Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen. vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen. vuodelta 2012"

Transkriptio

1 Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2012 Toimittajat: Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

2 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

3 Kuvailulehti Tekijät Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne (toimittajat) Nimeke Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomukset vuodelta 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Yksikönjohtaja Riitta Rahkonen Tiivistelmä Raportti sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön hankkeiden vuoden 2012 toimintakertomukset ja hallinnolliset loppuraportit. Tässä esitettyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista löytyvät varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista. Kunkin tutkimusalueen tai tutkimusohjelman päällikkö vastaa asianomaisen toimintakertomuksen ja loppuraportin sisällöstä. Asiasanat elintarviketalous, Itämeri, istutukset, kalavarat, poro, rakennetut joet, rapu, riistavarat, seurannat, tilastot, yhteiskunta, ympäristön tila Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Riitta Rahkonen, Muita tietoja

4 Sisällys Kuvailulehti 3 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ammattikalastus merellä, Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Ammattikalastus sisävesillä, Vesiviljelytilasto, Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Kalanjalostus, Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Metsästys, Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Taloudellinen tiedonkeruu, Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Toimialakatsaus, Kalakantaseurannat Iänmääritysmetodiikka, EU-tiedonkeruu / biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi, ja Silakka- ja kilohailikannat, Itämeren turska- ja kampelakannat, Itämeren lohi ja meritaimen, meriseuranta, Itämeri lohi, Tornionjoki, Itämeri lohi ja meritaimen, Simojoki, , loppuraportti Itämeri meritaimen, joet, , loppuraportti Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen, Siikakantojen tila merialueella, , loppuraportti Sisävesikalojen kantojen seuranta, Ahven-, hauki- ja kuhakantojen tilan arvioiminen, Oulankajoen vesistön taimen, Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma, Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta Suomen puolella, Tenojoen meritaimen, Trilateral cooperation; the Atlantic salmon in the Barents region, Pelagisten kalakantojen (mm. Itämeren silakka ja kilohaili) merkitys

5 ekosysteemissä ja niiden vuorovaikutussuhteet, , loppuraportti Ekosysteemitieto ECOKNOWS, Itämeren ekosysteemi ja silakkakantojen säätely, , loppuraportti Saimaannorpan kalanpyydyskuolemien vaikutus kannan kehitykseen, Riistakantojen seuranta Hirviseuranta, Metsäpeuraseuranta, Suurpetokantojen seuranta ja petovahingot, Merihylkeiden runsaudenseuranta, Hylkeiden kannanrakenteen ja saaliin rakenteen seuranta, Vesilintujen runsaus ja poikastuotto, Saaristolintuseuranta, Metsäriistan runsaus, Kulttuuriympäristön riistaseurannat, Porolaidunten tilan seuranta, Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan luominen, ja Suurpetojen liikkuvuus ja levittäytyminen, Susipuhelin, Elintarviketalouden tutkimusohjelma Elintarviketalouden tutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, , , Kotimaisen kirjolohen räätälöinti jalostuksen ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi, , loppuraportti Kalamassojen sivutuotevirrat, Siikatuotteiden räätälöinti kasvatetun siian rasvapitoisuuden ja rasvan laadun hallinta, , loppuraportti Kalaöljyn lisääminen siikarehuun ennen perkuuta tuotannon taloudellisuus ja tuotteen terveellisyys, , loppuraportti Uusi aalto kalankasvatuksessa 2, , loppuraportti Muikun ruokamädin tuotannon mahdollisuudet, , loppuraportti Hyvät ympäristökäytännöt Luoteis-Venäjän kalankasvatuksessa: opas, , loppuraportti Hirvisaaliin liha-arvo, Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelma, Poistokalastuksen vaikuttavuus, Kasvatuskoe kiertovesi,

6 4.13. Vesiviljelyn monipuolistaminen, Tuotantobiologiset tutkimukset, Kalan tuotelaadun parantaminen, Aquabest, Rehuaineiden kehittäminen teollisuudelle, Porotalouden kilpailukyky, Arapaiman viljely San Martinissa, Perussa, Viileävesiviljelyn kehittäminen Vietnamissa, Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma Suomalainen metsästäjä, Kalastajan identiteetti ja lohenkalastuksen muutokset, , loppuraportti Ekosysteemipalveluista luontomatkailutuotteiksi: Tapaustutkimus Merikarvian kalastuskulttuurista ja kalastusmatkailun kehityspotentiaalista, , loppuraportti Kalastuksen kestävyys ja eläinpolitiikka, Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen: tiedonkeruu ja kalastus norppa-alueilla, Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa, ja Vapaa-ajankalastuksen indikaattorit, , loppuraportti Suomi kalastaa 2009 ja Suomi kalastaa kalastustieto korvausvarojen palauttamiseksi, Coexist, Kalastuksen ja kalanviljelyn vuorovaikutukset, Kirjolohen tuotannon elinkaariarvioinnin päivitys, , loppuraportti Kalavesien tila Kalavesien tila, erillistehtävät, , Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen, Keski-Suomen järvitaimen, Lokan ja Porttipahdan kalataloustutkimukset, , , Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, , Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan, Pintavesien kalastoseuranta, Koekalastusrekisteri, Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella, Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto, Lohikalat ja ilmastonmuutos, , loppuraportti 106

7 6.12. Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma Rysistä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella, , loppuraportti Kalojen lisääntymisaluekartoitusten hyödyntäminen työkaluja rannikkoalueiden käytön suunnitteluun, , loppuraportti Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma: asiantuntija- ja erillistehtävät Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset, Rannikon särkikalojen määrien arviointi, Rannikon kalojen lisääntymisalueet, Avointen rantojen (siian, muikun ja harjuksen) poikasalueet ja viimeaikainen siian rekryyttikadon todentaminen, Ilmastonmuutoksen vaikutus merialuesuunnitteluun; muutoksia rannikon kalakannoissa, Itämeren lohen M74-oireyhtymä, Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla, Itämeren tilan indikaattorit, Itämeren hyvä tila, Meristrategiadirektiivin edellyttämät seurannat rannikon kalalajit sekä merilinnut, Rakennetut joet Rakennettujen jokien hankeryhmän hallinto ja kehittäminen sekä asiantuntijatehtävät, ja Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet ja hankeryhmän erillistehtävät, ja Iijoen kalatiet, , loppuraportti Kemi-Ounasjoen lohi, Kalatiet & verkostoituminen, Kymijoen vaelluskalakannat, Uudenmaan taimen ja kalatiet, ja Toimivatko kalatiet?, Uittoperattujen jokien kunnostusten vasteet kalakannoissa, pohjaeläimistössä ja jokien ekologisissa toiminnoissa, Kainuun helmenkalastajat,

8 9. Istutustutkimusohjelma Istutustutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, erillistehtävät ja asiantuntijatehtävät, , ja / Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, , , loppuraportti Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, / Järvilohen luonnonkierron palauttamisen biologiset perusteet, , loppuraportti Eri-ikäisten saimaannieriöiden käyttö palautusistutuksissa kalastusoloiltaan erilaisissa järvissä, , loppuraportti Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus, Kalakantojen monimuotoisuus Ankeriasseuranta, Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus, Mustajoen taimenen talteenotto, Kalojen geneettinen tutkimus, / Kalojen uhanalaisuusarviointi, Merkintä, Merkintä, myynti, Raputalousohjelma Raputalousohjelman hallinto, asiantuntijatehtävät, erillistehtävät ja EIFAAC sekä Rapustrategia Raputalouden kehittymisen seuranta, Joki- ja täpläravun lisääntymislämpötilojen vertailu, Rapuruton vaikutus täplärapukantojen tilaan ja tuotantoon, Täplärapukantojen säätely ja taloudellisesti kestävä hyödyntäminen, Rapusaalisseurannat / Ammattiravustuksen parhaat tekniikat, / Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet / Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita, / Rapuvesien ja ravustuksen sosioekonomia / Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta, Riistantutkimus Suurpetojen ja hirvieläinten vuorovaikutus, Suomen karhukannan hoidon ekologiset ja sosiaaliset perusteet, Hirvieläinten liikkeet,

9 12.4. Aikaistetun metsästyksen vaikutus Ylä-Lapin hirvikantaan, Metsäpeuran elinympäristöt ja vasakuolleisuus Kalanpyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä, Itämeren hylkeiden ja ihmisen vuorovaikutus, , Taantuvat vesilintupopulaatiot, Metsähanhen metsästyskestävyys, Maatalousympäristön riista ja ekologia, Maatalousympäristön lintuindikaattori, Merilintujen syyslaskenta 2012 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, Porontutkimuksen hankeryhmä Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia, Porotokan rakenne ja tuotto, Porolaidunnus ja elinkeino osana arktista elinympäristöä ja maankäyttöä,

10 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ryhmän päällikkö Anssi Ahvonen. Ryhmän toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö RKTL:n taloudellis-yhteiskunnallisten tilastojen ja seurantojen tietojen keruu, analysointi ja julkistaminen tilastoina sekä muina tuotteina sekä samalla tilastoinnin ja kalatalouden EUtiedonkeruuohjelman säädösvelvoitteista vastaaminen. Ryhmän tärkeimmät vuoden 2012 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset Toteutettiin toimintasuunnitelman mukaiset tiedonkeruut ja tilastoinnit ja vastattiin EU:n kalataloustilastoinnin ja tiedonkeruuohjelman velvoitteista sekä muista kansainvälisistä tilastovelvoitteista. Otettiin käyttöön tilastotiedon interaktiivinen jakelupalvelu (PX-Web). Toteutettiin ensimmäiset tietokantaan integroidut sähköiset tiedonkeruut. Yhteistyötä tehdään kotimaassa mm. kalatalous- (MMM ja ELY:t) ja ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja muiden tilastontuottajien kanssa. Yhteistyöelimiä ovat mm. SVT-neuvottelukunta, MMM:n ja YM:n hallinnonalojen tilastoyhteistyöryhmä, valtion tilastotoimen yhteistyöverkosto ja LYNETtilastoryhmä. Euroopan tasolla tilastoyhteistyötä tehdään Eurostatin ja ICES:n tilastoryhmissä ja FAO:n tilastoohjelman puitteissa. Kalatalouden tiedonkeruuohjelman yhteistyötä tehdään mm. STECF:n alaisissa työryhmissä, taloudellisten tietojen suunnitteluryhmässä (PGECON), Itämeren alueen koordinaatiokokouksissa (RCM Baltic) sekä erilaisissa EU-työpajoissa ja ICES:n työryhmissä. Ryhmän henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus v Henkilötyövuodet : 7,7 htv, josta EU-tiedonkeruuohjelman osuus n 6,9 htv. Kokonaiskustannukset olivat noin 833 t, josta tiedonkeruuohjelmaan sisältyvien hankkeiden osuus n. 793 t. Rahoitusta saatiin EU:lta noin 201 t. Ryhmän vuoden 2012 toiminnan tuloksellisuus a.) Arvio ryhmän vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Tilastojen itse asetetuissa tuotantoaikatavoitteissa oli joitakin viiveitä johtuen lähinnä henkilöstön lyhennetystä työajasta. Kaikkiin virallisiin EUtilastoinnin ja EU-tiedonkeruun velvoitteisiin ja tietopyyntöihin kuitenkin vastattiin pyydetyllä tavalla ja annetuissa aikatauluissa. b.) Ryhmän toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Tilastotuotannon tuloksellisuus kasvoi, sillä tilastotiedot olivat aikaisemman lisäksi saatavilla vuodesta 2012 alkaen myös tietokantapalvelusta (PX-Web). Vaikuttavuuden voidaan katsoa olevan hyvä, sillä RKTL:n tilastoja ja tilastojulkaisuja käytettiin eniten kaikista RKTL:n nettipalvelun julkaisu- tai palveluryhmistä. Tilastotiedot ja -julkistukset olivat laajasti referoituja mediassa. Tilastotiedot ovat saavuttaneet vakiintuneen ja hyväksytyn aseman toimialan informaatioperustana. c.) Arvio vuoden 2012 budjetin sekä tulo-, käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoitteiden toteutumisesta: Tulo- ja käyttöjäämätoteumat (yhdessä) olivat suunnitellulla tasolla. 10

11 1.1. Ammattikalastus merellä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen. Jatkuva. EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen toimittamaan vuosittain saalistilastot niiden alusten nimellissaaliista, jotka on rekisteröity Suomessa tai purjehtivat Suomen lipun alla (EU:n neuvoston asetus N:o 3880/91). EU:n lisäksi ko. tilastotietoja toimitetaan mm. ICES:lle, FAO:lle ja OECD:lle. Hanke liittyy EU:n tiedonkeruuohjelmaan. Tilastotietoja toimitettiin Eurostatille, ICES:lle, FAO:lle, OECD:lle ja Tilastokeskukseen annetuissa aikatauluissa. Lisäksi tehtiin lukuisia saalisaineistoihin liittyviä tilastoselvityksiä sekä RKTL:n ulkopuolisten asiakkaiden että RKTL:n tutkijoiden käyttöön ja vastattiin EU-tiedonkeruupyyntöihin. Tuotettiin tilastojulkaisu pdf-muodossa: Ammattikalastus merellä 2011 (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2/ s.) ja julkaistiin keskeiset tilasto PX Web -tilastotietokannassa. Tiedotteita julkaistiin kaksi: vuoden 2011 saaliin ennakkoarviosta tammikuussa 2012 ja vuoden 2011 saaliista toukokuussa Ammattikalastajille suunnattu artikkeli julkaistiin Kalastaja-lehdessä syksyllä Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2011 oli 120 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 98 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin kilohailista, turskasta, kuoreesta, ahvenesta, lahnasta ja siiasta. Saaliin tuottaja-arvo oli 32 miljoonaa euroa. Merialueen ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM, Tilastokeskus, SYKE, Helsingin yliopisto, Eurostat, FAO, ICES, EU. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 1,27. Kustannuksia euroa. Rahoituslähteet EU-tiedonkeruu ( ), valtion budjetti. Tavoitteet toteutuivat Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. 11

12 Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti -tilasto on ensikäden ostotiedoista laadittava tilasto, joka jakautuu hinta- ja määrätietoihin. Sille on EU-velvoitteiden mukainen tilastointivelvoite. Se on elinkeinokalatalouden keskeisiä perustilastoja, jolla on laaja käyttäjäkunta. Hanke on myös osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa. Kalan tuottajahinnat tilasto ja lehdistötiedote julkaistiin suunnitelman mukaisesti huhtikuussa Lisäksi tiedot esitettiin nettisivuilla ja PX-Webissä. Silakan tuottajahinnat nousivat. Kirjolohen hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat MMM, ELY-keskukset, Suomen Kalankasvattajaliitto sekä noin 20 kalatukkukauppaa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat EU ja Eurostat. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuodet 0,43. Kokonaiskustannukset Rahoitus: EU-tiedonkeruu ja budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Ammattikalastus sisävesillä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen ja Pekka Korhonen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi (parilliset vuodet). Tilasto sisävesien ammattikalastuksesta. Tilastossa esitetään sisävesien ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saaliit. Ammattikalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta ammattikalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Tilasto on osa FAO:n tilasto-ohjelmaa. Tilastoa ei laadittu vuodelta Vuoden 2012 tilaston otanta ja tiedonkeruu suunniteltiin vuoden 2012 lopussa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Pentti Moilanen 0,2 kk, Pekka Korhonen 0,2 kk. Budjettirahoitus. 12

13 Vuoden 2012 tilaston valmistelu tehtiin suunnitellusti Vesiviljelytilasto, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Riitta Savolainen, muu henkilökunta: Pentti Moilanen, Maija Pellinen. Jatkuva. Tuotetaan tilastotieto Suomessa viljeltyjen kalojen ja rapujen tuotannosta (EY 762/2008) sekä hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Vesiviljelytilasto sisältää ruokakala- ja poikastuotannon määrän lajeittain ja alueittain, arviot tilastointivuonna toiminnassa olleiden kalanviljely-yritysten ja - laitosten sekä luonnonravintolammikkoviljelijöiden määristä, tuotantotilojen määristä ja ruokakalanja poikastuotannon arvosta. Tietoja käytetään mm. kalatalouden ja toimialan kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksessa. Tilasto on myös osa muita kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä tuottaa tietoja kalatalouden EU- tiedonkeruuohjelmaan (EY199/2008). Laadittiin Vesiviljely julkaisu. Annettiin tiedot FAO:n ja EUROSTATin tilastoihin. Laadittiin MMM:lle raportti hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Osallistuttiin EUtiedonkeruuprojektin vesiviljelyä koskevaan osuuteen. Siian ruokakalantuotanto kasvoi huomattavasti vuonna Viljellyn siian tuotanto oli 1,2 miljoonaa kiloa, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna Tärkein viljelty ruokakalalajimme on kuitenkin edelleen kirjolohi, jota tuotettiin 9,9 miljoonaa kiloa. MMM, ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, EUROSTAT, FAO. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä 1,1 htv, hankkeen kokonaiskustannukset , rahoituslähteinä budjetti ja EU-tiedonkeruutulot ( ) Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Aune Vihervuori ja Pekka Korhonen, Eija Nylander. 13

14 Jatkuva, joka vuosi. Kalan ulkomaankauppa -tilasto on kooste Tullin ulkomaankauppatiedoista kalatuotteiden osalta. Tilasto kuuluu Suomen virallinen tilasto -sarjaan. Kalan ulkomaankauppa -tilaston yhteydessä laaditaan laskelma kalan kulutuksesta (= kalan tarjonta ihmisravinnoksi) ja kalatuotteiden tase, joka toimitetaan Tiken ravintotaseeseen. Laaditaan kalan ulkomaankauppaan ja kulutukseen liittyviä julkaisuja. Toimitetaan tietoja työryhmille ym. Toimitetaan tiedot FAO:lle (FISHSTAT FC ja FISHSTAT DNC - tilastot). Lisäksi Eviran työryhmien jäsenyyksiä. Kalan ulkomaankauppa -tilasto 2011, kalankulutusluvut 2011 ja kalatuotteiden ravintotase 2011 valmistuivat. FAO:n tilastot toimitettu. Kalatuotteiden kulutuslaskentamenetelmiä on tarkennettu. Tullilaitos, Evira, kalataloushallinto, ammatti- ja etujärjestöt kuten Kalakauppiasliitto, KKL, Kalankasvattajaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Tilastokeskus ja muut pohjoismaiset tilastokeskukset ja myös alan yritykset sekä The Norwegian Seafood Export Council. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Aune Vihervuori 3,5 kk, Pekka Korhonen 0,5 kk, Eija Nylander 0,5 kk. Budjettirahoitus. Vuoden 2011 kalan ulkomaankauppatilasto, laskelma kalan kulutuksesta ja kalatuotteiden tase laadittiin suunnitellusti. Ne julkaistiin sekä julkaisuna että netissä Kalanjalostus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Hankkeen sisältö ja tulosten hyödyntäminen Kalajalosteiden tuotanto on tilasto Suomessa jalostetun kalan määrästä ja kalasta valmistetuista tuotteista sekä toimialan rakenteesta. EU:n tiedonkeruuasetuksen (EY 199/2008) kansalliseen ohjelmaan sisältyvä tiedonkeruu. Tilasto kuuluu myös FAO:n tilasto-ohjelmaan. Toteutettiin vuotta 2011 koskeva tiedonkeruu alkuvuodesta 2012 postikyselyn ja haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Tilasto julkaistiin loppuvuodesta tilastojulkaisuna ja PX-Webissä. 14

15 Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin joulukuussa Vuoteen 2009 verrattuna jalostukseen käytetyn kalan määrä pieneni, koska silakan ja kilohailin pakastus väheni. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Vuonna 2012 htv = 0,7 ja kokonaiskustannukset , josta EU-tiedonkeruun rahoitusta Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat lähes suunnitelmien mukaan Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Tutkimuksen (A2RECS) vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen, Anssi Ahvonen ja Leena Kytömaa. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Tilasto vapaa-ajankalastuksesta ja ravustuksesta (vapaa-ajankalastajien lukumäärät, kalastuspäivät ja saaliit). Vapaa-ajankalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Hankkeessa jatketaan tiedonkeruu- ja estimointimenetelmien kehittämistä tavoitteena entistä harhattomammat ja käyttökelpoisemmat arviot. Hanke on osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa (EY 199/2008). Tiedonkeruumenetelmää kehitettiin yhdessä tietohallinnon kanssa rakentamalla vuonna 2013 toteutettavaan seuraavaan kyselyyn sähköinen vastausmahdollisuus. Otanta sekä tiedonkeruun suunnittelu ja valmistelu, mukaan lukien sähköisen kyselyn testaaminen, tehtiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden alussa tiedotettiin tilastokyselyihin perustuen vapaa-ajankalastuksen vähenemisestä luvulla. Kyselyissä vastauskadon on todettu kasvaneen 2000-luvulla noin 35 prosentista yli 50 prosenttiin. Tämä asettaa paineita tilastointimenetelmän kehittämiselle. Ehdoton edellytys menetelmän kehittämiselle on ajantasainen henkilötunnukset sisältävä kalastuksenhoitomaksurekisteri. Rekisteri mahdollistaisi kyselyiden kohdentamisen aktiivisiin vapaa-ajankalastajiin, mikä pienentäisi vastauskatoa ja parantaisi estimaattien luotettavuutta. Pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien kalastusta voitaisiin edelleen tutkia sopivin väliajoin kyselyillä, joiden otos poimittaisiin väestörekisteristä. Osallistuttiin ICES:n WGRFS-työryhmän työskentelyyn. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Kokonaiskustannukset

16 Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan Metsästys, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. Metsästystilasto on metsästyksen ja riistasaaliiden määrää kuvaava tilasto. Tietoja käytetään mm. metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa ja tutkimuksessa. Metsästys tilaston ennakkotiedot julkaistiin kesäkuussa ja lopullinen tilasto sekä lehdistötiedote heinäkuussa Tiedot esitettiin lisäksi RKTL:n nettisivuilla ja PX-Webissä sekä Metsästäjälehdessä. Kehitettiin sähköistä tiedonkeruuta seuraavan vuoden kyselyyn. Metsäkanalintusaaliit kasvoivat edellisvuosien tasosta. Kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Riistakeskus ja sen aluetoimistot. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,12. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Taskutilasto julkaistaan joka toinen vuosi, verkkojulkaiseminen jatkuvaa. Taskutilasto on kalatalouden nykytilaa ja viime vuosien kehitystä kuvaava kokoelmatilasto. Helppokäyttöinen taskutilasto toimii osaltaan RKTL:n käyntikorttina asiakkaille. Hankkeeseen sisältyy myös RKTL:n tilaston nettisivujen kehittäminen ja ylläpito. 16

17 Kalatalous tilastoina taskutilasto julkaistiin marraskuussa Tilaston nettisivut pidettiin ajantasaisina. Tilaston nettisivujen todettiin olevan RKTL:n asiakaskunnan tärkeimpiä tiedonlähteitä. Tilastokeskus, SVT-neuvottelukunta. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,02. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taloudellinen tiedonkeruu, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Heidi Pokki, Simo Tikakoski, Pekka Korhonen, Anssi Ahvonen, Pirkko Söderkultalahti, Pentti Moilanen, Riitta Savolainen, Eija Nylander, Jarno Virtanen. Jatkuva, tiedonkeruu vuosittain. Taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastus-, vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta ja taloudellisesta kehityksestä. Taloudelliset parametrit on kuvattu EU:n tiedonkeruuasetuksessa (EY 199/2008). Tiedonkeruussa tuotetaan kunkin edellä mainitun toimialan asetuksessa määritellyt taloudelliset tiedot vaaditun luokituksen mukaisesti. Kerätyt tiedot toimitetaan EU:lle pyyntöjen mukaisesti. Tietojen keruuseen saadaan osittainen EU-rahoitus. Taloudellinen tiedonkeruu toteutettiin ja tiedot toimitettiin EU:lle suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Hanke osallistui EU-tiedonkeruun kansallisen ohjelman valmisteluun ja vuosiraportin laatimiseen. Tuloksista koostettiin Kalatalousyritysten tilinpäätös -tilasto. Taloudellisessa tiedonkeruun tuoreimmat tiedot Suomen kalataloutta koskien on julkaistu STECF:in raporteissa The 2012 Annual Economic Report on the European Fishing Fleet sekä The Economic Performance of the EU Aquaculture Sector 2012 exercise (STECF-13-03). Lisäksi tiedot on julkaistu RKTL:n selvityksessä Kalatalouden toimialakatsaus vuonna Yhteistyökumppaneita ovat Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Tullihallitus. Kansainvälinen yhteistyö STECF:in puitteissa muiden EU-jäsenmaiden ja JRC:n kanssa. 17

18 Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 3,0. Kokonaiskustannukset , josta EU:lta saatiin Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Anssi Ahvonen, Asmo Honkanen ja Lari Veneranta. Esiselvitys vuonna 1999, säännöllinen tiedonkeruu vuosina Tutkimuksen tausta ja perustelu Kalatalousbarometrin tarkoituksena oli kerätä tietoa kalaan, kalatuotteisiin ja kalatalouteen kohdistuvista käsityksistä ja odotuksista. Kalatalousbarometri kohdistui kalatalouden koko tarjonta-kysyntä -ketjuun. Kalan kysyntää edustivat kuluttajat. Tarjontaa edustivat kalastus, kalanviljely, jalostus sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppa. Samanaikaisesti sekä kuluttajille että yrityksille tehdyt kysymykset tarkastelivat mm. kalatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, mielikuvia nykyisistä ja uusista kalatuotteista sekä kielteisiä kokemuksia kalan tarjonnasta. Yritysten taloudelliset näkymät olivat erillisen tarkastelun kohteena (yritysbarometri). Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Kalatalousbarometrit-hankkeen tarkoituksena oli rakentaa mittausjärjestelmä, jolla saataisiin ajantasaista tietoa elinkeinojen ja toisaalta kuluttajien näkemysten kehityksestä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Vuodesta 2002 alkaen kuluttajia koskevia tiedonkeruiden aiheita on painotettu eri vuosien välille. Kustannussyistä kuluttajatiedot on kerätty edellisen kerran vuonna Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Kalatalousbarometrit lunastivat niille asetetut tavoitteet, ja barometrien tulokset olivat ahkerassa käytössä etenkin MMM:ssä. Tutkimuksen uutinen Kalatalousyritysten taloudellinen tilanne noudattaa yleisiä taloudellisia suhdannevaihteluita. Vahvimmin tämä näkyy jalostuksessa ja kaupassa. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen Raportteja 17 kpl, konferenssijulkaisuja 9 kpl. Referee-julkaisuja 1 kpl, muita kirjoituksia 8 kpl. Tiedotteita 16 kpl. Tilastokeskus, EK, WAPOR (World Association of Public Opinion Research). Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä 18

19 Vuosittain 0,2 0,4 htv, kokonaiskustannukset noin eur/v, rahoitettu pääosin budjettivaroin. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset Tutkimuksen katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet, ja sen vaikuttavuus oli käytettyyn panostukseen nähden vähintään kohtuullinen. Tulokset tuotettiin poikkeuksellisen nopealla aikaviiveellä, sillä yritystulokset valmistuivat yleensä noin 2 kuukautta tiedonkeruun päättymisestä. Julkaisuja mm.: Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalouden tuotebarometrit. Esitutkimus. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2000: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2001a. Fishery industry s confidence towards the near future in different levels of production chain in Finland. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennal Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2002: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. Honkanen, A Fishery Barometer Surveys Prospects for Finnish Fisheries. A paper presented in International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 Conference Proceedings. University of Wellington, August 19-22, Wellington, New Zealand Ahvonen, A., Honkanen, A Kalatalousbarometri 2003: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2004: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A., Godenhjelm, P Is Domestic Fish Superior? An Experiment of the Effects of Varied Question Wording on Consumer Survey Results In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Do fishery barometer reflect corresponding economic statistics? Teoksessa: Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, Nha Trang, Vietnam. CD. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Kalatalousbarometri 2009: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Holopainen, J Kalatalousbarometri 2011: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 5/ s. Godenhjelm, P., Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalaväittämät puntarissa havaintoja surveymittaamisen herkästä ja moninaisesta luonteesta. Helsinki, Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2000: Godenhjelm, P Kala surveylaboratoriossa. Helsinki, Tilastokeskus. Statisti 2/99. Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2000a: Validity measurement in a double split panel test An experiment in comparing domestic and foreign fish product attributes. World Association for Public Opinion Research (WAPOR). Proceedings of the Seminar Seminar of Quality Criteria in Survey Research III, Cadenabbia Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A The peculiar logic of survey questions: Domestic food superiority is not equal to foreign food inferiority. International Journal of Public Opinion Research 17: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2001: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. 19

20 Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2001a. Future threats and opportunities in Finnish fisheries A study to build up a regular follow-up data collection. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Honkanen. A. and Ahvonen, A Outlooks for Fish Supply and Demand Chain In Finland. International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 conference proceedings. University of Wellington. August Wellington, New Zealand. Honkanen, A., Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2002: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja 249: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2003: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A Economic Outlook of Finnish Fishery Enterprises in In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2005: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2006: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2008: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 10/ s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Barometer survey for the economic outlook of Finnish fishery enterprises. Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, held in Nha Trang Vietnam from July 22-25, CD-Rom Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2010: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Honkanen, A., Ahvonen, A. & Holopainen, J. 2012: Kalatalousbarometri 2012: yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 6/ s Veneranta, L., Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri puntarissa. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia s Toimialakatsaus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Jari Setälä, Heidi Pokki, Simo Tikakoski. Toistaiseksi. Toimialakatsaus on tilasto- ja muuhun tietoon perustuva katsaus kalatalouden eri toimialojen (kalastus, vesiviljely, kalanjalostus, kalakauppa) taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Julkaistiin Toimialakatsaus Kalatalouden tuotot suurenivat kaikissa yritysryhmissä vuonna Jalostuksen ja tukkukaupan tuotot nousivat eniten. Kalan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan. 20

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013

Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013 Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013 Tekijä: Taija Pöntinen (toim.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2014 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI Kalastusaluepäivä Jämsä Päivi Eskelinen 1 Päivi Eskelinen Sisältö Uudessa kalastuslaissa Lukelle säädetyt velvoitteet Tutkimuksen roolit uudessa kalastuslaissa Toimeenpanoon

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Avoin hallinto Luonnonvarakeskuksen perustamisessa ja sen jälkeen Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Luonnonvarakeskuksen perustaminen avoimen hallinnon periaatteiden näkökulmasta

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN

Lisätiedot

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kalantutkimuksen toimintakertomukset

Kalantutkimuksen toimintakertomukset Kalantutkimuksen toimintakertomukset vuodelta 2010 Toimittajat: Pirkko Laine, Kati Manninen, Petri Heinimaa, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Raimo Parmanne, Markku Pursiainen, Martti Rask ja Matti Salminen

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan. Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY.

SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan. Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY. SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY 1 Menetelmät Asiantuntijatieto: 2-osainen web-kysely 4 eri kalastajaryhmää

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot