Ilomantsin ortodoksinen seurakunta VUOSIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta VUOSIKERTOMUS

2 Sisällysluettelo 1. Yleiskatsaus Seurakuntatyö Jumalanpalvelukset Ajan pyhittäminen ja liturgiat Elämää pyhittävät toimitukset Erityistä Praasniekat Piispan vierailut Kirkkomusiikki Pastoraalinen palvelu Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Kasvatus ja koulutus Seurakuntien yhteistoiminta Nuoriso ja lapset Uskonnonopetus Maahanmuuttajat Tiedotus Ekumeeniset suhteet Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa Seurakunnan jäsenmäärä Hallinto ja Talous Hallinto Talouden suunta Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kiinteistöt Liitteet...21 Liite 1, Tuloslaskelman tunnusluvut...21 Liite 2, Rahoituslaskelman tunnusluvut...22 Liite 3, Taseen tunnusluvut ja tase...23 Liite 4, Henkilöstökulut...24 Liite 5 Tase / Vastaavaa...25 Liite 6 Tase / Vastattavaa...26 Liite 7 Tuloslaskelma...27 Liite 8 Investoinnit...30 Liite 9 Tunnusluvut...30 Liite10 Vuonna 2014 toimitetut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet...31 Liite 11 Kirkkoherran tärkeimmät tilaisuudet...32 Liite 12 Ort. uskonnonopetuksen järjestely Ilomantsin kunnassa vuonna Liite 13 Pöytäkirja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tarkastuksesta lokakuussa

3 1. Yleiskatsaus Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävänä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. Seurakunnan toiminnan kannalta haasteina on ollut: Seurakuntalaisten aktivoituminen jumalanpalveluselämässä, seurakunnan läsnäolo kouluissa, päiväkodeissa, ikäihmisten palveleminen palvelukodeissa ja seurakunnan aktiivisuus ja ulospäin suuntautuminen yhteiskuntaa kohtaan. Seurakunnan tehtävässä pitää olla näkyvissä ja käsin koskettavissa kirkkomme arvot, rakkaus ja lähimmäisen palveleminen ja samalla näkyvissä on oltava myös seurakunnan asettamat arvot avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa toteutuu Apostolin Paavalin opetus. Hänen mukaansa kirkon jäsenet kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin, että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen. Myös seurakuntalaisten ajatukset ovat tärkeitä rakennuskiviä kirkon rakentamisessa. Seurakuntatoiminta on aktiivista niin että jokaisella iästä riippumatta ja omista lähtökohdistaan on mahdollista osallistua kirkkomme toimintaan. Luottamushenkilöt pitävät huolta työntekijöiden koulutuksesta, hyvinvoinnista ja kannustavat että pappi, kanttori ja kanslisti pitävät vapaansa. Luottamushenkilöiden kanssa olemme kehittäneet synodaalista johtamiskulttuuria. Tämä tarkoittaa sitä että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kävelevät yhdessä yhteistä tietä. Kirkkoherrana olen yrittänyt toimia siten, että yhdessä pohdittu ja kaiken toiminnan lähtökohdaksi valittu avoin ja keskusteleva seurakunta periaate toteutuisi mahdollisimman hyvin sekä suunnitteluvaiheessa että päätöksentekoprosessissa. Esimiehenä olen vuoden 2014 aikana ollut kahdelle vakituiselle työntekijälle. Esimiehenä pidän huolta henkilöstön jaksamisesta, motivoinnista, koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi johdettavanani on ollut 70 vapaaehtoista työntekijää. Menneen vuoden aikana haasteena on ollut yhteistyö Iljala- yhdistyksen kanssa. Seurakunnallamme on paljon annettava muille Suomen ortodoksisessa kirkossa ja paikallisessa toimintaympäristössä. Jumalanpalveluselämä ja toimintapiirien toimintamuoto, vapaaehtoistyön toimivuus ja hallinnon sisällä valitseva keskustelevuus ovat muutamia asioita, joiden onnistumisesta voimme puhua ääneen. Kirkon tuleva hallintomuutos voi olla mahdollisuus toiminnan kehittämisessä. Kirkolliskokous jatkoi keskustelua hallinto kehittämisestä kokouksessaan 2014, jossa se linjasi että seurakunta säilyy seurakuntalaisia palvelevana perusyksikkönä. Hiippakunta koostuu erikokoisista ja erilaisia erityispiirteitä omaavista seurakunnista. Seurakunnissa toimi seurakuntaneuvosto. Hiippakunnan ylintä valtaa käyttää yhteinen, demokraattisesti vaaleilla valittu hiippakuntavaltuusto. Ortodoksisen kirkon keskus- ja seurakuntahallinnon kokonaisuudistus koskee myös Ilomantsin seurakuntaa. Ilomantsin seurakunnan seurakuntatarkastuksessa luottamushenkilöt keskustelivat KP Arkkipiispa Leon kanssa tulevista hallinnon muutoksesta ja mahdollisista vaikutuksista Ilomantsin seurakunnalle. Kiitos kaikille, jotka ovat ponnistelleet yhteisen seurakuntatyön edistämiseksi ja kantaneet vastuuta seurakunnan eri toimielimissä ja vapaaehtoistyössä. 3

4 2. Seurakuntatyö 2.1 Jumalanpalvelukset Ajan pyhittäminen ja liturgiat Jumalapalvelukset ovat kaikille avoimia. Palvelukset järjestetään pääkirkossa, tsasounissa, seurakuntasalilla ja palvelukodeissa. Viikonloppuisin ja suurina juhlina profeetta Elian kirkossa tai tsasounissa toimitettiin aattona suuri ehtoopalvelus ja juhlapäivinä aamupalvelus ja liturgia. Noin joka toinen keskiviikko toimitettiin ehtoopalvelus. Seurakuntasalilla toimitettiin keskiviikkoisin aamupalvelus ja liturgia joinakin juhlapäivinä. Kerran kuussa järjestettiin kirkossa liturgian jälkeen vapaaehtoisin voimin kirkkokahvit. Seurakunnan tsasounissa toimitettiin jumalanpalvelukset tsasounien praasniekoissa ja muutaman kerran vuodessa mahdollisuuksien mukaan, erityisesti joulu- ja pääsiäisaikaan. Pyhäkköjen kaunistus ja siivous tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Kirkkoleipien paistosta ovat huolehtineet Armi Martiskainen ja Pirjo Puruskainen. Maahanmuuttajien kaksikieliset palvelukset jatkuivat. Rovasti Stefan Holm toimitti keväällä palvelukset ja syksyllä 7.9. ja Seurakunnan väestön ikääntyminen aiheuttaa uusia haasteita palveluksien järjestelyissä. Ottaen huomioon seurakunnan koon ja ikärakenteen, palveluksiin osallistutaan kohtuullisesti Elämää pyhittävät toimitukset Ennen hautajaisten, kasteen, ja elämän kannalta tärkeiden sakramenttien tai muun palveluksen toimittamista pappi oli yhteydessä seurakuntalaisten kanssa ja keskusteli ihmisten elämäntilanteesta ja palveluksien sisällöstä ja merkityksestä. Joulupaaston ja suuren paaston aikana seurakuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua katumuksen sakramenttiin perjantai-iltaisin Pyhän Elian kirkossa. Seurakunta tiedottaa kirjeitse seurakuntalaisia mahdollisuudesta toimittaa rukouspalvelus syntymäpäiväänsä viettäville ja kodinpyhitys seurakuntaan muuttaneille. Seurakunta muistaa kortilla 1-7 -vuotiaiden lasten syntymäpäivät. Pappi on toimittanut ripitystä heikkokuntoisille seurakuntalaisille hoitolaitoksien henkilökunnan tai seurakuntalaisten kutsusta Erityistä Praasniekat Piispan vierailut Elian kirkon ja jokaisen tsasounan praasniekka on ainutlaatuinen ja omanlaisensa. Praasniekat ovat pyhäkköjen suurin vuosijuhla. Praasniekat korostavat paikallisuuden tärkeyttä ja merkitystä. Elian kirkon juhla on Ilomantsin juhla. Ulkopaikkakuntalaisten osallistuminen juhlaan korostaa juhlan kansallista merkitystä. KP Arkkipiispa Leo suoritti Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tarkastuksen. Arkkipiispa tarkastuksen yhteydessä tapasi luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia. Huhuksen praasniekka oli Huhuksen tsasounan 50v-praasniekka alkoi ehtoopalveluksella, kirkkokahveilla ja runolaululla. Juhlapäivänä toimitettiin aamupalvelus, vedenpyhitys ja liturgia. Huhuksen kylätalolla oli juhlaruokailu ja päiväjuhla. Päiväjuhlassa Teuvo Martiskainen kertoi meille historiikin tsasounasta, sekä sekakuoro ja lapsikuoro Vunukat lauloi meille. 4

5 Parppeinvaaran praasniekka Juhla vietettiin lauantaina 14.6 ehtoopalveluksella ja kirkkokahveilla. Parppeinpirtillä juotiin kahvit. Osallistujia oli yllättävän paljon. Petrun praasniekka Hattuvaarassa Petrun praasniekan ohjelmassa olivat palvelukset, ristisaatto sekä litania kalmistolla. Päiväjuhlassa esiintyivät virolaiset kuorot Sudarushki ja Ylenurmen kuoro sekä tanssiryhmä. Mukana juhlissa oli paitsi kyläläisiä ja ilomantsilaisia myös Taipaleen seurakuntalaisia, Joensuun toisen kriparin nuoria ja suuri joukko ihmisiä ympäri Suomea. Juhlapuheen piti teologian tohtori Juha Riikonen. Iljan praasniekka Palvelukset toimitti KP Arkkipiispa Leo. Praasniekan teemana oli Seurakunta ja Perhe Tsuajuillan aikana kuulimme runonlaulua, esiintyi lauluryhmä Vunukat ja nähtiin tanhua. Päiväjuhlan avasi Pyhän Elian kirkon kuoro. Luokan opettaja Kaisa Nykänen puhui aiheesta Seurakunta ja perhe. Saimi Talvivaara lausui runoja. Iida Palviainen soitti kannelta. Iljan praasniekkaan osallistui joukko ihmisiä Ilomantsista ja eri puolilta Suomea. Turun Martin seurakunnan seurakuntalaisia olivat mukana juhlassa. Pirjo Puruskainen naisten avustamana ja Martat järjestivät juhla-ateriat. Ikonipiiri hoiti kahvituksen praasniekkapäivänä. Miestenpiiri järjesti teltat. Mutalahden praasniekka Mutalahden praasniekan yhteydessä järjestettiin 8.9. ristisaatto Melaselkään, Suomen ja Venäjän rajavartioston kanssa ja Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen kanssa. Ristisaattoon osallistuu 50 ihmistä. Sonkajan tsasounan praasniekkaa juhlittiin KIITOS KAIKILLE VAPAAEHTOISILLE JA JUHLIIN OSALLISTUNEILLE! Kirkkomusiikki Yleistä Kanttorin päätehtävä on kantaa huolta seurakunnan jumalanpalveluksien laulusta sekä kuorolaisten kouluttamisesta tätä palvelutehtävää varten. Seurakunnan jumalanpalveluksien laulamisesta kantaa päävastuuta Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuoro, ja joissain palveluksissa kirkkolaulupiiri kansanlaulun tukena. Laulajan työ on vapaaehtoinen palvelutehtävä, ja kukin kirkkolaulaja kantaa tätä tehtävää mahdollisuuksiensa mukaan. Pyhän Elian kirkon kuoro Vuoden lopussa Pyhän Elian kirkon kuorossa oli 13 laulajaa (4 sopraanoa, 3 alttoa, 3 tenoria ja 3 bassoa). Kuoron toimintaa luotsaa kolmijäseninen kirkkomusiikkitoimikunta (Yngve Lostedt, Tiina Ihanus ja Mari Parviainen), josta yksi jäsen vaihtuu vuosittain. Vuonna 2014 toimikunnan toimintatapa on jatkuvan keskusteluprosessin kautta jäsentynyt entistä paremmin tarkoitustaan vastaavaksi. Toimikunnan aloitteesta vuonna 2014 alettiin työstää yhdessä kuorolaisten kanssa keskustellen Kuoron toimintaohjeita, jotka työstetään loppuun vuoden 2015 kevään aikana. Yhteistyötä Taipaleen kirkkokuoron kanssa - laululauantait Vuoden 2014 aikana säännöllisten viikkoharjoitusten (a 1,5h) lisäksi järjestimme perinteisesti laululauantain 8.2. Ilomantsissa Taipaleen kirkkokuorolaisten kanssa. Laulupedagogi Sanna Heikkinen Joensuusta ohjasi päivän aluksi äänenmuodostusta yhteisesti, minkä jälkeen laulajat kävivät kukin yksityisesti Sannan opissa. Yksittäisten laulajien kehittyminen laulutekniikassa sekä Sannan kädenjälki kuuluu kuoron soinnissa. Laulutekniikan hiomista ammattilai- 5

6 sen ohjauksessa ei pidä missään määrin aliarvioida, kun mietitään, miten koko kuoron sointia voi parantaa. Työstimme laululauantaina yhteistä suureen paastoon liittyvää ohjelmistoa Taipaleen kirkkokuoron kanssa. Yhdessä meillä on mahdollista muodostaa suurempi ja vahvempi kuoro, jonka työskentely tukee erityisesti juuri kuorolaulun aloittaneita. Sunnuntaina teimme seurakuntamatkan Polvijärven 100 vuotta täyttävään Pyhän Johannes Kastajan kirkkoon, missä kirkkokuorot yhdessä pitivät sävelhartauden. Opetusta laulajan palvelutehtävästä ja sävelhartaus Lauantaina 5.4. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta yhteistyössä PSHV:n kanssa järjestivät vapaaehtoistoiminnan teemapäivän. Isä Sergius Colliander piti ensin lukijoille luennon lukijan tehtävästä ja palveluksien sisällöstä ja sitten laulajille kirkkolaulajan palvelutehtävästä. Pyhän Elian kirkon kuoro lauloi tapahtuman yhteydessä sävelhartauden. Piispa Arsenin johdolla toimitettiin samana viikonloppuna piispallinen liturgia. Kesän tahdittavat Ilomantsissa seurakunnan monet praasniekat, mihin laulajia erityisesti on kannustettu mukaan toimitettiin Pyhän Elian kirkossa Karjalanvalistajien kokoöinen, missä koko kuoro lauloi mukana. Kirkkolaulupäivät Tampereella Syksyllä toiminta tähtäsi Tampereella pidetyille valtakunnallisille kirkkolaulupäiville , missä kuoro lauloi Taipaleen kuoron kanssa yhtenä kuorona Sävelhartaudessa. Tapahtuma oli kuorolaisille mahdollisuus saada koulutusta, laulaa yhdessä suurkuoron kanssa liturgiassa sekä päästä kuulemaan maan konsertoivien ortodoksikuorojen konsertteja. Kirkkolaulupäivät on merkittävin kirkkolaulunharrastajien kohtaamispaikka Suomessa. Pidimme kirkkolaulupäivillä laulaville yhdet erilliset harjoitukset Ilomantsissa Taipaleen kirkkokuoron laulajien kanssa. Hyväntekeväisyyskonsertti 1.advettina Toiminta myös joulun alla oli vilkasta. Ennen joulua oli noin 16 sävelhartautta tai tapahtumaa, missä kuorolaisia lauloi mukana. Ensimmäisenä adventtina järjestettiin ensimmäisen kerran Ilomantsin kaikkien kuorojen hyväntekeväisyysjoulukonsertti. Tätä edelsi kansalaisopiston suojissa kaksipäiväinen laulukoulutus yhteistä ohjelmistoa hioen laulupedagogi Timo Laakson sekä minun lisäkseni mieskuoron johtajan Ilkka Vesalan ja luterilaisen kanttorin Martti Savolaisen johdolla. Tämän lisäksi pidimme yhteisen kenraaliharjoitusillan ev.lut.kirkossa. Työstimme laajan yhteisen jouluohjelmiston, missä lauloimme jokaisesta perinteestä joitain joululauluja ortodoksista perinnettä edustivat Itä-slaavilaiset koljadat. Kuorot esiintyivät konsertissa myös erikseen pidetyn yhteiskonsertin hyväntekeväisyyskohteeksi valittiin Ilomantsin vähävaraiset lapsiperheet, jotka konsertin tuotolla saavat rahaa kulttuuriin ja harrastustoimintaan mm. elokuva- ja uimahallilippujen muodossa vuoden 2015 aikana. Kauneimmat joululaulut ja Runopirtin joulun ortodoksinen sävelhartaus Kauneimmat joululaulut muutettiin luterilaisen kanttorin aloitteesta enemmän yhteislaulutilaisuudeksi, jossa muutamalla laululla olivat mukana kirkkokuorot yhteisesti laulettujen joululaulujen lisäksi. Tämä tuntui toimivalta ratkaisulta. 6

