Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 150. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 150 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:25-20:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen, poistui klo käsittelyn aikana Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 150 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 150 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 22 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 6 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa Espoonkartano, pöydälle Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen 26 laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma (osittain Kh-asia), pöydälle , palautettiin Steniuksenkumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle 42 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, Tapiola, alue (Kv-asia), palautettu Ahertajankulma, ehdotus kaupunginhallitukselle 77 asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-asia) Otaniemen keskus, asemakaavan muutosehdotuksen 92 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, palautettu Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutosehdotuksen 107 hyväksyminen nähtäville (MRA 32 ), alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso 29 Kilonpuisto IA, asemakaavan muutosehdotuksen 114 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa, Kilo Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavaehdotuksen ja 118 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Jupperi I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 60. kaupunginosa Laaksolahti Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa 132 rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja Rakennuskiellon jatkaminen Ruukinranta-Tarvaspäässä 136 rakennuskieltokartan tunnuksella Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 139 valituksista koskien rakennuskieltoa Kolmperässä 35 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa Espoonkartano, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Karhun kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 150 Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Liite 1 Finnsinmäki I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 Finnsinmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 150 Oheismateriaali Selostus - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavamääräykset III - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki I, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella Finnsinmäelle Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltainen asuinalue palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin. Vallitsevat luonnonolosuhteet huomioidaan suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Alue tukeutuu Kauklahden olemassa oleviin palveluihin ja olemassa olevaan julkisen liikenteen verkostoon. Alue suunnitellaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla perustehokkuudet vaihtelevat e = 0,15 ja e = 0,25 välillä. Kaava mahdollistaa noin k-m 2 uutta asuinrakentamista Finnsinmäen alueelle. Kaava-alueen kokonaispinta-alasta asuinrakennusten korttelialueiksi on varattu noin 17 ha ja noin k-m 2. Julkisille rakennuksille ja palveluille rakennusoikeutta on varattu k-m 2. Rakentamisen määrä mahdollistaa noin 600 uutta asukasta suunnittelualueelle. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnsinmäki I - Finnsbacken I, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6584, käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, aluenumero

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 150 Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen nykytila Suunnittelualue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen myötä pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Espoonkartano tilakeskuksineen maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa vanhan Kuninkaantien varrella. Kartanoalueen lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä ja suunnittelualueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Eteläosaltaan suunnittelualue rajautuu Kehä III:een sekä Kauklahdenväylään ja Lapinkyläntiehen. Lännessä aluetta rajaavat Kuninkaankartanontie ja Hiekkarata. Pohjoisessa alue rajautuu Espoonkartanon laajaan peltoalueeseen ja sitä halkovaan Mankinjokeen. Itäreunaltaan alue rajautuu Finnsintiehen, jonka itäpuolelle jää Espoon ratsastustallin alueet. Ratsastustallin toimintaan liittyvä maneesi sijaitsee Finnsinmäen kaava-alueella. Kaava-alueen sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteen verkostoa nykyisellään ole. Alueen reunoilla kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueen yhteislaajuus on noin 55 ha. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa Finnsinmäen asemakaava-alue on kokonaisuudessaan merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsiosassa kulkee voimalinja. Lisäksi alueelle on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja tie. Pohjavesialue sijaitsee etelärajan tuntumassa. Kaakon suunnalla alue rajoittuu moottoriväylään.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 150 Espoon eteläosion yleiskaavassa Finnsinmäen läntinen osa on esitetty kehitettävänä ja uutena pientaloalueena (A3). Espoonkartanonmäki samoin, kuin Finnsinmäen itä- ja pohjoisosa kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alue on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -merkinnällä. Suuri Rantatie kulkee Finnsinmäen halki ja se on merkitty historialliseksi tieksi. Finnsinmäen keskiosa Espoonkartanon alueen ohella, Suuren Rantatien ympäristössä on osoitettu merkinnällä säilytettävä kyläalue (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Kuninkaantien ja kehä III:n väliin on varattu alue julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Finnsinmäen pohjoispuolelle on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi Kehä III:n tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue (SM) ja Mankinsolmun kohdalla pohjavesialue. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Suunnittelualueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa lukuun ottamatta pientä palaa Finnsinkujasta, joka on voimassa olevassa Finnsinmäki asemakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Finnsin kansanopiston lähialueet käsittävä Finnsinmäen suojeluhenkinen kaava on ainoa lainvoimainen asemakaava Kauklahden suuralueella Kehä III:n pohjoispuolella. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu MRA 30 :n mukainen kuuleminen Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I kaavaalueeseen liitettiin myös valmisteluaineistona MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Mynttilän valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 19 kirjallista mielipidettä, joista Finnsinmäen kaava-aluetta koskevia oli 10 ja saatiin yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Finnsinmäki, muutos valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide. Mielipiteissä tuotiin esiin muun muassa huoli uuden rakentamisen määrästä, suurista tehokkuusluvuista sekä luontoarvojen ja näkymien katoamisesta uuden rakentamisen myötä. Mielipiteitä herättivät myös uudet katulinjaukset. Ratsastus- ja kesäteatteritoiminnan jatkoedellytykset pyydettiin huomioimaan. Lausunnoissa ja kannanotoissa pyydettiin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 150 huomioimaan muun muassa alueella kulkevat voimajohtolinjat, muuntamoiden paikat, hulevesien hallinta, energiatehokkuus, luontoselvityksen johtopäätökset ja kunnallisteknisen verkoston suunnittelu Blominmäen kalliopuhdistamo huomioiden. Lisäksi museo vaati avoimille peltoaukeille ja merkittäville näkymäakseleille esitettyjen kortteleiden poistamista, kiviholvisiltojen kuntotutkimuksen teettämistä ja suojelumerkintöjen tarkentamista. Uudenmaan ELY-keskus katsoi, että esitetty valmisteluaineisto on riittämätön sen varmistamiseksi, että saadaan laadittua valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämä ja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä asemakaava. Asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan ELY:n mukaan riittävän laaja osayleiskaava vaikutusten arviointeineen. Valmisteluvaiheen suunnitelman tarkoituksena oli esittää yleispiirteinen näkemys Mynttilän kaava-alueen maankäytöstä sekä huomioida kaavamerkinnöin keskeiset suunnittelua ohjaavat reunaehdot, tarpeet ja tavoitteet. Maankäyttövaraukset osoittivat kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen kaavaalue jaettiin neljään osaan (Mynttilä, Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Myntinmäki). Finnsinmäki I kaava-alueelle on tehty muutoksia muun muassa katuverkkoon sekä korttelialueiden rajauksiin ja tehokkuuksiin. Kaavamääräyksiä on tarkennettu huomioiden erityisesti alueen luonto- ja kulttuuriarvot. Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma kaavamääräyksiä täydentämään. Alueen kunnallistekninen tarkastelu tehtiin valmisteluaineiston pohjalta ja samassa yhteydessä pohdittiin tarkemmin alueen liikenneverkkoa ja sen toteuttamisedellytyksiä. Suurin muutos kokonaisuuden kannalta on esitys Finnsinmäkeä ja Mynttilää yhdistävän uuden Espoonkartanontie/Puistometsäntie kadun poistamisesta. Myös liikennemelun vaikutukset ja suojauskeinot selvitettiin perusteellisesti ennen asemakaavan ehdotusvaihetta. Kaavarunkoa laajennettiin ja tarkennettiin huomioiden myös Forsbackan alueen tulevaisuuden suunnitelmat sekä Espoonkartanon alueen liittyminen Kauklahteen ja Lapinkyläntien suuntaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos Alueesta merkittävä osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa uudet asuinalueet osaksi kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, nykyistä kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueille. Uusi rakentaminen sijoittuu verraten kapeina korttelialueina avoimen maiseman ja rinne- sekä selännealueiden vaihettumisvyöhykkeeseen. Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeät, avointa maisematilaa rajaavat reunametsät ja puustoiset lakialueet säilytetään. Tilanteissa, joissa uutta pientalorakentamista sijoitetaan avoimen maisematilan reunalle, kaavasuunnitelma edellyttää uuden maisemaa rajaavan reunavyöhykkeen toteuttamista. Finnsinmäen kaava velvoittaa säilyttämään, hoitamaan ja uudistamaan aluetta niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 150 maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hienovaraisiin maastonmuotoiluihin. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Viheralueverkosto muodostaa eheän ja kattavan kokonaisuuden koko alueella ja huomioi alueelle laadittujen selvitysten mukaiset luonnonsuojelukohteet sekä yhteystarpeet ympäröiviin viheralueisiin. Kaava-alue liittyy suoraan Kehä III:n liikennekäytävään ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Asuinympäristön tavoitteena on laadukas ja omaleimainen kokonaisuus. Alueen kehittäminen nykyistä tiiviimmin rakennettuna asuinympäristönä eheyttää lisäksi kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Asukasmäärän lisääminen pääkatuyhteyksien varrella mahdollistaa myös paremman joukkoliikenteen palvelutason toteutumisen. Kaava-alueen kokonaispinta-alasta asuinkorttelialueiksi on varattu noin 30 %. Alueen uudesta pientalorakentamisesta on varattu noin k-m 2 asuinpientalojen korttelialueiksi (AP), jolloin asuntorakentaminen toteutuu todennäköisimmin yhtiömuotoisena. Omatoimirakentamiselle varattuja erillispientalojen korttelialuetta (AO) on noin k-m 2. Kaavalla mahdollistetaan k-m 2 suuruisen päiväkodin ja alakoulun sijoittuminen julkisten lähipalvelurakennusten (YL-1) korttelialueelle sekä Träskbyn vanhan koulun säilyttäminen lähipalvelurakennusten korttelialueella (P-1/s), jolla ympäristö säilytetään. Korttelialue on osa laajaa Espoonkartanon-Träskbyn kulttuurimaisemakokonaisuutta. Kaavaratkaisun myötä suunnittelualueelta poistuu Espoon ratsastuskoulun käytössä oleva maneesirakennus sekä sen yhteydessä olevat ratsastustoimintaa palvelevat pysäköintipaikat. Maneesin tilalle on asemakaavassa esitetty asumista. Ratsastustoiminta ei tule maanomistajan mukaan jatkumaan alueella nykyisellään. Uusia korttelialueita varten alueelle muodostetaan liikenneverkko, joka mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyisiä tielinjoja. Uudet katuyhteydet mahdollistavat arvokkaiden historiallisten tielinjojen ja historiallisten ympäristöjen rauhoittamisen lisääntyvältä liikenteeltä ja laajoilta muutostöiltä. Katuverkon sovittaminen maastoon on haasteellista, ja tilaa olemassa olevan kyläasutuksen keskellä on paikoin niukalti. Alueen katu- ja muiden reittien suunnittelussa on pyritty mahdollisimman tiukkaan ja paikkaan sopivaan mitoitukseen. Nykyisen Kuninkaankartanontien on tarkoitus säilyä joukkoliikennereittinä. Lapinkyläntien aiheuttamaa melua torjutaan meluselvityksen mukaisin meluestein. Kaavakartassa on esitetty meluselvityksen mukainen melunsuojaus kortteliin Lapinkyläntien varressa meluesteen korkeus on 3,0 metriä tasausviivasta ja Espoonkartanontien eteläosassa 2,0-2,5 metriä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 150 Asemakaavassa muutetaan voimassa olevan Finnsinmäki asemakaavan retkeily- ja ulkoilualueesta (VR) 57 m 2 :n suuruinen osa katualueeksi. Muutoksella mahdollistetaan ajo Finnsinkujalta vanhalle Finnsintielle ja helpotetaan siten alueen sisäistä liikennettä ja katujärjestelyjä suunnittelualueella. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys Mynttilän valmisteluaineiston pohjalta. Selvityksen mukaan asemakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toteuttaa maakuntakaavassa ja Espoon eteläisten osien yleiskaavassa määriteltyjä alueidenkäyttöperiaatteita. Suurin osa kaavaalueen uhanalaisista luontotyypeistä sijoittuu kaavassa osoitetuille lähivirkistysalueille tai alueille, joita koskevat kaavamääräykset ekologisten arvojen säilyttämisestä. Kaavaratkaisut mahdollistavat ekologisten yhteyksien säilyttämisen. Hulevesisuunnitelman mukaisella asianmukaisella käsittelyllä voidaan ehkäistä Mankinjokeen ja Gumbölenjokeen kohdistuvia vaikutuksia. Jatkosuunnittelussa ympäristövaikutusselvityksessä kehotettiin tutkimaan asutuksen sijainnin suhdetta liikenteen aiheuttamiin melu- ja ilmanpäästövaikutuksiin. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje. Perittävät maksut Kaavan laadinnasta ei peritä kaavoitusmaksua. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010) - Korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista - Mielipidekartta - Luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy, 2009)

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 150 Päätöshistoria - Kunnallistekninen yleissuunnitelma ja sen päivitys (Sito Oy, 2012 ja 2015) - Espoon kartanon sillat I ja II, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Espoonkartanon kaavarungon tarkistus (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015) Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi).

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 150 Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 150 Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 150 tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 150 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 150 lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 150 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 150 liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma (osittain Kh-asia), pöydälle , palautettiin Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Petri Suominen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohdan 4. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että: - Laskentaohjeeseen lisätään kohta 11, joka kuuluu seuraavasti: Näitä laskentaohjeita voidaan asemakaavaehdotusta laadittaessa keventää, mikäli alueella toteutetaan pysäköintipaikkojen käytön älykäs ohjausjärjestelmä ja mikäli maankäyttösopimuksella tai muulla sitovalla sopimuksella varaudutaan lisäpysäköintipaikkojen rakentamiseen tarpeen niin vaatiessa. - Laskentaohjeeseen lisätään kohta 12, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää vaihtoehtoisia tapoja, joilla varaudutaan toteuttamaan asemakaavamääräyksissä edellytettyä enemmän pysäköintipaikkoja, mikäli tähän ilmenee tarvetta. - Autopaikkojen laskentaohje, kohta 2, poistetaan viimeinen lause, jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: "Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun."

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / s. 32 toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Maksullisuudella voidaan saada hyvin merkittäviä tuloja kaupungille. On kuitenkin huomioitava, että maksullisuuden ylläpidosta syntyy kustannuksia. - s. 27, laskentaohje opiskelija-asumiselle, poistetaan suluissa oleva kohta: (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)". Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohdan 4. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 päättää, että liitteenä olevaan raporttiin Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma, kohta 4, tehdään seuraavat muutokset: - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille lisätään kohta 11, joka kuuluu seuraavasti: Näitä laskentaohjeita voidaan asemakaavaehdotusta laadittaessa keventää, mikäli alueella toteutetaan pysäköintipaikkojen käytön älykäs ohjausjärjestelmä ja mikäli maankäyttösopimuksella tai muulla sitovalla sopimuksella varaudutaan lisäpysäköintipaikkojen rakentamiseen tarpeen niin vaatiessa. - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille lisätään kohta 12, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää vaihtoehtoisia tapoja, joilla varaudutaan toteuttamaan asemakaavamääräyksissä edellytettyä enemmän pysäköintipaikkoja, mikäli tähän ilmenee tarvetta. - s. 26, autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille, poistetaan viimeinen lause kohdasta 2, jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: "Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun." - s. 27, laskentaohje opiskelija-asumiselle, poistetaan suluissa oleva kohta: (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)", jolloin kohta 2 kuuluu seuraavasti: Otaniemeen on luotu oma laskentaohje, jota noudatetaan Otaniemen osalta.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / kohta 5, s. 32, toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Maksullisuudella voidaan saada hyvin merkittäviä tuloja kaupungille. On kuitenkin huomioitava, että maksullisuuden ylläpidosta syntyy kustannuksia. 3 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Oheismateriaali Selostus - Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma Pysäköinnin järjestäminen on osa kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikennejärjestelmää. Pysäköinti on palvelu, jonka avulla työ-, asiointi-, ja vapaa-ajan liikkuminen sujuu ja pysäköintijärjestelmä tukee kestävää kehitystä. Tässä työssä on koottu yhteen pysäköinnin suunnitteluun liittyviä periaatteita. Raportissa esitetään kehittämisohjelma, jonka avulla pysäköinti tukee Espoo-tarinan linjauksia ja entistä paremmin koko liikennejärjestelmää ja muuta kaupunkirakenteellista tavoitteistoa. Raportin keskeinen osa on pysäköintipaikkojen määrän laskentaohje, jota esitetään hyväksyttäväksi käyttöön maankäytön suunnittelussa. Työn sisältö Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma -työssä laadittiin pysäköintiin liittyvä laaja toimenpideohjelma ja uudistettiin nykyisin käytössä olevat kaupunkisuunnittelupäällikön vuonna 2010 hyväksymät ohjeelliset asuntoalueiden autopaikkamääräykset. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellisen kerran käsitellyt ja hyväksynyt ohjeelliset autopaikkamääräykset asuntoalueilla kokouksessaan Pysäköinnin periaatteista ja ohjeista pyrittiin tekemään entistä joustavammat, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon alueiden erityispiirteet, käyttäjäryhmien tarpeet sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen hyväksytyt kehitystavoitteet. Espoon kaupunkikeskukset ovat joukkoliikenteen ja palvelujen solmukohtia, jolloin korostuu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus. Lisäksi monipuoliset keskukset houkuttelevat enemmän autottomia asukkaita. Pysäköinnin suunnittelu tukee kaupungin tavoitteita palveluiden keskittämistä keskuksiin ja liikenteen solmukohtiin. Työtä ohjaamassa on ollut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja teknisestä keskuksesta. Työn aikana pidettiin laaja sidosryhmäseminaari marraskuussa Maaliskuussa 2014 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämiseen liittyvät tarkemmat periaatteet sekä asuntojen

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 150 pysäköintipaikkojen laskentaohjeet. Toukokuussa 2014 pidettiin yhteisseminaari kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan sekä Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän kanssa. Lisäksi toukokuussa työtä esiteltiin Espoon kaupungin projektinjohtajille ja aluearkkitehdeille. Marraskuussa 2014 pidettiin kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja teknisen lautakunnan yhteisseminaari. Työn aikana haastateltiin myös rakennusliikkeitä, rakennuttajia, pysäköintipalvelujen tuottajia ja Espoon seurakuntayhtymää. Pysäköinti osana liikennejärjestelmää maankäytön suunnittelua Eri puolilla maailmaa pysäköinti on tunnistettu keskeiseksi liikennejärjestelmän osaksi ja kaupungit ovat tehneet kattavia pysäköintistrategioita, joiden tavoitteena on ollut esimerkiksi elävöittää liikekeskustaa, lisätä kestävien liikennemuotojen käyttöä, tehostaa olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä, kerätä varoja keskustan tai liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja muuttaa pysäköintiin varattuja alueita rakentamiseen tai virkistykseen. Pysäköinnin kustannusvaikutus Keskeinen todettu ongelma on se, että pysäköimisen todelliset kustannukset eivät yleensä näy käyttäjille, eikä niitä osata myöskään huomioida riittävästi kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Pysäköintipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon hinta on piilotettu asuntojen, päivittäistavaroiden ja muiden hyödykkeiden hintoihin, veroihin, kadunpitoon ja jopa palkkakuluihin. Tästä kustannusten näkymättömyydestä seuraa, että kysyntä kasvaa normaalia markkinahintaista huomattavasti enemmän ja he, jotka eivät pysäköintipalvelua tarvitse, joutuvat maksamaan siitä kalliimpina tuotteina, veroina ja asuntoina ja pienempänä palkkana. Lisäksi muiden kulkutapojen houkuttelevuus kärsii. Pysäköinnin sääntelyllä ja hinnoittelulla voidaan Espoossakin jatkossa pyrkiä kohentamaan liikkumista etenkin kaupunkikeskustoissa. Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa tulee tavoitella niiden tiivistymisen myötä entistä keskustamaisempaa ympäristöä, jossa korostuvat jalankulku ja pyöräily sekä niille varatut alueet autoliikenteen sijasta. Tällöin kadunvarsipaikkojen hinnoittelu ja keskitettyjen laitosten rakentaminen ovat keskeisiä keinoja keskustan viihtyisämmän liikkumisympäristön toteuttamisessa. Pysäköinti kadunvarressa, maa-alueilla ja laitoksissa aiheuttaa investointi-, operointi-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Lisäksi usein unohdetaan, että maa-alan käyttö muuhun kuin pysäköintiin olisi usein tuottoisampaa ja viihtyvyyttä parantavaa. Jos pysäköintimarkkinat toimisi tehokkaasti ja hinnoittelu perustuisi yhteiskuntataloudellisiin periaatteisiin, laitospysäköinti olisi halvempaa kuin maanpinnan pysäköinti. Pysäköinti nykyisin Työssä selvitettiin Espoon kaupungin saamat pysäköintiin liittyvät yhteydenotot ja aloitteet, valvontapyynnöt sekä annetut

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 150 pysäköintivirhemaksut. Näiden avulla on pyritty muodostamaan kuva pysäköinnin nykytilasta ja erityisesti kipupisteistä, jotka kuvaavat pysäköinnin nykytilan ongelmia Espoossa. Nykytilan ongelmat liittyvät hyvin usein pysäköintipaikkojen määrään. Kuntalaiset kokevat, että pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi käytettävissä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Espoossa on myös pysäköinnin hintaan liittyviä ongelmia. Espoossa on useita erilaisia näkemyksiä pysäköintipaikkojen hintojen suhteen, eivätkä hinnat ole läpinäkyviä. Lisäksi ilmaiset paikat vähentävät yleistä maksuhalukkuutta ja vievät pohjaa maksullisen pysäköinnin järjestämiseltä. Espoon kaduilla ja yleisillä alueilla pysäköinti on toistaiseksi maksutonta. Pysäköintipaikkojen oikeasta määrästä erilaisilla alueilla on hyvin erilaisia mielipiteitä paitsi asukkaiden, myös luottamushenkilöiden, virkamiesten, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden keskuudessa. Siksi kaikkia täysin tyydyttäviä periaatteita ja ohjeita on mahdoton laatia. Lähtökohtana tulee siis olla pysäköinnin joustavuus erilaisilla alueilla ja erilaisissa elämäntilanteissa. Pysäköinnin oikealla suunnittelulla ja ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, minkälaista ympäristöä ja kaupunkirakennetta luodaan kaupunkilaisille. Periaate, että antaa markkinoiden hoitaa oikea määrä pysäköintipaikkoja ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua. Pysäköinnin tehostaminen ja ohjaaminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos mahdollistaa vuorottaiskäytön, jota tehostetaan nimeämättömyydellä. Täysin vapaata pysäköintiä ei kaupunkikeskustoissa juurikaan ole. Aikarajoitukset ja maksut mahdollistavat saman pysäköintipaikan tehokkaan käytön usealle saman päivän aikana. Pysäköinti nähdään työkaluna laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi liikennepolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa. Voidaan valita käyttäjäryhmiä, joita priorisoidaan: esimerkiksi kadunvarsipysäköinti varataan vierailijoille ja asioijille eikä pitkäaikaiseen pysäköintiin sekä suositaan vähäpäästöisiä autoja maksualennuksin. Sähköautoilu tulee kasvamaan voimakkaasti 2020-luvulla ja sähköautoille on tarjottava yleisiä latauspaikkoja. EU-direktiivin mukaan Suomessa tulee olla 4000 yleistä latauspistettä vuonna Muita ohjaavia keinoja ovat pysäköintipaikkojen säilyttäminen keskustojen kehittymisestä huolimatta nykyisellään tai jopa vähentäminen. Askeleita otetaan jo markkinalähtöiseen malliin, jossa annetaan markkinamekanismien hoitaa suunnittelu. Työpaikkapysäköintiä pyritään ohjaamaan maksulliseksi eri keinoin ja pikkuhiljaa korottamaan hintaa vastaamaan pysäköinnistä aiheutuvia kuluja. Autojen määrän muutostrendejä Autojen yhteiskäyttö voi tulevaisuudessa vähentää autojen määrän noin puoleen, automaattiajaminen vähentää sen edelleen kolmannekseen.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 150 Toisaalta automaattiajaminen voi mahdollistaa lasten liikkumisen yksin autolla. Jolloin autojen määrä lisääntyisi oleellisesti. Tekniikka mahdollistaa auton paikantamisen ja käyttöönoton esimerkiksi tekstiviestillä. Mikäli autot vähentyisivät, niin pysäköintipaikkojen määrä putoaisi. Pysäköinnin periaatteet (elinkeino- ja kilpailukykyjaos ) 1. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan maankäyttöä ja luodaan viihtyisää jalankulkuympäristöä keskusta-alueilla. 2. Pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeesta tehdään joustava erilaisten alueiden ominaispiirteiden ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. 3. Vierailijat ja erityisryhmät löytävät pysäköintipaikan helposti. 4. Pysäköintiratkaisut ovat osa toimivaa, kestävää ja turvallista liikennejärjestelmää. 5. Pysäköinnin kustannukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti. Pysäköinnin maksullisuutta tiiviillä keskusta-alueilla voidaan tutkia osana pysäköintijärjestelmää. 6. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostetaan ja paikat ovat monipuolisessa käytössä. 7. Kaupunki edistää pysäköinnin periaatteilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvua työmatkoilla. 8. Kaupunki osallistuu liityntäpysäköinnin kehittämiseen osana kestävää kaupunkiliikennettä. 9. Kaupunki toteuttaa riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja yleisillä alueilla ja ohjaa yksityiskiinteistöjä samaan tavoitteeseen. 10. Kaupunki vaatii pysäköintiratkaisuilta kaupunkikuvaan sopivaa laatua. 11. Kaupunki kerää ja pitää yllä tietoja pysäköintipaikkamääristä sekä seuraa pysäköintiolojen kehittymistä. Pysäköinnin toimenpideohjelma 1. Pysäköinnin maksullisuuden kehittäminen Kadunvarsipysäköinnin maksujen tavoitteena on estää asukkaita käyttämästä kadunvartta jatkuvaan pysäköintiin ja ohjata asukkaat pysäköimään talonyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin. Samalla kadunvarren paikat vapautuvat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille. Jos kadunvarressa on paljon ilmaista pysäköintitilaa, eivät asukkaat helposti ota maksullista paikkaa heille tarkoitetusta laitoksesta. Jos puolestaan alueen asuntoyhtiöiden paikat ovat täynnä, niin

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 150 kaupunki saa tuloja ja mahdollisesti ohjaa yhtiöitä rakentamaan puuttuvat paikat. Tämä on myös tasapuolista kaikkia espoolaisia kohtaan. 2. Pysäköinnin tehostaminen ja keskittäminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos säästää maa-alaa asumiseen, virkistykseen ja muihin toimintoihin ja tekee alueista viihtyisämpiä. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa asiointipysäköinnin, asukaspysäköinnin ja työpaikkapysäköinnin vuorottaiskäytön ja vähentää kokonaispaikkatarvetta ja siten pysäköinnin kustannuksia monipuolisen maankäytön alueella. 3. Pysäköinnin kaupunkiyhtiömallin kehittäminen Kaupungin pysäköintiomistusten hallinnan keskittäminen tuo mittakaavaetuja muun muassa julkisissa hankinnoissa sekä hallintoon liittyvissä asioissa. Lisäksi keskitetty toimintamalli mahdollistaa pysäköinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen koko Espoon alueella siihen erikoistuneen organisaation toimesta. Tällöin myös osaaminen keskittyy selkeästi yhteen paikkaan ja resurssien käyttö on mahdollisimman tehokasta. 4. Valvonnan kehittäminen ja lisääminen Väärin pysäköity ajoneuvo voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita pysäköitäessä liian lähelle suojatietä tai pysäköitäessä pelastusalueelle. Väärinpysäköinti voi myös aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia estäessään esimerkiksi joukkoliikenteen kulun. Rikkeistä tulevien seuraamusten tulee olla uskottava pelote autoilijoille, jotta rikkeisiin ei tahallisesti syyllistytä. Näkyvä valvonta ehkäisee virheellistä pysäköintiä jo etukäteen. 5. Opastuksen ja ohjauksen kehittäminen Hyvin opastettu pysäköinti ja selkeät rajoitukset tekevät pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi pysäköintipaikan löytyessä helpommin liikennesuorite pienenee ja päästöt vähenevät. 6. Espoon pysäköinnin älykkyyden edistäminen Pysäköintipaikkoja voidaan paremmin ja tehokkaammin hyödyntää parempien tietopalvelujen avulla. Kaavoitus ja suunnittelu helpottuvat ja vapaita pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa tarvitsijoille, kun pysäköintipaikoista on kattavasti tietoa. Kehittämistoimien seuranta mahdollistuu. Robottiparkki voi olla tilaa säästävä ratkaisu niin autoille kuin pyörille. 7. Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinti on usein puutteellisesti hoidettu työpaikoilla sekä joukkoliikenneterminaaleissa ja -pysäkeillä. Myös julkisten ja kaupallisten palveluiden kohdalla on parannettavaa. Huonosti järjestetty

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 150 pyöräpysäköinti on valitettavan usein matkaketjun heikoin lenkki. Tarvitaan lisää laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja (sääsuojaus, turvallisuus), jotta yhä useampi valitsee liikkumistavakseen pyörän. 8. Liityntäpysäköinnin laajentaminen ja kehittäminen Liityntäpysäköinnillä tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön niille, jotka eivät muuten tavoita riittävän helposti joukkoliikenteen terminaaleja tai pysäkkejä. Liityntäpysäköinnillä houkutellaan asukkaita käyttämään pyörää tai tekemään lyhyt automatka kotoa joukkoliikennevälineeseen. 9. Työntekijöiden kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen tarjoamat ilmaiset pysäköintipaikat ja edulliset työsuhdeautot lisäävät autoliikennettä työmatkoilla. Työnantajat ja työntekijät tarvitsevat enemmän tietoa viisaan liikkumisen mahdollisuuksista ja hyödyistä niin työmatkoilla kuin työasiointimatkoilla. Lisäksi tarvitaan tietoa autoilun kustannuksista ja kohdentumisesta. Työpaikan autopaikan kustannuksiin osallistuvat lähes aina kaikki työntekijät. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa oikea määrä auto- ja pyöräpaikkoja eri kaupunkirakenteille niin nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden tilanteeseen. Ohjeen tarkoitus on joustavasti huomioida keskeiset toimintaympäristön muutokset. Pysäköinti ei saa aiheuttaa epäviihtyisää kaupunkiympäristöä. Espoossa on viisi kaupunkikeskusta (Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Matinkylä-Olari, Espoonlahti) ja useita pienempiä keskuksia, joissa toteutuvat monet autoilun riippuvuutta vähentävät seikat, kuten monipuolinen palvelutarjonta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Laskentaohjeen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa näiden kohdalla kaupunkirakenteen tiivistäminen ja viihtyisä ympäristö. Auto- ja pyöräpaikkojen määräyksellä asemakaavassa ilmoitetaan, kuinka monta auto- ja pyöräpaikkaa kaavaan liittyen pitää vähintään toteuttaa. Määräyksessä ilmoitetaan paikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään (esimerkiksi 0,5 autopaikkaa/asunto) tai suhteessa kerrosalaan (esimerkiksi yksi polkupyöräpaikka 30 kerrosalaneliömetriä kohden).

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 150 Autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille Taulukko: Autopaikkojen laskentaohjeen alueluokitus ja mitoitusarvot 1. Mitoitusarvo saadaan rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, keskustan muu alue) perusteella. Mitoitusarvon avulla laskettu paikkamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. 2. Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. Käytännössä luku tulee käyttöön, jos toteutetaan hyvin paljon pieniä asuntoja. 3. Vieraspaikat sisältyvät mitoitusarvoihin. Rakennuttajat, kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöt määrittävät itse kuinka suuri osa paikoista on vieraspaikkoja. 4. Täydennysrakentamisen yhteydessä vanhan, toteuttamattoman vanhan ja uuden kerrosalan yhteensä aiheuttama pysäköintipaikkatarve mitoitetaan siten, että alueluokitus, alueen ominaispiirteet (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, keskustan muu alue) vaikuttavat mitoitusarvoon samalla tavalla kuin uusissa kohteissa. 5. Jos kyseessä on niin suuri kaavahanke, että se itsessään vaikuttaa alueluokkaan, on vaikutus huomioitava kyseisen hankkeen mitoitusarvoa valittaessa. 6. Lähelle asuntoja on osoitettava vähintään yksi liikkumisesteisten autopaikka alkavaa 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. 7. Lisäksi jokaista alkavaa 25 autopaikkaa kohden on osoitettava paikka vähintään yhdelle moottoripyörälle tontilla, keskitetyssä pysäköintilaitoksessa tai LPA-alueella. Paikka voi olla mitoitettu moottoripyörän vaatimalle tilatarpeelle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / Kuorma-autopaikkoja ei järjestetä alueluokkien I-II ydinkeskustoissa eikä ydinkeskustojen välittömässä läheisyydessä. Muualla niitä toteutetaan harkinnan mukaan. 9. Muuta yleistä ja tilapäistä pysäköintitarvetta varten on asemakaavassa osoitettava asuntoalueelle yleisiä pysäköintialueelta yksi autopaikka k-m²:ä kohti. Alueluokkien I-II liikekeskuksissa ja liikekeskuksien välittömässä läheisyydessä voidaan osoittaa yksi autopaikka k-m²:ä kohti. 10. Alueluokissa I-II voidaan sallia enintään 30 % kevennys mitoitusarvoon, jos toteutetaan keskitetty pysäköinti. Paikkoja on kuitenkin oltava vähintään 0,4 autopaikkaa / asunto. Keskitetyssä pysäköinnissä autopaikkojen käyttöä on tehostettu verrattuna ratkaisuun, jossa käyttäjillä tai tietyillä käyttäjäryhmillä on omat nimetyt paikat. Kevennyksen saaminen edellyttää aina hankkeen rakennuttajalta selvityksen, josta käy ilmi, miten keskitetty pysäköintiratkaisu tehostaa paikkojen käyttöä verrattuna tilanteeseen, jossa käyttäjillä on omat nimetyt paikat. Kevennyksen suuruuden päättää kaavoitusvaiheessa kaupunkisuunnittelukeskus tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksen mukaiset keskitetyt pysäköintiratkaisut hyväksyy rakennuslupavaiheessa rakennusvalvontakeskus. Esimerkkejä tehostamistoimenpiteistä ovat: osoitetaan paikkoja muista toiminnoista (esimerkiksi yhteiskäyttö alueen toimistojen tai kauppojen kanssa), osoitetaan, että käytössä on varaus- tai ohjausjärjestelmä, jolla mahdollistetaan paikkojen korkea käyttöaste. Järjestelmästä saatava hyöty on esitettävä, miten esimerkiksi edistetään yhteiskäyttöautoilua. Liikkumisesteisten autopaikkamäärät ja moottoripyöräpaikat lasketaan käyttäen rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen mukaisia mitoitusarvoja. Niiden laskentaan ei siten käytetä mahdollisia kevennettyjä arvoja. Autopaikkojen laskentaohje muille kuin kerrostaloille ja pienkerrostaloille 1. Kytkettyjen pientalojen (= rivitalojen) autopaikkamäärä on alueluokissa I-II vähintään 1 autopaikka / 85 k-m 2 ja alueluokissa III-IV vähintään 1 autopaikka / 70 k-m 2 pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 1 autopaikka/ asunto kaikissa alueluokissa. 2. Erillisten pientalojen (= omakotitalojen) mitoitusohje on vähintään 2 autopaikkaa per asunto. Autopaikkojen ei tarvitse sijaita tontilla vierekkäin. Tontilta sallitaan peruuttaminen asuntokadulle, jos tonttiliittymän näkemät ja muut turvallisuusolosuhteet ovat riittävät. Laskentaohje polkupyöräpaikoille 1. Kerrostaloissa, pienkerrostaloissa, kytketyissä pientaloissa ja opiskelijaasunnoissa pyöräpaikkoja on oltava vähintään yksi polkupyöräpaikka /

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / k-m 2 pyöristäen lähimpään kokonaislukuun tai vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden. Suurempi arvoista on mitoittava. Kaikkien paikkojen on oltava sääsuojatussa ja lukittavassa tilassa. 2. Lisäksi osoitetaan tilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin ulkotiloissa. Laskentaohje palveluasumiselle 1. Palveluasumisessa mitoitusohje on vähintään 0,25 autopaikkaa/asunto ja vähintään 0,5 polkupyöräpaikka/asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. 2. Liikkumisesteisten paikkojen etäisyys palveluasumisesta on enintään 25 m. Laskentaohje opiskelija-asumiselle 1. Opiskelija-asunnoissa autopaikkamäärä on vähintään 60 % rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen mitoitusarvosta. 2. Otaniemeen on laadittu oma laskentaohje (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014), jota noudatetaan Otaniemen osalta. 3. Polkupyörien laskentaohje on sama, kuin tavallisissa asunnoissa. Seuranta Espooseen on tarkoitus toteuttaa pysäköinnin seurantajärjestelmä, jonka yhdeksi osaksi tulee laskentaohjeen mukaisten asemakaavaratkaisujen seuranta. Aina lautakunnan hyväksyttyä asemakaavan tai asemakaavan muutoksen talletetaan taulukkoon tiedot pysäköintiratkaisuista. Seuranta käsittää 3-5 vuoden välein tehtävän katselmuksen, jossa selvitetään mm. seuraavia asioita: kuinka paikat on toteutettu, kuinka hyvin, pysäköinti toimii kyseisellä alueella, kuinka suuri on vapaana olevien paikkojen määrä, kuinka suuri on asuntoyhtiöiden autopaikkoja jonottavien määrä, esiintyykö alueella mahdollista väärää pysäköintiä. Tiedon kerääminen ja sen myötä erilaisten pysäköintiratkaisujen toteutumisen ja onnistumisen seuranta helpottaa tulevina vuosina mitoitusarvojen päivitystä. Jatkotoimenpiteitä Tässä työssä on esitetty kahdelle esimerkkialueelle vyöhykkeiden suuntaa-antavat rajat Leppävaaran ja Finnoon keskustoissa. Vastaavat vyöhykerajat tullaan laatimaan eri keskustoille lähiaikoina käynnistyvässä keskustojen periaatteet -työssä.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 150 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, kohdan 4. Asuntojen pysäköintiohje, paikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin toimenpideohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai merkittävän Tekes-rahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. 2 Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunta päättää lähettää asian valtuustoryhmille tutustuttavaksi/lausunnolle siten, että a) kaupunkisuunnittelukeskus tarkistaa asiakirjaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käydyn keskustelun perusteella ja b) kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä asiasta tarpeellisia päätöksiä kokouksessaan Keskustelun kuluessa jäsen Klar teki jäsen Lahden kannattamana ehdotuksen että asia jätetään pöydälle, Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Klarin tekemä ehdotus asian pöydällepanosta yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, kohdan 4. Asuntojen pysäköintiohje, paikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin toimenpideohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Keskustelun aikana jäsen Palomäki teki varajäsen Päivisen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Esitän, että Espoon kaupungin toimesta laadittu ja päivätty Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje palautetaan. Syyt ovat seuraavat: Periaatteiden teossa ei ole kuultu kaikkia sidosryhmiä, kuten yrityksiä. Pysäköintiseminaareihin eivät ole kaikki päätöksenteosta vastaavat päässeet kellonaikojen vuoksi. Päiväsaikaan järjestettyihin seminaareihin on työssäkäyvien vaikea päästä. Periaatteet eivät ole Espoon strategian mukaisia: Espoo-tarinan mukaan Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen ja Kaupunkikeskuksia kehitetään sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Tämä edellyttää liikenteen sujuvuutta ja ketteryyttä sekä liikennesuoritteiden määrän ja kehityksen huomioon ottamista myös pysäköinnissä ja kaavoituksessa. Metroasemille tulee kaavoittaa riittävästi pysäköintitilaa, sillä muuten metron käyttö rajoittuu ainoastaan asemien lähellä asuviin ja syöttöliikennettä käyttäviin. Sen sijaan pysäköintipaikkojen puuttuessa autoilijat eivät pysty metroa hyödyntämään osittainkaan esim. työmatkoissaan. Tämän espoolaisittain suuren ja yleisen käyttäjäryhmän osalta asiaa tulee selvittää tarkemmin. Sovellettavissa periaatteissa ei voida ottaa huomioon lähitulevaisuudessa hankkeita, joiden toteutuminen tapahtuu 20 vuoden kuluttua, eikä toteutuksen ajankohdasta ole varmuutta. Näitä ovat automaattiautot, autojen yhteiskäyttö ja pikaraitotiet. Sovellettavien pysäköintiperiaatteiden pitää perustua nykyiseen kalustoon ja kulkutapoihin, ei pelkästään tulevaisuuden tavoitteiden mukaisten skenaarioiden varaan; vain siten teemme Espoosta sujuvan liikenteellisesti. Tulevaisuuteen pitää varautua pitämällä suunnitelmat joustavina.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 150 Katupysäköintiä pitää sisällyttää enemmän suunnitelmiin, sillä kadun varteen pysäköidyt autot eivät yleensä rumenna katukuvaa (vertaa Keski- Euroopan kulttuurikaupungit), jos ympäristö on esteettisesti rakennettu. Pysäköintiin liittyvä sosiaalinen kontrolli (henkilöiden turvallisuus ja auton turvallinen pysäköintipaikka) täytyy ottaa myös näin huomioon. Kaavoituksessa on varattava paikat pysäköintipaikkojen ja -talojen rakentamiselle tai mahdollisuus pysäköintitalon korottamiselle täytyy olla kaavoissa, jotta paikkoja voidaan rakentaa tarvittava, riittävä määrä. Muuten voimme löytää itsemme pattitilanteessa. Tässä yhteydessä täytyy ottaa huomioon Periaatteiden sivulla 11 oleva kysely, jonka mukaan asukkaat ottivat kaupunkiin eniten yhteyttä pysäköintiasioissa silloin, kun heillä oli toive pysäköinnin sallimiseksi (=lisäämiseksi). Näitä yhteydenottoja oli ylivoimaisesti eniten. Espoon tulee elinvoimansa vuoksi olla pysäköintinormiltaan tarvetta vastaavalla tasolla. Sujuva liikenne, oli se sitten autolla tai julkisilla kulkemista paikasta toiseen (töihin, asiakkaiden luo, kauppoihin, harrastuksiin, sukulaisten luo, mökille, jne.) täytyy olla sujuvaa, sillä se parantaa jokaisen elämänlaatua ja seudun kilpailukykyä. Espoon erityispiirteet kuten hajanainen kaupunkirakenne ja vähäinen tehokkaan julkisen liikenteen määrä (valmis metrolinja huomioituna) täytyy ottaa huomioon. Varapuheenjohtaja Louhelainen teki varajäsen Partasen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan valmisteluun siten, että paperissa selvennetään työohjelman roolia pysäköinnin kehittämisessä, seuraavia askelia ja periaatteiden vaikutusta. Tavoitteena on selkiyttää ohjelman tavoitteet, vähentää asukkaiden huolta heidän nykyisten alueidensa järjestelyiden muuttumisesta ja vähentää väärinymmärryksiä. Paperissa tulee mm. selventää ohjelman eteneminen, mitkä sen ensimmäiset askeleet ovat, esimerkiksi: vaikutus ensisijaisesti uusiin alueisiin ja pilottikohteisiin. ja millaisia hankkeita ja selvityksiä lähtee käyntiin sekä jonkinlainen arvio aikataulusta joidenkin aluekokonaisuuksien osalta. Puheenjohtaja Markkula teki jäsen Lahden ja jäsen Pöntysen kannattaman seuraavan palautusehdotuksen: Raportin eri kohtien sanamuotoja pitää selkeyttää siten, että nyt liian useissa kohdin olevia sitovia sanontoja ja niistä syntyviä käytäntöjä joustavoitetaan. Samalla korostetaan hyvän valmistelun avulla aikaansaatavaa lopputulosta, joka ottaa pysäköinnin eri intressiryhmien näkökohdat huomioon. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota tarvittavien toimenpiteiden aikataulutukseen, jotta EKY:n päätöksen mukaiset periaatteet saadaan toteutumaan. Jo viime kerralla oli esillä osa, joka vaatii päätöstä jo nyt on: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 150 kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai Tekesrahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. Keskustelun aikana puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Oilan kannattamana toisen päätösehdotuksen seuraavasti: Päätetään yksimielisesti palauttaa ja samalla hyväksytään puheenjohtajan erillinen esitys kaupunginhallitukselle. Sen lisäksi pöytäkirjaan kirjataan eri henkilöiden tekemät palautuksen perustelut, jotka kuvaavat eri näkökulmia. Julistettuaan keskustelun palautusehdotuksista päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti, että ensin käsitellään hänen tekemänsä erillinen päätösehdotus kaupunginhallitukselle sekä sen jälkeen hänen tekemänsä toinen palautusehdotus ja jos sitä ei hyväksytä, niin sitten äänestetään jokaisesta muusta palautusehdotuksesta erikseen. Tämä käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Puheenjohtajan tekemä erillinen päätösehdotus kaupunginhallitukselle hyväksyttiin yksimielisesti. Koska varajäsen Partanen vastusti puheenjohtajan toista palautusehdotusta niin puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat puheenjohtajan toisen ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka vastustavat sitä äänestävät Ei ja jos EI voittaa, niin jokaisesta palautusehdotuksesta äänestetään erikseen. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markkulan toisen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Karhu, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Päivinen, jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula. Ehdotusta vastaan (EI) äänestivät jäsen Pöntynen, jäsen Lahti, jäsen Klar- Nykvist, varajäsen Partanen ja varapuheenjohtaja Louhelainen. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan päättäneen hyväksyä puheenjohtaja Markkulan toisen päätösehdotuksen ja päättäneen palauttaa asian sen mukaisesti uudelleen valmisteltavaksi. Sen lisäksi pöytäkirjan käsittelyosaan kirjataan eri henkilöiden tekemät palautuksen perustelut, jotka kuvaavat eri näkökulmia.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 150 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai Tekes-rahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. 2 päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tiedoksi - Rakennuslautakunta - Tekninen lautakunta

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / / / Steniuksenkumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, Tapiola, alue (Kv-asia), palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää yksimielisesti asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 150 Liite Oheismateriaali Selostus 3 Steniuksenkumpu, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 Steniuksenkumpu, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Steniuksenkumpu, tapahtumaluettelo - Steniuksenkumpu, kaavamääräykset - Steniuksenkumpu, kaavakartta - Steniuksenkumpu, ajantasa-asemakaava - Steniuksenkumpu, havainnekuva ja leikkaus - Steniuksenkumpu, hulevesisuunnitelman kartta - Steniuksenkumpu, pihajärjestelyt - Steniuksenkumpu, alueleikkaus Asemakaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Urheilupuiston metroaseman lähellä. Asemakaavassa muutetaan yleisten rakennusten kortteli sekä puistoaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Suunnitelmassa varaudutaan Merituulentien leventämiseen. Alueen kokonaiskerrosalaksi esitetään k-m². Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että autopaikkojen lukumääräksi tulee 1 ap / 100 k-m 2 ja autopaikat ovat kokonaisuudessaan maisemoidun pihakannen alla. Kaavakartalla ja -määräyksillä varmistetaan rakennusten monimuotoisuus, hyvä kaupunkikuva sekä riittävä polveilevuus Merituulentien puoleisella julkisivulla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätöksen johdosta: Tarkistettiin autopaikkojen lukumäärä päätöksen mukaiseksi. Tehtiin paikoitusvaihtoehdot ja vaihtoehtojen kustannustarkastelu, joiden pohjalta valittiin kokonaan pohjavesitason yläpuolella oleva, kustannustehokkain, vaihtoehto. Rakennusalan rajoja tarkistettiin Merituulentien puolelta polveilevaksi, vapautuvat alue merkittiin istutettavaksi alueeksi ja rakennusala katkaistiin kahdella kulkuaukolla. Lisäksi rakennusten on oltava kaavamääräysten mukaan väreiltään ja materiaaleiltaan korttelikohtaisesti yhtenäisesti suunniteltuja ja korttelinosin muodostamassa kokonaisuudessa tulee kattomuodon noudattaa yhtenäistä rakennustapaa ja piha-alueet on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena. Alueesta tehtiin perspektiivikuvat eri ilmansuunnista.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 150 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Steniuksenkumpu - Steniuskullen, asemakaavaehdotus, piirustus nro 6352, käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katuja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Aikaisempi käsittely Espoon kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston palautuspäätöksen perusteluissa todetaan: Kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä k-m 2 noin k-m 2, jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 150 Tehdyt muutokset olivat niin oleellisia, että kaava- ja kaavamuutosehdotus oli asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee noin metrin etäisyydellä tulevasta Urheilupuiston metroasemasta. Merituulentielle on jo rakennettu alikulku kevyelle liikenteelle, joten alueelta tulee olemaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet tulevalle Urheilupuiston metroasemalle, alueelta on noin kilometri Tapiolan aluekeskukseen. Alueeseen sisältyy rakentamaton lastentarhalle varattu korttelialue (Ysl), puistoaluetta ja asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella on kasvihuoneita, myymätätiloja, ns. Sepän tupa sekä navetta- ja varastorakennus ja osa Merituulentietä. Suvikummunrinteen ja Suvikummuntien välisessä puistossa on ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuuluvan tukikohdan XXXIII asema 7. Aseman äärimmäisenä läntisenä etuvartiona ovat tilalla 1:1223 kallioon louhitun yhdystien ja suojahuoneen jäänteet. Niiden lisäksi tilalla on noin 10 metriä pitkä, osittain betonoitu ampumahauta. Suojahuone on ilmeisesti jäänyt keskeneräiseksi, mutta sen koillispuolella oleva ampumahauta on hyvin säilynyt. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman eri päätöstä tai toimenpidettä. Puistoalueen koillisosassa on muuntamo. Tältä puistoalueelta on löydetty kolopuita ja liito-oravan jätöksiä yli 20 ison haavan ja kuusen tyveltä. Alue on jätöslöytöjen ja kolopuiden perusteella liito-oravien elinpiirin ydinalue, joka on luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaavanmuutosalueen itäpuolella on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Suvikummun asuntokortteli. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Yleiskaava Alue on voimassa Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan itäosaltaan asunto aluetta (A, nykyisellään säilytettävät alueet) ja länsiosasta virkistysaluetta (V). Aluetta halkoo yleiskaavassa maanalainen raideliikennevaraus, jossa sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 150 Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Merituulentie on yleiskaavassa alueellinen kokoojakatu. Asemakaava Pääosalla aluetta on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama Suvikummun asemakaava. Kortteli on asemakaavan mukaan sosiaalisten rakennusten korttelialue lastentarhaa varten (Ysl). Rakennusoikeus on k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa kaksi asuntoa. Muut Suvikummun kaavan mukaiset alueet ovat puistoalueita. Puistoalueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen länsiosassa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Jousenpuiston asemakaava. Alue on puistoaluetta ja lisäksi kaavan mukaan alue on varattu maanalaiselle joukkoliikenteelle. Merituulentie on pääosiltaan kaavoittamatonta aluetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Uudenmaan ympäristökeskus esitti, että hanke vaikuttaa kaupunkirakenteen kannalta perustellulta, kun otetaan huomioon tulevan metroaseman läheisyys ja alueen sijoittuminen Tapiolan reuna-alueelle, mutta olisi tarpeen tutkia muitakin ratkaisuvaihtoehtoja, jotka perustuvat toisenlaiseen arkkitehtuuriin ja sommitteluun sekä rakentamisen määrä ja korkeus tulisi arvioida ja suhteuttaa pohjoispuoliseen pientalorakentamiseen. Kaupunginmuseo sekä Museovirasto totesivat että, Tapiolan kehittäminen - raportissa alue kuuluu osa-alueeseen B, joka tarkoittaa säilytettäviä vanhoja asumalähiöitä. Alue tulee säilymään VAT-alueena myös tarkistuksen jälkeen. Suunnitellut rakennukset ovat liian korkeita suhteessa Merituulentien toisen puolen rakennuksiin. Muinaismuistolaki suojelee I maailmansodan linnoituslaitteita. Niiden sijaintialue tulisi säilyä puistona. Tiehen päin tulisi jättää suojavyöhyke. Suunnitelmassa alueen ominaispiirteet eivät säily. Sepän tupa tulee varustaa suojelumerkinnällä. Maanalainen pysäköinti on liian raskas ratkaisu.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 150 MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Steniuksenkummun asemakaavan sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset nähtäville MRA 32 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset olivat nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti Suunnitelmasta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta ja Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä ja kannanotot tekniseltä keskukselta sekä tonttiyksiköltä ja kaupunkimittausyksiköltä. Suunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi muistutusta, joista yksi on lähialueen taloyhtiöiden (5 kpl) yhteismuistutus. Muistuttajat pitävät suunnitelmaa liian tehokkaana ja sopimattomana RKYalueelle, rakennuksia liian korkeina ja massoittelua muurimaisena. Rakennusten väliin sijoittuvia lasituksia/lasiparvekkeita pidettiin muurimaisuutta lisäävänä ja outona ratkaisuna sekä kaupunkikuvaa rumentavina. Muistuttajien mielestä autopaikat tulisi kokonaisuudessaan sijoittaa maanalle ja maisemoida. Lausunnoissaan Uudenmaan ELY-keskus ja museovirasto pitävät alueen rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta liian suurina ja sopimattomina Tapiolan kulttuuriympäristöön. Suunnitelma Merituulentieltä katsottuna vaikuttaa muurimaiselta ja massiiviselta sekä alueen historiallisesta luonteesta poikkeavalta, joten keinoja pienentää maamerkkimäisyyttä ja massiivista vaikutelmaa tulisi tutkia lisää. Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen ominaispiirteiden vaaliminen ja ympäristökuvan huomioon ottaminen edellyttää, että uudisrakentamisen korkein sallittu kerrosluku rajoitetaan kuuteen eikä rakentamista uloteta koilliskulmassa ja itäreunassa lähelle Suvikummuntietä. Merituulentien ja Suvikummuntien kulmaus tulisi säilyttää metsäisenä. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä ja museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvän kaavakartan ja kaavaselostuksen. Helsingin seudun liikenne pitää tärkeänä, että kaavassa on varauduttu Merituulentiellä 2+2 -kaistaisen kadun tilantarpeeseen. Merituulentien pysäkit tulee säilyttää alueen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tiiviimpi kaavoitus olisi perusteltua. Tekninen keskus toteaa, että pysäkit tarvitaan alueella. LPA-1 alue sijaitsee vaikeasti rakennettavan syvän pehmeikön kohdalla, jolloin maanalaisen pysäköinnin osalta tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Autopaikkamääräyksen tulisi olla 1 ap / asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 75 k-m 2.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 150 Tonttiyksikkö ja kaupunkimittaus toteavat, että alue tulee olla jaettavissa useammaksi tontiksi, ainakin koillisin rakennus tulee olla erotettavissa omaksi tontikseen. Muistutusten, lausuntojen, kannanottojen ja tehtyjen selvitysten johdosta kaava karttaa tarkistettiin seuraavasti: - Merituulentie eteläreunan bussipysäkki säilytetään nykyisellä paikallaan. - Rakennusalan rajoja tarkistettiin Suvikummuntien puolelta länteen ja Merituulentien puolelta polveilevaksi, vapautuvat alue merkittiin istutettavaksi alueeksi ja rakennusala katkaistiin kahdella kulkuaukolla. - I-maailmansodan linnoituslaitteiden suojelumääräys tarkistettiin muotoon: Alueenosa, jolla sijaitsee muinaismuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen verrattava kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. - Hulevesisuunnitelman johdosta kaavakarttaan merkittiin alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu), jotka tulee säilyttää avoimina. Ajoliittymän kohdalle reitti putkitetaan. - Hulevedet voidaan johtaa istutettavaa alueenosaa pitkin hulevesien viivyttämiseen varatulle alueelle (Hu) ja siitä nykyisiä reittejä pitkin eteenpäin. Hulevesien käsittely tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna. - Maanpinnan ikimääräiset enimmäiskorkeusasemat poistettiin. - Autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Alempi paikoitustaso on n. + 6,0 ja ylempi +9,0. Kaksitasoinen paikoitus tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. - Kaavamääräyksiin lisättiin pykälät 12 ja Asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja ja 13 Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti, jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä. Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. - Suvikummunrinne -niminen lähivirkistysalue (VL) merkittiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (s-1). - Alueelle lisättiin kolme merkittävää puuta, jotka tulee säilyttää. - Istutus määräystä tarkennettiin Istutettavien puiden taimikoon tulee olla mahdollisimman suuri. - Merituulentien rajausta tarkistettiin teknisenkeskuksen laatiman yleissuunnitelman mukaisesti leventämällä katualuetta noin 10 m etelään ja lisäämällä kadun pohjoispuolelle erityisviheralueelle (EV) rakennettavan meluesteen merkintä ja määräys.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 150 Maanomistajan kirjallinen kuuleminen ja pidetyt neuvottelut Tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajaa kuultiin kirjeellä ja tarkistuksista neuvoteltiin maanomistajan suunnittelijan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pidetyt neuvottelut - Alueen hulevesistä pidettiin työpalaveri koskien Steniuksenkummun kaava-alueen läpi kulkevaa hulevesireittiä ja Merituulentien hulevesisuunnittelua. - ELY kokous Suur-Tapiolan liito-oravat: Steniuksenkummun ja Merituulentien alueella, Niittykummussa ja Otaniemessä. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta noin m 2, autopaikkojen korttelialuetta noin m 2, lähivirkistysaluetta noin m 2, katualuetta noin ja erityisviheraluetta noin m 2. Kokonaiskerrosala ilman lisärakennusoikeuksia on k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Esitetty uusi rakennusoikeus sijoittuu korttelin laajennukseen. Korttelinosan pinta-ala on noin m 2 ja rakennusoikeus on k m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,19. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotila, tarvittavat askartelu-, sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä- ja jätehuoltotiloja ja näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin k-m 2 ). Kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m 2 ylittävän osan saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Edellä mainittuja tiloja saadaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös saman korttelin toiselle tontille. Alueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisesti, rakennusten on oltava väreitään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltu ja noudatettava kattomuodoltaan yhtenäistä rakennustapaa. Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen (IV-VIII), siten että korkein massa on alueen koillisosassa. Rakennusten ylimmät kerrokset tulisi toteuttaa massoittelua elävöittävinä ullakko asuntoina. Korttelialueen Merituulentiehen ja Suvikummuntiehen rajoittuvilla osilla tulee olemassa oleva puusto säilyttää ja täydennys istuttaa alue luontaisella metsäpuustolla. Istutettavien puiden taimikoon on oltava mahdollisimman suuri.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 150 Istutettavilla alueenosilla olevat alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu), tulee säilyttää avoimena. Suvikummuntien tonttiliittymän kohdalla oja putkitetaan. Oja johtaa hulevedet pohjoisesta Merituulentien tierumpujen kautta hulevesien viivyttämiseen varattuihin painanteisiin (Hu). Hulevesipainanteet sijoittuvat nykyisiin maaston painanteisiin. Hulevesien käsittelyyn varatut alueet tulee toteuttaa alueella kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna. Korttelialueen asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja. Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti, jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä. Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Korttelialueella sijaitseva Sepän tupa on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennuksen siirtämisestä muualle Espoon alueelle on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä rakennuksen siirtämiselle. Korttelialueelle on merkitty kolme yksittäistä puuta, jotka tulee säilyttää. LPA-korttelialue Kortteliosan pinta-ala on noin m 2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto ja pyörien säilytyspaikkoja 1 pp / 30 k-m 2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Pyöräilypaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Autopaikat on rakennettava LPA-1 alueelle lukuun ottamatta liikuntaesteisille varattuja paikkoja jotka saa sijoittaa AK-korttelialueelle. Autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Alempi paikoitustaso on noin + 6,0 ja ylempi +9,0. Kaksitasoinen paikoitus tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. Suojaviheralue (EV) Merituulentien pohjoispuolella on pieni puistomainen alue, Leppäkertunlaita, joka on merkitty suojaviheralueeksi. Alueen pinta-ala on noin m². Alueelle voidaan sijoittaa hulevesien viivytyspainanne. Alueelle on rakennettava melueste. Lähivirkistysalue (VL) Suvikummuntien ja Suvikummunrinteen välissä olevalle puistoalueelle on annettu nimi, Suvikummunrinne. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen pinta-ala on noin m 2. Alueella olevat linnoituslaitteet on smmerkinnällä osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen verrattava kajoaminen on muinaismuistolain

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 150 nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alue on myös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Muut alueet Kaava-alueeseen sisältyy Merituulentien ja Suvikummuntien katualuetta noin m². Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää aiemmin solmitun maankäyttösopimuksen tarkistamista. Tarkistetun sopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin kaava viedään kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Suunnittelualueen hulevesienhallintasuunnitelman aiheuttamat kustannukset lähialueen hulevesireitteihin tulee ottaa huomioon sopimusneuvotteluissa. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Selvitykset ja suunnitelmat Hulevesisuunnitelma Suunnittelualue kuuluun Gräsanojan valuma-alueeseen, valuma-alueella rakentaminen lisääntyy voimakkaasti mm. Suurpellon rakentamisen myötä ja tulvariskit kasvavat. Tulvariskien torjumiseksi alueelle laadittiin erillinen hulevesisuunnitelma ja kaava asiakirjoja tarkistettiin suunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelman suositukset Tontilla oleva nykyinen oja tulee osittain säilymään. Paikoitusalueen lähettyvillä oja on todennäköisesti johdettava rummussa. Oja pitää kunnostaa, sekä ojan viereen rakentaa tulvapainanne. Jos autopaikoituksen pohjakerroksen korko on tasolla +4.5, joudutaan vedet paikoitusalueelta pumppaamaan, sillä tontilla kulkevan ojan pohja on tasolla ~+ 4,7 ja kadun sadeviemäri tasolla +4,9. Paikoitusalueen suunnittelussa on lisäksi pyrittävä estämään hulevesien valuminen paikoitusalueelle. Mikäli paikoitusalueen tasoa nostetaan, alueen vesiä ei tarvitse pumpata. Muut alueelle laaditut selvitykset Ympäristöselvitys Meluselvitys Steniuksenkummun liito-oravat Merituulentien yleissuunnitelma Suur-Tapiolan liito-oravat

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 150 Päätöshistoria Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut asemakaavan muutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: - Asemakaavakartta ja määräykset - Asemakaavan selostus liitteineen - Kopiot muistutuksista, lausunnoita ja kannanotoista - Muistuttajakartta - Steniuksenkummun liito-oravat, ENVIRO, Esa Lammi - Suur-Tapiolan alueen liito-oravat, kaupunkisuunnittelukeskus, Aino Aspiala - Merituulentien yleissuunnitelma, SITO - Espoo, Steniuksenkummun asemakaava-alueen hulevesiselvitys, RAMBOLL Kaupunkisuunnittelulautakunta / 8 (255/503/2007) Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot mennessä.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 150 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Mikkola, Lindberg, Kivekäs, Karimäki ja Häggman kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Merituulentien suuntaisena olevaa rakennusmassoittelua tulee keventää kerroskorkeutta ja kerrosalaa jonkin verran pienentäen ja samalla sen arkkitehtonista laatua parantaen. Tutkitaan, onko pitkä rakennusmassa katkaistava kaupunkikuvallisista syistä. Kortteliin osoitettu asuinrakentaminen tulee poistaa ja tontti säilyttää puistona ja hoidettavana muinaismuistoalueena. Samalla selvitetään sr-merkinnällä varustetun, aikanaan tälle alueelle siirretyn punaisen tuvan siirtäminen puistokortteliin Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että jäsen Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotus raukeaa kannattamattomana. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut palautusehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että Merituulentien suuntaisena olevaa rakennusmassoittelua tulee keventää kerroskorkeutta ja kerrosalaa jonkin verran pienentäen ja samalla sen arkkitehtonista laatua parantaen. Tutkitaan, onko pitkä rakennusmassa katkaistava kaupunkikuvallisista syistä. Kortteliin osoitettu asuinrakentaminen tulee poistaa ja tontti säilyttää puistona ja hoidettavana muinaismuistoalueena. Samalla selvitetään sr-merkinnällä varustetun, aikanaan tälle alueelle siirretyn punaisen tuvan siirtäminen puistokortteliin Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 150 katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Kemppi- Virtanen ja Klar kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 3 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat täydennykset esityslistatekstiin ja kaavamääräyksiin: 1. lisätään esityslistatekstiin Lautakunnan palautuspäätös -kappaleen loppuun: korttelista on rakennusoikeus, k-m 2, poistettu ja alue merkitty edelleen puistoalueeksi lisätty puistoaluetta koskevana määräys, jonka mukaan alueelle saa sijoittaa korttelissa olevan, säilytettävän rakennuksen korttelista on rakennusoikeutta poistettu k-m 2 ( lautakunnassa olleessa ehdotuksessa oli rakennusoikeus k-m 2, nyt on esitetty k-m 2 ) rakennusten suurinta sallittua kerroslukua on kauttaaltaan mataloitettu. Tehokkuuslukuvertailu Valma Ehdotus Kortteli e = 0,93 e = 0 (siirrettävä mökki) Kortteli e = 1,35 e = 1,17 Koko kaava-alue e = 0,90 e = 0,65 Tehokkuusluvut laskettu ilman lisärakennusoikeuksia. 2. lisätään esityslistan Asemakaava-kappaleen loppuun: Kaavanmuutosalueen itäpuolella on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Suvikummun asuntokortteli. 3 lisätään esityslistatekstiin Asemakaavan ja asemakaavan muutos kappaleen kohdan Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) toiseksi viimeiseksi lauseeksi: Massoittelussa, kattomuodoissa ja julkisivujen värityksessä on otettu huomioon viereisen Suvikummun asuntokorttelin arkkitehtuuri. 4. lisätään kaavamerkintöihin uusi 16, joka kuuluu: Korttelikokonaisuuden on väreiltään ja kattomuodoiltaan noudatettava yhtenäistä rakennustapaa korttelin kanssa. 5. muutetaan Merituulentien pohjoispuolella kaavamerkintä VP kaavamerkinnäksi EV. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Elon kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Rakennuksien kaupunkikuvallista tarkastelua täydennetään ja tehdään tarvittava havainnollinen esittely. Nähtävilläolon aikana jatketaan asemakaavaalueen lähiympäristön ja rakentamisen suunnittelua. Erityisesti huolehditaan siitä, että,

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / valmistellaan kaupunkia ja muita asianosaisia sitovat päätökset, joilla toteutetaan korttelin puisto- ja muinaismuistoalue ja sinne korttelista siirrettävä, säilytettävä työ-, palvelu- ja kerhotilaksi osoitettava rakennus. 2. korttelin kaupunkikuvallisessa jatkosuunnittelussa Merituulentien varren rakennusmassa tulee katkaista vielä selkeämmin ja tarvittaessa järjestää katkaisun kohdalla melusuojaus lasisin parveke- ja muunlaisin rakentein. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemät täydennykset sekä hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue siten muutettuna, että lisätään kaavamerkintöihin uusi 16, joka kuuluu: Korttelikokonaisuuden on väreiltään ja kattomuodoiltaan noudatettava yhtenäistä rakennustapaa korttelin kanssa sekä muutetaan Merituulentien pohjoispuolella kaavamerkintä VP kaavamerkinnäksi EV, 3 pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että rakennuksien kaupunkikuvallista tarkastelua täydennetään ja tehdään tarvittava havainnollinen esittely. Nähtävilläolon aikana jatketaan asemakaava-alueen lähiympäristön ja rakentamisen suunnittelua. Erityisesti huolehditaan siitä, että valmistellaan kaupunkia ja muita asianosaisia sitovat päätökset, joilla toteutetaan korttelin puisto- ja muinaismuistoalue ja sinne korttelista siirrettävä, säilytettävä työ-, palvelu- ja kerhotilaksi osoitettava rakennus. Korttelin

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / kaupunkikuvallisessa jatkosuunnittelussa Merituulentien varren rakennusmassa tulee katkaista vielä selkeämmin ja tarvittaessa järjestää katkaisun kohdalla melusuojaus lasisin parveke- ja muunlaisin rakentein. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 11 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten muutosehdotuksesta, alue , 2 toteaa kantanaan, että kaavakartan nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä, eivätkä ne aiheuta kaavan uudelleen nähtäville asettamista, 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja tarkistetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue , 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 3366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Asia käsiteltiin asian 14 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Holman kannattamana, että asia jätetään pöydälle lisäselvitysten hankkimiseksi pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta / 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten muutosehdotuksesta, alue toteaa kantanaan, että kaavakartan nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä, eivätkä ne aiheuta kaavan uudelleen nähtäville asettamista 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja tarkistetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 3 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavakarttaan ja esityslistatekstiin: 1. Kaavakarttaan rakennusalojen rajoja tarkistetaan liitekartassa esitettyjä rakennuksia myötäillen rakennusalojen rakennusoikeudet merkitään kaavakarttaan liitekartan mukaisesti C-rakennuksen rakennusala poistetaan istutettavaa tontinosaa tarkistetaan vähäisessä määrin alueen eteläosassa siten, että alueen eteläosassa se on Suvikummuntiehen saakka viiden metrin levyinen.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 150 Muutosten jälkeen alueen kokonaisrakennusoikeus muuttuu kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin (tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 1,08). 2. Listatekstiin lisätään edellä mainitut kaavakartan tarkistukset kohtaan MRA 27 :n mukainen kuuleminen; nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset tarkistetaan kohtaa ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi; Asuinkerrostalojen korttelialue (AK): Alueen pinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,08. Lautakunnan edellyttämät lisäselvitykset -kappaleen loppuun lisätään seuraava lautakunnalle toimitettu lisäinformaatio: a) asemakaavan muutosehdotuksen mukaan Merituulentien katualue kapeimmillaan on 26 metriä b) Ramboll Oy:n laatiman alustavan tilavaraussuunnitelman mukaan 2+2- kaistainen katu molemmin puoleisine pyöräteineen tilallisesti mahtuu asemakaavan mukaiselle katualueelle c) Merituulentien katusuunnitelmaa ei ole laadittu. d) suunniteltu uudisrakentaminen on esitettyjen tarkistusten jälkeen lähimmillään seitsemän metrin etäisyydellä Merituulentien katualueen rajasta (E-talo) ja läntisin H-talo on lähimmillään 12 metrin etäisyydellä Merituulentien katualueen rajasta. e) asuntojen lukumäärää ei asemakaavan muutoksessa ole esitetty, se tarkentuu jatkosuunnittelussa. Tehdyt tarkistukset edellyttävät muistutusten ja lausuntojen vastineiden tarkistusta ja samoin asemakaavan muutoksen selostuksen tarkistamista, jotka tehdään virkatyönä. Keskustelun kuluessa esittelijä korjasi vielä kaavamääräyksen sr kuulumaan: Säilytettävä rakennus, joka voidaan myös siirtää kaupunginmuseon osoittamaan paikkaan jonnekin muualle Espooseen kaupunginmuseon hyväksymään paikkaan. Rakennusta saadaan käyttää työ- ja kerhotilana. Näin ollen poistetaan 15, joka mahdollisti rakennuksen siirtämisen Suvikummunrinne -nimiselle puistoalueelle. Merkittiin pöytäkirjaan hallintopäällikkö Stenroosin ilmoitus, etteivät tehdyt muutokset edellytä asemakaavan asettamista uudelleen nähtäville, sillä tarkistukset vähentävät rakennusoikeutta ja muuttavat ehdotusta muistutuksissa edellytettyyn suuntaan. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsenten Jäämaa ja Pöntynen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että seuraavat asiat otetaan huomioon: rakennusoikeuden määrää vähennetään. Tapiolan ominaispiirteet on otettava huomioon suunnittelussa (kohteen sijainti VAT-alueella).

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 150 etäisyys Merituulentiestä on oltava sellainen, että Merituulentien leventäminen on mahdollista ja tiehen päin jää suojavyöhyke. autopaikkavaade on 1 ap / 100 m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Jäämaa, Kemppi-Virtanen, Lindberg, Oila ja Pöntynen eli viisi (5) jäsentä ja sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Elo, Kiijärvi, Klar, Lahtinen, Rastimo, Rauhanen ja Seppä eli kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä vastaan (8/5) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että lautakunta edellyttää lautakunnan käsittelyyn valmisteltavaksi Merituulentien kaupunkimaisuutta korostavan periaatepäätöksen, joka ohjaa katusuunnitelmien laadintaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten muutosehdotuksesta, alue toteaa kantanaan, että kaavakartan nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä, eivätkä ne aiheuta kaavan uudelleen nähtäville asettamista 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn, kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 150 Kaupunginhallitus / 14 kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue siten muutettuna, että, rakennusalojen rajoja tarkistetaan liitekartassa esitettyjä rakennuksia myötäillen, rakennusalojen rakennusoikeudet merkitään kaavakarttaan liitekartan mukaisesti, C-rakennuksen rakennusala poistetaan, istutettavaa tontinosaa tarkistetaan vähäisessä määrin alueen eteläosassa siten, että alueen eteläosassa se on Suvikummuntiehen saakka viiden metrin levyinen kaavamääräys sr muutetaan kuulumaan seuraavasti: Säilytettävä rakennus, joka voidaan myös siirtää kaupunginmuseon osoittamaan paikkaan jonnekin muualle Espooseen kaupunginmuseon hyväksymään paikkaan. Rakennusta saadaan käyttää työ- ja kerhotilana. poistetaan 15, joka mahdollisti rakennuksen siirtämisen Suvikummunrinne- nimiselle puistoalueelle. Muutosten jälkeen alueen kokonaisrakennusoikeus muuttuu kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin (tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 1,08). 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 3 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Lisäksi lautakunta päätti, että lautakunta edellyttää lautakunnan käsittelyyn valmisteltavaksi Merituulentien kaupunkimaisuutta korostavan periaatepäätöksen, joka ohjaa katusuunnitelmien laadintaa. Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Olavi Samuel Steniuksen kuolinpesän ja kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 150 katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Käsittely Puheenjohtaja Hertellin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus / 11 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Olavi Samuel Steniuksen kuolinpesän ja kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Käsittely Puheenjohtaja Hertellin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus / 32 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Ehdotus Teknisen toimen johtaja:

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 150 Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Olavi Samuel Steniuksen kuolinpesän ja kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Käsittely Häggman Hertellin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: "Kaupunginhallitus palauttaa asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: 1) Kaavan massoittelu pienennetään siten, että asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen ja ottaa huomioon Tapiolan kulttuurimaisemamerkinnän ja viereisen Suvikummun asuinalueen ominaispiirteet (VAT-alue, kaupunkikuvallisesti arvokas alue, Suvikummun asemakaavan arkitehtooniset erityisarvot, yms.) 2) Merituulentien ehdotettu laajennus 2+2 -kaistaiseksi kaupunkikaduksi tulee suunnitella ja havainnollisesti osoittaa ennen kaavan seuraavaa päätöskäsittelyä kaupunginhallituksessa 3) Poistetaan pysäköintikansi maisemaan sopimattomana ja pysäköinnin mitoitusta tarkistetaan huomioiden hyvät joukkoliikenneyhteydet." Johansson ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi Johanssonin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Häggman teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän:

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 150 "Asian listatekstissä ja tausta-aineistoissa on ristiriitaisuuksia sekä karkeita yleistyksiä ja väittämiä, jotka olisi tarvetta korjata ja poistaa ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä valtuustossa. Alueen asukasyhdistys on myös kiinnittänyt vakavan huomion näihin seikkoihin. Päätösasian tausta-aineistojen puutteellisuudet näkyvät esimerkiksi jo Avoin Espoon sivuilla, jossa todetaan asemakaavoituksen tavoitteena olevan noin k-m2. Oheismateriaalista puuttuvat riittävän selkeät havainne- ja perspektiivikuvat kortteliin suunnitelluista kerrostaloista, pysäköintikansista ja Merituulentien leventämisestä. Ympäristöselvitys, joka on tehty syyskuussa 2008 perustuu edelleen vanhoihin tietoihin ja virheellisiin johtopäätöksiin esimerkiksi kaavan vaikutuksista luonnonoloihin, alueen maisemakuvaan ja Merituulentien viherilmeeseen (vaikkakin selvitystä väitetään päivitetyksi tietojen pohjalta ja KSL:n käsittelyn jälkeen). Esityslistatekstissä annetaan myös ymmärtää, että vastuuviranomainen ja keskeiset toimijat olisivat hyväksyneet kaavan sisällön, paitsi Espoon kaupunginmuseo. Tosiasiassa myös Museovirasto ja Uudenmaan ELYkeskus (ent. ympäristökeskus) edellyttävät parannuksia ja vaihtoehtoja asemakaavoitukseen, eikä heille liene esitelty neuvottelussa asemakaavaluonnoksia, josta ensimmäinen valmistui , kun aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu oli käyty aiemmin, Myöskään kaavan nähtävillä oloaikana saatujen kannanottojen ja lausuntojen sisältöä ei ole esitetty (eikä kaupungin vastaukset niihin) esittelijän listatekstissä. Toivon, että valtuusto asian käsittelyssä paneutuu tarkemmin yllä mainittujen, sekä kaupunginhallituksen palautusehdotuksessa esille tuotuihin perusteisiin, ja palauttaisi asemakaavan uudelleenvalmisteltavaksi ennen sen hyväksymistä." Päätös Kaupunginhallitus: Valtuusto / 22 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Häggman ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Esitän eriävän mielipiteeni tämänsisältöisen asemakaavan hyväksymispäätökseen, jonka sisältöä niin kaupunkisuunnittelulautakunta kun kaupunginhallitus on tuloksetta eri vaiheissa pyrkinyt parantamaan paremmin yhteensopivaksi yleiskaavan ja Tapiolan kultuurimaisemaalueelle (VAT-alue) asetettavien vaatimusten kanssa. Ehdotus Kaupunginhallitus: Valtuusto hyväksyy päivätyn ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 150 katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutoksen, käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutoksen, käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Käsittely Knaapila teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuusto päättää palauttaa asian kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Alue on osa Tapiolan puutarhakaupungin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristöä (VAT-alue). Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on merkitty nykyisellään säilytettäväksi alueeksi, mikä tarkoittaa, että alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on päiväkodille varattua Y-tonttia (rakennusoikeus km 2 ) lukuun ottamatta varattu puistoksi. Koska alue sijaitsee lähellä Tapiolan keskusta ja metroasemaa, on asuinrakentaminen sinänsä perusteltua. Kun huomioidaan sijainti VATalueella, yleiskaavan merkintä sekä se, että rakennusoikeutta haetaan pääosin kaavan mukaiseen puistoon, on esityksen mukainen rakennusoikeus km 2 kuitenkin täysin ylimitoitettu. Esitetty rakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua 1,08, kun esimerkiksi viereisen Suvikummun maamerkkinä olevan As Oy Suvikulman tehokkuusluku on 0,78. Jotta alueelle voidaan säilyttää Tapiolan puutarhakaupungin luonne, on asemakaavan uudelleenvalmistelussa on huomioitava seuraavat asiat: kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä km 2 :sta noin km 2 :een, jolloin suunnittelussa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä. Markkula teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto painottaa maanalaisen pysäköinnin merkitystä alueen viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta sekä edellyttää toivomuksenaan, että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että Steniuksenkummun korttelin pihaalue toteutetaan laadukkaasti noudattaen seuraavia periaatteita: 1 Pihatason korkeus on maksimissaan +7,2 m eteläreunassa ja +8,5 pohjoisreunassa.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / Kansi tulee maisemoida ja istuttaa mm. pensas- ja kukkaistutuksin lukuun ottamatta kulkuteitä ja oleskelun ja leikkitilojen vaatimia rakenteita. 3 Maanalaisen pysäköinnin ajoluiska ei saa aiheuttaa ongelmia eteläpuoleiselle naapurikorttelille eikä risteysalueiden liikenneturvallisuudelle. Byman kannatti Knaapilan palautusehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 30 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hyväksyi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asian kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta (675/2011) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12,

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 150 asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavakarttaan ja listatekstiin:

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / kaavakarttaan - 7 muutetaan kuulumaan: Rakennusten on oltava väreiltään ja materiaaleiltaan korttelikohtaisesti yhtenäisesti suunniteltuja. Kortteliosien muodostamassa kokonaisuudessa tulee kattomuodon noudattaa yhtenäistä rakennustapaa - tarkistetaan kaavakarttaa LPA-alueen osalta seuraavasti: a) Suvikummuntien puolelle LPA-aluetta autopaikat merkitään 2- tasoisina siten, että pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on b) länsiosalla LPA-aluetta pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on esityslistatekstiin - otsikon Alueen kuvaus viidennessä kappaleessa esiintyvä Jousenpuisto-nimi muutetaan Urheilupuistoksi - otsikon MRA 27 :n mukainen kuuleminen viides kappale muutetaan kuulumaan: Espoon kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen perustelun mukaan jotta alueelle voidaan säilyttää Tapiolan puutarhakaupungin luonne, asemakaavan uudelleenvalmistelussa on huomioitava seuraavat asiat: a) kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä km 2 :sta noin km 2 :iin, jolloin suunnittelussa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet b) rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä. - korjataan seuraavan kappaleen johdantolause kuulumaan: Lisäksi palautuksen yhteydessä tehtiin seuraava toivomusehdotus:... - otsikon Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) toinen lause muutetaan kuulumaan: Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat, tarvittavat askartelu-, sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä ja jätehuoltotiloja ja näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin k-m 2 ) - saman otsikon neljäs kappale muutetaan kuulumaan: Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen, siten että korkein massa on Suvikummuntien ja Merituulentien kulmauksessa. - otsikon LPA-korttelialue ensimmäisen kappaleen viimeinen lause, joka kuuluu: Pysäköintitason pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeusasema +6,50 muutetaan kuulumaan: a) Suvikummuntien puolelle LPA-aluetta autopaikat merkitään 2- tasoisina siten, että pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on b) länsiosalla LPA-aluetta pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on saman otsikon toinen kappale muutetaan kuulumaan: Korttelialueen kokonaispinta-ala on noin m 2 ja kokonaistehokkuus e = 0,80 + kaavan sallima lisärakennusoikeus (tekniset tilat ja portaat).

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / otsikon Lähivirkistysalue (VL) kappaleen lopusta poistetaan sen loppuosa, joka kuuluu: Kaavamääräyksen mukaan alueelle saadaan sijoittaa kortteissa oleva, säilytettävä rakennus (Sepän-tupa). Rakennuksen siirtämisestä on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä rakennuksen siirtämiselle otsikon Muut alueet kappaleen toinen lause muutetaan kuulumaan: Suvikummuntietä on levennetty n. 4 m länteen ja Merituulentietä etelään n. 4 m (alueella olevat puut tulee säilyttää). Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että järjestetään arkkitehtikutsukilpailu, jonka lähtökohtana on valtuuston päätös ja asiasta esitetty toivomus Arkkitehtonisesti tavoitteena tulee olla Tapiolan VAT-alueelle soveltuva suunnitteluratkaisu, jossa maanalainen pysäköinti ja kannen maisemointi on ratkaistu. Puheenjohtaja ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi a) kaavamääräyksiä muutetaan seuraavasti: kaavamääräyksistä ( 7) poistetaan k-m 2 :n ylittävä ullakkotiloille varattu lisärakennusoikeus autopaikkamäärän minimiksi määritellään 1 ap / asunto. b) ennen kuin lautakunta käsittelee ehdotusta kaupunginhallitukselle, asemakaavaehdotukseen tehdään seuraavat muutokset: - etäisyys Merituulentiestä osoitetaan esitellyn havainnekuvan mukaisena. - rakennusalaa laajennetaan itään ja länteen siten, että massoitteluun tulee lasitetut aukot (parvekkeet, lasiseinä, lasiovi) ja tämä toimii tuulija meluesteenä. - ylin kerros toteutetaan massoittelua elävöittävinä ullakkoasuntoina. - autokatokset suunnitellaan laatumääräyksiltään korkeatasoisiksi ja maisemoiden ja yksityiskohtaisesti näistä päätetään lähiympäristösuunnitelmassa. Keskustelun tässä vaiheessa jäsen Pöntynen ilmoitti kannattavansa jäsen Kemppi-Virtasen palautusehdotusta. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Kemppi-Virtanen ja Pöntynen eli kaksi (2) jäsentä ja palautusehdotusta vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula, varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Holma, Kanerva, Lindberg, Peltokorpi,

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 150 Rastimo, Rauhanen ja Vilo eli yhdeksän (9) jäsentä jäsen Lahtisen äänestäessä tyhjää ja jäsen Klarin ollessa poissa. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan hylänneen palautusehdotuksen äänin yhdeksän kaksi (9/2), yhden jäsenen äänestäessä tyhjää ja yhden jäsenen ollessa pois, ja totesi asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemät korjaukset sekä hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja kokouksessa muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katuja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue siten muutettuna, että, - 7 muutetaan kuulumaa: Rakennusten on oltava väreiltään ja materiaaleiltaan korttelikohtaisesti yhtenäisesti suunniteltuja. Kortteliosien muodostamassa kokonaisuudessa tulee kattomuodon noudattaa yhtenäistä rakennustapaa - tarkistetaan kaavakarttaa LPA-alueen osalta seuraavasti: a) Suvikummuntien puolelle LPA-aluetta autopaikat merkitään 2-tasoisina, siten että pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on b) länsiosalla LPA-aluetta pihakannen likimääräinen enimmäiskorkeus on autopaikkamäärän minimiksi määritellään 1 ap / asunto (1 ). - merkintä IV(½) muutetaan muotoon: Sulkeissa oleva kerrosluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että ennen kuin lautakunta käsittelee ehdotusta kaupunginhallitukselle, asemakaavaehdotukseen tehdään seuraavat muutokset: - etäisyys Merituulentiestä osoitetaan esitellyn havainnekuvan mukaisena - rakennusalaa laajennetaan itään ja länteen siten, että massoitteluun tulee lasitetut aukot (parvekkeet, lasiseinä, lasiovi) ja tämä toimii tuulija meluesteenä - ylin kerros toteutetaan massoittelua elävöittävinä ullakkoasuntoina - autokatokset suunnitellaan laatumääräyksiltään korkeatasoisiksi ja maisemoiden ja yksityiskohtaisesti näistä päätetään lähiympäristösuunnitelmassa. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat tarkistukset kaavakarttaan:

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / koillisen rakennuksen eteläistä rakennusalanraja tarkistetaan yhteneväksi pyykkien 1-3 rajaan - maanalainen johtovaraus tarkistetaan rajalta 1-3 etelään ja LPA-1 korttelinosan rajausta johtorasitteen eteläiseen reunaan - istutettavan alueen rajausta pienennetään ja tarkistetaan. Tarkistusten johdosta LPA-1 pinta-ala pienenee noin 50 m 2 ja istutusalue n. 65 m 2. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 150 Keskustelun kuluessa jäsen Rastimo ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että osa kaupungin omistaman tontin asunnoista suunnitellaan vuokra-asumiseen (lapsiperheille). Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että autopaikoitus tulee sijoittaa maan alle velvoittavalla kaavamerkinnällä. Valtuuston palauttamassa kaavassa pysäköinti oli jo esitetty maan alle. 1 ap/asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 70 km 2 teknisen keskuksen ohjeen mukaan valtuuston ohjeistamaa kaavan rakennusoikeutta "noin km 2 " tulee noudattaa pyydetyt viranomaisneuvottelut tulee järjestää ennen asian käsittelyä lautakunnassa kohteen rakennusten massoittelun vaihtoehtojen saamiseksi rakennusalueen rajat tulee eteläpuolella väljentää. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kiijärven kannattamana, että asia palautetaan korjattavaksi siten, että - nykyisen ehdotuksen autopaikoituksen lisäksi valmistellaan kaksi vaihtoehtoa havainnekuvin ja kaavamääräyksin. Nyt esitetyn lisäksi vaihtoehdot ovat: a) autopaikoitus toteutetaan pääosin piha-alueen ja/tai rakennusten alle. Tämä merkitsee pihatason osittaista nostamista ja maisemointia moninaisin piharakentein ja vihertöin. b) autopaikoitus kokonaisuudessaan sijoitetaan maantason alapuolelle suunnilleen nykyiselle paikalle. - tämän lisäksi kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä tarkistetaan paremmin havainnekuvia vastaaviksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaksi toisistaan poikkeavaa palautusehdotusta, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään jäsen Kemppi-Virtasen palautusehdotuksesta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat Kemppi- Virtasen palautusehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä Kemppi-Virtasen ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Elo, Kemppi-Virtanen ja Pöntynen eli kolme (3) jäsentä ja sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Jäämaa, Kiijärvi, Lahtinen, Lindberg, Oila, Rastimo, Rauhanen, Saarnio eli yhdeksän (9) jäsentä jäsen Sepän äänestäessä tyhjää. Puheenjohtaja totesi äänin yhdeksän kolme (9/3) yhden jäsenen äänestäessä tyhjää Kemppi-Virtasen palautusehdotuksen tulleen hylätyksi.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 150 Seuraavaksi otettiin käsittelyyn puheenjohtajan tekemä palautusehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan tekemää palautusehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Elo, Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Lindberg, Oila, Rastimo, Rauhanen, Saarnio, Seppä eli kymmenen (10) jäsentä ja sitä vastustivat (ei) jäsenet Jäämaa ja Lahtinen eli kaksi (2) jäsentä jäsen Pöntysen äänestäessä tyhjää. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin kymmenen kaksi (10/2) yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että - nykyisen ehdotuksen autopaikoituksen lisäksi valmistellaan kaksi vaihtoehtoa havainnekuvin ja kaavamääräyksin. Nyt esitetyn lisäksi vaihtoehdot ovat: a) autopaikoitus toteutetaan pääosin piha-alueen ja/tai rakennusten alle. Tämä merkitsee pihatason osittaista nostamista ja maisemointia moninaisin piharakentein ja vihertöin ja b) autopaikoitus kokonaisuudessaan sijoitetaan maantason alapuolelle suunnilleen nykyiselle paikalle. - tämän lisäksi kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä tarkistetaan paremmin havainnekuvia vastaaviksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää osan korttelia ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää korttelin ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja Tapiolan rakennuskaava T 12 - Hagalund byggnadsplan T 12,

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 150 asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1) pysäköinti tehdään vaihtoehto 2:n tai 3:n perusteella palauttaen autopaikkanormi valtuustossa olleen ehdotuksen mukaiseen 1 ap / 100 k-m 2 siten, että autot ovat kokonaisuudessaan maisemoidun pihakannen alla ja kaavamääräyksin varmistetaan pihakannen asianmukainen maisemointi 2) asemakaavakartta ja -määräykset tehdään siten, että rakennusten moni-ilmeisyys ja hyvä kaupunkikuva sekä riittävä polveilevuus Merituulentien puoleisella julkisivulla varmistetaan havainnekuvan mukaisesti 3) tehdään tarvittavat havainnekuvat eri ilmansuunnista yhtenäisesti tämän päätöksen ohjeiden ja kaavamääräysten mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1 pysäköinti tehdään vaihtoehto 2:n tai 3:n perusteella palauttaen autopaikkanormi valtuustossa olleen ehdotuksen mukaiseen 1 ap / 100 k-m 2 siten, että autot ovat kokonaisuudessaan maisemoidun pihakannen alla ja kaavamääräyksin varmistetaan pihakannen asianmukainen maisemointi 2 asemakaavakartta ja - määräykset tehdään siten, että rakennusten moniilmeisyys ja hyvä kaupunkikuva sekä riittävä polveilevuus Merituulentien puoleisella julkisivulla varmistetaan havainnekuvan mukaisesti

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / tarvittavat havainnekuvat tehdään eri ilmansuunnista yhtenäisesti tämän päätöksen ohjeiden ja kaavamääräysten mukaisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / / / Ahertajankulma, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen kaupunginosassa Tapiola, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 700 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 5 Ahertajankulma, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6 Ahertajankulma, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Ahertajankulma, tapahtumaluettelo - Ahertajankulma, kaavamääräykset - Ahertajankulma, kaavakartta - Ahertajankulma, ajantasa-asemakaava - Ahertajankulma, asemapiirros - Ahertajankulma, ilmakuvasovituskuva

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / Ahertajankulma, näkymä kaakosta - Ahertajankulma, näkymä koillisesta Selostus Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntorakentaminen Tapiolan keskustavyöhykkeen pohjoisosaan Ahertajantien ympäristöön. Nykyiset rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan k-m 2 asumista varten nykyisen kaavan osoittaman k-m 2 toimisto-, opetus- ja liiketilan sijaan. Yleisten rakennusten korttelialueella WeeGee-talon ja sen pihaympäristön suojelumääräyksiä tarkennetaan ja rakennusoikeudeksi merkitään toteutuneen mukaisesti k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Samalla se edellytti, että kaavamääräyksiä muotoillaan tai lisätään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista siten, että tulee otetuksi huomioon riittävä määrä polkupyöräpaikkoja, hulevesien hallinta tontilla, tähtitalojen muodon varmistaminen ja julkisivujen laatu, Pohjantien katutilan vyöhykkeen säilyminen yhtenäisenä ja suurten puiden istutusvelvoite sekä pienpuut kansipihalle sekä muut kaavamääräykset siten, että säädöksiä ei tarpeettomasti toisteta. Lisäksi kaavamääräyksillä tulisi mahdollistaa asuntojen käyttö myös työtiloina. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen oli lisätty lautakunnan edellyttämät tarkistukset. Kaupunginhallituksen ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen myötä alueelle laadittiin aikoinaan asuinkorttelin suunnitelmien lisäksi vaihtoehtoisia suunnitelmia tutkimus-, opetus- ja kulttuuritoimintoja varten. Nykyisten tavoitteiden mukaisesti alueelle pyritään kuitenkin toteuttamaan asumista. Suunnitelmat pohjautuvat Espoon kaupungin ja Skanska Oy:n järjestämään arkkitehtikilpailuun. Kilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Anttinen Oiva Oy on muokannut kilpailuehdotusta edelleen kaavamuutosta ja tulevaa toteutusta varten.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 150 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla. Ahertajankulma - Flitarhörnet, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 5914, käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys- katu- ja yleisen pysäköintialueen. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Myös vuosittaisessa Espoon kaavoituskatsauksessa on kerrottu kaavamuutoksen vireilläolosta. Kaavamuutoksen hakijoina ovat olleet alueen kiinteistönomistajat Kiinteistö Oy Espoon Pohjantie 14 c/o Sponda Oyj, Kiinteistö Oy Ahertajantie 3 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Kiinteistö Oy Ahertajankuja 4 c/o Merimieseläkekassa sekä Weegee Oy c/o Espoon kaupunki. Kaavamuutosehdotuksen tarkistusvaiheessa kaava-alueesta on rajattu pois Varman ja Merimieseläkekassan tontit. Sponda Oyj:n kiinteistön omistajuus puolestaan on siirtynyt Suomen Osatontti Ky:lle c/o AsuntoHypoPankki Oy, kehittäjänä Skanska Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosta koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on palvellut kaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaihetta. Kaavaehdotuksen tarkistusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole enää päivitetty. Kun tarkistettu kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville, ilmoitettiin siitä kuulutuksella ja osallisille varattiin mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten jättämiseen. Alueen nykytila Muutosalue sijaitsee Tapiolan liikekeskustasta luoteeseen. Alueen etäisyys keskustasta ja tulevasta metroasemasta on noin metriä. Kaava-aluetta rajaa idässä Pohjantie, etelässä Ahertajantie ja länsi- ja.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 150 pohjoispuolella metsäinen puistoalue. Muutosalue on osin rakentamatonta toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialuetta ja osin yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla WeeGee-talo sijaitsee. Kaava-alueeseen kuuluu myös yleinen pysäköintialue, Ahertajankuja sekä pieni virkistysalue, jolla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen suojeltava tykkitie. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,8 ha. Kaavamuutoksen sisältyvät alueet ovat pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Pohjantien ja Ahertajantien kulmauksessa olevan tontin omistaa Suomen Osatontti Ky c/o AsuntoHypoPankki Oy. Rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet ovat pääosin paljasta maa-aineskenttää, joka toimii pysäköintialueena. Pohjoisosassa on metsäistä rinnemaastoa. Pohjantien ja Ahertajantien kulmauksessa sijaitsevalta tontilta on aikanaan purettu kaksikerroksinen liikerakennus ja Shellin huoltoasema. Alueen maapohja on puhdistettu sen jälkeen. WeeGee-talo on alkuperältään Weilin & Göösin kirjapainotalo, joka on toteutettu 1960-luvulla Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan ja laajennettu 1970-luvulla Bertel Ekegrenin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen muutokset nykyistä käyttötarkoitusta varten on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas. Rakennus valmistui kulttuuritilaksi vuonna Talossa toimii nykyään näyttelykeskus WeeGee, jossa on viisi museota: Espoon Modernin Taiteen Museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo. Rakennuksessa toimii myös Etelä-Tapiolan lukio. Muutosalue on osa Ahertajantien ympäristön alkuperäistä teollisuusaluetta, joka sisältyi Tapiolan puutarhakaupunkiin. Ympäristössä säilyneitä rakennuksia on WeeGee-talon lisäksi Tapiolan lämpökeskus ja Tapiolan Teollisuustalo 1960-luvulta, kaksi liike- ja toimistorakennusta ja 1970-luvulta sekä Tapiolan terveysasema, joka on toteutettu vuonna 2003 vanhaa 1970-luvun toimistorakennusta uudistamalla. Vaikkakin kaavamuutosalue on tällä hetkellä keskeneräistä miljöötä, se on osa Tapiolan puutarhakaupunkia ja Museoviraston määrittämää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" on tällainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainituista

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 150 kulttuuriympäristöistä. Ahertajankulman kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Ahertajankulman kaavamuutosaluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asumis-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Maakuntakaava Aluetta koskee Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan vuonna 2006 ja se on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan. Ahertajankulman asemakaavan muutosalue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Ahertajankulman kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Alueen pohjoispuolella on kehitettävän virkistysalueen ja -yhteyden merkintä. Itäpuolella aluetta rajaa merkintä, joka osoittaa yksiajorataisen päätien, pääkadun tai alueellisen kokoojakadun sekä merkintä, joka mahdollistaa raideliikenteen. Muutoskohde on osa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaava Kaavamuutosalueen länsiosassa on voimassa hyväksytty Ahertajankulma II asemakaavan muutos. Siinä korttelin tontti 3 on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja sen koillispuolella oleva alue on merkitty toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KT-2). Y-korttelialueella oleva WeeGee-talo on kaavassa määrätty suojeltavaksi. Autopaikkoja Y-korttelialueella on rakennettava yksi autopaikka 200 k-m 2 kohden. Alueelle saa rakentaa kolmikerroksisen pysäköintiluolan rakennuksen koillispuolelle. KT-2- korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja korkein sallittu kerrosluku

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 150 on neljä. Pysäköintipaikkoja on KT-2-korttelialueella rakennettava yksi autopaikka toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohden ja yksi autopaikka opetustoiminnan 200 k-m 2 kohden. Maan alle, rakennuksen tai pihakannen alle saa rakentaa kolme pysäköintikerrosta ja pysäköinnin yhteyteen on rakennettava 121 autopaikkaa Y-korttelialueen käyttöön. Muutosalueen itäosassa on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Ahertajankulman asemakaava. Siinä korttelin tontti 1 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaava-alueeseen kuuluu myös yleinen pysäköintialue (LP) ja Ahertajankujan katualue. K- korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on kolme. Pysäköintipaikkoja on rakennettava siten, että toteutetaan yksi autopaikka toimistotilan 65 k-m 2 kohden, yksi autopaikka liiketilan 50 k-m 2 kohden ja yksi autopaikka varastotilojen 150 k-m 2 kohden. Asemakaavan määräysten mukaan autopaikat saa sijoittaa pihamaan lisäksi myös kellariin tai pihamaan alle. Viranomaisneuvottelu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Ahertajankulman kaavamuutosta koskeva MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa tuotiin muun muassa esiin Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportin suositus siitä, että Kulttuurikeskuksen ja WeeGeen välistä aluetta kehitetään kulttuuripalvelujen vyöhykkeeksi, jolle sijoitetaan uusia kulttuuritiloja sekä asuntoja. Spondan ja WeeGeen tonteille esiteltiin erilaisia asuinkorttelivaihtoehtoja ja asuntorakentamisen katsottiin soveltuvan alueelle. Varman ja Merimieseläkekassan tonteille asuntorakentamista ei niinkään pidetty sopivana, koska niiden asema on niin keskeinen kulttuurirakennukseen nähden. Keskusteltiin suunnitteilla olleesta Kulttuuriraitista, joka kulkee Kulttuurikeskukselta WeeGeen kautta Urheilupuistoon saakka. Todettiin myös, että alueella sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie on suojeltava kohde. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana jätettiin seitsemän lausuntoa, neljä kannanottoa ja kolme muistutusta. Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Museovirastolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), Caruna Espoo Oy:ltä ja Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kannanotot tulivat tonttiyksiköltä, tekniseltä keskukselta, ympäristökeskukselta ja sivistystoimelta. Muistutukset tulivat Kiinteistö Oy Ahertajantie 3:lta ja Kiinteistö Oy Espoon Ahertajankuja 4:ltä sekä yhdeltä ympäristön asukkaalta.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 150 Saatuja lausuntoja, kannanottoja ja muistutuksia on pyritty ottamaan huomioon. Lausunnot olivat pitkälti myönteisiä. ELY-keskus katsoi mm. että uusien kerrostalojen sijoittuminen alueelle on perusteltua ja että rakennusten arkkitehtuurilla pyritään korkeatasoiseen toteutukseen. ELYkeskuksen ja ympäristökeskuksen näkemyksen johdosta kaavaan merkittiin Pohjantien puoleiset pihanosat ev-merkinnällä istutettavaksi suojaviheralueeksi, jolle ei saa liikenteen melun ja päästöjen vuoksi sijoittaa leikki- ja oleskelualueita. Museoviraston lausunnon vuoksi tarkistettiin WeeGee-talon suojelumääräystä sekä lisättiin pihaympäristöä ja mäntyjä koskevia säilyttämismääräyksiä. Samoin tykkitien suojelumääräystä tarkennettiin. HSY:n lausunnon johdosta kaavaan osoitettiin omalla kaavamerkinnällään maanalainen vesihuoltotunneli ja omallaan maanalaiset johdot. Teknisen keskuksen lausunnon myötä katualuetta hieman levennettiin ja AK-korttelin puolelle aiemmin esitetyt kadunvarren pysäköintipaikat jätettiin pois. Sivistystoimen kannanoton johdosta lisättiin kaavamääräyksiin maininta, että Ahertajantien varrella sijaitsevan asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen voidaan sijoittaa liike-, toimisto- tai palvelutiloja. Ympäristön asukkaan muistutuksen johdosta tarkennettiin asuinrakennusten julkisivuja ym. koskevia kaavamääräyksiä. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntorakentaminen Tapiolan keskustavyöhykkeen pohjoisosaan noin metrin etäisyydelle liikekeskustasta ja tulevasta metroasemasta. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan erityisesti raideliikenteen varrella. Muutoksella pyritään myös täyttämään Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteita, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Kaavamuutoksella alueelle pyritään osoittamaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista. Tavoitteena on tarjota kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä arvostetussa miljöössä. Kaavamuutosalueen nykyiset rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan asumista varten k-m 2 nykyisen kaavan osoittaman k-m 2 toimisto-, opetus- ja liiketilan sijaan. Yleisten rakennusten korttelialueella WeeGee-talon ja sen pihaympäristön suojelumääräyksiä tarkennetaan ja rakennusoikeutta merkitään toteutuneen tilanteen mukaisesti k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Uudelle asuinkerrostalojen korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / k-m 2. Korttelialueen pinta-ala on 1,3 ha ja tonttitehokkuus e = Alueelle osoitetaan seitsemän pistetaloa, joiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä seitsemään kerrokseen. Asuinrakennusten arkkitehtuurissa tulee pyrkiä omaleimaiseen ilmeeseen korostaen alueen imagoa suojellun kulttuurirakennuksen ympäristössä. Kaavamuutoksessa osoitetaan asuinrakennusten omintakeinen tähtimäinen muoto rakennusalan rajauksin ja nuolimerkinnöin sekä ohjataan laadukkaaseen ja ympäristöön sopeutuvaan toteutukseen. Ahertajantien varrella sijaitsevan asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen kaavamuutos ei salli asuntojen sijoittamista Ahertajantien puolelle, mutta sinne voidaan sijoittaa liike-, toimisto- tai palvelutiloja. Korttelialueelle saa rakentaa myös asuntoihin liittyviä työtiloja. Pohjantien ja Ahertajantien aiheuttama liikennemelu tulee ottaa huomioon alueen toteutuksessa. Kadun varteen sijoittuvien asuinrakennusten kadunpuoleisten julkisivurakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään db sijainnista riippuen. Kyseisten julkisivujen puolelle sijoittuvat asunnon ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet tai terassit on lasitettava. Pohjantien varrelle merkitään lisäksi istutettava piha-alueen osa, joka toimii kadunvarren suojaviheralueena ja jolle ei saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueita. Ulkoalueiden osalta pyritään laadukkaaseen toteutukseen. Kadunvarren puu- ja viheristutusten vyöhyke samoin kuin muut piha-alueet tulee toteuttaa tapiolamaiseen tapaan siten, että ne muodostavat vehreän ja sujuvan kokonaisuuden ympäristönsä kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hienovaraisiin maastonmuotoiluihin sekä kasvillisuuden ja kulkureittien jatkuvuuteen. Alueella tulee suosia luonnonmukaisia hulevesien käsittelymenetelmiä. Kaavamuutoksessa määritellään velvoite hulevesien käsittelyn osalta. Autopaikkoja alueelle on rakennettava vähintään yksi autopaikka 110 k-m 2 kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Pysäköintipaikat tulee sijoittaa maanalaiseen tilaan rakennuksen tai pihakannen alle. Lisäksi pihalle saa sijoittaa muutaman autopaikan vieraille ja liikkumisesteisille. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi pyöräpaikka 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Kaavamuutoksessa yleisten rakennusten korttelialueen pinta-alaksi muodostuu 2,3 ha. Korttelialueen pinta-alaa pienennetään hieman koillisreunalla, jotta saadaan enemmän tilaa uudelle asuinrakennusten korttelialueelle. Rakennusoikeudeksi merkitään toteutuneen tilanteen mukaisesti k-m 2. Lisäksi saa rakentaa maanalaisia tiloja ja kellarikerroksia, joihin saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaista tilaa. Näin helpotetaan rakennuksen sisäisiä muutostöitä ja tilankäyttöä. Korttelialueella sijaitseva WeeGee-talo osoitetaan suojeltavaksi sr-1- merkinnällä: Rakennus, joka on suojeltava sen kulttuurihistoriallisten ja

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 150 rakennustaiteellisten arvojen vuoksi (MRL 57.2). Rakennusta ei saa purkaa. Suojelumääräys koskee julkisivuja, vesikattoa ja kantavia rakenteita sekä sisätilojen osalta toisen kerroksen entistä painohallia, ensimmäisen kerroksen koillispäädyn toimistohuoneiden ryhmää alkuperäisine väliseinineen ja kiintokalusteineen sekä pyöreitä hätäpoistumisportaita. Piha-alueelle merkitään sk-1-merkinnällä kaupunkikuvallisesti arvokas etupiha-alue, jota tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen alkuperäiset rakenteet ja pinnat säilyvät. Pihalle merkitään myös puilla istutettava alueen osa, jolla olevat männyt tulee säilyttää. Rakennuksen taakse luoteispuolelle puolestaan osoitetaan ma-1-merkinällä arvokas puustoinen alue. Autopaikkojen rakentamisvelvoitetta lievennetään siten, että alueelle on rakennettava yhteensä vähintään 100 autopaikkaa. Autopaikat voidaan sijoittaa pihalle maantasopysäköintinä. Myös maanalaisen pysäköintitilan rakentaminen on sallittu. Tarvittaessa autopaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen kiinteistön alueelle, esimerkiksi Tapiolan keskuspysäköintilaitokseen. Puisto (VP) Nykyisen asemakaavan mukainen lähivirkistysalue VL muutetaan puistoksi VP. Puistossa sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoituksiin kuuluva tykkitie merkitään suojeltavaksi. Se on rauhoitettu muinaismuistolailla (1963/295). Puistoalueen rajausta muutetaan hieman ympäristön asuinrakennusten sijoittelun johdosta ja tykkitien säilymisen turvaamiseksi. Kaavoituksen yhteydessä nimistöryhmä on määritellyt puistolle nimen Ahertajanrinne - Flitarbranten. Katualue ja kunnallistekniikka Ahertajankujan katualuetta jatketaan pohjoiseen ja länteen päin siten, että se ulottuu WeeGeen tontille saakka. WeeGeen alueen kautta osoitetaan lisäksi yleinen ajoyhteys. Sen tulee muodostaa Ahertajankujan kanssa läpiajettava reitti, joka palvelee niin asuinkerrostalojen kuin yleisten rakennusten korttelialueen liikennettä. WeeGeelle saapuvat ja lähtevät bussit tarvitsevat kiertävän ajoreitin, jottei bussien tarvitse peruuttaa pihaalueella. Ahertajankujan katualueella on varattu tilaa tuleville maanalaisille putkille. Korttelialueelle sijoittuvia putkia varten on kaavassa merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä maanalaiselle vesihuoltotunnelille varattu alueen osa. Rakennussuunnittelun yhteydessä tulee huolehtia vanhan vesihuoltotunnelin mahdollisesta lujitustarpeesta ja tarvittaessa tutkittava tunnelin tarkka sijainti.

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / 150 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakijat ovat maksaneet , , ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat tavoitteet Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutos, alue , korttelin ja osan korttelista sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueiden asemakaavan muutokselle: 1.1 tontin 12090/1 käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jatkosuunnittelussa tutkitaan tonttitehokkuuden vähäistä nostamista, massoittelua ja kerroslukumäärän nostamista liitteenä olevan vaihtoehto 1:n mukaisesti. 1.2 rakentamaton osa korttelista 12091: toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi rakennusoikeutta muuttamatta, jatkosuunnittelussa tutkitaan massoittelua ja kerroslukumäärän nostamista sekä korttelialueen rajan muuttamista liitteenä olevan vaihtoehto 1:n mukaisesti. 2 hyväksyy asian liitteenä olevan Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutos asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, päivätty

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / Kaupunkisuunnittelukeskuksen päätöksestä lähetetään kirje lähialueen maanomistajille. 3 edellyttää, että maanomistajan kanssa neuvotellaan rakentamis- ja yhteistoimintasopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, kun asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Ahertajankulma, muutos, Ahertajankulma II, muutos, alue , päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen, piir.nro pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä 3 ilmoittaa muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion 7000 ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 2100 eli yhteensä Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 4 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä tai sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia kehittämiskorvauksen määräämisestä 5 järjestää Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutos - asemakaavan muutosluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valita sen puheenjohtajaksi:n Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti puheenjohtaja Leppäkorven kannattamana, että nähtävilläolon aikana tutkitaan mahdollisuus lisätä autopaikkojen määrää.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / 150 Jäsen Uosukainen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Kemppi-Virtanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko jäsenten Kemppi-Virtanen ja Uosukainen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Ahertajankulma, muutos, Ahertajankulma II, muutos, alue , päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen, piir.nro pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä 3 ilmoittaa muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä eli yhteensä Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 4 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä tai sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia kehittämiskorvauksen määräämisestä 5 järjestää Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutos - asemakaavan muutosluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valita sen puheenjohtajaksi jäsen Kemppi- Virtasen. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana tutkitaan mahdollisuus lisätä autopaikkojen määrää. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 89 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutoksen asemakaavan muutosluonnoksesta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Ahertajankulma, Ahertajankulma II, muutoksen, alue , päivätyn, muutetun asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä 4 edellyttää, että asemakaavan muutosalueesta tehdään kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 5 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 6 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä tai sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia kehittämiskorvauksen määräämisestä. Käsittely Asia käsiteltiin Tapiolan esitysten jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 90 / 150 muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaavamääräyksiä muotoillaan tai lisätään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista siten, että tulee otetuksi huomioon riittävä määrä polkupyöräpaikkoja, hulevesien hallinta tontilla, tähtitalojen muodon varmistaminen ja julkisivujen laatu, Pohjantien katutilan vyöhykkeen säilyminen yhtenäisenä ja suurten puiden istutusvelvoite sekä pienpuut kansipihalle sekä muut kaavamääräykset siten, että säädöksiä ei tarpeettomasti toisteta. Kaavamääräyksillä mahdollistetaan asuntojen käyttö myös työtiloina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen, 3 Kaavamääräyksiä muotoillaan tai lisätään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista siten, että tulee otetuksi huomioon riittävä määrä polkupyöräpaikkoja, hulevesien hallinta tontilla, tähtitalojen muodon varmistaminen ja julkisivujen laatu, Pohjantien katutilan vyöhykkeen säilyminen yhtenäisenä ja suurten puiden istutusvelvoite sekä pienpuut kansipihalle sekä muut kaavamääräykset siten, että säädöksiä ei tarpeettomasti toisteta. Kaavamääräyksillä mahdollistetaan asuntojen käyttö myös työtiloina. 4 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 91 / 150 Tiedoksi - Ote ilma liitteitä: Hakijat - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 92 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Otaniemen keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Aino Aspiala, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin osan tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Ahlman varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat tarkistukset: - Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus määritellään sitovaksi, - Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön huoltoajoa varten, - TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys. Jäsen Palomäki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä valmistellaan jatkotoimet: - laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 93 / 150 alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim. sukkulabussin avulla. Jäsen Oila varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että asiakirjoihin laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi asettaman 24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Ahlmannin, jäsen Palomäen ja jäsen Oilan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin osan tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat tarkistukset: - Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus määritellään sitovaksi, - Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön huoltoajoa varten, - TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys. 4 ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä valmistellaan jatkotoimet: - laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim. sukkulabussin avulla. - laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi asettaman 24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään, 5 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 94 / 150 Liite Oheismateriaali Selostus 7 Otaniemen keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 Otaniemen keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Otaniemen keskus, tapahtumaluettelo - Otaniemen keskus, kaavamääräykset - Otaniemen keskus, kaavakartta - Otaniemen keskus, ajantasa-asemakaava - Otaniemen keskus, havainnekuva Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöä monipuolisten palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Rakennusoikeuden määrä kasvaa k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet asemakaavan muutoksen pohjaksi Asemakaavan muutosehdotus palautettiin valmisteltavaksi uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä Kaava-alueen rajausta on pienennetty päätöksen mukaisesti. Jatkokehitetty kaavaratkaisu mahdollistaa maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen uudisrakennuksen tai torikannen alle. Nykyinen puukujanteen läpi kulkeva ajoyhteys on osoitettu ohjeellisella merkinnällä, joka määrää lehmuskujanteen säilyttämisestä sekä kujanteen suuntaisen kevyen liikenteen reitin toimivuudesta. Suunnittelussa on lisäksi tutkittu erilaisia vaihtoehtoja pysäköinnin järjestämiseksi huomioiden vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuus. Kaavaratkaisun myötä pitkän tähtäimen tavoitteena voidaan pitää alueen pysäköinnin keskittämistä alueellisiin pysäköintilaitoksiin. Eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia selvitetään kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä.

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 95 / 150 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Otaniemen keskus - Otnäs centum, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6872, käsittää korttelin tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Vireilletulo Muutoksen hakijoina ovat alueen maanomistajat, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Asemakaavan muutoshakemukset ovat saapuneet ja Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, keskeisessä osassa kampusaluetta käsittäen Korkeakouluaukion ympäristön. Alueen keskeistä sijaintia kuvaa rakenteilla oleva Aalto-yliopiston metroasema, jonka molemmat sisäänkäynnit sijoittuvat suunnittelualueelle. Otaniemen kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu eri vuosikymmenten aikana alkaen 1950-luvulta. Alueen rakennusten

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 96 / 150 julkisivut on ovat pääosin punatiilisiä. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmista ja kilpailuvoitosta vuonna Otaniemen alue edustaa maailmanlaajuisesti merkittävää yliopistokampusrakentamista. Korkeakouluaukion itälaidalla entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki. Rakennus kuuluu Alvar Aallon merkittävimpiin töihin. Suunnittelualueella on muitakin Aallon suunnittelemia rakennuksia, kuten TKK:n entisen päärakennuksen eteläpuolella sijaitseva kirjasto. Suunnittelualue on osa Valtioneuvoston vahvistamaa RKY aluetta (rakennettu kulttuuriympäristö). Vuoden 2010 alusta RKY 2009 on toiminut Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana rakennetun kulttuuriympäristön inventointina, joka ohjaa maankäyttötavoitteita kohdealueilla. Tavoitteena on Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. Asemakaava-alue koostuu pääasiassa korttelialueista, joilla on eri vuosikymmeninä rakentuneita opetus-, tutkimus- ja toimistorakennuksia sekä katualueesta. Pieni osa kaava-alueesta on Hagalundinpuistoa. Muutosalue rajautuu pohjoisessa Maarinrannan virkistysalueeseen, idässä Otakaareen ja korttelin opetus- ja tutkimustoimintaan sekä liikerakentamiseen osoitettuihin tontteihin, etelässä opetus- ja tutkimustoimintana osoitettuun kortteliin sekä Tekniikantien katualueeseen ja lännessä Hagalundinpuistoon sekä korttelin länsiosiin. Alueen maat ovat pääosin Senaatti-kiinteistöjen:n ja Aaltoyliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueita. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), joka sisältää sekä nykyisellään säilyviä että kehitettäviä alueita. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueelle on merkitty maanalainen raide asemineen (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova). Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 97 / 150 kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityis-arvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraavat maanpäälliset asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Korttelissa Otakaari ja Otaranta, alue vahvistettu ympäristöministeriössä Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Korttelissa ja osassa korttelia Otakaari, alue hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Osassa korttelia Maarinranta, alue vahvistettu sisäasiainministeriössä Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Korttelissa Maari III, alue vahvistettu ympäristöministeriössä Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Osalla katualueista Otakaari, alue vahvistettu sisäasiainministeriössä Osalla katualueista Maari, alue vahvistettu sisäasianministeriössä Lisäksi suunnittelualueella on voimassa maanalainen asemakaava: Otaniemen - Tapiolan metrotunneli, alue hyväksytty kaupunginvaltuustossa Maanalaisessa asemakaavassa on mahdollistettu metron rakentamisen lisäksi mm. metroaseman sisäänkäynnit ja niihin liittyvät tilat. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 98 / 150 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. OAS oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kymmenen mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Mielipiteensä jättivät yksityishenkilöt, asunto-osakeyhtiöt, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta sekä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Lausunnot saatiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL). Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopiston järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre, jonka toteuttamisedellytysten luominen on asemakaavan muutoksen ensisijainen tavoite. Suunnittelualueen rajaus Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on Aalto-yliopiston uuden opetusrakennuksen toteuttaminen metroaseman yhteyteen. Samalla alueen liikennejärjestelyt muuttuvat voimakkaasti Otaniementien ja Otakaaren liittymän muuttuessa aukioksi. Uutta rakentamista yliopiston tarpeisiin osoitetaan myös aukion pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen muutokset aiheuttavat toimenpiteitä katualueilla ja osin myös ympäröivissä kortteleissa. Otaniemen kampusalueen suunnitteluhistoriasta ja keskittyneestä maanomistuksesta johtuen alueen tontit ovat huomattavan suuria, monet useiden hehtaarien kokoisia. Kaava- ja kiinteistöteknisistä syistä kaavaalueessa ovat mukana myös välttämättömiltä osilta ympäröivien kortteleiden osat, joiden rajoihin kohdistuu muutoksia. Maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 26 ha. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2.. Aluetehokkuus on noin e = Suunnittelualue jakautuu korttelialueisiin YO-1, YO-2 ja KTY-1 sekä yleisiin alueisiin, joita ovat puisto-, tori- ja katualueet.

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 99 / 150 YO-1-korttelialueet ovat opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita, jotka ovat jo pääosin rakentuneita osia Otaniemen keskuksesta. Näille osoitetut muutokset ovat vähäisiä ja tavoittelevat pääasiassa nykytilanteen toteamista ja jatkosuunnittelun helpottamista. Kortteliin mahdollistetaan uusien rakennusten ja maanalaisten pysäköintitilojen toteuttaminen. Merkittävät rakennukset YO-1-alueilla suojellaan sr-merkinnöin. Aalto-yliopiston uutta koulurakennusta varten osoitettu YO-2-korttelialue sijoittuu metroaseman itäisen sisäänkäynnin yhteyteen. Alueella mahdollistetaan opetus- ja tutkimustoiminnan lisäksi liike- ja palvelutilojen rakentaminen sekä maanalaiset pysäköintitilat. Toimitila-, tutkimus- ja työtilakäytössä olevat rakennukset osoitetaan KTY-1-alueille, joilla sallitaan osan rakennusoikeudesta käyttö yksityisiin tai julkisiin palveluihin. Osa Hagalundinpuistosta kuuluu kaava-alueeseen. Puisto on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnällä VP ja sillä sijaitseva lehmuskuja suojellaan merkinnällä s-1. Aalto-yliopiston suunnitteilla olevan rakennuksen (voittajatyö Väre) ja vanhan TKK:n päärakennuksen väliin jäävä tila osoitetaan torialueeksi. Torin alle mahdollistetaan pysäköintilaitoksen ja siihen johtavien ajoluiskien rakentaminen ma-1-merkitylle alueelle. Kaavallisena ratkaisuna katuaukio säilyttää alueen julkisena ja kaupungin omistuksessa. Tavoitteena on, että kaupungin ja Aalto-yliopistokiinteistöjen kesken tehdään aukion suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista sopimukset, joissa sovitaan alueen käytöstä siten, että kaupungin intressit erityisesti joukkoliikenteen suhteen turvataan, mutta yliopisto saa alueen muutoin käyttöönsä. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä liittyen liiketilojen kokoon ja sijoittumiseen, rakennusten korkeuteen, rakennussuojeluun, säilytettäviin puihin, puukujiin ja avoimiin tiloihin, liito-oravien olosuhteiden säilyttämiseen, pysäköintiin, hulevesiin ym. Liikenne ja pysäköinti Otaniemen keskuksen kaavaratkaisu muuttaa alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisuja merkittävästi. Otaniementien ja Otakaaren katkaisu sekä laajojen maantasopysäköintikenttien poistuminen uudisrakennuksen tieltä edellyttävät muutoksia laajalla alueella. Myös metron liikennöinnin aloitus vuoden 2016 lopulla sekä alueen läpi kulkevaan hankesuunnitteluvaiheessa olevaan Raide-Jokeriin varautuminen ovat suunnittelun keskeisiä reunaehtoja. Kortteliin on suunniteltu pysäköintitaloa Merilaboratorion yhteyteen. Pysäköintitalo on osoitettu ohjeellisella rakennusalalla mahdollistaen sen sijoittamisen jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin tutkittavaan paikkaan. Pysäköintitaloon voidaan sijoittaa merkittävä osa kaava-alueen autopaikoista.

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 100 / 150 Torin alle on suunniteltu toteutettavaksi n. 80-paikkainen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitokseen on suunniteltu ajoyhteys Aalto-yliopiston kirjaston edestä sekä suunnitteilla olevan Väre-rakennuksen tontilta korttelista Pysäköintilaitoksen laajentuminen rakennuksen alle on myös mahdollista, mutta aiheuttaa joko tuntuvia kustannuksia tai merkittäviä muutoksia rakennukseen. Pysäköintilaitoksen toteuttamisesta seuraa merkittäviä rakentamisaikaisia vaikutuksia, sillä Korkeakouluaukion läpi kulkevat (Otaniementien) bussilinjat joudutaan ohjaamaan toisaalle pitkäksi aikaa, mikä johtaa huomattaviin kustannuksiin ja joukkoliikenteen palvelutason heikkenemiseen. Joukkoliikenteen poikkeusreittien, samoin kuin vesi- ja viemärilinjojen siirtojen, suunnittelu on käynnissä. Pitkän tähtäimen tavoitteena Otaniemessä on siirtyä maantasopaikoituksesta rakenteelliseen pysäköintiin ja mahdollisuuksien mukaan pysäköintiluoliin. Kaava-alueen ulkopuolista suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevaa nykyistä pysäköintiluolaa on alustavasti suunniteltu laajennettavaksi ja yhdistettäväksi metroasemalle johtavaan työtunneliin. Ratkaisu mahdollistaisi laajan maanalaisen pysäköintiluolaston ulottamisen Otaniemen keskeisimpien osien äärelle. Korjattu muutosehdotus Asemakaavallista suunnitelmaa on korjattu kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätöksen mukaisesti. 1. Asemakaava-alueesta on rajattu pois kirjastoa vastapäinen korttelin osa. 2. Liiketilojen pysäköintipaikkojen toteutus kokonaan tai osittain torialueen alle mahdollistetaan merkinnällä ma-1. Maanalainen pysäköinti voidaan ulottaa osittain tai kokonaan myös rakennuksen alle korttelissa merkinnän map osoittamalle alueelle. 3. Otaniemen pysäköinnin kehittämistä pitkällä aikavälillä on selvitetty. Alueen pysäköinnin pitkän tähtäimen tavoitteena voidaan pitää kalliopysäköintiä, jonka toteuttamiseen on hyvät valmiudet metron työtunneleiden kautta. Tähän liittyvää aineistoa on koottu kaavaselostuksen liitteeksi. Kortteliin suunniteltu pysäköintilaitos on osoitettu ohjeellisella rakennusalalla kerrosluvulla VI. Suunnittelualueen rajaus on pienentynyt myös siten, että Puumiehenkujan pohjoispuolinen osa on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaavaratkaisua on muutettu monilta vähäisiltä osin täsmentämällä merkintöjä ja määräyksiä. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttänee maankäyttösopimusta, joka tullaan allekirjoittamaan ennen, kuin asemakaavan muutos viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö.

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 101 / 150 Päätöshistoria Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta Asemakaavamääräykset Ajantasakaava Asemakaavaselostus liitteineen Havainnekuva Katukartta Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue , Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan näidenkin rakennuksien kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 102 / 150 vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemikokonaisuuteen. Otaniemi-kokonaisuuden tavoitteet käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa Keskustan asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin yhdessä asian 3 kanssa. Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan päätöskohdista ilmenevin teksti- ja numerointimuutoksin. Jäsen Ahlman ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen valitaan lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt korjaukset ja ehdotettu henkilövalinta tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 103 / 150 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue , Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemikokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa (ns. Otaniemen Kokokuva). Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet. 1.2 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta varten myös näiden rakennuspaikkojen ja niiden lähialueiden kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko Otaniemen alueen keskeisen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen). Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.3 Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.4 Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle. 1.5 Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. Lautakunnan tekemässä päätöksessä Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma edellytetyt toimenpiteet on pikaisesti toteutettava.

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 104 / Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.8 Asemakaava-alueen tarkka rajaus määritellään asemakaavan ehdotusvaiheessa. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee tilaisuuteen lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin tontit 10 ja 11, korttelin tontin 3, korttelin 10017, korttelin tontit 3, 7 ja osan tontista 4 ja korttelin tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmannin kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Jotta arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 105 / 150 korjattuna lautakunnan kokoukseen hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten: 1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva kortteli. 2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi Lehmuskujan läpi ajamista. 3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä. Julistettuaan keskustelun palautusehdotuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltaksi siten, että jotta arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti korjattuna lautakunnan kokoukseen hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten: 1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva kortteli. 2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi Lehmuskujan läpi ajamista. 3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä.

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 106 / 150 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Vastineet mielipiteiden jättäjille

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 107 / / / Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 32 ), alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Viherlaakso eteläinen, muutos - Gröndal södra delen, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6184, joka käsittää korttelin tontin 1, 61. kaupunginosassa Viherlaakso, alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että lisätään uusi kaavamääräys, 9 : Olemassa olevan rakennuksen saa kaavakartassa esitetyn rakennusoikeuden puitteissa säilyttää rakennusalan rajoista ja kerrosluvusta riippumatta. Mikäli olemassa oleva rakennus säilytetään kokonaisuudessaan, saa pysäköinnin järjestää maantasopaikoituksena kuitenkin siten, että tontille jää riittävän suuri Turuntien melulta suojattu leikki- ja oleskelualue. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 108 / 150 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Viherlaakso eteläinen, muutos - Gröndal södra delen, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6184, joka käsittää korttelin tontin 1, 61. kaupunginosassa Viherlaakso, alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Oheismateriaali Selostus - Viherlaakso eteläinen, tapahtumaluettelo - Viherlaakso eteläinen, kaavamääräykset - Viherlaakso eteläinen, kaavakartta - Viherlaakso eteläinen, ajantasa-asemakaava - Viherlaakso eteläinen, havainnekuva Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontilla olevan toimitilarakennuksen vanhin osa suojellaan ja sen itäpuolelle rakennetaan uudisrakennus. Tontin rakennusoikeudeksi muodostuu k-m 2, missä on nousua 150 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: MRA 32 :n mukainen uudelleen nähtäville asettaminen Alkuperäisen kaavanmuutoshakemuksen tavoitteena oli nykyisen teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muutos asumiseen. Tässä muodossa kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle esitettäväksi Kohteen edettyä konkreettisempaan rakennussuunnitteluun ilmeni, että rakennuksen uudempien osien muuttaminen nykyisten rakentamissäännösten mukaiseen asuinkäyttöön on oletettua vaativampaa eikä se ole maanomistajalle teknistaloudellisesti mahdollista.

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 109 / 150 Maankäyttösopimusta ei syntynyt. Vuonna 2013 kohteesta tehtiin rakennushistoriallinen selvitys, jonka pohjalta kohteesta neuvoteltiin Espoon kaupunginmuseon kanssa. Tämän pohjalta päädyttiin ehdottamaan ratkaisua, jossa olemassa olevan rakennuksen vanhin osa suojellaan ja muut osat korvataan uudella asuinkerrostalolla. Kohteesta laadittiin uusi viitesuunnitelma ja meluselvitys. Esitettävät muutokset ovat kaavakokonaisuus huomioiden olennaisia, joten ne edellyttävät asemakaavanmuutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Viherlaakso eteläinen, muutos / Gröndal Södra delen, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6184, käsittää korttelin tontin 1, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Vireilletulo Kiinteistö Oy Kavallinmäki 13 on hakenut asemakaavan muutosta päivätyllä ja päivitetyllä hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksessa. Alueen kuvaus Asemakaavanmuutosalue sijaitsee Viherlaaksossa Turuntien eteläpuolella Kavallinmäellä. Kaavamuutostontin pinta-ala on m 2. Tontilla sijaitsee teollisuusrakennus (Epeko), joka sijoittuu jyrkähköön rinteeseen siten, että länsi- ja eteläpuoleltaan se on kolmikerroksinen, mutta muilta sivuilta korkeampi. Sisäänkäyntejä on rakennuksen kaikilla sivuilla, laajempi pihaalue aukeaa etelään. Tontin pohjoispuolella on saman korttelin 1-4-kerroksen korkuisia liike- ja toimistorakennuksia, eteläpuolella puistoa ja Karhukallion lastenkoti. Länsipuolella tontti rajoittuu Kavallinmäkinimiseen katuun, jonka länsipuolella on 1-2 -kerroksista pientaloasutusta. Tehdaskiinteistön vanhin osa rakennettiin 1930-luvun puolivälin jälkeen guttaperkkatehtaaksi ja sitä laajennettiin arkkitehti Erich von Ungern- Sternbergin suunnitelmien mukaan useaan otteeseen. Rakennus oli tuotantokäytössä 1980-luvun lopulle asti, jonka jälkeen tiloja on vuokrattu vaihtelevaan käyttöön. Koko rakennuksen peruskorjaamista toimitila- tai asuinkäyttöön ei ole sijainti huomioiden pidetty taloudellisesti mahdollisena. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan mukainen ajoyhteys tontille on idästä Kavallinpelto-nimisen kadun ja korttelin tonttien yhteisen rasitetien kautta. Lisäksi edelleen käytössä ovat nykyisen asemakaavan vastaiset ajoyhteydet pohjoisesta suoraan Turuntieltä ja lännestä Kavallinmäki-nimiseltä kadulta. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turuntiellä. Lähimmät päiväkoti-, koulu- ja kaupalliset palvelut ovat Viherlaakson keskuksessa, joka sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Turuntien pohjoispuolella.

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 110 / 150 Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Kaavanmuutosalue on Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa taajamatoimintojen aluetta. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna Asemakaavanmuutosalue on yleiskaavassa työpaikkaaluetta (TP, nykyinen alue). Välittömästi kaava-alueen etelä- ja länsipuolella on asuntoaluetta (A, nykyinen tiivistettävä alue). Alueella on voimassa asemakaava "Viherlaakso eteläinen, muutos", joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Muutostontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja (KTV-y). Suurin sallittu kerrosluku on III ja tehokkuusluku e = 0.7. Tontin rakennusoikeus on kerrosalaneliömetriä ja se on lähes kokonaan käytetty. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen, jonka sisältönä oli olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksenmuutos asumiseen. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, jotka eivät koskeneet asemakaavanmuutoksen varsinaista sisältöä, mutta joissa oltiin huolestuneita muutosalueen länsipuolisen kadun toteutuksen viiveestä. Suur-Leppävaaran alueneuvottelukunta jätti puoltavan lausunnon. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen osan (KTV-y) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueen osaksi (AK). Länsireunassa nykyisen rakennuksen vanhin osa säilyy. Itäreunan uudisrakennus ja pihakansi rajaavat suojaisan etelään avautuvan pihatilan, joka liittyy korkeusasemiltaan länsipuolen katuun ja eteläpuolen puistokaistaleeseen. Suunnitelma muodostaa välittävän vyöhykkeen Turuntien varren työpaikka-alueen ja pienimittakaavaisen pientaloalueen väliin säilyttäen samalla osan alueen historiallisesta kerroksellisuudesta. Tontin länsireunan miljöö pientaloasutuksen suuntaan säilyy ja vehreytyy. Rakennusoikeus on k-m 2, josta uudisrakennuksen osuus on k-m 2. Asuinrakennukset Vanhin rakennusosa on asemakaavanmuutoksessa määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi eikä sitä saa purkaa. Julkisivujen ja vesikaton ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Itäjulkisivun puolelle voidaan tehdä rakennuksen arkkitehtuuriin sopeutettuja aukotusmuutoksia ja uusia parvekkeita. Rakennusluvan yhteydessä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 111 / 150 Uudisrakennuksen massoittelun, julkisivujen jäsentelyn ja värityksen tulee sopeutua suojeltuun rakennukseen ja ympäristöön. Rakennuksen ilmeen tulee olla selkeä ja suoralinjainen. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaalea rappaus. Kellarikerros, piha- ja kansirakenteet, tukimuurit ja kaiteet tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisena ja viimeisteltynä kokonaisuutena. Suurin sallittu kerrosluku on III säilyvässä rakennuksessa ja uudisrakennuksen länsireunalla sekä IV uudisrakennuksen itäreunalla. Laaditun meluselvityksen mukaan sisätilojen ohjearvot saavutetaan tavanomaisin seinärakentein mutta uudisrakennuksen pohjois- ja itäsivulle mahdollisesti sijoittuvat parvekkeet tulee kuitenkin lasittaa. Piha-alueet Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena tonttijaosta riippumatta. Pihan ilmeen tulee olla vehreä ja pihalle tulee istuttaa muun kasvillisuuden lisäksi suureksi kasvavia puita. Rakennuksen toimintahistorian vuoksi alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava. Maanalaisen johtovarauksen aluerajausta on tarkistettu toteutunutta tilannetta vastaavaksi. Korttelialueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia käsittelyjärjestelmiä. Hulevesiä tulee viivyttää ja ohjata istutuksille ennen liittymistä hulevesijärjestelmään. Turuntien liikenteen aiheuttama päiväajan melutaso jää tontin eteläosan pihaalueella alle 55 db:n ja yöajan melutaso piha-alueella jää alle 45 db:n. Pihakannen reunaan on kaavassa kuitenkin osoitettu kaide näkösuojaksi ja ulko-oleskelutilojen melutilannetta parantamaan. Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenne voidaan hoitaa rakentamalla nykyisen asemakaavan ja rasitteiden mukaiset yhteydet. Pääasiallinen ajoyhteys on idästä Kavallinpelto- nimiseltä kadulta. Liittymäkielto Kavallinmäki-kadulle poistuu, mutta liikennemäärät ovat pieniä. Pysäköinti järjestetään pääosin tontin pohjoisosassa osin avopaikoituksena ja osin pihakannen alla. Maantasopaikat on jäsenneltävä puuistutuksin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka asunto- ja työtilakerrosalan 80 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään yksi polkupyöräpaikka asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Laaditut selvitykset Asemakaavan muutos perustuu Arkkitehtitoimisto Mäntylä Oy:n laatimiin viitesuunnitelmiin asuinrakentamisesta. Kohteesta on laadittu myös rakennushistoriallinen selvitys ja meluselvitys.

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 112 / 150 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakija on maksanut kaavanmuutoksen laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskuluista 2/3. Laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kavallinmäki 13 - tontin 61111/1 viitesuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Mäntylä Oy Espoon Kavallinmäki 13 teollisuuskiinteistön rakennushistoriallinen selvitys. Tmi Lauri Putkonen Liikennemeluselvitys - Kavallinmäki 13, Espoo. Promethor Oy Kaupunkisuunnittelulautakunta (6654/503/2005) Ehdotus Apulaisasemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Viherlaakso eteläinen muutos asemakaavan muutosluonnoksesta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Viherlaakso eteläinen muutos, alue , päivätyn, muutetun asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro edellyttää, että tarvittaessa neuvotellaan maakäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 113 / 150 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset ja lausunto on annettu Viherlaakso eteläinen, muutos asemakaavan muutosluonnoksesta, alue hyväksyy Viherlaakso eteläinen, muutos, alue , päivätyn, muutetun asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle, piir. nro ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavanmuutoksen laatimiskulujen loppuosan, 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 333,33 euroa eli yhteensä 733,33 euroa 4 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maakäyttösopimus siten, että se on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä yhtä aikaa kaavanmuutoksen kanssa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Kiinteistöosakeyhtiö Kavallinmäki 13 - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 114 / / / Kilonpuisto IA, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa, Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh Tiina Piironen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.t.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 mukaisesti nähtäville päivätyn Kilonpuisto IA - Kiloparken IA asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6836, joka käsittää liikennealueita 54. kaupunginosassa (Kilo), alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kilonpuisto IA, tapahtumaluettelo - Kilonpuisto IA, kaavamääräykset - Kilonpuisto IA, kaavakartta - Kilonpuisto IA, ajantasa-asemakaava Tavoitteena on mahdollistaa Espoon kaupunkiradan tarvitseman sähkönsyöttöaseman (muuntamon) rakentaminen alueelle. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosaan sijoitetaan yleistä pysäköintiä.

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 115 / 150 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonpuisto IA - Kiloparken IA, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6836, käsittää liikennealueita 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti vaan on luonnontilainen. Alueen kautta kulkee 110 kv voimalinja. Suunnittelualue sijaitsee Kilossa, radan pohjoispuolella, lähellä Kilon asemaa. Suunnittelualueen lähiympäristössä on kerrostaloja. Alueen itäpuolella kulkee Kilonkartanontie.

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 116 / 150 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi ja sen läpi kulkee päävoimansiirtolinja. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa Kilonpuisto IA asemakaavan muutos (hyväksytty kaupunginhallituksessa ) sekä Kilonpuisto IA asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Suunnittelualueelle on asemakaavassa osoitettu kaksi yleisen pysäköinnin aluetta (LP). Lisäksi alueelle on osoitettu vaara-alue 110 kv voimalinjan vuoksi sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Mielipiteitä, lausuntoja tai kannanottoja ei jätetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa alueen eteläosa osoitetaan rautatiealueeksi (LR). Alueelle mahdollistetaan enintään 500 k-m 2 muuntamon rakentaminen siten, että rakennus on rakennettava kiinni Kilonkartanontien ja radan puoleisiin rakennusalan rajoihin. Muuntamo tulee sijoittaa rakennukseen, jonka julkisivut tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkealaatuisina. Loput suunnittelualueesta jää yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Pysäköintialueen Kilonpolun ja Kilonkartanontien puoleiset sivut tulee rajata pensasistutuksin. Ajoyhteys LR-alueelle tulee järjestää LP-alueen kautta. Ajo suunnittelualueelle tapahtuu Kilonportin kautta. Kilonkartanontieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Alueella on maanalaisia ja maanpäällisiä johtoja. Kaavan toteutuminen edellyttää johtojen siirtoa. Siirrosta on sovittava johtojen omistajan kanssa. Maanalaisille johdoille varatut alueet on osoitettu kaavakartassa. Lisäksi alueelle sijoittuu voimalinjan tarvitsemia pylväitä, joiden vaara-alueet on esitetty kaavakartassa.

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 117 / 150 Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Suunnittelualueella kulkeva 110 kv voimalinjan maakaapeloidaan osittain. Voimalinjan kaapelointia on tutkittu Kilonkartanon kaavoituksen yhteydessä. Suunnittelualueen pohjoispuolelle suunnitellaan asumista, mutta kaavamuutos tehdään erikseen erilaisesta etenemisaikataulusta johtuen. Suunnittelualueen eteläpuolelle, radan pohjoispuolelle suunnitellaan pyöräilyn laatureittiä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaava selostus liitteineen - Havainnemateriaali (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

118 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 118 / / / Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Mikla Koivunen, puh Pekka Väinölä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Liite Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 9 Finnoo-Djupsundsbäcken, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 10 Finnoo-Djupsundsbäcken, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

119 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 119 / 150 Oheismateriaali Selostus - Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 1 - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 2 - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 3 - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta - Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava - Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin 1750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin pian valmistuvaa Kaitaantietä. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä- länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue.

120 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 120 / 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja paikoitellen metsittymässä olevia peltoja. Osa alueesta on toiminut erilaisina varastoalueina. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki. Puron varren kasvillisuus vaihtelee pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Metrotunneli kulkee suunnittelualueen halki. Suunnittelualueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen. Viranomaisneuvottelu Finnoon osayleiskaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Ely-keskuksen kanssa pidettiin neuvottelu liito-oravien huomioimisesta Finnoo- Djupsundsbäckenin asemakaavassa. Liito-oraville kaavassa varatut yhteydet todettiin riittäviksi. Lisäksi läntisen ydinalueen määrittäminen tehdään kevään 2015 aikana, jonka jälkeen suojeltavan alueen rajaus tarkistetaan kaavaan, ennen hyväksymiskäsittelyä.

121 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 121 / 150 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Mielipiteitä tuli Soukka-seuralta ja yhdeltä yksityishenkilöltä. Mielipiteiden mukaan kaavan valmisteluaineisto ei edistä ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Mielipiteissä oltiin huolestuneita alueen tulvaherkkyydestä, ekologisten yhteyksien ja eläinten elinympäristöjen säilymisestä ja alueen virkistysarvon häviämisestä. Kaava-alueen tehokasta rakentamista vastustettiin. Vastineissa painotetaan, että Espoon voimakas väestönkasvu edellyttää kaupungin eteläosien tiivistämistä. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella asunnon vuotuiseen tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto on päättänyt asettaa tavoitteeksi kerrosneliömetriä vuodessa. Finnoon alueelle tavoitellaan asukasta vuoteen 2035 mennessä. Mielipiteissä viitattuihin ekologisiin yhteyksiin ja virkistysarvoon on kaavan valmistelussa kiinnitetty huomiota. Sähköhuoltoon liittyvä lausunto tuli Fortum Espoo Distribution Oy:ltä. Sen mukaan alueelle tarvitaan 6 uutta muuntamoa. Kaavan valmistelussa sijoitettiin ohjeelliset paikat puistomuuntamoille Carunan antamien ohjeiden mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän esitti lausunnossaan huomioita kaavaan sisällytettävistä vesihuollon ja jätehuollon järjestelyistä. HSY:n tavoitteet huomioitiin kaavan valmistelussa ja suunnittelu tehtiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Ympäristökeskus kiinnitti huomiota liito-oravien reittien turvaamiseen kaavassa ja muistutti, että Djupsundsbäckenin puron kehittämisessä tulee noudattaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen suojelu ja latvusyhteyksien turvaaminen sekä puron luonnonmukainen rakentaminen ovat olleet ehdotusvaiheessa suunnittelun tärkeitä lähtökohtia. Suojeltavat alueet ja yhteydet on merkitty asemakaavaehdotukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjaukset Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi suunnittelun periaatteet työohjelman käsittelyn yhteydessä. 1) Suunnittelualueen asuinkortteleiden erityisteemana on ekologisuus, joka voi näkyä alueen arkkitehtuurissa rakennusten suuntautumisena, kattokulmissa, materiaaleissa ym. Energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Kaavan valmistelussa on kiinnitetty huomiota alueen ekologisuuteen mm jättämällä maanpintaa vapaaksi rakentamiselta, osoittamalla alueen suuri rakentamistavoite verrattain korkeisiin rakennuksiin, keskittämällä suurin

122 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 122 / 150 osa autopaikoista kahteen pysäköintitaloon sekä edistämällä energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä kaavamääräyksillä. 2) Selvitetään puun käytön mahdollisuuksia rakennus- ja julkisivumateriaalina tällä alueella. Vastaus Kahteen kortteliin määrätään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu. 3) Kaupunkikuvallisen ilmeen tulee olla sellainen, että korttelit sopeutuvat ympärillä oleviin pientaloalueisiin sekä muinaismuistolailla suojeltavaan Bondaksen kylämäkeen, vaikka tehokkuus on varsin korkea. Vastaus Kylämäen lähelle sijoittuu 2-kerroksinen päiväkoti pihoineen. Sen suunnittelussa on mahdollista huomioida läheinen suojeltava alue. 4) Asuinkortteleiden lisäksi alueelle tavoitellaan länsi-itäsuuntaista virkistys- ja ekologista yhteyttä, vahvailmeistä koulua pelikenttineen ja lähiliikuntapaikkoineen sekä asukaspuistoa. Vastaus Liito-oravien yhteyksien huomioiminen edellyttää länsi-itäsuuntaisen yhteyden rakentamista puron varteen sekä nykyisen puuston suojelemista kaava-alueen länsi- ja eteläreunoilla. Koulun tontti sijoittuu keskeisesti kaava-alueelle. Kortteliin on mahdollista rakentaa vahvailmeinen rakennus kenttineen. Viereiseen puistoon on mahdollista rakentaa kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä palveleva leikkipuisto. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että kaikkiin tärkeimpiin asemakaavoihin laaditaan myös kaavataloudelliset tuotto- ja menolaskelmat, jotta luodaan nykyistä paremmat edellytykset eri toimenpiteiden priorisoinnille. Kaavoituksen työohjelmassa 2015 listattiin pilottikohteet, joista yksi on Finnoo-Djupsundsbäcken. Pilottikohteista saatavien kokemusten perusteella KSL päättää siitä, missä kohteissa ja missä laajuudessa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Finnoo-Djupsundsbäckenin kaavaehdotuksen suunnitelmiin ja kauppaarvotietoihin perustuen voidaan kaavatalouden osalta arvioida, että kaavaalueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista. Tarkemmat luvut esitellään lautakunnalle erillisessä selvityksessä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaava muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden välissä on lähes valmis, bulevardimaiseksi rakennettava Kaitaantie. Sen eteläpuolella on virkistysaluetta, jossa virtaa Djupsundsbäcken. Virkistysalue rajautuu yhtenäiskouluun ja asuntokortteleihin. Nämä muodostavat yhdessä laajan

123 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 123 / 150 kaupunkitilan, joka suuntautuu kohti Finnoon metrokeskusta. Kaavan korttelialueille on osoitettu rakennusalat 29 asuinkerrostalolle. Kerroksia asuinrakennuksissa on Uuteen paikkaan linjatun Hyljetien länsipuolella on julkisivuiltaan puisten kerrostalojen korttelialue. Hyljetiehen liittyy uusi asuntokatu, Lapintilankatu, jonka varrella on ensimmäisenä pysäköintilaitos ja sitten terassitaloja. Kaavan itäreunassa on Meritie, johon liittyy toinen uusi asuntokatu Syvänsalmenkatu. Lapintilankadun ja Syvänsalmenkadun rakennukset muodostavat laajassa maisemassa yhtenäisen ketjun, mutta katujen välillä ei ole ajoyhteyttä. Kaavan korkeimmat rakennukset sijoittuvat lähelle Finnoon metroaseman eteläistä sisäänkäyntiä. Asuntokatujen varrella on läheisten kortteleiden yhteiskäyttöiset leikkipaikat. Läntisen pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m 2 myymälätilaa. Koulu ja asuinkorttelit liittyvät metrokeskukseen ja sen kortteleihin mm. itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatureitin, Lapiarinpolun kautta. Kaavan pohjoisimpaan kortteliin on sijoitettu pistetaloja. Kaitaantien pohjoispuolelle kaava mahdollistaa syvärunkoisia lamellitaloja, joiden ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan osa autopaikoista. Kaitaantien pohjoispuolella on myös päiväkotikortteli ja autopaikkojen korttelialue. Kaavalle ovat leimallisia sen virkistysalueet. Ne toimivat ekologisina yhteyksinä: lännessä Sentraalinpelto yhdistää laajemmat virkistysalueet pohjoisessa ja etelässä; kaavan eteläreunassa Hylkeenpyytäjänpuisto varmistaa itä-länsi suuntaisen viheryhteyden; ja keskeinen Djupsundsbäckenin varren Syvänsalmenpuisto toimii yhteytenä pohjoisen Hannusmetsän suunnan ja Finnoon lintukosteikon virkistysalueiden välillä. Lisäksi Syvänsalmenpuisto toimii kokonaisuudessaan hulevesien tulvatilavuutena. Ekologisuutta, ympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, niille tulevat istutukset sekä autopaikkojen keskittäminen. Kaavaehdotuksen alimmat rakentamiskorkeudet on määritelty ELYkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Rakennusten ja rakenteiden osalta tulee noudattaa vähintään meritulvaan varautumiseksi alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta N ,80 metriä. Djupsundsbäckenin hulevesimallinnus on tekeillä. Sen avulla tehdään lopullinen määritys alimmasta rakentamiskorkeudesta ennen ehdotuksen hyväksymisvaihetta. Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon kaupungin hulevesiohjelman periaatteita. Liikenne ja pysäköinti Kaavassa on kolme uutta asuntokatua; Lapintilankatu, Syvänsalmenkadun ja Peijinkatu. Peijinkatu liittyy Kaitaantiehen, joka toimii alueellisena kokoojakatuna. Kaitaantien kautta kaavan alueet yhdistyvät Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään ja tulevaa Finnoonsiltaa pitkin Länsiväylälle. Kaitaantie toimii yhteytenä myös länteen kohti Soukkaa ja

124 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 124 / 150 Kaitaata. Näiden lisäksi nykyistä Hyljetien pohjoisosaa siirretään nykyiseltä paikaltaan noin 70 m länteen. Kaava-alueen itäreunassa on myös uudelleen linjattu katu, Meritie (nykyinen Hylkeenpyytäjäntie), joka suurimmalta osaltaan kuuluu Finnoon keskuksen kaavaan. Lapintilankatu ja Syväsalmenkatu liittyvät Hyljetien ja Meritien kautta pääkatuverkkoon. Ne ovat pihakatumaisia katuja, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut ajoneuvoliikenteen minimointi, ajonopeuksien hillintä ja liikenneturvallisuus. Pysäköinti toteutetaan Kaitaantien pohjoispuolella maantasoisena ja Kaitaantien eteläpuolella pysäköintilaitoksissa. Koulun pysäköinti on sijoitettu lähtökohtaisesti koulun tontille maantasoon, mutta viereistä pysäköintilaitosta voidaan myös tarpeen mukaan hyödyntää. Koulun maantasopysäköintiä voidaan ilta-aikana hyödyntää koulun iltakäytön lisäksi myös alueen vieraspysäköinnin tarpeisiin. Lyhytaikaiseen yleiseen pysäköintiin on lisäksi osoitettu kadunvarsipaikkoja asuntokatujen varsilta. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan tonteille maantasoon. Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1- korttelit (Metroasemaa lähellä olevat korttelit) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 110 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen enintään 10 % lievennys. AK-1- korttelit (Muut kerrostalojen korttelialueet) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen, enintään 10 % lievennys. Koulun ja päiväkodin korttelialueilla: 1 ap / 200 k-m 2. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Esteettömiä paikkoja on rakennettava 1 kpl / 25 ap. Polkupyöräpaikkoja on AK-1 korttelialueille rakennettava vähintään seuraavasti: 1pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 per asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. YO-1-korttelissa on polkupyöräpaikkoja rakennettava vähintään 250 polkupyöräpaikkaa katetussa tilassa. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 polkupyöräpaikka / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,2 ha, josta asuinkortteleita on 5 ha. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. Asuinkorttelien tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelien pintaalaan e = 1,59. Koululle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2 ja erilliselle päiväkodin k-m 2, myymälätilaa saa rakentaa 400 k-m 2 ja

125 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 125 / 150 lisäksi virkistysalueelle 400 k-m 2 kokoisen huoltorakennuksen. Virkistysalueita kaavassa on yhteensä noin 7 ha ja katualuetta yhteensä 3 ha. Koko kaavan rakentamistehokkuus on noin e = 0,50. Selvitykset Asemakaavaehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut selvitys liitooravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014) Suunnittelussa on ollut käytössä myös Enviro Oy tekemä Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (2013), josta lepakoille tärkeät rajaukset on huomioitu. Kaavaa varten on Granlund Oy tehnyt Finnoo- Djupsundsbäckenin energiasuunnitelman. Sen perusteella kaavassa määrätään että asuinrakennuksissa tulee lämmitystehon hallintaa varten olla lämminvesivaraaja ja rakennusten katoille tulee varata varjotonta tilaa aurinkoenergialaitteille. Määräyksillä edistetään tehonhallintaa sekä uusiutuvien energianlähteiden, erityisesti aurinkoenergian, hyödyntämistä alueella. Ramboll Oy:n tekemien meluselvityksen ja kunnallistekninen selvityksen perusteella perustellaan kaavan melumääräykset ja kunnallistekniikan ratkaisut; katujen kaavalliset tilavaraukset, vesihuoltoreitit ja tekniset verkostot. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy. Laadittua suunnitelmaa tulee ohjeellisena noudattaa. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta määräyksineen Havainnekuva Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Selvitys liito-oravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla, Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, Finnoo-Djupsundsbäckenin kunnallisteknisen yleissuunnitelman luonnos, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäcken, Meluselvitys, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäckenin energiasuunnitelma, Granlund Oy.

126 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 126 / 150 Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY, lausuntopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö

127 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 127 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Jupperi I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 60. kaupunginosa Laaksolahti Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Riihimäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja muistutukset on annettu Jupperi I asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Jupperi I - Jupper I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6716, joka käsittää virkistysalueen 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue (Muodostuu uusi kortteli sekä osa korttelia ). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 11 Jupperi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 12 Jupperi I, kannanoton lyhennelmä ja vastine - Jupperi I, tapahtumaluettelo - Jupperi I, kaavamääräykset - Jupperi I, kaavakartta - Jupperi I, ajantasa-asemakaava - Jupperi I, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Riihiniityntien ja Pitkäjärventien risteyksen itäpuolelle korttelialueita päivittäistavarakauppaa ja erillispientaloja varten. Kaavamuutoksella syntyy uutta rakennusoikeutta noin k-m 2.

128 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 128 / 150 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Jupperi I - Jupper I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6716, käsittää virkistysalueen 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue (Muodostuu uusi kortteli sekä osa korttelia ) Vireilletulo Kaavamuutos on kuulutettu vireille Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Pitkäjärventien eteläpuolella, Riihiniityntien ja Vantaan kaupungin rajan välissä osoitteessa Riihiniityntie 2. Alueen pinta-ala on noin 1,65 ha. Pitkäjärventieltä on yhteys Vihdintielle ja Riihiniityntien kautta pääsee Turuntielle. Alue sijaitsee hyvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien varressa. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee bussien kääntöpaikka, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kaavamuutosalue on voimassaolevassa asemakaavassa puistoa, mutta aluetta ei ole kaavan mukaisesti rakennettu puistomaiseksi. Alueella kasvaa pääosin mäntymetsää, jonka seassa on iäkkäitä kuusia ja koivuja. Alueella on suoritettu valmennushakkuu. Alueen maaperä on pääasiassa turvetta ja savea. Rakennettavuudeltaan alue on luokiteltu vaikeasti ja erittäin vaikeasti rakennettavaksi. Suunnittelualueen luoteispuolelle on rakennettu uusi kiertoliittymä. Suunnittelualuetta ympäröivät pientaloasutus sekä virkistysalueet.