Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen. vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen. vuodelta 2012"

Transkriptio

1 Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2012 Toimittajat: Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

2 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

3 Kuvailulehti Tekijät Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne (toimittajat) Nimeke Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomukset vuodelta 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Yksikönjohtaja Riitta Rahkonen Tiivistelmä Raportti sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön hankkeiden vuoden 2012 toimintakertomukset ja hallinnolliset loppuraportit. Tässä esitettyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista löytyvät varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista. Kunkin tutkimusalueen tai tutkimusohjelman päällikkö vastaa asianomaisen toimintakertomuksen ja loppuraportin sisällöstä. Asiasanat elintarviketalous, Itämeri, istutukset, kalavarat, poro, rakennetut joet, rapu, riistavarat, seurannat, tilastot, yhteiskunta, ympäristön tila Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Riitta Rahkonen, Muita tietoja

4 Sisällys Kuvailulehti 3 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ammattikalastus merellä, Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Ammattikalastus sisävesillä, Vesiviljelytilasto, Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Kalanjalostus, Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Metsästys, Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Taloudellinen tiedonkeruu, Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Toimialakatsaus, Kalakantaseurannat Iänmääritysmetodiikka, EU-tiedonkeruu / biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi, ja Silakka- ja kilohailikannat, Itämeren turska- ja kampelakannat, Itämeren lohi ja meritaimen, meriseuranta, Itämeri lohi, Tornionjoki, Itämeri lohi ja meritaimen, Simojoki, , loppuraportti Itämeri meritaimen, joet, , loppuraportti Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen, Siikakantojen tila merialueella, , loppuraportti Sisävesikalojen kantojen seuranta, Ahven-, hauki- ja kuhakantojen tilan arvioiminen, Oulankajoen vesistön taimen, Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma, Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta Suomen puolella, Tenojoen meritaimen, Trilateral cooperation; the Atlantic salmon in the Barents region, Pelagisten kalakantojen (mm. Itämeren silakka ja kilohaili) merkitys

5 ekosysteemissä ja niiden vuorovaikutussuhteet, , loppuraportti Ekosysteemitieto ECOKNOWS, Itämeren ekosysteemi ja silakkakantojen säätely, , loppuraportti Saimaannorpan kalanpyydyskuolemien vaikutus kannan kehitykseen, Riistakantojen seuranta Hirviseuranta, Metsäpeuraseuranta, Suurpetokantojen seuranta ja petovahingot, Merihylkeiden runsaudenseuranta, Hylkeiden kannanrakenteen ja saaliin rakenteen seuranta, Vesilintujen runsaus ja poikastuotto, Saaristolintuseuranta, Metsäriistan runsaus, Kulttuuriympäristön riistaseurannat, Porolaidunten tilan seuranta, Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan luominen, ja Suurpetojen liikkuvuus ja levittäytyminen, Susipuhelin, Elintarviketalouden tutkimusohjelma Elintarviketalouden tutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, , , Kotimaisen kirjolohen räätälöinti jalostuksen ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi, , loppuraportti Kalamassojen sivutuotevirrat, Siikatuotteiden räätälöinti kasvatetun siian rasvapitoisuuden ja rasvan laadun hallinta, , loppuraportti Kalaöljyn lisääminen siikarehuun ennen perkuuta tuotannon taloudellisuus ja tuotteen terveellisyys, , loppuraportti Uusi aalto kalankasvatuksessa 2, , loppuraportti Muikun ruokamädin tuotannon mahdollisuudet, , loppuraportti Hyvät ympäristökäytännöt Luoteis-Venäjän kalankasvatuksessa: opas, , loppuraportti Hirvisaaliin liha-arvo, Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelma, Poistokalastuksen vaikuttavuus, Kasvatuskoe kiertovesi,

