Mikko Sinko. suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä. Ennakointi ON innovointia!

Transkriptio

1 Informo FINVAn asiakaslehti 1/ Ennakointi ON innovointia! Finanssialan sääntely kiristyy ja finanssivalvonta vahvistuu Euroopassa Mikko Sinko suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä Koulutustarjontamme löytyy sivuilta Informo 1/2011 1

2 Sisältö Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta FINVA järjesti luennoitsijoille suunnatun aamupäivän. Tilaisuuteen oli kutsuttu luennoitsijoita, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksestaan sosiaaliseen mediaan. S.9. Kuva Teppo Jokinen Tutustu monipuoliseen koulutustarjontaamme! S Ennakointi ON innovointia! Kuva Teppo Jokinen Ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen. Professori Markku Wilenius ja FINVA toteuttavat yhteistyössä ennakointivalmennuksen. S.10. Dynamiikkaa ryhmään! Kuvat Teppo Jokinen 4 Suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä 8 OTTI-koulutukset päässeet vauhtiin 9 Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta 10 Ennakointi ON innovointia! 12 Dynamiikkaa ryhmään! 13 FINVAn koulutuskalenteri 22 Mistä rahat hyvinvointipalveluihin? 23 Kolumni: Teemu Jokela 24 Finanssialan sääntely kiristyy ja finanssivalvonta vahvistuu Euroopassa 28 F-SHAPE-hanke tutkii henkilökohtaisia oppimisen tiloja 29 Bulevardilla Näyttelijä Elina Stirkkinen sai VTS-asiantuntijat innostumaan. S Informo 1/2011

3 INFORMO 1/2011 Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen puh Toimitus Paula Hämäläinen puh Bulevardi Helsinki puh faksi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2011 Sinnikkyydellä ja rohkeudella menestystä On aina ilo lukea suomalaisista menestystarinoista maailmalla. Suomalaisia menestyneitä yritysjohtajia kyllä löytyy, mutta vakuutusalalla harvinaisemmin. Tästä lehdestä voimme kuitenkin lukea huikean tarinan siitä, miten parin vuoden Lontoon keikasta tuleekin Mikko Sinkolle elämäntehtävä ja kokonaisen uuden bisneksen alku. Sinkon tarinassa kuten niin monessa muussakin menestystarinassa korostuu sinnikkyys ja peräänantamattomuus, rohkeus lähteä uusille urille, innostus työhön sekä ripaus onnea ja sattumaa. Sinkon tarina on myös erinomainen opetus siitä, kuinka virheistä voi oppia ja kääntää ne menestykseksi. Sinnikkyyttä, rohkeutta ja uudenlaista ajattelua tarvitaan edelleen. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta sitä voi ennakoida ja siihen voi vaikuttaa. Tulevaisuuden tutkijan, professori Markku Wileniuksen mukaan ennakointia tulisi tehdä laajasti, ei vain omaan toimialaan katsoen. Saadut näkemykset pitäisi viedä myös käytäntöön. Kuva Teppo Jokinen Uudenlaisia ratkaisuja kaivataan myös harmaantuvan hyvinvointiyhteiskuntamme alati kasvavien terveyden- ja vanhushuollon menojen rahoittamiseen. Voisiko pohjoismainen hyvinvointivaltio olla menestystarina maailmalla? Sosiaalisen median myötä siirrymme aineettomaan maailmaan, mikä mahdollistaa vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteisöllisyyden ja osaamisen jakamisen. Tämä asettaa meille haasteita, mutta antaa meille myös huikeita mahdollisuuksia. Hannele Ikonen FINVAn puhelin- ja faksinumerot muuttuneet FINVAn lankapuhelinnumerot ovat muuttuneet. Uudet numerot ovat 0404-alkuisia. Vaihteen numero on Uusi faksinumero on Uudet, tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme GSM-numerot pysyvät entisellään. Informo 1/2011 3

4 4 Informo 1/2011

5 Teksti: Paula Hämäläinen Kuvat: Teppo Jokinen ja Kati Hankala Suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä on osa Suomen vakuutushistoriaa Suomalainen sisu henkilöityy Compren Mikko Sinkoon. Uskallus tarttua run-offiin on kantanut pitkälle. Compre Holdings Limitedin puheenjohtaja Mikko Sinkosta huokuu tietotaito. Hänen uransa vakuutusalalla alkoi 1960-luvun lopulla, ja yli neljänkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua. Sinkoa kuunnellessa palaa aikamatkalle 1970-luvulta lähtien. Samalla avautuvat jälleenvakuuttamisen taustat. Lontoo näyttäytyi houkuttelevana Mikko Sinko työskenteli 1960-luvun lopusta 1980-luvun alkuun Aurassa luvulla Lontoo alkoi houkutella suomalaisiakin vakuutusyhtiöitä päämarkkinapaikkana. Nämä lähtivät mukaan tuolloin muotiin tulleeseen kansainvälistymiseen. Jos halusi olla arvostettu, piti olla mukana Lontoossa luvun puolivälissä suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden bisneksestä tulikin lähes puolet ulkomailta. Tämän oli saanut aikaan kotimainen markkinaosuustaistelu. Yhtiöt olivat vakavaraisia, mutta kotimaassa kasvumahdollisuudet olivat rajalliset. Erikoista oli, että tuolloin kotimaisen vahinkovakuutuksen markkinaosuuteen laskettiin myös ulkomailta saatu jälleenvakuutuksen maksutulo. Mikko Sinko on näyttänyt työllään ja sinnikkyydellään, että suomalaisfirma pärjää Lontoon cityammattilaisille. Kun markkinaosuuksia oli vaikea kasvattaa kotimaassa, haettiin kasvu ulkomailta. Kun eräs tunnettu aktuaari innostui jälleenvakuuttamisesta, ajateltiin, että ulkomaisen bisneksen täytyy olla kannattavaa. Sinkon tarina muistuttaa kuulijaa siitä, että ei pidä lannistua ja virheistä voi myös oppia luvun puolivälissä alkoi kuitenkin olla jo aika paljon huolestumista ilmassa. Teollisuusvakuutus ja Tapiola alkoivat kysyä englantilaisten tytäryhtiöiden johdolta asiain tilasta enemmän, mutta eivät saaneet vastauksia. Yhtiöt fuusioituivat vuonna 1984, ja Lontooseen haluttiin suomalainen johtaja paikalle. Ajatuksena oli, että suomalainen johtaja koordinoisi fuusiota. Tavoitteena oli päästä käsiksi entistä isompaan ja parempaan bisnekseen. Sinko oli tuolloin töissä Fennian edeltäjässä, Yrittäjäin Vakuutuksessa ulkomaan toimintojen johtajana. Kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä Lontooseen, hän oli omien sanojensa mukaan nuori ja innokas. Kaupunki ja haasteet kiinnostivat, ja ajatuksena oli parin, kolmen vuoden pesti. Into vaihtui realismiksi Jo muutaman kuukauden jälkeen selvisi, että emoyhtiöissä ei ollut tiedetty asioiden todellista tilaa. Suomalaisten omistajien näkökulmasta bisnes oli siihen saakka näyttänyt kannattavalta, kun Lontoon yhtiöiden volyymi oli ollut suuri ja kassavirta hyvä. Suomessa ei tuolloin vielä täysin ymmärretty jälleenvakuutuksen luonnetta eikä sen pitkähäntäisyydestä johtuvaa tuloksen hidasta selviämistä. Ei myöskään tajuttu kansainvälisen jälleenvakuutusmarkkinan, varsinkaan Lontoon, luonnetta. Jälkikäteen voi tuntua loogiselta, että isot, vakiintuneet yhtiöt saivat parhaat palat. Markkinan marginaalissa toimivat pienet ulkomaiset tytäryhtiöt saivat tyytyä siihen, mitä isoille ei saatu kaupaksi. Tuona aikana suomalaiset kuitenkin olivat samassa veneessä monien muiden kanssa eikä yhtiöiden fiksuutta voi mitenkään kyseenalaistaa. Into vaihtui Lontoossa realismiksi, ja ajateltu uuden kehittäminen vaihtui vanhojen sotkujen selvittämiseksi. Sinko kertoo avoimesti katuneensa ratkaisua jättää kotimaa, eikä aluksi ollut muutenkaan helppoa. Perhe kuitenkin tuki ja hitsautui entisestään. Myös luonteenlaadusta oli hyötyä. Sisu ei antanut periksi palata maitojunalla Suomeen, Sinko kertoo. Informo 1/2011 5

