JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS KIVAT NAAPURIT-SELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE PÄIVÄYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS-SGIS

2 Liitteet Liite 1) Luonnosvaiheen palautekooste Liite 2) Kivat naapurit kohdekortit 10 kpl Tausta-aineistoa Jyväskylän arvokkaat luontokohteet -selvitykset I ja II (Heikki Sihvonen, 2007 ja 2009) Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikenneselvitys 20X0, Mikko Nikkanen Jyväskylän joukkoliikenteen yleiskaavalliset tarkastelut 2012 Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma, Ramboll Oy Jyväskylän täydennysrakentamisen osayleiskaava 2002 Jyväskylän yleiskaavan mitoitusselvitys 2012 Erilliset luontoselvitykset kohdealueilla (täydentyivät kesällä 2012) SÄILYKE Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti 2010 Jyväskylän täydennysrakentamisen eteneminen ja haasteet, vuoden 2002 täydennysrakentamisen osayleiskaavan seurantaselvitys (2007) Jyväskylän yleiskaavan ekologinen viherverkkoselvitys 2012 Jyväskylän kaupungin Tekla Gis Webmap aineisto: - Kunnallistekniikka - Kaavan pohjakartta - Palvelut - Bussireitit - Ilmakuvat - Etäisyysmittaus - Luontotietoja - Pohjavesialueet - Maanomistus

3 TIIVISTELMÄ Täydennysrakentamisen selvitysraportti on laadittu Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen maankäytön vastuualueen strategisen suunnittelun palveluyksikössä (SGIS) v Raportti on yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvityksistä ja se on tunnettu tekoaikanaan nimellä Kivat naapurit selvitys. Kivat naapurit -kohteiden ( Kina-kohteet ) suunnittelija ja raportin laatija on kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho. Kohteiden kunnallistekniikan alustavan kustannuslaskennan ja toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin on tehnyt yhdyskuntatekniikan suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitevuosi on Tärkein kaavan tavoite on jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukeva kaupunkirakenne. Kinaselvityksen tarkoitus on ollut tunnistaa ja suunnitella uusia täydennysrakentamisalueita Jyväskylän yleiskaavan esiselvitysvaiheessa luoduilla nk. Olli- ja Lalli-kehillä. Ne ovat asemakaavoitettuja alueita tai asemakaavoitetun alueen lähellä. Uusien täydennysrakentamisalueiden etsintä on kohdistettu alueille, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja maaperä kaupungin omistuksessa. Nämä kriteerit täyttyvätkin melkein kaikissa tässä selvityksessä esitettävissä Kinakohteissa. Kohdealueille on tehty alustavia maankäyttöhahmotelmia, jotka ovat sellaisenaan toteutuskelpoisia ja niille on laskettu alustavat kustannusarviot. Ne kohteet, jotka etenevät myöhemmin asemakaavoitukseen tulevat tarkentuneen suunnittelun myötä muuttumaan. Kivat naapurit kohteet ja niiden lukumäärä muokkautuvat yleiskaavaprosessin mukana. Yleiskaavan luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa selvityksen kohteet olivat merkittyinä yleiskaavakarttaan. Näin ne saivat kaavallisen statuksen ja samalla ne käsiteltiin demokraattisessa päätöksenteossa ja ennen kaikkea osalliset saivat antaa niistä kaavallista palautetta. Kivat naapurit selvityksen kohdealueet on merkitty Jyväskylän kaupungin yleiskaavan ehdotusvaiheen oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan n:o 6. Kohteita on10 kappaletta. Määrä on kaavan tavoitteisiin nähden melko pieni. Vähyys johtuu siitä, että Jyväskylä on rakennettu taajaman osalta melko tiiviisti. Selvitysvaiheessa rajattiin yksityisten omistamat maat selvityksen ulkopuolelle. Ratkaisuksi kehitettiin vyöhykeajattelu. Yleiskaavan karttaan n:o 6 on merkitty joukkoliikennevyöhykkeet, joilla täydennysrakentaminen on suotavaa, kunhan luonto-, virkistys- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa. Tällä tavoin tulee myös merkittävä täydennysrakentamispotentiaali, joka sijoittuu yksityisomistuksessa oleville maille, otettua myös huomioon. Uusien täydennysrakentamiskohteiden löytäminen ns. vanhan Jyväskylän alueella ja osin myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan taajamissa alkaa olla vaikeaa. Vuosituhannen alussa laaditun täydennysrakentamisen osayleiskaavassa merkittävä osa täydennysrakentamispotentiaalista oli jo hyödynnetty. Em. osayleiskaavan kohdealueista useat ovat joko rakenteilla tai rakentamatta. Niiden lisäksi on monia laajoja täydennysrakentamishankkeita käynnissä.

4 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTASELVITYKSET Yleistä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaan Jyväskylässä kaikki uudet suuremmat asuin- ja työpaikka-alueet sekä myös pienempimittakaavainen täydennysrakentaminen suunnitellaan jatkossakin siten, että ne toimivat joukkoliikenteen kannalta mahdollisimman hyvin. Sellaisille kaupungin kolkille, jossa joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat heikot, ei uutta asumista saati asuinalueita enää juurikaan osoiteta. Kaupunkirakennetta tiivistetään olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä ja laajenevan kaupunkirakenteen kehällä. Maaseutualueilla asumista vastaavasti suositaan kylissä ja aluekeskuksissa. Yleiskaavan ydinmaaseudulla asumista sallitaan vain, jos elinkeino sitä edellyttää. Tässä selvityksessä on keskitytty etsimään täydennysrakentamiskohteita olemassa olevan kaupunkirakenteen kehältä (Olli-kehä) eli aiemmin kaavoitetuilta alueilta tai niiden vierestä ns. vanhan Jyväskylän, Palokan, Vaajakosken ja Tikkakosken aluekeskuksista. Koska lähtökohtana on toimiva joukkoliikenne, on kohdealueiden etsinnässä keskitytty olemassa olevien hyvien tai kehittyvien joukkoliikennereittien varsille. Tärkeä kriteeritäydennysrakentamiskohteiden suuntaamisessa on ollut kaupungin maanomistus. Tiukat reunaehdot ovat käytännössä suunnanneet täydennysrakentamiskohdeetsinnän nykyisille virkistysalueille. Täydennysrakentamiseen omalla tavalla soveliaammat varikko- ja työpaikka-alueet ts. maankäytön muutosalueet, eivät ole kaupungin omistuksessa Kankaan tehdasaluetta lukuun ottamatta. Asuinalueiden täydennysrakentaminen tukee joukkoliikenteen toimintaa ja sen kehittämistä. Täydennysrakentaminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa, koska olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden ääreen rakentaminen on edullista ja se vähentää osaltaan liikennetarvetta. Olemassa olevaan infraan toteutettavien täydennysrakentamisalueiden kunnalle kohdistuvat kustannukset ovat arvioiden mukaan noin 25 % vastaavan uuden alueen kustannuksista. Täydennysrakentamisen kannattavuutta taas heikentävät virkistysalueiden supistuminen, lisääntyvä liikenne olemassa olevilla alueilla ja rakentamisen mahdollinen kalleus rakentajille. Kalleus johtuu siitä, että melkein kaikki tässä tutkitut täydennysrakentamisalueet ovat nykyisillä virkistysalueilla, monet niistä hankalissa maastonkohdissa ja maaperältään kalliisti rakennettavilla huonoilla alueilla. Kun huomioidaan, että Jyväskylässä on asemakaavoitettua maata edelleen rakentamatta ja monia suuria kohteita ollaan parhaillaan kaavoittamassa, näyttää nykyisten lähivirkistysalueiden lisäsupistaminen jopa perusteettomalta. Sen lisäksi vuonna 2001 hyväksytyn Täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohteista useat ovat edelleen asemakaavoittamatta. Selvityksessä on silti onnistuttu löytämään virkistysalueen osia, joiden rakentaminen ei haittaisi nykyistä asutusta, ei tuhoaisi merkittäviä luontoarvoja eikä supistaisi oleellisia lähivirkistysalueita. Vaikutusten arvioinnissa ja alustavien suunnitelmien havainnollistajana ovat apuvälineenä toimineet Kivat naapurit kohdekortit. Kohdekortit ovat olleet suosittua kotiin viemistä yleiskaavan luonnosvaiheen yhteydessä järjestetyissä alueellisissa yleisötilaisuuksissa.

5 Jyväskylän yleiskaavan mitoitusselvitys vuoteen 2040 mennessä Tekeillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jossa Jyväskylän väestömääräksi on arvioitu asukasta vuonna Tämä tarkoittaa noin asukkaan lisäystä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana eli keskimäärin yli 750 asukasta vuodessa. Vuonna 2012 Jyväskylän väestö kasvoi n asukkaalla. Mitoitusselvityksen väestöennuste (2012) Mitoitusselvityksessä arvioidaan uusien asuntojen tarpeeksi noin asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Uutta asuinrakennusoikeutta tarvitaan k-m 2. Miksi uusia asuntoja tarvitaan , jos asukasmäärä kasvaa saman verran? Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestömäärän kasvun lisäksi myös väestörakenteen muutokset kuten ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan Jyväskylässä laskevan vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 2,0:sta 1,80 :aan. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan nykyisestä. Myös poistuvien asuntojen korvaaminen lisää uusien asuntojen tarvetta. Lisäksi varaudutaan myös asuntovarauman eli tilapäisten ja ns. kakkosasuntojen määrän kasvuun. Uuden tarvittavan rakennusoikeuden määrän arvioimiseksi mitoitusselvityksessä tarkastellaan nykyisen lainvoimaisen asemakaava- ja yleiskaavavarannon sekä tulevaa, vireillä ja suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrää ja sijoittumista. Tarkastelun perusteella voi todeta, että kaupunki on sangen tiiviisti rakennettu ja uusia asemakaava- ja yleiskaavatasoisia suunnitelmia on laadittu verrattain runsaasti joka puolelle kaupunkia ja varsinkin ns. vanhan Jyväskylän alueelle. Mitoitusselvityksessä olivat mukana myös tämän selvityksen luonnosvaiheen Kina-kohteet, joissa oli kerrosalaneliömetriä. Se kattaa noin 9 % arvioidusta kerrosalan kasvus-

