KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio"

Transkriptio

1 KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio Joensuu Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek-hanke

2 SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus Yritysten taustatiedot Kunnari-toiminnan vaikutukset Osaamisen kehittyminen Yhteistyön kehittyminen Vaikutukset liiketoimintaan Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä... 4 Kunnari-toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Yhteenveto... 14

3 1 1 Asiakaskyselyn toteutus Keskikarjalaisille yrittäjille suunnattu kokemuksen ja osaamisen vaihtoon perustuva Kunnari-hanke toteutetaan Hankkeen ideana oli valjastaa yrittäjien kokemus ja asiantuntemus (vertaistuki) yritystoiminnan kehittämisen välineeksi Keski-Karjalan seutukunnalla. Toiminnan keskeinen tavoite oli tukea sekä yrittäjän ammatillista kehittymistä että yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Tarkoituksena oli saada myös yrityksissä olevaa hiljaista osaamista siirtymään muiden yritysten käyttöön. Kunnari-toimintamallin tavoitteena oli kaksisuuntainen tiedonsiirto yrittäjien välillä, mutta joissakin tapauksissa yritys saattoi toimia yksinomaan konsultoitavana asiakasyrityksenä tai konsultoivana asiantuntijayrityksenä. Kunnari-hanke tavoitti suuren joukon yrittäjiä. Yli 250 keskikarjalaista yritystä on osallistunut hankkeen toimintaan osallistumalla osaamisen ja kokemuksen vaihtoon ja/tai hankkeen järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin ja opintomatkoihin. Kunnari-hankkeen asiakaskyselyn tavoitteena oli tunnistaa hankkeen vaikutuksia hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä ja arvioida hankkeen vaikutusten lisäksi hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta yritysnäkökulmasta. Kysely toteutettiin ajalla sähköisesti Internet-kyselynä. Kyselylomakkeet muodostuivat taustatietokysymyksistä, valmiista arvoväittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin 192 yritykselle. Kyselyn vastausprosentti oli 47 ja vastaajia oli Yritysten taustatiedot Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii muuhun palvelutoimintaan kuuluvilla toimialoilla (27 %) ja terveys- ja sosiaalipalvelualalla (14 %). Loput vastaajista olivat jakaantuneet laajalti eri toimialoille. (Kuvio 1)

4 Maatalous, Metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa;moottoriajoneuvoje n ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta 2 Kuvio 1. Yrityksen toimiala % Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli Kiteeltä (48 %), Tohmajärveltä (16 %) ja Rääkkylästä (14 %). Vähiten vastaajia oli Kontiolahdesta (1 %) ja Outokummusta (1 %). Pielisen Karjalasta, Polvijärveltä, Liperistä ja Ilomantsista ei ollut yhtään vastaajaa. 1 (Kuvio 2) Kuvio 2. Yrityksen sijainti % Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Kesälahti 12 Kitee Tohmajärvi Rääkkylä Juuka Lieksa Nurmes Valtimo 1 Hankkeen toiminta on keskittynyt Keski-Karjalaan, mikä näkyy myös vastaajien sijainnissa. Jäljempänä tarkastellaan Keski-Karjalan alueella sijaitsevia yrityksiä suhteessa muilla alueilla sijaitseviin yrityksiin.

5 Yritysten lkm 3 Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä yrityksessä, mukaan lukien yrittäjä, oli 5. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli yksityisyrittäjiä, vastaajista 48. Seuraavaksi eniten oli 2 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yli henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vähiten, 4. 2 (Kuvio 3) Kuvio 3a. Henkilöiden lukumäärä yrityksissä yli Henkilöiden lkm yrityksessä Kuvio 3b. Henkilöiden lukumäärä yrityksissä, % vastaajista. Henkilöiden lukumäärä yrityksessä 11 % 4 % 31 % 54 % yli Vastaajista puolella yrityksen liikevaihto oli vuonna euroa. 26 prosentilla kaikista vastaajista liikevaihto sijoittui luokkaan euroa. Kaikista vastaajista 3 prosentilla liikevaihto oli vuonna 2009 yli euroa. (Kuvio 4) 2 Jäljempänä tarkastellaan 1 hengen yrityksiä suhteessa yli 1 henkilön työllistäviin yrityksiin.

6 4 Kuvio 4. Yritysten liikevaihto vuonna % Yli Vastaajista suurin osa toimi Kunnari-hankkeessa sekä asiakkaana että asiantuntijayrityksenä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia toimi sekä asiakkaana että asiantuntijayrityksenä. Vastaajista 22 prosenttia toimi asiantuntijayrityksenä ja 13 prosenttia asiakasyrityksenä. 3 3 Kunnari-toiminnan vaikutukset Asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää Kunnari-toiminnan yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Kunnari-toiminnan tavoitteiden mukaiset vaikutukset voidaan jakaa osaamisen kehittymiseen, yrittäjien välisen yhteistyön parantumiseen ja yrityksen liiketoimintaan kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten lisäksi tarkastellaan vaikutusten ajankohtaa suhteessa hankkeessa toteutettuun asiantuntijavaihtoon. 3.1 Osaamisen kehittyminen Yrityksille esitettiin yrittäjän osaamista, henkilöstön osaamista ja osaamisen siirtymistä yrittäjien ja yritysten välillä koskevia väittämiä. Kunnari-toiminnalla on ollut suurin vaikutus hiljaisen tiedon siirtämiseen yritysten välillä. Kaikista vastaajista 81 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että tietojen vaihto auttoi hiljaisen tiedon siirtämisessä yritykseltä toiselle. Kunnaritoiminta on myös lisännyt yrittäjien osaamista sekä yrittäjien oman osaamisen arvostamista. 3 Jäljempänä tarkastellaan yrityksen roolin vaikutusta hankkeesta saatuihin kokemuksiin.

7 5 Kaikista vastaajista 79 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen myötä he arvostavat omaa osaamistaan aikaisempaa enemmän. Kaikista vastaajista 77 prosenttia koki osaamisensa lisääntyneen oppiessaan uusia asioita toiselta yrittäjältä. Kunnari-toiminnalla on ollut vaikutusta myös henkilökunnan ammattitaitoon ja osaamistasoon. Kaikista vastaajista 60 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että asiantuntijavaihto on lisännyt henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamistasoa. Vähiten Kunnari-toiminta on vaikuttanut vanhemman yrittäjäpolven osaamisen siirtämiseen muille yrittäjille. Vastaajista vain 37 prosenttia katsoi toiminnan edistäneen vanhemman yrittäjäpolven osaamisen siirtoa. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Kunnari-toiminnan vaikutukset yritysten osaamisen kehittymiseen, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Arvostan omaa osaamistani aikaisempaa enemmän Tietojenvaihto auttoi hiljaisen tiedon siirtämisessä yritykseltä toiselle Oma osaamiseni lisääntyi oppiessani uusia asioita toiselta yrittäjältä Kunnari-toiminnalla siirrettiin vanhemman yrittäjäpolven osaamista muille yrittäjille Asiantuntijavaihto on lisännyt henkilökunnan ammattitaitoa/osaamistasoa Yritykset, jotka toimivat hankkeessa asiantuntijoina, ovat kokeneet Kunnari-toiminnan vaikuttaneen hieman vähemmän heidän osaamisensa kehittymiseen verrattuna muissa tehtävissä toimineisiin yrityksiin. Asiantuntijayrityksistä 70 prosenttia koki arvostavansa omaa osaamistaan aikaisempaa enemmän hankkeen myötä. Asiakasyrityksistä tätä mieltä oli hieman enemmän vastaajista, 83 prosenttia (ero 13 pros. yks.). Asiantuntijoina toimineista yrityksistä 63 prosenttia koki oman osaamisensa lisääntyneen oppiessaan uusia asioita toiselta yrittäjältä, kun asiakkaana olleista yrityksistä näin koki 83 prosenttia vastaajista (ero 20 pros. yks.). Yritykset, jotka ovat toimineet sekä asiantuntijoina että asiakasyrityksinä ovat kokeneet muita yrityksiä enemmän, että hankkeen toiminta on edistänyt hiljaisen tiedon siirtoa ja lisännyt henkilökunnan ammattitaitoa. Molemmissa tehtävissä toimineista yrityksistä 85 prosenttia koki tietojen vaihdon auttaneen hiljaisen tiedon siirtämisessä yritykseltä toiselle. Asiantuntijana toimineista yrityksistä kuin myös asiakasyrityksistä hieman vähemmän, 75 prosenttia, koki näin (ero pros. yks.). Molemmissa tehtävissä toimineista yrityksistä 66 prosenttia katsoi hankkeen toiminnan lisänneen henkilökunnan ammattitaitoa, kun asiakkaana olleista yrityksistä vain 42 prosenttia oli tätä mieltä (ero 24 pros. yks.). (Kuvio 5)

8 Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat 6 Hienoa, että asiantuntijuudesta on saanut korvauksen, aiemmin tiedon siirtyminen on ollut hankalaa ja moni hyvä idea jäänyt toteuttamatta, koska yrittäjät eivät ole halunneet luopua hankkimastaan tieto-taidosta ilmaiseksi. Nyt kaikki ovat saaneet järkevän korvauksen ja konsultointi on poikinut valtavasti uusia yhteyksiä ja yhteistyöprojekteja. Moneen eri suuntaan toteutettu asiantuntijavaihto hyödytti yritykseni käynnistämistä suuresti. Hankkeista saadun tiedon ja osaamisen kerääminen olisi ollut ilman sitä erittäin paljon työläämpää. Kuvio 5. Yrityksen rooli hankkeessa ja osaamisen kehittyminen % Arvostan omaa osaamistani aikaisempaa enemmän Tietojen vaihto auttoi hiljaisen tiedon siirtämisessä yritykseltä toiselle Oma osaamiseni lisääntyi oppiessani uusia asioita toiselta yrittäjältä Asiantuntijavaihto on lisännyt henkilökunnan ammattitaitoa/osaamistasoa Täysin eri tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Myös yksityisyrittäjät ovat kokeneet Kunnari-toiminnan vaikuttaneen enemmän heidän omaan osaamiseensa verrattuna muihin yrityksiin. Yksityisyrittäjistä 75 prosenttia arvostaa omaa osaamistaan aikaisempaa enemmän Kunnari-hankkeen myötä. Muista yrityksistä hieman vähemmän, 63 prosenttia oli tätä mieltä (ero 12 pros. yks.). Yksityisyrittäjistä 85 prosenttia koki

9 7 oman osaamisensa lisääntyneen oppiessaan uusia asioita toisilta yrittäjiltä, kun muista yrittäjistä tätä mieltä oli 68 prosenttia (ero 17 pros. yks.). 3.2 Yhteistyön kehittyminen Kunnari-hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin, onko toiminnalla ollut positiivisia vaikutuksia yrittäjien väliseen yhteistyöhön. Kunnari-toiminnalla on ollut eniten vaikutusta yrittäjien seudullisen yhteisöllisyyden parantumiseen. Kaikista vastaajista 78 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että Kunnari-toiminta paransi yrittäjien seudullista yhteisöllisyyttä. Hanke on myös lisännyt yrittäjien välistä verkostoitumista. 73 prosenttia vastaajista koki tuntevansa seudun yritykset ja yrittäjät paremmin hankkeen jälkeen ja 64 prosenttia koki lisäksi, että seudun yritykset ovat entistä paremmin verkostoituneita keskenään hankkeen jälkeen. Kunnari-toiminnan myötä yrittäjien on ollut myös helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestään toiselle yrittäjälle. Näin koki 74 prosenttia vastaajista. Kunnari-toiminnalla on ollut jonkin verran vaikutusta toiminnallisten yhteenliittymien syntymiseen. 57 prosenttia kaikista vastaajista koki hankkeen tuottaneen toiminnallisia yhteenliittymiä. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Kunnari-toiminnan vaikutukset yritysten yhteistyön kehittymiseen, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Minun oli helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestäni toiselle yrittäjälle Kunnari-toiminta paransi yrittäjien seudullista yhteisöllisyyttä Hankkeen jälkeen seudun yritykset ovat entistä paremmin verkostoituneita keskenään Hankkeen jälkeen seudun yritykset (yrittäjät) tuntevat toisensa paremmin Kunnari-toiminnalla synnytettiin toiminnallisia yhteenliittymiä (mm. työvoimatarpeisiin, koulutukseen, markkinointiin, tuotantoon tai logistiikkaan) Yritykset, jotka olivat hankkeessa asiakkaina, ovat useimmiten katsoneet Kunnari-toiminnan vaikuttaneen vähemmän yritysten välisen yhteistyön kehittymiseen verrattuna muissa tehtävissä toimineisiin yrityksiin. Asiakasyrityksistä 58 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että Kunnari-toiminta paransi seudullista yhteisöllisyyttä, kun molemmissa rooleissa toimineiden yritysten vastaajista 84 prosenttia oli tätä mieltä (ero 26 pros. yks.). Asiantuntijayrityksistä 70 prosenttia koki, että hankkeen jälkeen seudun yritykset ovat entistä paremmin verkostoituneita

10 Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat Asiantuntijayritys Asiakasyritys Molemmat 8 keskenään. Asiakasyrityksistä tätä mieltä oli vain 42 prosenttia (ero 28 pros. yks.). Yritykset, jotka ovat toimineet sekä asiantuntijoina että asiakkaina ovat kokeneet muita yrityksiä enemmän, että hankkeen myötä yrittäjän on ollut helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestään muille yrittäjille. Molemmissa tehtävissä toimineista yrityksistä tätä mieltä oli 83 prosenttia, kun asiantuntijayrityksistä 55 prosenttia (ero 25 pros. yks.) ja asiakasyrityksistä 58 prosenttia koki näin (ero 23 pros. yks.). (Kuvio 6) Asiantuntijavaihto oli kaiken kaikkiaan virkistävää, innostavaa ja uusia ideoita synnyttävää. Yrittäjät ovat paljolti yksin työnsä kanssa, joten kaikenlainen vapaamuotoinen ideoiden ja ajatusten vaihto toisen yrittäjän kanssa on varmasti terveellistä, jopa ihan kirjaimellisesti. Kuvio 6. Yrityksen rooli hankkeessa ja yhteistyön kehittyminen % Kunnari-toiminta paransi yrittäjien seudullista yhteisöllisyyttä Hankkeen jälkeen seudun yritykset ovat entistä paremmin verkostoituneita Minun oli helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestäni toiselle yrittäjälle Täysin eri tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Hankkeen vaikutukset yrittäjien verkostoitumiseen koettiin myös hieman eri tavoin yksityisyrittäjien ja muiden yritysten välillä. Yksityisyrittäjistä 71 prosenttia koki hankkeen parantavan seudun yritysten verkostoitumista. Muista vastaajista tätä mieltä oli 57 prosenttia (ero 14 pros. yks.). Hankkeen vaikutuksissa osaamisen kehittymiseen oli myös pieniä alueellisia eroja. Keski-karjalan alueella toimivat yritykset kokivat muualla sijaitsevia yrityksiä enemmän, että

11 9 hankkeen myötä heidän oli helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestään toiselle yrittäjälle. Näin koki 78 prosenttia Keski-Karjalan alueella sijaitsevista yrityksistä, kun muualla sijaitsevista yrityksistä 68 prosenttia oli tätä mieltä (ero pros. yks.). 3.3 Vaikutukset liiketoimintaan Kunnari-hankkeeseen osallistuneille yrityksille esitettiin erilaisia väittämiä hankkeen vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Suurin osa vastaajista, 76 prosenttia, katsoi asiantuntijavaihdon helpottaneen yrityksen kehittämistarpeiden havainnointia ja niiden hankkeistamista. Kunnaritoiminnan toiseksi suurimpana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut yrityksen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Tätä mieltä oli 65 prosenttia vastaajista. Kaikista vastaajista 59 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä myös siitä, että hankkeen jälkeen yrityksellä on aikaisempaa paremmat toimintaedellytykset alueella. Lähes puolet vastaajista katsoi, että asiantuntijavaihto tulee kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa. Kunnari-toiminnalla ei ole ollut sukupolvenvaihdoksia tai yrityskauppatilanteita edistävää vaikutusta 4. Kunnari toiminnan vaikutukset yrityksen liiketoimintaan on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Kunnari-toiminnan vaikutukset yritysten liiketoimintaan, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Konsultoituani toista yrittäjää minun on helpompi havainnoida kehittämistarpeita yrityksessäni ja hankkeistaa ne Kunnari-toiminta paransi edellytyksiäni kannattavaan liiketoimintaan Hankkeen jälkeen yritykselläni on aikaisempaa paremmat toimintaedellytykset alueella Asiantuntijavaihto tulee kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa Kunnari-toiminnalla edistettiin sukupolvenvaihdoksia tai yrityskauppatilanteita Hankkeen vaikutukset liiketoimintaan on koettu erilaisiksi riippuen siitä, missä tehtävässä yritys on toiminut asiantuntijavaihdossa. Yritykset, jotka ovat toimineet sekä asiantuntijoina että asiakkaina ovat kokeneet muita yrityksiä enemmän, että asiantuntijavaihdon myötä yrittäjän on ollut helpompi havainnoida kehittämistarpeita yrityksessä ja hankkeistaa ne. Molemmissa tehtävissä toimineista yrityksistä 87 prosenttia oli tätä mieltä. Sen sijaan asiantuntijayrityksistä 55 prosenttia ja 4 Tulokseen voi vaikuttaa se, että vastaajista vain pieni osa on ollut mukana yrityskauppatoimenpiteissä ja myös se, että etenkin sukupolvenvaihdokset ovat vahvasti aikaan sidonnaisia, joten toimenpiteet eivät ole olleet välttämättä ajankohtaisia Kunnari-toiminnan toteuttamisaikana.

12 asiakasyrityksistä 54 prosenttia (ero 33 pros. yks.) olivat tätä mieltä. Asiakasyrityksenä hankkeessa toimineet vastaajat kokivat puolestaan eniten hankkeen parantaneen yrityksen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Asiakasyrityksistä tätä mieltä oli 83 prosenttia, kun asiantuntijayrityksistä näin koki 60 prosenttia (ero 23 pros. yks.) ja molemmissa rooleissa toimineista yrityksistä 62 prosenttia (ero 20 pros. yks.). Kunnari-hankkeen ansiosta sain hyvän yhteistyökumppanin ja sen ansiosta molempien yritysten liikevaihto on noussut huomattavasti. Konsultoin yhden päivän toista toimialani yritystä, joten sillä ei omaan liiketoimintaani ole mitään merkitystä. Myös yrityskoko vaikutti siihen, miten hanke on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan. Yksityisyrittäjät kokivat hankkeen vaikutukset suuremmaksi verrattuna muihin yrityksiin. Yksityisyrittäjistä 71 prosenttia koki Kunnari-toiminnan parantaneen yrityksen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Muista yrityksistä tätä mieltä oli 57 prosenttia (ero 14 pros. yks.). Lisäksi 73 prosenttia yksityisyrittäjistä katsoi, että hankkeen jälkeen yrityksellä on aikaisempaa paremmat toimintaedellytykset alueella, kun muista yrityksistä näin koki ainoastaan 43 prosenttia (ero 30 pros. yks.). 3.4 Yritysten kokemukset asiakashyötyjen syntymisestä Kunnari-toiminnan myönteiset vaikutukset yritystoimintaan ilmenevät pääosin pitkällä 2 vuoden tähtäimellä. Kaikista vastaajista 73 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että asiantuntijavaihto tulee vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä. Enemmistö vastaajista, 57 prosenttia on kuitenkin saanut asiantuntijavaihdosta myös välitöntä hyötyä, kun asiantuntijavaihto on vaikuttanut yritystoimintaan heti myönteisesti. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on esitetty taulukossa 4.

13 11 Taulukko 4. Asiakashyötyjen syntyminen, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Asiantuntijavaihto on vaikuttanut yritystoimintaamme heti myönteisesti Asiantuntijavaihto tulee vaikuttamaan yritystoimintaamme myönteisesti pitkällä tähtäimellä (2 vuotta) Kunnari-hankkeessa asiakkaina olleet yritykset ovat kokeneet asiantuntijavaihdon myönteiset vaikutukset yritystoimintaan suurempana ja asiantuntijayritykset puolestaan pienempänä verrattuna muihin yrityksiin. Asiakasyrityksistä 66 prosenttia oli samaa mieltä asiantuntijavaihdon välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun asiantuntijayrityksistä tätä mieltä oli 50 prosenttia (ero 16 pros. yks.) 5. Asiakasyrityksistä 83 prosenttia koki, että asiantuntijavaihdolla on myönteinen pitkän tähtäimen vaikutus yritystoimintaan. Asiantuntijayrityksistä näin koki 55 prosenttia (ero 28 pros. yks.). Myös yrityksen sijainnilla oli merkitystä välittömien vaikutusten kokemisessa. Keski-Karjalan alueella sijaitsevista yrityksistä 58 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä asiantuntijavaihdon välittömästä myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan, kun muualla sijaitsevista yrityksistä hieman enemmän, 70 prosenttia, oli tätä mieltä (ero 12 pros. yks.). 4 Kunnari-toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Asiakaskyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää Kunnari-toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimintaan osallistuneiden yritysten näkökulmasta. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta mitattiin osallistuneiden yritysten asiakastyytyväisyyden kautta. Osallistujia pyydettiin arvioimaan hankkeen asiakaslähtöisyyttä, hyödyllisyyttä ja heidän tyytyväisyyttään hankkeen toimintaan. Samalla yrityksiä pyydettiin arvioimaan hankkeen toiminnan tehokkuutta. Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Kunnari-hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa tarkoituksenmukaisena. Kaikista vastaajista 95 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on hyödyllistä Keski-Karjalan elinkeinoelämälle. 93 prosenttia kaikista vastaajista oli tyytyväinen hankkeen toimintaan. Kaikista vastaajista 90 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on tehokasta. Samoin 89 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä. 5 Vastaajan kommentti: Ei vaikutusta omaan yritystoimintaan merkittävästi, mutta mukava kokeilu kuitenkin.

14 12 Kunnari on nyt toiminut asiakaslähtöisesti ja näen tämän ensisijaisen tärkeänä tulevaisuudessakin. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että juuri ne yrittäjät voivat toimia yhdessä, jotka kokevat siihen olevan edellytyksiä. Erityisesti yritykset, jotka toimivat hankkeessa asiantuntijoina, kokivat toiminnan asiakaslähtöiseksi. Heistä 0 prosenttia oli tätä mieltä, kun asiakasyrityksistä toimintaa piti asiakaslähtöisenä 83 prosenttia (ero 17 pros. yks.). Asiakkaina olleet yritykset olivat myös hieman tyytymättömämpiä hankkeen toimintaan verrattuna muissa tehtävissä toimineisiin yrityksiin. Asiakasyrityksistä 83 prosenttia oli tyytyväinen hankkeen toimintaan, kun asiantuntijana toimineista sekä molemmissa tehtävissä toimineista yrityksistä 95 prosenttia oli tätä mieltä (ero 12 pros. yks.). Tulokset kaikkien vastaajien osalta on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Kunnari-toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus, % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Siltä väliltä Hankkeen toiminta on asiakaslähtöistä 1 89 Hankkeen toiminta on hyödyllistä Keski-Karjalan elinkeinoelämälle Hankkeen toiminta on tehokasta Olen tyytyväinen hankkeen toimintaan Vastaajista 83 prosenttia oli käyttänyt Keti Oy:n palveluja ennen Kunnari-hankkeeseen osallistumista. 17 prosenttia vastaajista käytti Keti Oy:n palveluja ensimmäistä kertaa Kunnarihankkeen myötä. Näistä vastaajista 8 oli keskikarjalaisia yrityksiä. Vastaajista hieman alle puolet on käyttänyt Keti Oy:n palveluja myös Kunnari-hankkeeseen osallistumisen jälkeen. Kunnari-toimintaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena yritysnäkökulmasta myös, koska kaikista vastaajista 91 prosenttia olisi halukas jatkamaan asiantuntijavaihtoa, mikäli Kunnari-hankkeen toteutusta jatketaan. Kaikki hankkeessa asiantuntijayrityksenä toimineet vastaajat olisivat halukkaita jatkamaan asiantuntijavaihtoa toisten yrittäjien kanssa. Molemmissa rooleissa toimineista yrityksistä lähes kaikki, 93 prosenttia, olivat myös tätä mieltä. Asiakkaana toimineista yrityksistä hieman vähemmän, 67 prosenttia, olisi halukas asiantuntijavaihdon jatkamiseen (ero asiantuntijayrityksiin 33 pros. yks.). Kaikista vastaajista 70 prosenttia olisi myös halukas toimimaan jatkossa konsulttina Kunnari-mallissa. Asiakkaina toimineista yrityksistä 36 prosenttia oli valmis

15 13 toimimaan myös asiantuntijana jatkossa. Lisäksi 40 prosenttia kaikista vastaajista olisi halukas jatkamaan asiantuntijavaihtoa, mikäli siihen käytetystä ajasta ei saisi taloudellista korvausta. Erityisesti yritykset, jotka ovat toimineet sekä asiantuntijana että asiakkaana olisivat valmiita jatkamaan asiantuntijavaihtoa ilman korvausta. Näistä yrityksistä 45 prosenttia oli tätä mieltä, kun asiakkaana toimineista yrityksistä vain 25 prosenttia (ero 20 pros. yks.) ja asiantuntijana toimineista 37 prosenttia oli valmis toimimaan ilman korvausta. Kaikki vastaajat eivät ole pitäneet suoraa rahallista korvausta tarkoituksenmukaisena kannustimena yritysten välisen yhteistyön edistämiseen. Tarkoituksenmukaisten välillistä taloudellista tai muuta hyötyä luovien kannustimien kehittäminen ja jo olemassa olevien kannustimien hyödyntäminen voi olla perusteltua myös toimintamallin jatkuvuuden varmistamiseksi ja pidempijänteisen yrittäjien välisen yhteistyön edistämiseksi. Kunnari-toiminnan myötä yhteistyötä on jatkettu hankkeen ulkopuolellakin. Asiantuntijavaihtoa olen valmis tekemään ilman taloudellista korvaustakin ja itse asiassa sitä on jatkettukin aikaisempien Kunnari-kumppaneiden kanssa, mutta en tekisi sitä ilman korvausta minkään hankkeen kautta ja raportoisi siitä kenellekään. Uusia kumppaneita on ehkä hankalampi löytää, jos korvausta ei jatkossa enää saa. Ei sillä, että tahtoa ei yhteistyöhön olisi, mutta uskon, että toteutus helposti jää, jos taloudellista kannustinta ei ole. 6 Vastaajien mukaan Kunnari-toimintaa voisi kehittää lisäämällä hankkeesta tiedottamista ja mahdollistamalla pidempiaikaisen asiantuntijavaihtotoiminnan laajemmalla alueella. Pidempikestoista asiantuntijavaihtoa tosin voidaan pitää jokseenkin Kunnari-toimintamallin ajatuksesta poikkeavana, sillä hankkeen toimenpiteiden ensisijaisena tarkoituksena voidaan pitää yrittäjien saattamista yhteen ja yhteistyön aloittamisen tukemista asiantuntijavaihdon avulla. Toimintamalli on hyvä, mutta yrittäjät eivät ole vieläkään riittävän tietoisia hankkeen mahdollisuuksista. Kaipasin informaatiota tapahtumista ja opintomatkoista, joille olisin voinut osallistua. Ehkä jonkinlainen viestinvaihto tilaisuus kerran vuodessa, jolloin on mahdollista tutustua toisiin yrittäjiin ja yrityksiin. 6 Toiminnan luonteen vuoksi on ymmärrettävää, ettei yrityksillä ole ilman korvausta kannustinta raportoida ulkopuolisille tahoille heidän yhteisistä liiketoimistaan.

16 14 Laajempi yrittäjäpiiri olisi paras. Mahdollisuus suurempiin projekteihin olisi hyvä, sillä nuo pienet yhden/kahden päivän kuviot ovat vähän liian pieniä ajatellen laajamittaisempaa kehitystoimintaa. Myös konsultointimahdollisuus muualtakin kuin Keski-Karjalan alueelta olisi hyvä, sillä täällä ei välttämättä löydy tarvittavaa osaamista niiltä osa-alueilta, joita itse tarvitsen. Myös oman osaamisen vieminen keskikarjalan ulkopuolelle olisi ollut tarpeen. Toivottavasti jatkossa olisi tosiaan mahdollista toteuttaa hiukan laajempia kokonaisuuksia, ja vieläpä useamman yrityksen kesken. Sitä olisi tarvittu jo nyt. 5 Yhteenveto Kunnari-toiminnan vaikutukset voidaan jakaa osaamisen kehittymiseen, yrittäjien välisen yhteistyön parantumiseen ja yrityksen liiketoimintaan kohdistuviin vaikutuksiin. Osaamisen kehittämisessä Kunnari-toiminnalla on ollut suurin vaikutus hiljaisen tiedon siirtämiseen yritysten välillä. Kunnari-toiminta on myös lisännyt yrittäjien oman osaamisen arvostamista sekä yrittäjien osaamista heidän oppiessaan uusia asioita toisilta yrittäjiltä. Yrittäjien välisen yhteistyön kehittymisessä Kunnari-toiminnalla on ollut eniten vaikutusta yrittäjien seudullisen yhteisöllisyyden parantumiseen. Kunnari-toiminnan myötä yrittäjien on ollut myös helppo kertoa luottamuksellisia asioita yrityksestään toiselle yrittäjälle. Lisäksi hanke on lisännyt yrittäjien välistä verkostoitumista. Osallistujien liiketoiminnan kannalta hankkeen toiminnalla on ollut suurin vaikutus siihen, että yritysten kehittämistarpeiden havainnointi ja niiden hankkeistaminen on helpottunut asiantuntijavaihdon myötä. Kunnari-toiminnan toiseksi suurimpana liiketoimintaan kohdistuvana vaikutuksena nähtiin se, että toiminta on parantanut yrityksen edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Hankkeella ei puolestaan ole ollut sukupolvenvaihdoksia tai yrityskauppatilanteita edistävää vaikutusta. Hankkeen vaikutukset ovat olleet suurimmillaan yksityisyrittäjien kohdalla. Hankkeen vaikutukset osallistujien osaamisen kehittymiseen ovat olleet suurimmillaan yrityksissä, jotka ovat toimineet hankkeessa asiakkaina tai sekä asiakkaana että asiantuntijana. Hankkeen positiiviset vaikutukset yhteistyön kehittymiseen on puolestaan koettu suurimpana yrityksissä, jotka ovat toimineet hankkeessa molemmissa rooleissa, sekä asiakkaana että asiantuntijana. Hankkeen on koettu vaikuttavan yritystoimintaan positiivisesti pääosin pitkällä tähtäimellä (2 vuotta).

17 15 Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Kunnari-hankkeen toimintaan ja pitäneet toimintaa tarkoituksenmukaisena. Suurin osa vastaajista piti hankkeen toimintaa myös tehokkaana. Erityisesti vastaajat pitivät hankkeen toimintaa hyödyllisenä Keski-Karjalan elinkeinoelämälle. Vastaajista suurin osa, etenkin hankkeessa asiantuntijoina toimineet yritykset, olisi myös halukas jatkamaan asiantuntijavaihtoa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa vastaajat toivoivat toimintamallin kehittämistä siten, että asiantuntijavaihtoa voisi tehdä laajemmalla alueella ja myös, että hankkeesta tiedottamista lisättäisiin.

Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio

Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Joensuu 22.11.21 Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek hanke SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus... 1 2 Yritysten taustatiedot... 2 3 Nolla tapaturmaa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013 Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,PP Syksy, 13 Markkinakartoitus suomalaisten yritysten EDI valmiuksista Laurea Tikkurilan

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU SIMON KOULU KYSELYTULOKSET Simon koulun vanhemmille lähettiin kysely koulun toiminnasta marraskuussa 2. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 92 henkilöä. Kyselyssä esitettiin kuusi väittämää koulun eri toimialoilta.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Reijo Vesakoivu/ Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot