Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio"

Transkriptio

1 Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Joensuu Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek hanke

2 SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus Yritysten taustatiedot Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset Yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittyminen Vaikutukset liiketoimintaan Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Asiakastyytyväisyys Toimenpiteiden tarpeellisuus Kehitysideat Yhteenveto... 1

3 1 1 Asiakaskyselyn toteutus Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa -hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry hallinnoi hanketta ja se on yksi osakokonaisuus Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeesta. Hankkeen ideana oli vahvistaa pohjoiskarjalaisten yritysten kilpailukykyä ja kohottaa yritysten tuottavuutta työtapaturmia ehkäisemällä. Lisäksi toiminnan tavoitteena oli nostaa Pohjois- Karjala Suomen turvallisimpien maakuntien joukkoon. Toiminnan keskeinen tavoite oli toteuttaa konkreettisia työturvallisuuden arkiasioihin keskittyviä yrityskohtaisia toimenpiteitä, jotka ovat yrityksen työturvallisuuden kehittymisen kannalta olennaisia. Tavoitteena oli työturvallisuuskehittämistoimenpiteiden suunnittelu, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä niiden systemaattinen seuranta. Yrityskohtaisten toimenpiteiden lisäksi tarkoituksena oli kehittää työturvallisuusosaamista erilaisten hankkeen organisoimien osallistujille yhteisten tapahtumien, koulutusten ja kampanjoiden avulla. Nolla tapaturmaa -hankkeen asiakaskyselyn tavoitteena oli tunnistaa hankkeen vaikutuksia hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä sekä arvioida hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta yritysnäkökulmasta. Kysely toteutettiin ajalla sähköisesti Internet-kyselynä. Kyselylomakkeet muodostuivat taustatietokysymyksistä, valmiista arvoväittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin 7 yritykselle. Kyselyn vastausprosentti oli 57 ja vastaajia oli 5.

4 Maatalous, Metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta 2 2 Yritysten taustatiedot Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii teollisuudessa (42 %), rakentamiseen kuuluvilla toimialoilla (12 %) ja muuhun palvelutoimintaan kuuluvilla toimialoilla (12 %). Loput vastaajista olivat jakaantuneet laajalti eri toimialoille. 1 (Kuvio 1) Kuvio 1. Yrityksen toimiala % Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä oli Joensuusta (5 %). Toiseksi eniten vastaajia oli Outokummusta (1 %). Vähiten vastaajia oli Tohmajärveltä (2 %), Rääkkylästä (2 %) ja Juuasta (2 %). Kesälahdelta, Polvijärveltä, Nurmeksesta ja Valtimolta ei ollut yhtään vastaajaa. 2 (Kuvio 2) 1 Jäljempänä tarkastellaan teollisuudessa ja rakentamisen toimialoilla toimivia yrityksiä suhteessa muilla toimialoilla toimiviin yrityksiin. 2 Jäljempänä tarkastellaan Joensuussa sijaitsevia yrityksiä suhteessa muualla sijaitseviin yrityksiin.

5 Yritysten lkm 3 Kuvio 2. Yrityksen sijainti % Kesälahti Kitee Tohmajärvi 2 2 Rääkkylä Ilomantsi 4 Joensuu Kontiolahti Liperi 6 Outokumpu 1 Polvijärvi Juuka 2 Lieksa Nurmes Valtimo Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä yrityksessä, mukaan lukien yrittäjä, oli 15. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli alle 2 henkilöä työllistäviä. Näistä oli 1 19 henkilöä työllistäviä yrityksiä 1, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä 9 ja 5-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yli 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vähiten, vain 2 yritystä. 3 (Kuvio 3) Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärä yrityksissä Alle Yli 5 Henkilöstön lkm yrityksessä 3 Jäljempänä vertaillaan alle 1 hengen, 1 99 hengen ja 1 tai yli 1 hengen yritysten kokemuksia Nolla tapaturmaa -toiminnasta. Alle 1 henkeä työllistävien yritysten osuus vastaajista oli 34 %, 1 99 henkeä työllistävien 4 % ja 1 tai yli 1 henkeä työllistävien 26 %.