6 Sisu ei antanut periksi palata maitojunalla Suomeen. Ei auttanut muu kuin alkaa selvittää tuolloisen FIGREn tilannetta tappioineen ja miettiä, miten tilanteesta päästään ylöspäin. Tilannetta selvittämään perustettiin oma, erillinen hallintoyhtiö, Compre Administrators. Koko myöhempi run-offiin perustuva bisnesidea alkunsa. Tuolloin ei vielä käytetty termiä run-off eikä tiedetty juuri mitään sen laajuudesta markkinoilla eikä mahdollisesta palvelujen tarpeesta. Sitä oli kuitenkin alkajaisiksi runsaasti omasta takaa nimittäin fuusioituneiden yhtiöiden vanhat vakuutuskannat. Visiona oli, että näin erikoistumalla saadaan omat asiat hoidetuksi tehokkaasti pois alta ja siinä syntyvää ammattitaitoa voidaan myydä myöhemmin muille. Vahva usko run-offiin Run-off ei suinkaan herättänyt innostusta viidenkymmenen työntekijän yhtiössä. Eihän run-off tuohon aikaan ollut muutenkaan suosikkipuheenaiheita, vaan joissain tilanteissa oli ehkä helpompaa peitellä vaikeuksia. Sinkon ajatuksissa kuitenkin oli, että muillakin täytyy olla samankaltaisia ongelmia pinnan alla. Tilanne räjähtikin yleisesti Lontoossa 1990-luvun alussa. FIGRE laitettiin run-offiin ensimmäisten joukossa markkinoilla ja ensimmäisenä suomalaisomisteisena yhtiönä silloin alkaneessa run-off-aallossa. Kun ammattitaito run-offeista oli kasvanut, oli aika alkaa myydä sitä muillekin. Sinko ehdottikin tätä johdolle. Yleisestä suhtautumisesta kertoi vastaanotto, joka ei ollut mitä suotuisin. Sitkeälle Sinkolle riitti kuitenkin tullut vastaus: Jos haluat ja vakaasti uskot, tehdään sitten niin. Tämä johti siihen, että Sinko perusti kolmen brittikollegansa kanssa uuden omistusyhtiön, Compre Holdingsin. Se osti Compre Administratorsin osake-enemmistön Teollisuusvakuutukselta ja Tapiolalta. Näistä perustajakumppaneista on kaksi yhä Compressa, Ken Davies ja Nick Steer. Mikko Sinkon tarina kertoo päättäväisyydestä, innovatiivisuudesta ja yhteistyötaidoista. Davies oli Sinkolle tuttu Teollisuusvakuutuksen tytäryhtiöstä, ja Davies puolestaan tunsi Steerin. Kumpikin toimii yhä johtotehtävissä, ja itse asiassa Steerista on tulossa Sinkon seuraajana koko yhtiöryhmän johtaja ja suurin henkilöomistaja meneillään olevien uudelleenjärjestelyjen kautta. Kun Sinko kertoo kollegoistaan, hänestä huomaa arvostuksen niin kumppaneitaan, työtovereitaan kuin yhteistyötahoja kohtaan. Ylipäänsä ihmisläheisyys ja ihmisten arvostus huokuvat puheissa. Vuonna 1994 Compre Holdings osti loputkin hallintoyhtiön osakkeet ja vakuutusyhtiö FIGREn. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä ei ollut vielä kokemuksia siitä, että yksityishenkilöt ostavat perinteikkään vakuutusyhtiön. Tuolloin tuntui oudolta, että institutionaaliset omistajat Teollisuusvakuutus ja Tapiola korvattaisiin yksityishenkilöillä. Taustalla olivat olleet vielä aiempina osaomistajina perinteikkäät Aura, Pohja, A-vakuutus, Turva ja Varma. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin. Sinkon täytyi saada vakuuttumaan 58 päätöksentekijää Suomessa ja Englannissa suunnitelman järkevyydestä, mukaan lukien 6 Informo 1/2011

7 valvontaviranomaiset, ennen kuin yrityskauppa saattoi toteutua. Tähän kului kaikkinensa 1,5 vuotta. Lopputulos oli toivottu: miehet saivat yhtiön ostettua. Sinkon tarinan kuulijana tulee mieleen, että ei pidä lannistua ja virheistä voi oppia. Ei pidä kuitenkaan luulla, että Sinko nostaisi itseään jollain tavoin jalustalle. Päinvastoin, hän kertoo aiheesta jalat maassa ja erittäin nöyrästi. Palkintosijoja ei jaeta eikä sormea heristellä. Suomalaisena erottui Lontoossa Miten sitten suomalaisuus näyttäytyi vieraalla maalla? Alussa ei ollut aina helppoa paikallisista erottuvana. Vaikka Compre on brittifirma, sitä pidettiin suomalaisena. Se ei ollut tuohon aikaan valttikortti vaan yleisesti ihmeteltiin, mitä suomalaisfirma luulee pystyvänsä tarjoamaan Lontoon cityammattilaisille, Sinko kertoo. Kovalla työllä pystyttiin murtamaan ajatusmaailmaa ja verkot kasvoivat entisestään. Compre oli ensin hallinto- ja palveluyritys, jonka pääasiakas oli FIGRE. Tämä oli osa Compren ostamiseen liittyvää sopimusta. Sitten alkoi tulla muuta bisnestä Suomesta. Pinnan alla kyteneet sotkut Lontoon päässä kaipasivat selvittelyä. Vähitellen yhtiö sai asiakkaita myös muista maista ja Lontoon markkinoilta. FIGREn ostaminen oli iso edistysaskel ja uskottavuustekijä. Suomessa herättiinkin kansainvälisen jälleenvakuutuksen katastrofaaliseen tilanteeseen luvun vaihteessa nopeammin kuin muissa pohjoismaissa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Lähes kaikkien suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden taseissa oli merkittävä määrä jälleenvakuutusriskejä. Tilannetta alettiin purkaa aggressiivisesti hyvien run-off-organisaatioiden avulla. Riskien rajaamiseksi jälleenvakuutuskannat siirrettiin erillisiin yhtiöihin. Esimerkiksi Pohjola perusti Bothnia Internationalin, Tapiola Alman ja Teollisuusvakuutus Patria Ren. Sampo oli jo aiemmin perustanut Sampo Internationalin jälleenvakuutusbisnestä varten. Tästä tehtiin ryhmän run-off-yhtiö, joka nimettiin ST Internationaliksi. Compre on ostanut näistä muut paitsi Alman. Jälleenvakuutuksen määrätietoinen saneeraus ja suurten riskien ja epävarmuuden eliminointi on merkittävä saavutus Suomen vakuutustoiminnan historiassa. On ihailtavaa, että se pystyttiin tekemään pääosin keskellä 1990-luvun lamaa, alan omin voimin ja ilman yhteiskunnan tukea. Interaktiivinen, dynaaminen ja innovatiivinen Lontoo Compressa on yhä yhteensä noin viisikymmentä työntekijää, Lontoon lisäksi nyt myös Helsingissä, Tukholmassa, Malmössa ja Baselissa. Lontoon alkutaipaleelta vuodelta 1984 jäljellä ovat enää Sinko ja Ken Davies. Kuva: Kati Hankala Sinko kertoo, että vuosien aikana työntekijöiden koulutustaso ja kielitaito ovat kasvaneet. Hän pitääkin tämän päivän työntekijöitä motivoituneina korkean tason ammattilaisina, mikä heijastaa omalta osaltaan Sinkon arvostusta comprelaisia kohtaan. Jos suomalaisuus herätti Lontoossa kulmien kurtistelua vielä 1990-luvun puolivälissä, tilanne on ehtinyt muuttua. Yhteistyökumppanien määrä on laajennut vuosien aikana. Sinko kehuu Lontoon ilmapiiriä, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa muutokseen. Lontoossa innovointi on helppoa, kun alan toimijat työskentelevät lähellä toisiaan. Voi soittaa yhteistyökumppanille ja sopia tapaamisen vaikka vain kymmenen minuutin kuluttua. Asiat edistyvät vauhdilla ja tavata voi vaikka työpäivän jälkeenkin. Sinkon sanoissa vilisee interaktiivisuus, dynaamisuus ja innovatiivisuus, kun hän kertoo Lontoosta. Vielä yhtenä esimerkkinä muutoksesta Sinko muistaa 1970-luvun lopun koulutuksen Tukholmassa. Tuolloin otti oppia jälleenvakuutuksesta Stockholm Ressä. Kokemus on jäänyt mieleen hienona sekä mieleenpainuvana. Tänä päivänä Sinko vierailee eri asioilla Stockholm Ressä: hän on Stockholm Ren kuten kaikkien muidenkin Compren yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja. Meneillään on tosin omistuksen vaihdos, jonka kautta omistus pienenee ja Sinko jää hallituksen jäseneksi. Muutaman vuoden työ Lontoossa venyikin loppujen lopuksi 23 vuodeksi. Nyt Sinko asuu Suomessa, ja koti Lontoon liepeillä sijaitsevassa viehättävässä keskiaikaisessa Pinnerin kylässä on vaihtunut Helsinkiin. Aiempi runsaan tunnin työmatka suuntaansa on historiaa, ja nykyään liikkuminen on helpompaa. Vuodet ovat luonnollisesti jättäneet kaipuun vuosien työ- ja kyläympäristöön. Lontoo ei kuitenkaan ole unohtunut, vaan Sinko käy siellä kymmenisen kertaa vuodessa. Mistä run-offissa on kyse? Run-off-toimintaa syntyy vakuutusyhtiön halutessa luopua vakuutustuotteesta tai tytäryhtiöstä muun muassa kannattavuusongelmien vuoksi. Yhtiö voi myydä tämän jollekin run-off-toimintaa hoitavalle yhtiölle. Lontoossa asioiden edistämistä helpottaa, että moni yhteistyökumppani on lähellä. Informo 1/2011 7

8 Teksti: Tuula Rosin OTTI-koulutukset päässeet vauhtiin OTTI Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina on ESR-hanke, jonka tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana työpaikkakouluttajien koulutusta. Hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2010 ja jatkuu kevääseen OTTI-hankkeen tavoitteena on kouluttaa 210 oppisopimuksen työpaikkakouluttajaa. Ensimmäinen OTTI (Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina) -hankkeen peruskoulutus toteutettiin oppisopimuksena työpaikkakouluttajille loka-marraskuussa 2010, ja seuraava peruskoulutus on maalis-huhtikuussa Haku kevään koulutukseen päättyy OTTI-hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Omnian oppisopimustoimistojen sekä Jollas Instituutin kanssa; hankkeen kohderyhmää ovat kaupan ja hallinnon tutkintoja oppisopimuksella opiskelevia ohjaavat työpaikkakouluttajat. Kaikilla hankkeeseen osallistuvilla on kokemusta työpaikkakouluttajien tehtävässään kokemista haasteista ja tavoitteena on löytää sosiaalisen median välineiden kautta uusia tapoja työpaikkakouluttajien koulutuksen kehittämiseen. Peruskoulutukset käyntiin Syksyn ensimmäisessä lähipäivässä käytiin läpi koulutuksen kokonaisuutta sekä keskityttiin erityisesti työpaikkakouluttajan roolin: mitä työpaikkakouluttajan tehtäviin kuuluu osana oppisopimuksen kokonaisuutta. Työpaikkakouluttajan rooli on erityisen tärkeä, koska oppimisesta jopa 80 prosenttia tapahtuu työssä oppimisessa. Käytännön kokemuksia työpaikkakouluttajana toimimisesta koulutuspäivään toi Hanna Hietanen Pohjantähdestä. Koulutuspäivien välissä oppimisprosessia vietiin eteenpäin viikoittaisissa yhteisissä verkkotehtävissä sekä chateissa. Chat-keskusteluja varten opiskelijat jaettiin pienryhmiin ja keskusteluja käytiin sekä työpäivän lomassa sekä illalla. Keskusteluiden teemat käsittelivät muun muassa vuorovaikutuksen ja ihmisten erilaisuuden vaikutusta työssä oppimiseen, työpaikkakouluttajan tehtävään ja opiskelijan tukemiseen. Ryhmäkeskustelusta poimittua Peruskurssiin osallistuneet kokivat verkkotyöskentelyn mielenkiintoiseksi sekä haastavaksi ajankäytön kannalta. Koulutuksen edetessä sekä verkkokeskustelut että chatit alkoivat sujua paremmin: omien ajatusten ja kokemusten jakaminen alkoi tuntua luontevammalta. Ryhmäkeskustelussa hyväksi havaittu työssä oppimisen keino on muun muassa myyntihenkilöiden sijoittaminen korvausten käsittelyyn kuunteluoppilaaksi. Tällöin parannetaan työntekijöiden ymmärrystä kollegan roolista asiakkaan kokonaisprosessissa. Myös erilaiset asiantuntijat pääsevät tutustumaan aiheisiin, joihin ei omassa työssä välttämättä pääse tarpeeksi sisälle. Keskusteltaessa todettiin, että opiskelijan motivaatio vaikuttaa vielä enemmän ohjaamiseen kuin erilaisuus tai samanlaisuus ohjaajan kanssa. Työpaikkakouluttajien omia kehityskohteita ovat suunnitelmallisuus, ajanhallinta sekä pitkäjänteisyys. Työpaikkakouluttajien keskinäisten kokemusten jakamisesta tuli merkittävänä asiana esiin kouluttajan läsnäolo ja ohjaus ja se, ettei ohjaaja tee asioita valmiiksi työssä oppijan puolesta. Työssäoppijalle on tärkeää tehdä asioita itse. Tällöin hän oppii nopeammin kuin vain sivusta seuraamalla. Palautteen antaminen ja arviointi Toisen lähipäivän teemana oli palautteen antaminen sekä arviointi. Palautteen antamisen keskeisiä asioita esitteli monipuolisesti Tarja Frisk Educa-Instituutista. Työssä 8 Informo 1/2011

9 Teksti: Paula Hämäläinen Kuvat: Teppo Jokinen Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta oppimisen arvioinnissa keskeiseksi nousi hyvä työssä oppimisen suunnitelma: Mitä tarkemmin opiskelijaa ohjataan tekemään suunnitelmaa, sitä helpompi sen toteutumista on myös arvioida. Hyvässä työssä oppimisen suunnitelmassa kerrotaan esimerkiksi millaisissa ja kuinka usein toteutetuissa kollegan asiakaspalvelutilanteen seuraamisissa halutaan oppia asiakaspalveluprosessin hallintaa. Palautteella on ohjattavalle tärkeä merkitys: hän tietää, että suunta on oikea, minkä lisäksi palaute motivoi, opettaa ja lisää itseymmärrystä. Kahden opintopisteen koulutuksessa opiskelijat suorittavat myös itsenäisiä tehtäviä, jotka julkaistaan blogeina Ning-ympäristössä. Perus- ja täydennyskoulutukset vuonna 2011 Keväällä toteutetaan toinen peruskoulutus, jossa ensimmäisen peruskoulutuksen mukaisesti on kaksi lähipäivää. Oppi misprosessia ylläpidetään chateissa ja keskusteluissa. Lähipäivät ovat 4.3. ja Koulutukseen haku päättyy Hakulomake ja lisätietoja löytyvät verkko-osoitteesta fi/koulutusohjelmat/otti.html. Peruskoulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakouluttajiksi haluaville. Syksyllä 2011 toteutetaan työpaikkakouluttajien täydennyskoulutus, joka on avoin kaikille työpaikkakoulutuksen peruskoulutuksen suorittaneille. Lisätietoja hankkeesta: Hankkeen kotisivulta: Projektikoordinaattori Juha Martikainen p.: Gowella,Twitter ja StockTwits avautuivat käsitteinä ja päivän aikana päästiin harjoittelemaan blogeja, chatteja ja verkkoneuvotteluja. FINVA järjesti luennoitsijoille suunnatun aamupäivän joulukuussa. Tilaisuuteen oli kutsuttu luennoitsijoita, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksestaan sosiaaliseen mediaan. Kiinnostuksesta oli kysytty huhtikuisessa luennoitsijatilaisuudessa. Aamun aikana tutustuttiin sosiaalisen median työvälineisiin. Tilaisuudessa käytiin läpi, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu juuri nyt ja miksi sosiaalinen media on niin suosittua. Tilaisuus oli osa FIN VAn OTTI-hanketta ja siinä esiteltiin itse hanketta ja siitä saatuja kokemuksia. Logonomi Riitta Friberg antoi hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten luennoija voi vahvistaa sanomaansa uusissa viestintäkanavissa. Innokkaat pääsivät kokeilemaan käytännössä FINVAn sosiaalisen median ympäristöä ja tosiaikaista videoneuvottelua. Kameraa ei kannata pelätä, opasti Riitta Friberg. Informo 1/2011 9

10 Teksti: Paula Hämäläinen Kuva: Teppo Jokinen Markku Wilenius: Ennakointi ON innovointia! Finanssialalla säätely tulee kiristymään. Maailmaan luodaan uusi arkkitehtuuri, jonka vaikutukset Suomen kaltaiseen avoimeen talouteen ja finanssialaan tulevat olemaan merkittäviä. Markku Wileniuksen mukaan kehitys edellyttää yrityksiltä kasvavaa sopeutumiskykyä. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori ja Allianzin tulevaisuustyön johtaja Markku Wilenius liputtaa ennakoinnin puolesta. Hän on saanut Allianzissa työskennellessään tutustua aidosti globaaliin yritykseen ja työskennellä sen eteen, että yrityksessä osattaisiin ennakoida toimintaympäristön muutoksia. Tätä kautta hän on ollut mukana rakentamassa yrityksen toimintaa kestävälle pohjalle. 10 Informo 1/2011 Ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen Ennakoinnissa hahmotetaan ensin mahdollisesti tulevaisuudessa odottavan maailman rajat. Tämän jälkeen pohditaan, mikä rooli kyseisessä maailmassa halutaan. Tästä vedetään linja edelleen nykypäivään. Näin ollen lähtökohta on täysin toisenlainen perinteiseen strategiatyöhön verrattuna, jossa lähdetään siitä, kuinka voimme nykyisistä resursseista ja markkinoista lähtien kehittää bisnestämme seuraaviksi vuosiksi, Wilenius kertoo. Tiivistetysti ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen. Strategiatyössä taasen siirrytään nykyisyydestä kohti tulevaisuutta. Wileniuksen mukaan ennakoinnin perusteet tunnetaan ja ennakointia tehdäänkin jonkin verran strategiatyön yhteydessä. Haasteita kuitenkin vielä riittää.

11 Ennakointi antaa eväitä uusien tuotteiden, palveluiden, konseptien ja ratkaisujen kehittämiseen. Idea kumppanuudesta syntyi aiemmin syksyllä, kun kävin puhumassa FIN VAn ja Tampereen yliopiston emba-koulutusohjelmassa. Kurssilaisilta tullut erittäin myönteinen palaute kannusti ajattelemaan, voisiko muutaman vuoden kokemustani Allianzissa ja lähes 20 vuoden kokemustani ennakoinnista jakaa hyödyllisellä tavalla finanssialan johdolle. Wilenius kertookin, että valmennus tekee todeksi hänen ja hänen kollegoidensa haaveen olla rakentamassa uutta ja parempaa Suomea. Valmennuksessa tarjotaankin yrityksille arvokkaita eväitä nähdä oman toimintansa haasteet ja mahdollisuudet. Markku Wilenius kertoo tulevaisuuden voittajien ennakoivan toimintaympäristön muutoksia, olevan kurinalaisia bisneksen pyörittämisessä ja näkevän asiakkaiden todelliset tarpeet. Ensiksikin ennakointia tehdään turhan kapeakatseisesti vain omaan toimialaan ja sen kehitykseen tuijottaen. Toiseksi ei riittävästi panosteta siihen, kuinka saavutettu näkemys viedään käytäntöön. Tulokset jäävät pölyttymään. Wilenius suosittaa ennakoinnin tekemistä kevyesti mutta vahvalla intensiteetillä. Näin vältetään joskus niin tuskastuttavan hitaita ja raskaita prosesseja. Tähtäimen tulisi olla todellisissa tuloksissa ja vaikutuksissa. Kun Wileniukselta kysyy ennakoinnin ja innovoinnin liittymisestä toisiinsa, vastaus on selvä. Ennakointi ON innovointia, keskeinen osa sitä. Ennakointi antaa eväitä uusien tuotteiden, palveluiden, konseptien ja ratkaisujen kehittämiseen. Wileniuksen vetäessä Trendit & strategia -yksikköä Allianzissa tärkein yhteistyökumppani olikin juuri markkinointiosasto. Looking Back to the Future Ennakointityöskentelyä voi myös harjoitella. Mikä olisikaan inspiroivampi ympäristö kuin merenranta. Woima-säätiön puheenjohtajanakin toimiva Wilenius ja FINVA käynnistävät finanssialan johdolle suunnatun Looking Back to the Future -valmennuksen keväällä. Valmennuksessa opitaan hyödyntämään finanssialalle soveltuvia keskeisiä ennakointityökaluja riskienhallinnan ja strategiatyön tukena. Valmennuksen workshopit järjestetään luonnonkauniissa Villa Svalvikissa Jollaksessa. Johdon valmennus: Looking Back to the Future Ennakoimalla oikeita ratkaisuja Johdon valmennuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään finanssialalle soveltuvia keskeisiä ennakointityö kaluja riskienhallinnan ja strategiatyön tukena sekä auttaa tunnistamaan liiketoiminnan mahdollisuuksia. Valmennusohjelma on tarkoitettu finanssi- ja vakuutusalan johdolle ja kehitystyöstä vastaaville. Valmennusohjelma koostuu kolmesta työskentelysessiosta Villa Svalvikissa, Jollaksessa sekä työskentelystä sosiaalisen median välineillä. Valmennus alkaa Lue lisää valmennuksesta sivulta 21. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Hannele Ikonen, Koulutuspäällikkö Kati Hankala, Informo 1/

12 Teksti: Paula Hämäläinen Kuvat: Teppo Jokinen Näyttelijä Elina Stirkkinen harjoitutti VTS-asiantuntijoiden rakentavan vuorovaikutuksen taitoja. VTS-asiantuntijat hakivat vielä lisää DYNAMIIKKAA RYHMÄÄN! Arno Luoma kertoi asiantuntijatyöskentelyssä mukavan ja samanhenkisen porukan olevan ykkösasia. Marraskuussa järjestettiin kehittämispäivä vakuutustutkinnon asiantuntijoille. Aluksi toimitusjohtaja Hannele Ikonen kertoi FINVAn laajasta koulutustarjonnasta aina puolen päivän seminaareista pitkäkestoisiin tutkintoihin ja räätälöityyn koulutukseen. FINVAn kustantamat kirjat olivat myös VTS-tenteistä tuttuja. Koulutuspäällikkö Tuula Pellikka ja kehittämispäällikkö Sara Wickström Pohjola Vakuutuksesta kertoivat Omaisuuden vakuuttaminen -kirjan verkkohankkeesta. Esityksessä käsiteltiin myös sähkökirjojen tulemista ja sitä, mitä perinteisille kirjoille käy. Painettu kirja on yhä suosittu ja hyvä käyttöliittymältään. Kirjojen aika ei siis ole ohi. Päivässä vaihdettiin kokemuksia asiantuntijaryhmien työskentelystä. Kokemuksistaan kertoivat Arno Luoma, Vice President Kristiina Ellmén Pohjola Vakuutuksesta ja asiakkuuspäällikkö Leila Perälahti Ifistä. Asiantuntijat kehuivat yhteistyötä. Puheenvuoroissa toistui oikeudenmukaisuus, jota toteutetaan muun muassa panostamalla monipuolisiin ja selkeisiin tenttikysymyksiin. Näyttelijä Elina Stirkkinen harjoitutti päivän päätteeksi osallistujien vuorovaikutustaitoja. Hän painotti jokaisen tarvetta tulla nähdyksi, kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Jokainen meistä voi miettiä, miten huomioi puhekumppaninsa ja edistää vuorovaikutusta positiivisen palautteen kautta. VTS-tenttijöitä mukaan verkkokokeiluun Koulutuspäällikkö Tuula Pellikka ja kehittämispäällikkö Sara Wickström Pohjola Vakuutuksesta ovat selvittäneet sosiaalisen median hyödyntämistä Omaisuuden vakuuttaminen -kirjan opiskelussa. Selvitys pohjautuu kyselyyn, joka lähetettiin 124 VTS-opiskelijalle ja 175 asiantuntijalle. Kummankin kyselyn vastausprosentti oli 32. Vastaajat pitävät verkko-oppimista tärkeänä, joskin he kokevat haasteeksi ajan löytämisen. Selvityksen pohjalta toteutetaan verkkokokeilu, johon pyydetään mukaan Omaisuuden vakuuttamisen VTS-tenttiin osallistuvia. 12 Informo 1/2011

13 Hyödynnä monipuolinen Vaikuttavaa asiantuntijuutta aitoa kumppanuutta Koulutustarjonta FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa vakuutus-, rahoitus- ja sijoitus alan osaamistaan FINVAn asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja koulutusohjelmissa. Tarjolla on myös asiantuntijana ja johtajana kehittymistä tukevaa koulutusta. FINVA on myös luotettava kumppani yrityskohtaisissa valmennuksissa, oli ne sitten puolen päivän seminaareja tai parin vuoden koulutusohjelmia. yli 40 vuotta asiantuntijuutta Informo 1/

14 Verkkosivuiltamme löydät aina ajantasaiset tiedot! Koulutusohjelma muodostuu 3 5 seminaarin aihekokonaisuuksista. Osallistumisesta koulutusohjelmaan kuuluviin seminaareihin saa todistuksen. Todistuksen voi opintopisteyttää ja sitä voi hyödyntää muissa opinnoissa. Koulutusohjelmien kaikki seminaaripäivät ovat itsenäisiä eikä niitä tarvitse sitoa kokonaisuuden suorittamiseen. Koulutusohjelmia on kolme erilaista. Ohessa on koulutusohjelmien esittely, jonka lisäksi löydät jokaisesta seminaaripäivästä tarkemman kuvauksen edellä olevasta asiantuntijaseminaariluettelosta tai FINVAn nettisivulta. Koulutusohjelmat: Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet sekä korvauskäsittelyprosessin koko laajuudessaan korvauskäsittelijän kannalta. Oikeudenmukaisesti ja ammattitaidolla laadittu korvauspäätös toimii parhaimmillaan asiakassuhdetta lujittavana tekijänä. Liikennevakuutuksen korvausseminaari Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Vastuuvakuutuksen korvausseminaari Vastuuvakuutuksen case-seminaari Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity Asiantuntijana -koulutusohjelma Koulutusohjelma tukee asiantuntijan osaamisen kehittämistä sekä nykyisiin että tulevaisuuden tarpeisiin. Seminaaripäivät antavat asiantuntijalle työkaluja oman itsensä ja työnsä kehittämiseen. Vuorovaikutustaidot Tulevaisuuden osaaminen Työn kehittäminen Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity Esimiehenä -koulutusohjelma Koulutusohjelma kehittää ja syventää esimiestaitoja. Seminaaripäivät keskittyvät erityisesti esimiestyöhön asiantuntijaorganisaatiossa. Tulevaisuuden osaaminen Vuorovaikutustaidot Osaamisen johtaminen Työn kehittäminen Lisätietoja koulutusohjelmista ja asiantuntijaseminaareista: Koulutusjohtaja Kirsi Ivonen p Koulutussuunnittelija Heli Niemiaho p Koulutuspäällikkö Ville Räsänen p Koulutussihteeri Tarja Riima p Informo 1/2011