Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö"

Transkriptio

1 Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilaki (587/2011); erityisesti luvanvaraiset vesitaloushankkeet (3:2 ) ja veden ottaminen (4:4 ) Muut pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset: ÖLJYSÄILIÖT JA -VAHINGOT SEKÄ JAKELUASEMAT: Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskeva asetus N:o 1211/1995 ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä N:o 344/1983 ja 1199/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1995» 1211/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1985» /314 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 378/1974 ja sen muutokset 90/1985, , 1298/1989, 701/1995m 694/2000, 936/2001 ja 1407/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1974» /378 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 ja sen muutos 705/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» /636 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1998» 415/1998 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU: Maankäyttö- ja rakennuslaki Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1999» /132 KEMIKAALIT: Kemikaalilaki 744/1989 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1989» 744/1989 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 364/1994 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta /390 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» /390 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1999» 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä /194 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» /194 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2005» 509/2005 JÄTEVEDET: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2011» 209/2011

2 MAAPERÄ: Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskielto (YSL 7 ) Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» /86 Lisää linkkejä muihin maaperän suojelua koskeviin säädöksiin löytyy: > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelulainsäädäntö MAATALOUS: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 931/2000 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 366/2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 503/2007 Tietoa pohjavesialueille soveltuvista kasvinsuojeluaineista löytyy Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 artikla 5 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä, liite III. MAA-AINESTENOTTO: Maa-aineslaki 555/1981 ja sen muutokset 463/1997, 495/2000 ja 468/2005 sekä asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1981» /555 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2005» 926/2005 LIIKENNE: Maastoliikennelaki 1710/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1995» 1710/1995 VESIHUOLTO: Vesihuoltolaki 119/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2001» 119/2001 TALOUSVESI Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 401/2001 YMPÄRISTÖN- JA TERVEYDENSUOJELU: Terveydensuojelulaki 763/1994 ja terveydensuojeluasetus 1280/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 763/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 1280/1994 Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö VESIENHOIDON JÄRJESTÄMINEN Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 ja valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 1299/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 1040/2006

3 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Seuraavien yleisten rajoitusten ja ohjeiden tarkoitus on määrittää selkeät säännöt jo pohjavesialueille sijoittuneelle toiminnalle ja ohjata alueelle mahdollisesti sijoittuvaa uutta toimintaa. Ohjeet perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeisiin. Erilliset toimenpideohjeet hankealueen nykyisille toiminnoille on esitetty suojelusuunnitelman luvussa 5. Asutus Jätevedet Kuntien tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), minkä lisäksi kunnat määräävät usein tarkemmin jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla esimerkiksi ympäristönsuojelu- ja rakentamismääräyksissään. Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Viemäröintirakennushankkeiden suunnittelussa tulee pohjavesialueiden osalta huomioida seuraavaa: Pohjavesialueella toteutettavista hankkeista tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen jo ennen hankkeen suunnittelua ja suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Runko- ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle ei tule perustaa uusia runko- eikä siirtoviemäreitä. Pohjavesialueille ei tule ensisijaisesti sijoittaa uusia jätevedenpumppaamoita eikä pienpuhdistamoita. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista, jos puhdistamon sijoituspaikalta on riittävä määrä maaperätietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyä. Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) on ehdoton, ja pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisriski tulee poistaa kaikilta osin. Vedenottamon paikka ja pohjaveden virtaussuunta on tärkeä huomioida jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Lähisuojavyöhykkeelle ei tule suunnitella uutta asutusta, mutta olemassa olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjaveden pinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista pohjavesialueella. Rakentamisen laatuun pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 1. Tapauskohtainen harkinta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Eri vaihtoehdot mietitään viemäriverkostosta (1) umpisäiliöön (4).

4 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jätevesien (mm. harmaat jätevedet) käsittely harkitaan aina tapauskohtaisesti, ja ELY-keskus antaa mielellään lausuntoja jätevesien käsittelysuunnitelmista. Viemäriverkosto on aina ensisijainen valinta. Vaihtoehdot suositusjärjestyksessä: 1. Kiinteistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, mikäli sellainen on pohjavesialueella. Jos pohjavesialueelle on viemäriverkosto valmistumassa tai suunnitteilla, siirtymäkauden ajan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön kunnes viemäriverkosto on valmis. 2. Mikäli jätevesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole mahdollista, johdetaan jätevedet esim. tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Kaikkien jätevesien, myös puhdistettujen, pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Purkupaikalta vesi ei saa laskea takaisin pohjavesialueelle. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. 3. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Rakentamisen mahdollisuuteen vaikuttavat sijoittuminen pohjavesialueella ja maaperän laatu. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Maaperätietojen ja jätevesisuunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi, voidaanko pienpuhdistamoa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Pienpuhdistamon sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää usein tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä riittävän (yleensä noin 3 metriä) paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä kartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Lisäksi sijoittumiseen vaikuttavat vedenottamot ja kaivot. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnittelu-vaiheessa. Mikäli pienpuhdistamo on maaperäselvitysten ja sijainnin perusteella mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, tulee järjestelmän olla tiivis, rakenteeltaan riittävän luja ja kestävä. Puhdistamolla tulee olla purku- ja ylivuotoputket pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja tiiveys on tarkistettava vähintään 5 vuoden välein. Putkien liitoskohtien tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistetut jätevedet (myös pelkät harmaat jätevedet) johdetaan pois pohjavesialueelta tiiviissä putkessa tai tutkitusti tiiviissä ojassa. 4. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä, ja kiinteistön haltijalla tulee olla sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä. Tiiviiden hälyttimin varustettujen umpisäiliöiden sijoittaminen ja peittäminen maahan pohjavesialueella on mahdollista. Umpisäiliöratkaisun kanssa riski liittyy suurelta osin sen käyttöön, joten kiinteistö pitää velvoittaa pitämään kirjaa umpisäiliön tyhjentämisestä ja jätevesien toimittamisesta asianmukaisesti käsiteltäviksi. Umpisäiliön hälytyslaitteen tarkastus on tehtävä ainakin kerran vuodessa ja säiliön tiiveys tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Koko jätevesijärjestelmän kunto tulee tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein (Asetus 209/2011). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä pätevyys (esim. Fise). Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioitaessa tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka täyttävät jätevesiasetuksen vaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija, ja ne on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeellä jätevedet tulee johtaa suojaputkessa vyöhykkeen ulkopuolelle. Viemäriputken tiivisteenä tulee käyttää öljyjen, rasvojen ja muiden kemikaalien kestäviä kumitiivisteitä.

5 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Öljysäiliöt Pohjavesialueelle ei tule asentaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä. Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai rakennusten sisätiloihin. Säiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai se tulee sijoittaa tilavuudeltaan riittävään, tiiviiseen suoja-altaaseen (vähintään 100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliö tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Mikäli säiliö sijoitetaan ulos, tulee se suoja-altaineen kattaa siten, etteivät sadevedet pääse täyttämään allasta. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset tulee suorittaa säännöllisesti KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Uusien säiliöiden suojarakenteet tulee tarkastaa vuosittain. Rakentaminen Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa mitään uusia toimintoja tai rakenteita. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa lainkaan eikä sijoittaa mitään uusia toimintoja. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla ja sade- ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa sadevesiviemäriin. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen jätevesiviemäriin viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa- ja kalliolämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Maalämpöputkistoa ei tule sijoittaa pohjaveteen pohjavesialueilla. Lämmönsiirtoaineen pääsy pohjaveteen esimerkiksi vahinkotapauksissa muodostaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Pohjavesimuodostuman läpi kallioperään asennettavien lämpökaivojen rakentamisen seurauksena myös pohjaveden virtausolosuhteissa voi tapahtua muutoksia. Peltoviljely Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin EU:n nitraattidirektiiviin (91/676/ ETY), joka on pantu toimeen asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus, 931/2000). Karjanlannan sijoittamisessa ja levittämisessä noudatetaan annettuja asetuksia ja suosituksia. Pohjavesialueella ei tule käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristenestettä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä, ellei esimerkiksi maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Ohjeet maaperätutkimuksen tekemiseen lannoitustavan tarkentamiseksi on esitetty liitteessä 3. Kuivalannan käyttöä tulee välttää erityisesti pohjaveden muodostumisalueella. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ulkopuolella, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Lannoitemäärät tulee mitoittaa nitraattiasetus ja -direktiivi huomioiden. Pohjavesialueella ei tule harjoittaa väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden runsasta käyttöä ts. muuta kun tavanomaiseen peltoviljelyyn liittyvää käyttöä.

6 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Tietyille kasvinsuojeluaineille asetettuja pohjavesialueita koskevia käyttökieltoja ja rajoituksia tulee noudattaa. (Listat Tukesin Internet-sivuilla: Lannoitemäärissä tulee ottaa huomioon vedenottamolle määritetty lähisuojavyöhyke ja kaivon, ottamon tai lähteen ympärille tulee jättää m leveä kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueella ei tule tehdä ojituksia tai mekaanista maanmuokkausta, josta voisi aiheutua pohjaveden purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Pellonraivauksen mahdollisuus ja luvantarve pohjavesialueella tulee varmistaa ELY-keskuksesta. Kotieläintalous ja turkiseläintuotanto Kotieläintalouteen ja turkiseläintuotantoon liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä valtioneuvoston päätökseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Eläinsuojalla tulee olla ympäristölupa, jos se on tarkoitettu esimerkiksi vähintään 210 lihasialle tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavalle muulle eläinmäärälle. Myös pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSA 1 ). Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei pääsääntöisesti saa perustaa vedenhankintaa varten tärkeille tai soveltuville pohjavesialueille. Eläinsuojan sijoittaminen pohjavesialueelle vaatii ympäristölupamenettelyn, jos sen toiminta aiheuttaa pilaantumisriskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla lupaharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. Ympäristöministeriön hevostallin (1) ja kotieläintalouden (2) ympäristönsuojeluohjeista löytyvät tarkat ohjeet toiminnan sijoittamiseen ja harjoittamiseen liittyen (1: Ympäristöministeriön moniste 121, 2003; 2: Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Karjasuojat Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja, lantapattereita eikä torjunta-aine- ja lannoitevarastoja. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa eläinten jaloittelualueita niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Eläinsuojien rakenteiden ja suojausten tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Karjatiloihin ei tule tehdä merkittäviä laajennuksia ilman ympäristölupaa ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaista maaperäselvitystä (YSA 13 ). Hevostallit Hevostilan lantalan tulee olla tiivispohjainen. Tallin jätevesien sakokaivokäsittely ei ole riittävän tehokas jätevesien puhdistusmenetelmä. Umpisäiliö tulee kyseeseen yleensä vain väliaikaisratkaisuna. Hevosten ulkotarhat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tarvittaessa ulkotarhojen pohjat on tiivistettävä ja vesien imeytyminen maaperään estettävä. Tärkeätä on poistaa lanta kasvipeitteettömistä ulkotarhoista riittävän usein. Suosituksen mukaan hevostiloilla ulkotarhat tulee sijoittaa niin, että ne eivät sijaitse m lähempänä purosta, ojasta tai muusta vesistöstä tapauksesta riippuen Turkiseläintuotanto Pohjavesialueille ei perusteta uusia turkistiloja.

7 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla 1.4 Metsätalous Metsälaki (1996/1093) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia. Toimintaa pohjavesialueilla ohjeistetaan muun muassa Metsätalouden ympäristöoppaassa (Metsähallitus 2004) sekä Hyvän metsänhoidon suosituksissa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2006). Lainsäädännöstä sovelletaan pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoja. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä eivätkä metsätalouden toimenpiteet saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta. Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi pohjavesialueille jätetään metriä leveä käsittelemätön (perkaamaton) reunavyöhyke. Pohjavesialueilla ei kuloteta. Myös raskasta maanmuokkausta tulee välttää. Mikäli muokkaus on välttämätöntä, paras menetelmä on vain kivennäismaan pintaa paljastava kevyt laikutus. Pohjavesialueilla ei tehdä puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Mahdollisia ovat vain erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeelliset lannoitukset. Pohjavesialueen läheisyydessä lannoitteiden levityksessä jätetään vähintään 50 metrin lannoittamaton suojavyöhyke lannoitettavan alueen ja pohjavesialueen rajan väliin. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Suurin osa Suomen yksityismetsistä on ryhmäsertifioitu FFCS-järjestelmällä. Suomalainen sertifikaatti hyväksyttiin vuonna 2000 mukaan kansainväliseen PEFC- järjestelmään (Programme for the Endorsement of Forest Certification). PEFC-sertifioinnissa vaatimukset metsien hoidolle asetetaan kansallisesti. Toinen käytössä oleva sertifiointijärjestelmiä on Hyvän metsänhoidon neuvoston FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council), jonka Suomen kansallinen standardi on akkreditoitu vuonna Lisätietoa sertifioinnista löytyy muun muassa Suomen metsäsertifiointi ry:n verkkosivuilta ja Suomen FSC-yhdistyksen sivuilta Metsäsertifiointiin kuuluvilla alueilla tulee noudattaa kaikkia sertifioinnin asettamia vaatimuksia: Vedenhankintaa varten tärkeillä ja soveltuvilla pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Kantoja ei korjata vedenhankintaa varten tärkeiltä pohjavesialueilta. 1.5 Teollisuus ja yritystoiminta Keinoina teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavedensuojelussa ovat maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat useiden teollisten toimintojen ollessa ympäristölupavelvollisia ainakin sijoittuessaan pohjavesialueelle (YSA 1 ). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia. Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle.

