Pandemia H1N Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010"

Transkriptio

1 Pandemia H1N Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

2 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H2N2 H1N1 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N Uusi influenssa H1N1v Dokumentoidut uudet H9 * 1999 lintuinfluenssatyypit H H Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar

3 Pandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Mitä ei voida olettaa etukäteen: Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Farmakologisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC

4 Tapahtumien kulku - alkuvaihe Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan vaiheeseen 4, vaiheeseen 5, ja julisti pandemian alkaneen (vaihe 6) ( moderate pandemic )

5 Toiminnan pääp äätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen ( rajaaminen ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten (harvinaisten) palaavien matkustajien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, jäljittäminen, karanteeni ym Kuluttaa resursseja intensiivisesti per tapaus Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: käsi- ja yskimishygienia, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen, rokotteet Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia

6 Pandemian varautumissuunnitelman hyödyllisyys nykyisen pandemian vallitessa % erittäin hyödyllinen jnk verran hyödyllinen ei ollenkaan hyödyllinen 0 shp (n=17) tk (n=108) Lähde: STM kyselytutkimus, helmikuu 2010

7 Torjunta Suomessa rajaamisvaihe Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus Toiminta toteutui ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan Pandemiaan varautumisen (2006) suunnitelman sopeuttaminen uuteen tilanteeseen rajaamis- ja lieventämisvaiheen toimintamallin uudelleen arviointia vähintään viikoittain

8 (jatkuvasti muuttuva tietopohja) Osakysymykset Toimintamallien valintaan vaikuttavia tekijöitä Nykyinen A(H1N1) (lievä pandemia: aasialaishongkongilainen ) Vakava pandemia (2006 Suomen skenaario/ espanjantauti 1918 USA) Pandemian vakavuus Tappavuus (%) Tehohoidossa (% sairaalassa hoidetuista) - 0,14% 0,5%/1,9 Sairaalaan otettujen osuus (%) - 5-9% 1,51%/? Sairastuneiden määrä (per ) Vakavia tapauksia ryhmissä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin - Ei/hyvin vähän? Kyllä Viruslääkkeet Potilaiden hoito -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) -Mahdollistaako lääkkeiden määrä kaikki asetetut hoitoindikaatiot Toimintamalli Normaalit viruslääkkeiden hoitoindikaatiot, tai tarjotaan aktiivisesti hoitoa kausi-influenssan riskiryhmille (48h kuluessa ensi oireista) Normaalit potilaiden vastaanottojärjestelyt Jakeluun käytetään normaalia apteekkilaitosta Toimintamalli Kaikille tarjotaan aktiivisesti (48h kuluessa ensi oireista) Erityiset influenssapkl:t käyttöön Erillinen jakeluketju shp:n kautta terveyskeskuksiin TH-henkilöstön profylaksi -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) Toimintamalli Ei profylaksia -poikkeus: kausi-influenssan riskiryhmiin kuuluva henkilöstö? (jakelu työterveyshuolto?) Toimintamalli Kaikille influenssapotilaita hoitaville viruslääkeprofylaksi Jakelu työterveyshuolto

9 Toimintalinjojen tarkkeneva tietopohja 4-9/09 Viruksen ominaisuudet tarttuu kuten kausi-influenssa, ei ole muuntunut merkittävästi Kuka sairastuu valtaosalla väestöstä ei suojaa: ikääntyvillä >60 v aikaisempaa suojaa vähän tapauksia, mutta tapauskuolevuus korkea erityisesti lapset ja nuoret sairastuvat kausi-influenssa H1N1:n tauti tai rokottaminen: ei suojaa Vakavat tautimuodot uusia komplikaatioiden riskiryhmiä: raskaus, lihavuus tuoreimmat arviot; < 0.1% oireisista kuolee (tavanomaista nuorempia) viruskeuhkokuumeita enemmän kuin kausi-influenssassa Noin 20-30%:lla sairaalahoitoa tarvinneista ja kuolleista ei komplikaatioille altistavia tunnettuja tiloja (ennen rokotuksia) Terveyspalvelujen kuormitus sairastumisia > kausi-influenssa, paikoin selvästi enemmän eräissä maissa edellyttänyt tehohoidon poikkeusjärjestelyjä

10 Käytännön menettelytapasuosituksia pandemian lieventämisvaiheessa (27.7. alkaen) Ei pyritä enää tunnistamaan kaikkia sikainfluenssatapauksia Viruslääkkeiden käyttöä koskeva suositus (päivitys 28.8.) Aktiivisen hoidon kohteena olevien kliinisten hoitopäätösten kriteerit; riskiryhmät Suositus virologisen diagnostiikan käyttötavaksi Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden lisääminen Muita suosituksia käsi- ja aivastamishygieniasta kotihoito-ohje päiväkotiin/oppilaitoksiin (päivitys 28.8.) raskaana oleville ja imettäville neuvolatoiminnassa hyödyllisten ohjeiden kokooma Influenssan seuranta viesti: ei vielä epidemiaa

11 Influenssaviruslää ääkkeet Lääkehankinnat varmuusvarastoon Oseltamiviiria 1.5 milj aikuisten ja 0,3 milj lasten hoitokuuria Tsanamiviiria 0.9 milj hoitokuuria Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoidut lääkkeet vapautettiin käyttöön lokakuun alussa 2009 (lapset!) Jakelu kaupallisena apteekkijakeluna aiemmin määräämisessä rajoituksia indikaatioiden perusteella painopiste komplikaatioiden vähentämisessä varhaisella hoidolla suuren riskin ryhmissä huoli lääkkeiden riittävyydestä (suuri kulutus jo ennen epidemiaa?) ja resistenssin kehittymisestä pääsääntöisesti ei KELA-korvausta purettu kaikki erityisrajoitteet normaalit määräys- ja toimittamismenettelyt kaupallista oseltamiviiria tuotu maahan huomattava määrä

12 Lääkehoidosta - sairaanhoitopiirit (n=17) ja terveyskeskukset (n=108) % ei kyllä 20 0 shp tk shp tk Lääkkeiden käyttöä koskevat määräykset olivat selkeitä Lääkkeiden käyttöä rajoitettiin liikaa Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

13 Oliko valittu lääkejakelukäytäntö toimiva? % erittäin toimiva kohtalaisesti toimiva huonosti toimiva 20 0 shp (n=17) tk (n=104) Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

14 Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Ohjeet päivitetty 7/09 infektioasiantuntijoiden, työterveys- ja työsuojeluviranomaisten yhteistyö ei odotettavissa muutoksia lähiaikoina infektioasiantuntijoiden ja työsuojelusta sekä työterveydestä vastaavien tahojen näkemysten yhteensovittaminen: kuinka voimakkaasti sovelletaan varovaisuusperiaatetta Hankinnat (asiantuntijaryhmän suositus alkuvuodesta 09) FFP2/FFP3 hengityksensuojaimia 6 milj Kirurgisia maskeja 10 milj + (2010) 10 milj Visiirejä 2 milj Huoltovarmuuskeskuksen varastot vapautettiin 7/09

15 Seurantajärjestelmät Varmennetut tapaukset (spesifi seuranta) tartuntatautirekisteri: mikrobiologinen seuranta laboratorioista viruskantojen kerääminen THL-asiantuntijalaboratorioon yksittäistapausilmoitusjärjestelmä (varmennettujen lisätiedot) epidemiaepäilyt Epäspesifi tautiseuranta ( kuormitus/tautitaakka ) avohoidon käyntisyyseuranta ( milloin epidemia alkaa ) sairaala(kuormitus)seuranta kuolleisuusseuranta viruslääkkeiden käyttö Rokotusten ja lääkkeiden haittavaikutusseuranta Rokotustehotutkimus Rokotuskattavuus Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Rokotustoiminta Terhi Kilven esitys

17 Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset

18 Mitä toimintoja sairaanhoitopiireissä jouduttiin keskeyttämään/vähentämään pandemian vuoksi (n= 9)? alle 2 vko 2-3 vko 1-2 kk 3kk tai yli Leikkaustoiminta Poliklinikoiden ajanvaraus Kliiniset tutkimukset Leikkauksia peruttiin kpl Ei yhtään vakavaa komplikaatiota leikkauksen peruuntumisesta 16/17 pystyttiin noudattamaan hoitotakuun enimmäisaikoja Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

19 Mitä toimintoja terveyskeskuksissa jouduttiin keskeyttämään/vähentämää pandemian vuoksi (n= 81)? alle 2 vko 2-3 vko 1-2 kk 3kk tai yli Kouluterveydenhuolto Lastenneuvolat Kiireetön ajanvaraus Kotisairaanhoito % pystyttiin noudattamaan hoitotakuun enimmäisaikoja (n=108) Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

20 Työtehtävien uudelleenjärjestelyjä terveyskeskuksissa (n=107) lisättiin hoitajien vastaanottotoimintaa 55% lisättiin hoitajia puhelinneuvontaan 75% hoitajia siirrettiin muista työtehtävistä rokotuksiin 90% muita 27%, esim. lisättiin lääkäreiden influenssavastaanottoja raskaana olevat työntekijät siirrettiin muihin tehtäviin siirrettiin muuta henkilökuntaa kirjaamaan rokotuksia vuodeosastolta suljettiin yksikkö ja varattiin se influenssapotilaille Lähde: STM kyselytutkimus, helmikuu 2010

21 Saatu ohjaus oli riittävää pandemian rajaamis- ja lieventämisvaiheissa sairaanhoitopiirit (n=17) lukumäärä Rajaamisvaihe Lieventämisvaihe 2 0 STM THL lääni Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

22 Saatu ohjaus oli riittävää pandemian rajaamis- ja lieventämisvaiheissa terveyskeskukset (n=107) % Rajaamisvaihe Lieventämisvaihe 20 0 STM THL lääni shp Lähde: STM kyselytutkimus, 2010

23 Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Kriisiviestintä Tavoite: yksilö, asianosaiset, yhteisö tai kansakunta tekevät parhaita mahdollisia päätöksiä hyvinvointinsa turvaamiseksi (Hyvin) kiireinen aikataulu (etenkin rajaamisvaiheessa) Erityisesti vaarallisen altistumisen keskeyttäminen ja/tai tartuntaketjujen katkaisu On hyväksyttävä toimintavaihtoehtojen epätäydellinen/epävarma ja usein nopeasti muuttuva luonne Vaatii vahvaa asiantuntijuutta tiedon kriittiseksi arvioimiseksi ja toimintaympäristön tarpeiden tuntemista Menestyminen edellyttää Riskiviestinnän periaatteiden taitavaa käyttöä Viestinnän kohteiden konkreettisten tarpeiden ja psykologian ymmärtämistä

25 Asiantuntijaviestinnän asema ja vaikuttavuus Terveydenhuoltojärjestelmän asiantuntijaohjaus Pandemian kaikissa vaiheissa akuuttia tilannekohtaista vuorovaikutusta/konsultointia THL:n substanssiasiantuntijoihin (pitkiä jaksoja intensiivisesti päivittäin) Toimintalinjojen ohjaus: THL vs STM Muiden hallinnon sektorien toiminnan ohjaus THL:sta STM:n kautta tai akuuteissa tilanteissa suoraan Väestölle viestintä (Marko Lähteenmäki) Ydinviestit tulivat substanssiasiantuntijoilta Äärimmäisen niukasti substanssiasiantuntijoita, jotka pystyivät toimimaan spokesmaneina, samoilla henkilöillä voimakas kysyntä th-järjestelmän asiantuntijaohjauksessa Eri tahojen keskinäisten sisältöohjaus- ja viestintäroolien kirkastaminen

26 Viestinnän n kanavat Media (lehdistö, radio, TV) Internet Puhelinneuvonta Kansalaiskirjeisiin ja sähköposteihin vastaaminen Painettujen tiedotteiden jakelu (kotiin, kouluun ym) Maksettu ilmoittelu mediassa Tiedotusjulisteet avainpaikoissa Julkiset sähköiset näyttötaulut (monitorit) Viranomaisten VIRVE-puhelinjärjestelmä

27 Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä ( ) noin kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta

28 Eurobarometri väestön kyselytutkimus Toimeksiantaja EU:n komission DG Health and Consumers Toteuttaja: isoja kansallisia (kaupallisia) kyselytutkimusten toteuttajayhtiöitä Kaikki EU- ja EEA-maat Ajankohta Otos Kussakin maassa satunnaistettu 1000 hengen otos 15 vuotta täyttäneistä Strukturoitu puhelinhaastattelu muutamassa uudessa EU-jäsenmaassa myös henkilökohtaisena haastatteluna

29

30

31

32

33 Epidemiaskenaariot ja rokotusten tarve Globaalisti tilanne rauhoittumassa Eräin paikoin Afrikassa, Aasiassa ja USAn kaakkoisosassa epidemiaaktiviteettia Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tilanne rauhallinen kiertävä valtavirus edelleen pandeeminen virus vähän tietoa siitä, kuinka suuri osuus eri väestöistä on sairastanut infektion oireisena tai oireettomana Suomen väestö karkean arvion mukaan noin puolet vailla suojaa pandeemiselle virukselle ilman rokotuksia alttiiden henkilöiden suuri määrä (>30%?) antaa mahdollisuuden huomattavalle toiselle epidemia-aallolle seuraava aalto todennäköisimmin seuraavalla influenssakaudella mahdollinen, mutta epätodennäköinen kevätkaudella 2010 Influenssaviruksen muuntumispotentiaali huomattava Varautumisen kohdeskenaario On luonteeltaan worst case scenario varautumissuunnittelua varten ei ole ennuste siitä, kuinka epidemia ilmenee

34 Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsi- (ja yskimis?)hygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Kausi-influenssarokotukset väestökattavuuden parantaminen, uusien kohderyhmien tunnistaminen terveydenhuoltohenkilöstö Pneumokokkikonjugaattirokotteen saaminen kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin (purku käynnissä) Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen

35 Erityisiä haasteita jatkossa Asiantuntevien/osaavien henkilöresurssien turvaaminen infektioasiantuntijat kliinisen järjestelmän kapasiteetti (hoito, rokotukset ym) Asiantuntijaviestinnän vaikuttavuus/asema terveydenhuoltojärjestelmän ohjaus ja koulutus eri tasoilla muiden hallinnon sektorien toiminnan ohjaus väestölle viestintä eri tahojen keskinäisten roolien kirkastaminen viestinnässä Yksityissektorin rooli (hoito, rokotukset ym) Riittävä joustavuus toimintamallien valinnassa tilanteen vakavuuteen ja nopeasti muuttuvaan tietopohjaan sopeuttaen

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Pandemia mitä iäolemme oppineet Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora

Lisätiedot

Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus

Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 25.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO Kavalkadi asiantuntijatyöstä 2000 luvun biouhkien parissa anthrax

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?

SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? JULKAISU 4/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos SARS Figure 1. The geographic distribution

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09 TYÖPAPERI Sikainfluenssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistus alkaen vuodesta 2009 27 2013 TYÖPAPERI 27/2013 Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

Lisätiedot

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2009 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2009 1 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUS

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA Versio 1.0 Päivitetty 11.10.2013 Haapaveden perusturvaosasto Perusturvalautakunta 5.11.2013 80 Sisältö JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa. Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010

Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa. Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010 Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010 Esityksen sisältö Miten Suomessa haluttiin rokottaa? Miten rokotukset toteutuivat? Rokotusten

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 OHJAUS Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2014 OHJAUS 14/2014

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

VARAUTUMINEN PANDEMIAAN. Elenia Verkko Oy 29.06.2012 Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE. KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin 1 (7)

VARAUTUMINEN PANDEMIAAN. Elenia Verkko Oy 29.06.2012 Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE. KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin 1 (7) Elenia Verkko Oy 29.06.2012 Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE VARAUTUMINEN PANDEMIAAN KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin Elenia Verkko Oy Osoite: PL 2 33901 Tampere Finland Käyntiosoite: Patamäenkatu 7 33900 Tampere

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 SAMMANDRAG...

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 2 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sonja Kangastupa A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sosiaali- ja terveysala 2011 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuosina

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013 SUOSITUS Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 5 2012

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA. 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä

MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA. 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä VALTIONEUVOSTON KANSLIA MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä Suomea lähimmät lintuinfluenssatapaukset siipikarjassa ja eräillä vesilintulajeilla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013 2014

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013 2014 OHJAUS Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 60000 www.thl.fi 15 2013 OHJAUS

Lisätiedot

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011 Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011 1 Rokottamalla pyritään Ylipäätään estämään turhaa kärsimystä Suojelemaan

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri MARJA SNELLMAN VTM, tilastotutkija MIKKO J. VIRTANEN VTM, tilastotutkija ESA RÖNKKÖ Biotekniikan

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä.

Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä. MV 24.4.2006 Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A- viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien

Lisätiedot

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE. EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN

Lisätiedot

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003

Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 TYÖPAPERI Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 Kansanterveyslaitoksen ohjeistus vuodesta 2003 alkaen 12 2013 TYÖPAPERI 12/2013 Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

Rokotusten hyödyt ja haitat

Rokotusten hyödyt ja haitat Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek 16.2.2012 Terveydenhoitajapäivät, Helsinki Rokotusohjelmayksikkö 1 H.Nohynek - sidonnaisuudet 2/2012 LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, Fellow

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA STM:N VELVOITE: TAVOITTEET: Sairaanhoitopiirit tekevät toimintaohjelman alueelleen Valtakunnallisen TB-ohjelman* linjojen mukaisesti vuoden 2007 aikana. Yhtenäistää

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta Julkaistu 27.9.211 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri SALLA TOIKKANEN FM, tilastotutkija

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot