GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö. Kalvholmin pohjavesialueen virtausmallinnus
|
|
- Ada Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Kokkola Kalvholmin pohjavesialueen virtausmallinnus
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus i GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Elina Lindsberg KUVAILULEHTI / Dnro L/299/42/2015 Raportin laji Tutkimusraportti, yhteistyöprojekti Yhteistyökumppanit Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mustasaaren kunta Raportin nimi Kalvholmin pohjavesialueen virtausmallinnus Tiivistelmä Työn tavoitteena oli laatia pohjaveden virtausmalli Kalvholmin ( ) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle Mustasaaressa. Virtausmallinnustyö oli osa vuosina toteutettua Mustasaaren Kalvholmin pohjavesialueen geologista rakenneselvitysprojektia. Pohjaveden virtausmallinnuksen avulla arvioitiin pohjaveden virtaustilan ja pohjavedenpinnan tason muutoksia eri tilanteissa Kalvholmin pohjavesialueella. Mallinnuksella selvitettiin mm. Kalvholmin vedenottamon sieppausalueet ja pohjaveden virtausreitit eri pumppausmäärillä. Mallinnuksen mukaan vedenoton lisäämisellä nykyisestä (n. 790 m 3 /d) on ainoastaan hyvin pieni vaikutus pohjavedenpinnan tasoihin, sillä vedenottamon eteläpuolisesta Strömmenin uoman lammikosta imeytyy muodostumaan pintavettä, jonka osuus kasvaa vedenoton lisääntyessä. Mikäli pintaveden imeytyminen Strömmenin uoman lammikosta estetään esim. putkituksella, alkaa Karperönjärven rantavyöhykkeestä imeytyä nykyistä huomattavasti enemmän pintavettä muodostumaan ja myös pohjaveden pinnantasot laskevat selvästi. Tällöin myös Snickarsin alueelta imeytyvän pintaveden määrä kasvaa ja muodostumaan voi mahdollisesti imeytyä ajoittain myös merivettä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, pohjaveden virtausmallinnus, harju Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pohjanmaa, Mustasaari, Kalvholm Karttalehdet P3412G2, P3412G3, P3412G4, P3412H1, b, d, a, c Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 29/2017 Kokonaissivumäärä 19 s., 8 liites. Kieli suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK/PVI Projektitunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jussi Ahonen yksikön päällikkö Elina Lindsberg geofyysikko
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus ii Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Tutkimusalueen kuvaus 2 3 Lähtöaineisto 4 4 Maaperä- ja pohjavesimallinnus Yleistä Maaperän rakennemalli Virtausmallinnusalue Virtausmallin laadinta ja reunaehdot Virtausmallin kalibrointi 8 5 Virtausmallinnustulokset 11 6 Yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset 17 7 Kirjallisuusluettelo 19 LIITTEET Liite 1. Virtausmallialue ja mallin reunaehdot 1: Liite 2. Virtausmallinnusalueen maaperän hydraulisen johtavuuden (K-arvo, m/s) vyöhykkeet 1: Liite 3. Pohjaveden muodostuminen mm/vuosi 1: Liite 4. Pohjavedenpinnantaso (m mpy, N2000) ja vedenottamon sieppausalueet (ottomäärä 790 m 3 /d) 1: Liite 5. Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 1000 m 3 /d) 1: Liite 6. Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 1500 m 3 /d) 1: Liite 7. Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 2000 m 3 /d) 1: Liite 8. Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema kun imeytyminen Strömmenin uoman lammikosta on estetty (ottomäärä 790 m 3 /d) 1:15 000
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki vuosina geologisen rakenneselvityksen Kalvholmin ( ) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle Mustasaaressa (Lindsberg et al. 2017). Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä aluetta halkovan harjun syntyvaiheita. Vesinäytteiden isotooppianalytiikalla selvitettiin Kalvholmin vedenottamon raakaveden alkuperää tutkimalla pinta- ja pohjaveden osuuksia vedessä (Hendriksson 2016). Tässä raportissa esitetään alueelle laadittu pohjavesialueen maaperämalli ja pohjaveden virtausmalli. Projektia ovat rahoittaneet Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mustasaaren kunta ja GTK. Maaperä- ja virtausmallinnukset on tehnyt geofyysikko Elina Lindsberg. Tutkimusten tarkoituksena oli saada aikaisempaa kattavampi käsitys harjun rakenteesta ja hydrologisista olosuhteista, jota tietoa voidaan hyödyntää, kun halutaan tarkentaa pohjavesialueen rajauksia tai suunnitellaan alueen maankäyttöä ja pohjavedenottoa. Kalvholmin pohjavesialueella on Mustasaaren kunnan vedenottamo, josta pumpattava vesimäärä (enimmillään n m 3 /d) on suuri pohjavesialueen muodostumispintaalaan (0,54 km 2 ) suhteutettuna. Tämän perusteella on arvioitu, että osa ottamolta pumpattavasta vedestä on pintavettä tai mahdollisesti peräisin pohjavesialueen ulkopuolelta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. vedenottamon raakaveden alkuperää. Pohjaveden virtausmallinnuksen avulla voidaan arvioida pohjaveden virtaustilan ja pohjavedenpinnan tason muutoksia eri tilanteissa Kalvholmin harjualueella. Mallinnuksella selvitettiin mm. Kalvholmin vedenottamon sieppausalue ja pohjaveden virtausreitit eri ennusteajoissa pumppausmäärän mukaan. Pohjaveden virtausmallinnusalue on esitetty liitteessä 1.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 2 2 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS Kalvholmin pohjavesialueen tietoja on esitetty taulukossa 1. Pohjavesialueella on Mustasaaren kunnan vedenottamo, josta saa vuonna 2014 myönnetyn määräaikaisen ( saakka) luvan mukaan pumpata vettä yhteensä enintään 1000 m 3 /d, joka ylittää arvion pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä. Aiemman (1981) luvan mukainen suurin ottomäärä oli 700 m 3 /d. Vuonna 2015 vettä pumpattiin keskimäärin noin 840 m 3 /d, mutta mitattu määrä ei ole täysin luotettava vesimittarin toimintahäiriöiden vuoksi. Enimmillään vettä on otettu 940 m 3 /d ja vähimmillään 670 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Taulukko 1. Kalvholmin pohjavesialueen tietoja. (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset) Pohjavesialue Luokka Kokonaispinta-ala (km 2 ) Muodostumis-alueen pinta-ala (km 2 ) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Vedenottolupa (m 3 /d) Kalvholm 1 1,85 0, Keskimääräinen vedenotto vuonna 2015 (m 3 /d) Tarkempi kuvaus Kalvholmin pohjavesialueesta on esitetty geologisessa rakenneselvityksessä (Lindsberg et al. 2017). Kalvholm on tyypillinen Pohjanmaan rannikkoseudun harju. Harjukerrostumat ovat kapeita ja sijaitsevat maaston alavimmissa kohdissa osittain hiesujen ja silttien peittäminä. Karkein harjuaines on kerrostunut kalliopainanteisiin muodostuman etelä- ja keskiosissa. Pohjoisosassa harjuydin sijoittuu korkeammalle kallioalustalle laakson länsireunalle. Harjukerrostumat ovat ainekseltaan pääosin soraa. Suurimmat harjuaineksen ja pohjaveden varastokerrospaksuudet ovat eteläosan peltoalueella, jossa karkearakeiset hyvin vettä johtavat kerrostumat ovat peittyneet paksujen hienoainessedimenttien alle. Pohjaveden hyödyntämistä vaikeuttaa näiden kerrostumien peitteisyys ja tietyiltä osin myös veden heikko laatu. Laaja-alaisen maa-ainestenoton vuoksi muodostuman karkeimman ydinosan kerrostumissa ei käytännössä ole suojakerroksia pohjavedenpinnan yläpuolella. Maanpinnan topografian vuoksi Kalvholm on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä pohjavesimuodostuma, jossa pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti harjuytimeen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Vedenottamon pohjoispuolella virtaussuunta on vedenoton vuoksi kääntynyt paikallisesti pohjoisesta etelään. Pohjaveden pinnankorkeuserot ovat hyvin pieniä ja muodostuman pituussuuntainen vedenjakaja-alue vedenottamon pohjoispuolella on ilmeisesti herkästi muuttuva. Pohjavesimuodostumaan imeytyy pintavesiä useasta eri kohteesta, esim. Karperönjärven rantavyöhykkeestä. Järvestä mereen virtaava Strömmen kerää vettä useista sivuojista, jotka yhdistyvät vedenottamon eteläpuolella lammikkoon. Lammikkoon myös
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 3 purkautuu pohjavettä. Lammikon ja vedenottamon kohdalla Strömmenillä on suora yhteys harjuytimeen. Myös merivettä voi ajoittain virrata pohjavesialueelle Vraknäsfladan kautta. Vraknäsflada on Strömmenin kautta yhteydessä pohjavesilammikoihin ja siten myös harjuytimeen.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 4 3 LÄHTÖAINEISTO Lähtötietoina virtausmallissa käytetiin seuraavia aineistoja: - Hendriksson, N Pinta- ja pohjavesivuorovaikutuksen selvittäminen hapen ja vedyn isotooppien avulla (osa 2.): Mustasaari, Kalvholm, HARA. 7 s. + liitteet - Lindsberg, E., Putkinen, N. & Valjus, T Kalvholmin pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys. Geologian tutkimuskeskus, 43 s. + liitteet - Ramboll Mustasaaren kunta. Kalvholmin vedenottamo, koepumppaus. Viite s. + liitteet. - Sadantatiedot: Ilmatieteen laitos: Kallioperäkarttojen (Digi KP 1: ), maaperäkarttojen (1:20 000, yleiskartta 1: ) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän (POVET) havaintotietoja (SYKE ja ELY-keskukset 2016), GTK:n maaperäkartoitusten ja happamien sulfaattimaiden kartoitusten tietoja sekä MML:n laserkeilausaineisto vuosilta 2009 ja 2014.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 5 4 MAAPERÄ- JA POHJAVESIMALLINNUS 4.1 Yleistä Kalvholmin harjualueen pohjaveden virtausmalli laadittiin Groundwater Modeling System (GMS TM ) ohjelmistolla (ns. finite difference grid -menetelmään perustuva Modflow-laskentakoodi, Harbaugh 2005), joka ratkaisee pohjaveden virtausyhtälön täysin vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Vedenottamon sieppausalue arvioitiin partikkelimallinnuksella GMS-ohjelmaan sisältyvällä Modpath-ohjelmalla (Pollock 1994). Virtausmallinnuslaskennan pohjana oleva Kalvholmin alueen pohjavesimalli (finite difference grid) on yksikerroksinen. Simuloinnit on tehty ns. Steady state -malleina, jolloin GMS-ohjelman laskema virtausmalli on mahdollisimman hyvin tasapainotilassa siihen tulevan ja siitä poistuvan veden määrän suhteen. 4.2 Maaperän rakennemalli Pohjaveden virtausmallin pohjaksi tutkimusalueelta laadittiin maaperän rakennemalli. Se tehtiin Iso-Britannian Geologisen tutkimuskeskuksen kehittämällä BGS Groundhog Desktop -ohjelmistolla (Wood et al. 2015). Ohjelmalla laadittiin mallinnusalueella tehtyihin kairauksiin ja muihin tutkimuksiin perustuen poikki- ja pituusleikkauksia harjun ja sen lähiympäristön maaperän maalajeista sekä niiden keskinäisestä kerrosjärjestyksestä riittävän tiheällä linjavälillä. Maaperämallissa maanpinnan, pohjavedenpinnan ja kallionpinnan korkeusaineistoina käytettiin geologisessa rakenneselvityksessä ArcMap-ohjelmistolla laskettuja (interpoloituja) tasoarvoja (m mpy). Maaperän kerrosjärjestyksen mallintamisessa (pituus- ja poikkileikkausten laadinnassa) käytettiin pääasiassa kairauksista ja maaperäpiikityksistä sekä maatutkaluotauksista saatua tietoa. Ohjelmaan tuotiin noin 170 profiilipistettä ja niihin pohjautuen piirrettiin 53 poikki- tai pituusleikkausta (kuva 1).