6 4 Vastaajista puolella yrityksen liikevaihto oli vuonna 29 yli 1 euroa. 16 prosentilla kaikista vastaajista liikevaihto sijoittui luokkaan 55 1 euroa. Kaikista vastaajista 4 prosentilla liikevaihto oli vuonna euroa. 4 (Kuvio 4) Kuvio 4. Yritysten liikevaihto vuonna % Yli 1 Vastaajista 63 prosenttia oli käyttänyt Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n palveluja ennen Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistumista. 37 prosenttia vastaajista käytti Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n palveluja ensimmäistä kertaa Nolla tapaturmaa -hankkeen myötä. Kaikista vastaajista 7 prosenttia oli Pohjois-Karjalan Yrittäjät Ry:n jäseniä. 3 Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset Asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää Nolla tapaturmaa -toiminnan yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Toiminnan tavoitteiden mukaiset vaikutukset voidaan jakaa yritysten työturvallisuustoiminnan kehittymiseen ja yrityksen liiketoimintaan/tuottavuuteen kohdistuviin 4 Jäljempänä vertaillaan alle 45 euroa, 45-1 M euroa ja yli 1 M euroa vaihtaneiden yritysten kokemuksia Nolla tapaturmaa -toiminnasta. Alle 45 euroa vaihtaneiden yritysten osuus vastaajista oli 2 %, 45-1M euroa vaihtaneiden 22 % ja yli 1 M euroa vaihtaneiden 5 %.

7 5 vaikutuksiin. Vaikutusten lisäksi tarkastellaan vaikutusten ajankohtaa suhteessa hankkeessa toteutettuihin toimenpiteisiin. 3.1 Yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittyminen Yrityksille esitettiin työturvallisuustoimenpiteiden tarpeiden tunnistamista, työturvallisuussuunnitelmien ylläpitoa, työturvallisuustoimenpiteiden toteuttamista ja työturvallisuuden kehittymisen seurantaa sekä työturvallisuuskäytäntöjen oppimista koskevia väittämiä. Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut suurin vaikutus työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamiseen sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Kaikista vastaajista 72 prosenttia katsoi, että osallistumisesta Nolla tapaturmaa -hankkeeseen oli melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä. Nolla tapaturmaa -toiminta on myös auttanut parantamaan työturvallisuuden toimintasuunnitelmia sekä työturvallisuuden kehittämisen systemaattista seuraamista. Kaikista vastaajista 7 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamisessa. Kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi, että toiminnasta on ollut melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden kehittämisen systemaattiseen seuraamiseen. Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut vaikutusta myös työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikista vastaajista 6 prosenttia oli sitä mieltä, että hankkeesta on ollut melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vähiten Nolla tapaturmaa -toiminta on vaikuttanut työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen verkostojen kautta. Vastaajista vain 44 prosenttia katsoi toiminnasta olleen melko tai erittäin paljon hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta Nolla tapaturmaa -verkoston jäseniltä. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 1.

8 6 Taulukko 1. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yritysten työturvallisuuden kehittymiseen, % vastaajista. Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistaminen 2 72 Työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantaminen 22 7 Työturvallisuussuunnitelman päivittäminen 2 72 Työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Työturvallisuuden kehittämisen systemaattinen seuraaminen Hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppiminen muilta Nolla tapaturmaa - verkoston jäseniltä Henkilöstömäärältään pienet alle 1 henkilöä työllistävät yritykset ovat kokeneet Nolla tapaturmaa - toiminnasta saadun hyödyn työturvallisuuden kehittämiseen pääosin suuremmaksi verrattuna muihin yrityksiin. Erityisesti työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa, työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä ja työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisessa toiminnasta on ollut suurempi hyöty pienille yrityksille suhteessa suuriin yrityksiin. Pienyrityksistä 95 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa. Suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli vain 3 prosenttia (ero 57 pros. yks.). Pienyrityksistä prosenttia katsoi Nolla tapaturmaa -toiminnan hyödyttäneen paljon työturvallisuussuunnitelman päivittämistä, kun suurimmista yrityksistä näin koki 49 prosenttia vastaajista (ero 39 pros. yks.). Pienyrityksistä 77 prosenttia koki hankkeeseen osallistumisesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa. Suurimmista yrityksistä vähemmän, 46 prosenttia, koki näin (ero 31 pros. yks.). (Kuvio 5) Meillä nämä asiat suht. kunnossa jo ennen hanketta. Tosin olemme iso organisaatio, jossa monet asiat jo pakollisia. Jollekin parin miehen pienyritykselle hankkeeseen osallistuminen on varmasti ollut hyödyllistä. Meidän kokoiselle yritykselle työturvallisuusasiat ovat olleet tuttuja jo pitempään.

