Pandemia H1N Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Transkriptio

1 Pandemia H1N Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

2 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H2N2 H1N1 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N Uusi influenssa H1N1v Dokumentoidut uudet H9 * 1999 lintuinfluenssatyypit H H Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar

3 Pandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Mitä ei voida olettaa etukäteen: Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Farmakologisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC

4 Tapahtumien kulku - alkuvaihe Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan vaiheeseen 4, vaiheeseen 5, ja julisti pandemian alkaneen (vaihe 6) ( moderate pandemic )

5 Toiminnan pääp äätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen ( rajaaminen ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten (harvinaisten) palaavien matkustajien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, jäljittäminen, karanteeni ym Kuluttaa resursseja intensiivisesti per tapaus Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: käsi- ja yskimishygienia, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen, rokotteet Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia

6 Pandemian varautumissuunnitelman hyödyllisyys nykyisen pandemian vallitessa % erittäin hyödyllinen jnk verran hyödyllinen ei ollenkaan hyödyllinen 0 shp (n=17) tk (n=108) Lähde: STM kyselytutkimus, helmikuu 2010

7 Torjunta Suomessa rajaamisvaihe Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus Toiminta toteutui ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan Pandemiaan varautumisen (2006) suunnitelman sopeuttaminen uuteen tilanteeseen rajaamis- ja lieventämisvaiheen toimintamallin uudelleen arviointia vähintään viikoittain

8 (jatkuvasti muuttuva tietopohja) Osakysymykset Toimintamallien valintaan vaikuttavia tekijöitä Nykyinen A(H1N1) (lievä pandemia: aasialaishongkongilainen ) Vakava pandemia (2006 Suomen skenaario/ espanjantauti 1918 USA) Pandemian vakavuus Tappavuus (%) Tehohoidossa (% sairaalassa hoidetuista) - 0,14% 0,5%/1,9 Sairaalaan otettujen osuus (%) - 5-9% 1,51%/? Sairastuneiden määrä (per ) Vakavia tapauksia ryhmissä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin - Ei/hyvin vähän? Kyllä Viruslääkkeet Potilaiden hoito -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) -Mahdollistaako lääkkeiden määrä kaikki asetetut hoitoindikaatiot Toimintamalli Normaalit viruslääkkeiden hoitoindikaatiot, tai tarjotaan aktiivisesti hoitoa kausi-influenssan riskiryhmille (48h kuluessa ensi oireista) Normaalit potilaiden vastaanottojärjestelyt Jakeluun käytetään normaalia apteekkilaitosta Toimintamalli Kaikille tarjotaan aktiivisesti (48h kuluessa ensi oireista) Erityiset influenssapkl:t käyttöön Erillinen jakeluketju shp:n kautta terveyskeskuksiin TH-henkilöstön profylaksi -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) Toimintamalli Ei profylaksia -poikkeus: kausi-influenssan riskiryhmiin kuuluva henkilöstö? (jakelu työterveyshuolto?) Toimintamalli Kaikille influenssapotilaita hoitaville viruslääkeprofylaksi Jakelu työterveyshuolto

9 Toimintalinjojen tarkkeneva tietopohja 4-9/09 Viruksen ominaisuudet tarttuu kuten kausi-influenssa, ei ole muuntunut merkittävästi Kuka sairastuu valtaosalla väestöstä ei suojaa: ikääntyvillä >60 v aikaisempaa suojaa vähän tapauksia, mutta tapauskuolevuus korkea erityisesti lapset ja nuoret sairastuvat kausi-influenssa H1N1:n tauti tai rokottaminen: ei suojaa Vakavat tautimuodot uusia komplikaatioiden riskiryhmiä: raskaus, lihavuus tuoreimmat arviot; < 0.1% oireisista kuolee (tavanomaista nuorempia) viruskeuhkokuumeita enemmän kuin kausi-influenssassa Noin 20-30%:lla sairaalahoitoa tarvinneista ja kuolleista ei komplikaatioille altistavia tunnettuja tiloja (ennen rokotuksia) Terveyspalvelujen kuormitus sairastumisia > kausi-influenssa, paikoin selvästi enemmän eräissä maissa edellyttänyt tehohoidon poikkeusjärjestelyjä

10 Käytännön menettelytapasuosituksia pandemian lieventämisvaiheessa (27.7. alkaen) Ei pyritä enää tunnistamaan kaikkia sikainfluenssatapauksia Viruslääkkeiden käyttöä koskeva suositus (päivitys 28.8.) Aktiivisen hoidon kohteena olevien kliinisten hoitopäätösten kriteerit; riskiryhmät Suositus virologisen diagnostiikan käyttötavaksi Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden lisääminen Muita suosituksia käsi- ja aivastamishygieniasta kotihoito-ohje päiväkotiin/oppilaitoksiin (päivitys 28.8.) raskaana oleville ja imettäville neuvolatoiminnassa hyödyllisten ohjeiden kokooma Influenssan seuranta viesti: ei vielä epidemiaa

11 Influenssaviruslää ääkkeet Lääkehankinnat varmuusvarastoon Oseltamiviiria 1.5 milj aikuisten ja 0,3 milj lasten hoitokuuria Tsanamiviiria 0.9 milj hoitokuuria Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoidut lääkkeet vapautettiin käyttöön lokakuun alussa 2009 (lapset!) Jakelu kaupallisena apteekkijakeluna aiemmin määräämisessä rajoituksia indikaatioiden perusteella painopiste komplikaatioiden vähentämisessä varhaisella hoidolla suuren riskin ryhmissä huoli lääkkeiden riittävyydestä (suuri kulutus jo ennen epidemiaa?) ja resistenssin kehittymisestä pääsääntöisesti ei KELA-korvausta purettu kaikki erityisrajoitteet normaalit määräys- ja toimittamismenettelyt kaupallista oseltamiviiria tuotu maahan huomattava määrä

12 Lääkehoidosta - sairaanhoitopiirit (n=17) ja terveyskeskukset (n=108) % ei kyllä 20 0 shp tk shp tk Lääkkeiden käyttöä koskevat määräykset olivat selkeitä Lääkkeiden käyttöä rajoitettiin liikaa Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

13 Oliko valittu lääkejakelukäytäntö toimiva? % erittäin toimiva kohtalaisesti toimiva huonosti toimiva 20 0 shp (n=17) tk (n=104) Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

14 Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Ohjeet päivitetty 7/09 infektioasiantuntijoiden, työterveys- ja työsuojeluviranomaisten yhteistyö ei odotettavissa muutoksia lähiaikoina infektioasiantuntijoiden ja työsuojelusta sekä työterveydestä vastaavien tahojen näkemysten yhteensovittaminen: kuinka voimakkaasti sovelletaan varovaisuusperiaatetta Hankinnat (asiantuntijaryhmän suositus alkuvuodesta 09) FFP2/FFP3 hengityksensuojaimia 6 milj Kirurgisia maskeja 10 milj + (2010) 10 milj Visiirejä 2 milj Huoltovarmuuskeskuksen varastot vapautettiin 7/09

15 Seurantajärjestelmät Varmennetut tapaukset (spesifi seuranta) tartuntatautirekisteri: mikrobiologinen seuranta laboratorioista viruskantojen kerääminen THL-asiantuntijalaboratorioon yksittäistapausilmoitusjärjestelmä (varmennettujen lisätiedot) epidemiaepäilyt Epäspesifi tautiseuranta ( kuormitus/tautitaakka ) avohoidon käyntisyyseuranta ( milloin epidemia alkaa ) sairaala(kuormitus)seuranta kuolleisuusseuranta viruslääkkeiden käyttö Rokotusten ja lääkkeiden haittavaikutusseuranta Rokotustehotutkimus Rokotuskattavuus Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Rokotustoiminta Terhi Kilven esitys

17 Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset

18 Mitä toimintoja sairaanhoitopiireissä jouduttiin keskeyttämään/vähentämään pandemian vuoksi (n= 9)? alle 2 vko 2-3 vko 1-2 kk 3kk tai yli Leikkaustoiminta Poliklinikoiden ajanvaraus Kliiniset tutkimukset Leikkauksia peruttiin kpl Ei yhtään vakavaa komplikaatiota leikkauksen peruuntumisesta 16/17 pystyttiin noudattamaan hoitotakuun enimmäisaikoja Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

19 Mitä toimintoja terveyskeskuksissa jouduttiin keskeyttämään/vähentämää pandemian vuoksi (n= 81)? alle 2 vko 2-3 vko 1-2 kk 3kk tai yli Kouluterveydenhuolto Lastenneuvolat Kiireetön ajanvaraus Kotisairaanhoito % pystyttiin noudattamaan hoitotakuun enimmäisaikoja (n=108) Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

20 Työtehtävien uudelleenjärjestelyjä terveyskeskuksissa (n=107) lisättiin hoitajien vastaanottotoimintaa 55% lisättiin hoitajia puhelinneuvontaan 75% hoitajia siirrettiin muista työtehtävistä rokotuksiin 90% muita 27%, esim. lisättiin lääkäreiden influenssavastaanottoja raskaana olevat työntekijät siirrettiin muihin tehtäviin siirrettiin muuta henkilökuntaa kirjaamaan rokotuksia vuodeosastolta suljettiin yksikkö ja varattiin se influenssapotilaille Lähde: STM kyselytutkimus, helmikuu 2010

21 Saatu ohjaus oli riittävää pandemian rajaamis- ja lieventämisvaiheissa sairaanhoitopiirit (n=17) lukumäärä Rajaamisvaihe Lieventämisvaihe 2 0 STM THL lääni Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

22 Saatu ohjaus oli riittävää pandemian rajaamis- ja lieventämisvaiheissa terveyskeskukset (n=107) % Rajaamisvaihe Lieventämisvaihe 20 0 STM THL lääni shp Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

23 Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Kriisiviestintä Tavoite: yksilö, asianosaiset, yhteisö tai kansakunta tekevät parhaita mahdollisia päätöksiä hyvinvointinsa turvaamiseksi (Hyvin) kiireinen aikataulu (etenkin rajaamisvaiheessa) Erityisesti vaarallisen altistumisen keskeyttäminen ja/tai tartuntaketjujen katkaisu On hyväksyttävä toimintavaihtoehtojen epätäydellinen/epävarma ja usein nopeasti muuttuva luonne Vaatii vahvaa asiantuntijuutta tiedon kriittiseksi arvioimiseksi ja toimintaympäristön tarpeiden tuntemista Menestyminen edellyttää Riskiviestinnän periaatteiden taitavaa käyttöä Viestinnän kohteiden konkreettisten tarpeiden ja psykologian ymmärtämistä

25 Asiantuntijaviestinnän asema ja vaikuttavuus Terveydenhuoltojärjestelmän asiantuntijaohjaus Pandemian kaikissa vaiheissa akuuttia tilannekohtaista vuorovaikutusta/konsultointia THL:n substanssiasiantuntijoihin (pitkiä jaksoja intensiivisesti päivittäin) Toimintalinjojen ohjaus: THL vs STM Muiden hallinnon sektorien toiminnan ohjaus THL:sta STM:n kautta tai akuuteissa tilanteissa suoraan Väestölle viestintä (Marko Lähteenmäki) Ydinviestit tulivat substanssiasiantuntijoilta Äärimmäisen niukasti substanssiasiantuntijoita, jotka pystyivät toimimaan spokesmaneina, samoilla henkilöillä voimakas kysyntä th-järjestelmän asiantuntijaohjauksessa Eri tahojen keskinäisten sisältöohjaus- ja viestintäroolien kirkastaminen

26 Viestinnän n kanavat Media (lehdistö, radio, TV) Internet Puhelinneuvonta Kansalaiskirjeisiin ja sähköposteihin vastaaminen Painettujen tiedotteiden jakelu (kotiin, kouluun ym) Maksettu ilmoittelu mediassa Tiedotusjulisteet avainpaikoissa Julkiset sähköiset näyttötaulut (monitorit) Viranomaisten VIRVE-puhelinjärjestelmä

27 Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä ( ) noin kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta

28 Eurobarometri väestön kyselytutkimus Toimeksiantaja EU:n komission DG Health and Consumers Toteuttaja: isoja kansallisia (kaupallisia) kyselytutkimusten toteuttajayhtiöitä Kaikki EU- ja EEA-maat Ajankohta Otos Kussakin maassa satunnaistettu 1000 hengen otos 15 vuotta täyttäneistä Strukturoitu puhelinhaastattelu muutamassa uudessa EU-jäsenmaassa myös henkilökohtaisena haastatteluna

29

30

31

32

33 Epidemiaskenaariot ja rokotusten tarve Globaalisti tilanne rauhoittumassa Eräin paikoin Afrikassa, Aasiassa ja USAn kaakkoisosassa epidemiaaktiviteettia Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tilanne rauhallinen kiertävä valtavirus edelleen pandeeminen virus vähän tietoa siitä, kuinka suuri osuus eri väestöistä on sairastanut infektion oireisena tai oireettomana Suomen väestö karkean arvion mukaan noin puolet vailla suojaa pandeemiselle virukselle ilman rokotuksia alttiiden henkilöiden suuri määrä (>30%?) antaa mahdollisuuden huomattavalle toiselle epidemia-aallolle seuraava aalto todennäköisimmin seuraavalla influenssakaudella mahdollinen, mutta epätodennäköinen kevätkaudella 2010 Influenssaviruksen muuntumispotentiaali huomattava Varautumisen kohdeskenaario On luonteeltaan worst case scenario varautumissuunnittelua varten ei ole ennuste siitä, kuinka epidemia ilmenee

34 Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsi- (ja yskimis?)hygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Kausi-influenssarokotukset väestökattavuuden parantaminen, uusien kohderyhmien tunnistaminen terveydenhuoltohenkilöstö Pneumokokkikonjugaattirokotteen saaminen kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin (purku käynnissä) Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen

35 Erityisiä haasteita jatkossa Asiantuntevien/osaavien henkilöresurssien turvaaminen infektioasiantuntijat kliinisen järjestelmän kapasiteetti (hoito, rokotukset ym) Asiantuntijaviestinnän vaikuttavuus/asema terveydenhuoltojärjestelmän ohjaus ja koulutus eri tasoilla muiden hallinnon sektorien toiminnan ohjaus väestölle viestintä eri tahojen keskinäisten roolien kirkastaminen viestinnässä Yksityissektorin rooli (hoito, rokotukset ym) Riittävä joustavuus toimintamallien valinnassa tilanteen vakavuuteen ja nopeasti muuttuvaan tietopohjaan sopeuttaen