteistyötä tehdään Eurostatin ja ICES:n tilastoryhmissä ja FAO:n tilastoohjelman puitteissa. Kalatalouden tiedonkeruuohjelman yhteistyötä tehdään mm. STECF:n alaisissa työryhmissä, taloudellisten tietojen suunnitteluryhmässä (PGECON), Itämeren alueen koordinaatiokokouksissa (RCM Baltic) sekä erilaisissa EU-työpajoissa ja ICES:n työryhmissä. Ryhmän henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus v Henkilötyövuodet : 7,7 htv, josta EU-tiedonkeruuohjelman osuus n 6,9 htv. Kokonaiskustannukset olivat noin 833 t, josta tiedonkeruuohjelmaan sisältyvien hankkeiden osuus n. 793 t. Rahoitusta saatiin EU:lta noin 201 t. Ryhmän vuoden 2012 toiminnan tuloksellisuus a.) Arvio ryhmän vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Tilastojen itse asetetuissa tuotantoaikatavoitteissa oli joitakin viiveitä johtuen lähinnä henkilöstön lyhennetystä työajasta. Kaikkiin virallisiin EUtilastoinnin ja EU-tiedonkeruun velvoitteisiin ja tietopyyntöihin kuitenkin vastattiin pyydetyllä tavalla ja annetuissa aikatauluissa. b.) Ryhmän toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Tilastotuotannon tuloksellisuus kasvoi, sillä tilastotiedot olivat aikaisemman lisäksi saatavilla vuodesta 2012 alkaen myös tietokantapalvelusta (PX-Web). Vaikuttavuuden voidaan katsoa olevan hyvä, sillä RKTL:n tilastoja ja tilastojulkaisuja käytettiin eniten kaikista RKTL:n nettipalvelun julkaisu- tai palveluryhmistä. Tilastotiedot ja -julkistukset olivat laajasti referoituja mediassa. Tilastotiedot ovat saavuttaneet vakiintuneen ja hyväksytyn aseman toimialan informaatioperustana. c.) Arvio vuoden 2012 budjetin sekä tulo-, käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoitteiden toteutumisesta: Tulo- ja käyttöjäämätoteumat (yhdessä) olivat suunnitellulla tasolla. 10

11 1.1. Ammattikalastus merellä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen. Jatkuva. EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen toimittamaan vuosittain saalistilastot niiden alusten nimellissaaliista, jotka on rekisteröity Suomessa tai purjehtivat Suomen lipun alla (EU:n neuvoston asetus N:o 3880/91). EU:n lisäksi ko. tilastotietoja toimitetaan mm. ICES:lle, FAO:lle ja OECD:lle. Hanke liittyy EU:n tiedonkeruuohjelmaan. Tilastotietoja toimitettiin Eurostatille, ICES:lle, FAO:lle, OECD:lle ja Tilastokeskukseen annetuissa aikatauluissa. Lisäksi tehtiin lukuisia saalisaineistoihin liittyviä tilastoselvityksiä sekä RKTL:n ulkopuolisten asiakkaiden että RKTL:n tutkijoiden käyttöön ja vastattiin EU-tiedonkeruupyyntöihin. Tuotettiin tilastojulkaisu pdf-muodossa: Ammattikalastus merellä 2011 (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2/ s.) ja julkaistiin keskeiset tilasto PX Web -tilastotietokannassa. Tiedotteita julkaistiin kaksi: vuoden 2011 saaliin ennakkoarviosta tammikuussa 2012 ja vuoden 2011 saaliista toukokuussa Ammattikalastajille suunnattu artikkeli julkaistiin Kalastaja-lehdessä syksyllä Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2011 oli 120 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 98 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin kilohailista, turskasta, kuoreesta, ahvenesta, lahnasta ja siiasta. Saaliin tuottaja-arvo oli 32 miljoonaa euroa. Merialueen ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM, Tilastokeskus, SYKE, Helsingin yliopisto, Eurostat, FAO, ICES, EU. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 1,27. Kustannuksia euroa. Rahoituslähteet EU-tiedonkeruu ( ), valtion budjetti. Tavoitteet toteutuivat Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. 11

12 Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti -tilasto on ensikäden ostotiedoista laadittava tilasto, joka jakautuu hinta- ja määrätietoihin. Sille on EU-velvoitteiden mukainen tilastointivelvoite. Se on elinkeinokalatalouden keskeisiä perustilastoja, jolla on laaja käyttäjäkunta. Hanke on myös osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa. Kalan tuottajahinnat tilasto ja lehdistötiedote julkaistiin suunnitelman mukaisesti huhtikuussa Lisäksi tiedot esitettiin nettisivuilla ja PX-Webissä. Silakan tuottajahinnat nousivat. Kirjolohen hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat MMM, ELY-keskukset, Suomen Kalankasvattajaliitto sekä noin 20 kalatukkukauppaa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat EU ja Eurostat. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuodet 0,43. Kokonaiskustannukset Rahoitus: EU-tiedonkeruu ja budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Ammattikalastus sisävesillä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen ja Pekka Korhonen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi (parilliset vuodet). Tilasto sisävesien ammattikalastuksesta. Tilastossa esitetään sisävesien ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saaliit. Ammattikalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta ammattikalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Tilasto on osa FAO:n tilasto-ohjelmaa. Tilastoa ei laadittu vuodelta Vuoden 2012 tilaston otanta ja tiedonkeruu suunniteltiin vuoden 2012 lopussa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Pentti Moilanen 0,2 kk, Pekka Korhonen 0,2 kk. Budjettirahoitus. 12

13 Vuoden 2012 tilaston valmistelu tehtiin suunnitellusti Vesiviljelytilasto, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Riitta Savolainen, muu henkilökunta: Pentti Moilanen, Maija Pellinen. Jatkuva. Tuotetaan tilastotieto Suomessa viljeltyjen kalojen ja rapujen tuotannosta (EY 762/2008) sekä hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Vesiviljelytilasto sisältää ruokakala- ja poikastuotannon määrän lajeittain ja alueittain, arviot tilastointivuonna toiminnassa olleiden kalanviljely-yritysten ja - laitosten sekä luonnonravintolammikkoviljelijöiden määristä, tuotantotilojen määristä ja ruokakalanja poikastuotannon arvosta. Tietoja käytetään mm. kalatalouden ja toimialan kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksessa. Tilasto on myös osa muita kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä tuottaa tietoja kalatalouden EU- tiedonkeruuohjelmaan (EY199/2008). Laadittiin Vesiviljely julkaisu. Annettiin tiedot FAO:n ja EUROSTATin tilastoihin. Laadittiin MMM:lle raportti hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Osallistuttiin EUtiedonkeruuprojektin vesiviljelyä koskevaan osuuteen. Siian ruokakalantuotanto kasvoi huomattavasti vuonna Viljellyn siian tuotanto oli 1,2 miljoonaa kiloa, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna Tärkein viljelty ruokakalalajimme on kuitenkin edelleen kirjolohi, jota tuotettiin 9,9 miljoonaa kiloa. MMM, ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, EUROSTAT, FAO. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä 1,1 htv, hankkeen kokonaiskustannukset , rahoituslähteinä budjetti ja EU-tiedonkeruutulot ( ) Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Aune Vihervuori ja Pekka Korhonen, Eija Nylander. 13