6 ta. Pelkällä täydennysrakentamisella ei siis pystytä vastaamaan tulevaan asuntojen ja tonttien tarpeeseen mutta sillä on muitakin perusteita. Olemassa olevan rakenteen sisään ja reunalle tuleva täydennysrakentaminen uusine asukkaineen pitää alueiden sisäisen väestörakenteen monipuolisempana. Uudet lapsiperheet ja aktiiviväestö vanhenevalla asuinalueella mahdollistaa paremmin palveluiden säilymisen siellä. Sen lisäksi säästytään jossain määrin uusien palveluiden rakentamiselta jonnekin muualle, kun voidaan sopivassa mitassa hyödyntää vanhaa palvelukantaa. Väestömäärän ja tarvittavan kerrosalan perusteltu voimakas kasvu edellyttää kokonaan uusien asuinalueiden avaamista kaupungin olemassa olevan rakenteen kehällä. Näitä ovat Eteläportti-Kauramäki ja myöhemmin vielä Valkeamäki. Yleiskaavaluonnoksen mitoitus kokonaisuudessaan, n. 4 milj. k-m 2, ylittää laskennallisen tarpeen asumisen uudesta rakennusoikeudesta, joka on n. 3 milj. k-m 2. Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen monesta syystä. Se mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. rakentamistavan suhteen, alueellisen monipuolisuuden ja kysynnän muutosten suhteen. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden tarkemmat kunnallistekniset kustannukset sekä vaikutukset palveluverkkoihin. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat. Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % on kaupungin omistamalla maalla. Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista 31 % ja reservitaajamissa 10 % on kaupungin maalla. Ylimääräinen mitoitus asettaa haasteita yleiskaavan hallitulle ja taloudelliselle toteuttamiselle. Yleiskaavassa kaupunkirakenteen laajenemisen periaatteena olevaa joukkoliikenneja pyöräilypohjaista asumista vahvistetaan. Alueet, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu, esitetään reservialueina. Jyväskylän joukkoliikenneselvitys 20X0 Joukkoliikenneselvityksessä tutkittiin nykyisen joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa sekä asiakaspotentiaalia yksityiskohtaisella tasolla. Tarkastelun lähtökohtana olivat Jyväskylän liikenteen talvikausina ja liikennöimät linja-autoreitit. Selvityksessä myös tarkasteltiin asuinrakentamista joukkoliikenteen perspektiivistä. Yleiskaavassa yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään erityisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsilla. Jyväskylän kaupunkistrategiassa sekä seudun rakennemallityössä on asetettu tavoitteita kevyen sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi. Nykyisellään joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noin 5 prosenttia ja tavoitteeksi on asetettu tämän osuuden nosto 7 prosenttiin. Maankäytöltään Jyväskylä tarjoaa jo nyt hyvät mahdollisuudet joukkoliikennejärjestelmän tehostamiseksi. Väestö on keskittynyt voimakkaasti kaupunkikeskustaan, sillä kaupungin väestöstä noin 90 prosenttia asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Suurin osa kaupungin asuinrakentamisesta on keskittynyt Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven lähistölle, josta taajama-asutus jatkuu katkeamatta Vaajakoskelle. Tiivis kaupunkirakenne viittaa siihen, että huomattava osa kaupunkilaisten matkoista olisi mahdollista hoitaa tehokkaan joukkoliikenteen avulla. Tikkakosken ja Korpilahden taajamat sijaitsevat suhteellisen kaukana kaupungin keskustasta. Monet kyläkeskukset, kuten Leppälahti, Oravasaari, Kuohu, Vesanka, Saarenmaa,

7 Kuikka, Puuppola, Nyrölä ja Jylhänperä, ovat samoin kaukana keskustaajamasta ja ovat siten joukkoliikenteen kannalta haasteellisia. Joukkoliikenneselvityksessä arvioitiin vireillä ja suunnitteilla olevan asuinrakentamisen mahdollisia vaikutuksia nykyisen joukkoliikennejärjestelmän mahdollisuuksiin palvella tulevaisuuden jyväskyläläisiä. Suurimmat asuinalueet kuuluvat arkisin melko hyvätasoisen palvelun piiriin. Kahden korkeimman palvelutason joukkoliikennereitit muodostuvat linjoista 1 (1M), 2 (2M), 3, 12 (12K), 18 (18K), 25 (25K) ja 27. Nämä linjat sijoittuvatkin kohtalaisen korkealle sekä nykyistä että tulevaa käyttäjäpotentiaalia arvioitaessa. Tiivis kaupunkirakenne ja joukkoliikennelähtöinen kaupunkisuunnittelu osaltaan parantavat Jyväskylän mahdollisuuksia kehittyä yhdeksi Suomen ilmastoystävällisimmistä kaupungeista. Kaupungin keskustan katuverkon kapasiteettia ei nykyisellään ole mahdollista kasvattaa, joten erityisesti keskustaan suuntautuvassa liikenteessä tulisi panostaa yhä enemmän kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kivat naapurit -selvityksen kohdealueet sijoittuvat kahta aluetta lukuun ottamatta linnuntietä 600 metrin etäisyydelle hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Toteutuessaan uudet asuinalueet toisivat lisää potentiaalisia matkustajia joukkoliikenteelle ja erityisesti yli 5 kilometrin päässä keskustasta ts. joukkoliikennevyöhykkeellä olevat alueet. Lähempänä olevien alueiden asukkaat käyttävät ainakin lämpiminä vuodenaikoina myös polkupyörää tai kulkevat jalan. Koska joukkoliikenne näyttäisi olevan jo nyt melko kannattavaa lähes kaikkialla keskustan tuntumassa ja pääväylien varsilla olevilla asuinalueilla, ei uusien Kina-alueiden merkitys nouse sinänsä ratkaisevaksi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Sen sijaan täydennysrakentamista puoltavat muut kriteerit voivat nousta jopa tärkeämmiksi arvioitaessa esitettyjen Kivat naapurit -kohteiden kokonaiskannattavuutta. Kivat naapurit selvityksen kohteiden asukasmäärä on noin 2800 asukasta. Tästä yli 1000 asukasta sijoittuu Tikkakosken taajamaan, jossa kohdealueet ovat lähellä taajaman lähipalveluja mutta myös alueelle tulevaa joukkoliikennettä. Suhteellisen kaukana keskustasta ja suurista työnantajista sijaitseva Tikkakosken taajama voi olla joukkoliikenteen käyttäjien kannalta haasteellinen. Kuitenkin Tikkakosken alueella asuminen yhden auton varassa on jo nyt ja joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla tulevaisuudessa vielä houkuttelevampi tapa asua ja elää. Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 2012 Ramboll Oy on tehnyt yleiskaavaa varten kaavoitettavien alueiden arvottamisen joukkoliikenteen näkökulmasta. Tarkastelussa on luotu kriteerit kaavoitettavien alueiden arvottamiselle/priorisoinnille joukkoliikenteen näkökulmasta. Kriteereinä on käytetty a) kaavoitettavan alueen etäisyyttä keskustasta sekä b) kaavoitettavan alueen etäisyyttä joukkoliikenteen linjastosta. Etäisyystarkasteluissa alueet on jaettu kolmeen ryhmään A, B ja C. Joukkoliikenteen palvelutasoista on samoin muodostettu kolme ryhmää a, b ja c. Näiden perusteella voidaan muodostaa viisi luokkaa (I-V) joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Menetelmää puoltaa se, että vaikka esim. Tikkakoski on selvästi yli 15 km päässä kaupungin keskustasta, sinne on kuitenkin II-tavoitetason joukkoliikenneyhteys. Pelkän etäisyyskriteerin perusteella Tikkakoski ei olisi joukkoliikenteen kannalta hyvä. Tikkakosken luokka joukkoliikenteen toimivuuden kannalta on V (Alue sijoittuu yli 15 km päähän keskustasta ja alueella toteutuu ta-

8 voitetaso.) Tikkakosken taajamassa on hyvät paikalliset palvelut. Bussiyhteydet hyvien paikallispalveluiden lisänä on omiaan auttamaan elämistä jopa ilman omaa autoa tai yhden auton varassa. Etäisyys keskustasta ja palvelutaso luovat joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Palvelutason ja etäisyyden yhdistelmällä saadaan kriteerit alueiden järkevyydelle joukkoliikenteen kannalta. Joukkoliikenteen toimivuusluokat.

9 Keskeiset joukkoliikennekäytävät Joukkoliikennetarkastelun yhteydessä on arvioitu Jyväskylän kaupungin keskeiset joukkoliikennekäytävät. Näiden reittien varsilla olisi mahdollisuus nostaa väestöpohjan, työpaikkakeskittymien, palvelukeskittymien ja virkistyksen ansiosta joukkoliikenteen kulkutiheys ja palvelutaso hyvin korkealle tasolle. Tulevaisuudessa Kankaan alue sekä kehittyvät Seppälän liikekeskuksen, Hippoksen ja mahdollisesti myös keskussairaalan alueet tulevat vaikuttamaan reittien kannattavuuteen. Jyväskylän keskeiset joukkoliikennekäytävät. Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelma Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty nykytilanteen kuvaus, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, suunnitelmat vuoden 2014 kesällä aloittavasta joukkoliikennelinjastosta, lippu- ja taksajärjestelmästä sekä linja-autoliikenteen järjestämistavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan toteuttamisen kannalta joukkoliikennesuunnitelmassa esitetään perustavaa laatua oleva lähtökohta. Jyväskylä valitsee joukkoliikenteen järjestämistavakseen nk. bruttomallin, jossa toimivaltaisella viranomaisella on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa seudun liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Bruttomallissa joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Myös reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja lippujen hintoihin voidaan tehdä helpoiten muutoksia jopa liikennöintisopimuksen aikana. Käytännössä bruttomalli on helpoiten hallittavissa, toimivaltaisen viranomaisen omassa. Bruttomallissa liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helpompaa, koska matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole liikennöitsi-

10 jän tulojen muodostumisen kannalta merkitystä. Viranomaisen lisääntyviä resurssitarpeita voidaan hillitä integroimalla koulu- ja sosiaalipuolen kuljetusten hoitaminen joukkoliikennetiimin kanssa. Kina-kohteet sijoittuvat joko kilpailutason tai houkuttelevan tason joukkoliikennepalvelutasoille. Houkuttelevan tason alueilla olevat Kina-kohteet voivat osaltaan vaikuttaa aikanaan tason kohottamiseen, kun saadaan uusia käyttäjiä reittien varsille. Koska esitetty uusi linjastoratkaisu noudattelee pääsääntöisesti nykytilaa, ei sillä ole vaikutusta täydennysrakentamiskohteiden sijoitteluun. Sen sijaan täydentämisrakentaminen voi aikanaan vaikuttaa linjastoratkaisuihin. Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso ja asukastiheys Jyväskylän kaupunkiseudun eri alueilla ja yhteysväleillä joukkoliikennesuunnitelman mukaan. Keskustassa asukastiheys on pääsääntöisesti yli 40 as/ha. Yleensä ottaen taajama-alueella asukastiheys on verraten korkea yli 40 as/ha.

11 Jyväskylän kaupunkiseudun nykyisen joukkoliikenteen palvelutaso. Muuramessa ja Tikkakoskella on osa-alueita, joissa palvelutaso on kilpailutasolla. Jyväskylän keskustan ja edellä mainittujen keskusten välit ovat houkuttelevaa tasoa. Tilanne on oleellisesti huonompi Petäjäveden ja Laukaan suunnassa, jotka ovat keskitasoa. Petäjäveden suuntaan toisaalta kulkee melko paljon kaukoliikenteen vuoroja. Kina-kohteet sijoittuvat kilpailutason ja houkuttelevan tason reiteille. Tässä kartassa on luonnosvaiheen Kina-kohteet mustilla tähdillä merkittyinä. Tähden koko kuvastaa alueen asukasmäärää.

12 Täydennysrakentamisen osayleiskaava vuodelta 2002 Oikeusvaikutukseton täydennysrakentamisen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavalla kaavoitettiin asuinalueita vanhan Jyväskylän olemassa olevan rakenteen sisään virkistysalueille. Sen lisäksi siinä on merkittäviä maankäytön muutoskohteita. Asumispainotteisessa kaavassa esitetyille uusille täydennysrakentamisalueille arvioitiin mahtuvan yhteensä noin k-m 2 asumista ja k-m 2 työpaikkarakentamista. Asukasmäärässä tämä tarkoittaa n asukasta. Uusia omakotitalotontteja arvioitiin syntyvän n. 600 kappaletta. Lukema perustuu oheissuunnitelmiin, joita laadittiin työn aikana. Osayleiskaavalla tuotettu varanto yhdessä aiempien kaavojen kanssa arvioitiin riittävän pitkälti yli 10 vuoden asuntotuotantoon ilman uusille isommille alueille menemistä ja uusien kaupunginosien perustamista. Näin on myös käynyt, sillä uusia täydennysrakentamisalueita on saatu kaavoitettua usein voimakkaan vastustuksen ja oikeusprosessien kautta.. Ote täydennysrakentamisen osayleiskaavasta Asuinrakentamiselle osoitetut täydennysrakentamisalueet erottuvat ruskeina ja punaisina. Reservialueet ovat vihreitä.

13 Täydennysrakentamisen osayleiskaavan 37:stä kohdealueesta on vuoteen 2013 mennessä asemakaavoitettu 18 aluetta. Niistä kokonaan tai lähes kokonaan on rakennettu 9 aluetta: VR:n alue, Tourula, Korterinne, Haukkalanranta, Suluntie, Rasinrinne, Nevakatu, Samulinniemi ja Kivistö-Aittovuori. Osittain osayleiskaavan alueista on toteutettu 6 kohdetta: linja-autoasema (Harjun kulma), Savela, Kangaslammentie, Kangasvuori I, Kinkomaantie ja Åstöm. Osayleiskaavan asemakaavoitetuista kohteista lähes kokonaan toteuttamatta on 2 kohdetta (Tanhukaari ja Ylämäyrämäki). Äijälänranta on Jyväskylässä vuonna 2014 järjestettävien asuntomessujen kohdealue ja se toteutuu vuosien aikana, kuten myös pientalovaltainen Tanhukaari tämän jälkeen. Ylämäyrämäen koerakentamisaluekin rakentunee ajan saatossa. Asemakaava on edelleen laatimatta neljääntoista (14) osayleiskaavan kohteeseen. Kolmessa (3) kohteessa, Latvatie, Maso, Ruokkeen laajennus, suunnittelu taikka asemakaavatyö on aloitettu mutta keskeytynyt. Neljässä (4) kohteessa, Seppälänkangas, Ruunasuo, Huhtasuonkatu ja Kangasvuori II, kohdealue on päätetty ottaa johonkin muuhun käyttöön. Vuoteen 2013 mennessä asemakaavaa tai muuta suunnittelua ei ole vielä käynnistetty kymmenessä (10) kohteessa: Lepokorpi, Muurainkuja, Lampitie, Keltinmäentie, Köhniöntaus, Halssilantie, Jänistie, Melaniementie, Salmiranta, ja Länsiväylä. Halssilantien asemakaavoitusta on tutkittu mutta alueelta löytyneiden liito-oravien takia sitä on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Köhniöntaus puolestaan on osa Valkeamäen osayleiskaava-aluetta, joka on vahvistunut vuonna Keltinmäentien kohdealue on melko lähellä Mustankorkean kaatopaikka-aluetta ja käytännössä sen aloittaminen edellyttää kaatopaikkatoiminnan loppumista. Arvioitaessa täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohdealueita joukkoliikenteen kannalta, Salmirannan, Länsiväylän ja Keltinmäentien alueilla asemakaavatyö kannattaisi aloittaa, sillä ne ovat erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohteista Kivat naapurit selvitykseen on otettu mukaan Pyssymiehenkatu ja Salmiranta sekä osayleiskaavan kaavaprosessin aikana osayleiskaavasta poistetut Köhniön alueet. Ne ovat joukkoliikenteen kannalta hyvillä paikoilla. Jonne Hytönen Joensuun yliopistosta on tutkinut pro gradu -työssään täydennysrakentamisen osayleiskaavan toteutumista. Vuoteen 2007 mennessä oli osayleiskaavan alueille toteutettu noin k-m 2 kerrosalaa. Tuolloin oli vielä kaavoittamatta 19 kohdetta, joissa oli noin k-m 2 kerrosalaa. Kapasiteettia on edelleen paljon käyttämättä, vaikka kaikki alueet eivät enää asemakaavoitettavaksi tulisikaan. Jyväskylän yleiskaavan Raamivaihe Jyväskylän yleiskaavan Raamivaiheessa, joka käytiin keväällä 2011, määriteltiin yleiskaavan tavoitteet. Raamivaiheessa esiteltiin ns. Raamilauseet, Raamikirja ja Raamikartta, joista osalliset ja viranomaiset saattoivat antaa lausunnon tai mielipiteensä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Raamikirjasta: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on laaja käsite, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen torjumista aktiivisilla, olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta koskevilla aktiivisilla ja positiivisilla toimilla. Eheyttäminen on tärkeä tavoite ikääntyville ja lapsille suo-

14 tuisan elinympäristön, liikennetarpeen vähentämisen, kaupunki- ja maisemakuvan ja ilmastomuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävällä tarkoitetaan joukkoliikenteen reittikokonaisuutta tai suuntaa, jonka kehittämisellä ja palvelutason nostolla on merkitystä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamistavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on mahdollista erityisesti sellaisilla alueilla, joilla on jo paljon matkustajapotentiaalia ja jota voidaan mm. maankäytön suunnittelun keinoin edelleen kasvattaa. Asiaa selvitetään Jyselin pohjalta tarkemmin tekeillä olevassa yleiskaavan joukkoliikenneselvityksessä. Yleiskaavan raamilauseissa ehdotetaan, että edellä mainitut keskukset ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Näin tuettaisiin kaupan ja muiden palveluiden kehittymistä, keskustojen asumismahdollisuuksien monipuolistamista (mm. ikääntymisen haasteissa) ja joukkoliikenteen käytön ja kannattavuuden kasvua. Täydennysrakentamisesta on tekeillä Kivat naapurit selvitys, johon pohjautuen yleiskaavatyön jatkuessa esitetään täydennysrakentamiselle soveltuvat alueet. Myös elinkeinojen maankäytön näkökulmasta on tärkeää, että kaupunkimaiseen rakenteeseen soveltuville elinkeinoille kehitetään uusia mahdollisuuksia täydennysrakentamisen keinoin erityisesti keskustaan, keskustan lähialueille kuten Jyväsjärven ympäristöön, Tourulaan, Seppälään ja Kankaan alueelle sekä aluekeskuksiin. Keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Keskusten kaupallista profiilia on kuvattu tarkemmin kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä. Kaupan sijainnin ohjausta koskeva MRL:n muutos tuli voimaan Miten kaupan sijaintia ohjataan Olli-kehän keskuksiin ja miten kaupan laatua ohjataan muualla, on yksi tärkeimmistä yleiskaavan sisältökysymyksistä. Yleiskaavatoimikunta on syyskuussa 2010 hyväksynyt kaupan sijaintia ohjaavat suositukset. Täydennysrakentamisen ja kaupan sijainnin ohjauksen lisäksi Olli-kehän tärkeä kysymys on kestävän liikkumisen edistäminen. Tämä tarkoittaa liikennetarpeen vähentämistä toimintoja sekoittamalla, uuden maankäytön sijoittamista ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja keskuksiin sekä kevyen liikenteen reittien sujuvuuden huomiointia kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavassa tämä tarkoittaa erityisesti kaupunginosien välisten reittien selvittämistä ja osoittamista kaavakartalla. Tämä edistäisi reittien toteuttamismahdollisuuksia ja sujuvuutta yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. Raamikirjassa todetaan ns. Lalli-kehän periaatteista: Autoriippuvaisuuden vähentämiseksi hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä, joten myös Lalli-kehällä maankäyttöä tullaan sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen. Joihinkin uusiin päiväkoteihin tai päiväkoti-kouluihin tullaan kuitenkin varautumaan aluevarauksin kaavoituksessa ja toteuttamaan hallitussa aikataulussa osana maankäytön toteuttamista. Massu-kehästä: Maaseudun osalta Raamikirjassa todetaan, että rakentaminen keskitetään ns. kylähelmiin ja kylänauhoihin. Näissä on edes jonkinlaiset edellytykset järkevälle joukkoliikennetoiminnalle.

15 Raamikartta. Olli-kehä (Olemassa oolevan kaupunkirakenne) on merkitty punaisella värillä ja Lalli-kehä (Laajeneva kaupunkirakenne) oranssilla. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävät on merkitty punaisilla viivoilla. Suurin osa kaupungisa on keltaista Massu-kehää (Maaseutuelinkeinot). Vihreät alueet ovat päävirkistysalueita.

16 KIVAT NAAPURIT KOHTEIDEN VALINTA JA SUUNNITTELU Miten Kivat naapurit -kohteet koottiin? Täydentämisrakentamiskohteille asetettiin kriteerit, jotka niiden tulee täyttää. Tärkeimmät kriteerit olivat hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kaupungin maanomistus. Suurin osa kohteista täyttää nämä kriteerit. Täydennysrakentamiskohteiden haluttiin olevan myös toteuttamiskelpoisia eli järkevillä kustannuksilla toteutettavissa. Koska täydentämisrakentaminen koetaan usein olemassa olevan asutuksen mielestä haitallisena, kiinnitettiin vuorovaikutukseen ja havainnollisuuteen erityistä huomiota. Vuorovaikutusprosessi kytkeytyi yleiskaavan muuhun vuorovaikutukseen. Samalla strateginen, vaikeahkosti ymmärrettävä yleiskaava sai täydennysrakentamisesta tärkeän ja konkreettisen osa-alueen. Kivat naapurit selvityksen kohdealueet pääsivät yleiskaavaprosessin kautta demokraattiseen päätöksentekoprosessiin mukaan. Samalla saatiin käyttöön paikallisten asukkaiden laaja asiantuntemus ja runsaasti arvokkaita mielipiteitä sekä vahvistusta ja ymmärrystä sille miksi täydennysrakentamista tarvitaan. Kriteeri: joukkoliikenneyhteydet Selvityksen tärkein kriteeri on kohteen sijainti hyvän joukkoliikenneyhteyden varrella. Kohde-etsintä keskittyi tunnettujen hyvien reittien varsille mielellään alle 500 metrin vyöhykkeelle. Tukena reittien valinnassa oli mm. Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneselvitys 20X0. Mustilla tähdillä merkittyjen Kivat naapurit kohteiden sijoittuminen erilaisille joukkoliikenteen palvelutasoille. Tähden koko kuvaa kohteen asukas- ja kerrosalamäärää. Aittovuoren Kina-kohteet eivät ole millään palvelutasolla. Kohde olisi kuitenkin lähellä Seppälän ja keskustan palveluja. Harakkarannan Kina-kohde sijoittuu aivan peruspalvelutason ja houkuttelevan tason rajalle. Kuokkalan kehäväylän valmistuttua aukeaa mahdollisuus uudelle joukkoliikennereitille. Tikkakosken Kina-kohteet ovat jopa kilpailutason liikenteen saavutettavissa. Tuomiojärven länsipuolen houkuttelevan tason joukkoliikenteen kehittäminen kilpailutasolle voi tulla ajankohtaiseksi läntisen Palokan asukasmäärien kasvaessa.

17 Kriteeri: maanomistus Selvityksen toinen tärkeä kriteeri oli maanomistus. Uusien kohteiden tuli pääasiassa sijoittua Jyväskylän kaupungin omistamille maille. Käytännössä tämä kuitenkin johti siihen, että kohteet sijoittuvat virkistysalueille. Muutama kohde sijoittui maankäytön muutosalueille. Maanomistustilanne 9/2013. Vihreällä värillä on merkitty kaupungin maanomistus. Violetti on valtion omistuksessa ja valkvoiset alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kuapungilla on merkittävää maanomistusta mutta siitä suuri osa on virkistysaleuina. Joukkoliikenneyhteyksien varsilla kaupungin maanomistusta on sangen vähän. Maastokäynnit Alueiden inventointi käynnistyi maastokäynneillä, joilla on tutustuttu alueiden olosuhteisiin ja maaston ominaispiirteisiin sekä ympäröivään asutukseen. Kaikilla alueilla ei ennen luonnosvaihetta käyty. Useat kohteet on suunniteltu talvikaudella, jolloin maastoolosuhteet eivät ole käynnin ja suunnittelun kannalta otollisimmillaan. Maastokäyntejä täydennetään vuosien 2012 ja 2013 aikana. Kohdesuunnittelu Suunnittelussa on pysytty arkkitehtonisessa mielessä karkealla tasolla. Ne ovat kaaviomaisia, eikä niissä ole tutkittu varsinkaan kaupunkikuvallisia tekijöitä erityisen tarkkaan. Tämä tehdään lopulta asemakaavatasolla. Suunnitelmat ovat silti toteutuskelpoisia ja ne on suunniteltu siten, että esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset pysyvät järkevällä tasolla. Useissa suunnittelukohteissa päätavoitteena on ollut rakentamisen määrän maksimointi, kuitenkin niin, että rakennus/asumistyypit vastaisivat oletettuun asun-

18 tokysyntään kullakin kohdealueella. Suunnitteluun on osaltaan vaikuttanut myös kokemukseen pohjautuva arkikäsitys siitä, minkä tyyppistä rakentamista alueen asukkaat parhaiten sietäisivät lähistöllään. Tämä on voinut osaltaan ohjata suunnittelua jopa hieman väärille urille, kun sitä suhteutetaan työn peruslähtökohtaan, joukkoliikennelähtöisyyteen. Kriteeri: kustannukset eli kustannuslaskenta ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti on tutkinut kaikki kohteet yleissuunnittelutasolla ja laskenut alueille alustavat toteutuskustannukset. Tämä on jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle tärkeää tietoa ja myös yksi tärkeä kriteeri kohteen laadulle. Useimmissa kohteissa kustannukset jäävät maltilliselle tasolle, mikä onkin täydennysrakentamisen yksi tärkeimmistä syistä ja kannusteista. Kustannuksia myöhemmin arvioidessa on huomioitava, että hinnat perustuvat vuoden 2011 tasoon. Vuonna 2013 on kustannukset korjattava rakennuskustannusindeksin mukaan. Kun kohde on lähellä kaupungin keskustaa tai aluekeskusta hyvien palveluiden lähellä, on korkeampi kustannustaso hyväksyttävää. Myös rakentajat yleensä hyväksyvät tämän lähtökohdan. Alueen ja rakennusten rakentamisen aiheuttamat kustannukset ovat asumisen ja käytön kokonaiskustannuksissa vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana häviävän pienet. Hyväksyttävyys: Selvityksen sisältöön vaikuttaneet vuorovaikutusprosessit Kansalaisraati Jyväskylässä järjestettiin Suomen ensimmäinen yleiskaavaa käsittelevä kansalaisraati. Yleiskaavan täydennysrakentamisen periaatteita ruotivaan kansalaisraati koottiin internetkyselyn kautta ja hakijoita raatiin oli yli 70. Lopulliseen raatiin valittiin 24 jäsentä, joista kaksi peruutti osallistumisensa. Kansalaisraatimenetelmällä käsitellään selkeitä, herkkiä, kiistanalaisia asiakysymyksiä. Yleiskaavatyön yhteydessä sopivaksi asiakysymykseksi katsottiin täydennysrakentaminen. Myös maaseudun rakentamisen periaatteet olivat ehdolla sellaiseksi. Kivat naapurit selvityksen havainnolliset kohdekortit olivat raatilaisten tutkittavina. Raatilaisten mielenkiinto ei kohdistunut kohdealueisiin. Raati oli kiinnostuneempi keskustelemaan täydennysrakentamisen yleisistä periaatteista ja siitä kuinka kaupunkilaiset otetaan mukaan kaavoitusprosesseihin, kun kaavoitetaan nykyisten asuinalueiden viereen tai lähelle. Kansalaisraati laati työnsä lopuksi täydennysrakentamista koskevista pääperiaatteista julkilausuman. Julkilausuman ydin on, että täydennysrakentamisen tulee olla hyvin perusteltua, ts. yhteiskunnallisten syiden pitää olla vahvoja. Täydennysrakentamisen pitäisi olla tehokasta eli rakennetaan mieluummin tehokkaasti pienelle alalle ja jätetään mahdollisimman paljon virkistysaluetta sekä uusien että vanhojen asukkaiden käyttöön. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kaavaprosessin yhteydessä käytävä vuorovaikutus Kivat naapurit selvityksen kaikki kohteet esitettiin luonnosvaiheen yleiskaavakartassa tähti-symbolein. Kohdealueiden sisältöön ja lähtökohtiin sekä perusteluihin oli mahdollista tutustua Kivat naapurit selvityksen raportin sekä suunnitelmien vaikutuksia havainnollistavien Kivat naapurit -kohdekorttien avustuksella. Näin oli mahdollista saada melko hyvä käsitys kohteiden aiheuttamista vaikutuksista ympäristöönsä. Korttien saamasta suosiosta päätellen tässä onnistuttiin. Asukkaat myös pyysivät kohdekortteja yleisötilaisuuksissa mu-

19 kaansa, jolloin niitä saatettiin käsitellä kodeissa ja tuttavien kesken. Kohdekortit, kuten myös muu yleiskaava-aineisto olivat myös saatavilla yleiskaavan www-sivuilla. Luonnosvaiheen palaute on koostettu yleiskaavaselostuksen osa II:n lisäksi tämän Kivat naapurit selvityksen 2. osaan. Saatu palaute on osa kohteiden vaikutusten arviointityötä. Kohdekortit Jokaisesta kohdealueesta laadittiin kohdekortti, jossa esitellään lyhyesti alueen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Kortissa on havainnekuva suunnitelmasta. Kohdekortteihin on laadittu kriteerit, joista jokainen on arvioitu jokaisessa kohteessa erikseen +/- - menetelmällä. Arvioinnin teki selvityksen laatija yhteistyössä kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. Osalliset arvioivat myös kriteerien osuvuutta yleiskaavan luonnosvaiheessa. Eri kriteerien vertaaminen toisiinsa ja niiden arvottaminen keskenään on tietenkin mahdotonta. Miten verrata esimerkiksi luonto-arvoja ja aluekustannuksia toisiinsa? Useat arvot ovat suhteellisia, myös kustannusarviot. Arvioinnissa kuitenkin on laskettu miinukset ja plussat yhteen, jolloin jäljelle jää jokin lukuarvo. Yksikään kohde ei saa pelkästään plussaa tai miinusta. Esimerkkinä vanhan Halssilan pohjoispuolella oleva Halssilan louhimopuiston kohde. Kyseisessä kohteessa kunnallisteniikan rakentamisen kustannukset jäävät kohteen sijainnin ja rakentamisen tehokkuuden ansiosta kohtuullisiksi (14 /k-m 2 ). Vanha Halssila on ns. Säilykealue, jossa on kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja ja louhosalueella on myös oma historiallinen arvonsa. Miten nämä arvotetaan? Tässä arvioinnissa em. arvojen mahdollinen heikentäminen on arvioitu kahden miinuksen (-2) arvoiseksi. Virkistysalueen väheneminen on arvotettu yhdellä miinuksella. Kriteeriosion alapuolelle on tehty lyhyt yhteenveto merkittävimmistä arvoista ja arvio alueen sopivuudesta täydennysrakentamiskohteeksi. Huomattava on myös kunnallisteknisen verkoston ja luonto- ja viheralueiden saavutettavuuden saamat kolmen plussan merkinnät. Kohdekortteja on työn aikana hyödynnetty esimerkiksi kansalaisraatitoiminnassa ja yleiskaavan luonnosvaiheessa. Kansalaisraadin jäsenet ja yleisötilaisuuksiin osallistujat totesivat, että korttien perusteella voi kohtuullisesti arvioida rakentamisen vaikutuksia ympäristössään.

20 Esimerkki: Halssilan kohdekortti T1.

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta

Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 46 25.08.2016 Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25.08.2016 46 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LEMETYN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LINKOSUO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.3.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 750 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LEMETTY KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Hajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä. Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki

Hajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä. Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki Hajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki 10.5.2010 Jyväskylän työkaluja Taustalla vahvoina yhdistyssopimusten kirjaukset!!! Uuden kunnan rakennusjärjestys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos Valtuusto 36 15.06.2015 T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos 652/10.02.03/2014 MAAJAOS 19 Maankäyttöjaosto 18.3.2015 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta 19.5.2015 Ympäristölautakunta 17.2.2015 Ympäristölautakunta 19.8.2014 Dnro:

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET KARVIAN KIRKONKYLÄN KORTTELEITA 82, 83 JA M-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (Västilän asuin-alueen asemakaava) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot