SIBELIUS-AKATEMIA/ TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 SIBELIUS-AKATEMIA/ TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

2 Sisällys 1. Lähtökohdat ja tavoitteet/ työvaiheiden esittely 2. Organisaatiokaavio 3 Periaatteet sijoittumiselle M-, R- ja T-taloihin 4. Toimintojen sijoittuminen M-, R- ja T-taloihin 2

3 Lähtökohdat ja tavoitteet/ Työvaiheet 1. Vaihe LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET KEHITTÄMISPROSESSIN PÄÄTAVOITE ON MÄÄRITELLÄ SIBELIUS-AKATEMIAN TOIMINTOJEN IDEAALI SIJOITTUMINEN ERI RAKENNUKSIIN PERUSTUEN AKATEMIAN STRATEGIAAN, YHTEYSTARPEISIIN ERI TOIMINTOJEN VÄLILLÄ SEKÄ VUOROVAIKUTUKSEEN AKATEMIAN JA SEN ASIAKKAIDEN VÄLILLÄ. 2. Vaihe LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MUSIIKKITALOON SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN TILANKÄYTÖN PERIAATTEIDEN MÄÄRITTELY LUONNOSSUUNNITTELUA JA TILAOHJELMAN PÄIVITTÄMISTÄ VARTEN TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET HAASTATTELUJA ON TEHTY 14 HENKILÖLLE HEKILÖSTÖKYSELYT HENKILÖKUNNALLE JA OPISKELIJOILLE TILANKÄYTTÖTUTKIMUKSET (P-, R- ja T-talot +Timmitutkimus) TYÖPAJAT HENKILÖKUNNALLE JA OPISKELIJOILLE JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET EHDOTUS ERI TOIMINTOJEN SIJOITTAMISESTA KIINTEISTÖIHIN HAASTATTELUT TYÖPAJAT HENKILÖKUNNALLE JA OPISKELIJOILLE (Työpajoihin valitaan edustaja jokaiselta osastolta) JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET EHDOTUS TILANKÄYTÖN PERIAATTEISTA 3

4 Organisaatiokaavio Sibelius-Akatemian tilaprojekti Ohjausryhmä Gustav Djupsjöbacka, rehtori, SibA Hannu Apajalahti, vararehtori, SibA Tuula Linsiö, viestintäpäällikkö, SibA Seppo Suihko, hallintojohtaja, SibA Osmo Palonen, koulutuskeskuksen johtaja, SibA Matti Perttula, säestäjien vastuuopettaja, SibA Ossi Peura, projektipäällikkö, SibA Eija Somervuori, palveluyksikön johtaja SibA Ville Komppa, Yo-kunnan puheenjohtaja, SibA Tuomo Hahl, Senaatti-kiinteistöt Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Maarit Vilander, Senaatti-kiinteistöt Yhteystahoja: Musiikkitalon suunnittelijat: Marko Kivistö, Ola Laiho, Mikko Pulkkinen LPR-arkkitehdit Oy Optimaze ohjelma: Salla Parkkila, Rapal Oy Hallitus Sibelius-Akatemia Projektipäällikkö / yhteyshenkilö, Ossi Peura, SibA Koordinaatioryhmä, Sibelius-Akatemia Matias Harju, Yo-kunnan jäsen Ville Komppa, Yo-kunnan puheenjohtaja Annikka Konttori-Gustafsson, osaston johtaja, T-talo Juhani Näreharju, osaston johtaja, P-talo Matti Perttula, lehtori, säestäjien vastuuopettaja, R-talo Ossi Peura, projektipäällikkö Seppo Suihko, hallintojohtaja Tuomo Hahl, Senaatti-kiinteistöt Päivi Hietanen, Senaatti-kiinteistöt Maarit Vilander, Senaatti-kiinteistöt Heidi Majander, Evata Raine Pölkki, Evata Työpaja 1 Työpaja 2 Työpajat 3-n. Evatan työnjako Sibelius-Akatemian tilaprojekti (1073.1) Projektin vastaava, Vesa Peltonen Projektipäällikkö / yhteyshenkilö, Raine Pölkki Projektiarkkitehti Heidi Majander Toiminnan ymmärtäminen ja muutoksen hakeminen: avustaa SibA:aa ratkaisemaan toimintojen ideaali sijoittuminen eri kiinteistöjen välisen liikennöinnin tarkastelu tilankäytön periaatteiden määrittely kaikissa kolmessa kiinteistössä Projektiassistentti Raisa Hämäläinen 4

5 Toimintojen sijoittaminen M-, R ja T-taloihin Vaihe 1 5

6 Periaatteet sijoittumiselle M-, R- ja T-taloihin Periaatteet sijoittumiselle Yleensä: Sibelius-Akatemian strategia 2008 korostaa mm. Akatemian sisäistä yhteisöllisyyttä, avautumista yhteiskuntaan ja innovatiivisuutta. Sibelius- Akatemian näkymiseen ja avautumiseen ulospäin liittyy läheisesti Musiikkitaloon suunnitellut salit ja kirjasto. Hallitus on tehnyt päätöksen 1. helmikuuta 2005 seuraavien tilojen sijoittamisesta Musiikkitaloon: Sali 1 suunnitellaan pääasiassa laulumusiikin/ oopperakoulutuksen opetusteatteriksi Sali 2 suunnitellaan monitoimisaliksi huomioiden mm. black box-salin ja nykyaikaisen live-äänentoiston vaatima tekniikka. Pääkäyttäjät Musiikkikasvatuksen osasto, Kansanmusiikin osasto, Jazz-musiikin osasto ja Musiikkiteknologian osasto. Sali 3 suunnitellaan urkusaliksi Sali 4 suunnitellaan perinteiseksi akustisen musiikin kamarimusiikkisaliksi Kirjasto suunnitellaan Sibelius-Akatemian toiminta huomioiden, mutta se on myös osa kansalaisia palvelevaa Musiikkitaloon syntyvää musiikkikeskusta Akatemialla on myös Musiikkitalossa 10% käyttöosuus konserttisaliin ja isoon harjoitussaliin Ohessa oleva kuvaus käsittelee pääasiassa Akatemian toimintojen ja osastojen välistä sisäistä integraatiota. 6

7 Periaatteet sijoittumiselle M-, R- ja T-taloihin Periaatteet sijoittumiselle Integraatio, Akatemian strategian tukeminen Akatemian sisäisen avautumisen ja vuorovaikutuksen tukeminen toimintojen sijoituksella -Akatemian sisäistä vuorovaikutusta ja kohtaamista edistetään harkitulla toimintojen sijoituksella taloihin; mm. suuret osastot, hallinto, osastopalvelut -kaikkiin taloihin sijoitetaan vetovoimaisia toimintoja -kaikkiin taloihin sijoitetaan myös eri tyyppisiä tiloja ja toimintoja; vältetään mm. "hallintopalatsin syntymistä -talot "osaamiskeskuksia" -perusteena myös yhteystarpeet eri toimintojen välillä Olemassa olevat reunaehdot Olemassa olevat reunaehdot: talojen kunto ja remontti-ikä; tilojen luonne, koko, korkeus ja akustiikka; muutosten kustannukset -vältetään turhia suuria remontteja vanhoissa taloissa - T-talo tulossa kohta remontti-ikään, toimenpiteet mahdollisia (ääneneristys) -R-talo äskettäin kunnostettu; matala, sopii parhaiten toimistotoiminnoille sekä pienille soittimille -M-taloon järkevintä sijoittaa vaativat tekniset erityistilat (saadaan parasta laatua) 7

8 Periaatteet sijoittumiselle M-, R- ja T-taloihin Periaatteet sijoittumiselle Käytännöllisyys -sujuva ja tarkoituksenmukainen liikennöinti talojen välillä, esim. isot instrumentit M-talolle (konserttitoiminta) -toimintojen/tilojen ja toimijoiden yhteys joustavaa esim. studiotoiminta Käyttöaste ja väljyys -tasainen kuormitus ja käyttöaste kaikkiin taloihin -tarkoituksenmukainen tilankäyttö, ahtauden poistaminen -talojen ja tilojen muuntojoustavuus tulevaisuudessa -tilojen monikäyttöisyys ja yhteiskäytön edistäminen M-talon imago - visio -myös M-talon tulee tukea Akatemian sisäistä integraatiota -M-talon tulee profiloitua Töölönlahdella musiikillisesti Suomen Kansallisoopperasta ja Finlandia-talosta poikkeavasti. Kaikkien musiikinlajien tulee näkyä M-talossa 8

9 Toimintojen sijoittuminen M-, R- ja T-taloihin M-Talo Tilat Salit -kamarimusiikkisali -laulu/oopperasali -BlackBox -urkusali -konserttisali (yhteiskäytössä) -harjoitussali (yhteiskäytössä) Kirjasto Erikoistilat (pa-tilat, äänitys, studiot) Tanssistudio Auditorio Kokoustilat (isot) ATK-luokka Tilat yleensä: plussat +musiikkitalossa tiloja, joissa on kuutioita enemmän kuin nykyisissä luokissa R- ja T-taloissa. -tilojen välillä riittävä ääneneristys miinukset -tiloja jotka eivät saa suoraa luonnonvaloa R-Talo, Pohj.Rautatiekatu Tilat SALIT -konserttisali -kamarimusiikkisali -pikkusali Tilat yleensä: plussat +R-talolla perinteitä +harjoitus-/opetustilat pääasiassa äänieristettyjä miinukset -salien välinen ääneneristys ei ole riittävä -huoneet/luokat matalia ei sovellu kaikille instrumenteille esim. laulumusiikille -varastotiloja ei ole riittävästi -soittimien ja lavasteiden siirto hankalaa -yhteistilojen puute (neuvottelutilat, taukotilat) T-Talo, Töölönkatu Tilat SALIT -Wegelius -Ackté Liikuntasali Pianoverstas Auditorio ATK-luokka Tilat yleensä: plussat +kirjastolta vapautuu tiloja, joihin voidaan rakentaa äänieristettyjä tiloja tarpeen mukaan miinukset -ääneneristys huoneissa/luokissa yleensä huono -esitystilat yleisön kannalta hankalissa paikoissa, akustiikassa toivomisen varaa 9

10 Toimintojen sijoittuminen M-, R- ja T-taloihin M-Talo Toiminnot -instrumenttiopetusta (mm. ESKO) -lauluopetusta -orkesterin- ja kuoronjohdon opetus -musiikkiteknologian opetus -jazzmusiikin opetus -kansanmusiikin opetus -ryhmäopetusta (muu kuin instrumentti, mm. musiikinteorian ja historian opetus) -säestystä -nuorisokoulutusta (lauantaiopetus) -työhuoneita -jatkokoulutusta ja muut tutkijat (huoneita) -seminaari ja yleisöluento -klubitoiminta -erikoistoiminnot (pa -tilat, äänitys, studiot) Toimijat Jazz KaMu MuTe SäTe (työhuoneita ja ryhmäopetusta) MuKa,osa (mm. studiotoiminta, pianolab.) OrSo/-lyömäsoittimet, kontrabasso, puhaltimet (vaskisoittimet), orkesteri- ja kuoronjohto PiMu (pianoluokkia/2 flyygelia) LaMu (sali, luokkia) KiMu (urkusali, työhuone) DocMus (tutkijahuoneita) Koulutuskeskus (koulutustilat, työhuone) Johto R-Talo, Pohj.Rautatiekatu Toiminnot -ryhmäopetusta -instrumenttiopetusta (pienet instr.) -vanha musiikki -harjoitusluokkia yleensä -soittoseminaari- ja tutkintotilaa Toimijat Koulutuskeskus OrSo/-Vanha musiikki -osa jousisoittimista -osa puupuhaltimista Arts Management Hallinto (keskitetty) M, R ja/tai T-talo Osastopalvelut jokaiseen taloon Palvelupisteet jokaiseen taloon Pianohuolto, M ja T Harjoitusluokkia ATK-tiloja, M- R- ja T-talolle Kokoustiloja jokaiseen taloon Yo-kunnan tilat T-Talo, Töölönkatu Toiminnot -kirkkomusiikin opetus -instrumenttiopetusta -laulumusiikin opetusta -ryhmäopetusta (muu kuin instrumentti) -soittoseminaari- ja tutkintotilaa -kieltenopetus -ATK -keskus Toimijat PiMu, suurin osa KiMu, suurin osa OrSo/-kamarimusiikkia -säestystä -osa jousisoittimista ja puhaltimista LaMu, osa DocMus+Jatkokoulutuksen kohtauspaikka 10