Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vedenhankintaratkaisut ja kaivot"

Arto Kahma
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki

2 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo Seppo Leinonen

3 Vesihuoltolaitoksen verkostovesi Yli 90 % suomalaisista on yhteisen vedenjakelun piirissä Vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä noin 65 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Yleisesti laitosten jakaman talousveden laatu on hyvä Veden laatua seurataan vesihuoltolaitoksen toimesta sekä vedenottamolta lähtevästä vedestä että verkostovedestä Vesihuoltolaitosten veden laatuvaatimuksia ja niiden valvontaa koskee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000

4 Oma kaivo tai pienet vesiosuuskunnat Noin puoli miljoonaa suomalaista saa päivittäisen talousvetensä omasta tai naapurin kanssa yhteisestä kaivosta (+ yli puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa) Kaivoveden laatuun vaikuttavat alueen maa- ja kallioperä ihmisen toiminta kaivon rakenteet Kaivoveden laatuvaatimuksista on säädetty STM:n asetuksella 401/2001

Yksittäisten talousvesikaivojen valvonta Terveydensuojeluviranomainen voi antaa talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen

5 Yksittäisten talousvesikaivojen valvonta Terveydensuojeluviranomainen voi antaa talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi Terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kaivon veden tutkittavaksi, jos on syytä epäillä veden aiheuttavan terveyshaittaa Jos talousvesi ei täytä uusintatuloksillakaan varmistettuna laatuvaatimuksia tai laatusuosituksia, tulee terveydensuojeluviranomaisen tiedottaa veden käyttäjiä ylityksistä ja talousveden mahdollisesti aiheuttamista terveyshaitoista Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.60

6 Kaivotyyppejä ja kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä Rengaskaivoja on noin 70 % kiinteistöjen kaivoista Porakaivoja noin 20 % Loput noin 10 % kivikehäkaivoja tai lähdekaivoja Yksittäistalouksilla harvoin siiviläputkikaivoja Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.109

7 Rengaskaivo Matalia, yli puolet alle 5 m syviä Rakennettu yleensä moreeniin, jolloin vettä saadaan muutama m 3 /d Hiekka- ja soramaahan rakennetusta kaivosta voidaan saada vettä kymmeniä m 3 /d Sanna Vienonen

Porakaivo Keskimääräinen syvyys 60-70 m,

8 Porakaivo Keskimääräinen syvyys m, syvimmät jopa yli 100 m Saaristossa matalampia, alle 30 m Kaivosta saatava vesimäärä vaihtelee suuresti 1 30 m 3 /d Sanna Vienonen

9 Kaivon veden laatuun vaikuttavia tekijöitä (maa- ja kallioperän vaikutus) Rauta ja mangaani Fluoridi Arseeni Radon (uraani)

10 Kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä (ihmisen toiminta) Nitraatti, nitriitti, ammonium Bakteerit Kloridi (myös meren läheisyys voi vaikuttaa) Liuottimet Torjunta-aineet (kasvinsuojeluaineet) Raskasmetallit Puunkäsittelyaineet, kloorifenolit Öljytuotteet, bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME)

11 Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.88-89

12 Kaivoveden laatuun vaikuttavia tekijöitä (kaivon rakenteet) Pääasialliset laatuongelmat johtuvat pintavesien pääsystä kaivoon Kaivon rakenteiden osalta pintavesien pääsy estyy huolehtimalla: Tiiviit ja kestävät kansirakenteet + tuuletusputki Kaivorakenteet ulottuvat riittävästi maanpinnan yläpuolelle + kunnollinen tiivistetty penkere (estävät sade- ja valumavesien pääsyn kaivoon) Kaivon renkaiden liitokset ja läpiviennit tiivistetty huolella Riittävä routaeristys Rengaskaivon pohjalla puhdas suodatinsora

13 Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.110

14 Kaivojen mallipiirrokset Muistilistaa hyvistä kaivojen rakentamistavoista löytyy ympäristöhallinnon kaivo-sivulta. > Kaivon rakentaminen > Kaivon mallipiirrokset ja ohjeet Mallipiirrokset eivät ole yksinään riittävä vesihuollon suunnitelma, vaan pätevän suunnittelijan on laadittava kiinteistölle aina kiinteistöön sidottu yksityiskohtainen suunnitelma

15 Tietoa pohjaveden laadusta Kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset Naapurien teettämät vesitutkimukset Internet Geologian tutkimuskeskus, esim. Suomen ympäristökeskus, esim. JA Säteilyturvakeskus, esim. > Säteily ympäristössä > Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet

16 Kaivoveden tutkiminen Kaivon rakentamisen ja kunnostuksen jälkeen Sen jälkeen 3-6 vuoden välein ja tarvittaessa jos haisee, maistuu tai näyttää poikkeavalta. Lapsi, kiinteistön myynti, jv-järjestelmän saneeraus. Lähimmän laboratorion löytää Eviran ylläpitämältä listalta: > Kaivoveden tutkiminen) Laboratoriosta saa ohjeet ja välineet. Tiettyihin näytteisiin käyvät myös omat pullot, kunhan ne desinfioidaan ohjeiden mukaan huolella. Suojahanskat hyvä olla kädessä varsinkin, jos otetaan bakteerinäytettä. Laboratorioon otetaan joka tapauksessa yhteyttä ennen näytteen ottoa, jotta sovitaan siitä mitä tutkitaan ja mitä maksaa. Näyte on kuljetettava laboratorioon mielellään vuorokauden sisään. Kuljetus pimeässä ja viileässä. Tarkemmat ohjeet laboratoriosta. Lisätietoa tarvittaessa myös kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Laboratorioanalyysin tulokset voi syöttää Kaivoveden analyysitulkkiin, joka kertoo minkä laatuista vesi on ja mitä sille on tehtävissä: Maksaa noin euroa

Jätevesijärjestelmät ja kaivot Jätevesijärjestelmää ja/tai kaivoa rakennettaessa on otettava huomioon kaivon sijoituspaikka, jottei paras kaivon paikka ole juuri pohjaveden virtaussuunnan mukaan

17 Jätevesijärjestelmät ja kaivot Jätevesijärjestelmää ja/tai kaivoa rakennettaessa on otettava huomioon kaivon sijoituspaikka, jottei paras kaivon paikka ole juuri pohjaveden virtaussuunnan mukaan jätevesijärjestelmän tai sen purkuputken alapuolella. Jätevesijärjestelmää kunnostettaessakin tarkastetaan kaivon sijainti. On hyvä ottaa tarvittaessa vesinäyte kaivosta, koska siten ilmenee mahdollinen kaivon kunnostustarve tai jopa siirto toiseen paikkaan. Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.64

18 Hatva ym. Kaivon paikka. Ympäristöopas s.86

19 Suunnittelu ja sijoitus tärkeää Jätevesijärjestelmän hyvä suunnittelu ja oikea sijoitus olennaisia pohjaveden laadun turvaamisessa Pienelle tontille jätevesien käsittelyjärjestelmän ja sen purkupaikan sijoittaminen on haastavaa Maaperään imeytetyt jätevedet eivät saa vaarantaa oman tai naapurin kaivoveden (eivätkä pohjaveden) laatua missään olosuhteissa

20 Edellytyksiä hyvälle suunnittelulle Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet tunnettava Maalajit, niiden kerrosrakenteet, kallion pinta (paljastumat), pohjaveden pinta, pohjaveden virtaussuunta (edellyttää pohjaveden pintatietoa vähintään 3 pisteestä), mahdolliset kosteikot ja lähteet selvitetään Kalliopohjaveden osalta voidaan yleensä arvioida vain kallion rakennetta, rikkonaisuutta ja maaston topografiaa TUTKIMUSTULOKSET ON KIRJATTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ! Kaivo sijoitetaan aina pohjaveden virtaussuunnassa jätevesijärjestelmän yläpuolelle! Huomioitava vuotuinen pohjaveden pinnan vaihtelu ja vedenoton vaikutukset sekä tontilla mahdollisesti olevat muut pohjavesikerrokseen kohdistuvat rakenteet kuten energiakaivot

Kirjallisuutta ja lähteitä Hatva, T. ym. 2008.

Suomen ympäristökeskus ja Edita. www.syke.

21 Kirjallisuutta ja lähteitä Hatva, T. ym Kaivon paikka. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus ja Edita. > Julkaisut > Sarjajulkaisut Suomen ympäristökeskus ym Hyvä kaivo-esite. > Julkaisut > Esitteet

Samankaltaiset tiedostot

Vapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä

Vapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä KOILLIS-LAPIN Vapautushakemus vesihuoltolaitoksen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO vesijohtoon ja viemäriin liittämisvelvollisuudesta YMPÄRISTÖNSUOJELU (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 11 ) KEMIJÄRVI