SISÄASIAINMINISTERIÖ. Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄASIAINMINISTERIÖ. Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän muistio"

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän muistio Työryhmämuistio SM059:00/

2 Sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa tarkoitettu selvitys mahdollisuudesta luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. Toimeksiannon mukaisesti työryhmän tehtävänä oli: 1) Selvittää väestönsuojien rakentamisen nykytila, kustannukset ja lainsäädäntö 2) Arvioida väestön suojaamisessa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet ottaen huomioon hallitusohjelman turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat linjaukset sekä valmisteilla ollut turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä niiden vaikutukset väestönsuojien rakentamistarpeeseen ja väestön muuhun suojaamiseen 3) Arvioida mahdollisuudet luopua väestönsuojien rakentamisesta ottaen huomioon kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen selvitysten johtopäätökset. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin valtiosihteeri Marjo Anttoora Suomen Kristillisdemokraateista ja jäseniksi nimettiin hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä Esko Koskinen ja valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriön pelastusosastolta, vanhempi osastoesiupseeri Asko Valta puolustusministeriöstä, hallintojohtaja Aino Jalonen ja rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä, erityisavustaja Patrik Gayer Suomen ruotsalaisesta kansanpuolueesta, valtiosihteeri Jarmo Lindén (varalla erityisavustaja Jyri Kuusela) Vasemmistoliitosta, erityisavustaja Jouni Parkkonen Suomen Sosiaalidemokraattisesta Puolueesta, erityisavustaja Aino Pennanen Vihreästä liitosta (varalla erityisavustaja Lasse Miettinen) sekä erityisavustaja Tiina Rytilä Kansallisesta kokoomuksesta. Erityisavustaja Aino Pennasen tilalle työryhmän jäseneksi nimettiin lukien erityisavustaja Laura Nordström Vihreästä liitosta. Työryhmän sihteeriksi määrättiin hallitusneuvos Mika Kättö sisäasiainministeriön pelastusosastolta. Työryhmä on työnsä aikana järjestänyt seminaarin, jossa kuultiin edustajia puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta, sisäasiainministeriön pelastusosastolta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA), Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitosta (RAKLI), Talonrakennusteollisuus Uusimaasta (RT ry), Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksiköstä, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä sekä Betoniteollisuusjaoksen (RT ry) eläkkeellä olevaa toimitusjohtajaa. Työryhmä kokoontui 4 kertaa. 2

3 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä kunnioittaen luovuttaa työryhmän muistion sisäasiainministeriölle. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2013 Marjo Anttoora Esko Koskinen Janne Koivukoski Asko Valta Aino Jalonen Teppo Lehtinen Patrik Gayer Jarmo Lindén Jouni Parkkonen Laura Nordström Tiina Rytilä Mika Kättö 3

4 Sisällys 1. Väestön suojaamista ja väestönsuojien rakentamista koskeva lainsäädäntö ja sen kehitys Väestön suojaamista koskevasta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista Väestönsuojien rakentamisen kehityskaari pääpiirteissään Väestönsuojien rakentamiseen liittyvästä kansainvälisestä kehityksestä Väestönsuojien rakentamisen nykytila ja kustannukset Nykyinen lainsäädäntö Väestönsuojan rakentaminen uudisrakentamisen yhteydessä Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta Väestönsuojien rakenteelliset ja muut vaatimukset Helpotusten myöntäminen Väestönsuojan käyttö normaalioloissa ja käyttöönottovalmius Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen Väestönsuojien ylläpitovelvoite Väestönsuojien määrä ja kattavuus Vuosittain toteutuva väestönsuojien rakentaminen Väestönsuojien rakentamiskustannukset Väestönsuojien pääoma-arvo Väestön suojaamisessa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet sekä niiden vaikutukset väestönsuojien rakentamistarpeeseen ja väestön muuhun suojaamiseen Työryhmän arvio mahdollisuudesta luopua väestönsuojien rakentamisesta Yleistä Jatketaan väestönsuojien rakentamista nykyisen sääntelyn pohjalta Kevennetään väestönsuojien rakentamisvelvoitteita edelleen Asuinrakennuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteen rajan muuttaminen Väestönsuojien rakentamiseen liittyvien teknisten säännösten keventämisestä Luovutaan väestönsuojien rakentamisvelvoitteista sekä mahdollisesti myös vanhojen suojien ylläpitovelvoitteista Lopuksi

5 1. Väestön suojaamista ja väestönsuojien rakentamista koskeva lainsäädäntö ja sen kehitys 1.1 Väestön suojaamista koskevasta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista Väestönsuojelua koskeva kansallinen sääntely siirrettiin väestönsuojelulaista (438/1958) voimaan tulleeseen pelastustoimilakiin (561/1999) ja edelleen voimaan tulleeseen pelastuslakiin (468/2003) ja edelleen voimaan tulleeseen pelastuslakiin (379/2011). Pelastuslain soveltamisalasäännöksen mukaisesti pelastustoimen viranomaiset huolehtivat Suomen ratifioimassa Geneven yleissopimuksessa (SopS 8/1955) ja sen lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) asetetuista toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä. Kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta annetun Geneven sopimuksen I lisäpöytäkirjan VI luvun (väestönsuojelu) 61 artiklan mukaan väestönsuojelulla tarkoitetaan humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Edellä mainittuja väestönsuojelutehtäviä ovat hälytystoiminta, evakuointi, suojista huolehtiminen, pimennystoimenpiteiden hoito, pelastustoiminta, lääkintähuolto (mukaan lukien ensiapu ja hengellinen huolto), sammutustoiminta, vaarallisten alueiden tiedustelu ja merkitseminen, puhdistustoiminta ja vastaavat suojelutoimenpiteet, tilapäismajoituksen järjestäminen ja tarvikkeiden jakelu, osallistuminen hätätilanteessa järjestyksen palauttamiseen ja ylläpitämiseen tuhoalueella, välttämättömien julkisten palveluiden kiireinen kuntoon saattaminen, surmansa saaneista huolehtiminen, avustaminen elintärkeiden kohteiden säilyttämisessä sekä edellä mainittujen tehtävien edellyttämät lisätoimenpiteet, mukaan lukien muun muassa suunnittelu- ja järjestelytehtävät. Mainitun artiklan mukaan väestönsuojeluorganisaatiolla tarkoitetaan selkkausten osapuolten toimivaltaisen viranomaisen valtuuttamaa tai asettamaa laitosta tai muuta yksikköä, joka hoitaa nimenomaan ja pelkästään edellä tarkoitettuja väestönsuojelutehtäviä. Geneven sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen mukaiset väestönsuojelutehtävät kuuluvat Suomessa tosiasiallisesti usean eri hallinnonalan vastuulle eikä Geneven sopimuksen mukaisia velvoitteita ole tyhjentävästi sisällytetty pelastustoimen lainsäädäntöön. 5

6 Väestönsuojelutehtävät kuuluvat pelastustoimen ja sen viranomaisten tehtäviin osana pelastustoimen perustehtäviä. Geneven sopimuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena, joka päättää mitä henkilöitä ja materiaalia sopimuksen mukainen suojelu koskee, toimii sisäasiainministeriö. Pelastuslain soveltamisalasäännöksen mukaan pelastuslaissa säädetään myös viranomaisten yhteistoiminnasta pelastustoimen tehtävissä ja niihin sisältyvissä väestönsuojelutehtävissä sekä varautumisessa näiden tehtävien hoitamiseen. Muiden hallinnonalojen kuin pelastustoimen Geneven sopimusten mukaiset tehtävät, esimerkiksi lääkintähuolto, toteutetaan asianomaisten viranomaisten (esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaiset) toimesta ja pelastuslain 6 luvun mukaisessa yhteistyössä pelastustoimen viranomaisten kanssa. Pelastuslaki sisältää pelastustoimen kannalta keskeiset säännökset väestönsuojeluun varautumisesta ja pelastustoimen kannalta keskeisestä yhteistyöstä väestönsuojelussa,erityisesti poikkeusolojen pelastustoiminnassa, eri viranomaisten kanssa. Pelastuslaissa on säädetty pelastustoimen viranomaisten lisäksi myös tietyistä muiden viranomaisten tehtävistä väestönsuojelussa (palvelussuhteeseen liittyvät tehtävät väestönsuojelussa, väestönsuojelun henkilö- ja kiinteistörekisterien ylläpitäminen) sekä myös yksityisten tahojen velvollisuuksista väestönsuojelussa osana pelastuslain mukaista omatoimista varautumista. Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusvastuu on valtiolla (Pelastusopisto) Väestönsuojien rakentamisen kehityskaari pääpiirteissään Ensimmäiset väestönsuojat rakennettiin vapaaehtoisesti 1930-luvun lopulla. Velvoite rakentaa väestönsuojia annettiin ensimmäistä kertaa laissa yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä (375/1939) ja se tuli voimaan juuri ennen talvisotaa Väestönsuoja oli tehtävä lain mukaan suojelukohteissa jokaiseen vähintään kaksikerroksiseen kivitaloon, jossa oli ainakin kaksikymmentä asuin- tai liikehuonetta ja jonka tilavuus oli vähintään 2500 m 3 sekä vastaavanlaisiin valtion ja kuntien toimesta rakennettaviin taloihin, virastoihin ja liikelaitoksiin. Edelleen väestönsuoja tuli rakentaa sellaisiin teollisuusrakennuksiin, joissa sodanaikainen henkilömäärä oli vähintään 30 tai jonka laatu ja tärkeys edellyttivät väestönsuojan rakentamista. Asuinrakennuksissa väestönsuojan tuli olla kooltaan vähintään kaksi prosenttia huoneistojen yhteenlasketusta pinta-alasta. Väestönsuojan katsottiin riittävän 1 HE pelastuslaiksi 257/2010 vp 6

7 60 prosentille talon asukasmäärästä. Liike- tai virastotalon väestönsuojan koko määriteltiin niissä työskentelevien henkilöiden lukumäärän perusteella. Vuosina rakennetuissa väestönsuojissa oli suojapaikkoja henkilölle. Mainittuna ajanjaksona rakennetuissa väestönsuojissa ei ollut ilmanvaihtolaitteistoja. Vuosina ei rakennettu lainkaan väestönsuojia, vaikka laki vuodelta 1939 oli edelleen voimassa. Sisäasiainministeriön päätös uudisrakennusten yhteydessä rakennettavista talon ja työpaikan väestönsuojista (429/1954) annettiin Päätös sisältää teknilliset yksityiskohdat väestönsuojan rakentamisesta. Vuosina rakennetuissa suojissa oli suojapaikkoja henkilölle. Ilmanvaihtolaitteistoja suojissa ei ollut edelleenkään. Nykymuotoista väestön suojaamista koskevan sääntelyn taustalla on vuonna 1958 annettu väestönsuojelulaki (438/58), joka tuli voimaan vuoden 1959 puolessavälissä. Vuoden 1958 väestönsuojelulain mukaan rakennuksen omistajan tuli suojelukohteessa (101 suojelukohdekuntaa) rakentaa tilavuudeltaan vähintään 3000 m 3 suuruiseen kiviseen tai rakenteeltaan siihen verrattavaan rakennukseen tai sen läheisyyteen rakennustyön yhteydessä väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voitiin arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa. Myös samansuuruiseen valmiiseen rakennukseen, jossa suoritettiin perusteellinen rakennuksen pohjakerrokseen ulottuva muutos- tai korjaustyö, oli tehtävä väestönsuoja, mikäli se suuremmitta vaikeuksitta ja kustannuksitta kävi päinsä. Väestönsuojeluasetuksen (237/1959) mukaan väestönsuoja oli rakennettava niin suureksi, että sen pinta-ala oli vähintään kaksi prosenttia rakennuksen yhteenlasketusta pinta-alasta. Teollisuus- tai muiden tuotantolaitosten, teknillisten laitosten tai näihin verrattavien laitosten käyttöön tarkoitettujen tilojen taikka varastotilojen väestönsuojan koko määräytyi niissä työskentelevien henkilöiden määrän mukaan. Valtion tuli lain mukaan rakentaa väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi suojelukohteissa oleville rautatieasemille ja lentoasemille. Kunnan velvollisuutena oli rakentaa väestönsuojat linja-autojen keskusasemille ja satamiin. Edelleen laki velvoitti kuntia rakentamaan väestönsuojat suojelukohteessa asuvia, oleskelevia ja ulkona liikkuvia ihmisiä 7

8 varten silloin, kun väestön suojaamisen ei katsottu muutoin tulevan riittävästi turvatuksi. Valtio korvasi kunnille linja-autoasemien ja satamien väestönsuojien rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Väestönsuojan rakentamista koskevat teknilliset määräykset tulivat voimaan (VNp 318/1959). Määräyksissä annettiin ohjeet väestönsuojan hiekkasuodattimen rakentamisesta sekä hiekan koostumuksesta. Kaasuja suodattavien hiilisuodattimien teknilliset vaatimukset annettiin ja määräyksiä tarkennettiin Ensimmäinen hiilisuodattimella varustettu ilmanvaihtolaite hyväksyttiin käyttöön loppuvuodesta Suodattimen kehittelyyn vaikuttivat voimakkaasti ydinaseiden kokeet. Vuosina rakennetuissa suojissa on käsikäyttöinen ilmanvaihtolaitteisto ja pelkkä hiekkasuodatus. Suodatuksen teho riippuu suodatushiekan kunnosta ja suodattimet eivät suodata taistelukaasuja. Suojapaikkoja näissä suojissa on Vuoden 1963 lopulla annettiin ensimmäisille väestönsuojien ilmanvaihtolaitteille sisäasiainministeriön hyväksyntä. Laitteistoon kuului suojan ulkopuolella oleva hiekkasuodatin ja suojan sisäpuolella oleva erillinen hiilisuodatin. Hiilisuodatin mahdollistaa myös kaasumaisten aineiden suodatuksen. Vuosina rakennettiin hiekkasuodattimilla ja hiilisuodattimilla varustettuja suojia. Näissä suojissa on runsaat suojapaikkaa. Vuonna 1971 annettiin väestönsuojista uudet nykyisen kaltaiset teknilliset määräykset; oli kehitetty aivan uuden sukupolven ilmanvaihtolaite ja siihen sopiva suodatin. Väestönsuojelulakiin tehtiin huomattavia väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta koskevia muutoksia (304/1990). Uusia säännöksiä sovellettiin rakennuksiin, joihin haettiin rakennuslupaa tai sen jälkeen. Vuodesta 1991 lukien väestönsuojia alettiin rakentaa koko maassa (aikaisemman suojelukohdekuntiin rajoittuneen rakentamisen sijaan). Uudisrakentamisen yhteydessä tuli lain mukaan kaikkiin vähintään 600 m 2 :n suuruisiin rakennuksiin, joissa asuttiin tai työskenneltiin pysyvästi, rakentaa väestönsuoja. Rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koskenut enintään kaksi asuntoa käsittävää rakennusta tai rakennusryhmää, eikä maatilatalouden tuotantorakennuksia. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määriteltiin laissa tonttikohtaiseksi aikaisemman rakennuskohtaisen (3000 m 3 ) rakentamisvelvollisuuden sijaan. Samalla tontilla olevia rakennuksia ei 8

9 kuitenkaan otettu huomioon rakentamisvelvollisuutta määritettäessä, milloin lupaa rakentamiseen haettiin yli viiden vuoden kuluttua tontilla jo olevien rakennusten valmistumisesta. Valvonta-alueiden väestönsuojia koskevat vaatimukset määriteltiin huomattavasti lievemmiksi kuin suojelukohteiden väestönsuojien vaatimukset. Vuoden 1990 laki edellytti, että suojelukohteissa tuli edelleenkin rakennuksen muutos- ja korjaustyön yhteydessä (yli 1000 m 2 suuruiset rakennukset, joissa ei ollut ennestään väestönsuojaa) rakentaa väestönsuoja, jos se kohtuullisin kustannuksin kävi päinsä. Suojatyypiksi määriteltiin suojan koosta riippumatta uusi kevyt väestönsuoja (K -suoja). Vuonna 1999 voimaan tulleella pelastustoimilailla (561/1999) korvattiin vuonna 1975 annettu laki palo- ja pelastustoimesta (559/1975) ja vuonna 1958 annettu väestönsuojelulaki. Väestönsuojelulaista siirrettiin väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset pelastustoimilakiin lähes sellaisinaan. Pelastustoimilaki korvattiin vuoden 2004 alusta pelastuslailla (468/2003). Vuoden 2004 pelastuslaki sisälsi sitä edeltänyttä pelastustoimilakia vastaavat säännökset väestönsuojien rakentamisvelvoitteista. Väestönsuojien laitteista vuonna 2005 annettu sisäasiainministeriön asetus (660/2005) edellytti väestönsuojien suodattimilta aikaisempien vaatimusten lisäksi myös jodin ja muutamien muiden teollisuuskaasujen suodatuskykyä. 2 Heinäkuun 2011 alussa voimaan tulleella pelastuslailla (379/2011) lievennettiin väestönsuojien rakentamisvelvoitteita. Aikaisemman pelastuslain mukaan väestönsuoja oli rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten silloin, kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä ja siellä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousi neliömetriin. Pelastuslain uudistamisen myötä rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttiin ja sen tilalle asetettiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttiin. Asetustasoisella säätelyllä kevennettiin väestönsuojien rakentamisen rakenteellisia ja teknisiä vaatimuksia. Muutokset laissa pienentävät arvion 2 Ensisijainen lähde: Pelastuslain uudistamisen esiselvitys hanke; Väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten muutostarpeet alahanke; työryhmämuistio (SM074:03/2007) 9

10 mukaan väestönsuojien rakentamisen kokonaiskustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaiskustannus koostuu tilan normaaleista rakentamiskustannuksista sekä tilan väestönsuojaominaisuudesta johtuvista lisäkustannuksista. Asetustasoista sääntelyä uudistamalla suojien rakentamiskustannusten arvioidaan alenevan lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. vuosia kpl jakson aikana (0,75 m2/sp) sp/vuosi yteensä 57 vuotta suojapaikkaa kaikkien ka Taulukossa on esitetty väestönsuojapaikkojen rakentaminen eri säädösten ja määräysten voimassaoloaikana vuodesta 1954 lähtien (jaksoissa) vuoden 2010 loppuun saakka. 12 % 14 % 11 % 22 % 37 % 0 % 2 % 0 % 1 % 1 % 0 % Asuinrak. Liikerakennuk. Toimistorak. Liikenteen rak. Hoitoalan rak. Kokoontumisrak. Opetusrak. Teollisuusrak. Varastorak. Pelastust. rak. Muut rakennuk. Kuvassa on esitetty voimaan tulleesta pelastuslaista (379/2011) johtuva arvioitu vuosittainen vähennys väestönsuojien määriin rakennusten käyttötarkoituksen mukaisesti luokiteltuna. 10

11 väestönsuojien määrä kpl Erilliset pientalot 40 Rivitalot luku Erilliset pientalot Rivitalot Kuvassa on esitetty erillisten pientalojen (samalla tontilla useampia taloja) ja rivitalojen väestönsuojien määrän muutokset pelastuslain vuoden 2011 uudistuksen jälkeen. 1.3 Väestönsuojien rakentamiseen liittyvästä kansainvälisestä kehityksestä Ruotsissa kehitettiin 1940-luvulta lähtien voimakkaasti väestönsuojelua sodan ajan uhkien varalta. Väestönsuojia rakennettiin järjestelmällisesti ja väestönsuojeluorganisaatio oli vahva ja yksityiskohtaiseen ohjeistukseen perustuva. Suojanaamareita varastoitiin lähes koko väestöä varten. Järjestelyistä ja rahoituksesta vastasi pääosin valtio. Ruotsi oli varsinkin luvulla esikuvana, kun Suomen väestönsuojelua alettiin järjestää uudelleen sotien jälkeisen välivaiheen jälkeen. Vastuu väestönsuojelusta siirrettiin luvulla osin valtiolta kunnille pelastustoimen uudelleenjärjestelyissä. Väestönsuojelujärjestelyjä ja niiden rahoitusta on supistettu 1990-luvun puolivälin jälkeen. Supistukset ovat kohdistuneet erityisesti väestönsuojien rakentamiseen, joka on lopetettu jokseenkin kokonaan. Suojissa on tilaa noin 7,2 miljoonalle ihmiselle. Vuonna 2000 tehdyn riskiarvion mukaan puuttuvien suojapaikkojen määräksi arvioitiin Valtion pelastusvirasto on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota olemassa olevien suojien kunnossapitoon. Väestönsuojat on voitava Ruotsissa ottaa suojakäyttöön 48 tunnin kuluessa. Norjassa väestönsuojelu nähdään lisäresurssina normaaliolojen pelastustoimelle. Väestönsuojelun organisaatioita ei kuitenkaan enää kouluteta entiseen tapaan. Väestönsuojien rakentaminen on lopetettu Suurkäräjien päätöksellä. Norjassa on väestönsuojissa tilaa laskennallisesti 11

12 noin 2,8 miljoonalle ihmiselle ja suojat on voitava ottaa käyttöön 72 tunnin kuluessa. Tanskassa väestönsuojeluun kuuluu riskiarvioiden tekeminen, väestön varoittamisjärjestelmät, evakuoinnit, väestönsuojat sekä muut toimenpiteet, kuten omatoimisen varautumisen koulutus ja lääkkeiden varmuusvarastointi. Kunnat voivat riskiarvioidensa perusteella päättää, onko kunnassa rakennettava väestönsuojia. Väestönsuojia rakennetaan normaalin rakennustoiminnan yhteydessä rakennuttajan kustannuksella. Tanskassa on väestönsuojissa tilaa noin 4,7 miljoonalle ihmiselle. Suojien rakentaminen on viime vuosina vähentynyt uhka-arvioihin perustuen. Tanskassa on viime vuosina asetettu etusijalle väestön varoittamisjärjestelmän kehittäminen. Omatoimisen varautumisen koulutus käsittää Tanskassa pääasiassa alkusammutus- ja ensiapukursseja. Sveitsissä on panostettu vahvasti väestönsuojeluun ja väestön suojaamiseen. Tavoitteena on pitkään ollut, että koko väestöllä olisi suojapaikka lähellä asuinpaikkaa. Väestönsuojien rakentamista jatketaan edelleen ja niiden rakentamisvelvollisuus on myös yksityisillä kiinteistöjen omistajilla. Suojapaikkoja on laskennallisesti jokseenkin koko väestölle. Väestönsuojelua on myös uudistettu ja liitetty aikaisempaa kiinteämmin normaaliolojen organisaatioihin Väestönsuojien rakentamisen nykytila ja kustannukset 2.1 Nykyinen lainsäädäntö Väestönsuojan rakentaminen uudisrakentamisen yhteydessä Väestönsuojien rakentamisesta säädetään voimassa olevan pelastuslain (379/2011) 11 luvussa. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä, enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja 3 HE pelastuslaiksi 257/2010 vp 12

13 kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määrättäessä eikä myöskään rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta. Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin pelastuslaissa ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta Pelastuslain väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta koskevat säännökset eivät koske maatilatalouden tuotantorakennuksia taikka olemassa olevassa rakennuksessa tehtävää rakennuksen rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä, joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla. Väestönsuojien rakenteelliset ja muut vaatimukset Pelastuslain mukaan väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaan tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessa käytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä 13

14 laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007). Helpotusten myöntäminen Pelastuslain mukaan aluehallintovirasto voi asianomaista pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvoston asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Väestönsuojan käyttö normaalioloissa ja käyttöönottovalmius Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pelastuslain mukaan pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Väestönsuojien ylläpitovelvoite Pelastuslain voimaantulosäännöksen mukaisesti aikaisempien lakien perusteella rakennetut rakennusten väestönsuojat on pidettävä maankäyttöja rakennuslain ja pelastuslain sääntelemän mukaisesti kunnossa, ja ne on voitava ottaa käyttöön pelastuslaissa säädetyssä ajassa. Vastaavasti aikaisemman sääntelyn nojalla rakennetut yleiset väestönsuojat (joiden rakentamisvelvoite lakkasi vuonna 2011) on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain ja pelastuslain sääntelemän mukaisesti kunnossa ja myös ne on voitava ottaa käyttöön pelastuslaissa säädetyssä ajassa. 14

15 2.2 Väestönsuojien määrä ja kattavuus Koko maassa oli vuoden 2010 lopussa arviolta 3,8 miljoonaa suojapaikkaa ja väestönsuojaa. Tilastotietojen mukaan noin 50 kunnassa ei ole yhtään väestönsuojaa (pienet kunnat), ja näissä kunnissa asuu noin asukasta. Suojapaikkoja on alle 50 prosentille kunnan väestömäärästä 285 kunnassa. Viimeksi mainituissa kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa asukasta. Ennen vuoden 2011 pelastuslain uudistusta silloisissa suojelukohdekunnissa (50) asui noin 3,1 miljoonaa asukasta ja heistä noin 90 prosentille oli suojapaikka. Lähes 90 prosenttia suojapaikoista on rakennettu talokohtaisiin teräsbetonisuojiin. Suojapaikoista noin 10 prosenttia on rakennettu kalliosuojiin. Ennen nykymuotoista väestönsuojien rakentamista koskevaa lainsäädäntöä on rakennettu suojapaikkaa, joissa ei ole ilmanvaihtolaitteistoja. 15

16 60-70% 70-80% 40-60% 30-40% % 123 % Kuvassa on esitetty vuoden 2010 suojapaikat pelastustoimen alueittain prosentteina Teräsbetoniset talosuojat Suojaluokka Suojapaikat Kaikista sp osuus % luokittelemattomat , C-luokka S1-luokka , K-luokka Järeät teräsbetonisuojat A- luokka , S3-luokka Kalliosuojat ,3 Yhteensä väestön määrästä). Taulukossa on esitetty suojapaikkojen jakaantuminen väestönsuojan suojaluokan mukaan. 16

17 Vuosittain toteutuva väestönsuojien rakentaminen Vuosittain rakennetaan nykyisin noin väestönsuojaa ja niissä on noin suojapaikkaa luvulla rakennettiin väestönsuojia keskimäärin 1000 kappaletta vuosittain ja niistä syntyi suojapaikkoja vuosittain noin kappaletta luvulla rakennetuista väestönsuojista 38 prosenttia rakennettiin asuinrakennuksiin. Asuinrakennusten väestönsuojista 36 % rakennettiin alle 1200 m 2 suuruisiin rakennuksiin. Nämä rakennukset ovat pääasiassa rivitaloja luvulla teollisuusrakennusten väestönsuojien osuus kaikista suojista oli 13 prosenttia. Teollisuusrakennusten väestönsuojista 60 prosenttia rakennettiin alle 1500 m 2 suuruisiin rakennuksiin. Väestönsuojien rakentaminen 2012 käyttötarkoituksen mukaan 3 % 2 % 4 % 9 % 6 % 3 % 7 % 2 % 5 % 18 % 41 % Asuinrak. Liikerakennuk. Toimistorak. Liikenteen rak. Hoitoalan rak. Kokoontumisrak. Opetusrak. Teollisuusrak. Varastorak. Pelastust. rak. Muut rakennuk. Kuvassa on esitetty väestönsuojien rakentamisen jakaantuminen vuonna 2012 rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 17

18 Väestönsuojien rakentamiskustannukset Vuosittain väestönsuojien rakentamiseen käytetään nykyisin arviolta noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin puolet on tilan väestönsuojaominaisuudesta johtuvia lisäkustannuksia eli normaalit rakentamiskustannukset ylittäviä kustannuksia. Ennen pelastuslain vuonna 2011 toteutettua uudistamista väestönsuojien rakentamiseen käytettiin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana miljoonaa euroa vuodessa. Pelastuslain uudistamisen yhteydessä laadittiin selvitys väestönsuojien rakentamiskustannuksista. Väestönsuojien rakentamiskustannuksia arvioitiin väestönsuojan painesuojauksen sisäpuolisten tilojen osalta, joihin sisältyvät varsinainen suojatila, sulkutila ja saniteettitilat. Selvitys ei sisältänyt painesuojauksen ulkopuolella olevien suojan laitteiden ja kanavien mahdollisesti vaatimia kustannuksia (hätäpoistumiskäytävät, sortumalta suojaavat laatat, mahdollinen paaluperustus). Rakennuskustannuksia koskevissa selvityksissä suojahuoneiden muoto määriteltiin suorakaiteen muotoiseksi pohjaratkaisuksi ja suojatilan korkeutena käytettiin vähintään 2,3 metriä. Laskelmissa suojatilaan ei oletettu tulevan pilareita tai alle 1,6 metriä korkeita tiloja. Suojatilan kustannuksissa ei ole otettu huomioon normaaliolojen käyttöä varten tehtävien väliseinien, ovien, pintarakenteiden, kalusteiden, varusteiden eikä LVIS- varusteiden kustannuksia. Paikkakuntakohtaisista rakentamiskustannusten eroista johtuen selvityksessä laadittiin korjauskerroinlista, jonka avulla laskelmat voidaan muuttaa paikkakuntakohtaisiksi. Perustasoksi laskelmissa on valittu Porin kaupunki (hintataso/urakkatarjoustaso tammikuussa 2008). Tehdyn vertailun perusteella korjauskertoimet vaihtelevat välillä 0,97-1,133. Väestönsuojien laitteet ja varusteet valmistetaan pääosin Etelä-Suomessa, kuten myös elementtiväestönsuojat. Tästä johtuen väestönsuojien rakentamiskustannukset saattavat muodostua maaseudulla pääkaupunkiseutua kalliimmiksi. Keskimääräinen väestönsuojan koko oli ennen pelastuslain vuoden 2011 uudistusta 66 m 2 (suojelukohdekunnissa vähän suurempi). 18

19 S1-luokan väestönsuojan kokonaishinta neliömetriä kohti (2012) 3300 Väestönsuojan hinta euroa/m Väestönsuojan koko neliömetreinä Kuvassa on esitetty S1-luokan väestönsuojan (teräsbetonisuoja) rakentamiskustannukset voimaan tulleen pelastuslain mukaisesti (suojan pinta-ala m 2 ) Väestönsuojien pääoma-arvo Vuoden 2010 loppuun mennessä väestönsuojia oli rakennettu kappaletta ja niissä on 3,8 miljoonaa suojapaikkaa. Väestönsuojien rahalliseksi kokonaisarvoksi voidaan arvioida noin 4 miljardia euroa. Kun tähän lisätään pelastustoimen ja kuntien väestönsuojelun johtokeskusten rahallinen arvo, väestönsuojien ja johtokeskusten kokonaisarvoksi saadaan noin 4,5 miljardia euroa. Tästä summasta puolet on tilojen väestönsuojaominaisuudesta johtuvia lisäkustannuksia. 3. Väestön suojaamisessa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet sekä niiden vaikutukset väestönsuojien rakentamistarpeeseen ja väestön muuhun suojaamiseen Väestön suojaamisessa huomioon otettavat uhkakuvat ja periaatteet voidaan määritellä lähinnä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategisia linjauksia koskevien selvitysten, selontekojen ja arvioiden perusteella. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä 19

20 arviointiin liittyviä asiakirjoja ja niissä esitettyjä väestönsuojaamistarpeen määrittelyyn liittyviä tai vaikuttajia tekijöitä: 1. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko edellytti, että sisäasiainministeriö laatii väestön suojaamisen periaatteita käsittelevän strategian. Strategiassa tuli ottaa huomioon uusimmat arviot joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta sekä sotilaallisessa että terrorikäytössä. 2. Sisäasiainministeriön pelastusosaston työryhmä laati ehdotuksen väestön suojaamisen strategiaksi. Ehdotus valmistui , jonka jälkeen ehdotus oli laajalla lausuntokierroksella. Lausuntojen ja jatkovalmistelutyön tuloksena on laadittu strategia väestön suojaamisen periaatteiksi. Väestön suojaamisen strategian 5 mukaan uhkakuvissa voi pitkällä aikavälillä tapahtua muutoksia, joita on vaikea ennakoida. Väestön suojaamisen yleisenä tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestöä niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla. Selvitystyön tuloksena on katsottu, että väestönsuojien rakentamista tulisi edelleen jatkaa koko maassa. Strategian mukaan väestönsuojien rakentamista koskevat säädökset uudistetaan ja rakentamisvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä nostetaan pelastuslain uudistamishankkeen osahankkeena. Väestön suojaamisen strategiassa tarkoitetut väestönsuojien rakentamista koskevat uudistukset eli sääntelyn keventäminen toteutettiin voimaan tulleella pelastuslailla (379/2011). 3. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnot ja väestö keskittyvät kaupunkeihin asettaen puolustukselle sekä väestön suojaamiselle ja siviiliyhteiskunnan toimivuuden turvaamiselle uusia vaatimuksia. Selonteon mukaan puolustuksen lähtökohtana on, että Suomeen 4 Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004; valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/ Väestön suojaamisen strategia, sisäasiainministeriö Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009; valtioneuvoston selonteko, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO Mitä on väestönsuojelu? Kuka tekee? Mitä tekee? Missä olosuhteissa tekee? Millä perusteella

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt Markku Lappalainen, Tekn. tri, arkkitehti Tietopalvelujohtaja, RT-kortiston päätoimittaja, Rakennustieto Oy markku.lappalainen@rakennustieto.fi Rakentajain kalenteri

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja Väestönsuoja Väestönsuoja Normaalioloissa varasto harrastetila yms. Käyttökuntoon laitto tarvittaessa 24 tunnissa suunnitelma suojan kuntoon saattamisesta suojan huolto vuosittain Siirtyminen suojaan suojaudutaan

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Pelastusosasto 10.5.2011 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Vaikutusten

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 - mikä pelastuslaissa askarruttaa?

Pelastuslaki 379/2011 - mikä pelastuslaissa askarruttaa? Pelastuslaki 379/2011 - mikä pelastuslaissa askarruttaa? Palonehkäisyn perinnepäivät (SPEK) Padasjoki 22.5.2012 Hallitusneuvos Mika Kättö Leo Pesosen (Palosääntökomitean* puheenjohtaja) saatesanat ensimmäisen

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Onneksi olkoon uusi Suojelujohtaja! Miten tästä eteenpäin? Näpäytä hiiren vasemmalla korvalla haluamaasi alleviivattua linkkiä Nämä tärkeät perusasiat opit suojelujohtajan peruskurssilla Talosuojelun keskeisin

Lisätiedot

OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ 1 OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ SUUNNITELMAN TEKEE KO. KOHTEEN SUOJELUJOHTAJA, JOKA MYÖS SÄI- LYTTÄÄ JA PÄIVITTÄÄ SUUNNITELMAN SEKÄ ESITTELEE SEN TALON

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö HE 336/2014 vp - HE laeiksi laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista sekä maankäyttöja rakennuslain 117 i ja 166 :n muuttamisesta Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015

Lisätiedot

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 1 Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2 1 YLEISTÄ Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 26.1.2005 5) Voimaatulo 01.01.2002 1 Toimiala, kokoonpano ja vastuualue Rakennuslautakunnan yleisenä tehtävänä on rakennustoiminnan ja

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 257/2010 vp. jattavaksi automaattisella sammutuslaitteistolla. hyväksytty ja vahvistettu.

HE 257/2010 vp. jattavaksi automaattisella sammutuslaitteistolla. hyväksytty ja vahvistettu. HE 257/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Sopimuspalokuntien

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Muutettavaksi

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Toimintaryhmä 17.12.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Vastuu rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta on omistajalla MRL

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Sisältö 1. Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa 2. Herttoniemenrannan kallioväestönsuoja 3. Kallioväestönsuoja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) 452 V 7.5.2014, Kaj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite asuntotonttien maanvuokrien uudelleenmäärittämisestä HEL 2014-000571 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen 1(5) MALLI KAUPPAKIRJA Tontin myynti perustuu Vantaan kaupungin kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen.x.2012 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan..2013 lainvoimaiseen päätökseen [sekä asumisasioiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot