OULUN VESI Vedenhankintaratkaisun tarkentaminen

Transkriptio

1 RAPORTTI X OULUN VESI Vedenhankintaratkaisun tarkentaminen Viinivaara - Kälväsvaara Pohjaveden virtausmallisimulaatiot

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisältö 1 1 JOHDANTO JA TYÖN TARKOITUS 3 2 POHJAVEDEN VIRTAUSMALLIT Viinivaaran virtausmalli Virtausmallin rakenne Virtausmallin parametrit Sadanta ja pohjaveden muodostumismäärä Kälväsvaaran virtausmalli Virtausmallin rakenne Virtausmallin parametrit Sadanta ja pohjaveden muodostumismäärä 6 3 VIRTAUSMALLISIMULAATIOT Viinivaaran virtausmallisimulaatiot Luonnontilan simulaatiot Vedenottosimulaatiot Vesitaselaskelmat Kälväsvaaran virtausmallisimulaatiot Luonnontilan simulaatiot Vedenottosimulaatiot Vesitaselaskelmat 11 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 Liitteet Liite 1 Liite 2 Viinivaara Virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmat Kälväsvaara Virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmat Piirustukset Karttaliite 1 Karttaliite 2 Viinivaara vedenottokaivot, vesitasealueet ja pohjaveden pinnan tason alenema vedenottotilanteessa Kälväsvaara vedenottokaivot, vesitasealueet ja pohjaveden pinnan tason alenema vedenottotilanteessa 1: :45 000

4 2

5 3 1 JOHDANTO JA TYÖN TARKOITUS Työn tarkoituksena oli virtausmallisimulaatioiden avulla selvittää vedenoton vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon sekä ympäristöön purkautuvan pohjaveden virtaamiin Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilla (kuva 1). KUVA 1. Kohdealueen sijainti Viinivaaran alueen vedenhankintamahdollisuuksia on aikaisemmin tutkittu pohjaveden virtausmallin avulla vuonna 2001 (Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesimallinnus. Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy ). Kälväsvaaran alueen vedenhankintamahdollisuuksia on aikaisemmin tutkittu pohjaveden virtausmallin avulla vuosina 1998 ja 2000 (Oulun kaupunki. Kälväsvaaraan pohjavesimallitus. Maa ja Vesi Oy ja Oulun kaupunki. Kälväsvaaraan pohjavesimallitus. Mallin täydennys Maa ja Vesi Oy ). Vuonna 2000 Kälväsvaaran virtausmallia päivitettiin uusien tutkimustietojen (painovoimamittaukset ja maatutkaluotaukset) avulla. Tässä työssä pohjana käytettiin yllä mainittuja virtausmalleja. Pohjaveden virtausmallisimulaatiot suoritettiin Processing Modflow 8 ohjelmalla ja modflow koodilla.

6 4 2 POHJAVEDEN VIRTAUSMALLIT 2.1 Viinivaaran virtausmalli Viinivaaran virtausmallinnus suoritettiin käyttäen vuonna 2001 laadittua virtausmallia (Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesimallinnus. Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy ) Virtausmallin rakenne Virtausmallin hilaverkko koostui yhdestä kerroksesta, 80 rivistä ja 180 sarakkeesta. Yksittäisen solun koko oli 100m x 100m, joten virtausmallin pohjois-eteläsuuntainen pituus oli 8 km ja itä-länsisuuntainen pituus 18 km. Aktiivisen virtausmallialueen pintaala oli noin 74 km 2. Muodostuman keskiosa (varsinainen pohjaveden muodostumisalue) koostui aktiivisista soluista. Aktiivisen keskialueen ympärillä hilaverkko koostui aktiivisista purkusoluista (drain). Purkusolujen toimintaperiaate on se, että pohjavesi poistuu systeemistä, mikäli pohjaveden pinnan tason drain-solussa nousee asetetun purkutason yläpuolelle. Drainsoluilla kuvataan yleensä mm. ojitettuja alueita tai lähteitä. Simulaatioissa muodostumatyyppi oli paineellinen (confined) ja simulaatiot suoritettiin tasapainotilaan (steady-state) lukuun ottamatta simulaatioita, joissa mallinnettiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita muuttuvassa virtauskentässä (transient) Virtausmallin parametrit Virtausmallin parametreja ei muutettu, joten ne olivat samat kuin vuoden 2001 simulaatioissa lukuun ottamatta sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrää, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Vedenjohtavuuden arvon sijaan syötetietona käytettiin transmissiviteettia (T-arvo), jolla tarkoitetaan pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuuden ja hydraulisen johtavuuden arvon (K-arvo) tuloa. Transmissiviteetti vaihteli noin välillä 0, m 2 /d. Hyvin yleisesti pohjavesialueen keskeisellä osuudella T-arvo oli yli 100 m 2 /d. Tehokkaan huokoisuuden arvona käytettiin koko mallin alueella 0,2:ta Sadanta ja pohjaveden muodostumismäärä Sadantana käytettiin aluksi vuoden 2001 simulaatioiden mukaista vuosisadannan arvoa 704 mm (Pudasjärvi, Kurjenalus, sadannan korjattu keskiarvo), josta pohjavedeksi imeytyi 65% (noin 458 mm/a). Edellä mainituilla arvoilla mallin keskeisellä osuudella muodostui pohjavettä keskimäärin noin m 3 /d. Ilmatieteenlaitoksen sadantatietojen perusteella (Ilmatieteenlaitoksen avoin data, kuukausittaiset sademäärät vuosilta hilaan interpoloituna) Viinivaaran pohjavesialueella keskimääräinen vuosisadanta on 615 mm (kuva 2). Tämän johdosta oli perusteltua kalibroida virtausmalli käyttäen 615mm vuosisadantaa, josta pohjavedeksi imeytyi 65% (noin 400 mm/a). Edellä mainituilla arvoilla mallin keskeisellä osuudella muodostui pohjavettä keskimäärin noin m 3 /d, eli noin 13% vähemmän kuin vuoden 2001 simulaatioissa.

7 5 KUVA 2. Vuosittaiset sademäärät Viinivaaran pohjavesialueella. LÄHDE: Ilmatieteenlaitoksen avoin data, kuukausittaiset sademäärät hilaan interpoloituna). 2.2 Kälväsvaaran virtausmalli Virtausmallin rakenne Virtausmallin hilaverkko koostui yhdestä kerroksesta, 60 rivistä ja 110 sarakkeesta. Yksittäisen solun koko oli 100m x 100m, joten virtausmallin pohjois-eteläsuuntainen pituus oli 6 km ja itä-länsisuuntainen pituus 11 km. Aktiivisen virtausmallialueen pintaala oli noin 41 km 2. Muodostuman keskiosa (varsinainen pohjaveden muodostumisalue) koostui aktiivisista soluista. Aktiivisen keskialueen ympärillä hilaverkko koostui aktiivisista purkusoluista (drain). Purkusolujen toimintaperiaate on se, että pohjavesi poistuu systeemistä, mikäli pohjaveden pinnan tason drain-solussa nousee asetetun purkutason yläpuolelle. Drainsoluilla kuvataan yleensä mm. ojitettuja alueita tai lähteitä. Simulaatioissa muodostumatyyppi oli paineellinen (confined) ja simulaatiot suoritettiin tasapainotilaan (steady-state) lukuun ottamatta simulaatioita, joissa mallinnettiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita muuttuvassa virtauskentässä (transient).

8 Virtausmallin parametrit Virtausmallin parametreja ei muutettu, joten ne olivat samat kuin vuoden 2000 simulaatioissa lukuun ottamatta sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrää, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Vedenjohtavuuden arvon sijaan syötetietona käytettiin transmissiviteettia (T-arvo), jolla tarkoitetaan pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuuden ja hydraulisen johtavuuden arvon (K-arvo) tuloa. Transmissiviteetti vaihteli noin välillä 1, m 2 /d. Hyvin yleisesti pohjavesialueen keskeisellä osuudella T-arvo oli yli 50 m 2 /d. Tehokkaan huokoisuuden arvona käytettiin muodostuman keskeisellä osuudella pääosin arvoa 0,15 ja purkusolujen (drain) alueella 0, Sadanta ja pohjaveden muodostumismäärä Sadantana käytettiin pohjavesialueen ja virtausmallin keskeisellä osuudella aluksi vuoden 2000 simulaatioiden mukaista vuosisadannan arvoa 704 mm, josta pohjavedeksi imeytyi 55% (noin 387 mm/a). Edellä mainituilla arvoilla mallin keskeisellä osuudella muodostui pohjavettä keskimäärin noin m 3 /d. Ilmatieteenlaitoksen sadantatietojen perusteella (Ilmatieteenlaitoksen avoin data, kuukausittaiset sademäärät vuosilta hilaan interpoloituna) Viinivaaran pohjavesialueella keskimääräinen vuosisadanta on 615 mm (kuva 2). Tämän johdosta oli perusteltua kalibroida virtausmalli käyttäen 615mm vuosisadantaa, josta pohjavedeksi imeytyi 55% (noin 338 mm/a). Edellä mainituilla arvoilla mallin keskeisellä osuudella muodostui pohjavettä keskimäärin noin m 3 /d, eli noin 13% vähemmän kuin vuoden 2000 simulaatioissa. 3 VIRTAUSMALLISIMULAATIOT 3.1 Viinivaaran virtausmallisimulaatiot Luonnontilan simulaatiot Virtausmalli kalibroitiin luonnontilaan (tasapainotilan vuosisadannalla 615mm, josta pohjavedeksi imeytyi 65%. Virtausmallin laskennallista pohjaveden pinnan tasoa verrattiin vuosina havaintoputkista mitattujen pohjaveden pinnan tasojen keskiarvoon. Kuvassa 3 on esitetty laskennallisen pohjaveden pinnan tason ja mitatun pohjaveden pinnan tason suhde havaintopisteittäin. Kuvan 3 perusteella virtausmallin laskema pohjaveden pinnan taso ja mitattu pohjaveden pinnan taso vastaavat toisiaan pääsääntöisesti erittäin hyvin (pisteet sijoittuvat suoralle). Havaintopisteistä (43 kpl) mitattujen pohjaveden pinnan tasojen ja mallin laskennallisen pohjaveden pinnan tason erotukset (residuaalit) olivat; min -0.97, max 1.93 ja keskiarvo Keskimäärin siis virtausmallin laskennallinen pohjaveden pinnan taso sijaitsi 0,31 metriä alempana kuin havaintopisteestä todellisuudessa mitattu pohjavedenpinnan taso.

9 7 KUVA 3. Kalibrointisuora, jossa x-akselilla havaintopisteestä mitattu pohjaveden pinnan taso (vuosien mittauksien keskiarvo) ja y-akselilla virtausmallin laskennallinen pohjaveden pinnan taso havaintopisteessä. Luonnontilaan kalibroidulla mallilla simuloitiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita suorittamalla yhden vuoden mittainen muuttuvan virtauksen (transient) simulaatio. Koska pohjaveden purkautumismäärät ovat riippuvaisia pohjaveden muodostumismäärästä ja sen vuodenaikaisvaihteluista, simulaatiossa vuotuinen sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrä (65% sadannasta, eli noin 400 mm) jaettiin kahden kuukauden jaksoihin seuraavasti: tammi-helmikuu 11% (44 mm), maalis-huhtikuu 29% (116 mm), touko-kesäkuu 15% (60 mm), heinä-elokuu 5% (20 mm), syys-lokakuu 13% (52 mm) ja marras-joulukuu 28% (112 mm) vuodessa muodostuvan pohjaveden kokonaismäärästä. Yhden vuoden mittaisen transient-simulaation tuloksia (vesitaselaskelmat) on käsitelty tarkemmin kappaleessa Vedenottosimulaatiot Kalibroidulla mallilla (sadanta 615 mm) suoritettiin tasapainotilan simulaatio vedenottotilanteessa, jossa 9 kaivosta Viinivaarassa otetaan pohjavettä yhteensä m 3 /d. Vedenottokaivojen sijainnit ja ottomäärät on esitetty karttaliitteessä 1. Lisäksi karttaliitteessä 1 on esitetty samanarvonkäyrinä pohjaveden ottamisesta aiheutuvan pohjaveden pinnan tason laskun suuruus. Simulaation tulosten perusteella pohjaveden pinnan taso laskee pohjavedenoton seurauksena vedenottokaivojen läheisyydessä maksimissaan noin 2 metriä.

10 Kaikkein vähiten pohjaveden pinnan taso laskee Viinivaaran luoteisnurkassa ( Katosharju K7 kaivon ympäristössä), missä kaivon läheisyydessä pohjaveden pinnan taso laskee noin 0,9 metriä ja muualla Katosharjun alueella pääosin 0,2 0,5 metriä. Eniten pohjaveden pinnan taso laskee Viinivaaran keskiosassa, jossa kaivojen Viinivaara MV9/3, Viinivaara 8/1 ja Viinivaara Por 11/5 välisellä alueella pohjaveden pinnan taso laskee keskimäärin noin 1,2 metriä. Lisäksi simuloitiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita vedenottotilanteessa. Tämä tapahtui suorittamalla yhden vuoden mittainen transientsimulaatio, jossa vedenotto oli m 3 /d ja vuotuinen sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrä (65%, eli noin 400 mm sadannasta) jaettiin kahden kuukauden jaksoihin seuraavasti: tammi-helmikuu 11%, maalis-huhtikuu 29%, touko-kesäkuu 15%, heinä-elokuu 5%, syys-lokakuu 13% ja marras-joulukuu 28% vuodessa muodostuvan pohjaveden kokonaismäärästä. Vuoden mittaisen transient-simulaation tuloksia (vesitaselaskelmat) on käsitelty tarkemmin kappaleessa Vesitaselaskelmat Liitteessä 1 on esitetty taulukko Viinivaaran virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmista ja karttaliitteessä 1 on esitetty vesitasealueiden sijainnit. Vesitasealueella tarkoitetaan rajattua aluetta, jolta pohjavesi pääsääntöisesti poistuu systeemistä (ojitetut alueet, suot, lähteet jne.). Liitteen 1 taulukon sarakkeessa Nykytila v simulaatio on esitetty vesitase 615 mm vuosisadannalla. Lisäksi nykytilanteen osalta on esitetty keskimääräinen pohjaveden poistuminen tietylle vesitasealueelle (tasapainotilan, sekä poistuvan pohjaveden minimi- ja maksimimäärät eri vesitasealueille (1 vuoden mittainen transient-. Liitteen 1 taulukossa on myös esitetty nykytilanteen simulaatioita vastaavat taseet vedenottotilanteessa. Lisäksi sarakkeessa Muutos Nykytila-Vedenotto on esitetty pohjaveden poistumisessa tapahtuvat muutokset vesitasealueittain, eli kuinka paljon pohjaveden purkautuminen millekin vesitasealueelle vähentyy vedenoton seurauksena. Liitteen 1 taulukossa esitetyn perusteella nykytilanteessa eniten pohjavettä (noin 25% kokonaispurkaumasta) poistuu muodostuman länsi-lounaispuolelle, vesitasealueille 3 ja 13 (Lä 4) yhteensä noin m 3 /d. Kaiken kaikkiaan vedenoton vaikutus kohdistuu pääasiassa muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden virtaamiin, sillä muodostuman pohjoispuolen vesitasealueilta 8, 9, 10, 11, 17 ja 22 pohjaveden purkautuminen vähentyy vedenoton seurauksena yhteensä vain noin m 3 /d ja loput vedenoton vaikutuksesta (noin m 3 /d) kohdistuu muodostuman eteläpuolen vesitasealueille. Yksittäisten vesitasealueiden osalta vedenoton vaikutus kuutiomääräisiin pohjaveden poistumiin (virtaamiin) on suurin vesitasealueen 6 kohdalla, jossa virtaama pienenee nykytilanteesta (1454 m 3 /d) yli 1000 m 3 :lla vuorokaudessa (ottotilanteessa 447 m 3 /d). Prosentuaalisesti suurin vaikutus kohdistuu vesitasealueeseen 10, missä keskimääräinen pohjaveden purkautuminen vähentyy 93 % (nykytilanteessa 390 m 3 /d ja ottotilanteessa 26 m 3 /d).