8 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jo sijaitsevan teollisuus- ja yritystoiminnan osalta on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Haitallisten kemikaalien ja jätteiden varastointi on pääsääntöisesti kielletty. Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristölupamenettelyn. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa paloviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, piha-alueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusrakennuksia koskevat kaikki rakentamiseen, jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyvät ohjeet. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. 1.6 Muuntajat Pohjaveden muodostumisalueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa muuntamot tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi verkostoinvestointien yhteydessä. 1.7 Maa-ainesten otto Uusia maa-ainesten ottamislupia ei tule myöntää suunnitelman pohjavesialueille, sillä pohjavedenpinnan yläpuolella ei pääsääntöisesti ole hyödynnettävissä olevia maakerrospaksuuksia. Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristövalvontaan aina, kun suunnitellaan ottoa pohjavesialueilla. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä sijaitsevat vanhat ottamisalueet tulee kunnostaa mahdollisuuksien mukaan. Kunnostusmahdollisuuksia on tarkasteltu alustavassa kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelmassa luvussa 8. Ohjeita maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja jälkihoitoon löytyy ympäristöhallinnon ohjeesta; Maa-ainesten kestävä käyttö (1/2009). (Myös 1.8 Tienpito, liikenne ja junaradat Uudet liikenneväylät ja -alueet tulee sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uusia teitä tai raideliikennettä tulee sijoittaa pohjavesialueille vain poikkeustapauksessa. Jos pohjavesialueelle rakennetaan teitä, toteutetaan pohjavesisuojaukset tai siirrytään mahdollisesti ympäristölle haitattomampien vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntaaineiden käyttöön. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille. Lisäksi korjataan huonosti toimivia suojauksia. Pohjavesialueilla ei tule käyttää vesakkomyrkkyjä. Rikkakasveja torjutaan mekaanisesti. Tiesuolan määrää tulee pyrkiä vähentämään liikenneturvallisuutta vaarantamatta käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä kuten hiekkaa tai kaliumformiaattia suolauksen sijaan aina kuin mahdollista. Natriumkloridi tulee levittää valmiina liuoksena käytettävien määrien minimoimiseksi. Pohjavesialueelle ei tule perustaa uusia pysähdyspaikkoja tai raskaanliikenteen parkkialueita.

9 Liite 3 Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Lohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollista tarkentaa lannoitustapoja peltolohkoilla. Se edellyttää lietelannan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena ja riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan (esim. kunnan teknisen- tai ympäristöpuolen edustaja tai konsultti) on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Suunniteltaessa tutkimuksia alueelle kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen pohjavesiryhmään, jolloin tutkimukset voidaan kohdistaa tärkeimmille alueille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on myös useita pohjavesialueita, joilla on paineellista pohjavettä. Tällöin on erityisen tärkeää, että tutkimuspisteet valitaan tarkkaan. ELY-keskus antaa viljelijälle lausunnon lannoitustavoista riittävien selvitysten perusteella. Lausunnossa huomioidaan peltolohkon sijoittuminen pohjavesialueella, pohjavesialueen ominaisuudet, maalajit kuten mahdollisten tiiviiden kerrosten paksuudet, veden virtaussuunnat, kaivojen ja vedenottamoiden etäisyydet, maaston korkeussuhteet, levitettävä lantalaji ja levitysmäärä sekä levityksen toistuvuus.

10 Sa = savi Si = siltti Hs = hiesu Ht = hieta Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Mr = moreeni ka = kallio h = hieno kk = keskikarkea k = karkea W = vesipinta kiil. = tanko kiilautunut = ei kairattu syvempään e.p.s. = ei päästy syvempään SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDÅSEN Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT ,2 hsi/sa 1,9 Sa 2,2 hsi 5,1 Sa/hSi 5,8 hsimr 7,9 hsi 11,4 hsi 11,9 hsimr/ W= ei tietoa PT ,8 hsi/sa 1,6 hsi 2,4 Sa 4,0 Sa/hSi 5,5 hsi 8,8 hsi/sa 9,8 hsi / W= ei saatu PT ,6 hsi/sa 1,3 hsi 4,7 Sa 5,8 hsi 7,6 Sa/hSi 10,0 hsi / W=ei saatu PT ,7 hsi/sa 1,2 hsi 3,3 Sa 5,1 hsi 6,8 hsi/sa 9,8 hsimr / W= ei saatu PT ,7 Sa 1,9 hsi/sa 2,7 hsimr 5,0 hsi/sa 7,5 hsi 8,3 hsi/sa 9,2 hsimr / W=ei saatu Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet ja Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 226 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,0 khk 10,3 hsr 12,0 hhk 16,5 ksi + / kiil. W= 2,0m PT 227 1,0 hhk 2,2 khk 5,5 kksr 10,5 kksr + ki 13,0 hhk 16,8 ksi / PT 228 Hiekkakuopan pohja 1,5 hhk 3,2 ksi 10,5 kksr 18,0 kksr + ki / kiil. W= 1,05m PT 229 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,5 khk 5,5 hhk 8,8 khk 13,0 ksi + ki / ka W= 1,15m PT 230 1,0 hhk 2,3 khk 5,8 ksi 8,4 hhk / ki tai ka W= arvio 3,5m PT 231 Hiekkakuopan pohja 1,0 khk 7,5 hsr 9,0 kksr + ki/ ka W= 0,7m PT 232 5,8 ksi 9,5 hhk 13,5 ksi 16,0 kksi + ki / W= 3,3m PT 233 0,5 hhk 2,7 kkhk 6,8 hsi 8,5 hhk 9,6 kkhk 11,0 ksi / ki tai ka W=2,85m W= 0,4m