6 4.13. Vesiviljelyn monipuolistaminen, Tuotantobiologiset tutkimukset, Kalan tuotelaadun parantaminen, Aquabest, Rehuaineiden kehittäminen teollisuudelle, Porotalouden kilpailukyky, Arapaiman viljely San Martinissa, Perussa, Viileävesiviljelyn kehittäminen Vietnamissa, Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma Suomalainen metsästäjä, Kalastajan identiteetti ja lohenkalastuksen muutokset, , loppuraportti Ekosysteemipalveluista luontomatkailutuotteiksi: Tapaustutkimus Merikarvian kalastuskulttuurista ja kalastusmatkailun kehityspotentiaalista, , loppuraportti Kalastuksen kestävyys ja eläinpolitiikka, Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen: tiedonkeruu ja kalastus norppa-alueilla, Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa, ja Vapaa-ajankalastuksen indikaattorit, , loppuraportti Suomi kalastaa 2009 ja Suomi kalastaa kalastustieto korvausvarojen palauttamiseksi, Coexist, Kalastuksen ja kalanviljelyn vuorovaikutukset, Kirjolohen tuotannon elinkaariarvioinnin päivitys, , loppuraportti Kalavesien tila Kalavesien tila, erillistehtävät, , Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen, Keski-Suomen järvitaimen, Lokan ja Porttipahdan kalataloustutkimukset, , , Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, , Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan, Pintavesien kalastoseuranta, Koekalastusrekisteri, Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella, Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto, Lohikalat ja ilmastonmuutos, , loppuraportti 106

7 6.12. Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma Rysistä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella, , loppuraportti Kalojen lisääntymisaluekartoitusten hyödyntäminen työkaluja rannikkoalueiden käytön suunnitteluun, , loppuraportti Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen, , loppuraportti Itämeri-tutkimusohjelma: asiantuntija- ja erillistehtävät Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset, Rannikon särkikalojen määrien arviointi, Rannikon kalojen lisääntymisalueet, Avointen rantojen (siian, muikun ja harjuksen) poikasalueet ja viimeaikainen siian rekryyttikadon todentaminen, Ilmastonmuutoksen vaikutus merialuesuunnitteluun; muutoksia rannikon kalakannoissa, Itämeren lohen M74-oireyhtymä, Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla, Itämeren tilan indikaattorit, Itämeren hyvä tila, Meristrategiadirektiivin edellyttämät seurannat rannikon kalalajit sekä merilinnut, Rakennetut joet Rakennettujen jokien hankeryhmän hallinto ja kehittäminen sekä asiantuntijatehtävät, ja Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet ja hankeryhmän erillistehtävät, ja Iijoen kalatiet, , loppuraportti Kemi-Ounasjoen lohi, Kalatiet & verkostoituminen, Kymijoen vaelluskalakannat, Uudenmaan taimen ja kalatiet, ja Toimivatko kalatiet?, Uittoperattujen jokien kunnostusten vasteet kalakannoissa, pohjaeläimistössä ja jokien ekologisissa toiminnoissa, Kainuun helmenkalastajat,

8 9. Istutustutkimusohjelma Istutustutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, erillistehtävät ja asiantuntijatehtävät, , ja / Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, , , loppuraportti Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, / Järvilohen luonnonkierron palauttamisen biologiset perusteet, , loppuraportti Eri-ikäisten saimaannieriöiden käyttö palautusistutuksissa kalastusoloiltaan erilaisissa järvissä, , loppuraportti Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus, Kalakantojen monimuotoisuus Ankeriasseuranta, Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus, Mustajoen taimenen talteenotto, Kalojen geneettinen tutkimus, / Kalojen uhanalaisuusarviointi, Merkintä, Merkintä, myynti, Raputalousohjelma Raputalousohjelman hallinto, asiantuntijatehtävät, erillistehtävät ja EIFAAC sekä Rapustrategia Raputalouden kehittymisen seuranta, Joki- ja täpläravun lisääntymislämpötilojen vertailu, Rapuruton vaikutus täplärapukantojen tilaan ja tuotantoon, Täplärapukantojen säätely ja taloudellisesti kestävä hyödyntäminen, Rapusaalisseurannat / Ammattiravustuksen parhaat tekniikat, / Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet / Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita, / Rapuvesien ja ravustuksen sosioekonomia / Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta, Riistantutkimus Suurpetojen ja hirvieläinten vuorovaikutus, Suomen karhukannan hoidon ekologiset ja sosiaaliset perusteet, Hirvieläinten liikkeet,

