Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio

Transkriptio

1 Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Joensuu Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek hanke

2 SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus Yritysten taustatiedot Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset Yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittyminen Vaikutukset liiketoimintaan Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Asiakastyytyväisyys Toimenpiteiden tarpeellisuus Kehitysideat Yhteenveto... 1

3 1 1 Asiakaskyselyn toteutus Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa -hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry hallinnoi hanketta ja se on yksi osakokonaisuus Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeesta. Hankkeen ideana oli vahvistaa pohjoiskarjalaisten yritysten kilpailukykyä ja kohottaa yritysten tuottavuutta työtapaturmia ehkäisemällä. Lisäksi toiminnan tavoitteena oli nostaa Pohjois- Karjala Suomen turvallisimpien maakuntien joukkoon. Toiminnan keskeinen tavoite oli toteuttaa konkreettisia työturvallisuuden arkiasioihin keskittyviä yrityskohtaisia toimenpiteitä, jotka ovat yrityksen työturvallisuuden kehittymisen kannalta olennaisia. Tavoitteena oli työturvallisuuskehittämistoimenpiteiden suunnittelu, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä niiden systemaattinen seuranta. Yrityskohtaisten toimenpiteiden lisäksi tarkoituksena oli kehittää työturvallisuusosaamista erilaisten hankkeen organisoimien osallistujille yhteisten tapahtumien, koulutusten ja kampanjoiden avulla. Nolla tapaturmaa -hankkeen asiakaskyselyn tavoitteena oli tunnistaa hankkeen vaikutuksia hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä sekä arvioida hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta yritysnäkökulmasta. Kysely toteutettiin ajalla sähköisesti Internet-kyselynä. Kyselylomakkeet muodostuivat taustatietokysymyksistä, valmiista arvoväittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin 7 yritykselle. Kyselyn vastausprosentti oli 57 ja vastaajia oli 5.

4 Maatalous, Metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta 2 2 Yritysten taustatiedot Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii teollisuudessa (42 %), rakentamiseen kuuluvilla toimialoilla (12 %) ja muuhun palvelutoimintaan kuuluvilla toimialoilla (12 %). Loput vastaajista olivat jakaantuneet laajalti eri toimialoille. 1 (Kuvio 1) Kuvio 1. Yrityksen toimiala % Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä oli Joensuusta (5 %). Toiseksi eniten vastaajia oli Outokummusta (1 %). Vähiten vastaajia oli Tohmajärveltä (2 %), Rääkkylästä (2 %) ja Juuasta (2 %). Kesälahdelta, Polvijärveltä, Nurmeksesta ja Valtimolta ei ollut yhtään vastaajaa. 2 (Kuvio 2) 1 Jäljempänä tarkastellaan teollisuudessa ja rakentamisen toimialoilla toimivia yrityksiä suhteessa muilla toimialoilla toimiviin yrityksiin. 2 Jäljempänä tarkastellaan Joensuussa sijaitsevia yrityksiä suhteessa muualla sijaitseviin yrityksiin.

5 Yritysten lkm 3 Kuvio 2. Yrityksen sijainti % Kesälahti Kitee Tohmajärvi 2 2 Rääkkylä Ilomantsi 4 Joensuu Kontiolahti Liperi 6 Outokumpu 1 Polvijärvi Juuka 2 Lieksa Nurmes Valtimo Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä yrityksessä, mukaan lukien yrittäjä, oli 15. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli alle 2 henkilöä työllistäviä. Näistä oli 1 19 henkilöä työllistäviä yrityksiä 1, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä 9 ja 5-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yli 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vähiten, vain 2 yritystä. 3 (Kuvio 3) Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärä yrityksissä Alle Yli 5 Henkilöstön lkm yrityksessä 3 Jäljempänä vertaillaan alle 1 hengen, 1 99 hengen ja 1 tai yli 1 hengen yritysten kokemuksia Nolla tapaturmaa -toiminnasta. Alle 1 henkeä työllistävien yritysten osuus vastaajista oli 34 %, 1 99 henkeä työllistävien 4 % ja 1 tai yli 1 henkeä työllistävien 26 %.

6 4 Vastaajista puolella yrityksen liikevaihto oli vuonna 29 yli 1 euroa. 16 prosentilla kaikista vastaajista liikevaihto sijoittui luokkaan 55 1 euroa. Kaikista vastaajista 4 prosentilla liikevaihto oli vuonna euroa. 4 (Kuvio 4) Kuvio 4. Yritysten liikevaihto vuonna % Yli 1 Vastaajista 63 prosenttia oli käyttänyt Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n palveluja ennen Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistumista. 37 prosenttia vastaajista käytti Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n palveluja ensimmäistä kertaa Nolla tapaturmaa -hankkeen myötä. Kaikista vastaajista 7 prosenttia oli Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n jäseniä. 3 Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset Asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää Nolla tapaturmaa -toiminnan yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Toiminnan tavoitteiden mukaiset vaikutukset voidaan jakaa yritysten työturvallisuustoiminnan kehittymiseen ja yrityksen liiketoimintaan/tuottavuuteen kohdistuviin 4 Jäljempänä vertaillaan alle 45 euroa, 45-1 M euroa ja yli 1 M euroa vaihtaneiden yritysten kokemuksia Nolla tapaturmaa -toiminnasta. Alle 45 euroa vaihtaneiden yritysten osuus vastaajista oli 2 %, 45-1M euroa vaihtaneiden 22 % ja yli 1 M euroa vaihtaneiden 5 %.

7 5 vaikutuksiin. Vaikutusten lisäksi tarkastellaan vaikutusten ajankohtaa suhteessa hankkeessa toteutettuihin toimenpiteisiin. 3.1 Yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittyminen Yrityksille esitettiin työturvallisuustoimenpiteiden tarpeiden tunnistamista, työturvallisuussuunnitelmien ylläpitoa, työturvallisuustoimenpiteiden toteuttamista ja työturvallisuuden kehittymisen seurantaa sekä työturvallisuuskäytäntöjen oppimista koskevia väittämiä. Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut suurin vaikutus työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamiseen sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Kaikista vastaajista 72 prosenttia katsoi, että osallistumisesta Nolla tapaturmaa -hankkeeseen oli melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä. Nolla tapaturmaa -toiminta on myös auttanut parantamaan työturvallisuuden toimintasuunnitelmia sekä työturvallisuuden kehittämisen systemaattista seuraamista. Kaikista vastaajista 7 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamisessa. Kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi, että toiminnasta on ollut melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden kehittämisen systemaattiseen seuraamiseen. Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut vaikutusta myös työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikista vastaajista 6 prosenttia oli sitä mieltä, että hankkeesta on ollut melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vähiten Nolla tapaturmaa -toiminta on vaikuttanut työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen verkostojen kautta. Vastaajista vain 44 prosenttia katsoi toiminnasta olleen melko tai erittäin paljon hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta Nolla tapaturmaa -verkoston jäseniltä. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 1.

8 6 Taulukko 1. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yritysten työturvallisuuden kehittymiseen, % vastaajista. Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistaminen 2 72 Työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantaminen 22 7 Työturvallisuussuunnitelman päivittäminen 2 72 Työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Työturvallisuuden kehittämisen systemaattinen seuraaminen Hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppiminen muilta Nolla tapaturmaa - verkoston jäseniltä Henkilöstömäärältään pienet alle 1 henkilöä työllistävät yritykset ovat kokeneet Nolla tapaturmaa - toiminnasta saadun hyödyn työturvallisuuden kehittämiseen pääosin suuremmaksi verrattuna muihin yrityksiin. Erityisesti työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa, työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä ja työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisessa toiminnasta on ollut suurempi hyöty pienille yrityksille suhteessa suuriin yrityksiin. Pienyrityksistä 95 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa. Suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli vain 3 prosenttia (ero 57 pros. yks.). Pienyrityksistä prosenttia katsoi Nolla tapaturmaa -toiminnan hyödyttäneen paljon työturvallisuussuunnitelman päivittämistä, kun suurimmista yrityksistä näin koki 49 prosenttia vastaajista (ero 39 pros. yks.). Pienyrityksistä 77 prosenttia koki hankkeeseen osallistumisesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa. Suurimmista yrityksistä vähemmän, 46 prosenttia, koki näin (ero 31 pros. yks.). (Kuvio 5) Meillä nämä asiat suht. kunnossa jo ennen hanketta. Tosin olemme iso organisaatio, jossa monet asiat jo pakollisia. Jollekin parin miehen pienyritykselle hankkeeseen osallistuminen on varmasti ollut hyödyllistä. Meidän kokoiselle yritykselle työturvallisuusasiat ovat olleet tuttuja jo pitempään.

9 7 Lisäyksenä, että olemme ns. suuryritys jolla konsernikäytäntöinä/ tukena käytännössä kaikki projektin tukemat asiat muutenkin käytössä. Siksi suoranainen projektin hyöty hyvin vähäinen. Osaltaan emme itsekään ole olleet aktiivisia / pyytäneet projektihenkilöstöä tekemään hommia meille. Kuvio 5. Yrityksen henkilöstön määrä ja työturvallisuustoiminnan kehittyminen % Alle tai yli 1 Alle tai yli Alle tai yli 1 Työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistaminen Työturvallisuussuunnitelman päivittäminen Työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Pienyritykset ovat saaneet hankkeeseen osallistumisestaan vähiten hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta Nolla tapaturmaa -verkoston jäseniltä henkilöä työllistävät yritykset ovat puolestaan saaneet eniten hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta jäseniltä. Myös verkostoituminen itsessään on koettu hyödylliseksi. Asiat on olleet todella hyvällä mallilla jo ennen liittymistä. Liittyminen on tuonut verkostoja ja hyvää kokemusten vaihtoa. Koulutukset ovat olleet hyödyllisiä. Työturvallisuus on yksi yrityksen perustavoitteista. Siksi varsinaisesti -tapaturmaa foorumin vaikutus yrityksen työturvallisuuteen on ollut vähäinen. Tärkein anti omalle yritykselle on verkostoitumisen rakentaminen Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten välille.

10 Yrityksen liikevaihdon mukaan tarkasteltuna Nolla tapaturmaa -toiminnan hyödyt työturvallisuuden kehittämiseen on koettu suurimmaksi yrityksissä, joiden liikevaihto on ollut 45 1 M. Nämä yritykset ovat saaneet muita yrityksiä enemmän hyötyä hankkeeseen osallistumisestaan erityisesti työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamiseen ja hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta verkoston jäseniltä. 45 1M vaihtaneista yrityksistä 91 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamiseen, kun pienemmistä, alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä 65 ja suurimmista yli 1 M euroa vaihtaneista yrityksistä 64 prosenttia olivat tätä mieltä (ero 27 pros. yks.). Hankkeen vaikutuksissa yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittymiseen oli myös alueellisia eroja. Joensuun alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset kokivat hankkeen hyödyt suuremmaksi verrattuna Joensuussa sijaitseviin yrityksiin. Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat hyötyneet hankkeesta muita enemmän erityisesti työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä ja työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Joensuussa sijaitsevista yrityksistä 56 prosenttia koki hankkeen palvelleen melko tai erittäin paljon työturvallisuussuunnitelman päivittämistä, kun muualla sijaitsevista yrityksistä prosenttia oli tätä mieltä (ero 32 pros. yks.). prosenttia Joensuun ulkopuolella sijaitsevista yrityksistä on saanut hankkeesta apua työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen, kun Joensuussa sijaitsevista yrityksistä näin koki 56 prosenttia (ero 24 pros. yks.). 3.2 Vaikutukset liiketoimintaan Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistuneille yrityksille esitettiin erilaisia väittämiä hankkeen vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Suurin osa vastaajista, 72 prosenttia, katsoi tietoisuuden yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen parantuneen hankkeen myötä. Nolla tapaturmaa -toiminnan toiseksi suurimpana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut tietoisuutta vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen. Tätä mieltä oli 66 prosenttia vastaajista. Kaikista vastaajista 43 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että myös sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yrityksen liiketoimintaan on koottu taulukkoon 2.

11 9 Taulukko 2. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yritysten liiketoimintaan, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Siltä väliltä Työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Sairaspoissaolojen määrä on vähentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Hankkeen vaikutukset liiketoimintaan on koettu erilaisiksi yrityksen henkilöstömäärästä riippuen. Nolla tapaturmaa -hanke on vaikuttanut enemmän henkilöstömäärältään pienien, alle 1 henkeä työllistävien yritysten liiketoimintaan. Pienyritykset ovat kokeneet muita yrityksiä enemmän, että tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista sekä tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut. Pienyrityksistä 94 prosenttia koki tietoisuuden yrityksen velvollisuuksista ja vastuista parantuneen. Sen sijaan 1 99 henkilöä työllistävistä yrityksistä 75 prosenttia (ero 19 pros. yks.) ja suurimmista 1 tai yli 1 henkeä työllistävistä yrityksistä vain 39 prosenttia (ero 55 pros. yks.) olivat tätä mieltä. 3 prosenttia pienyrityksistä katsoi tietoisuuden vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista vastuista ja velvollisuuksista työturvallisuusasioihin liittyen parantuneen, kun 1 99 henkilöä työllistävistä yrityksistä 7 prosenttia (ero 13 pros. yks.) ja suurimmista yrityksistä vain 3 prosenttia (ero 45 pros. yks.) kokivat näin. Lisäksi pienyrityksistä 59 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Suurimmista yrityksistä 46 prosenttia (ero 13 pros. yks.) ja keskikokoisista yrityksistä ainoastaan 27 prosenttia (ero 32 pros. yks.) katsoi työtapaturmien määrän vähentyneen. (Kuvio 6) Työturvallisuuskoulutuksiin ja tarvittavien työturvallisuuskorttien hankintaan on hankkeesta ollut paljon apua. Korttien hankinnasta on ollut paljon hyötyä, koska lähes kaikilla työmailla näitä kortteja kysellään. Meillä työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrä oli jo lähtötilanteessa niin pieni, ettei hankkeella niitä pystytty alentamaan - tämä ei siis ollut hankkeen vika, ettei ne alentuneet.

12 1 Kuvio 6. Yrityksen henkilöstön määrä ja vaikutukset liiketoimintaan % Alle tai yli 1 Alle tai yli 1 6 Alle tai yli 1 Tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Myös yrityksen liikevaihdolla oli merkitystä siihen, miten hanke on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan. Yli 1 M euron liikevaihdon tehneet yritykset kokivat hankkeen vaikutukset työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrään suuremmaksi verrattuna muihin yrityksiin. Yli 1 M liikevaihdon tehneistä yrityksistä puolet katsoi työtapaturmien määrän vähentyneen hankkeeseen liittymisen jälkeen, kun 45 1 M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä vain 27 prosenttia oli tätä mieltä (ero 23 pros. yks.). Yli 1 M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä 4 prosenttia katsoi myös sairaspoissaolojen vähentyneen hankkeeseen liittymisen jälkeen M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä puolestaan vain 1 prosenttia katsoi sairaspoissaolojen vähentyneen (ero 22 pros. yks.). Nolla tapaturmaa -hankkeen vaikutuksissa yrityksen liiketoimintaan oli myös pieniä alueellisia ja toimialojen välisiä eroja. Muilla toimialoilla kuin teollisuuden ja rakentamisen aloilla toimivilla

13 11 yrityksillä tietoisuus yrityksen ja vastuuhenkilöiden velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut enemmän hankkeen myötä. Yrityksen sijainnin mukaan tarkasteltuna hanke on parantanut tietoisuutta yrityksen ja vastuuhenkilöiden velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen enemmän Joensuun alueen ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä. 3.3 Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä Nolla tapaturmaa -toiminnan myönteiset vaikutukset yritystoimintaan ilmenevät pääosin pitkällä 2 vuoden tähtäimellä. Kaikista vastaajista 2 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että asiantuntijavaihto tulee vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä. 5 Enemmistö vastaajista, 62 prosenttia, on kuitenkin saanut Nolla tapaturmaa -toiminnasta myös välitöntä hyötyä, kun toiminta on vaikuttanut yritystoimintaan heti myönteisesti. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Asiakashyötyjen syntyminen, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Osallistuminen on vaikuttanut yritystoimintaan heti myönteisesti Osallistuminen tulee vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä (2 vuotta) 1 2 Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistuneet alle 1 henkilöä työllistävät pienyritykset ja 1 99 henkilöä työllistävät yritykset ovat kokeneet hankkeen myönteiset vaikutukset yritystoimintaan suurempana kuin suurimmat, 1 tai yli 1 henkilöä työllistävät yritykset. Pienyrityksistä 71 prosenttia ja 1 99 henkilöä työllistävistä 7 prosenttia oli samaa mieltä Nolla tapaturmaa - toiminnan välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 39 prosenttia (ero 32 pros. yks.). Pienyrityksistä 9 prosenttia ja 1 99 henkilöä työllistävistä 9 prosenttia koki, että hankkeella on myönteinen pitkän tähtäimen vaikutus yritystoimintaan. Suurimmista yrityksistä näin koki 61 prosenttia (ero 29 pros. yks.). 5 Vastaajan kommentti: Hyvin vaikeaa vastata tähän kyselyyn kun olemme olleet mukana vasta pari kuukautta. Tämän vuoksi meidän saamat hyödyt ovat tähän asti hyvin vähäiset ja tämä alentaa arvosanoja selvästi. Olen kuitenkin sitä mieltä että hyötyjä saa merkittävästikin pitemmällä aikavälillä ja kannatan 1 %:sti hankkeen jatkoa.

14 12 Myös yrityksen sijainnilla oli merkitystä välittömien vaikutusten kokemisessa. Joensuun alueella sijaitsevista yrityksistä 52 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä hankkeen välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun muualla sijaitsevista yrityksistä hieman enemmän, 72 prosenttia, oli tätä mieltä (ero 2 pros. yks.). Yrityksen toimialalla oli puolestaan merkitystä pitkäaikaisten vaikutusten kokemiseen. Teollisuudessa ja rakentamisen aloilla toimivista yrityksistä 74 prosenttia koki hankkeen vaikuttavan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä, kun muilla toimialoilla toimivista yrityksistä hieman enemmän, 91 prosenttia, oli tätä mieltä (ero 17 pros. yks.). 4 Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Asiakaskyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimintaan osallistuneiden yritysten näkökulmasta. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta mitattiin osallistuneiden yritysten asiakastyytyväisyyden ja toimenpiteiden tarpeellisuuden kautta. 4.1 Asiakastyytyväisyys Osallistujia pyydettiin arvioimaan hankkeen asiakaslähtöisyyttä, hyödyllisyyttä ja heidän tyytyväisyyttään hankkeen toimintaan sekä toimenpiteiden tarpeellisuutta. Samalla yrityksiä pyydettiin arvioimaan hankkeen toiminnan tehokkuutta. Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Nolla tapaturmaa -hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa tarkoituksenmukaisena. Kaikista vastaajista 92 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on hyödyllistä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle. 9 prosenttia kaikista vastaajista oli tyytyväinen hankkeen toimintaan ja jopa 94 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä. Kaikista vastaajista 7 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on tehokasta. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 4. Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja osallistujien asiakastyytyväisyydestä kertoo myös se, että kaikista vastaajista 5 prosenttia olisi halukas jatkamaan Nolla tapaturmaa -hankkeessa, mikäli sen toteutusta jatketaan 6. 6 Suuret yritykset olisivat myös valmiita jatkamaan Nolla tapaturmaa -ohjelman mukaisia toimenpiteitä itsenäisesti, mikäli hankkeen toteutusta ei jatketa. Pienyrityksistä tätä mieltä oli 75 prosenttia.

15 13 Nolla tapaturmaa -hanke on toteutettu ammattitaidolla ja tehokkaasti. Toivottavasti tulee jatkoa. Kaikki eivät varmasti ehtineet vielä ensimmäiseen aaltoon mukaan. Taulukko 4. Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Siltä väliltä Hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä Hankkeen toiminta on hyödyllistä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle Hankkeen toiminta on tehokasta osallistuvan yrityksen näkökulmasta Olen tyytyväinen hankkeen toimintaan Erityisesti alle 1 henkilöä työllistävät pienyritykset olivat tyytyväisiä hankkeen toimintaan. Heistä 1 prosenttia oli tätä mieltä, kun suurimmista yrityksistä 77 prosenttia oli tyytyväinen hankkeen toimintaan (ero 23 pros. yks.). Pienyrityksistä 1 prosenttia piti myös hankkeen toimintaa asiakaslähtöisenä. Yritykset, jotka työllistävät 1 99 henkilöä, kokivat hankkeen toiminnan tehokkaimmaksi. Näistä yrityksistä 5 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on tehokasta yrityksen näkökulmasta. Suurimmista yrityksistä näin koki 61 prosenttia (ero 24 pros. yks.) ja pienyrityksistä 73 prosenttia (ero 12 pros. yks.). Nolla tapaturmaa -hankkeen osallistujien asiakastyytyväisyydessä oli myös pieniä alueellisia ja toimialojen välisiä eroja. Muilla toimialoilla kuin teollisuuden ja rakentamisen aloilla toimivista yrityksistä 1 prosenttia on pitänyt hankkeen toimintaa hyödyllisenä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla toimivista yrityksistä 5 prosenttia oli tätä mieltä (ero 15 pros. yks.). Muilla kuin teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla toimineet yritykset ovat olleet myös hieman tyytyväisempiä hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa hieman asiakaslähtöisempänä. Hankkeen toiminta on koettu tehokkaammaksi Joensuun ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä. Näistä yrityksistä prosenttia koki toiminnan tehokkaaksi, kun Joensuussa sijaitsevista yrityksistä tätä mieltä oli 6 prosenttia (ero 2 pros. yks.). Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset olivat myös hieman tyytyväisempiä hankkeen toimintaan. 4.2 Toimenpiteiden tarpeellisuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden hyödyllisyyttä yritysten työturvallisuuden parantamisen kannalta. Kaikista tarpeellisimpana toimenpiteenä yritykset ovat

16 14 pitäneet työturvallisuustyöhön saatavaa hankkeen asiantuntijapanosta. Kaikista vastaajista 72 prosenttia katsoi, että asiantuntijapanoksesta on melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden kehittämisessä. Toiseksi hyödyllisimpänä yritykset ovat nähneet yrityskohtaisen työn vaarojen ja riskien kartoituksen sekä työturvallisuuden toimintasuunnitelman tekemisen. Vastaajista 6 prosenttia katsoi työn vaarojen ja riskien kartoituksen ja 66 prosenttia toimintasuunnitelman tekemisen hyödylliseksi työturvallisuuden parantamisessa. Myös työturvallisuussuunnitelman luominen ja päivittäminen, hankkeen organisoimat maksulliset työturvallisuuskoulutukset ja taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan on koettu tarpeellisiksi. Kaikista vastaajista 6 prosenttia katsoi työturvallisuussuunnitelman luomisen ja päivittämisen tuovan melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamiseen. 5 prosenttia koki maksulliset työturvallisuuskoulutukset ja 55 prosenttia taloudellisen tuen työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan melko tai erittäin hyödyllisiksi toimenpiteiksi työturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen organisoimat työturvallisuuskampanjat, seminaaripäivät, yritysvierailut ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset on koettu hieman vähemmän hyödyllisiksi työturvallisuuden edistämisessä verrattuna muihin toteutettuihin toimenpiteisiin. Vastaajista 52 prosenttia katsoi työturvallisuuskampanjat melko tai erittäin hyödyllisiksi toimenpiteiksi. Hieman vähemmän, 49 prosenttia oli tätä mieltä hankkeen organisoimista seminaaripäivistä. Noin puolet vastaajista katsoi, että hankkeen organisoimista yritysvierailuista ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisista on vain vähän tai jonkin verran hyötyä työturvallisuuden parantamiseen yrityksissä. 42 prosenttia vastaajista kuitenkin piti näitä toimenpiteitä myös melko tai erittäin hyödyllisinä. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 5.

17 15 Taulukko 5. Nolla tapaturmaa -hankkeen toimenpiteiden tarpeellisuus, % vastaajista. Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus Työturvallisuuden toimintasuunnitelman tekeminen Lakisääteisen työturvallisuussuunnitelman luominen/päivittäminen Työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos Yrityksen saama taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan Hankkeen organisoimat maksulliset työturvallisuuskoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset 5 42 Hankkeen organisoimat seminaaripäivät Hankkeen organisoimat yritysvierailut Hankkeen organisoimat työturvallisuuskampanjat Erityisesti pienyrityksissä yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus, työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekeminen ja lakisääteisen työturvallisuussuunnitelman luominen/päivittäminen on koettu tarpeelliseksi. Myös työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos on koettu tärkeämmäksi työturvallisuutta parantavaksi toimenpiteeksi pienyrityksissä. Pienyrityksistä 3 prosenttia koki yrityskohtaisesta työn vaarojen ja riskien kartoituksesta olevan melko paljon tai erittäin paljon hyötyä, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 31 prosenttia (ero 52 pros. yks.). Hieman vähemmän, 1 prosenttia pienyrityksistä katsoi työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekemisen ja 76 prosenttia yrityksistä työturvallisuussuunnitelman luomisen ja päivittämisen melko tai erittäin hyödylliseksi toimenpiteeksi. Suurimmista yrityksistä 39 prosenttia katsoi toimenpidesuunnitelman tekemisestä (ero 42 pros. yks.) ja 31 prosenttia työturvallisuussuunnitelman luomisesta ja päivittämisestä (ero 45 pros. yks.) olevan melko tai erittäin paljon hyötyä. Pienyrityksistä 2 prosenttia koki työturvallisuustyöhön saatavasta asiantuntijapanoksesta olevan melko tai erittäin paljon hyötyä, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 54 prosenttia (ero 2 pros. yks.). (Kuvio 7)

18 16 Kuvio 7. Yrityksen henkilöstön määrä ja toimenpiteiden tarpeellisuus % Alle tai yli Alle tai yli Alle tai yli Alle tai yli 1 Yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus Työturvallisuuden Lakisääteisen toimenpidesuunnitelman työturvallisuussuunnitelman tekeminen luominen/päivittäminen Työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Yritysten kokemukset eri toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta vaihtelivat myös yrityksen liikevaihdosta riippuen. Yritykset, joiden liikevaihto oli 45 1 M euroa, pitivät työturvallisuustyöhön saatavaa hankkeen asiantuntijapanosta ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisia tarpeellisempana kuin muut yritykset M euroa vaihtaneista yrityksistä 2 prosenttia piti asiantuntijapanosta melko tai erittäin paljon hyötyä tuovana, kun yli 1 M euroa vaihtavista yrityksistä tätä mieltä oli 64 prosenttia (ero 1 pros. yks.). 55 prosenttia 45 1 M euroa vaihtavista yrityksistä katsoi Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisten tuovan melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamiseen. Alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä tätä mieltä oli 2 prosenttia (ero 27 pros. yks.). Alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä eniten, 65 prosenttia oli puolestaan sitä mieltä, että yrityksen saamasta taloudellisesta tuesta työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan on melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamisessa. Yli 1 M euroa vaihtaneista yrityksistä 46 prosenttia koki näin (ero 19 pros. yks.). Yrityksen toimialalla ja sijainnilla oli myös vaikutusta siihen, miten tarkoituksenmukaisena hankkeessa toteutetut toimenpiteet nähtiin yrityksen työturvallisuuden parantamisessa. Muilla toimialoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa toimivat yritykset ovat kokeneet hankkeessa toteutetut toimenpiteet tarpeellisemmaksi kuin muut yritykset. Erityisesti työturvallisuuden

19 17 toimenpidesuunnitelman tekeminen, työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos ja yrityksen saama taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan koettiin tarpeellisemmaksi muilla toimialoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa toimivissa yrityksissä. Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset puolestaan kokivat yrityskohtaisen työn vaarojen ja riskien kartoituksen, työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekemisen ja työturvallisuustyöhön saatavan hankkeen asiantuntijapanoksen hyödyllisemmiksi toimenpiteiksi kuin Joensuussa sijaitsevat yritykset. Joensuulaiset yritykset puolestaan kokivat Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset hyödyllisemmäksi kuin muualla sijaitsevat yritykset. Myös hankkeen järjestämät seminaaripäivät, yritysvierailut ja työturvallisuuskampanjat koettiin hyödyllisemmäksi Joensuussa sijaitsevissa yrityksissä. Erilaisten koulutusten ja seminaarien järjestämisestä täällä Joensuun seudulla on ollut suurin hyöty meille. Valitettavasti yritysvierailut yms. ovat olleet meiltä sen verran kaukana (Outokumpu), että en ole pystynyt olemaan mukana. Omasta aktiivisuudesta johtuen, hyöty jäänyt vähäiseksi. 4.3 Kehitysideat Yrityksiltä kysyttiin, kuinka Nolla tapaturmaa -toimintamallia voisi kehittää. Vastaajien mukaan Nolla tapaturmaa -toimintaa voisi kehittää kohdistamalla toimintaa entistä enemmän pieniin yrityksiin ja osaamisen parantumiseen niissä. Lisäksi toimintaa voisi vastaajien mukaan kehittää muodostamalla Nolla tapaturmaa -ryhmiä pienemmille paikkakunnille tukemaan paikkakuntien työturvallisuustoimintaa. Myös työturvallisuutta edistävien tehtävien selkeä jaksottaminen ja niiden toteutumisen varmistaminen sekä räätälöityjen työturvallisuuskoulutusten vieminen yrityksiin tulivat esille kehitysehdotuksina. Ei annetta projektin sammua! Erityisesti pienien yritysten mukaan saaminen ja sen myötä osaamisen parantaminen. Muistettakoon NTF -P-K- projektin lähtötavoite: Olla työturvallisuuden edelläkävijä Suomessa!

20 1 Pienemmille paikkakunnille oma ryhmä, mikä tukisi paikkakunnan Nolla tapaturmaa kehittämistä. Ryhmässä eri kokoisia ja eri alojen toimijoita. Seminaarit olisi yhteisiä koko P-K:lle. Annetaan yksi tehtävä per kuukausi, joka on laitettava yrityksessä kuntoon. Ja sitten kontrollikysely ja taas uusi tehtävä. Yrityksille suunnattuja turvallisuuskoulutuksia viedään yrityksiin. Esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutukset ja tulityökorttikoulutukset voidaan suunnata kullekin yritykselle huomioiden yrityksen erityistarpeet. Vaatii noin 4 tuntia valmistelua kohteessa, jolloin me saamme yritykselle suunnatun ja henkilökunnan mielenkiinnon herättävän tapahtuman. 5 Yhteenveto Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset voidaan jakaa yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittymiseen ja yrityksen liiketoimintaan kohdistuviin vaikutuksiin. Työturvallisuustoiminnan kehittämisessä Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut suurin vaikutus työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamiseen sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Nolla tapaturmaa -toiminta on myös auttanut parantamaan työturvallisuuden toimintasuunnitelmia sekä työturvallisuuden kehittämisen systemaattista seuraamista. Osallistujien liiketoiminnan kannalta hankkeen toiminnalla on ollut suurin vaikutus siihen, että tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut toiminnan myötä. Nolla tapaturmaa -toiminnan toiseksi suurimpana liiketoimintaan kohdistuvana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut tietoisuutta vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen. Hanke on puolestaan vaikuttanut vähiten työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrään vähentymiseen. Kaiken kaikkiaan hankkeen vaikutukset ovat olleet suurimmillaan pienien alle 1 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna hankkeen vaikutukset työturvallisuustietoisuuden lisääntymiseen ovat olleet suurempia yrityksissä, jotka toimivat muilla toimialoilla kuin teollisuudessa tai rakentamisessa. Myös Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat kokeneet tietoisuuden lisääntyneen enemmän kuin muut. Lisäksi Joensuun ulkopuolella