Ilomantsin ortodoksinen seurakunta VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta VUOSIKERTOMUS

2 Sisällysluettelo 1. Yleiskatsaus Seurakuntatyö Jumalanpalvelukset Ajan pyhittäminen ja liturgiat Elämää pyhittävät toimitukset Erityistä Praasniekat Piispan vierailut Kirkkomusiikki Pastoraalinen palvelu Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Kasvatus ja koulutus Seurakuntien yhteistoiminta Nuoriso ja lapset Uskonnonopetus Maahanmuuttajat Tiedotus Ekumeeniset suhteet Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa Seurakunnan jäsenmäärä Hallinto ja Talous Hallinto Talouden suunta Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kiinteistöt Liitteet Liite 1, Tuloslaskelman tunnusluvut Liite 2, Rahoituslaskelman tunnusluvut Liite 3, Taseen tunnusluvut ja tase Liite 4, Henkilöstökulut Liite 5 Tase / Vastaavaa Liite 6 Tase / Vastattavaa Liite 7 Tuloslaskelma Liite 8 Investoinnit Liite 9 Vuonna 2013 toimitetut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet Liite 10 Kirkkoherran tärkeimmät tilaisuudet Liite 11 Ort. uskonnonopetuksen järjestely Ilomantsin kunnassa vuonna

3 1. Yleiskatsaus Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävänä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. Seurakunnan toiminnan kannalta haasteina on ollut: Seurakuntalaisten aktivoituminen jumalanpalveluselämässä, seurakunnan läsnäolo kouluissa, päiväkodeissa, ikäihmisten palveleminen palvelukodeissa ja seurakunnan aktiivisuus ja ulospäin suuntautuminen yhteiskuntaa kohtaan. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. Talouden kannalta tehtävämme on toteuttaa asetelmaa niin, että seurakunnan talouden ensisijainen tehtävä on luoda edellytykset seurakunnan ydintoiminnoille; jumalanpalveluselämälle ja pastoraaliselle työlle. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Seurakunnan kehittämisen painopisteet ovat: Seurakunnan toimintakulttuurin kehittäminen keskustelevaksi ja avoimeksi; Synodaalisen johtamiskulttuurin kehittäminen; Työntekijöiden ja vapaaehtoisten koulutuksesta, hyvinvoinnista ja motivoinnista huolehtiminen; Talouden hoitaminen siten, että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu; Evankeliumin eteenpäin vieminen; Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen; Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi; Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen. Haasteiden ratkaisemisessa olemme valinneet työkaluiksi seuraavat arvot: rakkaus, lähimmäisen palveleminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Kirkkoherrana olen yrittänyt toimia siten, että yhdessä pohdittu ja kaiken toiminnan lähtökohdaksi valittu avoin ja keskusteleva seurakunta periaate toteutuisi mahdollisimman hyvin. Esimiehenä olen vuoden 2013 aikana ollut kahdelle vakituiselle työntekijälle. Esimiehenä pidän huolta henkilöstön jaksamisesta, motivoinnista, koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi johdettavanani on ollut 50 vapaaehtoista työntekijää. Kiitos kaikille, jotka ovat ponnistelleet yhteisen seurakuntatyön edistämiseksi ja kantaneet vastuuta seurakunnan eri toimielimissä ja vapaaehtoistyössä. 2. Seurakuntatyö 2.1 Jumalanpalvelukset Ajan pyhittäminen ja liturgiat Jumalapalvelukset ovat kaikille avoimia. Palvelukset järjestetään pääkirkossa, tsasounissa, seurakuntasalilla ja palvelukodeissa. Viikonloppuisin ja suurina juhlina profeetta Elian kirkossa tai tsasounissa toimitettiin aattona suuri ehtoopalvelus ja juhlapäivinä aamupalvelus ja liturgia. Noin joka toinen keskiviikko toimitettiin ehtoopalvelus. Seurakuntasalilla toimitettiin keskiviikkoisin aamupalvelus ja liturgia joinakin juhlapäivinä. Kerran kuussa järjestettiin kirkossa liturgian jälkeen vapaaehtoisin voimin kirkkokahvit. Seurakunnan tsasounissa toimitettiin jumalanpalvelukset tsasounien praasniekoissa ja muutaman kerran vuodessa mahdollisuuksien mukaan, erityisesti joulu- ja pääsiäisaikaan. Pyhäkköjen kaunistus ja siivous tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Kirkkoleipien paistosta ovat huolehtineet Armi Martiskainen ja Pirjo Puruskainen. Maahanmuuttajien kaksikieliset palvelukset jatkuivat. Rovasti Stefan Holm toimitti keväällä palvelukset ja ja syksyllä ja

4 Seurakunnan väestön ikääntyminen aiheuttaa uusia haasteita palveluksien järjestelyissä. Ottaen huomioon seurakunnan koon ja ikärakenteen, palveluksiin osallistutaan kohtuullisesti Elämää pyhittävät toimitukset Ennen hautajaisten, kasteen, ja elämän kannalta tärkeiden sakramenttien tai muun palveluksen toimittamista pappi oli yhteydessä seurakuntalaisten kanssa ja keskusteli ihmisten elämäntilanteesta ja palveluksien sisällöstä ja merkityksestä. Joulupaaston ja suuren paaston aikana seurakuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua katumuksen sakramenttiin perjantai-iltaisin Pyhän Elian kirkossa. Seurakunta tiedottaa kirjeitse seurakuntalaisia mahdollisuudesta toimittaa rukouspalvelus syntymäpäiväänsä viettäville ja kodinpyhitys seurakuntaan muuttaneille. Seurakunta muistaa kortilla 1-7 -vuotiaiden lasten syntymäpäivät. Pappi on toimittanut ripitystä heikkokuntoisille seurakuntalaisille hoitolaitoksien henkilökunnan tai seurakuntalaisten kutsusta Erityistä Praasniekat Piispan vierailut Elian kirkon ja jokaisen tsasounan praasniekka on ainutlaatuinen ja omanlaisensa. Praasniekat ovat pyhäkköjen suurin vuosijuhla. Praasniekat korostavat paikallisuuden tärkeyttä ja merkitystä. Elian kirkon juhla on Ilomantsin juhla. Ulkopaikkakuntalaisten osallistuminen juhlaan korostaa juhlan kansallista merkitystä. Huhuksen praasniekka oli Aaton ja juhlapäivän palvelukset toimitettiin Huhuksen tsasounalla, missä myös kirkkokahvit järjestettiin. Parppeinvaaran praasniekka Viikonlopun palvelukset toimitettiin tsasounalla. Kirkkokahvit Parppeinpirtilla. Petrun praasniekka Hattuvaarassa Päiväjuhlassa nuorten kansantanssiryhmä Motoran Kipakat tanssitti juhlakansaa liturgian jälkeen. Kalevalaiset naiset ry aloitti 50v juhlansa osallistuen Hattuvaaran praasniekkaan. Iljan praasniekka Palvelukset toimitti Pärnun ja Saarenmaan piispa Aleksanteri. Praasniekan teemana oli Suomen ortodoksisen kirkon 90 vuotta autonomiaa. Tsuajuillan aikana Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen, Helen Kesete ja Edom Tadesse puhuivat aiheesta Suomen kirkko ortodoksien maailmanlaajuisessa perheessä, lauluryhmä Vunukat ja Ilomantsin sekakuoro esiintyivät. Tsuajuillan aikana nähtiin tanhua. Päiväjuhlan avasi Pyhän Elian kirkon kuoro. TT Juha Riikonen puhui aiheesta Suomen ja Viron ortodoksit 90 vuotta yhteydessä Ekumeeniseen patriarkaattiin. Irene Tuominen lausui runoja. Iljan praasniekkaan osallistui joukko ihmisiä Ilomantsista ja eri puolilta Suomea. Turun Martin seurakunnan seurakuntalaisia oli mukana juhlassa. Turkulaiset myös järjestivät yhteisen illanvieton Mekrijärven Sissolassa, minne saapui myös yli 10 vapaaehtoista. Viron Kuresaaren seurakuntalaiset, Helsingin Trapesa ry:n ja St Isaac of Nineveh ry:n jäsenet osallistuivat juhliin. Ritva Martiskainen ja Pirjo Puruskainen naisten avustamana ja Martat järjestivät juhla-ateriat. Iljala ry hoiti kahvituksen praasniekka päivänä. Miestenpiiri järjesti teltat. 4

5 Isä Vesa Takala järjesti perinteisen Iljan ristisaaton ke 17. pe Koverosta Sonkajanrannan ja Sonkajan kautta Elian kirkkoon. Mutalahden praasniekka Myös Taipaleen seurakuntalaisia kirkkoherra Paavo Ratilaisen johdolla osallistui praasniekkaan. Sonkajan tsasounan praasniekkaa juhlittiin Sonkajan tsasouna täytti 15 vuotta, ja liturgian jälkeen oli päiväjuhla Sonkajan kylätalolla, mihin myös luterilaisesta seurakunnasta osallistui Mikko Tolonen. Arkkipiispa Leo vieraili seurakunnassa Joensuun piispa Arseni toimitti palveluksen KIITOS KAIKILLE VAPAAEHTOISILLE JA JUHLIIN OSALLISTUNEILLE! Kirkkomusiikki Yleistä Vuosi 2013 oli kirkkomusiikin suhteen vilkas. Kanttorin päätehtävä seurakunnassa on pitää huoli kirkkolaulusta seurakunnan palveluksissa. Tässä tehtävässä hänen tärkein apunsa on kirkkokuoro. Kanttorin ei ole tarvinnut laulaa Ilomantsin pyhäkössä melkein lainkaan yksin, vaan mukana on aina ollut myös seurakunnan kirkkolaulajia. Kirkkolaulajissa on myös aktiivisesti lukijan tehtäviä hoitavia laulajia, mikä vähentää kanttorin kuormaa palveluksien toimittamisessa merkittävästi. Kuoron toiminnan virkistämiseksi vuonna 2013 järjestettiin Taipaleen ortodoksisen kirkkokuoron kanssa yhteinen laulumatka Kaakkois-Viroon elokuussa. Matka konsertteineen juhlisti Viron ja Suomen itsenäisten kirkkojen 90-vuotisjuhlavuotta. Pyhän Elian kirkon kuoro Kirkkokuoron päätavoite on laulaa pääsiäinen, praasniekat ja suuret juhlat isommalla kokoonpanolla, ja laulajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan seurakunnan viikottaiseen jumalanpalveluselämään. Tätä tavoitetta ovat tukeneet viikoittaiset kuoroharjoitukset. Kirkkokuorolla on kirkkomusiikkitoimikunta, joka auttaa kanttoria toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Tähän toimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 Veli Jeskanen (basso), Yngve Lostedt (basso) ja Mari Parviainen (altto). On tarkoitus, että toimikunnassa vaihtuisi yksi jäsen joka vuosi. Yhteistoimintaa Taipaleen kirkkokuoron kanssa Taipaleen kirkkokuoron kanssa on tehty yhteistyötä laululauantaitten muodossa. Tämä tarkoittaa kevättalvella (9.2 Ilomantsissa) ja syksyllä (26.10 Viinijärvellä) yhteensä kahta lauantaita, jolloin kuoro kokoontuu päiväksi harjoittelemaan yhdessä haasteellisemmista jumalanpalveluslauluista koottua ohjelmistoa niin, että laulupedagogi, (MuM) Sanna Heikkinen on samalla pitänyt kuorolaisten äänenhuoltoon liittyviä lauluvartteja kuorolaisille yksitellen. Keväällä kuorojen yhteisen harjoittelun päätavoite oli laulaa yhdessä Kaakkois-Virossa Tällä matkalla halusimme osaltamme juhlistaa autonomisten kirkkojemme 90- vuotista taivalta. Toisaalta matka Viroon oli jatkoa molempien kuorojen jo aikaisemmalle 5

6 yhteistyölle Viron ortodoksisen kirkon kanssa. Osallistuimme ennen Viron matkaa muutamien kuorolaisten kanssa myös Viinijärven Tihvinäläisen Jumalansynnyttäjän praasniekkaan Lauloimme praasniekan liturgian yhdessä ja esiinnyimme päiväjuhlassa Viinijärven kuoron kanssa. Perjantaina 23.8 pidimme Joensuussa yhteisharjoitukset taipalelaisten kanssa Viron matkaa varten, ja lauloimme Pyhän Nikolaoksen kirkossa harjoitusten päätteeksi akatistoksen luomakunnalle. Virossa pidimme sävelhartaudet Miiksen ja Luhamaan kirkoissa, sekä lauloimme liturgian Obinitsan kirkossa. Kuoron muu toiminta Muutenkin kuoron toiminta on ollut aktiivista. Syksyllä kuorolaisia osallistui Monikulttuurisen ruokaillan sävelhartauteen lauantaina Kuoro lauloi Karjalanvalistajien kokoöisen pyhän Elian kirkossa Tämän toivottiin muodostuvan kuorolle jokavuotiseksi perinteeksi. Ekumeenisesta toiminnasta mainittakoon mm. pääsiäisen ekumeeninen ristisaatto ja sävelhartaus, ekumeeniset tunnit alakoululla, joihin kuorolaisia on osallistunut sekä yrittäjien jouluhartaus Hattuvaarassa , missä Pyhän Elian kirkon kuoro lauloi sekä ehtoopalveluksen tsasounalla, että esitti koljadoja Taistelijantalolla. Joulunaika on kirkkokuorolle tapahtumarikasta aikaa. Palveluksien lisäksi kuoro lauloi joulun aikaan liikuntahallilla joulunavauksessa ja esiintyi kauneimmissa joululauluissa 15.12, lauloi Hoilolan kirkossa ehtoopalveluksen ja joulunajan sävelhartauden lauantaina 14.12, teki perinteeksi muodostuneen joululaulukierroksen Ilomantsin hoitokodeissa ja piti sävelhartauden Runonlaulajan pirtillä Tämän lisäksi kuorolaiset osallistuivat aktiivisesti Ilomantsin kylillä (Huhus, Sonkaja ja Mutalahti) järjestettyihin palveluksiin ennen joulua. Kirkkokuoro on laulanut kaksikieliset palvelukset kanttorin johdolla. Matkakanttorin, Olga Grinevichin, liittäminen Joensuun resursseihin on vuonna 2013 vaikuttanut mm. siihen, ettei matkakanttori Olga Grinevich ole enää osallistunut kuoron valmentamiseen kaksikielisiä palveluksia varten. Toisaalta kuorolaiset myös kokivat, että tarvittavan slaavinkielisen materiaalin voi valmentaa kuorolle myös oma kanttori. Pyhän Elian kirkossa järjestetyissä häissä oli mukana laulajia myös kanttorin johtamasta Ilomantsin sekakuorosta. Tämä yhteistyö on koettu hyväksi molempien kuorojen taholta. Muuta kuoron toiminnasta Kirkkokuoro kasvoi vuonna 2013 kuudella hengellä. Tämä on pienen kuoron toiminnassa suuri tärkeä muutos kuoron tulevaisuutta ajatellen. Samalla monien uusien laulajien tulo kuoroon yhtä aikaa aiheuttaa haasteita kuoron toiminnalle mm. yhteisen ohjelmiston osaamisessa. Kirkkolaulajaksi kasvaminen vaatii paljon aikaa, aktiivisuutta ja kärsivällisyyttä. Syksyllä 2013 kokeilumielessä kuorossa järjestettiin kaikille laulajilleaikaa keskustella kanttorin kanssa kahden heidän ajatuksistaan omaan laulamiseen ja kuoron toimintaan liittyen. Nimesimme nämä ajat kuorovarteiksi. Keskustelut ihmisten kanssa avasivat silmäni taas uudella tavalla näkemään, miten tärkeä asia kirkkolaulu on monen ihmisen elämässä. Tämä taas motivoi minua työssäni kanttorina auttamaan kirkkolaulajia kehittymään palvelutehtävässään. Laulajilla oli paljon hyviä ajatuksia kuoron toiminnan kehittämiseksi ja halu saada palautetta omasta osaamisestaan kirkkolaulussa. Kahdenkeskisessä keskustelussa nousi esille paljon sellaisia asioita ryhmän toimintaan liittyen, jotka pelkässä ryhmätilanteessa jäisivät huomaamatta. Toisaalta tällainen keskustelu 11 laulajan kanssa vie myös aikaa. 6

7 Kirkkolaulupiiri Kirkkolaulupiiri on toiminut Ilomantsissa vuodesta Ryhmän toiminta on näinä vuosina vakiintunut ja piiriläisten taidot sekä rohkeus laulaa ja lukea on kasvanut. Kesällä kirkkolaulupiiriläiset ottivat vastaan uuden haasteen lukea hetkipalveluksia Huhuksen, Sonkajan ja Parppeinvaaran pyhäköissä. Tästä tuli ryhmälle hyvä kokemus, ja maallikkopalveluksien toimittamista kirkkolaulupiiriläisten voimin halutaan jatkaa myös ensi kesänä. Tämä mahdollistaa pyhäkköjen pitämisen auki tavallista useammin. Lapsikuoro Kanttori johtaa Ilomantsin kansalaisopiston alaisuudessa lasten lauluryhmä Vunukoita. Lapsikuoro on ollut suosittu, ja syksyllä 2013 kuorossa aloitti 16 lasta (kahdeksan enemmän kuin keväällä) ja kaksi kunnan palkkaamaa apuohjaajaa. Muu toiminta Kanttorin toimenkuvaan kuului edelleen myös muu seurakunnallinen toiminta; perhekerhon vetovastuu, tiistaiseurat, koulujen ja päiväkodin aamunavaukset, seurakunnan matkojen järjestäminen, eri toimikunnat, lehtikirjoitukset ja materiaalin toimittaminen Aamun Koittoon ym. Kanttori suoritti keväällä 2013 kuoronjohdon D-kurssiin kesäkurssina Oriveden opistolla. Kanttori on toiminut vuodesta 2012 Ortodoksisten Kanttorien Liitto ry:n varapuheenjohtajana. 2.2 Pastoraalinen palvelu Pappi keskustelee ihmisten kanssa heidän elämäntilanteistaan. Vierailimme kerran kuussa Palvelukeskus Yläpihassa, hoitokoti Apilassa, Aurinkorinteessä, vanhustentalon kerhohuoneessa, Toivonlahdessa ja sunnuntaisin terveyskeskuksessa osasto ykkösellä ja kakkosella. Vierailimme kerran kuussa päiväkodeissa ja kaikissa Pogostan kouluissa. Kerran vuodessa kävimme myös kyläkouluissa. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ikäjakaumasta nousee uusia haasteita palveluksien toimittamisessa paikkakunnan hoitolaitoksissa. Vanhuksien määrän kasvaminen lisää myös vierailuja seurakunnasta ihmisten luokse. 2.3 Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Seurakuntatyö on haasteellista koska toteutamme evankeliumin käskyä tässä ja nyt. Seurakunnan haasteet ovat seuraavanlaisia: Seurakuntamme on kasvattaja seurakunta, melkein kaikki nuoret muuttavat pois Ilomantsista muihin seurakuntiin yläkoulun tai lukion jälkeen. Seurakunnassamme ikäihmisten määrän kasvu vaatii taloudellisia resursseja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Maahanmuuttajien osallistuminen seurakunnan toimintaan vaatii osalle työntekijöistä koulutusta kielen oppimisessa. Seurakunnan vapaaehtoisten työ seurakunnan työssä on seurakunnan toiminnan kannalta olennainen. Kuorolaisten rakkaus kirkkolaulua kohtaan, naisten aktiivisuus kirkkokahvien järjestämisessä, miesten kädentaidot, monien seurakuntalaisten taito maalata ikoneita, tehdä jumalanpalveluspukuja ja koristella kirkkoa ja tsasounia ja eri toimintapiirien aktiiviset 7

8 vetäjät ja osallistujat ovat tuoneet elämää seurakuntaan. Vapaaehtoistyön rooli ja merkitys seurakunnan toiminnassa on korvaamaton. On huolehdittava siitä, että ihmiset itse haluavat ja jaksavat toimia kirkon vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyön vastuut jaetaan ihmisten välillä. Seurakunta lähetti jokaiseen ortodoksikotiin Aamun Koitto -lehden ja jokainen 6-16v. lapsi ja nuori sai kotiinsa Tuohustuli lehden. Yleisestä seurakuntatyöstä vastaa seurakunnanneuvosto ja sen alaisuudessa toimivat aikuis- ja nuorisotoimikunta. Aikuistoimikunta ja nuorisotoimikunta ovat keskustelleet ja suunnitelleet seurakunnan toimintaa liittyen lapsi- ja nuorisotyöhön, maahanmuuttaja-, vanhus-, ekumenia, diakonia-, lähetystyöhön. AIKUISTEN PIIRIT Miestenpiiri jatkoi toimintaansa. Miestenpiiri kokoontui joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Vastuuhenkilönä toimi Pekka Jeskanen. Miehet osallistuivat eri talkoisiin mm. hautausmaan kevättalkoot. Naistenpiiri kokoontui kerran kuussa, kokoontumispaikkana seurakuntatalo ja osallistujien kodit. Keväällä vastuuhenkilöinä olivat Irene Tuominen ja Saimi Talvivaara. Naistenpiiri vieraili Joensuun Ksenia-piirissä. Naistenpiiri vetovastuu syksyllä 2013 siirtyi Maire Purmoselle. Naistenpiiri teki jouluseimen palvelutalolle. Ilomantsin tiistaiseura kokoontui joka toinen tiistai seurakuntatalolla. Tiistaiseura on ollut mukana järjestämässä joulupuurojuhlaa, kirkkokahveja ja työttömien ruokailuja. Tiistaiseura vieraili keväällä ja syksyllä Liisa Lehtosen luona Kivilahdessa. Seurakunnan seniorien ikonimaalauspiiri kokoontui seurakuntasalilla maanantaiaamuisin. Piiriä ohjaa ikonimaalari Anu Koivuniemi. Seniorien ikonimaalauspiiri järjesti kolmipäiväisen ikonimaalausleirin keväällä ja syksyllä. Ilomantsin kansalaisopisto tarjosi lukuvuoden aikana ikonimaalauksen, kultauksen, kirkkotekstiilien sekä helmikoristeisten pääsiäismunien teon opetusta, opettajana Marjaana Laatikainen. Marjaanan ohjauksessa kurssilaiset tekivät jouluseimen Elian kirkossa, seurakuntatalolla ja oman käyttöön. RETKET-TAPAHTUMAT Koko perheen hiihtoristisaatto järjestettiin lauantaina Mukana oli 25 seurakuntalaista. Reitti kulki Sonkajasta Ilomantsiin. Matkan puolessa välissä pysähdyttiin Leena Tiittasen luona, jossa juotiin kahvit ja syötiin välipalaa. Seurakunta järjesti seurakuntamatkan lauantaina 9.3. Savonlinnan Iloitse, Jumalanäiti Maria! ikoninäyttelyyn. Matkan aikanaan tutustuttiin näyttelyyn opastetusti, ja oli myös mahdollisuus tutustua muihin maakuntamuseon näyttelyihin. Ruokailu oli Ravintola Paviljongissa. Lasaruksen lauantaina askarreltiin virpovitsoja kirkkoon ja kotiin. Vetäjänä oli Tiina Ihanus. Aikuistoimikunta järjesti teehetken kirkossa Lasaruksen lauantain ehtoopalveluksen jälkeen. Seurakunta järjesti matkan Turun Martin seurakuntaan Kerhojen aloittajaisliturgia ja kirkkokahvit su klo 10. Liturgian jälkeen ohjaajat esittäytyivät ja kertoivat piireistä. 8

9 Suomen ja Venäjän rajavartioston kanssa sekä Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen kanssa järjestettiin 6.9. ristisaatto Melaselkään, Mutalahden praasniekan yhteydessä. Ristisaaton vetäjänä oli isä Vesa Takala. Ristisaattoon osallistui 45 ihmistä. Syyskuussa järjestettiin seurakuntamatka Joensuun seurakunnan 120-vuotisjuhlille. Matkan yhteydessä toimitettiin panihida edesmenneelle rovasti Hannu Loimalle. Tiistaiseurojen aloittajaisliturgia toimitettiin pokrovana Mutalahdessa Diakonia Diakonia-, ja lähetystyöstä vastaa aikuistoimikunta. EU:n ruoka-apua on seurakunnassa jaettu. Seurakunta yhteistyössä Ilomantsin tiistaiseuran, Ev.lut. seurakunnan ja Ilomantsin Marttojen kanssa järjesti keväällä ja syksyllä vähävaraisten / työttömien ruokailut. Seurakunta on avustanut kirkollisia järjestöjä Filantropiaa ja PSHV:taa. Vierailimme kerran kuussa vanhainkodilla, hoitokoti Apilassa, Aurinkorinteessä, vanhustentalon kerhohuoneessa, ja sunnuntaisin terveyskeskuksessa osasto ykkösellä ja kakkosella. Filantropia toiminnanjohtaja Riina Nguyen vieraili seurakunnassa sunnuntaina Riina kertoi Filantropia-järjestön toiminnasta ja joulupaastokeräyksestä. Seurakuntasalilla järjestettiin lauantaina klo 17 monikulttuurinen ruokailta. Tapahtumassa mukana olivat myös Martat. Illassa Pyhän Elian kirkon kuoro piti monikulttuurisen sävelhartauden jossa kuultiin suomalaista, virolaista, venäläistä, ja kreikkalaista kirkkolaulua. Vapaaehtoinen maksu kerättiin diakoniatyön hyväksi. Monet seurakuntalaiset osallistuivat ruoan laittoon. Suuri osa ruokatarvikkeista saatiin lahjoituksena. Vapaaehtoinen maksu kerättiin diakoniatyön hyväksi Kasvatus ja koulutus Kevään 2013 teemat alkoivat sunnuntaina opetusliturgialla. Nunna Kristoduli lauantaina luennoi aiheesta Sairauden kohtaaminen elämässämme. Isä Tuomas Järvelin sunnuntaina luennoi aiheesta Sairaanvoitelun sakramentti. Piispa Arsenin johdolla toimitettiin sairaanvoitelun sakramentti Näin teologia ja käytäntö tulivat yhteen. Syksyllä isä Ioannis Lampropoulos luennoi keskiviikkona seurakuntasalilla aiheesta Hengellisyys voimaantumisen tukena syöpäpotilaille ja lauantaina Elian kirkossa aiheena Kuoleman kohtaaminen elämässämme, jonka jälkeen toimitetiin yleinen panihida klo 17. Molemmat illat keräsivät runsaasti väkeä. Iltojen aikana syntyi paljon keskustelua. Kahvitukset järjesti ikonimaalarit. Sairaus ja kuolema ovat aiheita joita seurakunnassa voitaisiin käsitellä useamminkin. Seurakuntailtoihin osallistui keskimäärin ihmistä. Tilaisuuksien alussa oli kahvitus. Kahvijärjestelystä on huolehtinut ikonimaalauspiiri. Vuoden aikuiskasvatuksen suunnitelma toteutetaan kuunnellen seurakuntalaisten toiveita. Seurakunta mahdollisuuksien mukaan on kannustanut ja tukenut taloudellisesti seurakuntalaisia / luottamushenkilöitä osallistumaan Valamon kansalaisopiston järjestämiin kursseihin. Seurakunta tekee yhteistyötä viitosten eli Pohjois-Karjalan seurakuntien kanssa. Viitosten seurakuntien kanssa yhteistyö tarkoittaa käytännössä mm. kristinoppikoulun järjestämistä ja yhteistä lehteä, Aamun Koittoa Seurakuntien yhteistoiminta Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen, Lieksan ja Taipaleen seurakunnat muodostavat viitosten yhteistoiminta-alueen. Viitosten yhteistyö perustuu pappien ja kanttoreiden yhteiseen 9

10 asenteeseen ja tahtoon löytää yhteistoiminta-alueita. Viitoset ovat hyvin erilaisia keskenään kooltaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan. Yhteistoiminnan kehittäminen vaatii aikaa, asennemuutosta ja keskustelua. Yhteistoiminta ei saa merkitä seurakuntien yhdistämistä tai sulauttamista. Viitosten yhteistoiminta hanke Kirkolliskokous on päättänyt, että seurakuntien yhteistoiminnasta tulee raportoida vuoden 2014 kirkolliskokoukselle. Karjalan hiippakunnassa arkkipiispa Leo on käynnistänyt keskustelun seurakuntien alueellisesta kehittämisestä. Palvelukeskuksen johtaja Sirpa Korialan ja lakimies Jari Rantalan johdolla seurakuntien työntekijöiden, valtuustojen ja neuvostojen kanssa käytiin keskustelua siitä, mitä mahdollisuuksia seurakuntien yhteistoiminnassa olisi olemassa. Sirpa ja Jari vierailivat seurakunnassa Keskustelussa painotettiin sitä, että mikäli kunta pysyy erillään tulossa olevista liitoksista, ei seurakunnan tasolla ole järkevää pyrkiä muunlaisiin muutoksiin. Keskusteluissa työntekijät ja luottamushenkilöt toivat esille seuraavat asiat: Seurakunta on myynyt omaisuuttaan talouden eheyttämiseksi, seurakunnan taloudellinen tulos on tappiollinen mutta korjausinvestointeihin on varauduttu. Luottamushenkilöt kysyivät miten suurempi yksikkö muuttaisi taloutta paremmaksi? Epäiltiin, että henkilöstökuluista ei voida suunnitellulla muutoksella tehdä säästöjä, ei myöskään uskota siihen, että kiinteistöasioita keskittämällä saadaan säästöjä. Vapaaehtoistyön määrä seurakunnassa on suuri, eikä sitä voida mitata rahassa. Seurakunta tekee myös tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa ja vaikuttaa toiminnallaan kunnassa laajasti. Yhteistoiminnasta puhuttaessa työntekijät toivat esille, että he haluavat tarvittaessa laajentaa työkenttäänsä Tuupovaaran ja Enon alueelle, sekä mm. perhe- ja nuorisotyöhön vielä laajemminkin, mitä on jo tehty (kristinoppikoulut, perheleiri, lastenleirit). Esitettiin huoli siitä, että muutoksen tavoite on vain kohdentaa resursseja sinne, missä on eniten väkeä, sillä on negatiivisia vaikutuksia vapaaehtoistyöhön sitoutumiseen. Miten päätöksenteossa tullaan kuulluksi, jos ollaan osa suurempaa tai miten henkilöresursseja silloin kohdennetaan? On tärkeää, että on oma pappi, joka näkyy paitsi seurakunnassa niin myös muutenkin kunnassa. Seurakunta nähtiin Ilomantsissa merkittävänä toimijana senkin takia, että 18 prosenttia kuntalaisista on ortodokseja. Ilomantsin keskustelussa oli mukana myös kunnanjohtaja, joka kertoi kunnan suunnitelmista ja ajatuksista kunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin liittyen. Kunnan tavoite on pysyä itsenäisenä jatkossakin ja anoa erivapautta sote-uudistuksen asettamasta asukkaan rajasta. Kunnan mielestä näillä alueilla on kehittämistyössä otettava huomioon maantieteelliset etäisyydet. Kunta näkee yhteistyön seurakunnan kanssa merkittävänä ja tärkeänä. Yhteistoiminta-alueet 10

11 Yhteinen Lehti Viitoset ja kuutoset (Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Mikkeli, Jyväskylä ja Rautalampi) alkoivat julkaista yhteistyössä PSHV:n kanssa Aamun Koitto -lehteä. Viitosten alueella Aamun Koitto lehden mukana jaetaan 16-sivuinen tiedotusliite. Sama tapahtuu myös kuutosten alueella. Perheleiri-Kristinoppikoulu Vuonna 2013 viitosten yhteistyössä järjestettiin viikolla 10 Sikrenvaaran leirikeskuksessa perheleiri. Ilomantsin ortodoksisen seurakunta järjesti kristinoppikoulun Joensuun Sikrenvaaran leirikeskuksessa Joensuun, Nurmeksen ja Lieksan seurakuntien kanssa. Ilomantsin kirkkoherra toimi pappina yhdellä kesän kolmesta kriparista. Näin saamme synergian eli resurssien yhdistämisen edut ja saamme oman seurakunnan papin oman seurakunnan nuorten lähelle. Joensuun ortodoksisen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli mukana koululaisille järjestetyssä perhepäivässä Petkeljärvellä Ilomantsin ja taipaleen kirkkokuoron yhteistyö Taipaleen kirkkokuoron kanssa on tehty yhteistyötä laululauantaitten muodossa. Tämä tarkoittaa kevättalvella (9.2. Ilomantsissa) ja syksyllä ( Viinijärvellä) yhteensä kahta lauantaita, jolloin kuoro kokoontuu päiväksi harjoittelemaan yhdessä haasteellisemmista jumalanpalveluslauluista koottua ohjelmistoa niin, että laulupedagogi, MuM Sanna Heikkinen on samalla pitänyt kuorolaisten äänenhuoltoon liittyviä lauluvartteja kuorolaisille yksitellen. Keväällä kuorojen yhteisen harjoittelun päätavoite oli laulaa yhdessä Kaakkois-Virossa Osallistuimme muutamien kuorolaisten kanssa myös Viinijärven Tihvinäläisen Jumalansynnyttäjän praasniekkaan Keskiviikkona Viinijärven, missä lauloimme yhdessä palvelukset ja esiinnyimme päiväjuhlassa Viinijärven kuoron kanssa. Perjantaina pidimme Joensuussa yhteisharjoitukset taipalelaisten kanssa Viron matkaa varten, ja lauloimme Pyhän Nikolaoksen kirkossa akatistoksen luomakunnalle harjoitusten päätteeksi. Virossa pidimme sävelhartaudet Miiksen ja Luhamaan kirkoissa, sekä lauloimme liturgian Obinitsan kirkossa Nuoriso ja lapset Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia kaikille. Seurakunnan haaste on löytää nykypäivän kieli, jolla tavoittaa nuoret ja lapset. Facebookissa on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan nuorisolle omat sivut, jotka toimivat tiedotussivuina. Vuoden 2013 aikana sinapinsiemenkerho, lasten ikonimaalauspiiri, perhekerho, nuortenpiiri ja ponomarikerho jatkoivat toimintansa. PIIRIT JA KERHOT Sinapinsiemenkerho jatkoi toimintansa. Keväällä 2013 kerho kokoontui Iljalassa eli Uudessa- Kanttorilassa aamupalveluksen ja liturgian aikana. Kerhon vastuuhenkilö oli Maire Purmonen Maria Jeskasen, Henna Kastisen ja Natalia Paukkosen avustuksella. Kerho kokoontui 11

12 lokakuun 2013 alusta seurakuntatalolla. Kerhon vastuuhenkilönä syksyllä oli Maire Purmonen Maria Jeskanen ja Inka Kontkanen avustuksella. Lapsia oli Lasten ikonimaalauspiiri kokoontui torstaisin klo seurakuntasalilla. Ohjaajana toimi Anu Koivuniemi. Piirissä oli mukana 7-8 lasta ja nuorta. Osallistujat olivat ala- ja yläasteikäisiä. Ortodoksisten Nuorten Liitto ry myönsi Anu Koivuniemille Hopeisen ansiomerkin. Perhekerho kokoontui joka toinen keskiviikko seurakuntasalilla toimitettavan aamupalveluksen jälkeen klo Keväällä perhekerho järjesti retken Lintulaan ja Valamon Luostariin Kerhossa kävi 12 lasta äidin, isän, kummin, hoitajan tai mummon kanssa, kerralla lapsia paikalla 2-8. Perhekerhon toiminnasta on vastuussa kanttori Riikka Patrikainen, avustajana syksyllä 2013 oli Maria Jeskanen. Perhekerhon kävijämäärä on vuoden aikana tasaisesti kasvanut. Nuortenpiiri kokoontui joka keskiviikko. Nuoret kokoontuivat seurakuntatalolla tai liikuntahallilla. Nuortenpiirin vetäjinä toimivat keväällä Jutta Maksimainen ja Heikki Kyykallio. Syksyllä vetäjinä toimivat Petri Penttinen ja Heikki Kyykallio. Isä Ioannis Lampropoulos oli mahdollisuuksien mukaan mukana nuortenpiirissä. Nuortenpiiri järjesti viikonlopputapahtuman Lasaruksen lauantaina ja Palmusunnuntaina Viikonloppuna oli mukana myös nuoria Joensuusta. Ohjelmassa oli jumalanpalveluksia, elokuvailta, virpomavitsojen teko, mäenlaskua. Nuortenpiiri vieraili Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa Nuoret matkustivat nukketeatteriryhmän kanssa. Matkan aikana nuoret osallistuvat Helsingin ortodoksisen seurakunnan kerhopäättäjäisjuhlaan, tapasivat paikallisten nuorten kanssa ja tutustuvat Trapesa yhdistyksen toimintaan. Syksyn aikana nuoret osallistuivat jumalanpalveluksiin, kokoontuivat seurakuntatalolla tai liikuntahallilla ja olivat avuksi seurakunnan kahvitarjoiluissa. Ortodoksisten Nuorten Liitto ry valitsi Nuortenpiirin vuoden 2013 kerhoksi. ONL:n toiminnanjohtaja Maria Kauppila palkitsi nuoret sunnuntaina liturgian yhteydessä. Ponomarikerho jatkoi toimintaansa. Alttarissa pappia auttamassa olleet pojat ja heidän sisaruksensa kokoontuivat sopimuksen mukaan Teuvo Martiskaisen pajalle askartelemaan mm. puusta. Alkusyksystä ponomarikerho teki retken Huhukseen. LEIRIT, TAPAHTUMAT JA RETKET Lauantaina 8.5. järjestettiin kreikkalainen ruokailta. Ruokaillan vapaaehtoinen maksu meni seurakunnan nuorisotyön hyväksi. Perhekerho järjesti kevätretken Lintulan ja Valamon Luostareihin Kristinoppikoulu järjestettiin Sikrenvaaran Joensuun leirikeskuksessa joensuulaisten kanssa. Ilomantsista kristinoppikoululaisia oli 12. Kirkkoherra Ioannis Lampropoulos oli leirillä mukana. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta järjesti la 6.7. perhepäivän Sonkajassa. Päivä alkoi liturgialla ja jatkui yhteisellä aterialla ja yhteisellä ohjelmalla Tuomisten pihapiirissä. Ohjaajana toimi Maire Purmonen. Emäntänä toimi Irene Tuominen. Päivään osallistui monta perhettä Ilomantsin seurakunnasta. Mukana oli perheitä myös muualta Suomesta. Nuorisotoimikunta järjesti koululaisille perhepäivän Petkeljärvellä sunnuntaina Vastuuhenkilöinä oli Jorma Savinainen, Kari Hämäläinen, Anna Puruskainen. Tapahtumassa mukana oli Joensuun seurakunnan nuorisotyöntekijä Pari Onatsu. 12

13 Toiminta on tavoittanut perheitä ja lapsia hyvin. Kun tulee aika järjestää samoja ja samankaltaisia tapahtumia, pohditaan uudelleen, miten haluamme tapahtumat toteuttaa. Nuorisotoimikunta ja nuortenpiiri organisoivat lasten pääsiäisen kahvituksen ja yllätysmunien onginnan Uskonnonopetus Ilomantsissa uskonnonopetuksen hoitaa kokonaisuudessaan kunta. Kunnassa on yksi ortodoksisen uskonnon opettajan lehtorin virka, jota hoitaa TM Sari Vatanen. Seurakunnalle ei opetuksesta ole taloudellisia velvollisuuksia. Ilomantsin kunta maksaa sekä opettajan palkan että matkakorvaukset Maahanmuuttajat Seurakunnassa on maahanmuuttajajäseniä tai sellaisia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi 3,4%. Suurin vähemmistökielistä on venäjä. Seurakunnassa toiminta on tarkoitettu kaikille ikäryhmille ja kaikille kansallisuuksille. Slaavinkieliset palvelukset toimittaa seurakunnassa isä Stefan Holm. Kirkkoherra opiskeli kevään 2013 venäjän kieltä. Venäjänkielisten osuus seurakunnan arjessa on kasvanut. Seurakunnan nettisivuille valmistunut venäjänkielistä osiota ei voitu päivittää resurssien vähyyden takia. 2.4 Tiedotus Seurakunnan viestintäkeinoina toimivat paikallinen lehti Pogostan Sanomat, Karjalan hiippakunnan yhteinen lehti Aamun Koitto, henkilökohtaiset kirjeet, seurakunnan omat nettisivut ja Facebook-sivut. Aamun Koitto lehdessä on viitosten seurakuntien oma liite. Aamun Koitto on lehti, joka menee jokaiseen seurakunnan jäsenen kotiin. Pogostan Sanomat tavoittaa myös muita kuin kirkkomme jäseniä. Seurakunnan lehden aineiston valmistelusta ja nettisivuista vastaavat seurakunnan työntekijät. 2.5 Ekumeeniset suhteet Ekumeeninen pääsiäisristisaatto Eliaan kirkosta luterilaiselle kirkolle kuljettiin Ristisaatto alkoi pääsiäisen ehtoopalveluksella. Ev.lut seurakunta järjesti ohjelmaa saavuttuamme ev.lut. kirkkoon. Ekumeeniset pääsiäishartaudet pidettiin Sonkajassa ja Mutalahden tsasounassa (liturgia) Ekumeenisia iltoja oli Möhkössä kuutamokirkko 21.8, Rehvanan rannalla 28.8, Sylvi Heiskasen luona ja Hattuvaarassa Äitienpäiväjuhla pidettiin luterilaisella seurakuntasalilla Juhlassa lapsiryhmä Vunukat esitti äideille lauluja. Toukosiunaustapahtuma oli Ulla ja Kauko Hiltusen luona Iknonvaarassa. Seurakunta osallistui kauneimpiin joululauluihin ja ekumeenisiin kyläiltoihin. 2.6 Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa Työntekijöiden voisi luonnehtia olevan asiatuntevia, erikoisosaajia ja omistautuneita. Tulevaisuutta ajatellen osaamisen kehittäminen ja arvostaminen ja työntekijöiden hyvinvointi voivat antaa voimaa tehtäessä työtä tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Työntekijät ovat osallistuneet kirkollishallituksen ja Valamon kansanopiston koulutuksiin. 13

14 Kirkkoherra on hengellinen/pastoraalinen isä ja hallinnollinen johtaja. Kirkkoherra on seurakunnan pappi, missä roolissa hän toimii seurakuntalaisten sielunhoitajana, isänä ja jumalapalveluksien toimittajana. Kanttori Riikka Patrikainen on vastuussa jumalanpalveluksien musiikillisesta osiosta, seurakunnan kirkkomusiikkikasvatuksesta, kirkkokuorosta, aikuis- ja lapsikerhoista sekä diakoniasta laitosvierailujen osalta. Kanslisti Erja Hokkinen hoiti kirjanpidon, palkat, yleiset toimistotyöt ja siivouksen seurakuntatalolla. Kirkkoherrana toimin heidän esimiehenään. Työntekijöiden kanssa keskustellaan päivittäin eri tilanteistä ja päivän töistä. Kirkkoherra Ioannis Lampropoulos kävi kehityskeskustelun huhtikuussa kanslisti Erja Hokkisen kanssa. Arkkipiispa kävi kehityskeskustelun kirkkoherra Ioannis Lampropouloksen kanssa. Palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala kävi kehityskeskustelun kanttori Riikka Patrikaisen kanssa. II matkapapistopiirin matkapappi rovasti Vesa Takala siirtyi vuonna 2013 eläkkeelle. Kirkollishallitus ei ole täyttänyt tehtävää vuonna Isät Tommi Kallinen, Raimo Sissonen, Raimo Kiiskinen ja Stefan Holm ovat vuonna 2013 toimineet kirkkoherran lomien ja vapaapäivien sijaisina. Kirkkoherra on ollut kirkolliskokouksen jäsen ja OPL:n (Ortodoksisten Pappien Liitto) puheenjohtaja. Kanttori on kuulunut OKL:n eli Ortodoksisten Kanttorien Liitto ry:n hallitukseen varapuheenjohtajana. 2.7 Seurakunnan jäsenmäärä Väkiluku oli seurakunnassamme 1036 (pv 42 h). Vuoden tilastot ovat seuraavanlaiset: kastettu 7, kuollut 16, seurakuntaan muuttanut 29, seurakunnasta muuttanut 26, kirkkoon liittynyt 10 ja kirkosta eronneet 1. Väkiluku oli (pv 42 h). Seurakunnan jäsenmäärä lisääntyi 3 henkeä. Seurakunnan väestön lisäys johtuu liittyneiden, kastettujen ja seurakuntaan muuttaneiden määrästä. Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa kyseiset luvut ovat 2005 lähtien olleet seuraavat: ) Syntyneitä (kastettuja) ) Kuolleita ) Seurakunnasta muuttaneita ja luopuneita ) Seurakuntaan muuttaneita ja liittyneitä PK-poistetut 1 1 Suurin ikäryhmä on varttuneet aikuiset eli vuotiaat, joiden osuus kaikista seurakuntalaisista on 38,4 %. Toiseksi suurin ikäryhmä on eläkeläiset eli 65-vuotiaat tai vanhemmat, joiden osuus vuodesta 2008 on kasvanut 36,1%:in. Kolmanneksi suurin ikäryhmä on nuoret ja 14

15 lapset eli 20-vuotiaat ja nuoremmat, joiden osuus seurakuntalaisista on 14,3 %. Neljäs ja pienin väestöryhmä on nk. nuoret aikuiset, vuotiaat, joiden osuus on vain 11 %. Kehitys kehitys nuoret ja lapset 0,1v.-20v 22% 17% 14,7% 14,3% - 0,3 % nuoret aikuiset 21v-40v. 13% 12% 11,6% 11% - 0,6 % varttuneet aikuiset 41v-64v 40% 42% 40,3% 38,4% - 1,9% eläkeläiset 65v- 25% 29% 33,2% 36,1% + 2,9% 15

16 3. Hallinto ja Talous 3.1. Hallinto Luottamuselimet: Seurakunnanvaltuusto: Hoskonen Hannu 2. vpj, Huurinainen Ritva, Ikonen Eeva, Jeskanen Veli pj, Karhapää Lea 1. vpj, Kyykallio Iiris, Lostedt Yngve, Martiskainen Teuvo, Puruskainen Oiva, sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 4 Seurakunnanneuvosto: Laatikainen Marjaana, Elian kirkon isännöitsijä, Martiskainen Markku, Purmonen Maire, Puruskainen Kauko vpj., Savinainen Jorma, Jeskanen Veli valt.pj., sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 11 Kiinteistölautakunta: Eronen Pirjo, Hoskonen Oiva pj, Jeskanen Pertti, Jeskanen Veli, Laitila Eija. Kokoontumiset: 6 Aikuistoimikunta: Huurinainen Ritva, Laatikainen Marjaana, Martiskainen Armi, Mononen Elma, Puruskainen Oiva, Riikonen Juha pj, Talvivaara Saimi, Tuovinen Pekka Kokoontumiset: 3 Nuorisotoimikunta: Hämäläinen Kari, Koivuniemi Anu, Kurki Riina, Lautanen Marita, Puruskainen Anna, Savinainen Jorma pj, kirkkoherra ja kanttori. Kokoontumiset: 3 Vaalilautakunta: Malvela Veikko, Palviainen Pirkko, Martti Oresmaa sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: - Taloustyöryhmä: Jeskanen Veli, Karhapää Lea, Puruskainen Kauko, Palviainen Kari ja Pursiainen Teuvo kutsuttuina asiantuntijoina, sekä kirkkoherra. Kokoontumiset: - Pyhäkköjen isännät: Laatikainen Marjaana Elian kirkko; Martiskainen Pekka Huhuksen rukoushuone; Matfeinen Teuvo Mutalahden rukoushuone; Purmonen Eelis Parppeinvaaran tsasouna; Puruskainen Jouni Hattuvaaran tsasouna; Tuominen Irene Sonkajan tsasouna. Tilintarkastajat: Pursiainen Teuvo, Palviainen Kari, varalla: Mutanen Mauri, Palviainen Jorma Jokainen luottamushenkilö on vapaaehtoinen ja antaa aikaansa, kokemustaan, mielipiteitään, ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Luottamushenkilöiden asiantuntijuus on ollut hyvin tärkeä voimavara valmisteltaessa eri hallintoasioita, tarjouskilpailuja, urakkasopimuksia jne. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet meidän avaimiamme suunnittelussa, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Seurakunnan elimien kokouspöytäkirjat ovat seurakunnan nettisivulla. 3.1 Talouden suunta Seurakunnan talous luo edellytykset seurakunnan ydintoiminnoille. Luottamuselimet ovat yksimielisesti päättäneet jatkaa kiinteistömassan vähentämistä. Vuoden 2013 seurakunta on luopunut Uusi Kanttorila -nimisestä kiinteistöstä. Seurakunnan strategiaan kirjoitetut taloudenhoidon tavoitteet ja kehittämislinjat ohjaavat valtuustokauden aikana päätöksentekoa. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentää hitaasti verotuloja. Talousarvio laaditaan niin, että verontasaus- ja kiinteistörahastoa voidaan kartuttaa ja saavuttaa seurakunnan taloudessa vakaa vaihe. Seurakuntahallinnon tavoitteisiin kuuluu vähentää kiinteistömassaa, 16

17 joka ei palvele seurakunnan perustehtävää. Kiinteistöjen vähentäminen vapauttaa työntekijöiden voimavaroja ja seurakunnan varoja ydintehtäviin. Veroprosentti vuonna 2013 on ollut 1,90 %. Veroja kertyi vuonna , , , , , , , ,65 Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui ,26 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui ,70 ylijäämäiseksi. Seurakunta myi Uusi Kanttorila (Iljala) - kiinteistön , ja verotuloja kertyi n budjetoitua enemmän. Muut talousarvion toteutumat ilmenevät talousarvion toteutumaraportista. Seurakunnan tilinpäätöksen liitteet ovat toimintakertomuksen liitteenä. Verojen kehitys on n euroa per vuosi. Tilinpäätösanalyysin mukaan toimintatulot (verot, myyntitulot, opastulot, korkotulot ja kolehdit) ovat kattaneet seurakunnan toimintamenot (palkat, kirkkojen toiminta, hautausmaakulut toimistokulut, tilintarkastajat, majoitus-ravitsemus, matkakorvaus/kuljetuspalvelus, koulutuspalvelut). Seurakunnanneuvosto esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Keskusrahastosta seurakunta on saanut toiminta-avustusta, ikonien ja kultauksien konservointiin ja 300 sakraaliesineistön kultaukseen. Seurakunnanneuvosto seuraa talouden kehitystä joka toinen kuukausi. Tavoite on löytää tapa jolla voisimme vertailla talouskehitystä edellisen vuoden mukaan Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Yleinen seurakuntatyö 134,77 /jäsen 124,85 /jäsen Tiedotus 9,15 /jäsen 9,87 /jäsen Kristinoppikoulu 58,15 /leiriläinen 94,14 /leiriläinen 6,46 /henkilö/vrk 10,46 /henkilö/vrk Kiinteistötoimi 0,12 /m2 14,23 /m2 0,02 /m3 2,59 /m3 0,20 /jäsen 24,00 /jäsen 17

18 3.1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Liite 1, Tuloslaskelman tunnusluvut Liite 2, Rahoituslaskelman tunnusluvut Liite 3, Taseen tunnusluvut Liite 4, Henkilöstökulut 3.3 Kiinteistöt Rakennuskanta muodostuu seuraavista rakennuksista: - Pr. Elian kirkko (Suomen suurin ortodoksinen puukirkko) - Hattuvaaran, Huhuksen, Mutalahden ja Sonkajan tšasounat - Seurakuntatalo liikehuoneistoineen - Vanha pappila, jossa neljä rakennusta - Uusi kanttorilla, jossa kaksi rakennusta (siirtyi yksityisomistukseen joulukuun 2013 alkaen) - Pötönkankaan hautausmaan kappeli ja varastorakennus - Hattuvaaran hautausmaan varastorakennus Valtuusto on hyväksynyt kiinteistölautakunnan valmisteleman ja neuvoston käsittelemän rakennuskiinteistöjen korjausohjelman vuosille Sen mukaan seuraavien viiden vuoden peruskorjaustarpeet ovat yhteensä euroa, mikä seurakunnan budjetissa merkitsee euroa per vuosi. Tämän lisäksi ilmaantuu usein yllättäviä korjaustarpeita, joita budjetissa ei ole voitu ottaa huomioon. Pyhäkköjen osuus ennakoiduista korjaustarpeista on n. 61,6 %. Seurakunnan taloudellinen ylläpitovastuu erityisesti suojelluista arvokiinteistöistä (Pr. Elian kirkko, Hattuvaaran tšasouna, vanha pappila) on huomattavan suuri. Vakuutukset ovat LähiTapiola Itä Ilomantsissa (kiinteistöt) ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (tapaturma- ym. lakisääteiset) ja vakuutusmaksuja on maksettu 5 914,11. Pötönkankaan hautausmaata on hoitanut osa-aikainen työntekijä Teuvo Tiittanen. Kokonniemen kalmistossa pidettiin keväällä siivoustalkoot. Profeetta Elian kirkon kellotornin ovet uusittiin. Hattuvaaran tsasounan rakenteiden oikaisu ja tsasounan ulkomaalaus tehtiin. Seurakunnan investoinnit katettiin ulkopuolisella rahoituksella; Ely-Keskuksen, Endomines Oy:n, ja Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen avustuksilla. Kiinteistöjä on kunnostettu tarpeen mukaan. Sonkajan tsasounassa uusittiin ikkunoiden ristikot, kunnostettiin sokkelin ympäristöä, ja puucee korjattiin. Srk-talon takaosan vesiränni korjattiin ja uusittiin ja vaihdettiin ulko-oven viereinen ikkuna. Pötönkankaan hautausmaalla suoritettiin puuston harvennusta. 18

19 4. Liitteet Liite 1, Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Keskusrahastomaksut Toiminta-avustukset Käyttökate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Rahastojen vähennys Rahastojen lisäys Tilikauden ylijäämä/alijäämä Toimintatuotot toimintakuluista, % 44,62 % 28,65 % 35,23 % *osoittaa paljonko srk:n toiminnan kuluista saadaan katetuksi maksutuloilla ja korvauksilla Toimintakate verotuloista, % 82,10 % 112,90 % 85,25 % 19

20 *osoittaa kuinka suuri osa verotuloista käytetään käyttötalouteen (toimintaan) Vuosikate, % 10,85 % 13,99 % 7,85 % *Vuosikate/Käyttötulot Poistot, % 3,63 % 4,85 % 4,48 % *Poistot käyttöomaisuudesta/käyttötulot Vuosikate /jäsen (997) 39,61 43,35 26,03 Liite 2, Rahoituslaskelman tunnusluvut 20

21 Liite 3, Taseen tunnusluvut ja tase VASTAAVAA Käyttöomaisuus Lahjoitusomaisuus ja toimeksiantojen varat Vaihto- ja rahoitusomaisuus VASTAAVAA VASTATTAVAA Peruspääoma Muu oma po (rahastot) Ed. tilikausien yli- /alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Vieras pääoma Lyhytaikainen VASTATTAVAA

22 Liite 4, Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,52 Jaksotetut palkat 291, ,80 Henkilöstösivukulut , ,21 Jaksotetut sivukulut 53, ,07 Virkistystoiminta 140,00 135,00 Yhteensä , ,60 Vapaaehtoiset henkilöstökulut Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 689,40 329,50 Matkakorvaukset 5 507, ,36 Kuljetuspalvelut 408,35 360,65 Koulutuspalvelut 720, ,60 Työterveyshuolto 1 041,50 793,50 Kelan korvaukset -414,97-120,62 Yhteensä 7 951, ,99 22

23 Liite 5 Tase / Vastaavaa 23

24 Liite 6 Tase / Vastattavaa 24

25 Liite 7 Tuloslaskelma 25

26 26

27 27

28 Liite 8 Investoinnit 28

29 29

30 Liite 9 Vuonna 2013 toimitetut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet Määrä JUMALANPALVELUKSEN TAI srk:n Kaikki Hattuv Mutala Sonkaja Huhus Möhkö TILAISUUDEN NIMI keskus Pötönk Parppea yhteensä Ehtoopalvelus Suuri ehtoonjälkeinen palvelus 3 3 Vähäinen ehtoonjälkeinen palvelus 1 1 Aamupalvelus Vigilia 1 1 Liturgia Ehtoollisella käyntejä Kasteliturgia 0 Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia Hetkipalvelus Nimenantopavelus 8. päivänä 0 Kirkottaminen 6 6 Kasteen ja mirhallavoitelun sakramentti 8 8 Kirkkoon liittäminen Sairaan ripittäminen Katumuksen sakramentti Avioliiton sakramentti Sairaanvoitelun sakramentti 4 4 Kodin ym. tilan pyhittäminen Ikonin pyhittäminen Pieni vedenpyhitys Suuri vedenpyhitys 1 1 Akatistos 6 6 Rukouspalvelus Parastasis 0 Litania Muistopalvelus Hautauspalvelus Kylänlukutilaisuus 0 Luento 5 5 Raamattutunti 0 Tiistaiseura Seurakunnallinen kerho ym. tilaisuus 2 2 Papiston pitämät uskontotunnit koulussa 8 8 Kristinoppikoulutunnit

31 Liite 10 Kirkkoherran tärkeimmät tilaisuudet 1.1. Uuden vuoden juhla / Basileioksen piirakka 4.1. Seurakunnan työntekijöiden yhteinen ateria, Joensuu 9.1. Luottamushenkilöiden kokoontuminen ja strategian käsittely Ekumeenisen viikko tapahtuma, Sonkaja Rovasti Vesa Takala 65v. ja hänen siirtyminen eläkkeelle Rajavartioston komentaja Everstin Olli Lampisen vierailu 3.2. Sonkajanranta, Pyhä Hannan kirkon juhla OPL talvipäivät, Helsinki, Tallinna 2.3. Hiihtoristisaatto 9.3. Seurakuntamatka ikoninäyttelyyn, Savonlinna Perheleiri, Sikrenvaara Virpomavitsojen siunaus Iknonvaaran koululla Virpomavitsojen siunaus Pogostan alakoululla Nuorten Leiri, Ilomantsi Piispa Arsenin vierailu, Ilomantsi Ekumeeninen ristisaatto, Ilomantsi 2.4. Ekumeeninen pääsiäishartaus, Sonkaja 3.4. Pääsiäisjumalanpalvelus, Hattuvaara kyläpäivä, Hattuvaara 5.4. Ekumeeninen pääsiäishartaus, Mutalahti 9.4. Rovasti Hannu Loiman panihida, Joensuu Turun Martin ystävyysseurakunnan matka Kehityskeskustelut kanslisti Erja Hokkisen kanssa Lukijakurssi Sydänyhdistys vuosipäivä, kirkkokahvit, Ilomantsi Nuorisotyöneuvottelupäivät, Valamon luostari Hiippakuntaneuvoston kokous, Valamon luostari Kiertokoulu, Liturgia Tuupovaara Nukketeatteri matka, Nuorten matka, Helsinki Huhuksen praasniekka Kreikankielisiä palveluksia, Tampere Pötönkankaan hautausmaan talkoot Kreikkalainen ruokailta Motoristi kirkko, Ilomantsi Kaatuneiden muistopäivä, Ilomantsi Kokonniemen hautausmaan talkoot Parppeinvaaran praasniekka 31

32 Kirkon alat koulutus, Kuopio Hallintovaliokunnan kokous, Joensuu Lintulan matka, kerhoretkipäivä Suomen ort. kirkon 90v. juhlatoimikunnan kokous, Valamo Ekumeeninen koulunpäättämisjumalanpalvelus 1.6. Pogostan yläkoulun kevätjuhla 1.6. Ilomantsin lukion ylioppilas kevätjuhla 3.6. Kehityskeskustelut Arkkipiispa Leon kanssa Kristinoppikoulu, Sikrenvaara Honkavaaran praasniekka, Johannes Kastajan syntymäjuhla Viinijärven kirkon praasniekka, Tihvinäläisen Jumalansynnyttäjän juhla Hattuvaaran praasniekka Ilomantsin Kalevalaiset Naisten 50 vuotisjuhla Koiterekirkko 6.7. Lastenpäivä, Sonkaja 8.7. Kiinteistölautakunta-kierros seurakunnan kiinteistöihin Iljan praasniekka Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhla, Sonkajanrannan juhla yläkoulun ja lukion lukukauden siunaus lk Metsäleiriläisten vierailu ja rukouspalvelus alakoulun lukukauden siunaus Kirkolliskokous seminaari, Helsinki Kerhojen avajaispäivä Viron matka 6.9. Melaselän ristisaatto Mutalahden praasniekka Patriarkan vierailu Helsingissä, koordinaation työryhmä Sonkajan praasniekka Perhepäivä Petkeljärvellä Nukketeatteri Hetkiä Elian elämässä Uudessa Valamossa Pappien liitto päivät, Joensuu Maanpuolustusjuhla, Ilomantsi Joensuu seurakunnan 120 vuotisjuhla, seurakuntamatka Hiippakuntaneuvoston kokous, Uusi Valamo Neuvoston ja valtuuston tilaisuus seurakuntien yhteistoiminnasta Sirpa Korialan ja Jari Rantalan vierailu seurakunnassa, neuvoston ja valtuuston tilaisuus seurakuntien yhteistoiminnasta Kutsunnat, Ilomantsi 32