Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki Asemakaavat

Transkriptio

1 1 (6) Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki Asemakaavat Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 4150/503/2009 Aluenumero ,512500, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Mitä suunnitellaan? LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Nykytilanne Alue sijaitsee Kauklahdessa käsittäen Kehä III:n ja sen pohjoispuolisia alueita Mynttilän liittymän lähipiirin ja Kuninkaankartanontien välisellä vyöhykkeellä. Tavoitteena on suunnitella pientalovaltaisia asuinalueita palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin myös luonnonolosuhteet huomioiden. Suunnittelun aikana kaavarajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös eri osakaavojen rajaukset. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008 nimikkeillä Mynttilä, Espoonkartanonmäki ja Finnsinmäki. Alue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Espoonkartano tilakeskuksineen sijaitsee maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa. Kartanoalueen lisäksi suunnittelualueella on muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa Mankbyn Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) , (09) (09) Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros ESPOON KAUPUNKI kaavoitus@espoo.fi

2 2 (6) keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Itäreunallaan alue rajautuu Kehä III:een ja etelässä Kauklahdenväylään/Lapinkyläntiehen. Sisäinen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen poikki kulkevat voimajohdot. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueen yhteislaajuus on hieman alle 200 ha. Nykyisin alueella on noin 140 asukasta (2009) ja noin 20 työpaikkaa (2006). Maanomistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Mynttilän suunnalla maanomistajina ovat valtaosin Espoon kaupunki, yksityiset maanomistajat ja vähäisesti Esbogård Ab. Espoonkartanonmäen päämaanomistajana on Esbogård Ab, ja vähäisesti yksityiset maanomistajat. Finnsinmäen alueen maanomistajina ovat Esbogård Ab, muut yksityiset tahot sekä vähäisesti Espoon kaupunki. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty lähes kokonaan taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen pohjoisrajan tuntumassa on virkistysalue, jonka reunalla kulkee sijainniltaan ohjeellinen ratavaraus. Alueen halki koillis-länsisuunnassa sekä lounaisrajalla kulkevat voimalinjat. Lisäksi alueen länsi- ja eteläosille on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja tie. Pohjavesialueet sijaitsevat länsi- ja etelärajojen tuntumassa. Idässä alue rajoittuu moottoriväylään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti maakuntakaavassa:

3 3 (6) Yleiskaava Alueet kuuluvat Espoon eteläosien yleiskaavaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan Siitä on valitettu, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Mynttilän itäisin osa on merkitty virkistysalueeksi (V), joka on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -merkinnällä. Alueen läntinen osa on esitetty kehitettävänä ja uutena pientaloalueena (A3). Mynttilään on myös merkitty lounas-koillis- sekä etelä-pohjoissuuntaiset virkistysreittiyhteystarpeet. Pohjoisrajan tuntumassa on virkistysalue ja joukkoliikenteen yhteystarve. Kehä III:n kohdalla sijaitsee eritasoliittymä -merkintä, jonka länsipuolelle on osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Lisäksi alueen poikki kulkee päävoimansiirtolinja koillis-länsisuunnassa. Espoonkartanonmäki samoin kuin Mynttilän läntisin alue kuuluvat VAT - alueeseen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Espoonkartanon Kehä III:a lähinnä oleva vyöhyke on osoitettu merkinnällä säilytettävä kyläalue (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen rajan tuntumassa on varattu alue julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Alueiden länsipuolelle on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja länsirajan tuntumaan rajoittuu pohjavesialue. Lisäksi koko Espoonkartanonmäen alue ja pääosa Finnsinmäen alueesta on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue - merkinnällä, ja alueiden läpi kulkee historiallinen tie. Finnsinmäen alue on esitetty kehitettävänä pientaloalueena (A3) ja säilytettävänä kyläalueena (A4). Alue on varustettu pääosin myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -merkinnällä. Lisäksi Kehä III:n tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue (SM) ja Mankinsolmun kohdalla pohjavesialue. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon eteläosien yleiskaavassa: Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta aluetta lukuun ottamatta Finnsin kansanopiston lähialuetta, jolla on voimassa v vahvistettu asemakaava Finnsinmäki.

4 4 (6) ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusalueena ovat asemakaava-alueet ja niiden liittyminen laajempaan kulttuurishistorialliseen Espoonkartanon aluekokonaisuuteen. Huomioitavaa on erityisesti asemakaavavyöhykkeen rooli osana Espoonkartanon alueen valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (VAT). Espoonkartanon alueesta käytiin ideakilpailu , jolla etsittiin tulevaisuuden maankäyttövisiota n. 415 ha käsittävälle Finnsinmäen, Peringin ja Mynttilän kyläalueiden sekä kartanokeskuksen muodostamalle aluekokonaisuudelle. Tehtyjä selvityksiä ovat mm: - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) - Espoon eteläosien lepakkokartoitus (2002) - Espoon lounaiskulman liito-oravakartoitus (2004) - Espoonkartanon ympäristöselvitys (2004) - Espoo, Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (2004) - Espoonkartanon inventointi. Esihistorialliset kohteet (2004) - Espoonkartanon rakennetun ympäristön inventointi (2004) - Espoon luontokohteet (2005) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit (2005) - Pientalorakentamisen selvitys Kehä III:n pohjoispuoleisilla alueilla Espoon Kauklahdessa (2006) - Holkenin asemakaavatyön yhteydessä tehtyjä luonto- ja kulttuuriympäristöinventointeja - Espoonkartanon kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2009) OSALLISET Tulevat selvitykset: - Luontoselvitys Espoonkartanon alueelle v aikana - Kaavoituksen yhteydessä tullaan lisäksi arvioimaan ja täsmentämään tarvittavilta osin erityisesti vaikutuksia arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen ja kulttuuriympäristöön sekä luontoon ja luonnonsuojeluun. Tarvittaessa täsmennetään myös aiempia selvityksiä tai laaditaan uusia erillisselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Nähtävilläolosta sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista (tai kaavakävelystä) kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille kaavoituksen sivuille Avoimeen Espooseen ( Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä internetsivuille voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

5 5 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset jätetään osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Asemakaavasta järjestetään alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) SOPIMUKSET Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tarvittaessa tiedotusja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Nähtävilläolon jälkeen kaava-alue voidaan jakaa useammaksi erilliseksi asemakaavaksi tarvittaessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla viimeistään viimeisen nähtävilläolopäivän aikana. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet ositteensa, ilmoitetaan aikanaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto Vuodenvaihde VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Asemakaavaehdotus Ensimmäisen asemakaavaehdotuksen osalta Loppuvuosi 2010 Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: aluearkkitehti Merja Kiviluoto, puhelin (09) ja arkkitehti Saara Melama, puhelin (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi

6 PÄIVÄYS (6)