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 6 Kuva 1. Esimerkkikuva maaperämallin poikkileikkauksista Kalvholmin pohjavesialueen keskiosasta Slätörenin alueella. (Punainen = kallio, vaaleanruskea = moreeni, tummanvihreä = harjusora, vaaleanvihreä = harjuhiekka, lila = syvän veden kerrostuma (siltti savi), keltainen = rantakerrostumahiekka, harmaa = turve, sininen viiva = pohjavedenpinnan taso. 4.3 Virtausmallinnusalue Virtausmallinnusalueeksi (110 ha) rajattiin harjualue, jossa pohjavesivyöhykkeen lajittuneen aineksen maakerrospaksuus on yleisesti vähintään kaksi metriä (liite 1). Tätä ohuemmat maaperän ja pohjavesivyöhykkeen paksuudet voivat olla ongelmallisia, koska niiden alueille voi ohjelman tekemässä laskennassa muodostua kuivia laskentasoluja, jotka puolestaan voivat aiheuttaa ongelmia virtausmallinnusohjelman matemaattisen virtausyhtälön ratkaisun laskennassa tai partikkelimallinnuksessa. Harjualueen lisäksi mallinnusaluetta on laajennettu alueen pohjois- ja keskiosissa Vraknäsfladan ja Holmträsketin vesistöalueille, joita on käytetty mallin reunaehtoina. Alueen etelä- ja keskiosissa mallinnusalue on rajattu Strömmenin uomaan ja Karperönjärveen. Mallinnusalue on keski- ja pohjoisosistaan varsin kapea, mutta käytännössä mallinnus täytyy toteuttaa alueelta, jonka geologia tunnetaan riittävällä tarkkuudella. 4.4 Virtausmallin laadinta ja reunaehdot Virtausmallin laskentaverkon (finite difference grid) solujen koko on 10 x 10 m. Verkkoa on tihennetty vedenottamon kohdalla. Mallin yläpinta on saatu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston maanpinnan tasosta (N2000). Pohjan tasoksi määritettiin kallionpinnan interpoloitu tasomalli, joka saatiin geologisen rakenneselvityksen tiedoista. Mallinnusalueen harju on jaettu maaperän hydraulisen johtavuuden (K-arvo) mukaisiin vyöhykkeisiin alueelta käytettävissä olevien maaperätietojen perustella (liite 2). K-arvojen lähtöarvoiksi virtausmallinnusohjelmaan annettiin kirjallisuuden mukaisia arvoja
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 7 (taulukko 2). Maaperän vedenjohtavuus vaihtelee esiintymän eri kerroksissa. Vedenjohtavuudet edustavat kuitenkin keskimääräistä vedenjohtavuutta pohjavedenpinnan ja kalliopinnan välillä. Hydraulisen johtavuuden vyöhykejako pohjautuu alueelta tehtyyn geologiseen maaperän rakennemalliin, jonka maaperän yksiköt on muunnettu hydraulisen johtavuuden yksiköiksi taulukon 2 mukaisesti. Alueen keskiosassa sorakerrokset ovat hyvin kivisiä ja niiden vedenjohtavuusarvo on arvioitu suureksi. Alueen pohjoisosassa sora on heikommin lajittunutta ja sen vedenjohtavuus on arvioitu huonommaksi (keskimäärin hiekan vedenjohtavuutta vastaavalle tasolle). Taulukko 2. Eri maalajien vedenjohtavuusarvoja (K-arvot) (Airaksinen 1978). Maalaji K-arvo (m/s) Sora Hiekka Hieno hieta Moreeni Mallinnusalue jaettiin myös pohjaveden muodostumisen mukaisiin vyöhykkeisiin (liite 3). Vuosittaisen sadannan keskiarvo Vaasassa on noin 550 mm/vuosi (Ilmatieteen laitos 2016). Harjussa pohjavedeksi imeytyväksi määräksi on arvioitu noin 40 % sadannasta. Harjun eteläosassa ydinosan lammikoituneella alueella muodostuvan pohjaveden määrä on arvioitu hieman suuremmaksi. Eteläosan peltoalueella pohjavettä on arvioitu muodostuvan puolestaan huomattavasti vähemmän, sillä alueella on pidättäviä hienoaineskerroksia. Mallinnusalueella sadevedestä muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin 480 m 3 /vrk. Mallinnusalueen reunaehdot on esitetty liitteessä 1. Osalle mallinnusalueen vesistöihin rajautuvista osista annettiin reunaehdoksi vakiovedenpinta (= vedenpinnan korkeus pysyy kaikissa tilanteissa samana) ns. General Head Boundary (GHB) -reunaehdon avulla. GHB-reunaehdon alueelta tai sen kautta vettä voi virrata malliin tai siitä pois niin, että pohjavedenpinta yhtyy pintaveteen (eli GHB-reunaehdolle määritettyyn tasoon). Veden virtaus pohjaveden ja pintaveden välillä riippuu vesistöjen pohjan ominaisuuksista, kuten pohjan sedimenttien paksuudesta ja vedenjohtavuudesta. Tätä em. asiaa kontrolloidaan GHB-reunaehdolle määritetyn ns. konduktanssiarvon kautta. Tässä yhteydessä on huomioitava, että vesistöjen pohjasedimenttien laadusta ja niiden kerrospaksuuksista ei ole tarkempaa tutkimustietoa Kalvholmin tutkimusalueella. GHB-reunaehto määritettiin mallinnusalueelle Karperönjärveen, Harvikin pohjoispuolisiin lammikkoihin ja niistä pohjoisen suuntaan Strömmenin uomaan sekä Vraknäsfladaan. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli vedenottamon eteläpuolella Strömmenin
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 8 uoma ja lammikoitunut alue, josta vettä voi imeytyä vedenottamolle. Tältä alueelta muodostumaan imeytyvän pintaveden määräksi arvioitiin vedenottamolta otettujen veden isotooppinäytteiden perusteella noin 360 m 3 /d nykytilanteessa. Kalvholmin vedenottamolta pumpattavan vesimäärän lähtöarvoksi mallinnussimulaatioon annettiin nykytilanteen ja pohjavesipintojen mittausajakohdan vedenottomäärä, noin 790 m 3 /vrk. Ottamon väliaikainen vedenottolupa on 1000 m 3 /vrk. 4.5 Virtausmallin kalibrointi Hyvä virtausmalli pitää vesitaseen tasapainoisena eli malliin tuleva ja siitä poistuva vesimäärä ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa keskenään (steady state). Kalvholmin virtausmallissa vesitase-ero oli 0,95 %, jota voidaan pitää hyvänä. Kalibroinnilla varmistetaan myös, että mallilla simuloidut pohjaveden pinnankorkeudet vastaisivat mahdollisimman hyvin havaintoputkista ja pohjavesilammikoista mitattuja pohjaveden pinnankorkeuksia. Tällöin voidaan olettaa mallin toimivan luotettavasti myös erilaisia skenaarioita simuloitaessa. Kalvholmin virtausmalli kalibroitiin yritys-erehdys-tekniikalla siten, että mallinnetut pohjavedenpinnan tasot vastaisivat mahdollisimman hyvin havaintoputkista mitattuja sekä maastossa pohjavesipintaa edustavien vesipintojen tasoja. Tämä tehtiin siten, että mallin kalibroinnissa (GMS-ohjelma) muutettiin hydraulisia vedenjohtavuuksia sekä sadeveden imeytymisen suuruutta pohjavedeksi virtausmallinnusalueelle rajatuissa vyöhykkeissä. Kuvassa 2 on esitetty vertailu mallinnettujen ja havaittujen pohjaveden pinnankorkeuksien välillä. Kalvholmin mallinnusalueella virtausmallin kalibroinnissa käytettyjä pohjavedenpinnan havaintopisteitä oli yhteensä 16 kappaletta. Kunkin mitatun pisteen kohdalla olevan pylväsdiagrammin pituus (ja väri) kertoo kuinka hyvin malli on laskenut (kalibroinut) vallitsevan pohjavedenpinnan tason verrattuna mitattuun tasoon. Kaikissa pisteissä mallinnetun ja mitatun pohjavesipinnan välinen ero oli alle 0,5 m (vihreät pylväät).
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 9 Kuva 2. Vertailu mallinnettujen ja havaittujen pohjaveden pinnankorkeuksien välillä (vedenotto 790 m 3 /d). Kuvassa 3 on esitetty korrelaatio mallinnettujen ja havaittujen pinnankorkeuksien välillä kalibroinnissa. Mallin keskimääräinen virhe on 0,05 m ja keskimääräinen absoluuttinen virhe on 0,17 m. Tämä yhdessä korrelaatiokertoimen 0,90 kanssa osoittaa, että mallin kalibrointi on onnistunut hyvin ja sen voidaan olettaa myös toimivan melko luotettavasti erilaisissa simulaatioissa. Alueelta on kuitenkin käytettävissä varsin vähän pitkän ajan
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 10 pohjavedenpintahavaintoja, ja kalibroinnissa käytettiin 16 havaintopisteestä joulukuussa 2015 mitattuja vesipintoja, jotka saattavat edustaa hieman keskimääräistä korkeampaa pohjavedenpinnan tasoa. Alueella on runsaasti myös pohjavesilammikoita ja muita vesistöjä. Tämä aiheutti ongelmia mallin laadinnassa, sillä mittausajankohtana vesistöjen vesipinnat olivat selkeästi korkeammalla kuin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistossa, joka on mitattu vuosina 2009 ja Tämän vuoksi maanpinnan korkeusmallia jouduttiin korjaamaan suurempien vesistöjen kohdalla joulukuun 2015 vedenkorkeutta vastaavaksi. Suurimmat erot mitattujen ja simuloitujen pohjavedenpinnankorkeuksien välillä (n. 0,5 metriä) ovat alueen itäosassa, jossa kallionpintamallin epätarkkuus on suurin. Myös harjun ydinosan sijainnista ei ole alueella tarkempaa tutkimustietoa (kuva 2). Kuva 3. Simuloidut vs. mitatut pohjaveden pinnankorkeudet nykyisellä Kalvholmin vedenottomäärällä (790 m 3 /vrk).
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 11 5 VIRTAUSMALLINNUSTULOKSET Virtausmallinnuksen tuloksina saatiin vesitaseet eri ennusteajoissa (taulukko 3) sekä simuloidut pohjaveden pinnankorkeudet. Partikkelien kulkeutumisen mallintamisen avulla saatiin esille pohjaveden virtausreitit ja vedenottamon sieppausalueet. Vaikka pohjavesimallia voidaan pitää hyvänä sen vesitase huomioiden, tulee mallinnettuja vesimääriä ja pohjaveden pinnanalenemia kuitenkin tarkastella suuntaa-antavina suureina. Sieppausalueella (eng. Capture zone) tarkoitetaan vedenottamon ympärillä olevaa rajattua aluetta, jolta alueelta pohjavesi kulkeutuu (ja esimerkiksi haitta-aineet sen mukana) vedenottamolle jossakin tietyssä ajassa. Yleisesti voidaan sanoa, että kaappausalue kuvaa vedenottamon välittömässä vaikutuspiirissä olevaa harjualuetta. Tasapainotilan sieppausalueita tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomioida, että ajasta riippumattomassa tilanteessa pohjavettä/partikkeleita voi virrata vedenottamolle pohjavesigradientin suuntaisesti myös sieppausalueen rajojen ulkopuolelta. Nykytilanteeseen kalibroidun mallin avulla arvioitiin alueen pohjavesiolosuhteita kolmella vedenottomäärällä: Q=1000 m 3 /vrk, Q=1500 m 3 /vrk sekä Q=2000 m 3 /vrk. Lisäksi simuloitiin tilanne, jossa vedenottamon eteläpuoleinen Strömmenin uoman lammikoitunut alue on täysin tiivispohjainen, eikä siitä imeydy vettä muodostumaan lainkaan.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 12 Taulukko 3. Simuloidut vesitaseet eri ennusteajoissa. Vedenottomäärä m 3 /d , pintaveden imeytyminen Strömmenin lammikosta estetty Sadannasta muodostuvan pohjaveden määrä m 3 /d Imeytyminen Strömmenistä m 3 /d Purkautuminen Strömmeniin m 3 /d Rantaimeytyminen Karperönjärvestä m 3 /d Pohjaveden purkautuminen / imeytyminen Snickarsin alueella m 3 /d Pohjaveden purkautuminen pohjoisosassa Strömmeniin / Vraksnäsfladaan m 3 /d InFlow m 3 /d OutFlow m 3 /d Erotus m 3 /d Erotus % -0,95-2,42-0,93-0,86-3,09 Ottomäärä 790 m 3 /d (nykytila) Nykyisellä keskimääräisellä vedenottomäärällä Strömmenin uoman lammikoituneesta alueesta imeytyy pintavettä harjumuodostumaan noin 360 m 3 /d (taulukko 3). Lammikkoon myös purkautuu pohjavettä noin 50 m 3 /d. Karperönjärvestä imeytyy vettä muodostumaan noin 110 m 3 /d. Snickarsin alueella pohjavettä purkautuu pohjavesilammikoihin hyvin pieni määrä, noin 4 m 3 /d. Alueen pohjoisosassa pohjavettä purkautuu Strömmeniin ja Vraknäsfladaan noin 115 m 3 /d. Vedenottamon tasapainotilan sieppausalue ulottuu Karperönjärvestä Harvikin eteläpuolelle saakka (liite 4). Ottamon 10 vuoden sieppausalue ulottuu lähes Karperönjärveen saakka. Viiden vuoden sieppausalue ulottuu Slätörenin eteläpuolelle. Simuloitu pohjaveden pinnankorkeus on vedenottamon lähettyvillä noin + 0,6 m mpy.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 13 Ottomäärä 1000 m 3 /d Nykyisellä enimmäisvedenottolupamäärällä Strömmenin uoman lammikoituneesta alueesta imeytyvän veden määrä kasvaa noin 500 m 3 /d:ksi (taulukko 3). Lammikkoon purkautuvan pohjaveden määrä vähenee alle 10 m 3 /d:ksi. Karperönjärvestä imeytyy pintavettä muodostumaan noin 110 m 3 /d. Snickarsin alueen lammikoista imeytyy muodostumaan vettä enemmän kuin sitä purkautuu. Vedenottamon sieppausalueet pysyvät lähes samoina kuin nykyisellä vedenottomäärällä, joskin tasapainotilan sieppausalue laajenee hieman pohjoisemmas (liite 5). Myöskään pohjavedenpinnan tasoissa ei mallin laskemana tapahdu käytännössä lainkaan muutoksia. Alueen itäosassa olevan moreeni/kalliomäen kohdalla pohjavedenpinta laskee kallionpinnan alapuolelle nykytilaa laajemmalla alueella. Ottomäärä 1500 m 3 /d Nykyistä vedenottolupaa suuremmalla ottomäärällä (1500 m 3 /d) Strömmenin uoman lammikoituneesta alueesta imeytyvän veden määrä kasvaa noin 970 m 3 /d:ksi ja pohjaveden purkautumista lammikkoon ei enää tapahdu, tai purkautuvan pohjaveden määrä on pienempi kuin lammikosta imeytyvän veden määrä (taulukko 3). Karperönjärvestä imeytyvän pintaveden määrä kasvaa hieman (120 m 3 /d). Snickarsin alueen pohjavesilammikoista imeytyy muodostumaan vettä yhä enemmän. Vedenottamon sieppausalueet ovat edelleen lähes samat kuin nykytilanteessa (liite 6). Yhden ja viiden vuoden sieppausalueet laajenevat kuitenkin hieman suuremmiksi. Pohjavedenpinta alenee nykytilanteeseen verrattuna vain hieman, ainoastaan noin 20 cm vedenottamon lähettyvillä. Ottomäärä 2000 m 3 /d Nykyiseen vedenottolupaan verrattuna kaksinkertainen ottomäärä (2000 m 3 /d) kasvattaa Strömmenin uoman lammikoituneesta alueesta imeytyvän veden määräksi noin 1440 m 3 /d (taulukko 3), eli tällöin jo noin 70 % vedenottamolta pumpattavasta vedestä olisi pintavettä. Karperönjärvestä imeytyy pintavettä muodostumaan hieman enemmän, noin 125 m 3 /d. Snickarsin alueen pohjavesilammikoista imeytyy muodostumaan vettä noin 50 m 3 /d. Vedenottamon sieppausalueet ovat edelleen lähes samat kuin nykytilanteessa (liite 7). Huomioitavaa on kuitenkin se, että vedenottamon viiden vuoden sieppausalue ulottuu Snickarsin lammikkoon saakka. Pohjavedenpinnan taso alenee enimmillään noin 40 cm vedenottamon ympäristössä.
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 14 Strömmenin putkitus ja ottomäärä 790 m 3 /d Lopuksi simuloitiin tilanne, jossa vedenottamon eteläpuolinen Strömmenin uoman lammikoitunut alue eristetään kokonaan, eikä lammikosta imeydy lainkaan pintavettä pohjavesimuodostumaan. Rantaimeytyminen Karperönjärvestä kasvaa tällöin huomattavasti ja on noin 300 m 3 /d (taulukko 3). Myös Snickarsin alueelta imeytyvän pintaveden määrä kasvaa ja on noin 100 m 3 /d. Vedenottamon sieppausalueissa tapahtuu selvästi havaittavia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna (liite 8). Viiden vuoden sieppausalue laajenee alueen eteläosassa Karperöntien itäpuolelle ja pohjoisessa Snickarsin lammikkoon saakka. Pohjaveden pinnantasoissa havaitaan selkeitä muutoksia. Pohjaveden pinnantaso laskee vedenottamon ympäristössä enimmillään noin cm. Eteläosan peltoalueella pohjaveden pinnantaso alenee noin cm ja Karperöntien lähettyvillä noin cm. Virtausmallinnuksen johtopäätökset Suurimmat erot mitattujen ja simuloitujen pohjavedenpinnakorkeuksien välillä ovat mallinnusalueen itäosassa, jossa myös kallionpintamalli ja harjun ydinosan sijainti ja laajuus ovat epävarmoja (kuva 2). Alueella tulisi tehdä lisätutkimuksia, joilla varmistetaan kallionpinnan taso ja maaperän laatu. Lisäksi mallinnusalueella on paikoin alueita, joista ei ole lainkaan tutkimustietoa. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Vedenottamon eteläpuolisen Strömmenin uomassa sijaitsevan lammikoituneen alueen pohjan vedenjohtokyky määrää suurelta osin virtausmallin pohjavesipintojen käyttäytymisen ja vedenottamon sieppausalueiden laajuuden. Lammikon pohjan laadusta tai sen kautta pohjavesimuodostumaan imeytyvän veden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta nykytilanteessa lammikosta imeytyvän pintaveden määräksi arvioitiin noin 360 m 3 /d. Määrä arvioitiin vedenottamolta otettujen veden isotooppinäytteiden ja niiden avulla lasketun vedenottamon raakaveden pintaveden osuuden perusteella. Isotooppianalyysien perusteella nykytilanteessa noin % vedenottamolta pumpattavasta vedestä on pintavettä/pintavesivaikutteista (Hendriksson 2016). Lammikkoon myös purkautuu pohjavettä Slätörenin lähettyvillä nykytilanteessa. Lammikon pohjan sedimenttien paksuuden, koostumuksen ja vedenläpäisevyyden selvittämiseksi alueella tulisi tehdä lisätutkimuksia, mikäli halutaan tarkentaa arviota lammikosta pohjavesimuodostumaan imeytyvän pintaveden määrästä. Mallin reunaehdoissa on määritetty vakiovedenpinta Karperönjärveen sekä pohjoisosan Vraknäsfladaan ja Snickarsin alueen lampiin, jotka ovat yhteydessä Strömmeniin ja mereen. Näin ollen näiden alueiden pohjavedenpinnan tasoissa ei tapahdu nykyisessä virtausmallissa muutoksia missään olosuhteissa ja vedenottamon tasapainotilan sieppausalue rajautuu vedenottamon pohjoispuolella lähes aina Snickarsin alueen lammikoihin. Vedenpinnan vakiona pitävä lampiin virtaava pintavesi voi kuitenkin osittain
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 15 imeytyä muodostumaan ja onkin mahdollista, että tätä kautta myös merivettä voi suotautua ainakin ajoittain pohjavesimuodostumaan. Vedenottomäärän kasvattaminen nykyisestä esim. kaksinkertaiseksi ei virtausmallin mukaan vaikuta alueen pohjoisosan pohjavesipintoihin. On kuitenkin huomioitava, että myös tällä alueella mallin reunaehdoissa on käytetty vakiovedenpintaa mallin pohjoisosan itäreunalla. Bergin pohjoispuolelta pohjavettä purkautuu Vraknäsfladaan ja sen eteläpuoliseen Strömmenin uomaan kaikissa simulaatioissa noin 115 m 3 /d. Virtausmallialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä keskimäärin noin 480 m 3 /d. Vedenottamolta hyödynnettävissä tästä määrästä on mallinnusalueella noin 360 m 3 /d, kun kokonaismäärästä on vähennetty pohjoisosassa Vraknäsfladaan purkautuva 115 m 3 /d. Vedenottamon vaikutusalueelle voi virrata vettä myös virtausmallinnusalueen ulkopuolelta, ympäröivien moreenimäkien rinteiltä. Moreenimäkiä ei rajattu virtausmallialueeseen, sillä pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuuden tulee GMS-ohjelmiston mallinnusalueella olla vähintään kaksi metriä ja tämä ei olisi toteutunut kaikkialla laakson reunojen rinnealueilla. Moreenimäkien rinteiltä muodostumaan voi virrata vettä arviolta korkeintaan yksittäisiä satoja kuutiometrejä vuorokaudessa. Tässä vaiheessa arvioituja muodostuvia pohjavesimääriä sekä pinta- ja pohjavesien osuuksia voidaan kuitenkin pitää ainoastaan suuntaa-antavina. Vedenottamon tasapainotilan sieppausalueita tarkasteltaessa tulee huomioida, että ajasta riippumattomassa tilanteessa pohjavettä/partikkeleita voi virrata vedenottamolle pohjavesigradientin suuntaisesti myös sieppausalueen rajojen ulkopuolelta esimerkiksi harjua ympäröiviltä moreenirinteiltä. Lisäksi on huomioitava, että vedenottamon eteläpuoliseen lammikkoon virtaa Strömmenin kautta pintavettä, jonka kulkeutumisaikaa tai valuma-aluetta ei ole mallinnettu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt kesällä 2016 alueella ojien virtaamamittauksia, joiden mukaan vedenottamon ja Snickarsin välisellä alueella Strömmenin virtaama kasvaa noin 8800 m 3 /d, mitä ei nykytiedoilla kyetä selittämään. Näin suurta virtaaman kasvua ei kyetä selittämään esim. pinta-alaltaan pienestä harjumuodostumasta purkautuvalla pohjavedellä. Myöskään alueella Strömmeniin yhtyvien sivuojien valuma-alueet eivät karttatarkastelun perusteella ole riittävän suuria tuottamaan kyseistä vesimäärää. Tutkimusalueen kallioperässä esiintyy erisuuntaisia rikkonaisuusvyöhykkeitä. Horisontaalisuuntaiset, avonaiset ruhjeet voivat tuoda laaksojen pohjilla sijaitseviin harjukerrostumiin pohjavettä laajoilta alueilta. Heikkousvyöhykkeiden mahdollista merkitystä tutkimusalueen pohjaveden määrään ei kuitenkaan voitu selvittää virtausmallin avulla. Geologisen rakenneselvityksen yhteydessä alueella tehdyissä kevyissä tärykairauksissa havaittiin useissa pisteissä sulfidisedimenttejä (Lindsberg et al. 2017). Pohjavedenpinnan alapuolella, pelkistyneessä tilassa olevat sulfidisedimentit eivät yleensä aiheuta haittaa ympäristölleen. Mikäli pohjavedenpinta laskee, altistuvat sulfidisedimentit hapettumiselle ja sitä kautta myös happamoitumiselle. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista, haitallisten metallien liukene-
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 16 mista maaperästä, pohjaveden pilaantumista sekä ongelmia maatalouden tuottavuuteen. Lisäksi pohjavedenpinnan aleneminen voi kasvattaa riskiä meriveden suotautumisesta muodostumaan.
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 17 6 YHTEENVETO JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Pohjaveden virtausmallinnuksen avulla arvioitiin pohjaveden virtaustilan ja pohjavedenpinnan tason muutoksia eri tilanteissa Kalvholmin pohjavesialueella. Mallinnuksella selvitettiin Kalvholmin vedenottamon sieppausalueita ja pohjaveden virtausreitit neljälle erilaiselle pumppausskenaariolle. Vedenottamon tasapainotilan sieppausalueita tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että ajasta riippumattomassa tilanteessa pohjavettä/partikkeleita voi virrata vedenottamolle pohjavesigradientin suuntaisesti myös vedenottamon välitöntä vaikutusaluetta kuvastavan sieppausalueen rajojen ulkopuolelta esimerkiksi harjua ympäröiviltä moreenirinteiltä. Lisäksi on huomioitava, että vedenottamon eteläpuoliseen lammikkoon virtaa Strömmenin kautta pintavettä, jonka kulkeutumisaikaa tai valuma-aluetta ei ole mallinnettu. Virtausmallinnusalueella muodostuu pohjavettä arviolta 480 m 3 /d. Vedenottamolta hyödynnettävissä tästä määrästä on mallinnusalueella noin 360 m 3 /d, kun kokonaismäärästä on vähennetty pohjoisosassa Vraknäsfladaan purkautuva 115 m 3 /d. Vedenottamon vaikutusalueelle voi virrata vettä myös virtausmallinnusalueen ulkopuolelta, ympäröivien moreenimäkien rinteiltä. Moreenimäkien rinteiltä muodostumaan voi virrata vettä arviolta korkeintaan yksittäisiä satoja kuutiometrejä. Isotooppianalyysien perusteella nykytilanteessa noin % vedenottamolta pumpattavasta vedestä on pintavettä/pintavesivaikutteista (Hendriksson 2016). Tässä vaiheessa arvioituja muodostuvia pohjavesimääriä sekä pinta- ja pohjavesien osuuksia voidaan kuitenkin pitää ainoastaan suuntaa-antavina. Pohjavesimuodostumaan imeytyy pintavesiä useasta eri kohteesta. Imeytyvien pintavesien määriä voidaan kuitenkin pitää ainoastaan yleispiirteisinä ja suuntaa-antavina. Vettä imeytyy Karperönjärven rantavyöhykkeestä kaikissa mallinnustilanteissa hieman yli 100 m 3 /d. Vedenoton kasvaessa myös rantaimeytyminen lisääntyy. Järvestä mereen virtaava Strömmen kerää vettä useista sivuojista, jotka yhdistyvät vedenottamon eteläpuolella lammikkoon. Mallinnuksen mukaan lammikosta imeytyy muodostumaan nykytilanteessa noin 360 m 3 /d pintavettä, jonka osuus kohoaa vedenoton lisääntyessä jopa noin 70 %:iin pumpattavan veden määrästä (ottomäärällä 2000 m 3 /d). Mallin reunaehdoissa on määritetty vakiovedenpinta Karperönjärveen sekä pohjoisosan Vraknäsfladaan ja Snickarsin alueen lampiin, jotka ovat yhteydessä Strömmeniin ja mereen. Näin ollen näiden alueiden pohjavedenpinnan tasoissa ei tapahdu nykyisessä virtausmallissa muutoksia missään olosuhteissa ja vedenottamon tasapainotilan sieppausalue rajautuu vedenottamon pohjoispuolella lähes aina Snickarsin alueen lammikoihin. Vedenpinnan vakiona pitävä lampiin virtaava pintavesi voi kuitenkin osittain imeytyä muodostumaan. Näiden syiden vuoksi vedenoton lisääminen ei mallinnuksen perusteella merkittävästi vaikuta alueen pohjavedenpinnan tasoihin eikä vedenottamon tasapainotilan sieppausalueeseen, joka ulottuu Karperönjärvestä Harvikin pohjoispuo-
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 18 lelle Snickarsin alueen lammikoihin. Suuremmilla ottomäärillä ( m 3 /d) vedenottamon sieppausalue laajenee hieman pohjoisemmas ja Snickarsin alueen pohjavesilammikosta imeytyy muodostumaan vettä enemmän kuin sitä purkautuu niihin. Lammikot ovat yhteydessä Strömmeniin ja Vraknäsfladan kautta myös mereen. Näin ollen ainakin ajoittainen meriveden imeytyminen pohjavesimuodostumaan on mahdollista suurilla ottomäärillä. Mikäli pintaveden imeytyminen vedenottamon eteläpuolisesta Strömmenin lammikosta estetään, alkaa pintavettä rantaimeytyä Karperöjärvestä selvästi enemmän jo nykyisellä vedenottomäärällä. Pintavettä voi imeytyä myös yhä enemmän alueen pohjoisosta Snickarsin alueen lammikoista, jotka ovat yhteydessä Strömmeniin ja Vraknäsfladan kautta myös mereen. Pohjavedenpinnan tasot laskevat selvästi Harvikin ja Karperönjärven välisellä alueella. Nykyisellä vedenottomäärällä mallin laskema alenema on enimmillään vajaa 1 metri vedenottamon lähettyvillä. Geologisen rakenneselvityksen yhteydessä alueella tehdyissä kevyissä tärykairauksissa havaittiin useissa pisteissä sulfidisedimenttejä (Lindsberg et al. 2017). Mikäli pohjavedenpinta laskee, altistuvat sulfidisedimentit hapettumiselle ja sitä kautta myös happamoitumiselle. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja haitallisten metallien liukenemista maaperästä. Vedenottamon eteläpuolisen Strömmenin uomassa sijaitsevan lammikon pohjan vedenläpäisevyys määrää suurelta osin alueen virtausmallin pohjavesipintojen käyttäytymisen ja vedenottamon sieppausalueen laajuuden. Lammikon pohjan sedimenttien paksuuden, koostumuksen ja vedenläpäisevyyden selvittämiseksi alueella tulisi tehdä lisätutkimuksia. Myös pidempikestoisella (noin 1 vuoden mittaisella) pinta- ja pohjavesien isotooppiseurannalla olisi ehkä mahdollista arvioida tarkemmin pohjavesimuodostumaan imeytyvän pintaveden määrää ja pinta-/pohjaveden osuuden vaihtelua ottamon raakavedessä. Suurimmat erot mitattujen ja simuloitujen pohjavedenpinnakorkeuksien välillä ovat mallinnusalueen itäosassa, jossa myös kallionpintamalli ja harjun ydinosan sijainti ja laajuus ovat epävarmoja. Alueella tulisi tehdä lisätutkimuksia, joilla varmistetaan kallionpinnantaso ja maaperän laatu. Lisätiedon avulla myös virtausmallia on mahdollista laajentaa ja tarkentaa lisäksi esimerkiksi alueen keskiosassa.
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Virtausmallinnus 19 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Airaksinen, J.U Maa- ja pohjavesihydrologia. Oulu, Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. 248 s. Harbaugh, A.W MODFLOW-2005, The U.S. Geological Survey modular ground-water Model the Ground-Water Flow Process: U.S. Geological Survey Techniques and Methods 6-A16. U.S. Department of the Interior, U.S. Geological Survey, Reston, Virginia. Hendriksson, N Pinta- ja pohjavesivuorovaikutuksen selvittäminen hapen ja vedyn isotooppien avulla (osa 2.): Mustasaari, Kalvholm, HARA. 7 s. + liitteet Ilmatieteen laitos Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta Lindsberg, E., Putkinen, N. & Valjus, T Kalvholmin pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys. Geologian Tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 10/ s., 34 liites. Pollock, D.W User s Guide for MODPATH/MODPATH-PLOT, Version 3: A particle tracking post-processing package for MODFLOW, the U.S. Geological Survey finite-difference ground-water flow model. U. S. Geological Survey, Open-File Report U.S. Department of the Interior, U.S. Geological Survey, Reston, Virginia. SYKE ja ELY-keskukset. Pohjavesitietojärjestelmä POVET. Wood, B., Richmond, T., Richardson, J. & Howcroft, J BGS Groundhog desktop Geoscientific Information System external user manual. Nottingham, UK, British Geological Survey, 99 pp. (OR/15/046) (Unpublished)
23 Hällmoss Slumpvikmossen Slumpan Skutplatsen Vitvikarna Kalkback Liite 1. Ön Slumpvik Djupvik Bredmaren Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Stormossen Pada Svartvik Berg Maramossen Snickars Harvik Stormossen Norra Jungsund Fladan Lind Låkan Skog Lunda Blommosfly Kalvholmen Löfdahl Norrgård Malmgård Grönlund Skata Lillgrund Kalvholmsfladan Nyborg Nyholm Slätören Nyback Norrgran Nordström Storslätan Söderstu Svahn Näs Sältishagen Lindvall Flyet Kalvholm Pada Virtausmallinnusalue ja mallin reunaehdot Kolosgärdan Virtausmallinnusalue Granholm Rådalen Pohjavesialueen Mårdvarsinaisen muodostumisalueen raja Vedenottamo Nämdis Dal Rosenlund Bergnäset Lax GHB-reunaehto (General Head Boundary) Pohjavesialueen raja km Österåker Grankulla Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Åker Norrvik Hultet Karperö Norrön Eriksson Hult Loppgrund Mårtisgrundet Rosenlund Vall Bäck Laxören Vadet
24 Djupvik Bredmaren Liite 2. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars Harvik Glasbergskärret Holmträsket Björnvikträsk Skata Lillgrund Kalvholmsfladan Skog Löfdahl Kalvholmen Nyborg Västerändan Nyholm Kalvholm Virtausmallinnusalueen Norrgård maaperän hydraulisen johtavuuden (K-arvo, m/s) vyöhykkeet Malmgård Grönlund Storslätan Norrgran Strömmen Slätören Nyback Nordström Sand Norrön Sältishagen Lindvall Vedenottamo Skagskog Pada Granholm Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
25 Djupvik Bredmaren Liite 3. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars Harvik Glasbergskärret Holmträsket Björnvikträsk Skata Lillgrund Kalvholmsfladan Skog Löfdahl Kalvholmen Nyborg Västerändan Nyholm Norrgård Malmgård Kalvholm Grönlund Pohjaveden muodostuminen mm/vuosi Storslätan Norrgran Strömmen Slätören Nyback Nordström Sand Norrön 20 mm 220 mm Sältishagen Lindvall 250 mm Vedenottamo Skagskog Pada Granholm Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
26 Bredmaren Liite Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Svartvik Maramossen Gröniskärr Snickars Harvik Glasbergskärret Holmträsket Björnvikträsk 0.6 Skata Kalvholm Pohjavedenpinnantaso (m mpy, N2000) ja vedenottamon sieppausalueet (ottomäärä 790 m 3 /d) Lillgrund Kalvholmsfladan 0.8 Skog Kalvholmen Vedenottamo Löfdahl 1 vuoden sieppausalue 5 vuoden Norrgård sieppausalue 10 vuoden sieppausalue Malmgård Tasapainotilan sieppausalue Grönlund Pohjaveden virtaussuunta Kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella Storslätan 1 Norrgran Nyborg Slätören Strömmen 1.2 Västerändan Nyholm 1.4 Nordström Sand Norrön Svahn Pohjavedenpinnan Sältishagen samanarvokäyrä Pohjavedenpinnan taso (m mpy, N2000) 2.8 Pada 0.2 Skagskog Lindvall 2 Granholm Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
27 Bredmaren Liite 5. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars Harvik Glasbergskärret Holmträsket Björnvikträsk Skata Kalvholm Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 1000 m 3 /d) Lillgrund Kalvholmsfladan Skog Kalvholmen Vedenottamo Löfdahl 1 vuoden sieppausalue 5 vuoden Norrgård sieppausalue 10 vuoden sieppausalue Malmgård Tasapainotilan sieppausalue Grönlund Pohjaveden virtaussuunta Storslätan Norrgran Nyborg Strömmen Västerändan Nyholm Slätören Nyback Nordström Sand Norrön Svahn Kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella Pohjavedenpinnan Sältishagen tason alenema (m) Pohjavedenpinnan tason alenema (m) 0 Pada -0.8 Skagskog Lindvall Granholm -0.6 Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
28 Bredmaren Liite 6. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars -0.1 Harvik Glasbergskärret Holmträsket -0.2 Björnvikträsk Skata Kalvholm Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 1500 m 3 /d) Lillgrund Kalvholmsfladan Skog Kalvholmen Vedenottamo Löfdahl 1 vuoden sieppausalue 5 vuoden Norrgård sieppausalue 10 vuoden sieppausalue Malmgård Tasapainotilan sieppausalue Grönlund Pohjaveden virtaussuunta Storslätan Norrgran Nyborg Strömmen Västerändan Nyholm Slätören Nyback Nordström Sand Norrön Svahn Kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella Pohjavedenpinnan Sältishagen tason alenema (m) Pohjavedenpinnan tason alenema (m) 0 Pada -0.8 Skagskog Lindvall Granholm -0.6 Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
29 Bredmaren Liite 7. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars Harvik Glasbergskärret -0.3 Holmträsket Björnvikträsk Kalvholm Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema (ottomäärä 2000 m 3 /d) Lillgrund -0.1 Kalvholmsfladan Skata Skog Kalvholmen Vedenottamo Löfdahl 1 vuoden sieppausalue 5 vuoden Norrgård sieppausalue 10 vuoden sieppausalue Malmgård Tasapainotilan sieppausalue Grönlund Pohjaveden virtaussuunta Storslätan Norrgran Nyborg Strömmen Västerändan Nyholm Slätören Nyback Nordström Sand Norrön Svahn Kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella Pohjavedenpinnan Sältishagen tason alenema (m) Pohjavedenpinnan tason alenema (m) 0 Pada -0.8 Skagskog Lindvall Granholm -0.6 Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
30 Bredmaren Liite 8. Vraknäsfladan Svartviken Svartviksmaren Maramossen Pada Svartvik Berg Gröniskärr Snickars Glasbergskärret -0.6 Holmträsket -0.7 Björnvikträsk Kalvholm Vedenottamon sieppausalueet ja pohjavedenpinnan alenema kun imeytyminen Strömmenin uoman lammikosta on estetty (ottomäärä 790 m 3 /d) Kalvholmen Vedenottamo Skog Löfdahl 1 vuoden sieppausalue 5 vuoden Norrgård sieppausalue 10 vuoden sieppausalue Malmgård Tasapainotilan sieppausalue Grönlund Pohjaveden virtaussuunta Kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella Storslätan Lillgrund Nyborg Strömmen Skata Västerändan Nyholm Slätören Nyback Nordström Sand Norrön -0.2 Svahn Pohjavedenpinnan Sältishagen tason alenema (m) Pohjavedenpinnan tason alenema (m) 0 Pada -0.8 Skagskog Lindvall Granholm -0.1 Mård km Karttatuloste GTK. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Nämdis Norrön
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotPohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat
Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan
LisätiedotMikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)
Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotSEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA
Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen
LisätiedotLAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:
Päivämäärä 19/12/2017 TÄYDENNYS Bastukärrin louhinta-alue, Sipoo Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista pohjavesimääristä Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotVastaanottaja. Stora Enso Oyj. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä Viite KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS
Vastaanottaja Stora Enso Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.12.2014 Viite 1510015524 KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS Päivämäärä 4.12.2014
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotPohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta
Liite 1 Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Alakylä (1021801) II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: 2500 m 3 /vrk Pistemäinen
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotVeluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin
Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan
Lisätiedot2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotEsitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista
Liite 1. Esitys 1 (6) Liitteet 4 kpl 16.11.2018 ESAELY/75/2018 Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Pertunmaan kunnan alueella sijaitsevien
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotVedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet
Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotSeinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen
Seinäjoki/16.05.2017 Kunnostusojitus pohjavesialueilla Tuomo Karvonen Avoimet aineistot Paikallinen data Laskentamalli Arvio ojituksen vaikutuksista Suunnitelma S U U N N I T T E L I J A Kunnostusojitusten
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (7) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPINNOITETTAVIEN ALUEIDEN VAIKUTUS POHJAVEDEN MUODOSTUMISEEN BIOJALOSTAMON HANKEALUEELLA
SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FILAHD 21.9.2016 FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS LUONNOS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/4299/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotKuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia
KUULUTUS VARELY/2630/2017 16.1.2019 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotRAPORTTI HYVINKÄÄN KAUPUNKI
RAPORTTI 101005665-001 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sveitsin vedenottamon hyödynnettävyystarkastelu 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 POHJAVESIOLOSUHTEET... 2 3 SVEITSIN VEDENOTTAMO... 2 4 VEDENOTTO JA POHJAVEDENPINNAT...
LisätiedotPintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla
Virtaus- ja vedenlaatumallinnus Virtauksien ja niiden mukana kulkeutuvien aineiden simuloiminen (mallintaminen) ajan suhteen vesiin vaikuttavien voimien ja prosessien avulla Pintavesilaitoksen riskienhallinta
LisätiedotPOHJAVEDEN VIRTAUSMALLINTAMINEN KOHDEALUEILLA
POHJAVEDEN VIRTAUSMALLINTAMINEN KOHDEALUEILLA Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa - Seminaari 9. huhtikuuta 2019 Riku Hakoniemi YLEISTÄ: MIKÄ ON POHJAVEDEN
LisätiedotSelvitys kunnostusojituksen vaikutuksista pohjaveteen välikatsaus Kokkolan Patamäen pohjavesialueen kunnostusojitushankkeeseen
Selvitys kunnostusojituksen vaikutuksista pohjaveteen välikatsaus Kokkolan Patamäen pohjavesialueen kunnostusojitushankkeeseen Maiju Ikonen EPO ELY, AKV-yksikkö, vesihuoltoryhmä Patamäen pohjavesialueen
LisätiedotRAPORTTI PÄIVITETTY OULUN VESI. Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesimallinnus Virtausmallisimulaatiot
RAPORTTI 1.6.2016 PÄIVITETTY 30.11.2016 101002005 OULUN VESI Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesimallinnus Virtausmallisimulaatiot 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotHÖGBERGET, MAA- AINESTOIMINNAN YVA LIITE: POHJAVESIMAL- LINNUS
Vastaanottaja Esbogård AB Asiakirjatyyppi Raporttiliite Päivämäärä 18.5.2015 HÖGBERGET, MAA- AINESTOIMINNAN YVA LIITE: POHJAVESIMAL- LINNUS HÖGBERGET, MAA-AINESTOIMINNAN YVA LIITE: POHJAVESIMALLINNUS Päivämäärä
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotHämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotSotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset
LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain
LisätiedotPohjavedenottamoiden velvoitetarkkailu. Esityksen sisältö. -nykytila ja kehitystarpeet
Pohjavedenottamoiden velvoitetarkkailu -nykytila ja kehitystarpeet Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 15.-16.5.2019 Esityksen
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Oripään kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2058/2018 7.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Oripään kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotYlijäämämaamassojen läjityksen pohjavesivaikutukset E 4A Jontaksen urheilupuiston asemakaava
Marianne Valkama 24.1.2018 2 (9) 24.1.2018 Ylijäämämaamassojen läjityksen pohjavesivaikutukset E 4A Jontaksen urheilupuiston asemakaava SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 POHJAVESIALUEEN YLEISKUVAUS... 3 3 MAAPERÄGEOLOGISET
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 19.4.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRaportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016
1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotSaint-Gobain W eber Oy Ab OJAKKALA, VIHTI. Pohj avesiselvitys P P ,2011 LIITE 14. FCG Finnish Consuiking Group Oy
LIITE 14 FCG Finnish Consuiking Group Oy Saint-Gobain W eber Oy Ab OJAKKALA, VIHTI Pohj avesiselvitys 3 6 0 0 - P 1 3 1 3 7 P 0 0 1 21.5,2011 Fin n is h C o n s u lt ing G r o u p 21.6.2011 I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2061/2018 5.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotKemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna
Lisätiedot