9 7 Lisäyksenä, että olemme ns. suuryritys jolla konsernikäytäntöinä/ tukena käytännössä kaikki projektin tukemat asiat muutenkin käytössä. Siksi suoranainen projektin hyöty hyvin vähäinen. Osaltaan emme itsekään ole olleet aktiivisia / pyytäneet projektihenkilöstöä tekemään hommia meille. Kuvio 5. Yrityksen henkilöstön määrä ja työturvallisuustoiminnan kehittyminen % Alle tai yli 1 Alle tai yli Alle tai yli 1 Työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistaminen Työturvallisuussuunnitelman päivittäminen Työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Pienyritykset ovat saaneet hankkeeseen osallistumisestaan vähiten hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta Nolla tapaturmaa -verkoston jäseniltä henkilöä työllistävät yritykset ovat puolestaan saaneet eniten hyötyä hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta jäseniltä. Myös verkostoituminen itsessään on koettu hyödylliseksi. Asiat on olleet todella hyvällä mallilla jo ennen liittymistä. Liittyminen on tuonut verkostoja ja hyvää kokemusten vaihtoa. Koulutukset ovat olleet hyödyllisiä. Työturvallisuus on yksi yrityksen perustavoitteista. Siksi varsinaisesti -tapaturmaa foorumin vaikutus yrityksen työturvallisuuteen on ollut vähäinen. Tärkein anti omalle yritykselle on verkostoitumisen rakentaminen Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten välille.

10 Yrityksen liikevaihdon mukaan tarkasteltuna Nolla tapaturmaa -toiminnan hyödyt työturvallisuuden kehittämiseen on koettu suurimmaksi yrityksissä, joiden liikevaihto on ollut 45 1 M. Nämä yritykset ovat saaneet muita yrityksiä enemmän hyötyä hankkeeseen osallistumisestaan erityisesti työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamiseen ja hyvien työturvallisuuskäytäntöjen oppimiseen muilta verkoston jäseniltä. 45 1M vaihtaneista yrityksistä 91 prosenttia koki hankkeesta olleen melko paljon tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden toimintasuunnitelman parantamiseen, kun pienemmistä, alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä 65 ja suurimmista yli 1 M euroa vaihtaneista yrityksistä 64 prosenttia olivat tätä mieltä (ero 27 pros. yks.). Hankkeen vaikutuksissa yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittymiseen oli myös alueellisia eroja. Joensuun alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset kokivat hankkeen hyödyt suuremmaksi verrattuna Joensuussa sijaitseviin yrityksiin. Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat hyötyneet hankkeesta muita enemmän erityisesti työturvallisuussuunnitelman päivittämisessä ja työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Joensuussa sijaitsevista yrityksistä 56 prosenttia koki hankkeen palvelleen melko tai erittäin paljon työturvallisuussuunnitelman päivittämistä, kun muualla sijaitsevista yrityksistä prosenttia oli tätä mieltä (ero 32 pros. yks.). prosenttia Joensuun ulkopuolella sijaitsevista yrityksistä on saanut hankkeesta apua työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen, kun Joensuussa sijaitsevista yrityksistä näin koki 56 prosenttia (ero 24 pros. yks.). 3.2 Vaikutukset liiketoimintaan Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistuneille yrityksille esitettiin erilaisia väittämiä hankkeen vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Suurin osa vastaajista, 72 prosenttia, katsoi tietoisuuden yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen parantuneen hankkeen myötä. Nolla tapaturmaa -toiminnan toiseksi suurimpana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut tietoisuutta vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen. Tätä mieltä oli 66 prosenttia vastaajista. Kaikista vastaajista 43 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että myös sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yrityksen liiketoimintaan on koottu taulukkoon 2.

11 9 Taulukko 2. Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset yritysten liiketoimintaan, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Siltä väliltä Työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Sairaspoissaolojen määrä on vähentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Hankkeen vaikutukset liiketoimintaan on koettu erilaisiksi yrityksen henkilöstömäärästä riippuen. Nolla tapaturmaa -hanke on vaikuttanut enemmän henkilöstömäärältään pienien, alle 1 henkeä työllistävien yritysten liiketoimintaan. Pienyritykset ovat kokeneet muita yrityksiä enemmän, että tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista sekä tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut. Pienyrityksistä 94 prosenttia koki tietoisuuden yrityksen velvollisuuksista ja vastuista parantuneen. Sen sijaan 1 99 henkilöä työllistävistä yrityksistä 75 prosenttia (ero 19 pros. yks.) ja suurimmista 1 tai yli 1 henkeä työllistävistä yrityksistä vain 39 prosenttia (ero 55 pros. yks.) olivat tätä mieltä. 3 prosenttia pienyrityksistä katsoi tietoisuuden vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista vastuista ja velvollisuuksista työturvallisuusasioihin liittyen parantuneen, kun 1 99 henkilöä työllistävistä yrityksistä 7 prosenttia (ero 13 pros. yks.) ja suurimmista yrityksistä vain 3 prosenttia (ero 45 pros. yks.) kokivat näin. Lisäksi pienyrityksistä 59 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen. Suurimmista yrityksistä 46 prosenttia (ero 13 pros. yks.) ja keskikokoisista yrityksistä ainoastaan 27 prosenttia (ero 32 pros. yks.) katsoi työtapaturmien määrän vähentyneen. (Kuvio 6) Työturvallisuuskoulutuksiin ja tarvittavien työturvallisuuskorttien hankintaan on hankkeesta ollut paljon apua. Korttien hankinnasta on ollut paljon hyötyä, koska lähes kaikilla työmailla näitä kortteja kysellään. Meillä työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrä oli jo lähtötilanteessa niin pieni, ettei hankkeella niitä pystytty alentamaan - tämä ei siis ollut hankkeen vika, ettei ne alentuneet.

12 1 Kuvio 6. Yrityksen henkilöstön määrä ja vaikutukset liiketoimintaan % Alle tai yli 1 Alle tai yli 1 6 Alle tai yli 1 Tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Tietoisuus vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut Työtapaturmien määrä on pienentynyt hankkeeseen liittymisen jälkeen Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Myös yrityksen liikevaihdolla oli merkitystä siihen, miten hanke on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan. Yli 1 M euron liikevaihdon tehneet yritykset kokivat hankkeen vaikutukset työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrään suuremmaksi verrattuna muihin yrityksiin. Yli 1 M liikevaihdon tehneistä yrityksistä puolet katsoi työtapaturmien määrän vähentyneen hankkeeseen liittymisen jälkeen, kun 45 1 M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä vain 27 prosenttia oli tätä mieltä (ero 23 pros. yks.). Yli 1 M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä 4 prosenttia katsoi myös sairaspoissaolojen vähentyneen hankkeeseen liittymisen jälkeen M euron liikevaihdon tehneistä yrityksistä puolestaan vain 1 prosenttia katsoi sairaspoissaolojen vähentyneen (ero 22 pros. yks.). Nolla tapaturmaa -hankkeen vaikutuksissa yrityksen liiketoimintaan oli myös pieniä alueellisia ja toimialojen välisiä eroja. Muilla toimialoilla kuin teollisuuden ja rakentamisen aloilla toimivilla

13 11 yrityksillä tietoisuus yrityksen ja vastuuhenkilöiden velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut enemmän hankkeen myötä. Yrityksen sijainnin mukaan tarkasteltuna hanke on parantanut tietoisuutta yrityksen ja vastuuhenkilöiden velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen enemmän Joensuun alueen ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä. 3.3 Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä Nolla tapaturmaa -toiminnan myönteiset vaikutukset yritystoimintaan ilmenevät pääosin pitkällä 2 vuoden tähtäimellä. Kaikista vastaajista 2 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että asiantuntijavaihto tulee vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä. 5 Enemmistö vastaajista, 62 prosenttia, on kuitenkin saanut Nolla tapaturmaa -toiminnasta myös välitöntä hyötyä, kun toiminta on vaikuttanut yritystoimintaan heti myönteisesti. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Asiakashyötyjen syntyminen, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Osallistuminen on vaikuttanut yritystoimintaan heti myönteisesti Osallistuminen tulee vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä (2 vuotta) 1 2 Nolla tapaturmaa -hankkeeseen osallistuneet alle 1 henkilöä työllistävät pienyritykset ja 1 99 henkilöä työllistävät yritykset ovat kokeneet hankkeen myönteiset vaikutukset yritystoimintaan suurempana kuin suurimmat, 1 tai yli 1 henkilöä työllistävät yritykset. Pienyrityksistä 71 prosenttia ja 1 99 henkilöä työllistävistä 7 prosenttia oli samaa mieltä Nolla tapaturmaa - toiminnan välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 39 prosenttia (ero 32 pros. yks.). Pienyrityksistä 9 prosenttia ja 1 99 henkilöä työllistävistä 9 prosenttia koki, että hankkeella on myönteinen pitkän tähtäimen vaikutus yritystoimintaan. Suurimmista yrityksistä näin koki 61 prosenttia (ero 29 pros. yks.). 5 Vastaajan kommentti: Hyvin vaikeaa vastata tähän kyselyyn kun olemme olleet mukana vasta pari kuukautta. Tämän vuoksi meidän saamat hyödyt ovat tähän asti hyvin vähäiset ja tämä alentaa arvosanoja selvästi. Olen kuitenkin sitä mieltä että hyötyjä saa merkittävästikin pitemmällä aikavälillä ja kannatan 1 %:sti hankkeen jatkoa.

14 12 Myös yrityksen sijainnilla oli merkitystä välittömien vaikutusten kokemisessa. Joensuun alueella sijaitsevista yrityksistä 52 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä hankkeen välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun muualla sijaitsevista yrityksistä hieman enemmän, 72 prosenttia, oli tätä mieltä (ero 2 pros. yks.). Yrityksen toimialalla oli puolestaan merkitystä pitkäaikaisten vaikutusten kokemiseen. Teollisuudessa ja rakentamisen aloilla toimivista yrityksistä 74 prosenttia koki hankkeen vaikuttavan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä, kun muilla toimialoilla toimivista yrityksistä hieman enemmän, 91 prosenttia, oli tätä mieltä (ero 17 pros. yks.). 4 Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Asiakaskyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimintaan osallistuneiden yritysten näkökulmasta. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta mitattiin osallistuneiden yritysten asiakastyytyväisyyden ja toimenpiteiden tarpeellisuuden kautta. 4.1 Asiakastyytyväisyys Osallistujia pyydettiin arvioimaan hankkeen asiakaslähtöisyyttä, hyödyllisyyttä ja heidän tyytyväisyyttään hankkeen toimintaan sekä toimenpiteiden tarpeellisuutta. Samalla yrityksiä pyydettiin arvioimaan hankkeen toiminnan tehokkuutta. Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Nolla tapaturmaa -hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa tarkoituksenmukaisena. Kaikista vastaajista 92 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on hyödyllistä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle. 9 prosenttia kaikista vastaajista oli tyytyväinen hankkeen toimintaan ja jopa 94 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä. Kaikista vastaajista 7 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on tehokasta. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 4. Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja osallistujien asiakastyytyväisyydestä kertoo myös se, että kaikista vastaajista 5 prosenttia olisi halukas jatkamaan Nolla tapaturmaa -hankkeessa, mikäli sen toteutusta jatketaan 6. 6 Suuret yritykset olisivat myös valmiita jatkamaan Nolla tapaturmaa -ohjelman mukaisia toimenpiteitä itsenäisesti, mikäli hankkeen toteutusta ei jatketa. Pienyrityksistä tätä mieltä oli 75 prosenttia.

15 13 Nolla tapaturmaa -hanke on toteutettu ammattitaidolla ja tehokkaasti. Toivottavasti tulee jatkoa. Kaikki eivät varmasti ehtineet vielä ensimmäiseen aaltoon mukaan. Taulukko 4. Nolla tapaturmaa -toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Siltä väliltä Hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä Hankkeen toiminta on hyödyllistä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle Hankkeen toiminta on tehokasta osallistuvan yrityksen näkökulmasta Olen tyytyväinen hankkeen toimintaan Erityisesti alle 1 henkilöä työllistävät pienyritykset olivat tyytyväisiä hankkeen toimintaan. Heistä 1 prosenttia oli tätä mieltä, kun suurimmista yrityksistä 77 prosenttia oli tyytyväinen hankkeen toimintaan (ero 23 pros. yks.). Pienyrityksistä 1 prosenttia piti myös hankkeen toimintaa asiakaslähtöisenä. Yritykset, jotka työllistävät 1 99 henkilöä, kokivat hankkeen toiminnan tehokkaimmaksi. Näistä yrityksistä 5 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on tehokasta yrityksen näkökulmasta. Suurimmista yrityksistä näin koki 61 prosenttia (ero 24 pros. yks.) ja pienyrityksistä 73 prosenttia (ero 12 pros. yks.). Nolla tapaturmaa -hankkeen osallistujien asiakastyytyväisyydessä oli myös pieniä alueellisia ja toimialojen välisiä eroja. Muilla toimialoilla kuin teollisuuden ja rakentamisen aloilla toimivista yrityksistä 1 prosenttia on pitänyt hankkeen toimintaa hyödyllisenä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla toimivista yrityksistä 5 prosenttia oli tätä mieltä (ero 15 pros. yks.). Muilla kuin teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla toimineet yritykset ovat olleet myös hieman tyytyväisempiä hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa hieman asiakaslähtöisempänä. Hankkeen toiminta on koettu tehokkaammaksi Joensuun ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä. Näistä yrityksistä prosenttia koki toiminnan tehokkaaksi, kun Joensuussa sijaitsevista yrityksistä tätä mieltä oli 6 prosenttia (ero 2 pros. yks.). Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset olivat myös hieman tyytyväisempiä hankkeen toimintaan. 4.2 Toimenpiteiden tarpeellisuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden hyödyllisyyttä yritysten työturvallisuuden parantamisen kannalta. Kaikista tarpeellisimpana toimenpiteenä yritykset ovat

16 14 pitäneet työturvallisuustyöhön saatavaa hankkeen asiantuntijapanosta. Kaikista vastaajista 72 prosenttia katsoi, että asiantuntijapanoksesta on melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden kehittämisessä. Toiseksi hyödyllisimpänä yritykset ovat nähneet yrityskohtaisen työn vaarojen ja riskien kartoituksen sekä työturvallisuuden toimintasuunnitelman tekemisen. Vastaajista 6 prosenttia katsoi työn vaarojen ja riskien kartoituksen ja 66 prosenttia toimintasuunnitelman tekemisen hyödylliseksi työturvallisuuden parantamisessa. Myös työturvallisuussuunnitelman luominen ja päivittäminen, hankkeen organisoimat maksulliset työturvallisuuskoulutukset ja taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan on koettu tarpeellisiksi. Kaikista vastaajista 6 prosenttia katsoi työturvallisuussuunnitelman luomisen ja päivittämisen tuovan melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamiseen. 5 prosenttia koki maksulliset työturvallisuuskoulutukset ja 55 prosenttia taloudellisen tuen työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan melko tai erittäin hyödyllisiksi toimenpiteiksi työturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen organisoimat työturvallisuuskampanjat, seminaaripäivät, yritysvierailut ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset on koettu hieman vähemmän hyödyllisiksi työturvallisuuden edistämisessä verrattuna muihin toteutettuihin toimenpiteisiin. Vastaajista 52 prosenttia katsoi työturvallisuuskampanjat melko tai erittäin hyödyllisiksi toimenpiteiksi. Hieman vähemmän, 49 prosenttia oli tätä mieltä hankkeen organisoimista seminaaripäivistä. Noin puolet vastaajista katsoi, että hankkeen organisoimista yritysvierailuista ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisista on vain vähän tai jonkin verran hyötyä työturvallisuuden parantamiseen yrityksissä. 42 prosenttia vastaajista kuitenkin piti näitä toimenpiteitä myös melko tai erittäin hyödyllisinä. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 5.

17 15 Taulukko 5. Nolla tapaturmaa -hankkeen toimenpiteiden tarpeellisuus, % vastaajista. Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus Työturvallisuuden toimintasuunnitelman tekeminen Lakisääteisen työturvallisuussuunnitelman luominen/päivittäminen Työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos Yrityksen saama taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan Hankkeen organisoimat maksulliset työturvallisuuskoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset 5 42 Hankkeen organisoimat seminaaripäivät Hankkeen organisoimat yritysvierailut Hankkeen organisoimat työturvallisuuskampanjat Erityisesti pienyrityksissä yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus, työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekeminen ja lakisääteisen työturvallisuussuunnitelman luominen/päivittäminen on koettu tarpeelliseksi. Myös työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos on koettu tärkeämmäksi työturvallisuutta parantavaksi toimenpiteeksi pienyrityksissä. Pienyrityksistä 3 prosenttia koki yrityskohtaisesta työn vaarojen ja riskien kartoituksesta olevan melko paljon tai erittäin paljon hyötyä, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 31 prosenttia (ero 52 pros. yks.). Hieman vähemmän, 1 prosenttia pienyrityksistä katsoi työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekemisen ja 76 prosenttia yrityksistä työturvallisuussuunnitelman luomisen ja päivittämisen melko tai erittäin hyödylliseksi toimenpiteeksi. Suurimmista yrityksistä 39 prosenttia katsoi toimenpidesuunnitelman tekemisestä (ero 42 pros. yks.) ja 31 prosenttia työturvallisuussuunnitelman luomisesta ja päivittämisestä (ero 45 pros. yks.) olevan melko tai erittäin paljon hyötyä. Pienyrityksistä 2 prosenttia koki työturvallisuustyöhön saatavasta asiantuntijapanoksesta olevan melko tai erittäin paljon hyötyä, kun suurimmista yrityksistä tätä mieltä oli 54 prosenttia (ero 2 pros. yks.). (Kuvio 7)

18 16 Kuvio 7. Yrityksen henkilöstön määrä ja toimenpiteiden tarpeellisuus % Alle tai yli Alle tai yli Alle tai yli Alle tai yli 1 Yrityskohtainen työn vaarojen ja riskien kartoitus Työturvallisuuden Lakisääteisen toimenpidesuunnitelman työturvallisuussuunnitelman tekeminen luominen/päivittäminen Työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos Ei hyötyä Vähän tai jonkin verran hyötyä Melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Yritysten kokemukset eri toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta vaihtelivat myös yrityksen liikevaihdosta riippuen. Yritykset, joiden liikevaihto oli 45 1 M euroa, pitivät työturvallisuustyöhön saatavaa hankkeen asiantuntijapanosta ja Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisia tarpeellisempana kuin muut yritykset M euroa vaihtaneista yrityksistä 2 prosenttia piti asiantuntijapanosta melko tai erittäin paljon hyötyä tuovana, kun yli 1 M euroa vaihtavista yrityksistä tätä mieltä oli 64 prosenttia (ero 1 pros. yks.). 55 prosenttia 45 1 M euroa vaihtavista yrityksistä katsoi Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamisten tuovan melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamiseen. Alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä tätä mieltä oli 2 prosenttia (ero 27 pros. yks.). Alle 45 euroa vaihtaneista yrityksistä eniten, 65 prosenttia oli puolestaan sitä mieltä, että yrityksen saamasta taloudellisesta tuesta työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan on melko tai erittäin paljon hyötyä työturvallisuuden parantamisessa. Yli 1 M euroa vaihtaneista yrityksistä 46 prosenttia koki näin (ero 19 pros. yks.). Yrityksen toimialalla ja sijainnilla oli myös vaikutusta siihen, miten tarkoituksenmukaisena hankkeessa toteutetut toimenpiteet nähtiin yrityksen työturvallisuuden parantamisessa. Muilla toimialoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa toimivat yritykset ovat kokeneet hankkeessa toteutetut toimenpiteet tarpeellisemmaksi kuin muut yritykset. Erityisesti työturvallisuuden

19 17 toimenpidesuunnitelman tekeminen, työturvallisuustyöhön saatava hankkeen asiantuntijapanos ja yrityksen saama taloudellinen tuki työturvallisuutta edistävien koulutusten hankintaan koettiin tarpeellisemmaksi muilla toimialoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa toimivissa yrityksissä. Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset puolestaan kokivat yrityskohtaisen työn vaarojen ja riskien kartoituksen, työturvallisuuden toimenpidesuunnitelman tekemisen ja työturvallisuustyöhön saatavan hankkeen asiantuntijapanoksen hyödyllisemmiksi toimenpiteiksi kuin Joensuussa sijaitsevat yritykset. Joensuulaiset yritykset puolestaan kokivat Nolla tapaturmaa -foorumin tapaamiset hyödyllisemmäksi kuin muualla sijaitsevat yritykset. Myös hankkeen järjestämät seminaaripäivät, yritysvierailut ja työturvallisuuskampanjat koettiin hyödyllisemmäksi Joensuussa sijaitsevissa yrityksissä. Erilaisten koulutusten ja seminaarien järjestämisestä täällä Joensuun seudulla on ollut suurin hyöty meille. Valitettavasti yritysvierailut yms. ovat olleet meiltä sen verran kaukana (Outokumpu), että en ole pystynyt olemaan mukana. Omasta aktiivisuudesta johtuen, hyöty jäänyt vähäiseksi. 4.3 Kehitysideat Yrityksiltä kysyttiin, kuinka Nolla tapaturmaa -toimintamallia voisi kehittää. Vastaajien mukaan Nolla tapaturmaa -toimintaa voisi kehittää kohdistamalla toimintaa entistä enemmän pieniin yrityksiin ja osaamisen parantumiseen niissä. Lisäksi toimintaa voisi vastaajien mukaan kehittää muodostamalla Nolla tapaturmaa -ryhmiä pienemmille paikkakunnille tukemaan paikkakuntien työturvallisuustoimintaa. Myös työturvallisuutta edistävien tehtävien selkeä jaksottaminen ja niiden toteutumisen varmistaminen sekä räätälöityjen työturvallisuuskoulutusten vieminen yrityksiin tulivat esille kehitysehdotuksina. Ei annetta projektin sammua! Erityisesti pienien yritysten mukaan saaminen ja sen myötä osaamisen parantaminen. Muistettakoon NTF -P-K- projektin lähtötavoite: Olla työturvallisuuden edelläkävijä Suomessa!

20 1 Pienemmille paikkakunnille oma ryhmä, mikä tukisi paikkakunnan Nolla tapaturmaa kehittämistä. Ryhmässä eri kokoisia ja eri alojen toimijoita. Seminaarit olisi yhteisiä koko P-K:lle. Annetaan yksi tehtävä per kuukausi, joka on laitettava yrityksessä kuntoon. Ja sitten kontrollikysely ja taas uusi tehtävä. Yrityksille suunnattuja turvallisuuskoulutuksia viedään yrityksiin. Esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutukset ja tulityökorttikoulutukset voidaan suunnata kullekin yritykselle huomioiden yrityksen erityistarpeet. Vaatii noin 4 tuntia valmistelua kohteessa, jolloin me saamme yritykselle suunnatun ja henkilökunnan mielenkiinnon herättävän tapahtuman. 5 Yhteenveto Nolla tapaturmaa -toiminnan vaikutukset voidaan jakaa yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittymiseen ja yrityksen liiketoimintaan kohdistuviin vaikutuksiin. Työturvallisuustoiminnan kehittämisessä Nolla tapaturmaa -toiminnalla on ollut suurin vaikutus työhön liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamiseen sekä työturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Nolla tapaturmaa -toiminta on myös auttanut parantamaan työturvallisuuden toimintasuunnitelmia sekä työturvallisuuden kehittämisen systemaattista seuraamista. Osallistujien liiketoiminnan kannalta hankkeen toiminnalla on ollut suurin vaikutus siihen, että tietoisuus yrityksen velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen on parantunut toiminnan myötä. Nolla tapaturmaa -toiminnan toiseksi suurimpana liiketoimintaan kohdistuvana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut tietoisuutta vastuuhenkilöiden henkilökohtaisista velvollisuuksista ja vastuista työturvallisuusasioihin liittyen. Hanke on puolestaan vaikuttanut vähiten työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrään vähentymiseen. Kaiken kaikkiaan hankkeen vaikutukset ovat olleet suurimmillaan pienien alle 1 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna hankkeen vaikutukset työturvallisuustietoisuuden lisääntymiseen ovat olleet suurempia yrityksissä, jotka toimivat muilla toimialoilla kuin teollisuudessa tai rakentamisessa. Myös Joensuun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat kokeneet tietoisuuden lisääntyneen enemmän kuin muut. Lisäksi Joensuun ulkopuolella

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nurmes. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti Nurmes Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi hieman Pohjois-Karjalassa oli marraskuun

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot