LUPAHAKEMUS 16X Kuva: Pöyry Finland Oy:n arkisto v OULUN VESI. Viinivaaran pohjavedenottohankkeen tutkimuslupahakemus

Transkriptio

1 LUPAHAKEMUS 16X Kuva: Pöyry Finland Oy:n arkisto v OULUN VESI Viinivaaran pohjavedenottohankkeen tutkimuslupahakemus

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1

4 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO HAKIJAN TIEDOT HANKEKUVAUS JA HANKEPÄÄTÖKSEN TAUSTAA HANKEALUE HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Pohjavesihankkeen YVA-menettely Kaupunginvaltuuston päätös Muut luvat ALUEEN OMISTUSSUHTEET ALUEEN YMPÄRISTÖ Maankäyttö ja asutus Pohjavesialueet Suojelukohteet Aikaisemmat tutkimukset tutkimusalueella ja sen lähiympäristössä TUTKIMUSTEN TARVE JA TUTKIMUSSUUNNITELMA Yleistä Tutkimussuunnitelma Kasvillisuusseurannat Lähdekartoitus ja -seuranta Koekalastukset Pintavesien näytteenotto Pohjavesipintojen korkeuden seuranta Talousvesikaivojen veden laadun ja pohjaveden korkeuden seurannan Pintaveden korkeuden, vesipintojen ja virtaamien seuranta Tiedotus ja raportointi ALUEELLA LIIKKUMINEN JA KULKUREITIT TUTKIMUSTEN AIKATAULU OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET TÖIDEN ALOITTAMISLUPA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset... 19

5 13.2 Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset suojelukohteisiin Vesistövaikutukset Vesikasvillisuus, pohjaeläimet Kalasto Ekologinen ja kemiallinen tila Yhteenveto vaikutuksista ARVIO TUTKIMUSTEN AIHEUTTAMASTA HAITASTA ALUEEN OMISTAJILLE JA ALUEEN KÄYTÖLLE Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Valtakirja Ilmoitus kasvillisuusseurannasta ja lähdekartoituksesta Ilmoitus sähkökoekalastuksista ja pintavesien näytteenotosta Kehotus Oulun vedenhankinnan varmistamista koskien Kiinteistöjen omistajien yhteystiedot Kulkureitit tutkimusalueille Maanomistajan lupa Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualueella ja Olvassuon- Oravisuon-Näätäsuon suojeluohjelma-alueella sekä Metsähallituksen metsätalouden Utajärven valtionmaalla Tutkimus- ja liikkumislupa Olvassuon luonnonpuistossa Koekalastuskohde S9 Kivijoki Koekalastuskohde S6 Nuorittajoki, Kalliokoski Kulkureitti, Kivijoki Kulkureitti, S4 Sorsuanoja Kulkureitti Hetekyläntie S3 Sorsuanoja Kulkureitti S3 Sorsuanoja Kulkureitti S6 Nuorittajoki, Kalliokoski Kulkureitti S1 Olvasoja Kulkureitti S1 Olvasoja Piirustukset 1 Tutkimusalueen suojelu- ja luontoarvot 1: Viinivaara-Kälväsvaara- alueen tutkimuskohteet 1: Tutkimuskohteet Kuikkalampi, talousvesikaivot 1: Tutkimuskohteet Ahvenlampi, talousvesikaivot 1: Tutkimuskohteet Iso Olvasjärven pohjoisosa, talousvesikaivot 1: Tutkimuskohteet Iso Olvasjärven eteläosa, talousvesikaivot 1:5 000

6 3 1 JOHDANTO Oulun Vesi liikelaitos hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (587/2011) 18. luvun 7 :n mukaista tutkimuslupaa Viinivaaran pohjavesihankkeeseen liittyviin luontoselvityksiin, maastotutkimuksiin ja mittauksiin. Oulun Vesi tulee teettämään tutkimukset pääosin konsulttityönä. Oulun Vesi voi tehdä osan tutkimuksista omana työnään. Hakijan selvitysten lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tulee samanaikaisesti tekemään tai teettämään tutkimusalueella joitakin vesienhoitosuunnitelman tarkentamiseen liittyviä viranomaisselvityksiä ja tutkimuksia, joista ELY-keskus sopii alueen omistajien kanssa erikseen. Samalla hakija pyytää aluehallintovirastoa myöntämään hakijalle oikeuden aloittaa hakemuksen mukaiset tutkimukset mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi haetaan lupaa tutkimusalueella kulkemiseen. Tutkimuslupaa haetaan siihen saakka, kunnes aluehallintovirastoon vireille tulevaan pohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös tai korkeintaan seitsemäksi vuodeksi. Tutkimusten tarkoituksena on hankkia tietoa mm. alueen lähteistä, kasvillisuudesta, kalastosta, pohjavesipinnan tasosta ja pintavesistä hankkeen jatkosuunnittelua varten. Tutkimukset ovat valtaosin luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat tutkimuslupajaksolla useampia seurantakertoja. Tutkimusluvan hakemisesta määrätään vesilaissa (587/2011) 18. luvun 7 :ssä seuraavaa: Lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden toisen alueella tehtäviin maaperä-, vesimäärä- tai muihin tutkimuksiin, jotka ovat tarpeen vesilaissa tarkoitetun hankkeen vaikutusten tai toteuttamismahdollisuuksien taikka pohjavesivarojen selvittämiseksi. 2 HAKIJAN TIEDOT Tutkimusluvan hakijana on Oulun Vesi liikelaitos, joka tilaa tutkimustyöt pääosin ko. palveluita tarjoavilta yrityksiltä. Tutkimustyötä suorittavat tahot eivät ole vielä tiedossa. Hakijan yhteystiedot ovat: Nimi: Oulun Vesi liikelaitos Postiosoite: PL Oulun Kaupunki Käyntiosoite: Kasarmintie 29 Yhdyshlö: Jouni Lähdemäki puh jouni.lahdemaki@ouka.fi Y-tunnus: HANKEKUVAUS JA HANKEPÄÄTÖKSEN TAUSTAA Tutkimukset liittyvät Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamishankkeeseen, jonka tarkoituksena on turvata kanta-oulun vedenhankintaa pitkällä aikavälillä.

7 Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Vedenhankinnan varmistaminen on kaupungin ja vesilaitoksen kannalta ensisijaisen tärkeää. Oulun Vesi on aikaisemmin hakenut lupaa kokonaisuudessaan pohjaveden käyttöön siirtymiseen. Viinivaaran alueelta hyödynnettävä vesimäärä on tuolloin ollut m 3 /d. Oulun pohjavesihankkeen lupapäätös palautettiin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Hallintooikeuden päätöksessä todettiin, että vedenottosuunnitelmaa tulee tarkistaa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tulee tarkastella uudelleen vedenhankinnan turvaamiseksi. Vuoden 2013 lopulla valmistui Oulun Veden ja ELY-keskuksen tilaama selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista, jonka jälkeen Oulun Yliopiston toimesta ja sen omalla rahoituksella on tehty vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi helmi-elokuun 2014 aikana. Monitavoitearvioinnin yhteydessä linjattiin, että riittävä varautumisen taso on kanta-oulun varmuusluokituksen nostaminen luokkaan II. Luokan II saavuttaminen edellyttää, että varavesilähteestä saatava vesimäärä on vähintään m 3 /d. Vedenhankinnan vaihtoehtoselvityksen ja Oulun yliopiston toteuttaman monitavoitearvioinnin pohjalta tehty hanke-esitys Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi käsiteltiin syksyllä 2014 liikelaitosten johtokunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Päätöksessään ( ) kaupunginhallitus päätti teettää vaihtoehdoista (Viinivaara, Yli-Ii ja Arkala, Oulun alueet, hajautettu vaihtoehto) vielä tarkempia selvityksiä vesimääristä ja vedenlaadusta sekä yksityiskohtaiset tarkennetut laskelmat kustannuksista. Vuoden 2015 aikana valittuja vedenottovaihtoehtoja tarkennettiin kaupunginvaltuuston päätösesityksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lähettänyt kaupungille kehotuskirjeen vedenhankinnan varmistamiseksi. Kirjeen mukaan kaupungin on tullut tiedottaa ELYkeskusta päätöksestä ja toteutusaikataulusta mennessä (liite 4). Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa kanta-oulun vedenhankinnan varmistamisratkaisuksi päätettiin Viinivaara-vaihtoehto, jolla kyetään parhaimmin ja varmimmin vedenhankinnan turvaamiseen pintaveden rinnalla ja ratkaisu on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen on käynnistetty valitun vaihtoehdon suunnittelu ja lupavalmistelu. Oulun Vesi on päivätyillä kirjeillä ilmoittanut hankealueen maanomistajille kesälle ja syksylle 2015 suunnitelluista kasvillisuusseurannoista ja lähdekartoituksista sekä kalastusoikeuden haltijoille/vesialueen omistajille suunnitelluista koekalastuksista ja pintavesien näytteenotosta (liitteet 2 ja 3). Valtaosa alueen omistajista tai haltijoista on kieltänyt tutkimusten suorittamisen. Kesälle 2015 suunniteltuja maastotöitä on lähdekartoitusten ja kasvillisuusseurantojen osalta päästy osittain tekemään. Koekalastuksia ei ole päästy käynnistämään ollenkaan kesällä Samat tahot, jotka eivät ole antaneet lupaa tutkimusten suorittamiseen, ovat monessa yhteydessä kritisoineet hakijaa riittämättömistä selvityksistä. Esim. valituksessa, joka on

8 tehty Oulun kaupunginvaltuuston päätöksestä, perusteena on mainittu mm. kalastoselvitysten puutteellisuus ja puutteelliset tiedot vesimuodostumien nykytilasta. 5 4 HANKEALUE Tässä hakemuksessa tarkoitettu hankealue käsittää Viinivaaran pohjavesialueen ja Kälväsvaaran pohjavesialueen ympäristöineen (kuva 1). Tutkimusalue sijoittuu Utajärven kunnan sekä Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueelle. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 5 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET 5.1 Pohjavesihankkeen YVA-menettely Pohjavesihankkeen YVA-menettely on suoritettu vuosien aikana. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että vedenottohankkeen ympäristövaikutukset on otettu riittävässä määrin huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja hakemusasiakirjoissa. 5.2 Kaupunginvaltuuston päätös Oulun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen vedenhankinnan varmistamisen toteuttamista Viinivaaran alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

9 5.3 Muut luvat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella (ent. Oulun vesipiiri, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri) on ollut alueella suoritettuihin pohjavesitutkimuksiin lupa. Lupien voimassaolo ajoittuu ja 1990-luvuille. Pohjavesitutkimuksia koskevat luvat on tehty ensisijaisesti maanomistajien kanssa. Niiden tilojen osalta, joiden osalta ei ole päästy sopimukseen tutkimusluvista, on haettu luvat Utajärven ja Pudasjärven kunnista. Em. tutkimuslupapäätöksiä ei ole enää ELY-keskuksen arkistossa. Kesälle 2015 suunnitelluista kasvillisuusseurannoista, lähdekartoituksista ja koekalastuksista on toimitettu ao. alueen maanomistajille ja vesioikeuden/kalastusoikeuden haltijoille ilmoitukset heinäkuun alussa. Pääosa ilmoituksen saaneista on kieltänyt maastotutkimusten suorittamisen. Metsähallitus on myöntänyt luvan kasvillisuusseurantoihin ja lähdekartoituksiin Olvassuon-Oravisuon-Näätäsuon suojeluohjelma-alueella sekä Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualueella ja metsätalouden hallinnoimalla alueella Utajärven valtionmaa. Lupa koskee Oulun Veden johtajan Jouni Lähdemäen lisäksi Pöyry Finland Oy:stä Ella Kilpeläistä ja Tiina Sauvolaa (liite 7). Lupa on voimassa asti. Olvassuon luonnonpuistoon on saatu Metsähallitukselta tutkimus- ja liikkumislupa ajalle (liite 8). Ko. lupa on saatu niin myöhään, ettei kesälle 2015 suunniteltuja kasvillisuuskartoituksia ole pystytty tekemään luvan puitteissa. Hakijalla ei ole tällä hetkellä muita voimassa olevia tutkimuslupia suunnitellulla tutkimusalueella. 6 6 ALUEEN OMISTUSSUHTEET Tutkimusalueen tilojen numerot, nimet, omistajat ja omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 5. Tilojen juokseva numerointi viittaa liitteenä olevaan piirustukseen 2, liitteisiin 9-17 sekä tämän raportin kappaleen 8.2 tutkimussuunnitelma taulukoihin. Tilojen omistajatiedot on selvitetty maanmittauslaitoksen toimesta syyskuussa Metsähallitus on vuokrannut Ahvenlammen Ahvenlammen urheilukalastajat ry:lle, jonka yhteystiedot ovat: Ahvenlammen urheilukalastajat ry XX Viinivaaran alueella toimii Pudasjärven paliskunta. Paliskunnan yhteystiedot ovat: XX 7 ALUEEN YMPÄRISTÖ 7.1 Maankäyttö ja asutus Tutkimusalue sijaitsee Pudasjärven ja Oulun kaupunkien sekä Utajärven kunnan alueella. Alueella ei ole muita oikeusvaikutteisia kaavoja kuin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä.

10 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on ollut luonnos nähtävillä keväällä Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa (kuva 2) on esitetty mm. lainvoimaisen Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan (2006) ja maakuntavaltuuston ( ) hyväksymän Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnät sekä 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen merkinnät. Maakuntakaavassa Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueet on osoitettu laajoiksi pohjavesialueiksi, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Katosharjun ja Viinivaaran alueelle on osoitettu maa-ainestenottoalueita (eo). Kälväsvaara kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (MY-hs). Osa Viinivaaran alueesta kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Viinivaaran alueen läheisyydessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo-1). Tutkimusalueella ja sen läheisyydessä on Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita sekä luonnonsuojelualue. Viinivaaraan on osoitettu myös tieyhteystarve. 7 Kuva 2. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015). Viinivaaran ja Kälväsvaaran alue on pääasiassa asumatonta aluetta eikä vakinaisia asukkaita itse pohjavesialueella ole. Vakinaista asutusta on Iso Olvasjärven eteläpuolella sekä Kuikkaperässä. Vapaa-ajan asuntoja on lisäksi lähinnä Ahvenlammin, Pienen Leppilammen ja Nuorittajoen rannalla. Viinivaaran lähialueen yhdyskuntarakennetta on kuvattu Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietojen avulla (kuva 3).

11 8 Kuva 3. Viinivaaran lähialueen YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna Yksittäinen asuinrakennus aiheuttaa halkaisijaltaan 2250 m maaseutuasutusympyrän. Maaseutuasutus sinisellä, pienkylät (20-39 asukasta) oranssilla, kylät (yli 39 asukasta) vihreällä ja taajamat punaisella. Hankealueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla. (Ympäristöhallinto 2013: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Tutkimusalueen loma-asukkaat sijoittuvat pääosin lähistöllä olevien lampien Ahvenlampi, Tuomilampi ja järvien Iso-Olvasjärvi ja Iso-Timonen rannoille ja osa mm. Nuorittajoen varrelle. Alueen taloudellisesti tärkein maankäyttömuoto on metsätalous. Alueet ovat valtaosiltaan mäntyvaltaisia kuivia kankaita. Suurimmat maanomistajat alueella ovat metsähallitus ja Timosen yhteismetsä, jonka yhtenä osakkaana on Oulun kaupunki. Laajoja metsähakkuita yhteismetsän alueella on viime aikoina suoritettu Ahvenlampien välillä sekä Hanganvaaran ja Viinivaaran länsilaidalla. Viinivaaran alue kuuluu Pudasjärven paliskuntaan. Viinivaaran keskiosassa on yksi voimassa oleva maa-ainesten ottolupa, joka on myönnetty Rudus Oy:lle Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellä , 7. Ottoalue sijaitsee Utajärven kunnan alueella kiinteistöllä Timosen yhteismetsä 889:874:1:0. Luvan mukainen ottoalue on 7,15 ha ja ottomäärä m 3. Lupa on voimassa asti. Kyseiselle alueelle on aiemmin myönnetty Rudus Oy:lle maaainestenottolupa vuonna 1995 ja sen laajentamiseen lupa vuosina 1998 ja 2004.

12 7.2 Pohjavesialueet Tutkimusalue sijoittuu seuraaville I-luokan pohjavesialueille Viinivaara ( ), Viinivaara ( ) ja Kälväsvaara ( ) Suojelukohteet Tutkimusalueella ja sen lähistöllä sijaitsee Kiiminkijoki Natura-alueeseen (FI , SCI-alue) kuuluvia järviä, pieniä jokia ja puroja. Olvassuo Natura-alue (FI , SCI/SPA-alue) sijaitsee Pitäminmaan, Kokkomaan ja Kälväsvaaran välittömässä läheisyydessä. Alue on suojeltu soidensuojelualueena (Näätäsuon-Sammakkosuon soidensuojelualue SSA110082) ja on osin Olvassuon luonnonpuistoa (LPU110009). Alueen lounaisosassa on Ryömän luonnonsuojelualue (YSA200009). Natura-alue on monimuotoinen kokonaisuus. Olvassuon alueella on ollut vireillä kansallispuistohakemus, joka ei ole edennyt. Viinivaaran länsi- ja lounaispuolella olevien Hanganvaaran lähteiden ympäristöihin on rajattu yksityinen luonnonsuojelualue Osmo Paldaniuksen luonnonsuojelualue (YSA208035). Alue on suojeltu METSO-ohjelman puitteissa, turvaamaan metsätalousalueella sijaitsevan pienialaisen luonnontilaisen metsän säilyminen metsätaloustoimien ulkopuolella. Maakuntakaavaehdotuksessa luo-1 alueita ovat Viinivaaran eteläpuolella sijaitseva Iso Särkisuo, Sarvivaaran eteläpuolella sijaitseva Sarvisuo ja Katosharjun itäpuolella sijaitseva Leppisuo. Iso Särkisuo luo-1 alueen keskellä on havaittu lievää lähteisyyttä. Suolla on havaittua alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Sarvisuon luo-1 alueella on pohjavesipurkautumia ja lähteikköjä suon eteläreunalla. Alue on aapakeidassuo. Sirppisammalrimpinevoja esiintyy alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Viinivaarasta Sarvisuon suuntaan. Leppisuo luo-1 alueella ei esiinny aitoja lähteikköjä. Pohjavesipurkautuma on havaittu pohjavesialueen reunassa. Rauhoitettuja lajeja esiintyy alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Viinivaarasta Leppilammen suuntaan. Harjujensuojeluohjelma Suurin osa Kälväsvaarasta kuuluu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmaan. Kiinteät muinaisjäännökset Asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja sijaitsee Iso-Olvasjärven eteläpuolella Viinivaaran itäpäässä. Rakkakuoppia on löydetty Iso Olvasjärven kaakkoispuolelta Kälväsvaaran länsipäästä. Mahdollisia pyyntikuoppia on löydetty Kälväsvaaran keskiosasta. Vesilain mukaiset kohteet Vesilain mukaisia kohteita ovat lähteet eripuolilla aluetta. Uhanalaiset kasvit

13 Muutamia huomioitavia lajiesiintymiä on pohjavesialueilla. Korkeamman statuksen omaavat lajit keskittyvät Natura-alueelle. Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty piirustukseen 1 kuvan 4 mukaisin symbolein. 10 Kuva 4. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit. 7.4 Aikaisemmat tutkimukset tutkimusalueella ja sen lähiympäristössä Oulun vesipiirin vesitoimisto on 1970-luvulla suorittanut alueella lähdeselvityksiä; lähinnä vedenlaatu- ja virtaamaselvityksiä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt Viinivaaran alueella alustavia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuosina Viinivaaran alueella varsinaiset pohjavesitutkimukset on aloitettu v Tutkimukset ovat 1980-luvulla keskeytyneet 3 vuodeksi. Pohjavesitutkimuksia alueella on jatkettu syksyllä 1988 ja ne ovat jatkuneet vuoteen Vuodesta 1998 alkaen alueella on suoritettu ns. suuritehoisia koepumppauksia, joilla on selvitetty mahdollisuutta hyödyntää muodostuva pohjavesi vähemmillä ottamoilla sekä tehty alueen pohjavesiolosuhteiden ja pintavesien seurantaa. Maa ja Vesi Oy on tehnyt vuosina täydentäviä tutkimuksia ja pohjavesimallinnusta kaivojen rakennuspaikkojen määritystä varten. Kälväsvaaran alueella on tehty pohjavesitutkimuksia välisenä aikana. Kälväsvaaran alueella on tehty yksittäisiä koepumppauksia tämän jälkeen 2000-luvulla. Alueen pohjavesipintoja on havainnoitu koepumppausten aikana. Lisäksi mittauksia on tehty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta v lähtien. Mittauksia on tehty lähes joka vuosi. V on metsäntutkimuslaitoksen toimesta tehty arviointityö pohjavedenottohankkeen vaikutuksista Olvassuon Natura 2000-alueeseen. Vaikutusarviointia on tarkennettu v Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueiden vesikasvillisuutta on tutkittu maastossa v Samassa yhteydessä on tarkasteltu vesistöjen kasvillisuutta ja kasvilajistoa sekä havainnoitu rantavyöhykkeiden luonnontilaisuutta. Alueen kalastoa on selvitetty v tehdyin koekalastuksin. Samassa yhteydessä on otettu myös pohjaeläinnäytteitä lähteistä ja niiden puruojista sekä pienistä joista ja puroista. V on selvitetty vedenottoalueiden suuret ja muuttuvat lähdekohteet sekä vastaavankokoisten lähteiden esiintymistä lähialueella.

14 8 TUTKIMUSTEN TARVE JA TUTKIMUSSUUNNITELMA Yleistä Tutkimusten tarkoituksena on hankkia lisää tietoa alueen kasvillisuudesta, kalastosta, luontoarvoista, pintavesistä ja pohjavesiolosuhteista. Tutkimuskohteet on esitetty piirustuksissa 2-6 sekä liitteissä 9 ja 10. Suunnitellut tutkimukset ja selvitykset ovat välttämättömiä pohjavesihankkeen suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta. Tutkimuksista saatava tieto auttaa minimoimaan alueen maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvaa haittaa pohjavedenoton aikana. Aikaisemmin lupakäsittelyssä olleelle vedenottoratkaisulle on laadittu v tarkkailuohjelma. Tämä tutkimussuunnitelma on laadittu uuden vedenottoratkaisun ja siihen liittyvän vaikutusarvioinnin pohjalta soveltaen lisäksi mm. aikaisemmin laadittua tarkkailuohjelmaa. Vesienhoitosuunnitelmat ovat mukana pohjavedenoton lupahakemuksen intressivertailussa. Lain vesien- ja merenhoidon järjestämisestä mukaan vesilain mukaisissa asioissa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Vesistöjen osalta on keskeistä tarkastella, muuttaako uusi hanke vesimuodostumaa siten, ettei hyvää tilaa voida saavuttaa. ELY:n kanssa käydyn yhteydenpidon perusteella todettiin, että hankealueella osan vesimuodostumien luokittelu on tehty hyvin puutteellisten tietojen pohjalta ja nykytila-arviotkin ovat lähinnä suuntaa-antavia, jolloin on riski väärästä luokittelusta. Hankkeen jatkokäsittelyn kannalta on erityisen tärkeää saada lisätietoa näiden vesimuodostumien nykytilanteesta. Oulun Vesi tulee teettämään tutkimukset pääosin ko. palveluita tarjoavilla yrityksillä. Lupakäsittelyn kuluessa on mahdollista, että esiin tulee lisätutkimustarpeita, joita ei tässä vaiheessa ole mahdollista ennakoida. Esitämme, että jäljempänä esitettyyn tutkimussuunnitelmaan on mahdollista tehdä pieniä tarkennuksia ja muutoksia sopimalla niistä Oulun Vesi liikelaitoksen, Utajärven kunnan sekä Oulun ja Pudasjärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisten ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 8.2 Tutkimussuunnitelma Kasvillisuusseurannat Hankealueella on tarpeen tehdä kasvillisuusseurantaa, jolla havainnoidaan, tuleeko pohjaveden ottaminen ja pohjavedenpinnan aleneminen mahdollisesti vaikuttamaan hankealuetta ympäröivien soiden suoluontoon ja kasvilajistoon. Seurantakohteiksi valitaan alueita, joilla aikaisempien mm. YVA- ja Natura-arviointien yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella on mm. lähdelajistoa. Seuranta-alueiksi valitaan harjumuodostumien reunojen pohjavedestä riippuvaisia ympäristöjä, joille vedenoton lisätarkastelun perusteella kohdistuu todennäköisesti vedenoton vaikutuksia. Näiltä alueilta valitaan maastossa suokohteita sekä lähteitä, joissa mahdolliset pohjavedenoton vaikutukset voivat olla havaittavissa. Seuranta on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen vedenoton käynnistymistä, jotta saadaan riittävästi tietoa kasvillisuudesta vedenottoa edeltävältä ajalta. Lisäksi kasvillisuusseurantoja varten Kälväsvaaran itäpuolelle vedenotonvaikutusalueen ulkopuolelle perustetaan kolme suoaluetta vertailukohteeksi.

15 Kasvillisuuden seurantakohteita tullaan perustamaan 7 kohteeseen ja vertailukohteita 3 kohteeseen. Kohteet on esitetty piirustuksessa 2. Kasvillisuuden seuranta suoritetaan lähtökohtaisesti neliöruutumenetelmällä. Koealat tullaan merkitsemään maastoon puupaaluin. Lisäksi koealojen sijainnit kirjataan koordinaattien perusteella. Edustavat koealat valitaan maastossa kesien 2015 ja 2016 aikana ja kuhunkin kohteeseen soveltuva seurantamenetelmä arvioidaan kohteittain. Koealojen perustaminen ja seuranta ajoittuu todennäköisemmin kesä-elokuulle. Koealojen perustamisen jälkeen seurantaa tullaan tekemään 2-3 vuoden välein ennen vedenoton käynnistymistä. Kasvillisuuskartoitukset tehdään soveltaen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa opasta (Söderman, T. 2003). Taulukko 1. Kasvillisuuskartoituskohteet. Kasvillisuuskartoituskohteet Tila nro Nro KSE 1 ruutu KSE KSE 3, ruutu 1 ja KSE 4 ruutu KSE 4 ruutu 2 ja KSE 5 ruutu KSE 5 ruutu KSE KSE VRT VRT VRT 3, ruutu 1, 2 ja Lähdekartoitus ja -seuranta Lähdekartoitus on suunniteltu tehtävän seuraaville lähteille: Isohete Hanganvaara N Hanganvaara Viinivaara E Viinivaara N Viinilä Kälväsvaara W Pohjavesimallinnuksen perusteella em. lähteet ovat sellaisia, että ne ovat pohjavedenoton vaikutusarvioinnin kannalta hyvin keskeisiä. Aikaisempaa vedenottoratkaisua koskevassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, että aikaisemmin esitetyn selvityksen perusteella ei voida varmuudella arvioida, vaarantuuko lähteiden suojelutavoite. Selvityksessä ei ole tarkasteltu lähteiden kokoa ja ominaisuuksia niin, että olisi mahdollista arvioida toisiaan vastaavien lähteiden esiintymistä hankealueen sisällä ja alueen ulkopuolella. Päätöksessä on lisäksi todettu, että on tarpeen arvioida uudelleen hankkeen vaikutuksia yksittäisiin lähteisiin ja lähteiden suojelutavoitteeseen. Hallinto-oikeus toteaa, että arviossa on otettava

16 huomioon yksittäisten lähteiden vesimäärän lisäksi myös niiden ekologia, kasvillisuus ja luonnonsuojelullinen arvo. Nyt tehtävä lähdekartoitus täydentää v tehtyä lähdekartoitusta. Tässä kartoituksessa lähteiden ja lähdepuron ympäristön kasvilajisto inventoidaan. Lisäksi tarkistetaan aikaisemmin kohteilta kerättyjen tietojen paikkansapitävyys, kuten onko ympäröivässä maankäytössä tapahtunut muutoksia. Maastotyöt ajoittuvat todennäköisimmin heinäelokuulle. Lähdekartoitus on käynnistetty heinä-elokuussa Seurantaa tullaan tekemään jatkossa 2-3 vuoden välein ennen vedenoton käynnistymistä. Taulukko 2. Lähdekartoituskohteet. Lähde Tila nro Nro Isohete Viinivaara N Hanganvaara N Hanganvaara Viinivaara E Viinilä Kälväsvaara W Taulukossa 2 esitetyissä lähteissä tehdään myös virtaaman ja vesipintojen mittauksia. Virtaaman mittaus tehdään siivikkomittauksena. Pienempiä lähteitä sijaitsee Katosharjun alueella ( , nro 4 ja , nro 6), Viinivaaran pohjoisosassa ( , nro 61), Hanganvaaran alueella ( nro 68), Iso Olvasjärven eteläpuolella ( nro 72) sekä Kälväsvaaran lounaispuolella ( , nro 69). Em. lähteille tehdään mahdollisesti lähdekartoitukset, mikäli tarvetta tutkimuskaudella ilmenee Koekalastukset Kalavesien tilan selvittämisessä koekalastukset ovat välttämättömiä. Koekalastusten tarkoituksena on selvittää mm. kalalajien esiintymistä, lajistosuhteita ja kalakantojen tilaa. Hankealueella edelliset koekalastukset on tehty v. 2001, joten koekalastukset on tarpeen tehdä ennen uutta lupahakemusvaihetta, jotta saadaan ajantasaista tietoa alueen kalastosta. Koekalastukset tulee suorittamaan taho, jolla on voimassa oleva viranomaisen lupa tutkimustarkoituksessa tehtäviin koekalastuksiin. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastuksia on tarpeen tehdä Kirkaslammella ja Ahvenlammella. Verkkokoekalastuksia suoritetaan Nordic-yleiskatsausverkoilla standardia SFS-EN soveltaen. Ensimmäiset kalastukset ajoittuvat heinä-syyskuulle Ennen vedenoton käynnistymistä näitä kalastuksia on syytä tehdä noin kolmen vuoden välein. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastuksia tehdään Olvas-, Leppi-, Sorsuan- ja Timo-ojalla sekä Nuoritta-, Marttis- ja Kivijoella yhteensä 9 kohteella. Koealoja on Sorsuanojalla ja Nuorittajoella 2 ja muilla uomilla 1. Koealueilta kalastetaan mahdollisuuksien mukaan noin 200 m 2

17 kokoiset alat tai pieniltä puroilta uomaa noin 40 m pituudelta standardia SFS-EN soveltaen. Koealojen tarkka sijainti määritellään GPS-laitteella. Sähkökoekalastukset esitetään tehtävän ensimmäisen kerran heinä-elokuussa Jatkossa sähkökoekalastuksia on syytä tehdä noin kolmen vuoden välein. Nuorittajoen koekalastuskohteet kuuluvat myös turvetuotannon tarkkailuun koekalastuskohteisiin. Taulukko 3. Sähkö- ja verkkokoekalastuskohteet. Kohdetunnus Vesistö Tila nro Nro S1 Olvasoja S2 Leppioja S3 Sorsuanoja, yläosa S4 Sorsuanoja, alaosa S5 Nuorittajoki, Viinikoski S6 Nuorittajoki, Kalliokoski S7 Timo-oja S8 Marttisjoki S9 Kivijoki V1 Ahvenlampi V2 Kirkaslampi Sähkökoekalastusten yhteydessä voidaan ottaa myös pohjaeläinnäytteitä. Kohteet on esitetty piirustuksessa 2 sekä liitteissä 9 ja 10. Koekalastusten tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin Pintavesien näytteenotto Nykytilatietoa tarvitaan lupahakemuksessa kuvattaessa pintavesien nykytilaa, jonka pohjalta arvioidaan vaikutuksia ja muutoksia veden laadussa, käytössä ja vesienhoitotavoitteiden toteuttamisessa (luokittelu). Nykytilatiedot ovat tärkeitä sekä hankevastaavan oikeusturvan kannalta että mahdollisten korvausvaateiden käsittelyssä. Vesistöt, joiden osalta on tarvetta näytteenottoon, on lueteltu taulukossa 4 mukaanotto kriteerien perusteella. Vesistöt on esitetty piirustuksessa 2. Taulukko 4. Vesistöt, joille haetaan lupaa näytteenottoon. Vesistöt Tila nro Nro Vesistöalueet, joihin vaikutukset selvimmin kohdistuvat Virtavedet

18 Olvasoja Leppioja Sorsuanoja Kivijoki Järvet ja lammet Iso Olvasjärvi Iso Leppilampi Pikku Leppilampi Tuomilampi Ahvenlampi Kirkaslampi Paskolampi Luokitteluperusteet ja siinä tapahtuvat muutokset (ekologinen tila) Marttisjärvi Ahvenlampi Iso-Timonen Pikku-Timonen Kivijoki-Kokkojoki-Marttisjoki-Timo-oja Vertailuvesistö Kivijärvi Näytteenoton tulokset tallennetaan SYKE:n ylläpitämään rekisteriin (Herttatietojärjestelmä). Näytteiden otossa noudatetaan ympäristöhallinnon pintavesien biologisen seurannan yleisohjeita Pohjavesipintojen korkeuden seuranta Hankealueelle on rakennettu pohjavesiputkiverkosto pääasiassa ja 1990-luvuilla suoritettujen pohjavesitutkimusten yhteydessä. Havaintoputkia on seurattu satunnaisesti v lähtien. Viinivaara-Kälväsvaara-alueella pohjavesipintojen havainnointi tehdään olemassa olevista pohjavesiputkista. Ennen rakentamista tarkkailua tehdään mittaamalla vesipinnat

19 enintään 4 kertaa vuodessa tulevien ottamoiden putkista sekä muista alueenpohjavesiputkista. Pohjavesiputket ja koepumppauspisteet on esitetty piirustuksessa 2. Hankealueen pohjavesitasojen on syytä seurata säännöllisesti lupavalmistelun ja käsittelyn ajan, jotta saadaan riittävästi tietoa pohjavedenpinnan luontaisesta vaihtelusta ennen vedenoton käynnistymistä. Tämän vuoksi on tarpeellista, että jo asennetut havaintoputket ja koepumppauskaivot voivat sijaita kiinteistöillä sekä että niistä voidaan seurata pohjaveden pinnan korkeutta ja laatua siihen saakka, kunnes aluehallintovirastoon vireille tulevaan pohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Mikäli jo asennettuja tutkimusputkia joudutaan poistamaan ja asentamaan uudelleen, aiheutuu siitä tarpeettomia kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Taulukko 5. Pohjaveden korkeuden tarkkailupisteet, putket ja kaivot. Pohjavesialue Tarkkailuputki Tilan nro Nro Viinivaara (Katosharju) L TVL MV Por Por 41, Mv9/1, 9, Ak Viinivaara (muu osa) Por K / , 323, 311, Mv9/2, Por7, , 39, Por42, Por43, Por45, 12, 12 lisäk., III/6, Por9, 40, 16, Por65 A14, Por44, Por11/4, 38, Por11/3, Por5/5, 20, V/ Kälväsvaara Por11, Por5/ Por23, Mv Por20, Por24, Mv6, Por27, Mv4, Ak49/4, L15, Por Talousvesikaivojen veden laadun ja pohjaveden korkeuden seurannan Talousvesikaivoista otetaan tarvittaessa vesinäytteet ja mitataan vesipinnan korkeutta. Talousvesikaivojen seuranta on tutkimusjaksolla todennäköisesti enemmän kertaluonteista. Seurantaa on tarpeen tehdä todennäköisesti vain 1-2 kertaa. Talousvesikaivot on esitetty piirustuksissa 2-6. Taulukko 6. Tutkimusalueen talousvesikaivot. Kaivon tunnus Tila nro Nro Ka

20 Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Pintaveden korkeuden, vesipintojen ja virtaamien seuranta Järvet ja lammet, joissa tehdään korkeuden seurantaa tehdään, on esitetty taulukossa 7. Järvissä, joissa vedenkorkeuden muutokset ovat suuria, tehdään tarvittaessa rantojen tilan seurantaa. Ojista, joista virtaamaa mitataan, on estetty taulukossa 8. Pintavesien korkeutta havainnoidaan enintään 3-4 kertaa/vuosi. Kohteissa olevat vedenkorkeusasteikot ja mittapadot ovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta asennettuja. Taulukko 7. Pintavesien korkeuden tarkkailupisteet. Pintaveden korkeus Tila nro Nro Iso Leppilampi Tuomilampi Ahvenlampi Iso Olvasjärvi Paskolampi Pikku Leppilampi

21 Kirkaslampi Taulukko 8. Pintavesien virtaaman tarkkailupisteet. Virtaama Tila nro Nro Sorsuanoja Sorsuanoja Olvasoja Olvasoja Leppioja Tiedotus ja raportointi Tutkimusten käynnistyessä lähetetään kirje kaikille tutkimusalueen maanomistajille sekä vesialueen ja kalastusoikeuden haltijoille. Tutkimusten käynnistymisestä tiedotetaan myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta, Oulunkaaren ympäristöpalvelua sekä Oulun kaupungin ympäristöpalvelua. Tutkimusten alussa toimitettavassa kirjeessä ilmoitetaan, että tutkimusten yksityiskohtainen aikataulu ja tulokset löytyvät Oulun Veden nettisivuilta. Lisäksi kirjeessä informoidaan asianosaisia siitä, mitkä tutkimustulokset tulevat olemaan luettavissa ympäristöhallinnon järjestelmästä. Tutkimustentulokset tallennetaan ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmään. Pintavesitulokset tallennetaan Hertan pintavesien tila -osion alla oleviin vedenlaatu-, pohjaeläimet- ja kasviplankton- ja koekalastusrekistereihin. Päällysleville ja vesikasveille on tulossa omat rekisterit, mutta mikäli ne eivät ole vielä käytettävissä, päällyslevätulokset toimitetaan prn-tiedostona ja vesikasvitulokset luokittelupohjille tallennettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen (Mirja Heikkinen). Pohjavesitulokset tallennetaan Hertan pohjavesiosioon. Uhanalaiset eliölajitiedot toimitetaan ympäristöhallintoon siirrettäväksi Eliölajit-rekisteriin. Koekalastus- ja eliölajirekistereitä lukuun ottamatta Hertta-järjestelmään tallennetut tiedot ovat julkisia Oiva-palvelun kautta Oiva-palvelun käyttäjäksi pääsee rekisteröitymällä ja rekisteröitymisen jälkeen käyttäjälle toimitetaan sähköpostissa palvelussa tarvittava salasana. 9 ALUEELLA LIIKKUMINEN JA KULKUREITIT Viinivaarantie (tienro 18736) on Hetekyläntien ja Kuikkalammen väliseltä osalta yleinen tie. Kuikkalammen kohdalta tie jatkuu yksityistienä. Tutkimuskohteisiin kulkeminen tapahtuu valtaosin yksityisteitä. Luettelo tutkimuksissa käytettävistä yksityisistä teistä tila numeroineen on esitetty liitteessä 6. Liitteen 6 numerot viittaavat liitteessä 5 esitettyihin kiinteistötietoihin. Maastotutkimuksissa käytettävät tieyhteydet on esitetty piirustuksessa 2 sekä liitteissä sinisillä viivoilla. Tutkimukset ajoittuvat valtaosin kesäaikaan. Kesäaikana liikkuminen moottoriajoneuvoilla tapahtuu vain olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Kesällä maastossa liikutaan jalkaisin. Pohjavesiputkien mittaaminen talviaikana edellyttää liikkumista moottorikelkalla maastossa.

22 Tutkimuksia tehdään klo 7-20 välisenä aikana. Oulun Vesi hakee oikeutta kulkea tutkimusalueella sekä liikkua tutkimusalueisiin kuuluvilla maa- ja vesialueilla sekä pitää alueella tutkimuksiin liittyvää välineistöä ja laitteita TUTKIMUSTEN AIKATAULU Lupahakemusta valmisteleva työ on käynnistynyt heti kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen jälkeen. Lupavalmisteluun liittyvät luontoselvitykset, koekalastukset ja vesinäytteenotto on ollut tarkoitus käynnistää kesän 2015 aikana. Koska lupia tutkimuksiin ei ole sopimusteitse saatu, maastotyöt tulevat jatkumaan v Tutkimusten aikataulu on esitetty tutkimussuunnitelmassa kunkin osa-alueen osalta erikseen. Kokonaisuutena tutkimuslupaa haetaan siihen saakka, kunnes aluehallintovirastoon vireille tulevaan pohjavedenottoa koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös tai korkeintaan seitsemäksi vuodeksi. Perusteena tutkimusluvan hakemiseen maksimissaan seitsemäksi vuodeksi on hankkeen monitahoisuus ja laajuus sekä vedenottoa koskevan lupahakemuksen ennakoitavissa oleva pitkä käsittelyaika. 11 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Tutkimukset ovat välttämättömiä hankkeen suunnittelun kannalta sekä pohjavedenotosta ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvien haittojen minimoimisen kannalta. Vedenhankinnan varmistamishanke on yleisen edun vaatima ja siitä saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kehotuskirjeessään todennut (liite 4), että vedenhankinnan varmistaminen tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti nykyiseen yhteen päävesilähteeseen kohdistuvien riskien takia. 12 TÖIDEN ALOITTAMISLUPA Tämän lupahakemuksen mukaisiin tutkimuksiin haetaan lupaa aloittaa tutkimukset mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaisista tutkimuksista ei ole ennakoitavissa sellaista vahinkoa tai muutoksia luonnossa, jotka eivät ole oleellisilta osin palautettavissa siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Joten estettä töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole. Tutkimusten välittömällä toteuttamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimusten lykkääntyminen viivästyttäisi hankkeen varsinaisen lupahakemuksen valmistelua. 13 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 13.1 Maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset Alueella suoritettavilla tutkimuksilla ei ole vaikutusta alueen maankäytölle eivätkä ne rajoita alueen nykyisentyyppistä maankäyttöä. Tutkimuksiin liittyvät vaikutukset ovat verrattavissa jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen.

23 13.2 Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset 16X Tutkimuksilla ei ole vaikutusta tutkimusalueen maa- ja kallioperään eikä pohjaveteen Vaikutukset suojelukohteisiin Tutkimukset tulevat valtaosin ajoittumaan kesäaikaan, jolloin alueella liikutaan moottoriajoneuvoilla vain olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Maastossa liikkuminen tapahtuu jalkaisin ja sen vaikutukset ovat verrattavissa jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Kasvillisuuskartoituksessa havainnot kirjataan tai dokumentoidaan valokuvaamalla. Kasviruudut merkitään maastoon puukepeillä, jotka eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Olvassuon luonnonpuistoon tullaan hakemaan erikseen liikkumislupa Metsähallitukselta Vesistövaikutukset Vesikasvillisuus, pohjaeläimet Tutkimuksilla ei ole vaikutusta vesikasvillisuuteen tai pohjaeläimistöön Kalasto Sähkökoekalastuksessa saalis kerätään haaviin, kirjataan ja päästetään vapaaksi, joten tutkimuksella ei ole vaikutuksia kalastoon. Verkkokoekalastuksissa saatua saalista ei voida kirjausten jälkeen palauttaa vesistöön. Verkkokoekalastus tehdään koeverkoilla yhden kerran tai korkeintaan muutaman kerran kussakin kohteessa, joten sillä ei ole vaikutusta vesistöjen kalakantoihin Ekologinen ja kemiallinen tila Tutkimuksilla ei ole vaikutusta vesistöjen ekologiseen tai kemialliseen tilaan Yhteenveto vaikutuksista Hakija katsoo, ettei alueella tehtävistä tutkimuksista ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristölle eikä kalastolle, vesieliöstölle tai muulle vesiluonnolle. Tutkimuksista ei myöskään aiheudu puuston tai muun kasvuston turmeltumista. 14 ARVIO TUTKIMUSTEN AIHEUTTAMASTA HAITASTA ALUEEN OMISTAJILLE JA ALUEEN KÄYTÖLLE Tutkimuksista maanomistajille aiheutuva haitta on lyhytaikainen, ja ilmenee heidän alueensa käyttönä tai alueen läpi kulkemisena tutkimusten ajan. Tutkimustoiminnasta ei etukäteen arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Alueella on aikaisemmin tehty vastaavan tyyppisiä tutkimuksia eikä tiedossa ole, että ilmoituksia tutkimusten aiheuttamista haitoista olisi tehty. Oulussa, 16. lokakuuta 2015

24 Pöyry Finland Oy 21 DI Hanna Sandqvist