Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus
|
|
- Risto Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto SISÄLLYSLUETTELO Kavalkadi asiantuntijatyöstä 2000 luvun biouhkien parissa anthrax sars lintuinfluenssa sikainfluenssa Infektioepidemiologian rekisteritutkimuksesta
2 2000-luvun biouhkatilanteiden haasteita ja oppitunteja Anthrax (pernarutto) ja jauhekirjeet 2001 SARS 2003 Lintuinfluenssa 2005 Influenssapandemia 2009 Anthrax jauhekirjeuhka 2001 Bioterrori runsaat 20 kliinistä tapausta USAssa (kirjeissä anthrax-itiöitä) tapahtui pian World Trade Center:n tuhoutumisen jälkeen: mikä tahansa on mahdollista Bioterrorin uhka tavaton ylivirittyminen tilanteeseen muualla kuin USAssa jauhekirjeitä koskeneet tahalliset ja tahattomat tilanteet Suomessa Riskinarviointi toimenpiteiden pohjaksi välitön menettelytapaohjeiden luonti: altistuneiden määrittely, diagnostiikka, hoitomenettelyt; ympäristön dekontaminaatio; laboratoriodiagnostiikan logistiikka (turvalaboratorio!)(ktl+kliinikot+mikrobiologian laboratoriot+eela) jauhekirjeiden riskinarviointikriteerit ja käsittelyn ohjeisto teoreettiset riskit vs toimien lamauttava vaikutus eri toimintoihin (posti!) intensiivinen yhteistyö poliisin kanssa oikeat roolit/osaaminen Intensiivinen oppitunti mediatyöstä
3 Postin pernaruttosaastumisepäilystä johtuneet rikosilmoitukset Suomessa postilähetysten lukumäärä N= lokakuu marraskuu Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmärekisteri SARS transmission by an individual from Guangdong to Hotel M in Hong Kong, and globally by infected hotel guests CID 2004;38:1422
4 SARS 2003 Muutaman ensi viikon ajan aiheuttaja täysin tuntematon erittäin massiivinen ja nopea kv yhteistyö (WHO koord.) aiheuttaja selvisi Todellinen uusi humaani-infektioiden aiheuttaja (SARS-koronavirus) alkuviikkoina ei laboratoriodiagnostiikkaa, taudille ei hoitoa Torjunta back to basics tapausmäärittely: oire/syndroomakuvaus + uskottava altistumistilanne eristäminen (tapaukset), jäljittäminen (lentomatkustus!), karanteeni (oireettomat altistuneet) tartuntaketjujen katkaisu äärimmäisen nopea eo toimenpideohjeiden laatiminen yhteistyö terveydenhuollossa intensiivinen kussakin epäilytapauksessa Suomessa 27 epäilyä, ei yhtään varmennettua Epidemia torjuttiin paikallisia epidemioita Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, Kanadassa; Euroopassa ei tartuntaketjuja ei kovin tarttuva (vähemmän kuin influenssa) merkittävä määrä terveydenhuoltohenkilöstöä sairastui, myös kuolemia Viestintäoppitunti verkkoviestintä massiivinen kuormitus sähköinen ja painettu media
5 Lintuinfluenssa 2003 Influenssa A/H5N1 uhka 1997, 2003 WHOn pandemiauhkatason nosto tasolle 3 (asteikko 1-6) laajoja epidemioita villi- ja tarhalinnuissa lukuisissa maissa tarttuu huonosti ihmiseen eikä käytännössä lainkaan ihmisestä toiseen ihmiseen tarttuessaan usein kuolemaan johtava seuraavan influenssapandemian aiheuttaja? Kansainvälisen ja kansallisen varautumisen parantaminen Suomen kansallisen varautumisen suunnitelma pandemian varalta 2006 jalkauttaminen terveydenhuoltoon (KTL tuotti sisällöstä >70%) mille pandemiaskenaarion vakavuustasolle varautumisessa tähdätään? WHO:n ja EU:n ohjeita Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H3N8 H1N1 H2N2 H3N2 H1N1 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N2 H H9 * H Uusi influenssa H1N1v Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar
6 Tapahtumien kulku - alkuvaihe Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan vaiheeseen 4, vaiheeseen 5, ja julisti pandemian alkaneen (vaihe 6) ( moderate pandemic ) Pandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Mitä ei voida olettaa etukäteen: Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Farmakologisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC
7 Varautuminen pandemiaan Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten STM julkaisuja 2006:25 painottuu terveydenhuoltoon toimintavastuut ja mallit, ei kata kaikkia osa-alueita Hallintosektorikohtaisia suunnitelmia Eri hallinnonalojen suunnittelun tuki ja yhteensovitus Uhkavaiheessa painopisteenä myös eläininfluenssan torjuntaan valmistautuminen (MMM-hallinnonala ym) Todetaan useassa asiayhteydessä: Varautumissuunnitelmaa ja toimintatapaa muunnetaan epidemiauhkan suurentuessa/pandemian tullen perustuen nopeasti kertyvään tietopohjaan uudesta pandemia(uhka)viruksesta Edellyttää nopeaa asiantuntijatiedon haltuunottoa ja soveltamista Pandeeminen (H1N1) 2009 influenssavirus Tunnetaan myös nimillä sikainfluenssavirus ja H1N1v Rakenteeltaan vakaa 4/2009 3/2010 HA- ja NA-geeneissä pieniä muutoksia Resistenssi oseltamiviirille toistaiseksi harvinaista ei havaittu tsanamiviirille resistentti adamantaaneille Tartuttava virus erittyy hengitystie-eritteissä (kausi-influenssa: vaihtelevia tietoja, harvoin > 5-6vrk) useimmilla korkeintaan viikon ajan ei lisääntymiskykyistä virusta 5 vrk hoidon jälkeen Kausi-influenssa A(H1N1) virus pidettävä erillään eri rokote (kampanjat samanaikaisesti) resistentti oseltamiviirille
8 Toiminnan päätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen ( rajaaminen ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten (harvinaisten) palaavien matkustajien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, karanteeni ym Kuluttaa resursseja intensiivisesti per tapaus Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: käsi- ja yskimishygienia, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen, rokotteet Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia Torjunta Suomessa rajaamisvaihe Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus Pandemiaan varautumisen (2006) suunnitelman sopeuttaminen uuteen tilanteeseen rajaamis- ja lieventämisvaiheen toimintamallin uudelleen arviointia vähintään viikoittain
9 Osakysymykset Toimintamallien valintaan vaikuttavia tekijöitä Pandemian vakavuus Nykyinen A(H1N1) (lievä pandemia: aasialaishongkongilainen ) Tappavuus (%) - 0,14% 0,5%/1,9 Tehohoidossa (% sairaalassa hoidetuista) Sairaalaan otettujen osuus (%) Sairastuneiden määrä (per ) Vakavia tapauksia ryhmissä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin - 5-9% 1,51%/? Vakava pandemia (2006 Suomen skenaario/ espanjantauti 1918 USA) Ei/hyvin vähän? Kyllä Viruslääkkeet Potilaiden hoito -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) -Mahdollistaako lääkkeiden määrä kaikki asetetut hoitoindikaatiot Toimintamalli Normaalit viruslääkkeiden hoitoindikaatiot, tai tarjotaan aktiivisesti hoitoa kausi-influenssan riskiryhmille (48h kuluessa ensi oireista) Normaalit potilaiden vastaanottojärjestelyt Jakeluun käytetään normaalia apteekkilaitosta Toimintamalli Kaikille tarjotaan aktiivisesti (48h kuluessa ensi oireista) Erityiset influenssapkl:t käyttöön Erillinen jakeluketju shp:n kautta terveyskeskuksiin TH-henkilöstön profylaksi -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) Toimintamalli Ei profylaksia -poikkeus: kausi-influenssan riskiryhmiin kuuluva henkilöstö? (jakelu työterveyshuolto?) Toimintamalli Kaikille influenssapotilaita hoitaville viruslääkeprofylaksi Jakelu työterveyshuolto Aktiivisten torjuntatoimien tavoitteet Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa erityisesti rokotteiden valmistamiselle/saamiselle Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar
10 Toimintalinjojen tarkkeneva tietopohja 4-9/09 Tarttuu kuten kausi-influenssa Kuka sairastuu valtaosalla väestöstä ei suojaa: ikääntyvillä >60 v aikaisempaa suojaa vähän tapauksia, mutta tapauskuolevuus korkea erityisesti lapset ja nuoret sairastuvat kausi-influenssa H1N1:n tauti tai rokottaminen: ei suojaa Vakavat tautimuodot uusia komplikaatioiden riskiryhmiä: raskaus, sairaalloinen lihavuus tuoreimmat arviot; < 0.1% oireisista kuolee (tavanomaista nuorempia) viruskeuhkokuumeita enemmän kuin kausi-influenssassa Noin 20-30%:lla sairaalahoitoa tarvinneista ja kuolleista ei komplikaatioille altistavia tunnettuja tiloja (ennen rokotuksia) Terveyspalvelujen kuormitus sairastumisia > kausi-influenssa, paikoin selvästi enemmän eräissä maissa edellyttänyt tehohoidon poikkeusjärjestelyjä Käytännön menettelytapasuosituksia pandemian lieventämisvaiheessa (27.7. alkaen) Ei pyritä enää tunnistamaan kaikkia sikainfluenssatapauksia Viruslääkkeiden käyttöä koskeva suositus (päivitys 28.8.) Aktiivisen hoidon kohteena olevien kliinisten hoitopäätösten kriteerit; riskiryhmät Suositus virologisen diagnostiikan käyttötavaksi Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden lisääminen Muita suosituksia käsi- ja aivastamishygieniasta kotihoito-ohje päiväkotiin/oppilaitoksiin (päivitys 28.8.) raskaana oleville ja imettäville neuvolatoiminnassa hyödyllisten ohjeiden kokooma Influenssan seuranta viesti: ei vielä epidemiaa
11 Rokottaminen Ostettu 5.3 mi annosta H1N1v rokotetta 5/09 (GSK) Rokotettavat ryhmät päättänyt STM (VN sitova asetus) valmistelu THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM:n tartuntatautien neuvottelukunta korkean prioriteetin ryhmiä: terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, lapset ja nuoret tavoitteena maksimaalinen henkien ja elinvuosien säästäminen ( kilpajuoksu epidemian etenemisen kanssa ) Rokotukset lokakuusta (porrastettu toimitus) terveyskeskukset, työterveyshuolto kaksi EU-maata Suomen edellä rokotusten aloittamisessa Syksyllä rinnakkain H1N1v:n ja kausi-influenssan (H1N1, H3N2, B) rokotuskampanjat PANDEMIAROKOTUSTEN PRIORISOINTI Kumulatiiviset annokset Ryhmä (75% kattavuus/kohderyhmän koko) Lääket. riskiryhmät > 65v ( / ) Kausi-influenssarokotukset alkaen viikolta 44 -> Terveet 3-24v ( / ) Pikkulapset ( / ) Lääket. riskiryhmät <65v ( / ) Raskaanaolevat (37 500/ ) Terveydenhuoltohenkilöstö ( / )
12 H1N1Pandemiarokotelogistiikka päivitetty H1N1 rokotteiden ( n. 5,3 M annosta) toteutuneet ja alustavat saapumiset ja annosmäärät: saapuu Vk 42 ( ) annosta jaettu Vk 43(23.10) annosta jaettu Vk 44(27.10) annosta jaettu Vk 45 (2.11.) annosta jaettu Vk 46(10.11) annosta jaettu Vk 47 (16.11) annosta jaettu Vk 48 ( ) annosta jaettu Vk 49 (30.11) +(6.12) annosta jaettu Vk 50 (8.12) annosta jaettu Vk 51 (18.12) annosta jaettu Vk ei rokotelähetyksiä Vk 1 ( ) annosta jaettu Vk 2 (13.1) annosta jaettu Vk 3 ( 20.1) annosta jaettu Vk 4 (29.1 ) annosta jaettu yht annosta Vk 5 (11.2) annosta loput annokset varastoidaan Vk 6 (15.2 arvio) annosta ja jaetaan tilauksesta Yhteensä annosta Suomeen saapuvat rokoteannokset toimitetaan kolmesta lääketukkukaupasta lääkekeskuksiin ja sairaalaapteekkeihin väestömäärään suhteutettuna. Lääkekeskukset ja sairaala-apteekit toimittavat rokotteet terveyskeskuksiin ja mahdollisin muihin rokotuspaikkoihin.. 23 Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset
13 Tt-rekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset ikäryhmittäin Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Ohjeet päivitetty 7/09 infektioasiantuntijoiden, työterveys- ja työsuojeluviranomaisten yhteistyö ei odotettavissa muutoksia lähiaikoina infektioasiantuntijoiden ja työsuojelusta sekä työterveydestä vastaavien tahojen näkemysten yhteensovittaminen: kuinka voimakkaasti sovelletaan varovaisuusperiaatetta Hankinnat (asiantuntijaryhmän suositus alkuvuodesta 09) FFP2/FFP3 hengityksensuojaimia 6 milj Kirurgisia maskeja 10 milj + (2010) 10 milj Visiirejä 2 milj Huoltovarmuuskeskuksen varastot vapautettiin 7/09
14 Seurantajärjestelmät Varmennetut tapaukset (spesifi seuranta) tartuntatautirekisteri: mikrobiologinen seuranta laboratorioista viruskantojen kerääminen THL-asiantuntijalaboratorioon yksittäistapausilmoitusjärjestelmä (varmennettujen lisätiedot) epidemiaepäilyt Epäspesifi tautiseuranta ( kuormitus/tautitaakka ) avohoidon käyntisyyseuranta ( milloin epidemia alkaa ) sairaala(kuormitus)seuranta kuolleisuusseuranta viruslääkkeiden käyttö Rokotusten ja lääkkeiden haittavaikutusseuranta Rokotustehotutkimus Rokotuskattavuus Esityksen nimi / Tekijä Esityksen nimi / Tekijä 28
15 Kriisiviestintä Tavoite: yksilö, asianosaiset, yhteisö tai kansakunta tekevät parhaita mahdollisia päätöksiä hyvinvointinsa turvaamiseksi (Hyvin) kiireinen aikataulu Erityisesti vaarallisen altistumisen keskeyttäminen ja/tai tartuntaketjujen katkaisu On hyväksyttävä toimintavaihtoehtojen epätäydellinen/epävarma luonne Menestyminen edellyttää Riskiviestinnän periaatteiden taitavaa käyttöä Viestinnän kohteiden psykologian ymmärtämistä Viestinnän kanavat Media (lehdistö, radio, TV) Internet Puhelinneuvonta Kansalaiskirjeisiin ja sähköposteihin vastaaminen Painettujen tiedotteiden jakelu (kotiin, kouluun ym) Maksettu ilmoittelu mediassa Tiedotusjulisteet avainpaikoissa Julkiset sähköiset näyttötaulut (monitorit) Viranomaisten VIRVE-puhelinjärjestelmä
16 Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä ( ) noin kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta Eurobarometri väestön kyselytutkimus Toimeksiantaja EU:n komission DG Health and Consumers Toteuttaja: isoja kansallisia (kaupallisia) kyselytutkimusten toteuttajayhtiöitä Kaikki EU- ja EEA-maat Ajankohta Otos Kussakin maassa satunnaistettu 1000 hengen otos 15 vuotta täyttäneistä Strukturoitu puhelinhaastattelu muutamassa uudessa EU-jäsenmaassa myös henkilökohtaisena haastatteluna
17
18 Influenssa A-virus: kuolemat pandemioissa ja tuoreissa pandemiauhkissa Pandemia/epidemia Kuolemia H1N1 Espanjantauti milj. H2N2 Aasialainen H3N2 Hongkongilainen milj. 0.6 milj. H5N1 Lintuinfluenssa 1997, (16.3.) 289 H1N1 Sikainfluenssa 2009 ( ) > Laboratoriovarmistetut punaisella
19 Eräitä epidemian mittareita Suomessa Laboratoriovarmistettuja tapauksia 7669 ( ) Laboratoriovarmistettuja sairaalassa hoidettuja1436 ( ) iän mediaani 32 v raskaana 2% (muualla ennen rokotuksia tehdyissä tutkimuksissa >5%) perustauti 41% Laboratoriovarmistettuja tehohoidossa 116 (8% sairaalahoidetuista) iän mediaani 49 v perustauti 57% (ei yhtään raskaan ollutta) puolet tarvitsi respiraattorihoitoa Laboratoriovarmistettuja kuolemantapauksia 44 usein monivaiheinen taudinkulku iän mediaani 56 v (lapsia 4) perustauti 95% (3 perustervettä, 1 tieto puuttuu)(ei yhtään raskaana ollutta) useimmat perustaudit vakavia Marraskuun loppupuolella 2009 kuormitus päivittäin Suomessa noin 450 varmaa tai epäiltyä tapausta sairaalahoidossa, näistä n 50 tehohoidossa; paikoin leikkausten ja tehohoidon erityisjärjestelyjä Sikainfluenssa vs kausi-influenssa Kuolemien ja tehohoitoon joutuneiden ikäjakauma (eri maita) Kausi-influenssassa 90% yli 65-vuotiaissa Sikainfluenssassa 90% alle 65-vuotiaissa (ennen rokotuksia) Australia + Uusi Seelanti (6-9/09): Tehohoidettuja laboratoriovarmistettuja sikainfluenssatapauksia (2009) 15x kausi-inluenssaan verrattuna USA: Lasten kuolleisuus pneumoniaan ja influenssaan edeltävien vuosien taustaa korkeampi pandemiajaksona EU-maata: Pandemiajaksona v lasten ylikuolleisuutta verrattuna 3 edeltävään vuoteen Espanja: pandemiajaksona (Espanjan) 1. aallossa merkittävä >65 v ylikuolleisuus Suomi Vuosittain kausi-influenssan aiheuttamana kuolemaa ( ylikuolleisuus ), mutta laboratoriotestein varmistettuja kuolemantapauksia keskimäärin vain 10
20 Pandemian ensi aallon 2009 vaikutusten arviointi Suomessa Laboratoriovarmistettujen tapausten määrä on jäävuoren huippu Laboratoriotesti (PCR) on luotettavasti positiivinen sairauden ensi päivinä; komplikaation ilmaantuessa usein jo negatiivinen Laboratoriotestejä ei ole otettu valtaosa sairastuneista ei hakeudu terveydenhuoltoon epätyypillinen taudinkuva johtanut kuitenkin komplikaatioihin taloudellisista syistä Terveysvaikutukset ja terveydenhuollon kuormitus käyttäen rekistereitä ja tilastotieteellisiä menetelmiä Käyntirekisterit Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterit (epidemia-aallon ajalle sijoittuva ylisairastuvuus ICD-koodein: pneumonia, influenssa, kroonisten sairauksien pahenemisvaiheet jne) Väestötietojärjestelmä ( ylikuolleisuus )
21 Pandemia-aallot Pandemiahistorioitsijat/ arkeologit pandemioiden tarkastelua 1500 luvun alusta lähtien, tarkempaa tietoa alkaen 1800-luvun pandemioista yksityiskohtaisia tietoja 1918 Espanjan taudista lähtien Pandemia- aaltojen esiintyminen vaihteleva Espanjan tautiin (1918-) liittyen useampi aalto ensimmäisen aallon vuodenaika-ajoitus paikoin epätyypillinen vakavuus vaihteli maittain samana vuonna aallot eri järjestyksessä vakavia eri maissa Aasialainen (1957-) toinen aalto integroitui kausi-influenssan aikakulkuun Hongkongilainen (1968-) toinen aalto oli voimakkaampi kuin ensimmäinen aalto, ajoitus kuten kausi-influenssan (tartuttavuuden mittari R0 oli suurempi toisen aallon aikana) Epidemiaskenaariot ja rokotusten tarve Globaalisti tilanne rauhoittumassa Eräin paikoin Afrikassa ja Aasiassa epidemia-aktiviteettia Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tilanne rauhallinen kiertävä valtavirus edelleen pandeeminen virus vähän tietoa siitä, kuinka suuri osuus eri väestöistä on sairastanut infektion oireisena tai oireettomana Suomen väestö karkean arvion mukaan noin puolet vailla suojaa pandeemiselle virukselle ilman rokotuksia alttiiden henkilöiden suuri määrä (>30%?) antaa mahdollisuuden huomattavalle toiselle epidemia-aallolle seuraava aalto todennäköisimmin seuraavalla influenssakaudella mahdollinen, mutta epätodennäköinen kevätkaudella 2010 Influenssaviruksen muuntumispotentiaali huomattava Varautumisen kohdeskenaario on worst case scenario varautumissuunnittelua varten ei ole ennuste siitä, kuinka epidemia ilmenee
22 Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsi- (ja yskimis?)hygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Influenssarokotusten väestökattavuuden parantaminen ja mahdollinen uusien kohderyhmien tunnistaminen Pneumokokkikonjugaattirokotteen saaminen kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin (purku käynnissä) Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen Infektio- ja kenttäepidemiologia tietoa torjuntaan Tartuntatautiseurannan tietovarannot tutkijan aarreaitta valtakunnallinen tartuntatautirekisteri hoitoon liittyvien infektioiden seuranta sukupuolitautien anturikeskusseuranta mikrobilääkeresistenssin seurantajärjestelmät yhdistäen henkilötunnuksella muihin terveydenhuollon rekistereihin Epidemiaselvitykset uusia epidemian aiheuttajia tai mekanismeja; viimeiset 10 vuotta (luettelo) Nokia esimerkki epidemiaselvitysmahdollisuuksien monipuolisuudesta Influenssa mitä kaikkea merkitseekään väestölle Piakkoin käytössä (?) ajantasainen avohoidon käyntisyyseuranta: epidemian havaitseminen, seuranta ym (AvoHILMO) rokotusrekisteri Monipuolinen pitkäjänteinen tai tilannekohtainen asiantuntijatyö dynaaminen riskinarviointi huomioiden nopeasti muuttuva tietopohja (pandemia) uuden tiedon ja puuttuvan tiedon epävarmuuden jatkuva synteesi torjunnan ohjaukseksi
23 Rekisteritutkimus menossa olevia projekteja Yleisinfektioiden (bakteremia) epidemiologia (N= n /v) Vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia (N = 1 000/v) Terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden epidemiologia (potilasturvallisuus) Salmonella- ja muiden suolistoinfektioiden jälkeinen viivästynyt ylikuolleisuus ja jälkitaudit jne KIITOKSET Lähes 100 sikainfluenssan parissa THL:ssa intensiivisesti epidemian eri vaiheissa työskennellyttä yhteistyökumppania Lukuisat yhteistyökumppanit muissa organisaatioissa Euroopan tautikeskus ECDC
Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010
Pandemia mitä iäolemme oppineet Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora
LisätiedotPandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010
Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotSIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?
JULKAISU 4/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotPandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari
Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari 10.10.2016 Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti
LisätiedotReijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään
Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotPandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)
Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille) oranssit tekstit kommentteja tositapahtumista syksyltä 2009 Lapin läänin johtavien lääkärien kokous 03.12.2009
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotInfluenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
LisätiedotInfluenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016
Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan
LisätiedotPandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa. Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010
Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010 Esityksen sisältö Miten Suomessa haluttiin rokottaa? Miten rokotukset toteutuivat? Rokotusten
LisätiedotSARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?
SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos SARS Figure 1. The geographic distribution
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista
Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotInfluenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotEuroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö
Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot 27.2.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotInfluenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015
OHJAUS Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2014 OHJAUS 14/2014
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotLT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve
Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotKausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella
Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2009 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2009 1 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUS
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotUsein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista
Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotA(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla
Sonja Kangastupa A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sosiaali- ja terveysala 2011 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuosina
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista
Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotKausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013
SUOSITUS Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 5 2012
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot 27.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotSikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09
TYÖPAPERI Sikainfluenssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistus alkaen vuodesta 2009 27 2013 TYÖPAPERI 27/2013 Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotAjankohtaista rokotuskattavuudesta - Tarttisko tehdä jotain? Infektiotautien torjunta ja rokotukset / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo
Ajankohtaista rokotuskattavuudesta - Tarttisko tehdä jotain? 23.11.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 1 Rokotuskattavuus Rokottaminen-sivustolla kattavuuskartat
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA Versio 1.0 Päivitetty 11.10.2013 Haapaveden perusturvaosasto Perusturvalautakunta 5.11.2013 80 Sisältö JOHDANTO... 3
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotKausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013 2014
OHJAUS Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 60000 www.thl.fi 15 2013 OHJAUS
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotEsityksen nimi / Tekijä
12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV)
LisätiedotInfluenssarokotuskattavuusraportti
Influenssarokotuskattavuusraportti Influenssakausi 2013 2014 Terveyskeskus : Mikkeli Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotInfluenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013
Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotArvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä.
MV 24.4.2006 Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A- viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta
LisätiedotVARAUTUMINEN PANDEMIAAN. Elenia Verkko Oy 29.06.2012 Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE. KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin 1 (7)
Elenia Verkko Oy 29.06.2012 Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE VARAUTUMINEN PANDEMIAAN KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin Elenia Verkko Oy Osoite: PL 2 33901 Tampere Finland Käyntiosoite: Patamäenkatu 7 33900 Tampere
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotJääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?
Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
LisätiedotMitä kysyjille vastaisin?
Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta
LisätiedotKansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 SAMMANDRAG...
LisätiedotMUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA. 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä
VALTIONEUVOSTON KANSLIA MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä Suomea lähimmät lintuinfluenssatapaukset siipikarjassa ja eräillä vesilintulajeilla
LisätiedotKausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella
SUOSITUS Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2011 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 5 2011 Kausi-influenssarokotussuositus
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 2 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotTerveydenhuollon kriisivalmius
Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotKausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella
Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2010 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 2 2010 1 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUS
LisätiedotMitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista
Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti
LisätiedotMiten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotInfluenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset
TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri MARJA SNELLMAN VTM, tilastotutkija MIKKO J. VIRTANEN VTM, tilastotutkija ESA RÖNKKÖ Biotekniikan
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
Lisätiedot