Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö"

Transkriptio

1 Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilaki (587/2011); erityisesti luvanvaraiset vesitaloushankkeet (3:2 ) ja veden ottaminen (4:4 ) Muut pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset: ÖLJYSÄILIÖT JA -VAHINGOT SEKÄ JAKELUASEMAT: Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskeva asetus N:o 1211/1995 ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä N:o 344/1983 ja 1199/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1995» 1211/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1985» /314 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 378/1974 ja sen muutokset 90/1985, , 1298/1989, 701/1995m 694/2000, 936/2001 ja 1407/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1974» /378 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 ja sen muutos 705/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» /636 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1998» 415/1998 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU: Maankäyttö- ja rakennuslaki Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1999» /132 KEMIKAALIT: Kemikaalilaki 744/1989 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1989» 744/1989 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 364/1994 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta /390 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» /390 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1999» 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä /194 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» /194 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2005» 509/2005 JÄTEVEDET: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2011» 209/2011

2 MAAPERÄ: Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskielto (YSL 7 ) Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» /86 Lisää linkkejä muihin maaperän suojelua koskeviin säädöksiin löytyy: > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelulainsäädäntö MAATALOUS: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 931/2000 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 366/2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 503/2007 Tietoa pohjavesialueille soveltuvista kasvinsuojeluaineista löytyy Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 artikla 5 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä, liite III. MAA-AINESTENOTTO: Maa-aineslaki 555/1981 ja sen muutokset 463/1997, 495/2000 ja 468/2005 sekä asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1981» /555 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2005» 926/2005 LIIKENNE: Maastoliikennelaki 1710/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1995» 1710/1995 VESIHUOLTO: Vesihuoltolaki 119/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2001» 119/2001 TALOUSVESI Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 401/2001 YMPÄRISTÖN- JA TERVEYDENSUOJELU: Terveydensuojelulaki 763/1994 ja terveydensuojeluasetus 1280/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 763/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 1280/1994 Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö VESIENHOIDON JÄRJESTÄMINEN Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 ja valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 1299/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 1040/2006

3 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Seuraavien yleisten rajoitusten ja ohjeiden tarkoitus on määrittää selkeät säännöt jo pohjavesialueille sijoittuneelle toiminnalle ja ohjata alueelle mahdollisesti sijoittuvaa uutta toimintaa. Ohjeet perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeisiin. Erilliset toimenpideohjeet hankealueen nykyisille toiminnoille on esitetty suojelusuunnitelman luvussa 5. Asutus Jätevedet Kuntien tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), minkä lisäksi kunnat määräävät usein tarkemmin jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla esimerkiksi ympäristönsuojelu- ja rakentamismääräyksissään. Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Viemäröintirakennushankkeiden suunnittelussa tulee pohjavesialueiden osalta huomioida seuraavaa: Pohjavesialueella toteutettavista hankkeista tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen jo ennen hankkeen suunnittelua ja suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Runko- ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle ei tule perustaa uusia runko- eikä siirtoviemäreitä. Pohjavesialueille ei tule ensisijaisesti sijoittaa uusia jätevedenpumppaamoita eikä pienpuhdistamoita. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista, jos puhdistamon sijoituspaikalta on riittävä määrä maaperätietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyä. Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) on ehdoton, ja pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisriski tulee poistaa kaikilta osin. Vedenottamon paikka ja pohjaveden virtaussuunta on tärkeä huomioida jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Lähisuojavyöhykkeelle ei tule suunnitella uutta asutusta, mutta olemassa olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjaveden pinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista pohjavesialueella. Rakentamisen laatuun pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 1. Tapauskohtainen harkinta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Eri vaihtoehdot mietitään viemäriverkostosta (1) umpisäiliöön (4).

4 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jätevesien (mm. harmaat jätevedet) käsittely harkitaan aina tapauskohtaisesti, ja ELY-keskus antaa mielellään lausuntoja jätevesien käsittelysuunnitelmista. Viemäriverkosto on aina ensisijainen valinta. Vaihtoehdot suositusjärjestyksessä: 1. Kiinteistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, mikäli sellainen on pohjavesialueella. Jos pohjavesialueelle on viemäriverkosto valmistumassa tai suunnitteilla, siirtymäkauden ajan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön kunnes viemäriverkosto on valmis. 2. Mikäli jätevesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole mahdollista, johdetaan jätevedet esim. tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Kaikkien jätevesien, myös puhdistettujen, pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Purkupaikalta vesi ei saa laskea takaisin pohjavesialueelle. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. 3. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Rakentamisen mahdollisuuteen vaikuttavat sijoittuminen pohjavesialueella ja maaperän laatu. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Maaperätietojen ja jätevesisuunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi, voidaanko pienpuhdistamoa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Pienpuhdistamon sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää usein tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä riittävän (yleensä noin 3 metriä) paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä kartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Lisäksi sijoittumiseen vaikuttavat vedenottamot ja kaivot. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnittelu-vaiheessa. Mikäli pienpuhdistamo on maaperäselvitysten ja sijainnin perusteella mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, tulee järjestelmän olla tiivis, rakenteeltaan riittävän luja ja kestävä. Puhdistamolla tulee olla purku- ja ylivuotoputket pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja tiiveys on tarkistettava vähintään 5 vuoden välein. Putkien liitoskohtien tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistetut jätevedet (myös pelkät harmaat jätevedet) johdetaan pois pohjavesialueelta tiiviissä putkessa tai tutkitusti tiiviissä ojassa. 4. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä, ja kiinteistön haltijalla tulee olla sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä. Tiiviiden hälyttimin varustettujen umpisäiliöiden sijoittaminen ja peittäminen maahan pohjavesialueella on mahdollista. Umpisäiliöratkaisun kanssa riski liittyy suurelta osin sen käyttöön, joten kiinteistö pitää velvoittaa pitämään kirjaa umpisäiliön tyhjentämisestä ja jätevesien toimittamisesta asianmukaisesti käsiteltäviksi. Umpisäiliön hälytyslaitteen tarkastus on tehtävä ainakin kerran vuodessa ja säiliön tiiveys tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Koko jätevesijärjestelmän kunto tulee tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein (Asetus 209/2011). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä pätevyys (esim. Fise). Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioitaessa tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka täyttävät jätevesiasetuksen vaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija, ja ne on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeellä jätevedet tulee johtaa suojaputkessa vyöhykkeen ulkopuolelle. Viemäriputken tiivisteenä tulee käyttää öljyjen, rasvojen ja muiden kemikaalien kestäviä kumitiivisteitä.

5 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Öljysäiliöt Pohjavesialueelle ei tule asentaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä. Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai rakennusten sisätiloihin. Säiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai se tulee sijoittaa tilavuudeltaan riittävään, tiiviiseen suoja-altaaseen (vähintään 100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliö tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Mikäli säiliö sijoitetaan ulos, tulee se suoja-altaineen kattaa siten, etteivät sadevedet pääse täyttämään allasta. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset tulee suorittaa säännöllisesti KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Uusien säiliöiden suojarakenteet tulee tarkastaa vuosittain. Rakentaminen Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa mitään uusia toimintoja tai rakenteita. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa lainkaan eikä sijoittaa mitään uusia toimintoja. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla ja sade- ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa sadevesiviemäriin. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen jätevesiviemäriin viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa- ja kalliolämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Maalämpöputkistoa ei tule sijoittaa pohjaveteen pohjavesialueilla. Lämmönsiirtoaineen pääsy pohjaveteen esimerkiksi vahinkotapauksissa muodostaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Pohjavesimuodostuman läpi kallioperään asennettavien lämpökaivojen rakentamisen seurauksena myös pohjaveden virtausolosuhteissa voi tapahtua muutoksia. Peltoviljely Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin EU:n nitraattidirektiiviin (91/676/ ETY), joka on pantu toimeen asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus, 931/2000). Karjanlannan sijoittamisessa ja levittämisessä noudatetaan annettuja asetuksia ja suosituksia. Pohjavesialueella ei tule käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristenestettä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä, ellei esimerkiksi maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Ohjeet maaperätutkimuksen tekemiseen lannoitustavan tarkentamiseksi on esitetty liitteessä 3. Kuivalannan käyttöä tulee välttää erityisesti pohjaveden muodostumisalueella. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ulkopuolella, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Lannoitemäärät tulee mitoittaa nitraattiasetus ja -direktiivi huomioiden. Pohjavesialueella ei tule harjoittaa väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden runsasta käyttöä ts. muuta kun tavanomaiseen peltoviljelyyn liittyvää käyttöä.

6 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Tietyille kasvinsuojeluaineille asetettuja pohjavesialueita koskevia käyttökieltoja ja rajoituksia tulee noudattaa. (Listat Tukesin Internet-sivuilla: Lannoitemäärissä tulee ottaa huomioon vedenottamolle määritetty lähisuojavyöhyke ja kaivon, ottamon tai lähteen ympärille tulee jättää m leveä kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueella ei tule tehdä ojituksia tai mekaanista maanmuokkausta, josta voisi aiheutua pohjaveden purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Pellonraivauksen mahdollisuus ja luvantarve pohjavesialueella tulee varmistaa ELY-keskuksesta. Kotieläintalous ja turkiseläintuotanto Kotieläintalouteen ja turkiseläintuotantoon liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä valtioneuvoston päätökseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Eläinsuojalla tulee olla ympäristölupa, jos se on tarkoitettu esimerkiksi vähintään 210 lihasialle tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavalle muulle eläinmäärälle. Myös pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSA 1 ). Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei pääsääntöisesti saa perustaa vedenhankintaa varten tärkeille tai soveltuville pohjavesialueille. Eläinsuojan sijoittaminen pohjavesialueelle vaatii ympäristölupamenettelyn, jos sen toiminta aiheuttaa pilaantumisriskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla lupaharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. Ympäristöministeriön hevostallin (1) ja kotieläintalouden (2) ympäristönsuojeluohjeista löytyvät tarkat ohjeet toiminnan sijoittamiseen ja harjoittamiseen liittyen (1: Ympäristöministeriön moniste 121, 2003; 2: Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Karjasuojat Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja, lantapattereita eikä torjunta-aine- ja lannoitevarastoja. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa eläinten jaloittelualueita niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Eläinsuojien rakenteiden ja suojausten tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Karjatiloihin ei tule tehdä merkittäviä laajennuksia ilman ympäristölupaa ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaista maaperäselvitystä (YSA 13 ). Hevostallit Hevostilan lantalan tulee olla tiivispohjainen. Tallin jätevesien sakokaivokäsittely ei ole riittävän tehokas jätevesien puhdistusmenetelmä. Umpisäiliö tulee kyseeseen yleensä vain väliaikaisratkaisuna. Hevosten ulkotarhat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tarvittaessa ulkotarhojen pohjat on tiivistettävä ja vesien imeytyminen maaperään estettävä. Tärkeätä on poistaa lanta kasvipeitteettömistä ulkotarhoista riittävän usein. Suosituksen mukaan hevostiloilla ulkotarhat tulee sijoittaa niin, että ne eivät sijaitse m lähempänä purosta, ojasta tai muusta vesistöstä tapauksesta riippuen Turkiseläintuotanto Pohjavesialueille ei perusteta uusia turkistiloja.

7 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla 1.4 Metsätalous Metsälaki (1996/1093) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia. Toimintaa pohjavesialueilla ohjeistetaan muun muassa Metsätalouden ympäristöoppaassa (Metsähallitus 2004) sekä Hyvän metsänhoidon suosituksissa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2006). Lainsäädännöstä sovelletaan pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoja. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä eivätkä metsätalouden toimenpiteet saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta. Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi pohjavesialueille jätetään metriä leveä käsittelemätön (perkaamaton) reunavyöhyke. Pohjavesialueilla ei kuloteta. Myös raskasta maanmuokkausta tulee välttää. Mikäli muokkaus on välttämätöntä, paras menetelmä on vain kivennäismaan pintaa paljastava kevyt laikutus. Pohjavesialueilla ei tehdä puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Mahdollisia ovat vain erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeelliset lannoitukset. Pohjavesialueen läheisyydessä lannoitteiden levityksessä jätetään vähintään 50 metrin lannoittamaton suojavyöhyke lannoitettavan alueen ja pohjavesialueen rajan väliin. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Suurin osa Suomen yksityismetsistä on ryhmäsertifioitu FFCS-järjestelmällä. Suomalainen sertifikaatti hyväksyttiin vuonna 2000 mukaan kansainväliseen PEFC- järjestelmään (Programme for the Endorsement of Forest Certification). PEFC-sertifioinnissa vaatimukset metsien hoidolle asetetaan kansallisesti. Toinen käytössä oleva sertifiointijärjestelmiä on Hyvän metsänhoidon neuvoston FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council), jonka Suomen kansallinen standardi on akkreditoitu vuonna Lisätietoa sertifioinnista löytyy muun muassa Suomen metsäsertifiointi ry:n verkkosivuilta ja Suomen FSC-yhdistyksen sivuilta Metsäsertifiointiin kuuluvilla alueilla tulee noudattaa kaikkia sertifioinnin asettamia vaatimuksia: Vedenhankintaa varten tärkeillä ja soveltuvilla pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Kantoja ei korjata vedenhankintaa varten tärkeiltä pohjavesialueilta. 1.5 Teollisuus ja yritystoiminta Keinoina teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavedensuojelussa ovat maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat useiden teollisten toimintojen ollessa ympäristölupavelvollisia ainakin sijoittuessaan pohjavesialueelle (YSA 1 ). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia. Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle.

8 Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jo sijaitsevan teollisuus- ja yritystoiminnan osalta on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Haitallisten kemikaalien ja jätteiden varastointi on pääsääntöisesti kielletty. Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristölupamenettelyn. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa paloviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, piha-alueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusrakennuksia koskevat kaikki rakentamiseen, jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyvät ohjeet. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. 1.6 Muuntajat Pohjaveden muodostumisalueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa muuntamot tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi verkostoinvestointien yhteydessä. 1.7 Maa-ainesten otto Uusia maa-ainesten ottamislupia ei tule myöntää suunnitelman pohjavesialueille, sillä pohjavedenpinnan yläpuolella ei pääsääntöisesti ole hyödynnettävissä olevia maakerrospaksuuksia. Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristövalvontaan aina, kun suunnitellaan ottoa pohjavesialueilla. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä sijaitsevat vanhat ottamisalueet tulee kunnostaa mahdollisuuksien mukaan. Kunnostusmahdollisuuksia on tarkasteltu alustavassa kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelmassa luvussa 8. Ohjeita maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja jälkihoitoon löytyy ympäristöhallinnon ohjeesta; Maa-ainesten kestävä käyttö (1/2009). (Myös 1.8 Tienpito, liikenne ja junaradat Uudet liikenneväylät ja -alueet tulee sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uusia teitä tai raideliikennettä tulee sijoittaa pohjavesialueille vain poikkeustapauksessa. Jos pohjavesialueelle rakennetaan teitä, toteutetaan pohjavesisuojaukset tai siirrytään mahdollisesti ympäristölle haitattomampien vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntaaineiden käyttöön. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille. Lisäksi korjataan huonosti toimivia suojauksia. Pohjavesialueilla ei tule käyttää vesakkomyrkkyjä. Rikkakasveja torjutaan mekaanisesti. Tiesuolan määrää tulee pyrkiä vähentämään liikenneturvallisuutta vaarantamatta käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä kuten hiekkaa tai kaliumformiaattia suolauksen sijaan aina kuin mahdollista. Natriumkloridi tulee levittää valmiina liuoksena käytettävien määrien minimoimiseksi. Pohjavesialueelle ei tule perustaa uusia pysähdyspaikkoja tai raskaanliikenteen parkkialueita.

9 Liite 3 Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Lohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollista tarkentaa lannoitustapoja peltolohkoilla. Se edellyttää lietelannan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena ja riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan (esim. kunnan teknisen- tai ympäristöpuolen edustaja tai konsultti) on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Suunniteltaessa tutkimuksia alueelle kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen pohjavesiryhmään, jolloin tutkimukset voidaan kohdistaa tärkeimmille alueille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on myös useita pohjavesialueita, joilla on paineellista pohjavettä. Tällöin on erityisen tärkeää, että tutkimuspisteet valitaan tarkkaan. ELY-keskus antaa viljelijälle lausunnon lannoitustavoista riittävien selvitysten perusteella. Lausunnossa huomioidaan peltolohkon sijoittuminen pohjavesialueella, pohjavesialueen ominaisuudet, maalajit kuten mahdollisten tiiviiden kerrosten paksuudet, veden virtaussuunnat, kaivojen ja vedenottamoiden etäisyydet, maaston korkeussuhteet, levitettävä lantalaji ja levitysmäärä sekä levityksen toistuvuus.

10 Sa = savi Si = siltti Hs = hiesu Ht = hieta Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Mr = moreeni ka = kallio h = hieno kk = keskikarkea k = karkea W = vesipinta kiil. = tanko kiilautunut = ei kairattu syvempään e.p.s. = ei päästy syvempään SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDÅSEN Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT ,2 hsi/sa 1,9 Sa 2,2 hsi 5,1 Sa/hSi 5,8 hsimr 7,9 hsi 11,4 hsi 11,9 hsimr/ W= ei tietoa PT ,8 hsi/sa 1,6 hsi 2,4 Sa 4,0 Sa/hSi 5,5 hsi 8,8 hsi/sa 9,8 hsi / W= ei saatu PT ,6 hsi/sa 1,3 hsi 4,7 Sa 5,8 hsi 7,6 Sa/hSi 10,0 hsi / W=ei saatu PT ,7 hsi/sa 1,2 hsi 3,3 Sa 5,1 hsi 6,8 hsi/sa 9,8 hsimr / W= ei saatu PT ,7 Sa 1,9 hsi/sa 2,7 hsimr 5,0 hsi/sa 7,5 hsi 8,3 hsi/sa 9,2 hsimr / W=ei saatu Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet ja Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 226 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,0 khk 10,3 hsr 12,0 hhk 16,5 ksi + / kiil. W= 2,0m PT 227 1,0 hhk 2,2 khk 5,5 kksr 10,5 kksr + ki 13,0 hhk 16,8 ksi / PT 228 Hiekkakuopan pohja 1,5 hhk 3,2 ksi 10,5 kksr 18,0 kksr + ki / kiil. W= 1,05m PT 229 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,5 khk 5,5 hhk 8,8 khk 13,0 ksi + ki / ka W= 1,15m PT 230 1,0 hhk 2,3 khk 5,8 ksi 8,4 hhk / ki tai ka W= arvio 3,5m PT 231 Hiekkakuopan pohja 1,0 khk 7,5 hsr 9,0 kksr + ki/ ka W= 0,7m PT 232 5,8 ksi 9,5 hhk 13,5 ksi 16,0 kksi + ki / W= 3,3m PT 233 0,5 hhk 2,7 kkhk 6,8 hsi 8,5 hhk 9,6 kkhk 11,0 ksi / ki tai ka W=2,85m W= 0,4m

11 PT 234 0,6 hhk 1,5 khk 3,5 kkhk 5,0 hsi 12,5 hhk 13,8 ksi / ka W= 2,5m PT 235 1,5 kkhk 5,5 hsr 6,8 ksi 8,0 hhk 9,0 kkhk 11,0 ksi 13,0 hhk 14,6 ksi + ki / ka PT 236 2,0 khk 5,5 hsr 8,0 ksi 12,8 kkhk 13,9 ksi + ki / ka W= 2,45m PT 239 1,2 hhk 3,6 hsi 5,0 hhk 6,0 khk 9,8 kksr (khk) / PT 246 1,5 hhk 3,0 ksi 4,8 khk 7,0 kksr / W= 3,25m PT 249 2,8 ksi 5,5 hhk 8,0 kkhk / W= 2,5m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 2 1,0 Hk 8,5 khk 15,0 Sr 16,5 Sr + Ki 18,5 Sr 24,5 Sr + Ki / PT 3 1,5 Hk 4,0 Hs + vesi / PT 9 1,0 hhk 2,5 Hs 8,5 Hk/hHk 14,5 Sr (khk yläosa) / PT 10 7,0 hhk 10,0 khk 12,7 Sr /e.p.s. PT 11 2,0 hhk 10,0 Hs / e.p.s. PT 12 8,0 Sr 8,5 hhk / e.p.s. Toinen reikä (12) 9,0 Sr / e.p.s. PT 13 1,5 hhk 4,0 Hk 8,5 Sr 10,0 khk 15,0 Sr 17,5 Sr + Ki PT 20 3,0 hhk 12,0 Hk 17,0 khk 18,5 Mr / PT 21 7,0 Sr 11,5 Sr karkea 12,5 Sr + Ki 17,0 Sr karkea

12 SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDNÄSET Grundvattenutredning för södra Sandnäset grundvattenområde Pedersöre Västra Finlands miljöcentral. PT 321 3,5 hthk 4,5 Hk 7,2 Ht 8,0 hthk / PT 322 1,0 Hk 3,5 khk 5,0 Hk 6,0 hthk 8,5 sihk 11,5 siht / PT 323 3,5 hht 4,0 hthk 5,0 siht 7,0 sihk 9,2 siht 11,0 HtMr / PT 324 0,6 Tv 7,0 sisa 8,0 sihkmr / kiil. PT 325 4,0 Hk 4,8 Ht 7,0 Hk 8,0 sihkmr / kiil. PT 326 2,5 sisa 4,5 Hk 6,5 sihk 8,0 sihkmr / PT 327 2,8 hthk / ka PT 328 2,5 hthk 6,0 Ht / ka PT 329 3,0 hthk 6,5 Ht 8,0 Ht / PT 330 3,0 Hk 10,0 khk / Sr 13,0 Hk 16,5 khk / Sr 17,0 Mr / Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet ja Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 207 0,8 hhk 3,5 kkhk 5,5 hhk 8,0 kkhk 9,3 ksi / ka W= 1,6 m PT 208 1,1 kkhk 3,8 khk 7,0 kkhk 8,2 hhk 12,0 khk 13,3 hhk 14,4 ksi / ki tai ka W= 1,3 m PT 209 1,8 khk 2,5 hsr 8,8 khk 10,5 hhk 10,8 ksi / ki tai ka W= 1,55 m PT 210 0,8 hhk 1,1 ksi 5,5 kkhk 10,3 hhk+ki / kiil. W= 1,5 m PT 211 Hiekkakuopan pohja 1,0 hhk 5,8 kkhk 7,3 ksi+ki / ki tai ka W= 0,8 m PT 212 0,5 hhk 2,8 kkhk 5,8 ksi 6,5 hhk + ki / ka W= 1,25 m PT 213 1,0 hhk 3,5 kkhk 6,5 hhk 8,5 hsr 10,2 ksi + ki / ka W= arvio 2,0 m PT 214 1,0 hhk 4,0 kkhk 5,5 khk 10,3 hsr ki / ka W= 1,1 m PT 215 1,0 hhk 2,5 khk 5,0 kksr 8,5 hsr / ka W= 1,15 m PT 216 1,2 hhk 2,8 kkhk 5,0 kksr 6,8 hsr 8,0 hhk 9,9 ksi / ka W= 2,0 m PT 218 0,8 hhk 3,0 khk 4,3 kkhk 5,8 hhk / ka W= 2,2 m PT 219 0,7 hhk 2,5 khk 8,8 hsr 10,5 khk 12,3 hhk 7 ka W= arvio 3,0 m PT 220 0,6 hhk 1,2 khk 5,7 kkhk 6,5 khk 11,3 hhk 12,0 khk + ki 14,1 hhk + ki / ki tai ka W= 2,9 m PT 221 0,5 hhk 1,0 khk 6,5 kkhk 8,8 hsr 16,0 kkhk / W= 2,45 m PT 222 0,6 hhk 2,5 ksi 8,0 khk 10,5 kkhk 13,6 hhk W= 1,10 m PT 223 1,5 hhk 6,5 khk 8,5 kkhk 12,8 hhk 14,3 khk + ki / ka W= 1,0 m

13 PT 224 0,6 khk 10,5 kksr 12,3 hhk 14,0 hsr + ki 16,0 khk + ki / kiil. W= 1,2 m PT 225 Hiekkakuopan pohja 4,1 hhk / ka PT 237 Hiekkakuopan pohja 7,5 kkhk 10,5 hhk 11,5 ksi ki / kiil. W= 0,4 m PT 238 3,0 ksi 5,3 kksr 6,0 kkhk 7,7 hsr 9,5 khk 14,7 ksi + ki / kiil. W=0,45 m PT 241 Hiekkakuoppa 1,5 hht 2,3 hsi 5,0 ksi / PT 242 Hiekkakuoppa 1,5 kkhk 3,0 khk 4,8 kksr / W= 1,28 m PT 243 Hiekkakuoppa 1,2 hhk 4,5 khk / PT 244 3,0 hhk 5,8 ksi 7,5 hhk 9,0 ksi / PT 255 2,0 hhk 3,0 kkhk 5,0 khk 7,5 kksr / W= 3,5 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 4 1,0 Hk 2,5 Hs+vesi / PT 6 4,0 hhk 5,5 Hk 10,5 khk 11,3 khk+ki PT 22 8,5 Hk 16,0 khk 16,3 Mr PT 23 1,0 Hk 7,0 khk 11,5 Sr/kHk 12,0 Mr PT 26 7,0 hhk/hk 10,0 Hs/hHk / PT 27 4,0 Hk 7,0 hhk / PT 27a 2,5 hhk 13,0 Sr PT 108 1,7 Hs 5,0 hhk 5,6 Hk / PT 109 1,0 Hk 2,25 khk 3,8 Sr / PT 110 1,2 Hk 1,6 khk 1,95 Sr 4,45 Hk / PT 111 2,7 Hk / PT 112 3,55 Hk 4,2 khk 4,75 Sr / PT 113 1,35 Hk 2,15 Sr 3,7 khk 4,4 Hk / PT 25 3,0 Hk 10,0 khk/sr 13,0 Hk 16,5 khk/sr 17,0 Mr 7

14 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN B Östermossbackenin pohjavesiselvitys, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus PT 35 (Sorakuoppa) 0,5 hhk 0,8 kkhk 1,2 kksr 2,5 ksr 3,0 Sr + ki 4,3 HkMr + ki / kiil. PT 42 (Sorakuoppa) 0,7 kksr 2,2 khk 2,4 kksi + ki 2,7 ksi + ki / ka W= 0,65 PT 47 (Sorakuoppa) 1,2 kkhk 1,6 khk 3,7 Sr + ki 6,2 ksr 7,3 hsr 10,2 kksr + ki / kiil. 7,5 khk + ki / ki tai ka W= 1,70 m PT 53 0,7 kkhk 4,0 kksi + ki 5,5 ksi + ki / kiil. W=0,90 m PT 36 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,4 ksr / ki tai ka W= 0,85 m PT 37 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,5 ksr 2,3 khk + ki / ka PT 38 (Sorakuoppa) 0,3 khk 2,2 ksr 4,2 ksr + ki / ki tai ka PT 39 (Sorakuoppa) 0,7 hhk 1,2 kksr 2,7 ksr 3,8 kksi + ki 4,5 ksi + ki / kiil. W= 1,05 PT 40 (Sorakuoppa) 0,6 hhk 1,1 kksr 1,6 ksi + ki / ki tai ka PT 41 (Sorakuoppa) 0,6 khk 1,5 ksr + ki 2,0 Si + ki 2,6 HkMr + ki / kiil. W= 0,65 m PT 43 (Sorakuoppa) 0,4 TV 0,7 khk 1,8 kksr 5,9 Sr + ki 6,3 khk + ki / ka W= 0,70 m PT 44 (Sorakuoppa) 0,2 Tv 0,7 khk 2,6 ksr 5,9 Sr + ki 6,3 kksr / kiil. W= 0,80 m PT 45 (Sorakuoppa) 0,5 kkhk 1,0 khk 2,7 kksr 4,7 kksi + ki 5,3 kksi + ki / ka W= 1,00 PT 46 (Sorakuoppa) 1,2 khk 2,0 hsr 5,7 Sr + ki 5,9 khk + ki / ki tai ka W= 1,50 m PT 48 (Sorakuoppa) 2,6 ksr 3,4 ksi + ki 4,0 kkhk 5,2 ksr + ki 6,0 kkhk + ki 7,2 kksr + ki 7,6 khk + ki / kiil. W= 1,55 m PT 49 1,8 hhk 2,6 khk 3,8 kksr 5,6 khk 7,8 hsr 9,0 kkhk 10,88 ksi + ki / ka W= 3,80 m PT 50 1,5 khk 2,6 ksr 6,0 ksr + ki / kiil. W= 1,60 m PT 51 1,1 kkhk 3,4 ksi 4,6 hhk 5,7 kkhk 6,7 kksi / ka W= 1,45 m PT 52 0,6 khk + ki 1,8 kksr + ki 6,7 ksr + ki 7,3 kksr + ki PT 54 1,8 khk 2,7 HkMr + ki 6,3 kkhk 7,0 Hk + ki / kiil. PT 55 0,6 kkhk 1,8 khk + ki 2,2 khk 4,7 kkhk 7,0 kksr + ki 8,2 kksr + ki / ki tai ka W= 2,00 m PT 56 0,7 kkhk 1,5 khk + ki 3,4 ksi + ki / ka W=2,30 m PT 57 (Sorakuoppa) 0,6 kkhk 1,5 kksi 3,8 khk + ki 4,7 kksi + ki / kiil. W= 3,00 m PT 58 1,5 kkhk 2,6 khk 4,3 Sa 5,5 kksi 6,8 hhk 7,3 kksi + ki / ka W=4,50 m PT 59 2,8 khk + ki / kiil. (useita kairauksia) W=2,20 m

15 Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 89 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 90 4,5 Sr + ki 5,0 Mr e.p.s. PT 91 3,0 Sr +ki e.p.s. PT 92 4,0 Sr 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 93 6,0 Sr + ki hienoa mukana e.p.s. PT 94 3,0 Hk + ki 5,0 hhk + ki e.p.s. PT 95 3,5 Mr e.p.s. SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN A Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 96 2,5 Mr e.p.s. PT 97 3,0 hhk + ki e.p.s. PT 98 1,5 Ki e.p.s.

16 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA HEDET Grundvattenutredning för Hedet grundvattenområde, Pedersöre. Västra Finlands miljöcentral 2001 Hedetin pohjavesialueen pohjavesiselvity, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001 PT 331 0,5 hhk 1,8 kkhk 2,9 khk 3,7 hhk 4,5 kkhk 6,7 hhk 9,5 ksi 10,5 ksi + ki/kiil. W= 1,85 m PT 332 0,5 hhk 1,8 ksi 2,6 kkhk 9,5 ksi 11,6 ksi + ki/kiil. W= 2,00 m PT 333 1,0 hhk 1,6 kkhk 3,2 khk 4,3 kksi 6,0 ksi 7,2 ksi + ki/kiil. PT 334 0,6 hhk 2,1 ksi 5,0 kkhk 5,7 hhk 7,0 kksi/kiil. W= 2,50 m PT335 0,9hHk 1,8 kkhk 2,7 Sa 6,0 hsi 13,5 kksi 18,3 hsi W=1,80 m PT 336 1,6 hhk 2,0 kkhk 3,0 hhk 13,5 hsi W= 2,20 m PT 337 1,0 kksi 7,5 hsi W= 2,30 m PT 338 0,5 kksi 2,1 kkhk 3,0 hhk 4,5 ksi 6,8 kksi 13,0 hsi W= 0,95 m PT 339 0,9 hsi 1,8 hhk 2,4 Sa 6,5 hhk 8,8 kksi 13,8 hsi W= 1,00 m PT 340 0,8 hsi 1,2 Sa 1,9 kkhk 12,2 hsi W= 1,10 m PT 341 0,5 hsi 1,0 kksi 1,8 kkhk 2,3 kksi 3,9 ksi 8,8 hhk 11,5 ksi W=1,05 m PT 342 0,6 hsi 1,1 kksi 1,9 kkhk 4,3 kksi 9,0 hhk 13,0 ksi W=1,10 m PT 343 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,5 kkhk 2,6 khk 3,7 hsi 5,5 ksr 7,0 hsr 10,0 kkhk 12,5 hhk W= 1,35 m PT 344 2,0 hhk 4,5 kksi 5,3 hsi 10,5 hhk 12,0 hsi W= arvio 3,20 m PT 345 0,6 hhk 2,0 kkhk 2,6 khk 3,3 ksi 3,8 khk 5,6 hsi 7,2 hsr 7,6 kkhk 10,5 ksi W= 2,00 m PT 346 0,5 hhk 2,4 khk 7,0 ksr W= 2,70 m PT 347 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta. 7,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 348 4,0 hhk 5,5 kkhk 7,8 hhk W=1,10 m PT 349 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,2 ksi 4,0 kkhk W= 1,00 PT 350 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta 3,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 351 1,8 kksi 2,7 hhk 4,8 kkhk 7,0 hsr 10,5 hhk W= 2,20 m

17 SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÅVIST Skyddsplan för grunvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad. Österbottens vatten och miljö rf Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2012 P ,2 Täytemaata 1,5 kkhk 5,3 kikkhk / kiil. tai ka W= arvio 3,00m P ,6 ksi 4,5 hhk 5,2 kkhk 6,3 kikksi / kiil. W= arvio 2,30m P ,0 kksi 1,6 hhk 2,7 kkhk 3,4 khk 4,0 kkhk 4,6 kksi 5,8 hsi 6,2 kihsi / ka W= arvio 2,50m P ,9 kkhk 1,3 Sa/hSi 3,7 Si 4,0 Sa/hSi 4,4 kihsimr / kiil. tai ka W= ei saanut P ,7 Sa / hsi 2,2 hsi 3,1 Sa/hSi / ka P ,6 hhk 3,8 hsi 5,5 hsimr + ki/ka W= ei saanut P ,7 hhk 0,9 kksi 2,8 hsi 3,5 hsi/sa 5,2 hsi 5,9 hsimr + ki /kiil. tai ka W= ei saanut P ,6 kikkhk 3,3 khk 3,6 kkhk 4,0 kihkmr 4,3 kikhk / ki tai ka W= arvio 2,90m P ,0 hhk + ki 2,2 kkhk 2,7 kksi 3,4 SiMr + ki / W= ei saanut P ,6 hsi/sa 4,6 hhk 6,7 hsi 10,7 hsimr 11,8 hsi/sa / ka P.733 1,2 hhk/hsi 1,6 Sa/hSi 2,5 hsi 3,3 hsi/sa 5,5 hhk 5,8 hsimr 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,20m P ,7 hsi 1,3 hhk 2,6 khk 3,0 kkhk 4,1 kksi 6,5 hsimr 7,9 kisimr / ka W= 2,00m P ,9 kkhk 1,7 khk 2,0 kkhk 3,2 khk 3,5 KkSi 3,7 hsi 7,5 hsimr / ka W= 1,50m P ,5 hsi + ki 1,2 Sa 2,1 hsi 3,3 hhk / Sa 3,5 kksi + ki 3,8 kisi / ka P ,8 hhk 1,5 kksi 2,3 hhk 2,8 kkhk 3,7 khk 4,0 kkhk 4,8 kksi 5,1 hsi 5,3 hsimr / ka W= arvio 1,80m P ,2 hsi 1,7 kksi 3,5 hsimr + ki 4,5 kksi / hsi 6,7 hsimr 6,9 hsimr + ki/ka W= arvio 2,00m P ,6 Sa/hSi 2,6 hsi 3,8 kksi 4,7 hsimr 5,6 hsi/sa 9,2 kihsimr / ka W= arvio 2,20m P ,8 kkhk 1,2 hhk 1,5 kkhk 3,0 khk 3,4 hhk 3,8 hsimr + ki / ka W= ei saanut W= arvio 2,50m W= arvio 1,80m W= ei saanut P ,7 Sa/hSi 1,5 hsi 3,3 khk 4,5 kkhk 5,8 hhk 7,0 hsi + ki 7,6 kihsimr /ka P ,0 hhk 1,3 hsi 1,8 Sa 2,5 kisimr / ka W= ei saanut P ,7 hhk 1,5 hsi/sa 2,0 hsi 2,3 kihkmr / ka w= ei saanut W= arvio 2,70m

18 P ,4 Täytemaa 1,1 Hk + ki 1,6 hsi 2,0 kkhk 3,5 khk 3,8 kksi + ki 4,7 kisimr 6,0 kksi + ki 10,0 ki hsimr / ka W= arvio 1,80m P ,9 hsi 1,7 kkhk + ki 3,8 khk 4,2 kkhk 6,2 khk + ki 6,6,kkSi / ki tai ka W= 1,40m P ,0 hsi 1,5 kksi 2,0 kkhk 3,8 khk 5,0 kksi 6,5 kkhk 7,0 kksi 7,7 kisimr / kiil. W= 2,80m P ,6 Tv 1,3 hsi 1,8 kksi 4,6 hsimr 5,3 kisimr / ka W= ei saanut p ,7 hhk 1,8 hsimr + ki 5,2 hsimr 5,8 ki hsimr / kiil. w= ei saanut P ,0 Hk (täytemaata) 1,9 Sa (täytemaata) 2,5 hhk 3,3 khk 4,1 kikhk 5,0 kkhk 6,8 kihhk 9,0 kkhk + isoja lohkareita / (tanko vääntynyt) W=2,60m P ,7 hhk 1,7 hsi 2,3 kkhk 4,4 hhk 5,2 kksi 7,8 hsimr 8,3 hsi +ki/ka W= ei saanut P ,6 hsi 1,8 Sa 5,5 Sa/hSi 8,8 hsi 9,7 hsimr +ki/ kiil. W= ei saanut P ,8 hhk 1,6 kkhk + ki 2,2 khk 4,6 kksr 5,9 kihk 7,0 ki Sr 7,5 kihkmr / kiil. W= arvio 3,00m P ,5 hhk 1,2 kkhk 2,3 khk 4,5 ksr 5,0 kksi 6,0 khk 6,7 kksi 7,7 kkhk + ki 9,3 khk + ki 9,8 kihkmr / ka W= arvio 3,00m P.758 0,6 Tv 2,5 hhk 3,6 kkhk 4,8 kksi 6,7 hsi + ki 8,3 kisimr / kiil. (tanko vääntynyt) W= ei saanut P ,6 Tv 1,5 hhk 2,1 kkhk 3,0 ksi 3,8 hsi 4,5 hhk 5,2,kkSi 6,4 hsimr + ki / ka W= ei saanut P ,6 hhk 1,4 kkhk 2,5 hhk 4,4 khk 5,0 hhk 5,8 kksi 6,4 hsimr + ki / ka W= arvio 2,20m P ,0 hsi 1,8 hhk 2,7 kkhk 5,5 khk 6,1 kksi / ka W= 2,40m P ,6 hsi 1,2 hhk 1,8 kikhk 2,3 kkhk 3,6 ksr 4,4 khk 5,6 kksi 6,5 khk 7,0 kksi 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,30m P ,7 hhk 1,5 kkhk 2,7 kikhk 5,6 khk 6,2 kihkmr 7,2 ksr + ki 7,6 kisimr / ka (tanko väärä) W= arvio 2,60 P ,7 hhk 1,8 kkhk 3,0 ksr 3,8 kihkmr / tanko poikki W= ei otettu PT 765 0,4 kkhk 0,7 kksi 1,3 kkhk 1,8 kksi 2,5 kkhk 4,3 khk 5,5 kksi 6,2 kkhk 7,7 kksi 8,4 kisimr / ka W= arvio 2,50m P ,5 kkhk 1,1 hsi 2,6 kksi 3,4 kkhk 4,7 kksi 5,6 hsi+ki 7,3 kkhk 8,0 kksi 9,4 hsimr + ki / ka W=arvio 2,40m P ,8 kkhk 1,2 kksi 2,8 hhk 3,6 kksi 7,7 kksimr 8,7 kisimr / ka W= arvio 2,40m

19 P ,6 hsi 2,2 Sa/hSi 2,5 kksi 2,8 hhk 3,3 kkhk 5,8 kksimr 7,2 hsimr + ki / kiil. P ,6 kkhk 1,8 Sa/hSi 2,3 hsi 3,0 hhk 4,8 kksimr 5,7 hsimr + ki 6,4 kisimr / ka W= ei saanut W= ei saanut Marken-Åvist pohjavesiselvitys 2011, pohjavesialueet ja , Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus PT 510 0,4 hhk 1,0 kkhk 4,5 khk 5,3 kksr 5,6 khk/eks W = 2,6 m PT 511 0,3 Tv 1,0 hhk 1,6 khk 2,2 kksi 4,8 kksr 5,6 khk 6,2 kksi+ki/ka W = 2,0 m PT 512 1,0 hhk 2,7 hsi 3,6 kkhk 4,4 ksi 4,7 kksi+ki/ka W = arvio 1,8 m PT 513 2,2 hhk 3,4 hsi 4,6 hhk 7,0 kkhk 7,3 ksi/ka W = 2,9 m PT 514 1,1 kksi 1,5 ksi 4,0 hsi 4,5 kihsi/kiil W = ei saatu PT 526 0,9 Tv 2,5 kksi 3,8 hsi 5,6 hsi/sa 5,8 kihsi/ka W = 2,2 m PT 527 1,1 Tv 2,5 kksi 4,3 hsi 4,6 kihsi/ka W = 2,3 m PT528 0,7 Tv 3,3 hsi 3,8 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka PT529 0,6 Tv 1,9 kksi 2,5 hsi 3,2 hhk 4,5 hsi 5,3 kksi 6,4 hsi/sa/ka PT530 2,2 hhk 3,0 kkhk 4,1 khk 5,2 khk 5,6 kiksi W = arvio 2,5 m PT 531 1,1 hsi 3,5 hhk 5,4 kikksi/ka PT 538 0,9 Tv 2,5 hsi 3,3 kksi 6,7 hsi+ki/kiil PT 539 2,2 kkhk 3,1 hsi 4,2 hhk 7,0 kkhk 8,5 kihk/kiil W = 2,5 m PT 540 0,8 hsi 1,5 khk 6,7 kkhk 7,0 kksi 7,3 kksi+ki/ka W = 1,6 m PT 541 0,8 hhk 2,2 khk 3,0 ksi 5,0 kkhk 6,2 ksi 7,1 kksi/ka W = 1,7 m PT 542 0,9 hhk 2,4 khk 3,6 kkhk 5,1 kksi 7,5 hsi+ki 9,2 hsi+ki/ka W = 2,0 m PT 543 0,6 hhk 2,2 khk 3,5 kksr 4,4 kkhk 5,3 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 2,3 m PT 544 0,6 hhk 1,3 khk 2,7 kksr 3,5 kkhk 4,6 kksi 5,0 hsi 8,8 hsi+ki 10,2 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT 545 0,8 hhk 5,5 khk 6,3 kkhk 7,7 ksi 9,5 kksi/ka W = arvio 3,0 m PT 546 0,8 hhk 2,8 ksr 3,5 kkhk 8,8 ksi 10,4 kksi+ki/kiil W = 2,2 m PT 547 1,5 hhk 3,3 kkhk 5,0 hhk 6,3 kksi+ki 8,7 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu

20 PT548 1,1 Tv 4,8 hhk 7,3 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT549 1,1 hhk 2,3 khk 3,3 kkhk 5,8 kksi 6,6 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT550 1,3 hhk+ki 2,8 khk 3,6 kkhk 5,0 ksi 6,8 kksi 8,0 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT551 1,6 hsi+ki/ka PT552 2,4 hsi/ka PT553 1,1 hsi 2,5 kksi 2,8 hsi+ki/ka PT 554 1,2 hsi 3,5 hhk 5,3 hsi 6,1 hsi+ki/kiil PT 555 1,3 hsi 2,5 hhk 3,0 kkhk 3,6 kikkhk 4,6 khk 4,9 kkhk 5,8 kksi 6,5 hsi+ki/ka W = 2,6 m PT 556 0,6 Tv 1,5 kkhk 3,8 khk 4,1 kkhk 4,8 kksi/ka PT 557 0,7 Tv 1,3 kkhk 1,7 khk 3,3 kksr 4,2 kkhk 5,6 khk 6,3 kkhk 7,2 hsi 8,0 ksi 9,5 kksi+ki/ka W = 2,1 m PT 558 0,4 Tv 1,4 kkhk 2,5 khk 3,3 kksr 4,7 khk 5,6 ksi 6,8 kksi+ki/kiil W = 2,0 m PT 559 0,5 Tv 1,3 kkhk 2,8 khk 4,2 kksr 6,3 ksi 7,5 kksi/ka W = 2,1 m PT 560 0,3 Tv 1,2 kkhk 5,8 khk 6,3 hhk 7,2 hsi+ki 8,4 hsi+ki/kiil W = 2,2 m PT 561 0,6 hsi 1,2 kkhk 2,5 khk 3,2 kkhk 4,5 kksi 6,6 hhk 7,0 kihsi 8,1 kihk+ki tai ka W = 1,5 m PT 562 0,5 hsi 1,1 kkhk 1,5 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT 563 0,6 Tv 3,8 hsi/sa 4,2 kihsi+ki/ka W = ei saatu PT 564 0,2 Tv 1,8 Sa 2,7 ksi 3,4 kiksi+ki/ka W = ei saatu PT 565 0,2 Tv 1,0 hsi 1,3 hhk 3,6 hsi 4,2 kihsimr 5,6 kihkmr/ka W = ei saatu PT 566 0,2 Tv 1,1 Sa 1,6 kksi 4,7 hsi/sa 5,2 kihsi+ki/ka W = 1,0 m PT 567 1,1 hsi/sa 4,7 kikksi/ka W = 1,1 m PT 568 0,6 Tv 1,1 kksi 3,9 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT569 0,6 hsi 1,0 kksi 3,3 hhk 4,4 hsi+ki/ka PT 570 0,8 hhk 1,3 kksi 3,5 kkhk 4,8 ksi 5,3 hsi 6,5 hhk 7,2 hsi+ki 8,0 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 571 2,6 hhk 5,5 hsi 5,9 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 618 1,2 kkhk 2,6 khk 5,3 kksr 6,5 khk 7,3 kkhk 8,7 ksrmr+ki/ka W = 2,3 m PT 619 1,0 kkhk 1,8 hsi/sa 2,1 kksi 2,5 kkhk 6,4 ksr 7,0 kkhk 8,8 ksi+ki 9,0 kkhk+ki/ka W = 2,1 m PT 620 1,8 hhk 2,3 kkhk 3,7 khk 5,9 ksr 7,4 khk 7,8 ksi 8,5 kksimr+ki/ka W = 2,0 m PT621 2,3 hhk 3,7 kkhk 5,0 kksimr+ki/kiil W = 2,2 m W = 2,3 m W = 1,1 m

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilaki (587/2011); erityisesti luvanvaraiset

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilaki (587/2011); erityisesti luvanvaraiset

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Liite 1 Lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilain (264/1961) mukainen pohjaveden muuttamiskielto (1:18) Muut pohjaveden

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Lausunto aluehallintovirastolle eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta, Lohilahti 7:99, Riistavesi Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueellinen

Lisätiedot

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 5.5.2014 Jyväskylä Harri Liukkonen, Keski-Suomen ELY-keskus Milloin tarvitaan Ympäristön pilaantumisen vaaraa

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 (8) KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista

Lisätiedot

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.3.2009 37 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 TAVOITE...2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...2 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...3

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2010 sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA Asiakirjatyyppi Pohjavedensuojelusuunnitelma Päivämäärä 3.11.2015 PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä 3.11.2015

Lisätiedot

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin RUOVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Kirkkokangas. Rauhaniemi. Liite 1. Kirkkoharjun ja Rauhaniemen pohjavesialueiden sijaintikartta. 1:100 000, EL.

Kirkkokangas. Rauhaniemi. Liite 1. Kirkkoharjun ja Rauhaniemen pohjavesialueiden sijaintikartta. 1:100 000, EL. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 SYKE, ELY-keskukset Liite 1. Kirkkoharjun ja Rauhaniemen pohjavesialueiden sijaintikartta. 1:100 000, EL. Pohjavesialueen raja 0 Varsinaisen muodostumisalueen raja 5

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

04. SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ

04. SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta 04. Lu14 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 PALTAMO LAUSUNTOPYYNTÖ 3.3.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ Sotkamon kunnan

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot