Osaamisen johtamisen näkökulmia

Transkriptio

1

2 Seppo Helakorpi Osaamisen johtamisen näkökulmia KOULUKUNTA Tiedon johtaminen (Knowledge Management) Älykkään pääoman johtaminen (Intellectual Capital Management) Kompetenssijohtaminen Oppiva organisaatio FOKUS Tietämyksen syntyyn ja jalostumiseen liittyvien prosessien käsitteellistäminen sekä käytäntöjen kehittäminen niiden hallintaan. Organisaation näkymättömän omaisuuden mallintaminen sekä tekniikoita sen hallintaan ja erityisesti mittaamiseen. Uusi tapa hahmottaa organisaation strategiaa ja kilpailua, jonka johdannaisena on syntynyt myös uusia näkökulmia siihen miten henkilöstön kehittäminen kytketään strategiaan. Ydinosaaminen. Kokonaisvaltainen organisaation kehittämisfilosofia, jonka taustalla perinteisiä johtamisoppeja moniulotteisempi näkemys ihmisestä organisatorisena toimijana. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys. Jatkuva arviointi, omatoiminen kehittäminen.

3 Osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen, Knowledge management, voidaan ymmärtää tietojohtamiseksi tai tietämyksen hallinnaksi, joka voidaan nähdä nojautuvan kolmeen teoreettiseen perinteeseen tai näkökulmaan: 1) organisaation älykkyyden, (kollektiivisen)muistin ja oppimisen teoriaan, 2) organisaation ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen teoriaan ja 3) organisaatioviestinnän ja tiedon hallinnan teoriaan. Osaamisen arviointi ja kehittäminen ovat osa henkilöstön kehittämistä ja organisaation strategiaa, jossa aina on osa organisaation tarpeista lähtevää ja toisaalta yksilön (henkilöstön) koulutus- ja kehittymistarpeista lähtevää koulutusta ja muuta kehittämistä perustuen oppivan organisaation ja jatkuvan kasvun ideologiaan.

4 Seppo Helakorpi Johtamisen muutos (Sal Marino)

5 Osaamisen johtamisen käsitteitä (Savolainen 2004)

6 Organisaation osaamisen ulottuvuuksia (Savolainen 2004)

7 Esimiehenä johtaminen, kysy itseltäsi: Seppo Helakorpi (Vvm 2007)

8 Seppo Helakorpi Työn tuloksiin vaikuttavia tekijöitä (Guest 2006)

9 Seppo Helakorpi Osaamisen johtaminen

10 Systeemiälykäs organisaatio Peter Senge (1990 ja 2000) on tuonut organisaatiotarkastelun keskeiseksi elementiksi systeemisyyden. Organisaation systeemisellä lähestymistavalla tarkoitetaan ajattelutapaa, jossa tarkasteluun otetaan organisaation kokonaisuus. Systeemillä tarkoitetaan tiettyjen toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien tekijöiden muodostamaa joukkoa joilla on jokin yhteinen tavoite. Systeemi voi olla esimerkiksi biologinen, mekaaninen tai sosiaalinen. Tavoitteena on tarkastella organisaatiossa esiintyviä ilmiöitä ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita systeemiajattelun ja siihen läheisesti liittyvän systeemiälyn avulla. Organisaation vaikuttavuuteen liittyvät yksilöiden motivaatiot ja yhteisön toimintakulttuuri. Systeemin (organisaation) näkyvän osan (rakenteet, käytännöt) rinnalla on usein näkymättömiä inhimillisiä systeemejä, joissa keskeisessä osassa ovat tunteet ja subjektiiviset muuttujat, joihin vaikutettaan aivan erilaisin tavoin kuin näkyvään osaan. Tämä edellyttää ihmisosaamista ja herkkyyttä nähdä organisaation inhimillistä puolta. Tarvitaan myös systeemiälykästä ohjausta.

11 Systeemiajattelun paradigmat ja organisaatioajattelu

12 Organisaation kehittäminen ( OD ) Inhimillis-prosessuaalinen lähestymistapa Tavoitteet ja tulokset IHMISET Organisaation prosessit Inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen TEKNIIKKA Teknostrukturaalinen lähestymistapa Organisaation rakenne Varsinaisten työtehtävien suorittaminen

13 Organisaation osaamisen hierarkia Kyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä hyödyntää resurssejaan Osaaminen tarkoittaa kyvykkyyksien rajat ylittävää toimintaa taitojen kimppuja Ydinosaaminen on koko organisaation kykyä tuottaa ylivertaisia arvoja asiakkaalle. Se on teknologioiden ja tuotannollisten taitojen yhdistelmä - osaamisten ja tietojen yhdistelmä (Vartiainen 2008)

14 Seppo Helakorpi Organisaation ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittäminen on osa oppivan organisaation strategiaa, jossa aina on toisena alueena organisaation tarpeista lähtevää ja toisaalta yksilön (henkilöstön) koulutus- ja kehittymistarpeisiin perustuvaa koulutusta ja muuta kehittämistä

15 Osaamisen tunnistaminen Jotta aiemmin hankittu osaaminen (AHOT) voitaisiin tunnustaa, se on ensin tunnistettava luotettavasti. Tunnistamiseen tarvitaan selvittämistä, analysointia ja arviointia, joka edellyttää sisältöjen tuntemusta. Alan hallitseva opettaja ja ohjaaja auttaa opiskelijaa identifioimaan, mitä hän osaa, ja vertaamaan osaamista oppimisen tavoitteisiin. Prosessien ja kriteerien tulee olla luotettavia ja läpinäkyviä, ja kaikkia opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Tiedon sovellettavista periaatteista ja kriteereistä tulee olla helposti saavissa. Tunnustaminen perustuu hyvään hallintoon, toimivaltaan ja päätöksentekoon. Arvioitsija tekee päätöksen opiskelijan hakemuksen ja näyttöjen perusteella. Nämä eri roolit voivat yhdistyä samaan henkilöön, mutta ne on tärkeä tiedostaa. Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa (esim. opintokokonaisuudet sivuaineina tai yksittäiset opinnot valinnaisina opintoina). Tunnistamista tulee tarkastella sekä opiskelijan että korkeakoulun näkökulmasta. Opis- Kelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa. korkeakoulu arvioi opiskelijan esittämän, hänen aiemmin hankkimansa osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin. Tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista opiskelijan aiemmin hankkimalle osaamiselle.

16 Kriittisen osaamisen tunnistaminen

17 Henkilökohtaistamisen ideaa Osaamisen tunnistamisella ja opintojen henkilökohtaistamisella saavutetaan siis etua sekä yksilön että koko organisaation kannalta.

18 Asiantuntijuus asiantuntijuus ja osaaminen osaaminen Teoria Tietää jotakin ( know what ) Yhteisö Kuulua johonkin ( know who, sos. pääoma) Käytäntö Tehdä jotakin ( know how ) OSAAMINEN Kokemus ja arvot Antaa merkitys ( know why ) Identiteetti Tulla joksikin (kehityksen viitekohta) (Ansela 2005)

19 Organisaation osaamistarpeet

20 Osaamisen arviointi

21 Seppo Helakorpi Työkulttuurin muutos Tavoiteltava työkulttuuri eli tapa toimia - arvot, normit, johtaminen Unohdettavat eli poisopittavat asiat Säilytettävät ja vahvistettavat toimintatavat Uudet eli opittavat asiat Vallitseva työkulttuuri

22 Seppo Helakorpi Osaamisen kokonaisuus työyhteisössä Osaamisen jakaminen, oppiminen ja vuorovaikutus Osaamista tietoyhteiskunnassa ei voi enää kuvata vain ihmisten taitoina. Osaaminen muodostuu asiantuntijoiden ja heidän käyttämien teknisten laitteiden ja järjestelmien verkostosta. Virtuaalisissa tietokäytännöissä lisäarvoa tuovat hypermedian vahvuudet kuten vuorovaikutteisuus, epälineaarisuus ja assosiatiivinen liikkuminen. Tietoverkkojen ja niissä toimivien sosiaalisten ohjelmistojen avulla voidaan kiinteässä ja hajautuneessa organisaatiossa yhdistää osaajia, jakaa tietoa, kehittää uutta osaamista ja yhdistää eri puolilla olevaa tietoa ja tietämystä.

23 Henkilöstön kehittämisen perustaa Periaatteita: Huomion kiinnittäminen sekä asioihin (tulokset ja tuloksenteko) että ihmisiin (sitoutuminen, autonomia, kehittäminen) Koulutus ei riitä, vaan uusien toimintamallien ja toteutuksen tukeminen, pyrkimys kuitenkin itseohjautuvuuteen Työssäoppiminen - tavoitteena kehittävä työ, työntekijällä mahdollisuus kehittää työtään ja työyhteisöään Kehittäminen ei ole vain tämän päivän osaamisen tukemista, vaan myös valmistautuminen tulevaisuuteen Jokainen työntekijä on mukana kehittämisprosessissa, - suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa Seppo Helakorpi

24 Esimies osaamisen johtajana (Huotari 2009) Seppo Helakorpi

25 IHMISTYYPPIMALLI Suunnittelija Vetäytyvä Jahkailija ASIAKESKEINEN Käynnistäjä Autoritaarinen Jyrääjä MUKAUTUVA HALLITSEVA Rakentaja Innostaja Alistuva Arkajalka IHMISKESKEINEN Hyökkäävä Hössöttäjä tyypin kielteinen tyyli tyypin tukityyli stressitilanteissa

26 Osaamisen johtamisen tehtävät Seppo Helakorpi (Vvm 2007)

27 Johtamisen osa-alueita Asioiden johtaminen - organisaatiorakenne - toimenkuvat - suunnitelmat - budjetti - työ- ja virkaehdot - työtilat - välineet - rahat - henkilöstö - hallinta - tekniikka Ihmisten johtaminen - asenteet - motivaatio, kannustus - vuorovaikutus - yhteistoiminta - luovuus - päättäminen ja sopiminen - arvostus - tunnustus - systeemi - valvonta - yksilöosaaminen Tietämyksen johtaminen - tietoperusta - asiantuntijuus. osaaminen - tietotoiminnot - toimintakulttuuri - strategiat - valtuutus - dialogimaisuus - sisäiset ja ulkoiset verkostot, tiimit - prosessit - itseohjautuvuus Painopisteen suunta

28 Millainen johtaja menestyy ? Johtajalla on seuraavia ominaisuuksia: Omaa tuoreita näkökulmia, osaa kyseenalaistaa, on laaja-alainen ja pitkälle tulevaisuuteen katsova, Pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia On kokemusta monikulttuurisista ympäristöistä, On eettinen, henkisiä arvoja korostava, uskoo että eettisellä toiminnalla tehdään parasta tulosta, omaa itseluottamusta, On älykäs, rehti, kunnianhimoinen sekä omaa kykyä vaikuttaa, On valmentaja, mahdollistaja ja kehittää ihmisten ajattelua, On enemmän suostuttelija kuin käskijä ja on ryhmätyötaitoinen, On hyvä oman mielensä ja itsensä johtaja, jolla on kestävyyttä ja itsehillintää Ymmärtää hiljaisuuden ja taiteen merkityksen tasapainoisuudelle, uudistumiselle sekä jaksamiselle, ja osaa ottaa niille aikaa. (Koivula 2008) Seppo Helakorpi

29 Johtajan asiantuntijuus

30 Seppo Helakorpi Johtajan asiantuntijuus

31 Seppo Helakorpi Pohdittavaa Kokemuksesi johtamisesta? Mitä ajatuksia tämä kokonaisuus herätti sinussa?