7 Kuoron perinteeksi on muodostunut tänä vuonna pidetty joululaulukierros, joka alkaa Parppeinpirtiltä ja päättyy eri hoitokodeissa laulamisen jälkeen omaan joulun sävelhartauteen Parppeinvaaran Runopirtissä. Ohjelmistona meillä on tuolloin sekä kirkkolaulut että ortodoksista kansanperinnettä edustavat koljadat. Tapahtuma on ollut suosittu. Suomen ortodoksisten kanttorien liiton puheenjohtajan sijaisuus Olen ollut kanttorien liiton varapuheenjohtajana vuodesta Koska liiton puheenjohtaja jäi opintovapaalle , toimin tuon ajan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2014 oli Kanttorien liiton toiminnassa erittäin aktiivinen. Noin viisivuosittain järjestettävät Kirkkolaulupäivät järjestettiin yhteistyössä PSHV ry:n ja Tampereen seurakunnan kanssa Kirkkolaulupäivät ovat ortodoksisen kirkkolaulun merkkitapahtuma, ja niitä on järjestetty Suomessa 1920-luvulta asti. Tapahtumassa ympäri Suomea yhteen tulevat kirkkolaulajat lauloivat yhdessä jumalanpalveluksia ja saivat koulutusta eri teemakanavissa. Päivien aikana oli mahdollista kuunnella Suomen konsertoivia kuoroja, ja pienemmillä kuoroilla oli mahdollisuus kuulla toistensa laulua sävelhartaudessa. Kirkkolaulupäivät kokosivat yhteen noin 400 laulajaa. Olin tapahtuman suhteen merkittävässä vastuussa järjestäjäpuolella, mutta myös tapahtumaan osallistuneesta Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuorosta. Kirkkolaulupäiviä edelsivät OKL:n opintopäivät Joensuussa , joissa pääpainona oli kanttorikuoron valmistautuminen kirkkolaulupäivien konserttiin ja sen lisäksi opintopäivät olivat osin yhteiset Ortodoksisten pappien liiton opintopäivien kanssa. Kanttorien liiton toiminta on valtakunnallisesti merkittävää. Muu laulutoiminta Ilomantsissa on melkein kymmenen vuoden ajan toiminut kansanlaulua ja kirkossa lukemista edistämään tarkoitettu kirkkolaulupiiri. Piiri kokoontuu vuoroviikoin, ja toimittaa kirkossa ehtoopalveluksen tai akatistoksen harjoitusten jälkeen. Nyt jo toisena kesänä järjestettiin piiriläisten voimin hetkipalveluksia seurakunnan eri pyhäköissä. Nämä ilman kirkon työntekijöitä toimitettavat maallikkopalvelukset ovat mahdollistaneet pyhäkköjen auki pitämisen tavallista useammin. Kirkkolaulupiiriläisille kokemus on ollut hyvä. Ilomantsin kansalaisopisto ja ortodoksinen seurakunta tekevät yhteistyötä lapsikuoron pitämisen muodossa - johdan lapsikuoro Vunukoita kansalaisopiston piirinä. Lapsia kuorossa on ollut parhaimmillaan yli viisitoista, ja toiminta aktiivista. Kuoro osallistui "Mesikämmenten matkassa" -esityksellään Ilomantsissa syksyllä järjestettyihin Karhu-festivaaleihin, ja joulun alla kuoro valmisti jo kolmatta vuotta peräkkäin Tiernapoika-esityksen. Kanttorille tulee nykyisin paljon kysymyksiä muilta kuoroilta konserttien järjestämiseksi Ilomantsissa Joensuun ortodoksinen mieskuoro piti joulukonsertin Pyhän Elian kirkossa ja kirkko täyttyi kuulijoista. Koulutus ja muu toiminta Kanttorin tulee huolehtia ääni-instrumentistaan sen kestämisen takaamiseksi. Olen käynyt laulupedagogi Sanna Heikkisen laulutunneilla noin kerran kuussa Joensuussa. Ilomantsin kansalaisopiston opettajana olen myös voinut osallistua Ilomantsin kanteleleirin opetukseen kesäkuussa. Tällä kertaa sain neuvoja lapsikuorotyöskentelyyn rytmisoitinten ja jouhikon käytössä. 7

8 Kanttorikuoron koulutus diplomikuoronjohtaja Rita Varosen johdolla on antanut paljon välineitä myös kirkkokuoron harjoittamiseen. Kanttorin työnkuva Ilomantsissa on laaja. Jumalanpalveluslaulusta huolehtimisen ja kirkkolaulutoiminnan edistämisen lisäksi kanttori on vastuussa myös vuoroviikoin kokoontuvasta perhekerhosta. Pidän aamunavauksia lukiossa, yläkoulussa ja alakoulussa, sekä vierailen papin kanssa tai ilman koulussa, päiväkodilla, vanhainkodilla ja monissa muissa hoitolaitoksissa. Tuotan materiaalia Aamun Koitto -lehteen, sekä kirjoitan hartauskirjoituksia Pogostan Sanomiin. Olen mukana tiistaiseuratoiminnassa, ja järjestän tapahtumia ja matkoja yhteistyössä Aittan ja Nuottan kanssa. Kesäkuussa olin mukana Kreikkaan suuntautuneella seurakuntamatkalla. Syksyllä minut pyydettiin mukaan Ristin liturgian televisiointiin Tampereelta Lauloin tuolloin alttoa vahvistetussa kvartetissa. Kulut ja sijaisen korvasi Tampereen ortodoksinen seurakunta. Yhteenveto Vuonna 2014 kirkkolaulutoiminta on ollut hyvin aktiivista. Ilomantsissa näkyvä positiivinen piirre kuorolaulussa on miesten aktiivisuus jumalanpalveluksien laulamisessa sekä lukemisessa. Muutenkin erityisesti suurempina juhlina olen saanut iloita suuresta kuorosta, mikä maaseutuseurakunnassa yleensä on harvinaista. Hyvä yhteistyö seurakunnassa, kunnan toimijoiden ja vielä laajemmankin yhteistyöpiirin kanssa teki vuodesta 2014 työmäärältään runsaan mutta rikkaan vuoden. 2.2 Pastoraalinen palvelu Pappi keskustelee ihmisten kanssa heidän elämäntilanteistaan. Vierailimme kerran kuussa Palvelukeskus Yläpihassa, hoitokoti Apilassa, Aurinkorinteessä, vanhustentalon kerhohuoneessa, Toivonlahdessa ja sunnuntaisin terveyskeskuksessa osasto ykkösellä ja kakkosella. Vierailimme kerran kuussa päiväkodeissa ja kaikissa Pogostan kouluissa. Kerran vuodessa kävimme myös kyläkouluissa. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ikäjakaumasta nousee uusia haasteita palveluksien toimittamisessa paikkakunnan hoitolaitoksissa. Vanhuksien määrän kasvaminen lisää myös vierailuja seurakunnasta ihmisten luokse. 2.3 Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Seurakunnallamme on paljon annettava muille Suomen ortodoksisessa kirkossa ja paikallisessa toimintaympäristössä. Jumalanpalveluselämä ja toimintapiirien toimintamuoto, vapaaehtoistyön toimivuus ja hallinnon sisällä valitseva keskustelevuus ovat muutamia asioita, joiden onnistumisesta voimme puhua ääneen. Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa toteutuu Apostolin Paavalin opetus. Hänen mukaansa kirkon jäsenet kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin, että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen. Myös seurakuntalaisten ajatukset ovat tärkeitä rakennuskiviä kirkon rakentamisessa. 8

9 Seurakuntatyö on haasteellista koska toteutamme evankeliumin käskyä tässä ja nyt. Seurakunnan haasteet ovat: Seurakuntamme on kasvattajaseurakunta. Seurakunnassamme ikäihmisten määrän kasvu vaatii taloudellisia resursseja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Seurakunnan vapaaehtoisten työ seurakunnan työssä on seurakunnan toiminnan kannalta olennainen. Kuorolaisten rakkaus kirkkolaulua kohtaan, naisten aktiivisuus kirkkokahvien järjestämisessä, miesten kädentaidot, monien seurakuntalaisten taito maalata ikoneita, tehdä jumalanpalveluspukuja ja koristella kirkkoa ja tsasounia ja eri toimintapiirien aktiiviset vetäjät ja osallistujat ovat tuoneet elämää seurakuntaan. Vapaaehtoistyön rooli ja merkitys seurakunnan toiminnassa on korvaamaton. On huolehdittava siitä, että ihmiset itse haluavat ja jaksavat toimia kirkon vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyön vastuut jaetaan ihmisten välillä. Seurakunta lähetti jokaiseen ortodoksikotiin Aamun Koitto -lehden ja jokainen 6-16v. lapsi ja nuori sai kotiinsa Tuohustuli lehden. Yleisestä seurakuntatyöstä vastaa seurakunnanneuvosto ja sen alaisuudessa toimivat aikuis- ja nuorisotoimikunta. Aikuistoimikunta ja nuorisotoimikunta ovat keskustelleet ja suunnitelleet seurakunnan toimintaa liittyen lapsi- ja nuorisotyöhön, maahanmuuttaja-, vanhus-, ekumenia, diakonia-, lähetystyöhön. AIKUISTEN PIIRIT Miestenpiiri jatkoi toimintaansa. Miestenpiiri kokoontui joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Vastuuhenkilönä toimi Pekka Jeskanen. Miehet tarjoilivat äitienpäivien kahvit, osallistuivat hautausmaan kevättalkoisiin ja Hattuvaaran tsasounan pärekatontekotalkoisiin. Naistenpiiri kokoontui kerran kuussa. Vastuuhenkilönä oli Maire Purmonen. Naistenpiiri lahjoitti Elian kirkolle Autuaan Ksenia Pietarilaisen ikonin ja teki jouluseimen Aurinkorinteelle. Naistenpiiri vieraili Joensuun ort. Kulttuurikeskuksella. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsissa, Hattuvaarassa ja Mutalahdessa. Hattuvaarassa tiistaiseura on kokoontunut Kylätalo-hankkeen yhteydessä kaksi kertaa. Tiistaiseura on ollut mukana järjestämässä kirkkokahveja ja työttömien ruokailut. Tiistaiseura vieraili Liisa Lehtosen luona Kivilahdessa. Seurakunnan seniorien ikonimaalauspiiri kokoontui seurakuntasalilla maanantaiaamuisin. Piiriä ohjaa ikonimaalari Anu Koivuniemi. Seniorien ikonimaalauspiiri järjesti kolmipäiväisen ikonimaalausleirin keväällä ja syksyllä. Ilomantsin kansalaisopisto tarjosi syksyn aikana ikonimaalauksen, kultauksen ja kirkkotekstiilien teon opetusta, opettajana toimi Marjaana Laatikainen. Uutena kerhona seurakunnassa on Eeva Ikosen vetämä keskustelupiiri, nimeltä E-kerho. Piiri kokoontui syksyn aikana 5 kertaa, joka toinen keskiviikko. Piirissä piiriläiset keskustelivat elämän liittyvistä asioista. Syksyn teemat oli suru ja ikääntyminen. Kerho alkoi klo 10 ja päättyi yhteisellä aterialla noin kello 12. RETKET-TAPAHTUMAT Seurakunta järjesti seurakuntamatkan sunnuntaina Polvijärven Pyhän Johannes Kastajan kirkkoon. Polvijärven kirkko täytti tänä vuonna 100 vuotta. Polvijärven kirkossa Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuoro ja Taipaleen seurakunnan kirkkokuoro pitivät yhteisen sävelhartauden. Isä Tuomas Kallonen piti puheen. Seurakunta järjesti Avoimet ovet 4.4. Sen yhteydessä oli esillä kirkollisten esineitten myyntinäyttely Pyhän Elisabethin naisluostarin järjestämänä. Avoimien ovien aikana oli kahvitar- 9

10 joilu. Kiitos Pirjo Puruskaiselle pullan leipomisesta! Seurakunnan työntekijät olivat tavattavissa koko päivän ajan. Sen päivän aikana seurakunta sai vieraakseen myös päiväkodin, ja toimintakeskuksen väkeä. Lasaruksen lauantaina askarreltiin virpovitsoja kirkkoon ja kotiin. Vetäjänä oli Tiina Ihanus. Aikuistoimikunta järjesti teehetken kirkossa Lasaruksen lauantain ehtoopalveluksen jälkeen. Seurakunta järjesti perhematkaa Valamoon , mutta matka peruttiin, koska ei ollut tarpeeksi ilmoittautuneita. Toukosiunaus oli Kyösti ja Leena Ikosen luona Mutalahden praasniekan yhteydessä järjestettiin 8.9. ristisaatto Melaselkään, Suomen ja Venäjän rajavartioston kanssa ja Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen kanssa. Ristisaattoon osallistuu 50 ihmistä. Sonkajan tsasounan praasniekkaa juhlittiin Tiistaiseurojen aloittajaisliturgia toimitettiin pokrovana Mutalahdessa, jonka jälkeen perinteisesti syötiin kylätalolla Diakonia Diakonia-, ja lähetystyöstä vastaa aikuistoimikunta. Yhteistyössä PKO:n kanssa seurakunnssa on jaettu avustus ruoka-kasseja. Seurakunta yhteistyössä Ilomantsin tiistaiseuran, Ev.lut. seurakunnan ja Ilomantsin Marttojen kanssa järjesti keväällä ja syksyllä vähävaraisten / työttömien ruokailut. Seurakunta avusti Filantropia -järjestöä. Vierailimme kerran kuussa vanhainkodilla, hoitokoti Apilassa, Aurinkorinteessä, Toivonlahdessa, vanhustentalon kerhohuoneessa, ja sunnuntaisin terveyskeskuksessa osasto ykkösellä ja kakkosella. Seurakuntasalilla järjestettiin lauantaina monikulttuurinen ruokailta. Nuortenpiiri järjesti ruokaillan käytännön työt. Illan aikana kuulimme laulua kitarasäestyksellä. Jaana Pössi kertoi diakoniatyöstä Moldovan ortodoksisessa kirkossa. Vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi Kasvatus ja koulutus Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutettiin opetuspuheiden, lehtikirjoitusten aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Kevään 2014 toiminta alkoi uuden vuoden rukouspalveluksella ke Ehtoopalveluksen ja uuden vuoden rukoushetken jälkeen leikattiin Pyhä Basileioksen piirakka uuden vuoden kunniaksi. Opetusliturgia toimitettiin su Kuresaaren pappi isä Andreas Põld puhui Viron ortodoksisesta sisarkirkosta ja Saarenmaan seurakunnista. Isä Andreas lahjoitti Profeetta Elian kirkolle pappismarttyyri Vasili Kuressaarelaisen ikonin. Syksyllä te lat alkoivat kirkkoherra Iivo Suvannon luennolla Jerusalemin pyhistä paikoista. Isä Iivo kertoi pyhistä paikoista kuvien avulla. Lokakuussa järjestettiin seurakuntalaisille palaute ilta. Illan muistinpanot toimivat hyvää pohjana seurakunnan strategian päivitysprosessissa. Joulukuussa seurakuntalaiset vierailivat Kreikassa kuvien kautta. Seurakuntalaiset tutustuivat niihin paikoihin joihin seurakunta vieraili seurakuntamatkan aikana kesällä

11 Seurakuntailtoihin osallistui keskimäärin ihmistä. Tilaisuuksien alussa oli kahvitus. Kahvijärjestelystä on huolehtinut ikonimaalauspiiri. Vuoden aikuiskasvatuksen suunnitelma toteutetaan kuunnellen seurakuntalaisten toiveita. Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta, Ilomantsin ortodoksinen seurakunta yhteistyössä Ilomantsin tiistaiseuran ja Pyhän Elian kirkon kuoron kanssa järjestivät Tie kirkkoonyhdessä kulkemista -tapahtuman. Tapahtumaan osallistui myös seurakunnan kirkkolaulupiiri. Tapahtumassa pohdimme vapaaehtoisen diakoniatyön ja monikielisen työn mahdollisuuksia ja työmuotoja. Mukana olivat PSHV:n puheenjohtaja, KS piispa Arseni ja toiminnanjohtaja isä Sergius Colliander. Tapahtumaan osallistui myös seurakunnassa työtä tekevä isä Stefan Holm. Tapahtuma alkoi lauantaina. Pyhän Elian kirkon kuoro piti kirkossa sävelhartauden jossa isä Sergius Colliander puhui paastosta ja katumuksesta. Sävelhartauden teema oli Kohti Pääsiäistä. Sunnuntaina osallistuimme aamupalvelukseen ja liturgiaan pyhän Elian kirkossa. Jumalanpalveluksen päätyttyä siirryimme seurakuntatalolle, jossa nautimme tiistaiseuran valmistaman aterian. Tiistaiseuraa avusti seurakunnan nuortenpiiri. Sen jälkeen Maire Purmonen puhui aiheesta Mitä seurakunnan vapaaehtoisuus on? ja Yngve Lostedt kertoi seurakunnasta ja monikulttuurisuudesta. Seurakunta mahdollisuuksien mukaan on kannustanut ja tukenut taloudellisesti seurakuntalaisia / luottamushenkilöitä osallistumaan Valamon kansalaisopiston järjestämiin kursseihin. Seurakunta tekee yhteistyötä viitosten eli Pohjois-Karjalan seurakuntien kanssa. Viitosten seurakuntien kanssa yhteistyö tarkoittaa käytännössä mm. kristinoppikoulun järjestämistä ja yhteistä lehteä, Aamun Koittoa Seurakuntien yhteistoiminta Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen, Lieksan ja Taipaleen seurakunnat muodostavat viitosten yhteistoiminta-alueen. Viitosten yhteistyö perustuu pappien ja kanttoreiden yhteiseen asenteeseen ja tahtoon löytää yhteistoiminta-alueita. Viitoset ovat hyvin erilaisia keskenään kooltaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan. Yhteistoiminnan kehittäminen vaatii aikaa, asennemuutosta ja keskustelua. Yhteistoiminta ei saa merkitä seurakuntien yhdistämistä tai sulauttamista. Viitosten yhteistoiminta hanke Kirkolliskokous on päättänyt, että seurakuntien yhteistoiminnasta tulee raportoida vuoden 2014 kirkolliskokoukselle. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on tehnyt yhteistyötä Joensuun seurakunnan kanssa nuorisotyön alueella ja Taipaleen seurakunnan kanssa kirkkomusiikissa. Karjalan hiippakunnassa arkkipiispa Leo vuonna 2013 on käynnistänyt keskustelun seurakuntien alueellisesta kehittämisestä. KP Arkkipiispa Leo perehtyi keskustelujen muistioihin ja esitti että Pohjois-Karjalassa muodostetaan uusi seurakunta nykyisten Joensuun ja Lieksan seurakuntien alueista. Hankkeen vetovastuussa oli Joensuun ortodoksinen seurakunnan kirkkoherra Iivo Suvanto. Uusi seurakunta aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Ilomantsi ortodoksinen seurakunta osallistui neuvotteluun omalla esityksellä. Seurakuntaneuvosto esitti helmikuussa 2014 Joensuun ortodoksisen seurakunnan neuvostolle että Ilomantsin ja Joensuun ortodoksiset seurakunnat kirjoittaisivat yhteistoimintasopimuksen Tuupovaaran alueella asuvien ortodoksien hengellisestä huolenpidosta ja jumalapalveluksien järjestelyistä. 11

12 Joensuun ortodoksinen seurakuntaneuvosto käsitteli seurakunnan esityksen lokakuussa 2014 ja päätti, että yhteistyötä kehitetään Ilomansin seurakunnan esittämään suuntaan, mutta sitovia sopimuksia ei toistaiseksi tehdä. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistoiminnasta keskusteltiin Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tarkastuksessa yhteydessä. Luottamushenkilöt korostivat että Ilomantsin ortodoksinen seurakunta ei halua olla isomman yksikön alaisuudessa. Ilomantsin seurakunta on yhteisö, joka palvelee parhaiten paikkakuntaa itsenäisenä seurakuntana. Yhteistoiminta-alueet Yhteinen Lehti Ilomantsin seurakunta-lehti on mukana Aamun Koitto-lehdessä. Viitosten alueella (Ilomantsi, Joensuu, Lieksa, Taipale, Nurmes) Aamun Koitto lehden mukana jaetaan 16- sivuinen tiedotusliite. Sama tapahtuu myös kuutosten alueella (Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Mikkeli, Jyväskylä ja Rautalampi). Perheleiri-Kristinoppikoulu Ilomantsin ortodoksisen seurakunta järjesti kristinoppikoulun Joensuun Sikrenvaaran leirikeskuksessa Joensuun, Nurmeksen ja Lieksan seurakuntien kanssa. Ilomantsin kirkkoherra toimi pappina ensimmäisessä kristinoppikoulussa kesäkuussa. Näin saamme synergian eli resurssien yhdistämisen edut ja saamme oman seurakunnan papin oman seurakunnan nuorten lähelle. Joensuun ortodoksisen seurakunnan nuorisotyöntekijän Pasi Onatsun kanssa keskustelemme ja suunnittelemme yhdessä nuorisotapahtumia. Yhteistyötä Taipaleen kirkkokuoron kanssa - laululauantait Vuoden 2014 aikana säännöllisten viikkoharjoitusten (a 1,5h) lisäksi järjestimme perinteisesti laululauantain 8.2. Ilomantsissa Taipaleen kirkkokuorolaisten kanssa. Laulupedagogi Sanna Heikkinen Joensuusta ohjasi päivän aluksi äänenmuodostusta yhteisesti, minkä jälkeen laulajat kävivät kukin yksityisesti Sannan opissa. Yksittäisten laulajien kehittyminen laulutekniikassa sekä Sannan kädenjälki kuuluu kuoron soinnissa. Laulutekniikan hiomista ammattilaisen ohjauksessa ei pidä missään määrin aliarvioida, kun mietitään, miten koko kuoron sointia voi parantaa. Työstimme laululauantaina yhteistä suureen paastoon liittyvää ohjelmistoa Taipaleen kirkkokuoron kanssa. Yhdessä meillä on mahdollista muodostaa suurempi ja vahvempi kuoro, jonka työskentely tukee erityisesti juuri kuorolaulun aloittaneita. Sunnuntaina teimme seurakuntamatkan Polvijärven 100 vuotta täyttävään Pyhän Johannes Kastajan kirkkoon, missä kirkkokuorot yhdessä pitivät sävelhartauden Nuoriso ja lapset Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia kaikille. Seurakunnan tehtävänä on löytää nykypäivän kieli, jolla tavoittaa nuoret ja lapset. Facebookissa on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan nuorisolle omat sivut, jotka toimivat tiedotussivuina. Nuorisotoimikunta toimii seurakunnanneuvoston alaisuudessa. Nuorisotoimikunta suunnittelee, toteuttaa ja arvioi seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä. Seurakunta antaa ylioppilaslakin stipendinä uusille ylioppilaille. 12

13 Vuoden 2014 aikana sinapinsiemenkerho, lasten ikonimaalauspiiri, perhekerho, nuortenpiiri ja ponomarikerho jatkoivat toimintaansa. PIIRIT JA KERHOT Sinapinsiemenkerho jatkoi toimintaansa. Kerho kokoontui seurakuntatalolla. Kerhon vastuuhenkilö oli Maire Purmonen, hänen avustajinaan oli Maria Jeskanen ja Inka Kontkanen. Lapsia oli Nuorten ikonimaalauspiiri kokoontui torstaisin klo seurakuntasalilla. Ohjaajana toimi Anu Koivuniemi. Piirissä oli mukana 3-5 lasta ja nuorta. Osallistujat vuotiaita. Perhekerho kokoontui joka toinen keskiviikko seurakuntasalilla toimitettavan aamupalveluksen jälkeen. Perhekerhon toiminnasta on vastuussa kanttori. Perhekerho järjesti kevätretki Huhuksen tsasounaan ja Kivilahteen Kyösti ja Leena Ikosen luokse. Syksyllä perhekerhon vieraana oli Joensuun perhekerho. Perhekerhon toiminnasta on vastuussa kanttori Riikka Patrikainen. Nuortenpiiri kokoontui joka keskiviikko. Kevään aikana nuoret osallistuivat jumalanpalveluksiin, kokoontuivat seurakuntatalolla tai liikuntahallilla ja olivat avuksi seurakunnan kahvitarjoiluissa. Nuoret avustivat tiistaiseuran Tie kirkkoon tapahtuman ruokajärjestelyissä. Nuortenpiiri järjesti pyhiinvaellusmatkan Viipuriin Matkassa mukana oli myös isä Stefan Holm. Nuortenpiiri järjesti nuorten leirin Pappilassa Leirin aikana nuoret valmistelivat diakonia-aterian seurakuntatalolla Piirin vetäjinä toimivat Petri Penttinen ja Heikki Kyykallio. Isä Ioannis Lampropoulos oli mahdollisuuksien mukaan nuortenpiirissä. Ponomarikerho jatkoi toimintaansa. Alttarissa pappia auttamassa olleet pojat ja heidän sisaruksensa kokoontuivat sopimuksen mukaan Teuvo Martiskaisen pajalle askartelemaan mm. puusta. Alkusyksystä ponomarikerho teki kalustus- ja marjankeruuretken. LEIRIT, TAPAHTUMAT JA RETKET Lasaruksen lauantaina järjestettiin seurakuntasalilla virpomavitsojen askartelua kirkkoon ja kotiin. Vetäjinä oli Tiina Ihanus ja Riikka Patrikainen. Nuorisotoimikunta ja nuortenpiiri organisoivat lasten pääsiäisen kahvituksen ja yllätysmunien onginnan. Esikoululaiset tutustuivat Elian kirkkoon Kerhojen aloittajaisliturgia ja kirkkokahvit su klo 10. Kirkkoherra vieraili lukiolaisten kanssa Valamossa Mukana oli 7 opiskelijaa. Ohjelmassa mm. tapaaminen igumenin kanssa Valamossa ja nunna Kristodulin kanssa Lintulassa. Kuljetuksen järjesti seurakunta. Toiminta on tavoittanut perheitä ja lapsia hyvin. Kun tulee aika järjestää samoja ja samankaltaisia tapahtumia, pohditaan uudelleen, miten haluamme tapahtumat toteuttaa Uskonnonopetus Ilomantsissa uskonnonopetuksen hoitaa kokonaisuudessaan kunta. Kunnassa on yksi ortodoksisen uskonnon opettajan lehtorin virka, jota hoitaa TM Sari Vatanen. Seurakunnalle ei opetuksesta ole taloudellisia velvollisuuksia. Ilomantsin kunta maksaa sekä opettajan palkan että matkakorvaukset. 13

14 2.3.7 Maahanmuuttajat Seurakunnassa on maahanmuuttajajäseniä tai sellaisia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi 2,4%. Suurin vähemmistökielistä on venäjä. Muita kieliryhmiä seurakunnassa on saksa, kreikka ja japani. Seurakunnassa toiminta on tarkoitettu kaikille ikäryhmille ja kaikille kansallisuuksille. Slaavinkieliset palvelukset toimittaa seurakunnassa isä Stefan Holm. Seurakunnan nettisivuille valmistunut venäjänkielistä osiota ei voitu päivittää resurssien vähyyden takia. 2.4 Tiedotus Seurakunnan viestintäkeinoina toimivat paikallinen lehti Pogostan Sanomat, Karjalan hiippakunnan yhteinen lehti Aamun Koitto, Tuohustuli, henkilökohtaiset kirjeet, seurakunnan omat nettisivut ja Facebook-sivut. Aamun Koitto lehdessä on viitosten seurakuntien oma liite. Aamun Koitto on lehti, joka menee jokaiseen seurakunnan jäsenen kotiin. Tuohustuli lehti tavoittelee 6v-16v lapsia ja nuoria. Tuohustuli julkaisee Ortodoksisten Nuorten Liitto. Pogostan Sanomat tavoittaa myös muita kuin kirkkomme jäseniä. Seurakunnan lehden aineiston valmistelusta ja nettisivuista vastaavat seurakunnan työntekijät. 2.5 Ekumeeniset suhteet Ekumeeninen pääsiäisristisaatto Eliaan kirkosta luterilaiselle kirkolle kuljettiin Ristisaatto alkoi pääsiäisehtoopalveluksella. Ev.lut. seurakunta järjesti ohjelmaa saavuttuamme ev.lut. kirkkoon. Ekumeeniset pääsiäishartaudet pidettiin Sonkajassa ja Mutalahden tsasounassa Äitienpäiväjuhla pidettiin ortodoksisella seurakuntasalilla Miestenpiiri hoiti järjestelyt. Vastuuviikolla pidettiin ekumeeninen ilta helluntaiseurakuntatiloissa. Ekumeenisia iltoja oli Möhkössä kuutamokirkko 13.8, Rehvanan rannalla 29.8, Sylvi Heiskasen luona ja Mutalahdessa Toukosiunaus oli Kyösti ja Leena Ikosen luona Seurakunta osallistui kauneimpiin joululauluihin ja ekumeenisiin kyläiltoihin. Ystävyysseurakunta vieraili Ilomantsissa Iljan praasniekan yhteydessä. Ystävyysseurakunnan pitkäaikainen jäsen ja Ilomantsiin matkojen järjestäjä Matti Äärillä on siirtynyt tuon puoliseen. 2.6 Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa Työntekijöiden voisi luonnehtia olevan asiatuntevia, erikoisosaajia ja omistautuneita. Tulevaisuutta ajatellen osaamisen kehittäminen ja arvostaminen ja työntekijöiden hyvinvointi voivat antaa voimaa tehtäessä työtä tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Työntekijät ovat osallistuneet kirkollishallituksen ja Valamon kansanopiston koulutuksiin. Kirkkoherra on hengellinen/pastoraalinen isä ja hallinnollinen johtaja. Kirkkoherra on seurakunnan pappi, missä roolissa hän toimii seurakuntalaisten sielunhoitajana, isänä ja jumalapalveluksien toimittajana. Kanttori Riikka Patrikainen on vastuussa jumalanpalveluksien musiikillisesta osiosta, seurakunnan kirkkomusiikkikasvatuksesta, kirkkokuorosta, aikuis- ja lapsikerhoista sekä diakoniasta laitosvierailujen osalta. 14

15 Kanslisti Erja Hokkinen hoiti kirjanpidon, palkat, yleiset toimistotyöt ja siivouksen seurakuntatalolla. Kirkkoherrana toimin heidän esimiehenään. Työntekijöiden kanssa keskustellaan päivittäin eri tilanteistä ja päivän töistä. Kirkkoherra Ioannis Lampropoulos kävi kehityskeskustelun huhtikuussa kanslisti Erja Hokkisen kanssa. Isät Vesa Takala, Raimo Sissonen, Raimo Kiiskinen, Stefan Holm ja Heikki Huttunen ovat vuonna 2014 toimineet kirkkoherran lomien ja vapaapäivien sijaisina. Darja Potkonen, Olga Grinevich ja Antti Räsänen ovat toimineet kanttorin sijaisina. Kirkkoherra ja kanttori toimivat kanslian hoitajina kanslistin lomien aikana. Kirkkoherra on ollut kirkolliskokouksen jäsen ja OPL:n (Ortodoksisten Pappien Liitto) puheenjohtaja. Kanttori on kuulunut OKL:n eli Ortodoksisten Kanttorien Liitto ry:n hallitukseen varapuheenjohtajana. 2.7 Seurakunnan jäsenmäärä Väkiluku oli seurakunnassamme 1038 (pv 41 h). Vuoden tilastot ovat seuravanlaiset: kastettu 5, kuollut 25, seurakuntaan muuttanut 14, seurakunnasta muuttanut 29, kirkkoon liittynyt 8 ja kirkosta eronneet 4. Väkiluku oli (pv 40 h). Seurakunnan jäsenmäärä väheni 31 henkeä. Seurakunnan väestön lasku johtui kuolleiden määrästä ja seurakunnasta muulla muuttaneista. Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa kyseiset luvut ovat 2006 lähtien olleet seuraavat: ) Syntyneitä (kastettuja) ) Kuolleita ) Seurakunnasta muuttaneita ja luopuneita ) Seurakuntaan muuttaneita ja

16 liittyneitä PK-poistetut Suurin ikäryhmä on varttuneet aikuiset eli vuotiaat, joiden osuus kaikista seurakuntalaisista on 38,6 %. Toiseksi suurin ikäryhmä on eläkeläiset eli 65-vuotiaat tai vanhemmat, joiden osuus vuodesta 2008 on kasvanut 35,7%:in. Kolmanneksi suurin ikäryhmä on nuoret ja lapset eli 20-vuotiaat ja nuoremmat, joiden osuus seurakuntalaisista on 14,4 %. Neljäs ja pienin väestöryhmä on nk. nuoret aikuiset, vuotiaat, joiden osuus on vain 11 %. Kehitys kehitys nuoret ja lapset 0,1v.-20v 17% 14,7% 14,3% 14,4 + 0,1 % nuoret aikuiset 21v-40v. 12% 11,6% 11% 11 -/+0 % varttuneet aikuiset 41v-64v 42% 40,3% 38,4% 38,6 + 0,2 % eläkeläiset 65v- 29% 33,2% 36,1% 35,7-0,4 % 16

17 3. Hallinto ja Talous 3.1. Hallinto Luottamuselimet: Seurakunnanvaltuusto: Hoskonen Hannu, Huurinainen Ritva, Ikonen Eeva, Jeskanen Veli pj, Karhapää Lea 1. vpj, Kyykallio Iiris, Lostedt Yngve, Martiskainen Teuvo, Puruskainen Oiva 2. vpj, sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 2 Seurakunnanneuvosto: Laatikainen Marjaana, Elian kirkon isännöitsijä, Martiskainen Markku, Purmonen Maire, Puruskainen Kauko vpj., Savinainen Jorma, Jeskanen Veli valt.pj., sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 8 Kiinteistölautakunta: Eronen Pirjo, Hoskonen Oiva pj, Jeskanen Pertti, Jeskanen Veli, Laitila Eija. Kokoontumiset: 5 Aikuistoimikunta: Huurinainen Ritva, Laatikainen Marjaana, Martiskainen Armi, Mononen Elma, Puruskainen Oiva, Riikonen Juha pj, Talvivaara Saimi, Tuovinen Pekka Kokoontumiset: 3 Nuorisotoimikunta: Hämäläinen Kari, Koivuniemi Anu, Kurki Riina, Lautanen Marita, Puruskainen Anna, Savinainen Jorma pj, kirkkoherra ja kanttori. Kokoontumiset: 3 Vaalilautakunta: Malvela Veikko, Palviainen Pirkko, Martti Oresmaa sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: - Taloustyöryhmä: Jeskanen Veli, Karhapää Lea, Puruskainen Kauko, Palviainen Kari ja Pursiainen Teuvo kutsuttuina asiantuntijoina, sekä kirkkoherra. Kokoontumiset: - Pyhäkköjen isännät: Laatikainen Marjaana Elian kirkko; Martiskainen Pekka Huhuksen rukoushuone; Matfeinen Teuvo Mutalahden rukoushuone; Purmonen Eelis Parppeinvaaran tsasouna; Puruskainen Jouni Hattuvaaran tsasouna; Tuominen Irene Sonkajan tsasouna. Tilintarkastajat: Pursiainen Teuvo, Palviainen Kari, varalla: Mutanen Mauri, Palviainen Jorma. Jokainen luottamushenkilö on vapaaehtoinen ja antaa aikaansa, kokemustaan, mielipiteitään, ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Luottamushenkilöiden asiantuntijuus on ollut hyvin tärkeä voimavara valmisteltaessa eri hallintoasioita, tarjouskilpailuja, urakkasopimuksia jne. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet meidän avaimiamme suunnittelussa, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Seurakunnan elimien kokouspöytäkirjat ovat seurakunnan nettisivulla. 3.1 Talouden suunta Seurakunnan talous luo edellytykset seurakunnan ydintoiminnoille. Seurakunnan strategiaan kirjoitetut taloudenhoidon tavoitteet ja kehittämislinjat ohjaavat valtuustokauden aikana päätöksentekoa. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentää hitaasti verotuloja. Seurakuntatyö on haasteellista koska toteutamme evankeliumin käskyä tässä ja nyt. Seurakunnan haasteet ovat: Seurakuntamme on kasvattajaseurakunta. Seurakunnassamme 17

18 ikäihmisten määrän kasvu vaatii taloudellisia resursseja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Seurakunnan arvokas kiinteistöpohja kuluttaa seurakunnan taloudelliset resurssit. Seurakunnan talousarvio laaditaan niin, että seurakunnan taloudessa saavutetaan vakaa vaihe. Seurakunta tarvitsee jatkossakin kirkon taloudellista tukea, koska Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kantaa vastuuta historiallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, johon kuuluu Pyhän Profeetta Elian kirkko, pappila pihapiireineen ja Kokonniemen kalmisto. Seurakuntavaltuusto marraskuussa 2014 päätti seuraavasta talouden sopeutusohjelmasta: 1. seurakuntaneuvosto valmistelee seurakuntavaltuustoon esityksen kiinteistö-hoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. Seurakuntavaltuusto päättää asiasta vuoden 2015 aikana. 2. Seurakunta jatkaa neuvotteluja Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyön tekemisestä. Yhteistyöllä molemmat seurakunnat voisivat säästää taloudellisia resursseja. 3 Seurakuntahallinto päättää Elian kirkon, seurakuntatalon ja pappilan seuraavien vuosien isojen investointien tekemisestä sen jälkeen kun kilpailutarjouskierros on järjestetty. Veroprosentti vuonna 2014 on ollut 1,90 %. Veroja kertyi vuonna Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui ,03 alijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui ,09 alijäämäiseksi. Seurakunta maksoi sopimusrikkomaksua Iljala-kiinteistön puretuista aidoista Verotuloja kertyi n budjetoitua enemmän, Suomen ortodoksinen kirkko myönsi seurakunnalle vuosille toiminta-avustusta /vuosi. Seurakunnassa tehtiin hallinnollisen kirjanpidon aikaisten pakollisten rahastojen purkaminen taseesta, rahastot yhdistettiin peruspääomaan, sekä toimeksiantojen pääomat/lahjoitusrahastojen pääomat, jotka yhdistettiin edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 18

19 Muut talousarvion toteutumat ilmenevät talousarvion toteutumaraportista. Verojen kehitys on n euroa per vuosi. Tilinpäätösanalyysin mukaan toimintatulot (verot, myyntitulot, opastulot, korkotulot ja kolehdit) ovat kattaneet seurakunnan toimintamenot (palkat, kirkkojen toiminta, hautausmaakulut toimistokulut, tilintarkastajat, majoitus-ravitsemus, matkakorvaus/kuljetuspalvelus, koulutuspalvelut). Seurakunnan verotulot ja vuokratulot eivät kata seurakuntatoiminnan ja kiinteistönhoidon kuluja. Seurakuntahallinto jatkaa keskustelua seurakunnan rakenteellisista muutoksista. Muutokset kohdistuvat tulevaan kiinteistöstrategiaan jonka tulee valmistua vuoden 2015 lopussa (tai loppuun mennessä.) Rakenteellisiin muutoksiin vaikuttavat myös kirkolliskokouksen päätökset 2015 seurakuntien hallinnosta. Rakenteelliset muutokset eivät kohdistu henkilökuntaan. Henkilökunnan vähentäminen vaikuttaisi suoraan työntekijöiden toimenkuvaan ja seurakunnan tehtävään. Seurakunnanneuvosto esittää valtuustolle, että tilikauden alijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Keskusrahastosta seurakunta on saanut toiminta-avustusta ja peruskorjausavustusta. Seurakunnanneuvosto seuraa talouden kehitystä joka toinen kuukausi. Tavoite on löytää tapa jolla voisimme vertailla talouskehitystä edellisen vuoden mukaan Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Yleinen seurakuntatyö 136,14 /jäsen 134,77 /jäsen Tiedotus 9,38 /jäsen 9,15 /jäsen Kristinoppikoulu 52,50 /leiriläinen 58,15 /leiriläinen 5,83 /henkilö/vrk 6,46 /henkilö/vrk Kiinteistötoimi 15,35 /m2 0,12 /m2 2,76 /m3 0,02 /m3 24,94 /jäsen 0,20 /jäsen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Liite 1, Tuloslaskelman tunnusluvut Liite 2, Rahoituslaskelman tunnusluvut Liite 3, Taseen tunnusluvut Liite 4, Henkilöstökulut 19

20 3.3 Kiinteistöt Rakennuskanta muodostuu seuraavista rakennuksista: - Pr. Elian kirkko (Suomen suurin ortodoksinen puukirkko) - Hattuvaaran, Huhuksen, Mutalahden ja Sonkajan tšasounat - Seurakuntatalo liikehuoneistoineen - Vanha pappila, jossa neljä rakennusta - Uusi kanttorilla, jossa kaksi rakennusta (siirtyi yksityisomistukseen joulukuun 2013 alkaen) - Pötönkankaan hautausmaan kappeli ja varastorakennus - Hattuvaaran hautausmaan varastorakennus Valtuusto on hyväksynyt kiinteistölautakunnan valmisteleman ja neuvoston käsittelemän rakennuskiinteistöjen korjausohjelman vuosille Sen mukaan seuraavien viiden vuoden peruskorjaustarpeet ovat yhteensä arvioltaan noin euroa, mikä seurakunnan budjetissa merkitsee noin euroa per vuosi. Tämän lisäksi ilmaantuu usein yllättäviä korjaustarpeita, joita budjetissa ei ole voitu ottaa huomioon. Pyhäkköjen osuus ennakoiduista korjaustarpeista on n. 60 %. Seurakunnan taloudellinen ylläpitovastuu erityisesti suojelluista arvokiinteistöistä (Pr. Elian kirkko, Hattuvaaran tšasouna, vanha pappila) on huomattavan suuri. Vakuutukset ovat LähiTapiola Itä Ilomantsissa (kiinteistöt) ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (tapaturma- ym. lakisääteiset) ja vakuutusmaksuja on maksettu 6 178,32. Pötönkankaan hautausmaata hoiti Teuvo Tiittanen. Hautamaalla on rakennettu kolme roskakatosta. Seurakunnan investoinnit vuonna 2014 keskittyvät Pappilan kiinteistöön. Toukokuussa valmistui pappilan alakerran pesutilojen remontti. Kesäkuussa valmistui navetan ulkomaalaus. Hattuvaaran tsasounaan vuonna 2014 oli suunniteltu pärekaton uusinta. Pärekattoa ei ole uusittu kokonaan, koska se on ollut arvioinnin mukaan hyvässä kunnossa. Vaihdettiin rikki mennet päreet, kupolin juuri on tiivistetty. Kupolin luukuihin on asennettu peltiä joka estää vesien ja lumen tulon kupoliin. Työ tehtiin talkootyönä. Huhuksen tsasounalle asennettiin toukokuussa 2014 uusi puucee. Kesällä osittain valmistuivat pitkospuut Kokoniemeen kalmistoon. Projekti on hoidettu talkoovoimin. Seurakunnan investoinnit katettiin osittain ulkopuolisella rahoituksella; Endomines Oy:n, ja Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen avustuksilla. 20