14 Jatkuva, joka vuosi. Kalan ulkomaankauppa -tilasto on kooste Tullin ulkomaankauppatiedoista kalatuotteiden osalta. Tilasto kuuluu Suomen virallinen tilasto -sarjaan. Kalan ulkomaankauppa -tilaston yhteydessä laaditaan laskelma kalan kulutuksesta (= kalan tarjonta ihmisravinnoksi) ja kalatuotteiden tase, joka toimitetaan Tiken ravintotaseeseen. Laaditaan kalan ulkomaankauppaan ja kulutukseen liittyviä julkaisuja. Toimitetaan tietoja työryhmille ym. Toimitetaan tiedot FAO:lle (FISHSTAT FC ja FISHSTAT DNC - tilastot). Lisäksi Eviran työryhmien jäsenyyksiä. Kalan ulkomaankauppa -tilasto 2011, kalankulutusluvut 2011 ja kalatuotteiden ravintotase 2011 valmistuivat. FAO:n tilastot toimitettu. Kalatuotteiden kulutuslaskentamenetelmiä on tarkennettu. Tullilaitos, Evira, kalataloushallinto, ammatti- ja etujärjestöt kuten Kalakauppiasliitto, KKL, Kalankasvattajaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Tilastokeskus ja muut pohjoismaiset tilastokeskukset ja myös alan yritykset sekä The Norwegian Seafood Export Council. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Aune Vihervuori 3,5 kk, Pekka Korhonen 0,5 kk, Eija Nylander 0,5 kk. Budjettirahoitus. Vuoden 2011 kalan ulkomaankauppatilasto, laskelma kalan kulutuksesta ja kalatuotteiden tase laadittiin suunnitellusti. Ne julkaistiin sekä julkaisuna että netissä Kalanjalostus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Hankkeen sisältö ja tulosten hyödyntäminen Kalajalosteiden tuotanto on tilasto Suomessa jalostetun kalan määrästä ja kalasta valmistetuista tuotteista sekä toimialan rakenteesta. EU:n tiedonkeruuasetuksen (EY 199/2008) kansalliseen ohjelmaan sisältyvä tiedonkeruu. Tilasto kuuluu myös FAO:n tilasto-ohjelmaan. Toteutettiin vuotta 2011 koskeva tiedonkeruu alkuvuodesta 2012 postikyselyn ja haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Tilasto julkaistiin loppuvuodesta tilastojulkaisuna ja PX-Webissä. 14

15 Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin joulukuussa Vuoteen 2009 verrattuna jalostukseen käytetyn kalan määrä pieneni, koska silakan ja kilohailin pakastus väheni. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Vuonna 2012 htv = 0,7 ja kokonaiskustannukset , josta EU-tiedonkeruun rahoitusta Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat lähes suunnitelmien mukaan Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Tutkimuksen (A2RECS) vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen, Anssi Ahvonen ja Leena Kytömaa. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Tilasto vapaa-ajankalastuksesta ja ravustuksesta (vapaa-ajankalastajien lukumäärät, kalastuspäivät ja saaliit). Vapaa-ajankalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Hankkeessa jatketaan tiedonkeruu- ja estimointimenetelmien kehittämistä tavoitteena entistä harhattomammat ja käyttökelpoisemmat arviot. Hanke on osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa (EY 199/2008). Tiedonkeruumenetelmää kehitettiin yhdessä tietohallinnon kanssa rakentamalla vuonna 2013 toteutettavaan seuraavaan kyselyyn sähköinen vastausmahdollisuus. Otanta sekä tiedonkeruun suunnittelu ja valmistelu, mukaan lukien sähköisen kyselyn testaaminen, tehtiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden alussa tiedotettiin tilastokyselyihin perustuen vapaa-ajankalastuksen vähenemisestä luvulla. Kyselyissä vastauskadon on todettu kasvaneen 2000-luvulla noin 35 prosentista yli 50 prosenttiin. Tämä asettaa paineita tilastointimenetelmän kehittämiselle. Ehdoton edellytys menetelmän kehittämiselle on ajantasainen henkilötunnukset sisältävä kalastuksenhoitomaksurekisteri. Rekisteri mahdollistaisi kyselyiden kohdentamisen aktiivisiin vapaa-ajankalastajiin, mikä pienentäisi vastauskatoa ja parantaisi estimaattien luotettavuutta. Pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien kalastusta voitaisiin edelleen tutkia sopivin väliajoin kyselyillä, joiden otos poimittaisiin väestörekisteristä. Osallistuttiin ICES:n WGRFS-työryhmän työskentelyyn. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Kokonaiskustannukset

16 Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan Metsästys, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. Metsästystilasto on metsästyksen ja riistasaaliiden määrää kuvaava tilasto. Tietoja käytetään mm. metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa ja tutkimuksessa. Metsästys tilaston ennakkotiedot julkaistiin kesäkuussa ja lopullinen tilasto sekä lehdistötiedote heinäkuussa Tiedot esitettiin lisäksi RKTL:n nettisivuilla ja PX-Webissä sekä Metsästäjälehdessä. Kehitettiin sähköistä tiedonkeruuta seuraavan vuoden kyselyyn. Metsäkanalintusaaliit kasvoivat edellisvuosien tasosta. Kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Riistakeskus ja sen aluetoimistot. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,12. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Taskutilasto julkaistaan joka toinen vuosi, verkkojulkaiseminen jatkuvaa. Taskutilasto on kalatalouden nykytilaa ja viime vuosien kehitystä kuvaava kokoelmatilasto. Helppokäyttöinen taskutilasto toimii osaltaan RKTL:n käyntikorttina asiakkaille. Hankkeeseen sisältyy myös RKTL:n tilaston nettisivujen kehittäminen ja ylläpito. 16

17 Kalatalous tilastoina taskutilasto julkaistiin marraskuussa Tilaston nettisivut pidettiin ajantasaisina. Tilaston nettisivujen todettiin olevan RKTL:n asiakaskunnan tärkeimpiä tiedonlähteitä. Tilastokeskus, SVT-neuvottelukunta. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,02. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taloudellinen tiedonkeruu, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Heidi Pokki, Simo Tikakoski, Pekka Korhonen, Anssi Ahvonen, Pirkko Söderkultalahti, Pentti Moilanen, Riitta Savolainen, Eija Nylander, Jarno Virtanen. Jatkuva, tiedonkeruu vuosittain. Taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastus-, vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta ja taloudellisesta kehityksestä. Taloudelliset parametrit on kuvattu EU:n tiedonkeruuasetuksessa (EY 199/2008). Tiedonkeruussa tuotetaan kunkin edellä mainitun toimialan asetuksessa määritellyt taloudelliset tiedot vaaditun luokituksen mukaisesti. Kerätyt tiedot toimitetaan EU:lle pyyntöjen mukaisesti. Tietojen keruuseen saadaan osittainen EU-rahoitus. Taloudellinen tiedonkeruu toteutettiin ja tiedot toimitettiin EU:lle suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Hanke osallistui EU-tiedonkeruun kansallisen ohjelman valmisteluun ja vuosiraportin laatimiseen. Tuloksista koostettiin Kalatalousyritysten tilinpäätös -tilasto. Taloudellisessa tiedonkeruun tuoreimmat tiedot Suomen kalataloutta koskien on julkaistu STECF:in raporteissa The 2012 Annual Economic Report on the European Fishing Fleet sekä The Economic Performance of the EU Aquaculture Sector 2012 exercise (STECF-13-03). Lisäksi tiedot on julkaistu RKTL:n selvityksessä Kalatalouden toimialakatsaus vuonna Yhteistyökumppaneita ovat Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Tullihallitus. Kansainvälinen yhteistyö STECF:in puitteissa muiden EU-jäsenmaiden ja JRC:n kanssa. 17

18 Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 3,0. Kokonaiskustannukset , josta EU:lta saatiin Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Anssi Ahvonen, Asmo Honkanen ja Lari Veneranta. Esiselvitys vuonna 1999, säännöllinen tiedonkeruu vuosina Tutkimuksen tausta ja perustelu Kalatalousbarometrin tarkoituksena oli kerätä tietoa kalaan, kalatuotteisiin ja kalatalouteen kohdistuvista käsityksistä ja odotuksista. Kalatalousbarometri kohdistui kalatalouden koko tarjonta-kysyntä -ketjuun. Kalan kysyntää edustivat kuluttajat. Tarjontaa edustivat kalastus, kalanviljely, jalostus sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppa. Samanaikaisesti sekä kuluttajille että yrityksille tehdyt kysymykset tarkastelivat mm. kalatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, mielikuvia nykyisistä ja uusista kalatuotteista sekä kielteisiä kokemuksia kalan tarjonnasta. Yritysten taloudelliset näkymät olivat erillisen tarkastelun kohteena (yritysbarometri). Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Kalatalousbarometrit-hankkeen tarkoituksena oli rakentaa mittausjärjestelmä, jolla saataisiin ajantasaista tietoa elinkeinojen ja toisaalta kuluttajien näkemysten kehityksestä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Vuodesta 2002 alkaen kuluttajia koskevia tiedonkeruiden aiheita on painotettu eri vuosien välille. Kustannussyistä kuluttajatiedot on kerätty edellisen kerran vuonna Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Kalatalousbarometrit lunastivat niille asetetut tavoitteet, ja barometrien tulokset olivat ahkerassa käytössä etenkin MMM:ssä. Tutkimuksen uutinen Kalatalousyritysten taloudellinen tilanne noudattaa yleisiä taloudellisia suhdannevaihteluita. Vahvimmin tämä näkyy jalostuksessa ja kaupassa. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen Raportteja 17 kpl, konferenssijulkaisuja 9 kpl. Referee-julkaisuja 1 kpl, muita kirjoituksia 8 kpl. Tiedotteita 16 kpl. Tilastokeskus, EK, WAPOR (World Association of Public Opinion Research). Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä 18

19 Vuosittain 0,2 0,4 htv, kokonaiskustannukset noin eur/v, rahoitettu pääosin budjettivaroin. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset Tutkimuksen katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet, ja sen vaikuttavuus oli käytettyyn panostukseen nähden vähintään kohtuullinen. Tulokset tuotettiin poikkeuksellisen nopealla aikaviiveellä, sillä yritystulokset valmistuivat yleensä noin 2 kuukautta tiedonkeruun päättymisestä. Julkaisuja mm.: Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalouden tuotebarometrit. Esitutkimus. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2000: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2001a. Fishery industry s confidence towards the near future in different levels of production chain in Finland. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennal Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2002: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. Honkanen, A Fishery Barometer Surveys Prospects for Finnish Fisheries. A paper presented in International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 Conference Proceedings. University of Wellington, August 19-22, Wellington, New Zealand Ahvonen, A., Honkanen, A Kalatalousbarometri 2003: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2004: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A., Godenhjelm, P Is Domestic Fish Superior? An Experiment of the Effects of Varied Question Wording on Consumer Survey Results In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Do fishery barometer reflect corresponding economic statistics? Teoksessa: Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, Nha Trang, Vietnam. CD. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Kalatalousbarometri 2009: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Holopainen, J Kalatalousbarometri 2011: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 5/ s. Godenhjelm, P., Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalaväittämät puntarissa havaintoja surveymittaamisen herkästä ja moninaisesta luonteesta. Helsinki, Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2000: Godenhjelm, P Kala surveylaboratoriossa. Helsinki, Tilastokeskus. Statisti 2/99. Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2000a: Validity measurement in a double split panel test An experiment in comparing domestic and foreign fish product attributes. World Association for Public Opinion Research (WAPOR). Proceedings of the Seminar Seminar of Quality Criteria in Survey Research III, Cadenabbia Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A The peculiar logic of survey questions: Domestic food superiority is not equal to foreign food inferiority. International Journal of Public Opinion Research 17: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2001: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. 19

20 Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2001a. Future threats and opportunities in Finnish fisheries A study to build up a regular follow-up data collection. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Honkanen. A. and Ahvonen, A Outlooks for Fish Supply and Demand Chain In Finland. International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 conference proceedings. University of Wellington. August Wellington, New Zealand. Honkanen, A., Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2002: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja 249: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2003: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A Economic Outlook of Finnish Fishery Enterprises in In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2005: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2006: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2008: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 10/ s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Barometer survey for the economic outlook of Finnish fishery enterprises. Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, held in Nha Trang Vietnam from July 22-25, CD-Rom Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2010: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Honkanen, A., Ahvonen, A. & Holopainen, J. 2012: Kalatalousbarometri 2012: yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 6/ s Veneranta, L., Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri puntarissa. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia s Toimialakatsaus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Jari Setälä, Heidi Pokki, Simo Tikakoski. Toistaiseksi. Toimialakatsaus on tilasto- ja muuhun tietoon perustuva katsaus kalatalouden eri toimialojen (kalastus, vesiviljely, kalanjalostus, kalakauppa) taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Julkaistiin Toimialakatsaus Kalatalouden tuotot suurenivat kaikissa yritysryhmissä vuonna Jalostuksen ja tukkukaupan tuotot nousivat eniten. Kalan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan. 20