Kuntoutusasiain neuvottelukunta

Transkriptio

1 Kuntoutusasiain neuvottelukunta /2013 1(6) NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika , klo Paikka Osallistujat Sosiaali- ja terveysministeriön kokoushuone Meritulli Meritullinkatu 8, Helsinki, 1.krs Jäsen (x)sillanaukee Päivi, pj. (-) Kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina (-)Virnes Elisa (-)Tötterman Patrik (x)kärkkäinen Jukka (x)huusko Tiina (x)ropponen Tapio (x)korpiluoma Riitta (x)lankia Eero (x)mikkola Juha (x)notkola Veijo (x)vogt Ellen (x)mahlamäki Pirkko (x)sorvari Eija (-)Schugk Jan (x)hellstén Harri (x)työläjärvi Riitta (-)Alen Markku (x)heikkilä Pertti Varajäsen (-)Voipio-Pulkki Liisa- Maria (x)pelkonen Lauri (x)nyfors Hanna, siht. (-)Koivumäki Kari (-)Korhonen Tiina (x)karjalainen Vappu (-)Toivanen Mikko (-)Palmroos Ulla (x)pellinen Mikko (x)pelkonen Janne (-)Kauma Jussi (x)aaltonen Marjukka (-)Nemlander Anu (-)Sariola Jukka (x)lapinleimu Pekka (-)Leppänen Katja (-)Vanhanen Rauno (-)Haring Kari (x)rantala Maire (-)Byring Roger (x)juvonen-posti Pirjo, siht. (x)korhonen Virpi, siht. (x)turpeinen Aune, siht. 1. Kokouksen avaus Uusi puheenjohtaja avasi ensimmäisen neuvottelukunnan kokouksensa ja toi esille avauspuheenvuorossaan kuntoutuksen näkymiä ja mahdollisuuksia meneillään olevissa hankekokonaisuuksissa. Tällä hallituskaudella KUNKilla on paljon mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävässä työssä, kohdata uudenlaisia haasteita ja pohtia, mikä olisi paras tapa reagoida ja uudistaa kuntoutuksen toimintatapoja. Puheenjohtaja piti tärkeänä tällä kaudella kehittää KUNKin toimintaa entistä vaikuttavampaan suuntaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa kaikkien kuntoutuksen parissa toimijoiden rooli on jatkuvassa muutostilanteessa. Omia kuntoutusalueitaan edustaessaan neuvottelukunnan jäsenillä on vaara neuvottelukunnassa asemoitua oman kulttuurinsa vangiksi. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta puheenjohtaja piti stimuloivana olla tekemisissä erilaisten näkemysten kanssa. Lisäksi

2 2(6) puheenjohtaja kertoi, että ennen tämän neuvottelukunnan uudelleen asettamista ministeriössä käytiin keskustelua monesta näkökulmasta; tarvitaanko neuvottelukuntaa ja mikä olisi oikea tapa toimia. Ministeriön osastoilla oli yhteinen näkemys neuvottelukunnan tarpeesta kuntoutuksen edistämiseksi. Puheenjohtaja kävi läpi meneillään olevia uudistuksia, joista hän erityisesti mainitsi hallitusohjelmaan sisältyvän monialaisen kuntoutuksen selvityksen käynnistämisen ja sen toteutuksen hallituskauden loppupuolella. KUNK tulee koordinoimaan sen valmistelua ja siinä selvityksessä tulee kuntoutusta tarkastella monesta eri näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on parhaillaan työn alla. Palvelurakennetyöryhmä jätti loppuraportin. Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä ohjaa sitä työtä. Asiantuntijatahojen eriävistä mielipiteistä huolimatta kunta- ja palvelurakenneuudistusten linjauksissa on päästy eteenpäin. Ministeri on asettanut 15 selvityshenkilöä ja linjauksia selkiytetään sote-alueita koskevilla selvityksillä ja karttatasolla. Kahden kuukauden aikana selvityshenkilöt tuovat tietoa ministereille ja käyvät alueilla tarkentavia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia linjauksista, mm. mitä tarkoittaa palvelujen järjestäminen väestöpohjalla, millä tavalla pitää turvata yhteistyörakenteet ja alueella toimivat ratkaisut. Keskeinen tavoite koko maan tasolla on rakentaa kokonaishallintamalli - toiminnallinen kokonaisarkkitehtuuri, joka eroaa nykyisestä, jossa itsenäisesti toteutetusta perusterveydenhuollosta ja oleellisia osia perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista on irrallaan kunnissa tai yhteistoimintaalueilla. Paras-hankkeen etenemisestä huolimatta järjestelmä on pirstaleinen, peruspalveluihin pääsyssä on eriarvoisuutta, työterveyshuolto on erillään kokonaisuudesta ja palveluprosesseissa on katvealueita. Yhteistyössä kuntien kanssa voitaisiin suunnitella paremmin palvelujen kokonaisuutta ottaen huomioon palvelujen käyttäjien näkökulma, suunnitella alueille nykyistä parempia ja integroidumpia palveluverkkoja vastaamaan palvelutarpeisiin ja saada henkilöstön osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Lähestymistapana on, miten minimissään väestöpohjan sote-alue on yhteydessä kaikkiin alueisiinsa, miten yhteistyö määritellään ja tuottaako järjestämisvastuuta määrittelevän lain valmistelu lopputuloksen alueittain määriteltynä. Valmistelun tässä vaiheessa ei ole vielä käyty paljonkaan keskustelua yksityiskohtaisesti eri palveluista, kuten esim. kuntoutuspalveluista ja niiden järjestämisestä. Lainsäädännön valmistelun edetessä tulisi käsitellä myös kuntoutuksen kokonaisuutta siten, ettei uudelleen muotoutuvassa palvelukokonaisuudessa kuntoutus jää erillään, vaan se voisi olla mukana siinä kokonaisuudessa, jossa testataan palvelulainsäädännön toimivuutta. Lisäksi meneillään olevien osatyökykyisten hankkeiden tavoitteena ovat työurien pidentämistavoitteet ja niihin vastaaminen myös kuntoutuksen keinoin. Lääkinnällisen kuntoutuksen ohella myös ammatillisen kuntoutuksen kehittämistä tulee pitää keskiössä. Osatyökykyisten hankkeen raportti ja siihen sisältyvä esitys uudeksi toimintamalliksi ovat tulossa. Nämä isot hankekokonaisuudet ml. palvelurakenneuudistus tulevat koskettamaan isoa osaa työntekijöitä samoin kuin työurien pidentämiseen sisältyviä muita osa-alueita kuten esim. nuorisotakuuseen sisältyvä kuntoutus, johon ei tässä vaiheessa ole vielä turvattu rahoitusta. Kelan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvien edellytysten (tavoitteena ikärajan nostaminen 68 vuoteen ja vammaisetuuskytköksestä luopuminen) selvittämistyö on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2013 aikana.

3 3(6) Vuoden 2012 alussa voimaan tulleen apuvälineasetuksen (terveydenhuoltolain lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvä asetus) selkiyttämiseksi on valmisteilla kuntakirje mm. asumispalveluyksiköissä asuvien apuvälinepalvelujen turvaamiseksi. 2. Kokouksen läsnäolijat ja työjärjestys Todettiin läsnä olleet jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenvaihdokset. Varsinaisen jäsenen johtaja Eero Lankian henkilökohtaiselle varajäsenelle johtaja Pekka Piispaselle on myönnetty ero ja hänen tilalleen on nimetty erityisasiantuntija Janne Pelkonen, molemmat TELA ry:stä. 3. Edellisen kokouksen ( ) kokousmuistion hyväksyminen Muistio hyväksyttiin muutoksitta. 4. Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Sovitun TEM:in alustajan estyneenä ollessa asian käsittely siirrettiin myöhempään ajankohtaan. 5. KUNKin toimikauden työskentelyn kehittäminen sekä monialaisen kuntoutuksen selvityksen eteneminen KUNKin sihteeri Hanna Nyfors esitteli joulukuussa 2012 jäsenille ja varajäsenille tehdyn webropolkyselyn tuloksia ja KUNKin toiminnan kehittämisehdotuksia (ks. pp-esitys liitteenä). Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa jäsenten ja varajäsenten käsityksiä kuntoutuksen asemasta meneillään olevissa tai vastikään päättyneissä hankkeissa sekä STM:ssä käynnistettyä monialaisen kuntoutuksen selvityksen valmistelua. Lisäksi KUNKin toimikauden työskentelystä toivottiin arviota ja mielipiteitä. Kahvitauon jälkeen työtä jatkettiin ryhmätyönä. Kukin ryhmä käsitteli samaa tehtävää: miten toteutetaan monialainen kuntoutuksen selvitys ja mitä asioita ainakin tulisi selvittää? mitä edellyttää KUNKin entistä tehokkaampi työskentelytapa? Ryhmätyöt purettiin ryhmien tuotokset esitellen ja niistä keskustellen. Seuraavia asioita ja näkökohtia nousi esille: Monialaisen kuntoutuksen selvitystyöstä sekä KUNK:n tehokkaammasta työskentelytavasta: - Sihteeristö kerää aiemmat selvitykset, tutkimukset yms., kuten esim. SATA-komitean kuntoutusta koskevan alatyöryhmän työ. - Em. SATA-komitean työhön sisältyvät ne työikäiset, joilla työsuhde ja ne, joilla sitä ei ole. Edellisen lisäksi tulisi ottaa tarkasteluun mukaan myös lapset ja vanhukset sekä nuoret (nuorisotakuu) sekä sosiaalinen kuntoutus, joita em. selvitystyössä ei käsitelty. Samoin keskustelussa nousi ideoita seuraavista lähestymistavoista, kuten esim.

4 4(6) koota indikaattoripaketti, esim. lähtökohtana joku järjestelmä, jolla saataisiin kuvaa kuntoutuksen tilasta, ja jolloin prosessin ohjaaminen olisi helpompaa, ja jossa voitaisiin tarkastella, paljonko rahaa on käytetty ja mitä sillä rahalla ja toiminnalla on saatu aikaan selvittää tietojen kulkua: miten ne kulkevat/ esim. Kanta-hanke, miten niitä tietoja on esim. hyödynnetty, että saadaan tiedot liikkumaan. Mikä on THL:n rooli jatkossa. Tiedon tuottamisen rooli. Miten tilastointi saataisiin paremmaksi. Miten saataisiin rakennettua sellainen tietojärjestelmä, jotta toimijoilla olisi käytettävissä kuntoutuksen oikea-aikainen tilannekuva. Eli mikä on nykyinen tilanne ja mitä kehitettävää siinä olisi. Monialaisen kuntoutuksen selvittämisessä tulisi kuitenkin välttää käsitekeskustelua, minkä ei nähty johtavan kovinkaan pitkälle. Monialaisen kuntoutuksen selvittämiseen ja muuhun KUNK:n työskentelyyn liittyvästä työskentelytavasta keskusteltiin seuraavaa: tärkeää osallistaa KUNKin jäsenet, joilla on paljon tietoa olemassa, kootaan mitä on jo tehty esim. seuraavassa kokouksessa, ja mitä puuttuu. lähteä liikkeelle teemoittaisesta tarkastelusta: alkuun selvitystyönosalta esim. teemoja, joita voitaisiin jo tämän kevään aikana pureskella sihteerit ilmoittaisivat jäsenille teeman tai työpajan aiheen ja ajankohdan, johon kaikki asiasta kiinnostuneet olisivat tervetulleita mukaan. liikkeelle tulisi lähteä ns. asiakaslähtöisestä mallista, johon on yhdistetty ongelmakohtaista tarkastelua siten, miten asiat tapahtuisivat oikea-aikaisesti. Selvitys asiakkaasta, johon kuntoutuspolitiikka olisi helppo nivoa ja jota kautta järjestelmän tarkastelu tulisi myöhemmin. KUNK:n jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että ns. isoista asioita ja linjoista ollaan samaa mieltä. näkökulmana oli, että jos yhteistä asiakkuutta hoidetaan yhdessä, on se tuloksekkaampaa kaikkien toimijoiden näkökulmasta, jolloin saadaan myös parempia tuloksia. Tästä on myös näyttöä. Keskustelussa nähtiin myös välttämättömäksi, että asiakas voisi samaan aikaan saada esim. sosiaalista (esim. päihde) kuntoutusta, kun hänellä on ammatillisen kuntoutuksen prosessi meneillään - eli ettei eri kuntoutusmuotoja ketjutettaisi vaan erilaistan kuntoutusta järjestettäisiin tarpeen mukaisesti myös samanaikaisesti. KUNK:n toiminnan tehostamisesta nousi useita ajatuksia, kuten esim.: järjestetään eri neuvottelukuntien yhteisiä kokoontumisia, KUNK:in osallistuvista organisaatioista KUNK:iin lisää sihteereitä, määräaikaisia ad hoc työryhmiä kuten esim. työterveyshuolto ja kuntoutus, asioita, joilla olisi syvällisiä vaikutuksia kuntoutuksen markkinoille, asiasta pitäisi laajemmin keskustella määriteltäisiin tutkimustarpeita: KUNK voisi kilpailuttaa hankkeita. Tuotiin esille kuitenkin, miten saadaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekemästä tutkimusta kokonaisuus haltuun. Tutkimuslaitos uudistus / ministeriö toimeksianto vs omat aiheet / tulisi miettiä yhteistyössä, mitä kehitettävää. projektityyppisiä jaostoja, nyt asiat tulevat liikaa ylhäältä alaspäin (asioista 85 % STM asiaa), enemmän tulisi olla kentän ja toimijoiden asioita aikaisemmin: jaoksilla oli selvä rooli kuten esim. seurantajaos, mikä teki selonteot ja toimi numeerisen tiedon kerääjänä ja esim. tutkimusjaos, mikä teki valtavan hyvää työtä, kuntoutuksen tutkimuksen valtakunnallinen suunnitelma. Silti jaosto -työskentymuodossa oli myös monenlaisia kokemuksia, sillä mielekkäitä tehtäviä ei riittänyt kaikille jaoksille

5 5(6) jaoksilla oli selkeä toimeksianto, ja ne raportoivat neuvottelukuntaan projektimuotoista. Jaostotyöskentelyä voitaisiin kuitenkin kehittää, jolloin jaoksen työskentely organisoituisi kuntoutuksen arvostus, asema ja rooli; jaostotyöskentelyn kautta mahdollisuus kytkeä laajempia asiantuntijajoukkoja KUNK työskentelyyn kuntoutusselonteot päättyivät, julkisen terveydenhuollon tietojen saanti oli vaikeaa, ja lopputulos oli epäselvä. Kuntoutusselontekoon liittyvät ponnistukset olivat kustannuksiltaan ja tuloksiltaan ristiriidassa. Hyvä kuntoutuksen kokonaistilasto olisi Dream-juttu mutta käytännössä se on vaikeaa. hyödynnetään verkkosivuja hyödynnetään ja selkeytetään asiakasyhteistyötoimikuntien roolia (esimerkkinä nousi esim. nuorisotakuu -asia) kuntoutuksen ammatillinen koulutus ei ole kunnossa, esim. OKM:n kuntoutuksen koulutustoimikunta. KUNK:n ja kuntoutuksen vaikutukset koulutusjärjestelmään. Voidaan paremmin toimia, kun tiedetään mitä pitää osata ja mitä osaamista tarvitaan lisää. KUNK:iin tulisi tuoda käsiteltäväksi enemmän sellaisia asioita, joista eri tahot voisivat sopia, KUNK ei niinkään ole päätöksentekoelin. KUNKin asema päätöksenteossa ja toimeenpanossa aiheuttaa myös turhautumista, sillä KUNK parhaimmillaan on verkosto-organisaatio, joka ei voi tehdä päätöksiä. Verkostoorganisaatiossa kehitellään sopimuksia, millä ei ole juridista kantavuutta. Silti voitaisiin kiinteyttää työskentelyä ja tarkentaa tavoitteita. kuntoutuksen seurannasta ja raportoinnista ja sen tarpeesta: kuntoutus häviää, koska ei tiedetä, saavatko ihmiset kuntoutusta seurantaa voitaisiin järjestää esim. muutamasta asiasta, sellaisesta jota kaikki järjestäjät pitävät ja tekevät kuntoutuksen keskeisenä toimintana asiakkaasta lähtevää tiedonkulkua tulisi kehittää. Tiedonvälitys ei kuitenkaan toimi, jos siihen ei ole välineitä, ei ole selkeytetty, mitä tietoa tarvitaan ja miten sen pitää liikkua. KUNK:ssa tulisi olla realistisesti tietoa siitä, että mitä on meneillään. KUNK:ssa käsitellään Kelan järjestämän kuntoutuksen kehittämishankkeita, KUNK:ssa tulisi käsitellä myös muiden toimijoiden kehittämishankkeita resursseista, voisiko STM esim. harkita, mikä olisi tärkeää, että KUNK voisi keskittyä kuntoutuksen koordinointiin - STM on iso ministeriö ja monella tapaa yhteiskuntapoliittisesti tärkeä. Jos esim. KUNK:n piirissä olisi ollut mahdollisuus käydä keskustelua tutkimuslaitos -selvitystyössä, niin eri kuntoutuksen toimijatahot olisivat voineet syvällisemmin vaikuttaa omilla tahoillaan asiaa. Esille nousseita ajatuksia koskien KUNK:n työohjelmaa: Kuntoutuksen kansallinen ohjelma vs peilaisin sellaisiin kokonaisuuksiin, jossa se on vahvana, esim. kansallinen muistiohjelma Syrjäytymisen ehkäisy miten kuntoutuksen peilautui siihen Työurien pidentäminen - mikä siinä on kuntoutuksen rooli, se on täsmentämättä Osatyökykyiset mitä siinä on kuntoutuksen rooli. Ikääntyvä Suomi- miten yhteiskunta valmistuu monesta näkökulmasta

6 6(6) Kuntoutuksen osaaminen/kuntoutuksen koulutus ja tutkimus mistä kuntoutuksen ammattilaiset Kuntoutus mukaan näihin, jolloin näistä voisi alkaa hahmottuu kuntoutuspolitiikka. Puheenjohtaja veti keskustelua yhteen: päivitetään toimintasuunnitelmaa tarkastellaan työskentelytapaa pidetään KUNK:n kokouksia neuvottelukunnan jäsenten organisaatioissa, seuraava kokous Työterveyslaitoksella toivotaan, että tästä toimintakaudesta tulee hedelmällinen ja hyvä kausi, jolloin se on kaikista KUNK:ssa toimijoista kiinni. 6. Kevään 2013 neuvottelukunnan kokousajankohdat - keskiviikko klo tarvetta kokoontua vielä kesäkuussa? - keskiviikko klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti työkokouksen klo