Pohjavesialueiden suojelu

Transkriptio

1 Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue - vettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esim. kriisiajanvedenhankintaan liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa 2 1

2 jatkuu Luokka II, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue - soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle toistaiseksi ei ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa Luokka III, muu pohjavesialue - hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumistai muuttumisuhan selvittämiseksi Tutkimusten myötä rajaukset/luokitus voi muuttua/tarkentua 3 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus aloitettu 1966, kartoitettu Suomessa noin 6500 aluetta I lk n (n km 2 ) (Pirkanmaalla 92 kpl) II lk n (n km 2 ) (58kpl) III lk n (n km 2 ) (26 kpl) pohjana erilaiset pohjavesiselvitykset ja maastotutkimukset, maaperäkartat, ilmakuvat, ym. (Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas, n=fi) Pirkanmaan ELY-keskus, tekijän nimi

3 5 6 3

4 7 Harju 8 4

5 Salpausselkä

6 Pohjavesitietojärjestelmä Pohjavesitietojärjestelmään (POVET) on tallennettu pohjavesialueisiin liittyvää tietoa -> Hertta 11 Pohjaveden suojelu Pohjaveden pilaamiskielto YSL 8 Pohjaveden muuttamiskielto VL 3:2 Vedenottamon suoja-alue Vesilain mukainen suoja-alueen määrääminen pohjaveden ottamolle (VL 4:11 ) Menettelyä käytetään nykyään varsin vähän 12 6

7 Ympäristönsuojelulaki 8 Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 13 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Edellä 1 momentissa tarkoitettuna toimenpiteenä pidetään myös asetuksella erikseen säädettyä toimenpidettä tai asetuksella kiellettyä ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämistä pohjaveteen. Asetus voi koskea vain sellaisia toimenpiteitä, joita tarkoitetaan asianomaisessa Euroopan yhteisön direktiivissä. 14 7

8 Pohjavesialueita koskevaa lainsäädäntöä Maatalous: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 931/2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinjätteiden käsittelystä 634/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1994» 634/ Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 366/2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 503/

9 Laki kasvinsuojeluaineista MMM:n asetuksen "Kasvinsuojeluaineen myyntipäällykseen tehtävistä merkinnöistä, nro 58/07" liitteessä I määrätään kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysten vakiolausekkeista. Vakiolauseke SPe2 käsittelee vedenhankintakäyttöön tarkoitettuja pohjavesialueita. Tietoa pohjavesialueille soveltuvista kasvinsuojeluaineista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilta. Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osasto Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 artikla 5 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä, liite III. Valtioneuvoston asetus ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 ja sen muutokset 342/2009, 1818/2009, 868/2010 ja 1562/2011) 18 9

10 Pohjaveden suojelu Pohjaveden pilaamiskielto YSL 8 Pohjaveden muuttamiskielto VL 3:2 Vedenottamon suoja-alue Vesilain mukainen suoja-alueen määrääminen pohjaveden ottamolle (VL 4:11 ) Menettelyä käytetään nykyään varsin vähän

11 Maataloutta koskevia suoja-aluemääräyksiä Kaukosuojavyöhyke: 2) Alueelle ei saa sijoittaa ymp.suojeluasetuksen 1 luvun 1 pykälässä mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja, eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 ja muutokset 342/2009) liitteessä lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi, lukuun ottamatta pienimuotoista pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Varastot 21 jatkuu ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus tarkastaa olemassa olevat varastot ja säiliöt. 4) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Alueella ei saa myöskään käyttää sellaisia aineita, joiden käyttö valmisteen myyntipäällykseen merkityn pohjavesilausekkeen rajoituksen mukaan on kielletty. Pienimuotoisesta pohjavesialueelle hyväksyttävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ymp.suojeluviranomaisen kanssa

12 jatkuu 6) Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 10) Karjasuojien jätevedet tulee johtaa tiiviiseen viemäriin. Lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen pohjaveteen on estettävä. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja-alueelle. Säiliörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen. Säiliörehu ja puristusneste on varastoitava niin, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. 11) Eläinten jaloittelutarhoissa on toteutettava sellaiset toimenpiteet, joilla estetään lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen pohjaveteen. 23 jatkuu 12) Sako- ja umpikaivolietteiden sekä kompostoimattoman jätevedenpuhdistamolietteen levitys ja myös käyttö kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen on kielletty. 13) Alueella ei saa levittää kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa. 14) Alueella ei saa varastoida tai käyttää keinolannoitteita pelto- ja puutarhaviljelyssä tai istutusten ja nurmikon hoidossa siten, että näitä aineita pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen. an ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osasto

13 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vapaaehtoinen menettely Suunnitelmassa selvitetään mm. seuraavia asioita: -hydrogeologiset ominaisuudet -riskikohteiden kartoitus -toimenpidesuositukset alueella jo olevien riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi tai sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille Suojelusuunnitelmaa ei yleensä vahvisteta aluehallintovirastossa, vaan se on ohje 25 jatkuu Käytetään hyväksi mm. maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa ja käsiteltäessä erilaisia lupahakemuksia Suunnitelmana toteutuksessa turvaudutaan erillislakien käyttöön (vesilaki, maa-aineslaki, ympäristönsuojelulaki, jätelaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki ym.) Suojelusuunnitelmat liittyvät osana vesienhoidon suunnitteluun Pirkanmaalla suunnitelmat valtaosalla pohjavesialueista 26 13

14 Ympäristönsuojelumääräykset (YSL 19 ) määräykset voivat koskea: 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan Lapinlahti 7 Eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet Eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai yhdessä talousjätevesien kanssa yhteiskäyttöön suunnitellussa käsittelyjärjestelmässä. Pesuvedet ja jalostukseen kelpaamaton maito voidaan johtaa myös liete- tai virtsasäiliöön 27 9 Eläinten jaloittelualueet sekä lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö 9.1 Jaloittelualueet on perustettava ja kunnossapidettävä siten, että niissä ei pääse tapahtumaan liettymistä. Hevosten ja nautakarjan sekä muiden tarhattujen kotieläinten jaloittelualueiden lanta on siivottava tiivispohjaiseen lantalaan säännöllisesti. Maapohjaisen jaloittelualueen pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Jaloittelualueet on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä

15 9.2 Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. 9.3 Lietelantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaa käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin suojavyöhyke. 29 Seinäjoki 9 Tuotantoeläinten ja hevosen lannan, lietelannan ja virtsan varastointi ja levitys 9.1 Sen lisäksi, mitä Valtionneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty, on lannan varastoinnissa ja käsittelyssä noudatettava tässä pykälässä annettuja määräyksiä. 9.2 Lanta on varastoitava vähintään 12 kk:n tarpeelle mitoitetussa vesitiiviissä lantalassa, kompostointialustalla tai tiiviillä siirtolavalla, joka tyhjennetään ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan. Myös lietelantalat ja virtsasäiliöt on mitoitettava 12 kk:n 30 15

16 tarpeelle. Eläimiä laidunnettaessa varastointitilavuus voidaan vähentää korkeintaan 8 kuukauden tarvetta vastaavaksi. Naapureiden läheisyydessä lietelannan varastointitilat on katettava kelluvalla tai kiinteällä katteella. 9.3 Patteroinnista on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vrk ennen patteroinnin aloittamista. 9.4 Lantapatteri, lantalaa, kompostointialustaa, virtsa- ja lietesäiliötä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, toistuvasti tulvien alle jääville alueille, eikä 100 m lähemmäksi vesistöä, talousvesikaivoa tai naapurin vakinaista asuntoa ilman naapurin suostumusta Lannan levitys tulee suorittaa siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 9.6 Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille jätetään suojakaistat, joille lantaa ei levitetä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan kuitenkin levittää kuivalantaa edellyttäen, että levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan vuorokauden kuluessa ja kerralla 32 16

17 käytettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa typpimäärää. Mikäli lietelantaa tai jätevesiä levitetään pohjavesialueille, on maaperätutkimuksin tai muihin vastaaviin luotettaviin selvityksiin nojautuen osoitettava, ettei levityksestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Selvitykset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. 33 Vesilaki 3:2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 34 17

18 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 35 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua. Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa

19 Lupaviranomaisen lupa tarvitaan myös: 1) sellaiseen noron tai ojan taikka sen vedenjuoksun muuttamiseen, josta aiheutuu vahinkoa toisen maalle, jos asianomainen ei ole antanut tähän suostumustaan eikä kyse ole 5 luvussa tarkoitetusta ojituksesta; 2) sellaiseen vesialueelle tehtävän rakennelman käyttöön, josta aiheutuu häiriötä toisen kiinteistön käytölle eikä asianomainen ole antanut tähän suostumustaan. Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen muuttamiseen, jos muutos loukkaa 1 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yleisiä tai yksityisiä etuja