11 PT 234 0,6 hhk 1,5 khk 3,5 kkhk 5,0 hsi 12,5 hhk 13,8 ksi / ka W= 2,5m PT 235 1,5 kkhk 5,5 hsr 6,8 ksi 8,0 hhk 9,0 kkhk 11,0 ksi 13,0 hhk 14,6 ksi + ki / ka PT 236 2,0 khk 5,5 hsr 8,0 ksi 12,8 kkhk 13,9 ksi + ki / ka W= 2,45m PT 239 1,2 hhk 3,6 hsi 5,0 hhk 6,0 khk 9,8 kksr (khk) / PT 246 1,5 hhk 3,0 ksi 4,8 khk 7,0 kksr / W= 3,25m PT 249 2,8 ksi 5,5 hhk 8,0 kkhk / W= 2,5m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 2 1,0 Hk 8,5 khk 15,0 Sr 16,5 Sr + Ki 18,5 Sr 24,5 Sr + Ki / PT 3 1,5 Hk 4,0 Hs + vesi / PT 9 1,0 hhk 2,5 Hs 8,5 Hk/hHk 14,5 Sr (khk yläosa) / PT 10 7,0 hhk 10,0 khk 12,7 Sr /e.p.s. PT 11 2,0 hhk 10,0 Hs / e.p.s. PT 12 8,0 Sr 8,5 hhk / e.p.s. Toinen reikä (12) 9,0 Sr / e.p.s. PT 13 1,5 hhk 4,0 Hk 8,5 Sr 10,0 khk 15,0 Sr 17,5 Sr + Ki PT 20 3,0 hhk 12,0 Hk 17,0 khk 18,5 Mr / PT 21 7,0 Sr 11,5 Sr karkea 12,5 Sr + Ki 17,0 Sr karkea

12 SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDNÄSET Grundvattenutredning för södra Sandnäset grundvattenområde Pedersöre Västra Finlands miljöcentral. PT 321 3,5 hthk 4,5 Hk 7,2 Ht 8,0 hthk / PT 322 1,0 Hk 3,5 khk 5,0 Hk 6,0 hthk 8,5 sihk 11,5 siht / PT 323 3,5 hht 4,0 hthk 5,0 siht 7,0 sihk 9,2 siht 11,0 HtMr / PT 324 0,6 Tv 7,0 sisa 8,0 sihkmr / kiil. PT 325 4,0 Hk 4,8 Ht 7,0 Hk 8,0 sihkmr / kiil. PT 326 2,5 sisa 4,5 Hk 6,5 sihk 8,0 sihkmr / PT 327 2,8 hthk / ka PT 328 2,5 hthk 6,0 Ht / ka PT 329 3,0 hthk 6,5 Ht 8,0 Ht / PT 330 3,0 Hk 10,0 khk / Sr 13,0 Hk 16,5 khk / Sr 17,0 Mr / Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet ja Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 207 0,8 hhk 3,5 kkhk 5,5 hhk 8,0 kkhk 9,3 ksi / ka W= 1,6 m PT 208 1,1 kkhk 3,8 khk 7,0 kkhk 8,2 hhk 12,0 khk 13,3 hhk 14,4 ksi / ki tai ka W= 1,3 m PT 209 1,8 khk 2,5 hsr 8,8 khk 10,5 hhk 10,8 ksi / ki tai ka W= 1,55 m PT 210 0,8 hhk 1,1 ksi 5,5 kkhk 10,3 hhk+ki / kiil. W= 1,5 m PT 211 Hiekkakuopan pohja 1,0 hhk 5,8 kkhk 7,3 ksi+ki / ki tai ka W= 0,8 m PT 212 0,5 hhk 2,8 kkhk 5,8 ksi 6,5 hhk + ki / ka W= 1,25 m PT 213 1,0 hhk 3,5 kkhk 6,5 hhk 8,5 hsr 10,2 ksi + ki / ka W= arvio 2,0 m PT 214 1,0 hhk 4,0 kkhk 5,5 khk 10,3 hsr ki / ka W= 1,1 m PT 215 1,0 hhk 2,5 khk 5,0 kksr 8,5 hsr / ka W= 1,15 m PT 216 1,2 hhk 2,8 kkhk 5,0 kksr 6,8 hsr 8,0 hhk 9,9 ksi / ka W= 2,0 m PT 218 0,8 hhk 3,0 khk 4,3 kkhk 5,8 hhk / ka W= 2,2 m PT 219 0,7 hhk 2,5 khk 8,8 hsr 10,5 khk 12,3 hhk 7 ka W= arvio 3,0 m PT 220 0,6 hhk 1,2 khk 5,7 kkhk 6,5 khk 11,3 hhk 12,0 khk + ki 14,1 hhk + ki / ki tai ka W= 2,9 m PT 221 0,5 hhk 1,0 khk 6,5 kkhk 8,8 hsr 16,0 kkhk / W= 2,45 m PT 222 0,6 hhk 2,5 ksi 8,0 khk 10,5 kkhk 13,6 hhk W= 1,10 m PT 223 1,5 hhk 6,5 khk 8,5 kkhk 12,8 hhk 14,3 khk + ki / ka W= 1,0 m

13 PT 224 0,6 khk 10,5 kksr 12,3 hhk 14,0 hsr + ki 16,0 khk + ki / kiil. W= 1,2 m PT 225 Hiekkakuopan pohja 4,1 hhk / ka PT 237 Hiekkakuopan pohja 7,5 kkhk 10,5 hhk 11,5 ksi ki / kiil. W= 0,4 m PT 238 3,0 ksi 5,3 kksr 6,0 kkhk 7,7 hsr 9,5 khk 14,7 ksi + ki / kiil. W=0,45 m PT 241 Hiekkakuoppa 1,5 hht 2,3 hsi 5,0 ksi / PT 242 Hiekkakuoppa 1,5 kkhk 3,0 khk 4,8 kksr / W= 1,28 m PT 243 Hiekkakuoppa 1,2 hhk 4,5 khk / PT 244 3,0 hhk 5,8 ksi 7,5 hhk 9,0 ksi / PT 255 2,0 hhk 3,0 kkhk 5,0 khk 7,5 kksr / W= 3,5 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 4 1,0 Hk 2,5 Hs+vesi / PT 6 4,0 hhk 5,5 Hk 10,5 khk 11,3 khk+ki PT 22 8,5 Hk 16,0 khk 16,3 Mr PT 23 1,0 Hk 7,0 khk 11,5 Sr/kHk 12,0 Mr PT 26 7,0 hhk/hk 10,0 Hs/hHk / PT 27 4,0 Hk 7,0 hhk / PT 27a 2,5 hhk 13,0 Sr PT 108 1,7 Hs 5,0 hhk 5,6 Hk / PT 109 1,0 Hk 2,25 khk 3,8 Sr / PT 110 1,2 Hk 1,6 khk 1,95 Sr 4,45 Hk / PT 111 2,7 Hk / PT 112 3,55 Hk 4,2 khk 4,75 Sr / PT 113 1,35 Hk 2,15 Sr 3,7 khk 4,4 Hk / PT 25 3,0 Hk 10,0 khk/sr 13,0 Hk 16,5 khk/sr 17,0 Mr 7

14 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN B Östermossbackenin pohjavesiselvitys, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus PT 35 (Sorakuoppa) 0,5 hhk 0,8 kkhk 1,2 kksr 2,5 ksr 3,0 Sr + ki 4,3 HkMr + ki / kiil. PT 42 (Sorakuoppa) 0,7 kksr 2,2 khk 2,4 kksi + ki 2,7 ksi + ki / ka W= 0,65 PT 47 (Sorakuoppa) 1,2 kkhk 1,6 khk 3,7 Sr + ki 6,2 ksr 7,3 hsr 10,2 kksr + ki / kiil. 7,5 khk + ki / ki tai ka W= 1,70 m PT 53 0,7 kkhk 4,0 kksi + ki 5,5 ksi + ki / kiil. W=0,90 m PT 36 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,4 ksr / ki tai ka W= 0,85 m PT 37 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,5 ksr 2,3 khk + ki / ka PT 38 (Sorakuoppa) 0,3 khk 2,2 ksr 4,2 ksr + ki / ki tai ka PT 39 (Sorakuoppa) 0,7 hhk 1,2 kksr 2,7 ksr 3,8 kksi + ki 4,5 ksi + ki / kiil. W= 1,05 PT 40 (Sorakuoppa) 0,6 hhk 1,1 kksr 1,6 ksi + ki / ki tai ka PT 41 (Sorakuoppa) 0,6 khk 1,5 ksr + ki 2,0 Si + ki 2,6 HkMr + ki / kiil. W= 0,65 m PT 43 (Sorakuoppa) 0,4 TV 0,7 khk 1,8 kksr 5,9 Sr + ki 6,3 khk + ki / ka W= 0,70 m PT 44 (Sorakuoppa) 0,2 Tv 0,7 khk 2,6 ksr 5,9 Sr + ki 6,3 kksr / kiil. W= 0,80 m PT 45 (Sorakuoppa) 0,5 kkhk 1,0 khk 2,7 kksr 4,7 kksi + ki 5,3 kksi + ki / ka W= 1,00 PT 46 (Sorakuoppa) 1,2 khk 2,0 hsr 5,7 Sr + ki 5,9 khk + ki / ki tai ka W= 1,50 m PT 48 (Sorakuoppa) 2,6 ksr 3,4 ksi + ki 4,0 kkhk 5,2 ksr + ki 6,0 kkhk + ki 7,2 kksr + ki 7,6 khk + ki / kiil. W= 1,55 m PT 49 1,8 hhk 2,6 khk 3,8 kksr 5,6 khk 7,8 hsr 9,0 kkhk 10,88 ksi + ki / ka W= 3,80 m PT 50 1,5 khk 2,6 ksr 6,0 ksr + ki / kiil. W= 1,60 m PT 51 1,1 kkhk 3,4 ksi 4,6 hhk 5,7 kkhk 6,7 kksi / ka W= 1,45 m PT 52 0,6 khk + ki 1,8 kksr + ki 6,7 ksr + ki 7,3 kksr + ki PT 54 1,8 khk 2,7 HkMr + ki 6,3 kkhk 7,0 Hk + ki / kiil. PT 55 0,6 kkhk 1,8 khk + ki 2,2 khk 4,7 kkhk 7,0 kksr + ki 8,2 kksr + ki / ki tai ka W= 2,00 m PT 56 0,7 kkhk 1,5 khk + ki 3,4 ksi + ki / ka W=2,30 m PT 57 (Sorakuoppa) 0,6 kkhk 1,5 kksi 3,8 khk + ki 4,7 kksi + ki / kiil. W= 3,00 m PT 58 1,5 kkhk 2,6 khk 4,3 Sa 5,5 kksi 6,8 hhk 7,3 kksi + ki / ka W=4,50 m PT 59 2,8 khk + ki / kiil. (useita kairauksia) W=2,20 m

15 Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 89 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 90 4,5 Sr + ki 5,0 Mr e.p.s. PT 91 3,0 Sr +ki e.p.s. PT 92 4,0 Sr 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 93 6,0 Sr + ki hienoa mukana e.p.s. PT 94 3,0 Hk + ki 5,0 hhk + ki e.p.s. PT 95 3,5 Mr e.p.s. SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN A Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 96 2,5 Mr e.p.s. PT 97 3,0 hhk + ki e.p.s. PT 98 1,5 Ki e.p.s.

16 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA HEDET Grundvattenutredning för Hedet grundvattenområde, Pedersöre. Västra Finlands miljöcentral 2001 Hedetin pohjavesialueen pohjavesiselvity, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001 PT 331 0,5 hhk 1,8 kkhk 2,9 khk 3,7 hhk 4,5 kkhk 6,7 hhk 9,5 ksi 10,5 ksi + ki/kiil. W= 1,85 m PT 332 0,5 hhk 1,8 ksi 2,6 kkhk 9,5 ksi 11,6 ksi + ki/kiil. W= 2,00 m PT 333 1,0 hhk 1,6 kkhk 3,2 khk 4,3 kksi 6,0 ksi 7,2 ksi + ki/kiil. PT 334 0,6 hhk 2,1 ksi 5,0 kkhk 5,7 hhk 7,0 kksi/kiil. W= 2,50 m PT335 0,9hHk 1,8 kkhk 2,7 Sa 6,0 hsi 13,5 kksi 18,3 hsi W=1,80 m PT 336 1,6 hhk 2,0 kkhk 3,0 hhk 13,5 hsi W= 2,20 m PT 337 1,0 kksi 7,5 hsi W= 2,30 m PT 338 0,5 kksi 2,1 kkhk 3,0 hhk 4,5 ksi 6,8 kksi 13,0 hsi W= 0,95 m PT 339 0,9 hsi 1,8 hhk 2,4 Sa 6,5 hhk 8,8 kksi 13,8 hsi W= 1,00 m PT 340 0,8 hsi 1,2 Sa 1,9 kkhk 12,2 hsi W= 1,10 m PT 341 0,5 hsi 1,0 kksi 1,8 kkhk 2,3 kksi 3,9 ksi 8,8 hhk 11,5 ksi W=1,05 m PT 342 0,6 hsi 1,1 kksi 1,9 kkhk 4,3 kksi 9,0 hhk 13,0 ksi W=1,10 m PT 343 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,5 kkhk 2,6 khk 3,7 hsi 5,5 ksr 7,0 hsr 10,0 kkhk 12,5 hhk W= 1,35 m PT 344 2,0 hhk 4,5 kksi 5,3 hsi 10,5 hhk 12,0 hsi W= arvio 3,20 m PT 345 0,6 hhk 2,0 kkhk 2,6 khk 3,3 ksi 3,8 khk 5,6 hsi 7,2 hsr 7,6 kkhk 10,5 ksi W= 2,00 m PT 346 0,5 hhk 2,4 khk 7,0 ksr W= 2,70 m PT 347 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta. 7,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 348 4,0 hhk 5,5 kkhk 7,8 hhk W=1,10 m PT 349 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,2 ksi 4,0 kkhk W= 1,00 PT 350 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta 3,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 351 1,8 kksi 2,7 hhk 4,8 kkhk 7,0 hsr 10,5 hhk W= 2,20 m

17 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÅVIST Skyddsplan för grunvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad. Österbottens vatten och miljö rf Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2012 P ,2 Täytemaata 1,5 kkhk 5,3 kikkhk / kiil. tai ka W= arvio 3,00m P ,6 ksi 4,5 hhk 5,2 kkhk 6,3 kikksi / kiil. W= arvio 2,30m P ,0 kksi 1,6 hhk 2,7 kkhk 3,4 khk 4,0 kkhk 4,6 kksi 5,8 hsi 6,2 kihsi / ka W= arvio 2,50m P ,9 kkhk 1,3 Sa/hSi 3,7 Si 4,0 Sa/hSi 4,4 kihsimr / kiil. tai ka W= ei saanut P ,7 Sa / hsi 2,2 hsi 3,1 Sa/hSi / ka P ,6 hhk 3,8 hsi 5,5 hsimr + ki/ka W= ei saanut P ,7 hhk 0,9 kksi 2,8 hsi 3,5 hsi/sa 5,2 hsi 5,9 hsimr + ki /kiil. tai ka W= ei saanut P ,6 kikkhk 3,3 khk 3,6 kkhk 4,0 kihkmr 4,3 kikhk / ki tai ka W= arvio 2,90m P ,0 hhk + ki 2,2 kkhk 2,7 kksi 3,4 SiMr + ki / W= ei saanut P ,6 hsi/sa 4,6 hhk 6,7 hsi 10,7 hsimr 11,8 hsi/sa / ka P.733 1,2 hhk/hsi 1,6 Sa/hSi 2,5 hsi 3,3 hsi/sa 5,5 hhk 5,8 hsimr 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,20m P ,7 hsi 1,3 hhk 2,6 khk 3,0 kkhk 4,1 kksi 6,5 hsimr 7,9 kisimr / ka W= 2,00m P ,9 kkhk 1,7 khk 2,0 kkhk 3,2 khk 3,5 KkSi 3,7 hsi 7,5 hsimr / ka W= 1,50m P ,5 hsi + ki 1,2 Sa 2,1 hsi 3,3 hhk / Sa 3,5 kksi + ki 3,8 kisi / ka P ,8 hhk 1,5 kksi 2,3 hhk 2,8 kkhk 3,7 khk 4,0 kkhk 4,8 kksi 5,1 hsi 5,3 hsimr / ka W= arvio 1,80m P ,2 hsi 1,7 kksi 3,5 hsimr + ki 4,5 kksi / hsi 6,7 hsimr 6,9 hsimr + ki/ka W= arvio 2,00m P ,6 Sa/hSi 2,6 hsi 3,8 kksi 4,7 hsimr 5,6 hsi/sa 9,2 kihsimr / ka W= arvio 2,20m P ,8 kkhk 1,2 hhk 1,5 kkhk 3,0 khk 3,4 hhk 3,8 hsimr + ki / ka W= ei saanut W= arvio 2,50m W= arvio 1,80m W= ei saanut P ,7 Sa/hSi 1,5 hsi 3,3 khk 4,5 kkhk 5,8 hhk 7,0 hsi + ki 7,6 kihsimr /ka P ,0 hhk 1,3 hsi 1,8 Sa 2,5 kisimr / ka W= ei saanut P ,7 hhk 1,5 hsi/sa 2,0 hsi 2,3 kihkmr / ka w= ei saanut W= arvio 2,70m

18 P ,4 Täytemaa 1,1 Hk + ki 1,6 hsi 2,0 kkhk 3,5 khk 3,8 kksi + ki 4,7 kisimr 6,0 kksi + ki 10,0 ki hsimr / ka W= arvio 1,80m P ,9 hsi 1,7 kkhk + ki 3,8 khk 4,2 kkhk 6,2 khk + ki 6,6,kkSi / ki tai ka W= 1,40m P ,0 hsi 1,5 kksi 2,0 kkhk 3,8 khk 5,0 kksi 6,5 kkhk 7,0 kksi 7,7 kisimr / kiil. W= 2,80m P ,6 Tv 1,3 hsi 1,8 kksi 4,6 hsimr 5,3 kisimr / ka W= ei saanut p ,7 hhk 1,8 hsimr + ki 5,2 hsimr 5,8 ki hsimr / kiil. w= ei saanut P ,0 Hk (täytemaata) 1,9 Sa (täytemaata) 2,5 hhk 3,3 khk 4,1 kikhk 5,0 kkhk 6,8 kihhk 9,0 kkhk + isoja lohkareita / (tanko vääntynyt) W=2,60m P ,7 hhk 1,7 hsi 2,3 kkhk 4,4 hhk 5,2 kksi 7,8 hsimr 8,3 hsi +ki/ka W= ei saanut P ,6 hsi 1,8 Sa 5,5 Sa/hSi 8,8 hsi 9,7 hsimr +ki/ kiil. W= ei saanut P ,8 hhk 1,6 kkhk + ki 2,2 khk 4,6 kksr 5,9 kihk 7,0 ki Sr 7,5 kihkmr / kiil. W= arvio 3,00m P ,5 hhk 1,2 kkhk 2,3 khk 4,5 ksr 5,0 kksi 6,0 khk 6,7 kksi 7,7 kkhk + ki 9,3 khk + ki 9,8 kihkmr / ka W= arvio 3,00m P.758 0,6 Tv 2,5 hhk 3,6 kkhk 4,8 kksi 6,7 hsi + ki 8,3 kisimr / kiil. (tanko vääntynyt) W= ei saanut P ,6 Tv 1,5 hhk 2,1 kkhk 3,0 ksi 3,8 hsi 4,5 hhk 5,2,kkSi 6,4 hsimr + ki / ka W= ei saanut P ,6 hhk 1,4 kkhk 2,5 hhk 4,4 khk 5,0 hhk 5,8 kksi 6,4 hsimr + ki / ka W= arvio 2,20m P ,0 hsi 1,8 hhk 2,7 kkhk 5,5 khk 6,1 kksi / ka W= 2,40m P ,6 hsi 1,2 hhk 1,8 kikhk 2,3 kkhk 3,6 ksr 4,4 khk 5,6 kksi 6,5 khk 7,0 kksi 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,30m P ,7 hhk 1,5 kkhk 2,7 kikhk 5,6 khk 6,2 kihkmr 7,2 ksr + ki 7,6 kisimr / ka (tanko väärä) W= arvio 2,60 P ,7 hhk 1,8 kkhk 3,0 ksr 3,8 kihkmr / tanko poikki W= ei otettu PT 765 0,4 kkhk 0,7 kksi 1,3 kkhk 1,8 kksi 2,5 kkhk 4,3 khk 5,5 kksi 6,2 kkhk 7,7 kksi 8,4 kisimr / ka W= arvio 2,50m P ,5 kkhk 1,1 hsi 2,6 kksi 3,4 kkhk 4,7 kksi 5,6 hsi+ki 7,3 kkhk 8,0 kksi 9,4 hsimr + ki / ka W=arvio 2,40m P ,8 kkhk 1,2 kksi 2,8 hhk 3,6 kksi 7,7 kksimr 8,7 kisimr / ka W= arvio 2,40m

19 P ,6 hsi 2,2 Sa/hSi 2,5 kksi 2,8 hhk 3,3 kkhk 5,8 kksimr 7,2 hsimr + ki / kiil. P ,6 kkhk 1,8 Sa/hSi 2,3 hsi 3,0 hhk 4,8 kksimr 5,7 hsimr + ki 6,4 kisimr / ka W= ei saanut W= ei saanut Marken-Åvist pohjavesiselvitys 2011, pohjavesialueet ja , Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus PT 510 0,4 hhk 1,0 kkhk 4,5 khk 5,3 kksr 5,6 khk/eks W = 2,6 m PT 511 0,3 Tv 1,0 hhk 1,6 khk 2,2 kksi 4,8 kksr 5,6 khk 6,2 kksi+ki/ka W = 2,0 m PT 512 1,0 hhk 2,7 hsi 3,6 kkhk 4,4 ksi 4,7 kksi+ki/ka W = arvio 1,8 m PT 513 2,2 hhk 3,4 hsi 4,6 hhk 7,0 kkhk 7,3 ksi/ka W = 2,9 m PT 514 1,1 kksi 1,5 ksi 4,0 hsi 4,5 kihsi/kiil W = ei saatu PT 526 0,9 Tv 2,5 kksi 3,8 hsi 5,6 hsi/sa 5,8 kihsi/ka W = 2,2 m PT 527 1,1 Tv 2,5 kksi 4,3 hsi 4,6 kihsi/ka W = 2,3 m PT528 0,7 Tv 3,3 hsi 3,8 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka PT529 0,6 Tv 1,9 kksi 2,5 hsi 3,2 hhk 4,5 hsi 5,3 kksi 6,4 hsi/sa/ka PT530 2,2 hhk 3,0 kkhk 4,1 khk 5,2 khk 5,6 kiksi W = arvio 2,5 m PT 531 1,1 hsi 3,5 hhk 5,4 kikksi/ka PT 538 0,9 Tv 2,5 hsi 3,3 kksi 6,7 hsi+ki/kiil PT 539 2,2 kkhk 3,1 hsi 4,2 hhk 7,0 kkhk 8,5 kihk/kiil W = 2,5 m PT 540 0,8 hsi 1,5 khk 6,7 kkhk 7,0 kksi 7,3 kksi+ki/ka W = 1,6 m PT 541 0,8 hhk 2,2 khk 3,0 ksi 5,0 kkhk 6,2 ksi 7,1 kksi/ka W = 1,7 m PT 542 0,9 hhk 2,4 khk 3,6 kkhk 5,1 kksi 7,5 hsi+ki 9,2 hsi+ki/ka W = 2,0 m PT 543 0,6 hhk 2,2 khk 3,5 kksr 4,4 kkhk 5,3 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 2,3 m PT 544 0,6 hhk 1,3 khk 2,7 kksr 3,5 kkhk 4,6 kksi 5,0 hsi 8,8 hsi+ki 10,2 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT 545 0,8 hhk 5,5 khk 6,3 kkhk 7,7 ksi 9,5 kksi/ka W = arvio 3,0 m PT 546 0,8 hhk 2,8 ksr 3,5 kkhk 8,8 ksi 10,4 kksi+ki/kiil W = 2,2 m PT 547 1,5 hhk 3,3 kkhk 5,0 hhk 6,3 kksi+ki 8,7 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu

20 PT548 1,1 Tv 4,8 hhk 7,3 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT549 1,1 hhk 2,3 khk 3,3 kkhk 5,8 kksi 6,6 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT550 1,3 hhk+ki 2,8 khk 3,6 kkhk 5,0 ksi 6,8 kksi 8,0 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT551 1,6 hsi+ki/ka PT552 2,4 hsi/ka PT553 1,1 hsi 2,5 kksi 2,8 hsi+ki/ka PT 554 1,2 hsi 3,5 hhk 5,3 hsi 6,1 hsi+ki/kiil PT 555 1,3 hsi 2,5 hhk 3,0 kkhk 3,6 kikkhk 4,6 khk 4,9 kkhk 5,8 kksi 6,5 hsi+ki/ka W = 2,6 m PT 556 0,6 Tv 1,5 kkhk 3,8 khk 4,1 kkhk 4,8 kksi/ka PT 557 0,7 Tv 1,3 kkhk 1,7 khk 3,3 kksr 4,2 kkhk 5,6 khk 6,3 kkhk 7,2 hsi 8,0 ksi 9,5 kksi+ki/ka W = 2,1 m PT 558 0,4 Tv 1,4 kkhk 2,5 khk 3,3 kksr 4,7 khk 5,6 ksi 6,8 kksi+ki/kiil W = 2,0 m PT 559 0,5 Tv 1,3 kkhk 2,8 khk 4,2 kksr 6,3 ksi 7,5 kksi/ka W = 2,1 m PT 560 0,3 Tv 1,2 kkhk 5,8 khk 6,3 hhk 7,2 hsi+ki 8,4 hsi+ki/kiil W = 2,2 m PT 561 0,6 hsi 1,2 kkhk 2,5 khk 3,2 kkhk 4,5 kksi 6,6 hhk 7,0 kihsi 8,1 kihk+ki tai ka W = 1,5 m PT 562 0,5 hsi 1,1 kkhk 1,5 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT 563 0,6 Tv 3,8 hsi/sa 4,2 kihsi+ki/ka W = ei saatu PT 564 0,2 Tv 1,8 Sa 2,7 ksi 3,4 kiksi+ki/ka W = ei saatu PT 565 0,2 Tv 1,0 hsi 1,3 hhk 3,6 hsi 4,2 kihsimr 5,6 kihkmr/ka W = ei saatu PT 566 0,2 Tv 1,1 Sa 1,6 kksi 4,7 hsi/sa 5,2 kihsi+ki/ka W = 1,0 m PT 567 1,1 hsi/sa 4,7 kikksi/ka W = 1,1 m PT 568 0,6 Tv 1,1 kksi 3,9 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT569 0,6 hsi 1,0 kksi 3,3 hhk 4,4 hsi+ki/ka PT 570 0,8 hhk 1,3 kksi 3,5 kkhk 4,8 ksi 5,3 hsi 6,5 hhk 7,2 hsi+ki 8,0 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 571 2,6 hhk 5,5 hsi 5,9 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 618 1,2 kkhk 2,6 khk 5,3 kksr 6,5 khk 7,3 kkhk 8,7 ksrmr+ki/ka W = 2,3 m PT 619 1,0 kkhk 1,8 hsi/sa 2,1 kksi 2,5 kkhk 6,4 ksr 7,0 kkhk 8,8 ksi+ki 9,0 kkhk+ki/ka W = 2,1 m PT 620 1,8 hhk 2,3 kkhk 3,7 khk 5,9 ksr 7,4 khk 7,8 ksi 8,5 kksimr+ki/ka W = 2,0 m PT621 2,3 hhk 3,7 kkhk 5,0 kksimr+ki/kiil W = 2,2 m W = 2,3 m W = 1,1 m

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

pohjavesialuei de n Pohjautuu Pedersoren, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan ja

pohjavesialuei de n Pohjautuu Pedersoren, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan ja Opas pohjavesialuei de n kiinteistonomist a j ille Pohjautuu Pedersoren, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan ja maa-ainesten ottamisalueiden alustavaan kunnostussuunnitelmaan

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueiden suojelu 2.10.2012 Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 TAVOITE...2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...2 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...3

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 62/11.01.03/2013 30 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Turkistarhojen ja maatilojen valvonta Valvojat Etelä-Pohjanmaan maatilat Pirita Rousu ja Toni Etholén (Seinäjoki)

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2010 sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 135 Asianro 6690/14.05.00.02/2014 Lausunto / Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot.

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 23 LIITTEET Liite 1 Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 2.2 Hankevaihtoehto VE3 eli malmin rikastus Venäjällä. Malmin

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen. 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten olosuhteiden perusteella yleisiä määräyksiä ympäristön

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA Ympäristölupaa edellyttävät toiminnot Ympäristöluvan tarpeesta ja yleisestä (ympäristö)luvanvaraisuudesta säädetään

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

KOKKOLAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LUONNOS

KOKKOLAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LUONNOS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö 53/2015 17.9.2015 Kokkola Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kokkolan kaupunki Kaustisen kunta Kokkolan Vesi Kannuksen Vesiosuuskunta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinti, ABC Sotkamo, Ratatie 39

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinti, ABC Sotkamo, Ratatie 39 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 59 29.04.2015 Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinti, ABC Sotkamo, Ratatie 39 YMPTEKLT 59 Ympäristötarkastaja Asia Osuuskauppa Maakunta on toimittanut ympäristönsuojeluviranomaiselle

Lisätiedot

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Viljelijä tulotukikoulutus 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 9.4.2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen ELY-keskuksen neuvottelukunta 18.6.2015 Janne Kärkkäinen 22.6.2015 Vaiheet I-vaihe: uusi ympäristönsuojelulaki 1.9.2014 asetus ympäristönsuojelusta 10.9.2015 II-vaihe:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.

14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.2.2010 51 Dno KYK:497 /2009 14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.2010

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

15 AHLQVIST TUIJA, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYS- TEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 15/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.

15 AHLQVIST TUIJA, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYS- TEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 15/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.2.2010 59 Dno KYK:498 /2009 15 AHLQVIST TUIJA, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYS- TEN TARKISTAMISESTA KU-YK 15/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.2010

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Tulosyksikköohje

Tulosyksikköohje Vahvistus pvm 16.01.2014 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat sammutusjätevesien talteenotosta annetut ohjeet ja astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue: Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot