Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Transkriptio

1 Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista Maatilayhtymä Toivonen Tilan lähes kaikki omat pellot sijaitsevat pohjavesialueella (noin 75%) ja myös osa vuokrapelloista. Lietelannan levitystä koskeva määräys (19 ) hankaloittaa tilan elinkeinon harjoittamista, jos lietelannan levitys tilan omille pelloille estyy eikä lannan luovuttaminen muille tiloille ole kannatettavaa. Nurmien perustamisvaiheessa tulisi sallia yli yhden vuoden kasvien ravinnetarvetta vastaava lannoitemäärä toisin kuin ympäristönsuojelumääräysehdotuksessa on esitetty. Määräyksiin tulee kirjata erityiset syyt selkeästi, että kaikilla olisi tiedossa milloin lietelannan levitys pohjavesialueella oleville pelloille on mahdollista. Syyslevityksen kieltäminen aiheuttaa suuria hankaluuksia, koska säiliöt tulisi saada tyhjiksi ennen talvea. Varakapasiteetin rakentaminen pelkästään runsaiden sateiden aiheuttaman kasvustoon levittämisen eston takia on sekä kallista että turhaa. Viljelysuunnitelman mukaisen lannoituksen noudattaminen tulee mahdollistaa myös lietelannan levityksen pohjavesialueelle, sillä Euroopan unionin peltotukiehdot tulee riittää myös kuntapuolella. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää taikka toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Pilaamiskielto kattaa YSL 8 :n 2 momentin mukaan myös asetuksella erikseen säädetyt toimenpiteet tai asetuksella kielletyn ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämisen pohjaveteen. Momentin mukaisesti tällaisen asetuksen tulee perustua Euroopan yhteisön direktiiviin. Tämän valtuutuksen nojalla on säädetty valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), jonka 4a :ään sisältyy tiettyjen aineiden päästökielto pohjaveteen. Kielto on voimassa riippumatta siitä, aiheutuuko päästöstä YSL 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Kuopion hallinto-oikeuden Tohmajärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä tehdystä valituksesta antaman päätöksen nro 13/0286/3 perusteluissa on mm. tuotu ilmi, että pohjaveden pilaamiskieltosäännöstä pidetään myös oikeuskirjallisuudessa yleisesti ehdottomana ja soveltamisalaltaan yleisenä. Säännöksen soveltamisen kannalta ei ole merkityksellistä, miten pilaantuminen mahdollista tapahtuu, onko se kertaluonteista vai pidemmän ajan kuluessa tapahtunutta päästöä tai onko päästö pistemäinen vai laaja-alainen. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko päästö seurausta laillisesti harjoitetusta toiminnasta, laiminlyönnistä tai vahingosta. Olennaista on se, että säännöksen soveltaminen ei koske yksinomaan pohjaveden pilaamista, vaan myös pilaantumisriskin aiheuttamista. Toisin sanoen mitään hanketta ei saa toteuttaa niin, että pohjaveden pilaantumiseksi määritelty haitallinen vaikutus on mahdollinen.

2 Nitraattiasetuksessa, joka on annettu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi, on säännöksiä muun muassa lannan varastointitilan koosta ja rakenteeseen liittyvistä yksityiskohdista sekä lannoitteiden levitysajoista ja levitysmääristä. Lisäksi asetuksella säädetään myös yksityiskohtaisesti lannan varastoinnista patterissa. Suoranaiseen pohjaveden suojeluun liittyvät säännökset ovat asetuksen 4 ja 7 :issä, joiden mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa mm. pohjavesialueelle, kotieläinsuojaa ei saa perustaa siten, että siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaantumisvaara ja kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. Lannoitteiden levityspaikkaa koskevia suoranaisia pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä ei asetuksessa ole, vaan ainoat maininnat esiintyvät asetuksen liitteenä olevissa suosituksissa, jonka mukaan Kotieläinten lanta tulee levittää siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lannan levitystä tulisi välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lisäksi talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Täten nitraattiasetus nykymuodossaan ei ole riittävä suojelemaan pohjavettä. Maaseutuviraston (Mavi) oppaissa Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen ja Täydentävät ehdot 2010 on pohjavesialueiden peltoviljelystä täydentävien ehtojen osalta mainittu, että pohjaveden kaikenlainen pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulailla ja ympäristölle vaarallisten aineiden päästäminen suoraan tai välillisesti pohjaveteen on kielletty valtioneuvoston asetuksella 1022/2006. Pohjavesialueilla on sallittu käyttää vain sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka soveltuvat pohjavesialueelle, lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle ja eläinsuojista, jaloittelutarhoista ja ulkotarhoista ei saa tulla valumia pohjaveteen. Lisäksi on viitattu mahdollisen ympäristöluvan määräyksiin, kunnallisiin ympäristönsuojelumääräyksiin ja vedenottamon suoja-aluemääräyksiin. Erityistukisopimusten osalta on mainittu, että toimenpiteitä ja

3 rajoituksia ei ole erikseen määritelty, vaan viljelijä itse tekee suunnitelman, joka voi koskea esim. pellon muokkauksen, karjanlannan käytön tai kasvinsuojelun vähentämistä tai lopettamista. Suunnitelman hyväksyy TE-keskus (nyk. Ely-keskus). Nykyisessä ympäristölainsäädännössä eikä myöskään ympäristötukiehdoissa ole ehdottomasti kielletty lannoitteiden levitystä pohjavesialueella oleville pelloille, mutta pohjaveden pilaamiskielto on kuitenkin ehdoton ja myös pilaantumisvaaran aiheuttaminen on kiellettyä. Lannoitteet väärin käytettynä voivat aiheuttaa pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa, joten niiden käytössä tulee noudattaa huolellisuutta. Erityisesti pohjavesialueilla tapahtuva lannoitteiden levitys tulee tehdä siten, ettei aiheuteta ympäristönsuojelulain mukaista pilaantumisvaaraa pohjavesille. Tämän ehkäisemiseksi on ympäristönsuojelumääräysesityksessä ( 19) kielletty lietelannan ja muiden nestemäisten lannoitteiden levittäminen kokonaan vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä oleville pelloille sekä myös muualla pohjavesialueella oleville pelloille ilman erityistä syytä ja siten, että pohjaveden pilaantumisvaaraa on olemassa. Lisäksi on rajoitettu levitysajankohtaa, levitystapaa ja lannoitteiden määrää. Mikäli lannoitteiden levittämiseen on olemassa erityinen syy eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa arvioida aiheutuvan, on levityksestä määrätty tehtäväksi ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen tekeminen on tarpeen valvonnan ja seurannan kannalta. Ilmoituksessa on käytävä erityisten syiden lisäksi ilmi ainakin tiedot ilmoituksen tekijästä yhteystietoineen, tiedot lannan levityspaikasta ja pinta-alasta, levitysajankohdasta, levitysmäärästä (m3 tai tn), levitystavasta sekä tarvittaessa tiedot myös esimerkiksi pellon maalajin karkeudesta, pohjaveden korkeudesta ja virtaussuunnista. Esimerkkinä erityisistä syistä on määräyksen perusteluissa mainittu mm., että tilalla on käytössä lannankäsittelyjärjestelmä, jossa syntyy vain nestemäisiä lannoitteita eikä tilalla ei ole riittävästi peltoalaa pohjavesialueen ulkopuolella, lantaa ei saada luovutettua hyödynnettäväksi muualle tai luomuviljelyn ehdot estävät keinolannoitteiden käytön lannoituksessa. Ilmoitus on määrätty tehtäväksi viljelysuunnitelman yhteydessä, mutta viimeistään kuukautta ennen toimenpiteen suorittamista. Muutokset tehtyyn ilmoitukseen ovat mahdollisia,

4 mutta niistä tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi. Ilmoituksen tekemistä varten laaditaan lomake. Lietelannan ja muiden nestemäisten levittämisestä pohjavesialueella oleville pelloille on annettu määräyksiä useiden kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä. Pohjois-Karjalassa lietelannan ja muiden nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueella oleville pelloille on kielletty kokonaan Kontiolahdella, Lieksassa ja Valtimolla ja pohjaveden muodostumisalueella Joensuussa sekä Ilomantsissa, jos pohjaveden pilaantumisvaara on olemassa. Outokummussa levitys on kiellettyä ilman erityistä syytä ja mikäli pilaantumisvaara on olemassa. Rääkkylässä levitys on sallittua, jos pilaantumisriskiä maaperäselvitysten ja muiden tutkimusten perusteella ei aiheudu ja toiminnalle haetaan ympäristölupa. Polvijärvellä levitys on sallittua ympäristönsuojeluviranomaisen antamien ohjeiden mukaan. Liperissä levitystä on vältettävä pohjavesialueella oleville pelloille ja Tohmajärven kunnan vastaava ympäristönsuojelumääräys, jonka mukaan edellä mainittujen lannoitteiden levitystä pohjavesialueella oleville pelloille tulee mahdollisuuksien mukaan välttää ja mahdollinen levittäminen tehdä pohjaveden laatua heikentämättä, kumottiin Kuopion hallinto-oikeudessa ympäristönsuojelulain vastaisena. Nurmeksessa ei ole tältä osin määräyksiä ollenkaan ja Juuassa on määrätty, että lannan levityksessä on noudatettava nitraattiasetusta. Myös Savonlinnan kaupunki on kieltänyt lietelannan levityksen kokonaan tärkeillä pohjavesialueilla. 3. Keski-Karjalan maaseutupalvelut Määräyksessä 19 on ehdotettu, että poikkeustapauksissa lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säilörehun puristenesteen levitys pohjavesialueella oleville pelloille voitaisiin sallia erityisen syyn takia ja ilmoitus tästä pitäisi tehdä vähintään kuukautta ennen levitystä. Kuukauden ilmoitusaika rajoittaa levitystä ja hankaloittaa kevättöitä, sillä monesti säiden, pellon kantavuuden tai urakoitsijan vuoksi ei tehtyä viljelysuunnitelmaa pystytä noudattamaan, vaan suunniteltuun lannoitukseen joudutaan teke- Ei tarve muuttaa esitettyä määräystä. Määräyksen perustelua on hieman tarkennettu ilmoituksen sisällön osalta. Kts kohta 2.

5 mään muutoksia. Lisäksi määräys rajoittaa kasvinviljelytilan mahdollisuuksia ottaa vastaan lantaa, mikäli pellot sijaitsevat pohjavesialueella. Ilmoitusmenettely myös kuormittaa kohtuuttomasti ympäristöviranomaisten työtaakkaa. 4. Tohmajärven kunnanhallitus Kiteen ympäristölautakunta Savonlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Tilat, jotka hakevat EU:n ja kansallisia tukia sitoutuvat noudattamaan hyvinkin tarkkaa ohjeistusta lannanlevityksestä. Lisäksi lannoitteiden ja lannan levityksestä on säädetty nitraattiasetuksessa, täydentävissä ehdoissa ja maatalouden ympäristötuen sitoumusehdoissa. Ehtojen noudattamista myös valvotaan. Ei huomauttamista - Ohjeellisena oleva liitettä 5 koskeva teksti siirretään sekä määräyksissä että perusteluissa pykälän 28 jälkeen Puruveden suojelun kannalta olisi ollut tärkeää noudattaa Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä jätevesien käsittelyn osalta samaa linjaa kuin Puruveden rantaosayleiskaavan kaavamääräyksissä. Muutoin Savonlinnan ympäristölautakunnan annetussa lausunnossa esitetyt seikat ovat soveltuvin osin otettu huomioon ja uusien muutosesitysten tekeminen tässä vaiheessa saattaisi hidastaa Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten hyväksymistä. Määräyksiä voidaan päivittää muutaman vuoden kuluttua, jolloin Puruveden erityisasema on syytä ottaa huomioon siten, että sen rannoilla ja valumaalueilla olisi muuta Kiteen kaupunkia tiukemmat jätevesien käsittelyvaatimukset. Liitettä 5 koskeva teksti siirretään sekä määräyksissä että perusteluosassa pykälän 28 jälkeen. Puruveden ranta-osayleiskaavan kaavamääräyksissä on jätevesien käsittelyn osalta määrätty seuraavaa: Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai

6 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Keskeisimmät erot verrattuna Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräysehdotukseen, liittyvät laitepuhdistamojen sallittavuuteen, maapuhdistamojen ja -imeytyspaikkojen metrimääräiseen suojaetäisyyteen talousvesikaivosta ja umpisäiliöiden etäisyyteen keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Ympäristönsuojelumääräyksissä esitetyt jätevesien käsittelyä koskevat määräykset eivät mitenkään ole uhka Puruveden suojelulle, sillä mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, kuten kaavamääräyksissä, niin sellaisia määräyksiä noudatetaan, joiden katsotaan johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. Ei tarve muuttaa esitettyjä määräyksiä.

7 7. MTK Kiteen ja Kesälahti Nitraattiasetus asettaa selkeät rajat lannoitteiden ja karjanlannan käytölle ja lisäksi ympäristötukijärjestelmässä on rajoituksia lisää. Näiden järjestelmien lisäksi ei pidä luoda lisää rajoituksia, jotka asettavat viljelijät eriarvoiseen asemaan riippuen peltojen sijainnista ja samalla luodaan järjestelmä, joka kuormittaa ympäristöviranomaisia ja lisää byrokratiaa. Ilmoitusmenettelyyn päädyttäessä luodaan järjestelmä, jota on mahdoton valvoa ja joka pahimmillaan voi johtaa piittaamattomuuteen. Kts kohta Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto, terveystarkastaja Alueella on paljon tiloja, joiden pelloista suurin osa sijaitsee pohjavesialueella ja esitetyt rajoitukset toisivat näille tiloille merkittävää haittaa. Ehdotettu määräys estäisi ravinteiden tehokkaan kierrätyksen ja johtaisi merkittäviin satotasojen alenemisiin. Ehdotettu määräys jarruttaa myös muuten voimakkaasti kehittyvää luomutuotantoa, sillä luomutila ei voi korvata lannan ravinteita ostolannoitteilla. Myös luomulannoitteita tuottavalle biokaasulaitokselle ehdotettu määräys tuo ongelmia tuotteiden markkinoinnissa. Nykyaikaisilla lannanlevitystekniikoilla pohjavesialueiden lannanlevitykset on mahdollista hoitaa ilman pohjaveden pilaantumisen riskiä. Lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja lannan puristenesteen levitys myös pohjavesialueelle tulee sallia. Pohjaveden suojelun kannalta erityisen riskialttiilla pohjavesialueella em. lannoitusaineiden syyslevityksestä tulee pidättäytyä ja mahdollisuuksien mukaan käytettävä kalustoa, jolla pohjavesialueiden peltojen lannoitus voidaan tehdä sijoittamalla. Ei huomauttamista Kiteen tekninen lautakunta Ei huomauttamista. -