9 12.4. Aikaistetun metsästyksen vaikutus Ylä-Lapin hirvikantaan, Metsäpeuran elinympäristöt ja vasakuolleisuus Kalanpyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä, Itämeren hylkeiden ja ihmisen vuorovaikutus, , Taantuvat vesilintupopulaatiot, Metsähanhen metsästyskestävyys, Maatalousympäristön riista ja ekologia, Maatalousympäristön lintuindikaattori, Merilintujen syyslaskenta 2012 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, Porontutkimuksen hankeryhmä Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia, Porotokan rakenne ja tuotto, Porolaidunnus ja elinkeino osana arktista elinympäristöä ja maankäyttöä,

10 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ryhmän päällikkö Anssi Ahvonen. Ryhmän toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö RKTL:n taloudellis-yhteiskunnallisten tilastojen ja seurantojen tietojen keruu, analysointi ja julkistaminen tilastoina sekä muina tuotteina sekä samalla tilastoinnin ja kalatalouden EUtiedonkeruuohjelman säädösvelvoitteista vastaaminen. Ryhmän tärkeimmät vuoden 2012 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset Toteutettiin toimintasuunnitelman mukaiset tiedonkeruut ja tilastoinnit ja vastattiin EU:n kalataloustilastoinnin ja tiedonkeruuohjelman velvoitteista sekä muista kansainvälisistä tilastovelvoitteista. Otettiin käyttöön tilastotiedon interaktiivinen jakelupalvelu (PX-Web). Toteutettiin ensimmäiset tietokantaan integroidut sähköiset tiedonkeruut. Yhteistyötä tehdään kotimaassa mm. kalatalous- (MMM ja ELY:t) ja ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja muiden tilastontuottajien kanssa. Yhteistyöelimiä ovat mm. SVT-neuvottelukunta, MMM:n ja YM:n hallinnonalojen tilastoyhteistyöryhmä, valtion tilastotoimen yhteistyöverkosto ja LYNETtilastoryhmä. Euroopan tasolla tilastoyhteistyötä tehdään Eurostatin ja ICES:n tilastoryhmissä ja FAO:n tilastoohjelman puitteissa. Kalatalouden tiedonkeruuohjelman yhteistyötä tehdään mm. STECF:n alaisissa työryhmissä, taloudellisten tietojen suunnitteluryhmässä (PGECON), Itämeren alueen koordinaatiokokouksissa (RCM Baltic) sekä erilaisissa EU-työpajoissa ja ICES:n työryhmissä. Ryhmän henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus v Henkilötyövuodet : 7,7 htv, josta EU-tiedonkeruuohjelman osuus n 6,9 htv. Kokonaiskustannukset olivat noin 833 t, josta tiedonkeruuohjelmaan sisältyvien hankkeiden osuus n. 793 t. Rahoitusta saatiin EU:lta noin 201 t. Ryhmän vuoden 2012 toiminnan tuloksellisuus a.) Arvio ryhmän vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Tilastojen itse asetetuissa tuotantoaikatavoitteissa oli joitakin viiveitä johtuen lähinnä henkilöstön lyhennetystä työajasta. Kaikkiin virallisiin EUtilastoinnin ja EU-tiedonkeruun velvoitteisiin ja tietopyyntöihin kuitenkin vastattiin pyydetyllä tavalla ja annetuissa aikatauluissa. b.) Ryhmän toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Tilastotuotannon tuloksellisuus kasvoi, sillä tilastotiedot olivat aikaisemman lisäksi saatavilla vuodesta 2012 alkaen myös tietokantapalvelusta (PX-Web). Vaikuttavuuden voidaan katsoa olevan hyvä, sillä RKTL:n tilastoja ja tilastojulkaisuja käytettiin eniten kaikista RKTL:n nettipalvelun julkaisu- tai palveluryhmistä. Tilastotiedot ja -julkistukset olivat laajasti referoituja mediassa. Tilastotiedot ovat saavuttaneet vakiintuneen ja hyväksytyn aseman toimialan informaatioperustana. c.) Arvio vuoden 2012 budjetin sekä tulo-, käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoitteiden toteutumisesta: Tulo- ja käyttöjäämätoteumat (yhdessä) olivat suunnitellulla tasolla. 10

11 1.1. Ammattikalastus merellä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen. Jatkuva. EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen toimittamaan vuosittain saalistilastot niiden alusten nimellissaaliista, jotka on rekisteröity Suomessa tai purjehtivat Suomen lipun alla (EU:n neuvoston asetus N:o 3880/91). EU:n lisäksi ko. tilastotietoja toimitetaan mm. ICES:lle, FAO:lle ja OECD:lle. Hanke liittyy EU:n tiedonkeruuohjelmaan. Tilastotietoja toimitettiin Eurostatille, ICES:lle, FAO:lle, OECD:lle ja Tilastokeskukseen annetuissa aikatauluissa. Lisäksi tehtiin lukuisia saalisaineistoihin liittyviä tilastoselvityksiä sekä RKTL:n ulkopuolisten asiakkaiden että RKTL:n tutkijoiden käyttöön ja vastattiin EU-tiedonkeruupyyntöihin. Tuotettiin tilastojulkaisu pdf-muodossa: Ammattikalastus merellä 2011 (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2/ s.) ja julkaistiin keskeiset tilasto PX Web -tilastotietokannassa. Tiedotteita julkaistiin kaksi: vuoden 2011 saaliin ennakkoarviosta tammikuussa 2012 ja vuoden 2011 saaliista toukokuussa Ammattikalastajille suunnattu artikkeli julkaistiin Kalastaja-lehdessä syksyllä Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2011 oli 120 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 98 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin kilohailista, turskasta, kuoreesta, ahvenesta, lahnasta ja siiasta. Saaliin tuottaja-arvo oli 32 miljoonaa euroa. Merialueen ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM, Tilastokeskus, SYKE, Helsingin yliopisto, Eurostat, FAO, ICES, EU. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 1,27. Kustannuksia euroa. Rahoituslähteet EU-tiedonkeruu ( ), valtion budjetti. Tavoitteet toteutuivat Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. 11

12 Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti -tilasto on ensikäden ostotiedoista laadittava tilasto, joka jakautuu hinta- ja määrätietoihin. Sille on EU-velvoitteiden mukainen tilastointivelvoite. Se on elinkeinokalatalouden keskeisiä perustilastoja, jolla on laaja käyttäjäkunta. Hanke on myös osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa. Kalan tuottajahinnat tilasto ja lehdistötiedote julkaistiin suunnitelman mukaisesti huhtikuussa Lisäksi tiedot esitettiin nettisivuilla ja PX-Webissä. Silakan tuottajahinnat nousivat. Kirjolohen hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat MMM, ELY-keskukset, Suomen Kalankasvattajaliitto sekä noin 20 kalatukkukauppaa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat EU ja Eurostat. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuodet 0,43. Kokonaiskustannukset Rahoitus: EU-tiedonkeruu ja budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Ammattikalastus sisävesillä, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen ja Pekka Korhonen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi (parilliset vuodet). Tilasto sisävesien ammattikalastuksesta. Tilastossa esitetään sisävesien ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saaliit. Ammattikalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta ammattikalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Tilasto on osa FAO:n tilasto-ohjelmaa. Tilastoa ei laadittu vuodelta Vuoden 2012 tilaston otanta ja tiedonkeruu suunniteltiin vuoden 2012 lopussa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Pentti Moilanen 0,2 kk, Pekka Korhonen 0,2 kk. Budjettirahoitus. 12

13 Vuoden 2012 tilaston valmistelu tehtiin suunnitellusti Vesiviljelytilasto, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Riitta Savolainen, muu henkilökunta: Pentti Moilanen, Maija Pellinen. Jatkuva. Tuotetaan tilastotieto Suomessa viljeltyjen kalojen ja rapujen tuotannosta (EY 762/2008) sekä hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Vesiviljelytilasto sisältää ruokakala- ja poikastuotannon määrän lajeittain ja alueittain, arviot tilastointivuonna toiminnassa olleiden kalanviljely-yritysten ja - laitosten sekä luonnonravintolammikkoviljelijöiden määristä, tuotantotilojen määristä ja ruokakalanja poikastuotannon arvosta. Tietoja käytetään mm. kalatalouden ja toimialan kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksessa. Tilasto on myös osa muita kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä tuottaa tietoja kalatalouden EU- tiedonkeruuohjelmaan (EY199/2008). Laadittiin Vesiviljely julkaisu. Annettiin tiedot FAO:n ja EUROSTATin tilastoihin. Laadittiin MMM:lle raportti hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Osallistuttiin EUtiedonkeruuprojektin vesiviljelyä koskevaan osuuteen. Siian ruokakalantuotanto kasvoi huomattavasti vuonna Viljellyn siian tuotanto oli 1,2 miljoonaa kiloa, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna Tärkein viljelty ruokakalalajimme on kuitenkin edelleen kirjolohi, jota tuotettiin 9,9 miljoonaa kiloa. MMM, ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, EUROSTAT, FAO. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä 1,1 htv, hankkeen kokonaiskustannukset , rahoituslähteinä budjetti ja EU-tiedonkeruutulot ( ) Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Aune Vihervuori ja Pekka Korhonen, Eija Nylander. 13

14 Jatkuva, joka vuosi. Kalan ulkomaankauppa -tilasto on kooste Tullin ulkomaankauppatiedoista kalatuotteiden osalta. Tilasto kuuluu Suomen virallinen tilasto -sarjaan. Kalan ulkomaankauppa -tilaston yhteydessä laaditaan laskelma kalan kulutuksesta (= kalan tarjonta ihmisravinnoksi) ja kalatuotteiden tase, joka toimitetaan Tiken ravintotaseeseen. Laaditaan kalan ulkomaankauppaan ja kulutukseen liittyviä julkaisuja. Toimitetaan tietoja työryhmille ym. Toimitetaan tiedot FAO:lle (FISHSTAT FC ja FISHSTAT DNC - tilastot). Lisäksi Eviran työryhmien jäsenyyksiä. Kalan ulkomaankauppa -tilasto 2011, kalankulutusluvut 2011 ja kalatuotteiden ravintotase 2011 valmistuivat. FAO:n tilastot toimitettu. Kalatuotteiden kulutuslaskentamenetelmiä on tarkennettu. Tullilaitos, Evira, kalataloushallinto, ammatti- ja etujärjestöt kuten Kalakauppiasliitto, KKL, Kalankasvattajaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Tilastokeskus ja muut pohjoismaiset tilastokeskukset ja myös alan yritykset sekä The Norwegian Seafood Export Council. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Aune Vihervuori 3,5 kk, Pekka Korhonen 0,5 kk, Eija Nylander 0,5 kk. Budjettirahoitus. Vuoden 2011 kalan ulkomaankauppatilasto, laskelma kalan kulutuksesta ja kalatuotteiden tase laadittiin suunnitellusti. Ne julkaistiin sekä julkaisuna että netissä Kalanjalostus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Hankkeen sisältö ja tulosten hyödyntäminen Kalajalosteiden tuotanto on tilasto Suomessa jalostetun kalan määrästä ja kalasta valmistetuista tuotteista sekä toimialan rakenteesta. EU:n tiedonkeruuasetuksen (EY 199/2008) kansalliseen ohjelmaan sisältyvä tiedonkeruu. Tilasto kuuluu myös FAO:n tilasto-ohjelmaan. Toteutettiin vuotta 2011 koskeva tiedonkeruu alkuvuodesta 2012 postikyselyn ja haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Tilasto julkaistiin loppuvuodesta tilastojulkaisuna ja PX-Webissä. 14

15 Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin joulukuussa Vuoteen 2009 verrattuna jalostukseen käytetyn kalan määrä pieneni, koska silakan ja kilohailin pakastus väheni. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Vuonna 2012 htv = 0,7 ja kokonaiskustannukset , josta EU-tiedonkeruun rahoitusta Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat lähes suunnitelmien mukaan Vapaa-ajankalastus ja ravustus, Tutkimuksen (A2RECS) vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen, Anssi Ahvonen ja Leena Kytömaa. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Tilasto vapaa-ajankalastuksesta ja ravustuksesta (vapaa-ajankalastajien lukumäärät, kalastuspäivät ja saaliit). Vapaa-ajankalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Hankkeessa jatketaan tiedonkeruu- ja estimointimenetelmien kehittämistä tavoitteena entistä harhattomammat ja käyttökelpoisemmat arviot. Hanke on osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa (EY 199/2008). Tiedonkeruumenetelmää kehitettiin yhdessä tietohallinnon kanssa rakentamalla vuonna 2013 toteutettavaan seuraavaan kyselyyn sähköinen vastausmahdollisuus. Otanta sekä tiedonkeruun suunnittelu ja valmistelu, mukaan lukien sähköisen kyselyn testaaminen, tehtiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden alussa tiedotettiin tilastokyselyihin perustuen vapaa-ajankalastuksen vähenemisestä luvulla. Kyselyissä vastauskadon on todettu kasvaneen 2000-luvulla noin 35 prosentista yli 50 prosenttiin. Tämä asettaa paineita tilastointimenetelmän kehittämiselle. Ehdoton edellytys menetelmän kehittämiselle on ajantasainen henkilötunnukset sisältävä kalastuksenhoitomaksurekisteri. Rekisteri mahdollistaisi kyselyiden kohdentamisen aktiivisiin vapaa-ajankalastajiin, mikä pienentäisi vastauskatoa ja parantaisi estimaattien luotettavuutta. Pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien kalastusta voitaisiin edelleen tutkia sopivin väliajoin kyselyillä, joiden otos poimittaisiin väestörekisteristä. Osallistuttiin ICES:n WGRFS-työryhmän työskentelyyn. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Kokonaiskustannukset

16 Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan Metsästys, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. Metsästystilasto on metsästyksen ja riistasaaliiden määrää kuvaava tilasto. Tietoja käytetään mm. metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa ja tutkimuksessa. Metsästys tilaston ennakkotiedot julkaistiin kesäkuussa ja lopullinen tilasto sekä lehdistötiedote heinäkuussa Tiedot esitettiin lisäksi RKTL:n nettisivuilla ja PX-Webissä sekä Metsästäjälehdessä. Kehitettiin sähköistä tiedonkeruuta seuraavan vuoden kyselyyn. Metsäkanalintusaaliit kasvoivat edellisvuosien tasosta. Kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Riistakeskus ja sen aluetoimistot. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,12. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Taskutilasto julkaistaan joka toinen vuosi, verkkojulkaiseminen jatkuvaa. Taskutilasto on kalatalouden nykytilaa ja viime vuosien kehitystä kuvaava kokoelmatilasto. Helppokäyttöinen taskutilasto toimii osaltaan RKTL:n käyntikorttina asiakkaille. Hankkeeseen sisältyy myös RKTL:n tilaston nettisivujen kehittäminen ja ylläpito. 16

17 Kalatalous tilastoina taskutilasto julkaistiin marraskuussa Tilaston nettisivut pidettiin ajantasaisina. Tilaston nettisivujen todettiin olevan RKTL:n asiakaskunnan tärkeimpiä tiedonlähteitä. Tilastokeskus, SVT-neuvottelukunta. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,02. Kokonaiskustannukset Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Taloudellinen tiedonkeruu, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Heidi Pokki, Simo Tikakoski, Pekka Korhonen, Anssi Ahvonen, Pirkko Söderkultalahti, Pentti Moilanen, Riitta Savolainen, Eija Nylander, Jarno Virtanen. Jatkuva, tiedonkeruu vuosittain. Taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastus-, vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta ja taloudellisesta kehityksestä. Taloudelliset parametrit on kuvattu EU:n tiedonkeruuasetuksessa (EY 199/2008). Tiedonkeruussa tuotetaan kunkin edellä mainitun toimialan asetuksessa määritellyt taloudelliset tiedot vaaditun luokituksen mukaisesti. Kerätyt tiedot toimitetaan EU:lle pyyntöjen mukaisesti. Tietojen keruuseen saadaan osittainen EU-rahoitus. Taloudellinen tiedonkeruu toteutettiin ja tiedot toimitettiin EU:lle suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Hanke osallistui EU-tiedonkeruun kansallisen ohjelman valmisteluun ja vuosiraportin laatimiseen. Tuloksista koostettiin Kalatalousyritysten tilinpäätös -tilasto. Taloudellisessa tiedonkeruun tuoreimmat tiedot Suomen kalataloutta koskien on julkaistu STECF:in raporteissa The 2012 Annual Economic Report on the European Fishing Fleet sekä The Economic Performance of the EU Aquaculture Sector 2012 exercise (STECF-13-03). Lisäksi tiedot on julkaistu RKTL:n selvityksessä Kalatalouden toimialakatsaus vuonna Yhteistyökumppaneita ovat Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Tullihallitus. Kansainvälinen yhteistyö STECF:in puitteissa muiden EU-jäsenmaiden ja JRC:n kanssa. 17

18 Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 3,0. Kokonaiskustannukset , josta EU:lta saatiin Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti Kalatalousbarometrit, , loppuraportti Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Anssi Ahvonen, Asmo Honkanen ja Lari Veneranta. Esiselvitys vuonna 1999, säännöllinen tiedonkeruu vuosina Tutkimuksen tausta ja perustelu Kalatalousbarometrin tarkoituksena oli kerätä tietoa kalaan, kalatuotteisiin ja kalatalouteen kohdistuvista käsityksistä ja odotuksista. Kalatalousbarometri kohdistui kalatalouden koko tarjonta-kysyntä -ketjuun. Kalan kysyntää edustivat kuluttajat. Tarjontaa edustivat kalastus, kalanviljely, jalostus sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppa. Samanaikaisesti sekä kuluttajille että yrityksille tehdyt kysymykset tarkastelivat mm. kalatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, mielikuvia nykyisistä ja uusista kalatuotteista sekä kielteisiä kokemuksia kalan tarjonnasta. Yritysten taloudelliset näkymät olivat erillisen tarkastelun kohteena (yritysbarometri). Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Kalatalousbarometrit-hankkeen tarkoituksena oli rakentaa mittausjärjestelmä, jolla saataisiin ajantasaista tietoa elinkeinojen ja toisaalta kuluttajien näkemysten kehityksestä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Vuodesta 2002 alkaen kuluttajia koskevia tiedonkeruiden aiheita on painotettu eri vuosien välille. Kustannussyistä kuluttajatiedot on kerätty edellisen kerran vuonna Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Kalatalousbarometrit lunastivat niille asetetut tavoitteet, ja barometrien tulokset olivat ahkerassa käytössä etenkin MMM:ssä. Tutkimuksen uutinen Kalatalousyritysten taloudellinen tilanne noudattaa yleisiä taloudellisia suhdannevaihteluita. Vahvimmin tämä näkyy jalostuksessa ja kaupassa. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen Raportteja 17 kpl, konferenssijulkaisuja 9 kpl. Referee-julkaisuja 1 kpl, muita kirjoituksia 8 kpl. Tiedotteita 16 kpl. Tilastokeskus, EK, WAPOR (World Association of Public Opinion Research). Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä 18

19 Vuosittain 0,2 0,4 htv, kokonaiskustannukset noin eur/v, rahoitettu pääosin budjettivaroin. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset Tutkimuksen katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet, ja sen vaikuttavuus oli käytettyyn panostukseen nähden vähintään kohtuullinen. Tulokset tuotettiin poikkeuksellisen nopealla aikaviiveellä, sillä yritystulokset valmistuivat yleensä noin 2 kuukautta tiedonkeruun päättymisestä. Julkaisuja mm.: Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalouden tuotebarometrit. Esitutkimus. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2000: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2001a. Fishery industry s confidence towards the near future in different levels of production chain in Finland. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennal Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2002: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. Honkanen, A Fishery Barometer Surveys Prospects for Finnish Fisheries. A paper presented in International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 Conference Proceedings. University of Wellington, August 19-22, Wellington, New Zealand Ahvonen, A., Honkanen, A Kalatalousbarometri 2003: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2004: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A., Godenhjelm, P Is Domestic Fish Superior? An Experiment of the Effects of Varied Question Wording on Consumer Survey Results In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Do fishery barometer reflect corresponding economic statistics? Teoksessa: Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, Nha Trang, Vietnam. CD. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L Kalatalousbarometri 2009: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Holopainen, J Kalatalousbarometri 2011: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 5/ s. Godenhjelm, P., Ahvonen, A. & Honkanen, A Kalaväittämät puntarissa havaintoja surveymittaamisen herkästä ja moninaisesta luonteesta. Helsinki, Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2000: Godenhjelm, P Kala surveylaboratoriossa. Helsinki, Tilastokeskus. Statisti 2/99. Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2000a: Validity measurement in a double split panel test An experiment in comparing domestic and foreign fish product attributes. World Association for Public Opinion Research (WAPOR). Proceedings of the Seminar Seminar of Quality Criteria in Survey Research III, Cadenabbia Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A The peculiar logic of survey questions: Domestic food superiority is not equal to foreign food inferiority. International Journal of Public Opinion Research 17: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2001: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. 19

20 Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2001a. Future threats and opportunities in Finnish fisheries A study to build up a regular follow-up data collection. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET CD-ROM. Honkanen. A. and Ahvonen, A Outlooks for Fish Supply and Demand Chain In Finland. International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 conference proceedings. University of Wellington. August Wellington, New Zealand. Honkanen, A., Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2002: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja 249: Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2003: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A Economic Outlook of Finnish Fishery Enterprises in In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2005: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri 2006: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja s. Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2008: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 10/ s. Honkanen, A. & Ahvonen, A Barometer survey for the economic outlook of Finnish fishery enterprises. Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, held in Nha Trang Vietnam from July 22-25, CD-Rom Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L Kalatalousbarometri 2010: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/ s. Honkanen, A., Ahvonen, A. & Holopainen, J. 2012: Kalatalousbarometri 2012: yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 6/ s Veneranta, L., Honkanen, A. & Ahvonen, A Kalatalousbarometri puntarissa. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia s Toimialakatsaus, Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Jari Setälä, Heidi Pokki, Simo Tikakoski. Toistaiseksi. Toimialakatsaus on tilasto- ja muuhun tietoon perustuva katsaus kalatalouden eri toimialojen (kalastus, vesiviljely, kalanjalostus, kalakauppa) taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Julkaistiin Toimialakatsaus Kalatalouden tuotot suurenivat kaikissa yritysryhmissä vuonna Jalostuksen ja tukkukaupan tuotot nousivat eniten. Kalan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan. 20

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Anssi Ahvonen, Heidi Pokki & Jarno Virtanen RKTL:n tutkimuspäivät - Tampere 24.-25.11.2014 Esityksen rakenne Kalataloustilastojen kansainvälinen

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013

Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013 Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013 Tekijä: Taija Pöntinen (toim.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

RKTL:n Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön toimintakertomus 2014

RKTL:n Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön toimintakertomus 2014 RKTL:n Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön toimintakertomus 2014 Taija Pöntinen (toim.) Kirjoittajat: Taija Pöntinen (toim.) Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Julkaisija: Luonnonvarakeskus (Luke),

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2015 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,

Lisätiedot