11 3.2 Kälväsvaaran virtausmallisimulaatiot Luonnontilan simulaatiot Virtausmalli kalibroitiin luonnontilaan vuosisadannalla 615mm, josta pohjavedeksi imeytyi mallin keskeisellä osuudella 55%, eli noin 338 mm. Virtausmallin laskennallista pohjaveden pinnan tasoa verrattiin vuosina havaintoputkista mitattujen pohjaveden pinnan tasojen keskiarvoon. Kuvassa 4 on esitetty laskennallisen pohjaveden pinnan tason ja mitatun pohjaveden pinnan tason suhde havaintopisteittäin. Kuvan 4 perusteella virtausmallin laskema pohjaveden pinnan taso ja mitattu pohjaveden pinnan taso vastaavat toisiaan pääsääntöisesti erittäin hyvin (pisteet sijoittuvat suoralle). Havaintopisteistä (14 kpl) mitattujen pohjaveden pinnan tasojen ja mallin laskennallisen pohjaveden pinnan tason erotukset (residuaalit) olivat; min -1,14, max 0,75 ja keskiarvo -0,24. Keskimäärin siis virtausmallin laskennallinen pohjaveden pinnan taso sijaitsi 0,24 metriä ylempänä kuin havaintopisteestä todellisuudessa mitattu pohjavedenpinnan taso. KUVA 4. Kalibrointisuora, jossa x-akselilla havaintopisteestä mitattu pohjaveden pinnan taso (vuosien mittauksien keskiarvo) ja y-akselilla virtausmallin laskennallinen pohjaveden pinnan taso havaintopisteessä. Luonnontilaan kalibroidulla mallilla simuloitiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita suorittamalla yhden vuoden mittainen muuttuvan virtauksen (transient) simulaatio. Koska pohjaveden purkautumismäärät ovat riippuvaisia pohjaveden muodostumismäärästä, simulaatiossa vuotuinen sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrä (55%, eli noin 338 mm sadannasta) jaettiin kahden kuukauden

12 jaksoihin seuraavasti: tammi-helmikuu 11%, maalis-huhtikuu 29%, touko-kesäkuu 15%, heinä-elokuu 5%, syys-lokakuu 13% ja marras-joulukuu 28% vuodessa muodostuvan pohjaveden kokonaismäärästä. Yhden vuoden mittaisen transient-simulaation tuloksia (vesitaselaskelmat) on käsitelty tarkemmin kappaleessa Vedenottosimulaatiot Kalibroidulla mallilla (sadanta 615 mm) suoritettiin simulaatio vedenottotilanteessa, jossa 2 kaivosta otetaan pohjavettä yhteensä m 3 /d. Vedenottokaivojen sijainnit ja ottomäärät on esitetty karttaliitteessä 2. Lisäksi karttaliitteessä 2 on esitetty samanarvonkäyrinä pohjaveden ottamisesta aiheutuvan pohjaveden pinnan tason laskun suuruus. Simulaation perusteella (karttaliite 2) pohjaveden pinnan taso laskee pohjavedenoton seurauksena ottokaivojen välittömässä läheisyydessä noin 2,5 metriä. Pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat Kälväsvaaran läntiselle puoliskolle (karttaliitteessä 2 esitettyjen pohjaveden pinnan tason laskua kuvaavien samanarvokäyrien alueelle). Pohjaveden pinnan taso laskee vedenoton vaikutuksesta kaivon Kälväsvaara 5/3 luoteispuolella 700 metrin etäisyydellä noin 1 metriä ja 1,4 kilometrin etäisyydellä noin 0,2 metriä. Pohjaveden pinnan taso laskee vedenoton vaikutuksesta kaivon Kälväsvaara Por25 koillispuolella 600 metrin etäisyydellä noin 1 metriä ja 2,2 kilometrin etäisyydellä noin 0,2 metriä. Kaivon Kälväsvaara 5/3 koillispuolella pohjaveden pinnan taso laskee suhteessa enemmän kuin kaivon koillispuolella. Tämä johtuu siitä, että kaivon Kälväsvaara 5/3 ottoalueen pinta-ala / vaikutusalue (capture zone) on pienempi kuin kaivon Kälväsvaara Por 25. Ottokaivojen välisellä alueella pohjaveden pinnan taso laskee kaivojen alenemakartioiden päällekkäisyydestä (superposition) johtuen vähintään noin 1,1 metriä (kaivojen puolivälissä, noin 1 km etäisyydellä kaivoista). Tästä puolivälin pisteestä alenemat kasvavat kaivoja kohti edettäessä. Lisäksi simuloitiin pohjaveden purkautumisessa tapahtuvia vuodenaikaisvaihteluita vedenottotilanteessa. Tämä tapahtui suorittamalla yhden vuoden mittainen transientsimulaatio, jossa vedenotto oli m 3 /d ja vuotuinen sadannan kautta muodostuvan pohjaveden määrä (55% vuosisadannasta, eli noin 338 mm) jaettiin kahden kuukauden jaksoihin seuraavasti: tammi-helmikuu 11% (37 mm), maalis-huhtikuu 29% (98 mm), touko-kesäkuu 15% (51 mm), heinä-elokuu 5% (17 mm), syys-lokakuu 13% (44 mm) ja marras-joulukuu 28% (95 mm) vuodessa muodostuvan pohjaveden kokonaismäärästä. Vuoden mittaisen transient-simulaation tuloksia (vesitaselaskelmat) on käsitelty tarkemmin seuraavassa kappaleessa

13 3.2.3 Vesitaselaskelmat Liitteessä 2 on esitetty taulukko virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmista ja karttaliitteessä 2 on esitetty vesitasealueiden sijainnit. Liitteen 2 taulukon sarakkeessa Nykytila v simulaatio on esitetty vesitase 615 mm vuosisadannalla toteutetun luonnontilan kalibroinnin osalta. Liitteen 2 taulukossa esitetyn perusteella nykytilanteessa eniten pohjavettä purkautuu vesitasealueille 1, 3 6 ja 7, eli yhteensä vajaat m 3 /d (noin 77% kokonaispurkaumasta). Vedenoton vaikutus kuutiomääräisiin pohjaveden poistumiin (virtaamiin) on suurin vesitasealueen 7 kohdalla ( m 3 /d). Myös prosentuaalisesti suurin vaikutus kohdistuu vesitasealueeseen 7, missä keskimääräinen pohjaveden purkautuminen vähentyy 75% (arvosta m 3 /d arvoon 660 m 3 /d) JOHTOPÄÄTÖKSET Sekä Viinivaaran, että Kälväsvaaran virtausmallit kalibroitiin vuosien kuukausittaisiin sademääriin perustuen (Ilmatieteenlaitoksen avoin data, kuukausittaiset sademäärät vuosilta hilaan interpoloituna), jolloin keskimääräiseksi vuosisadannaksi saatiin 615 mm. Vuosittaisesta sadannasta Viinivaaran alueella 65% ja Kälväsvaaran alueella 55% suotautuu pohjavedeksi. Viinivaaran alueella muodostuu pohjavettä reilut m 3 /d ja Kälväsvaaran alueella hieman vajaat m 3 /d. Aikaisemmissa simulaatioissa käytetyn 704 mm vuosisadannan sijaan 615 mm käyttäminen on viimeisimpien sadantatietojen pohjalta perusteltua. Lisäksi 615 mm sadanta on interpoloitu Viinivaaran alueen soluun Ilmatieteenlaitoksen havaintoasemien sadantatietojen perusteella (aikaisemmissa simulaatioissa on käytetty yhden havaintoaseman mittaustietoja). Mikäli vuosittainen sadanta on suurempi kuin 615 mm, tällöin yllä esitetyt pohjaveden muodostumismäärät, sekä pohjaveden purkautumismäärät vesitasealueille (liitteet 1 ja 2) kasvavat. Vastaavasti vuosisadannan ollessa pienempi kuin 615 mm pohjaveden muodostumismäärä ja purkautuminen vesitasealueille vähentyy. Viinivaaran virtausmallisimulaatioiden perusteella pohjavedenoton (8 000 m 3 /d, kaivojen ottomäärät ja sijainti kuten karttaliitteessä 1) vaikutukset kohdistuvat pääasiassa muodostuman eteläpuolella sijaitsevien alueiden pohjavesipurkaumiin. Tämä johtuu vedenottokaivojen sijoittumisesta Viinivaaran pohjavesialueen, tarkemmin pohjaveden muodostumisalueen eteläreunalle. Kälväsvaaran virtausmallisimulaatioiden perusteella pohjavedenoton (3 000 m 3 /d, kaivojen ottomäärät ja sijainti kuten karttaliitteessä 2) vaikutukset kohdistuvat pääasiassa muodostuman eteläpuolelle ja erityisesti vesitasealueelle 7 (liite 2 ja karttaliite 2). Tämä johtuu siitä, että molemmat vedenottokaivot sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa välittömästi kyseisen vesitasealueen yläpuolella.

14 12 Vantaalla 6. toukokuuta 2015 Pöyry Finland Oy Riku Hakoniemi hydrogeologi Jukka Ikäheimo johtava pohjavesiasiantuntija

15 LIITE 1 Viinivaara Virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmat

16 LIITE 1 Viinivaara Virtausmallisimulaatiot Vesitasetarkastelut POHJAVETTÄ MUODOSTUU SADANNASTA KESKIMÄÄRIN (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Muutos (Nykytila - Vedenotto) VUOSISADANTA JA IMEYTYMISPROSENTTI 704 mm / 65% 615 mm / 65% 615 mm / 65% POHJAVETTÄ POISTUU (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Muutos (Nykytila - Vedenotto) keskimäärin keskimäärin keskimäärin Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue 12 (Lä 8) Vesitasealue 13 (Lä 4) Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue 17 (Lä 11) Vesitasealue 18 (Lä 10) Vesitasealue Vesitasealue POISTUU YHTEENSÄ VEDENOTTO KAIVOISTA (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Katosharju K7 400 Viinivaara Ak Viinivaara MV9 500 Viinivaara MV9/3 500 Hanganvaara Por Viinivaara 8/ Viinivaara Por Viinivaara Por 11/ Viinivaara V VEDENOTTO YHTEENSÄ

17 LIITE 2 Kälväsvaara Virtausmallisimulaatioiden vesitaselaskelmat

18 LIITE 2 Kälväsvaara Virtausmallisimulaatiot Vesitasetarkastelut POHJAVETTÄ MUODOSTUU SADANNASTA KESKIMÄÄRIN (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Muutos (Nykytila - Vedenotto) VUOSISADANTA JA IMEYTYMISPROSENTTI 704 mm / 55% 615 mm / 55% 615 mm / 55% POHJAVETTÄ POISTUU KESKIMÄÄRIN (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Muutos (Nykytila - Vedenotto) keskimäärin keskimäärin keskimäärin Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue Vesitasealue POISTUU YHTEENSÄ VEDENOTTO KAIVOISTA (m 3 /d) Nykytila (v Nykytila (v Vedenottotilanne (v Kälväsvaara 5/ Kälväsvaara Por

19 KARTTALIITE 1 Viinivaara vedenottokaivot, vesitasealueet ja pohjaveden pinnan tason alenema vedenottotilanteessa 1 :

20 Törmälä. Viinikoski Myllykoski Viinisuo VESITASEALUE 23 Katosharju K7 400 Hiirisuo Vainiosuo 0.6 " Katoksensuo Sorsuanoja Hillasuo Suvanto Leppikoski Leppioja Ukonsuo 0.4 Hetteensuo Kuikkalampi Alanne VESITASEALUE 3 Mustasuo VESITASEALUE 13 (Lä 4) Pusala Kuikkaperä Rajala Roitola Leppisuo " 1 Hautasuo VESITASEALUE 5 VESITASEALUE 12 (Lä 8) VESITASEALUE 11 Varpu Pikku Leppilampi Huhta Iso Leppilampi Sorsuanoja Viinivaara Ak Lähteensuo Saari-Sorsua " 0.8 Pöylyänsuo Heteniemi Leppisuo Kuokkasuo Määtänperä VESITASEALUE 10 VESITASEALUE 4 Hangansuo Viinivaara MV9 500 Viinivaara MV9/3 500 " " Hanganvaara Por " 1.8 VESITASEALUE 15 Hetesuo Sarvisuo 1.4 Viinivaara 8/ Tuomilampi Iso Särkisuo Naamasuo Sarvilampi 0.4 Olvasoja VESITASEALUE Viinivaara Por " VESITASEALUE 6 Mesisuo Pikku Ahvenlampi Särkilampi Heinisuo 1.2 Heinä-Palosuo VESITASEALUE 22 Pirttisuo Ahvensuo VESITASEALUE 16 VESITASEALUE 18 (Lä 10) Viinivaara Por 11/ " " Olvassuo VESITASEALUE 17 (Lä 11) Järvenperäsuo VESITASEALUE 8 Kiiskisuo Iso-Timonen 1 VESITASEALUE 7 Viinilä Viinivaara V Kiiskisuo Iso Olvasjärvi Piltuanjoki Pikku Olvasjärvi Ikola Porrassalmi Paskolampi Marttisjärvi 16X Kaakkurilampi OULUN Pikku-Timonen VESI Ojala KARTTALIITE Uutela 1 Pohjaveden virtausmallisimulaatiot Viinivaara Kaakkurisuo Timonen Marttisjärvi " Vedenottokaivo (tunnus ja ottomäärä m3/d) Pikku-Timonen Pohjaveden pinnan tason alenema (m) Ylioja Pikku Särkisuo Juurilampi 1: Kilometriä R. Hakoniemi Koskiaho

21 KARTTALIITE 2 Kälväsvaara vedenottokaivot, vesitasealueet ja pohjaveden pinnan tason alenema vedenottotilanteessa 1 :

22 Iso Olvasjärvi. Lehtosuo Mustakorpi Kiiskioja VESITASEALUE 9 VESITASEALUE 1 Lummelampi VESITASEALUE 8 Paskolampi Hetesuo " Kälväsvaara 5/ Pieni Kirkaslampi Kirkaslampi Leililampi VESITASEALUE 2 VESITASEALUE 10 VESITASEALUE 17 " Kälväsvaara Por VESITASEALUE 3 Kärkkäänjärvi Hetesuo Heteoja Kalliosuo VESITASEALUE 7 Siliäsuo Hongannoro Marttisjärvi VESITASEALUE 4 Hongansuo Lamminsuo Leväoja Kärppäsuo Kalasuo Kalaoja VESITASEALUE 6 VESITASEALUE 5 Leväsuo 16X Peräsuo Peuraoja Pikku Peurasuo OULUN VESI Pohjaveden virtausmallisimulaatiot Kälväsvaara KARTTALIITE 2 Peräoja " Vedenottokaivo (tunnus ja ottomäärä m3/d) Ruohosenperä Peurasuo Kankisuo Pohjaveden pinnan tason alenema (m) Jorvanperänsuo Pikku Leväsuo 1: Kilometriä R. Hakoniemi