Mielenilmaus omistajapolitiikasta VR-Yhtymässä tukitoimintojen ammattilaisia

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 4 Mielenilmaus omistajapolitiikasta s. 4 VR-Yhtymässä tukitoimintojen ammattilaisia s. 16

2 YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM Omistajapolitiikka vei motivaation Valtion omistajaohjausosasto perustettiin pari vuotta sitten. Tänä keväänä suureen joukkoon VR:n henkilöstöä kohdistettiin tiukat säästövelvoitteet: - Kun säästöjä ei yt-neuvotteluissa löydetty riittävästi, omistajaohjauksen seurauksena VR Cargo ilmoitti lomauttavansa RVL:n tessin piiristä noin 40 cargolaista. Olisiko VR:n taseesta löytynyt apua? Tähän asti kaikkia kehityshankkeita on voitu viedä yhdessä läpi pitkäjänteisen uudistussuunnitelman avulla. Nyt ollaan todella vikaraiteilla, kirjoittaa Tarja Turtiainen. 10 RVL:n organisaatio kaipaa ohennusta Liiton edellinen varapuheenjohtaja Hannu Puustinen kokee, että ns. isot osastot jyräävät pienet ja isojen osastojen synnyttäminen herättäisi katkeruutta: - Paljon parempi tulos saataisiin aikaiseksi, jos kaikki olisivat suoraan liiton jäseniä. Hän kaipaa myös lisää ryhtiä sekä valtuusto- että hallitustyöskentelyyn. RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 5 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) soile.olmari@rvlry.fi Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 6 Tulevaisuuden avaimet liitolla itsellään Keväällä RVL:n 1. varapuheenjohtajaksi valittu Juha Lahtinen toteaa, että liiton omista päätöksistä ja toimista riippuu, onko se olemassa nykymuotoisena tulevaisuudessakin vai jakaantuneena eri liittoihin. Hänen mielestään suurin ja tärkein kehittämiskohde on liiton osastorakenteen uudistaminen: - Osasto on aina jäsentensä summa, oli se iso tai pieni. Aira Rönkkö Paula Sairo 16 VR-Yhtymässä tukitoimintojen ammattilaisia Yhtymässä työskentelevät VR-konsernin tukitoimintojen ammattilaiset hoitavat mm. rautatieläisten koulutusta, kiinteistöasioita, viestintää, ICT-asioita, projektihallintoa ja tilastointia. Heidän RVL:läisenä luottamusmiehenään Etelä-Suomen alueella aloitti 1.4. Aira Rönkkö ja hänen varaluottamusmiehenään toimii Paula Sairo. Kauden alussa he ovat käyneet tapaamassa jäseniä heidän työpaikoillaan: - Suuressa osassa meitä olikin jo odotettu. Päällimmäisenä ajatuksissa on, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. VR on ollut hyvä työnantaja, mutta miten jatkossa? MILJÖMÄRKT Painotuote

3 Poisjääminen työstä järjestön päätöksellä on tarkkaan harkittu toimenpide ja rautatieläisten toteuttamana myös harvinainen kaltainen, valtion toimenpiteisiin kohdistuva mielenilmaisu oli RVL:läisille ensimmäinen. Töistä poisjääminen on vakava viesti siitä, että järjestöt eivät hyväksy valtion omistajaohjauksen koventunutta linjaa. Yli 20 vuotta sitten kärhämöitiin koulutusasioista ja osallistuttiin virkamieslakkoon. Jos vakaat olot työpaikalla järkkyvät, on ammattiliiton perustehtävä puolustaa jäseniään. 18 Tuntematon ala kiinnosti Sanni Rautavuo hakeutui matkailualan perustutkintoon liittyvään työharjoitteluun VR:lle lipunmyyntiin 2007 alussa: - Kun alasta ei ennakkoon tiennyt yhtään mitään, niin se kiinnosti. Työharjoittelun ja pätkätöiden jälkeen Sanni aloitti vakituisena työntekijänä Helsingin lipputoimistossa tammikuun lopussa Haastavaa vaihtelevassa työssä on mm. selviytyminen asiakaspalvelusta liikenteen häiriötilanteissa. Tavoitteena on, ettei henkilöstö joudu enää omistajan pikavoittojen maksumieheksi. VR:n kehittämisestä on edelleen voitava sopia rakentavassa hengessä riittävällä aikavälillä. Yksikään mielenilmaisuun osallistunut liiton jäsen ei ole henkilökohtaisessa vastuussa järjestön päätöksestä. Turvallista matkaa rautateillä jatkossakin. Hyvää kesäaikaa. 21 Yhteisellä matkalla? Luottamusmies Veijo Loikkanen kirjoittaa Itä-Suomen alueen cargolaisten tuntemuksista työnantajan tekemän lomautuspäätöksen tultua julki: - Lomautusten kohdennus suoraan asiakkaita palvelevaan henkilöstöön kertonee yhtiömme johdon tai omistajan välinpitämättömyydestä asiakaspalvelun laatuun. Em. lomautusten alkaessa asiakaspalvelupistetyö, huolinta ja niihin liittyvät tehtävät ovat suoraan sanottuna mahdottomia hoitaa edes tyydyttävällä tavalla. soile.olmari@rvlry.fi Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Omistajapolitiikka vei motivaation ja toi pelon ilmapiirin On kulunut vain pari vuotta siitä, kun valtion omistajaohjausosasto perustettiin. Reilu puoli vuotta sitten Henri Kuitunen ja Antti Lagerros jättivät laivan ja uudet henkilöt valittiin tehtäviin. Omistajaohjaus oli puhunut. Uusilla otteilla asetettiin henkilöstöön kohdistetut tiukat säästövelvoitteet. Säästöjä pyrittiin RVL:n kentässä saamaan aikaan vaihtamalla lomarahoja vapaaehtoisesti vapaiksi. Kun vapaaehtoinen lomarahojen vaihto ei tuonut riittäviä säästöjä, yt-neuvotteluissa RVL:n kanssa neuvoteltiin keinoista reilun miljoonan euron säästövajeen kattamiseksi. Kun säästöjä ei yt-neuvotteluissa löydetty riittävästi, omistajaohjauksen seurauksena VR Cargo ilmoitti lomauttavansa RVL:n tessin piiristä noin 40 cargolaista. Naapuriliiton neuvottelut olivat päättyneet hiukan aiemmin ja RL:n tessin piiristä VR ilmoitti lomauttavansa noin 1500 cargolaista. Kun yksityistaloudessa on säästetty pahan päivän varalle, niin tarpeen vaatiessa säästöjä myös käytetään. Olisiko VR:n taseesta löytynyt apua? Vai onko kyse siitä, ettei uusilla otteilla rahoja haluta käyttää henkilöstön hyväksi? Tavoitelluista säästöistä jäi puuttumaan yhteensä 5-6 miljoonaa euroa. Tähän asti kaikkia kehityshankkeita on voitu viedä yhdessä läpi pitkäjänteisten uudistussuunnitelmien avulla. Avainasemassa on aina aikataulu. Miksi nyt piti hankkia pikavoittoja ja kenelle ne menevät? VR ei olisi kaatunut, jos omistaja olisi sallinut tarpeeksi pitkät ajanjaksot, 4

5 jona aikana tarvittavat muutokset toteutetaan. Kun valtionhallintoa hajasijoitetaan, sekin jaksotetaan usealle vuodelle. Omistajaohjaus toimi myös siten, että juuri ennen säästöprosessin alkua VR:n puolesta tilattiin makuuvaunuja. Jos makuuvaunujen hankinta pelastaa työntekijöitä Transtechillä, mutta aiheuttaa mittavat lomautukset VR:llä, niin suo siellä, vetelä täällä -linja ei ole järkevä. Maallikko ajattelee, että lomauttamisen syyn pitää olla selkeä työn vähentyminen. Silti oikeuslaitos on linjannut, että säästötavoite riittää lomauttamiseen. Sitä ei voi kiistää, etteivätkö VR Cargon kuljetusmäärät ja tulot ole pienentyneet, mutta se ei ole suoraan verrannollinen työn vähentymiseen. RVL on huolissaan siitä, miten työt saadaan VR Cargolla hoidettua ja miten asiakaspalvelu tässä tilanteessa kärsii. Omat jäsenemme joutuvat asiakkaan kanssa ristituleen. Nyt on käyty henkilöstön kimppuun. Muita toimenpiteitä olisi voitu tehdä, jos omistajaohjaus olisi linjannut asiat toisin. Jos kaikki todella on omistajaohjauksen tahtotilasta lähtöisin, niin ollaan pahasti hakoteillä. VR:llä koko kevät on jouduttu keskittymään säästöihin, vaikka pitäisi keskittyä liiketoiminnan pyörittämiseen. Voiko omistajaohjaus todella tarkoittaa, että firmaan pitää tuoda pelon ilmapiiri, jossa on paha työskennellä? Eivätkö kaikki mahdolliset tutkimuksetkin osoita, että hyvässä ilmapiirissä kukkii luovuus ja tulosten aikaansaanti? Noin 40:n lomautettavan talous ja koko elämää romahtaa kertaheitolla. Mitä tarkoittaa puhe vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta? Vastuullisuus näkyy toisenlaisena linjana, linjana, jota on tähän asti noudatettu. Jotain on nyt perusteellisesti muuttunut. Maan hallitus on vaatinut puheissaan yrityksiä harjoittamaan vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Itse se toimii käytännössä toisin ja omistajaohjaus johtaa kovaan henkilöstöpolitiikkaan. Nyt ollaan todella vikaraiteella ja kaikkein huolestuttavinta on, jos sinne on ajettu tarkoituksella. Kenen intressi on, että VR menettää rahaa ja asiakassuhteet kärsivät? Edellä mainitusta johtuen rautatieläiset järjestivät mielenilmaisun omistajapolitiikkaa kohtaan. Mielenilmaisu oli poikkeuksellinen toimenpide. Asiakkaat ovat voineet luottaa häiriöttömään toimintaan ja rautatieläiset vakaisiin työoloihin. Mutta nyt haluttiin sanoa, että omistajaohjauksella on väärä suunta. Mielenilmaus oli poikkeuksellinen myös siitä syystä, että se toteutettiin yhdessä naapuriliiton kanssa. Mielenilmaus oli niin poikkeuksellinen, että omistajaohjauksessa hälytyskellojen pitäisi soida kovaa. P 5

6 Juha Lahtinen toivoo varsinkin nuorten olevan kiinnostuneita tänään tehtävistä päätöksistä; juuri he joutuvat elämään niiden kanssa jopa vuosikymmeniä. Tulevaisuuden avaimet liitolla itsellään Juha Lahtinen aloitti RVL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana tänä keväänä: - RVL on tulossa risteykseen ja tulevaisuuden avaimet ovat meillä itsellämme. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Juha selventää sanomaansa: - Vain omista päätöksistämme ja toimistamme riippuu, olemmeko olemassa nykymuotoisena vielä tulevaisuudessa vai olemmeko jakaantuneina eri liittoihin. - Mikäli päätämme pysyä samalla kokoonpanolla yhdessä, olemme kaikkien vaikeuksien jälkeen vielä vahvempi RVL. Juhan mielestä RVL on pieni tiivis joukko huolimatta jäsenten ammattien kirjosta: - Ulkoapäin on mahdotonta saada meitä hajalleen. Valmius nopeaan päätöksentekoon 35-jäseninen liittovaltuusto valitsi kevään kokouksessaan mm. liiton puheenjohtajat. Minkälaisena varapuheenjohtaja näkee liittovaltuuston roolin ja merkityksen? - Liittovaltuusto on RVL:n päättävä elin. Se luo suuret linjat, joiden mukaan hallitus pyörittää liiton käytännön toimintaa. - Se myös arvioi hallituksen onnistumista tehtävissään. Aika ei riitä tarkkaan säätämiseen, koska liittovaltuusto kokoontuu yleensä kerran vuodessa. Liiton hallituksen jäsenenä Juha kertoo hallituksen joutuvan joskus kokoontumaan hyvin nopealla aikataululla tekemään koviakin päätöksiä. - Esimerkiksi tänä keväänä kokoonnuimme etukäteen tiedossa olleiden kokousten lisäksi samalla viikolla sekä arki-iltana että sunnuntaina. - Työnantajan toiminta saattaa olla hyvin nopeatempoista, ja meidän on otettava useamminkin kantaa samaan asiaan ennen kuin päätökset on tehty. 6

7 Kouvolan ja Helsingin välinen junamatka on tullut Juhalle tutuksi mm. RVL:n hallituksen Helsingissä pidettävien kokousten vuoksi: - Etenkin näinä epävarmoina aikoina liittoon kuulumisen tärkeys korostuu. 7 R

8 R Huoli aktiivien jaksamisesta Kouvolan osaston puheenjohtajana Juha kokee, että hänen omassa osastossaan asiat toimivat hyvin. - Usein tulee kuitenkin mieleen, miten järjestöaktiivit jaksavat. Vuodesta toiseen työt lankeavat samoille ihmisille; osaston johtokuntaan ei jonoteta. Juha ei toisi aktiivista neuvottelutoimintaa johtokuntaan: - Minusta meillä on hyvä työnjako: luottamusmiehet neuvottelevat ja johtokunnat seuraavat neuvotteluiden etenemistä. - Vain tarvittaessa puheenjohtaja tai neuvottelukunta iskee nyrkin pöytään vastapuolelle. Toki tässä asiassa voi olla osastokohtaisia eroja. Osastorakenne kaipaa uudistusta Juha Lahtisen mielestä suurin ja tärkein kehittämiskohde on liiton osastorakenteen uudistaminen. - Tämä siksi, että nykyinen alueellinen osastojärjestelmä luotiin 70-luvulla, jolloin jäsenmäärä oli noin Nyt jäseniä on ja silti pyöritämme jäsenten rahoilla samaa isoa alueorganisaatiota hallintoineen. - Tiedän, että tämä on vaikea pala monelle; samaistumme useinkin liittoon oman osastomme kautta. Se antaa ns. identiteetin ja vahvan ryhmähengen oman osaston sisällä. Juha toteaa myös, että osastojen jäsenmäärien ero voi olla hyvinkin suuri, jolloin saattaa tulla vaikutelma, että isot syövät pienet. - Tällöin oma identiteetti voi hävitä ja ollaan isomman osaston vietävissä. Minusta osasto on aina jäsentensä summa, oli se iso tai pieni. - Mahdollisesti perustettavien uusien osastojen identiteetin tekevät kaikki jäsenet yhdessä. Luodaan uutta puhtaalta pöydältä. Ay-toiminnassa oppii uutta Juha Lahtinen tuli viettämään välivuotta VR:lle 1986 lähetin tehtäviin: - Armeijan jälkeen siirryin liikennevirkamiesharjoittelijaksi. - Heiton liikenneohjaajan uralla jämähdin kahdeksi vuodeksi asemapäälliköksi kunnes uuden oppimisen halu vei taas voiton. - Nykyään teen Itä-Suomen ohjauspalvelukeskuksessa liikennesuunnittelijan töitä. Ay-aktiivisuuden Juha arvelee olevan geeneissä: - Äiti oli aikoinaan todella aktiivinen mm. Virkamiesliitossa. Itse aloitin liikenneohjaajien varaluottamusmiehenä 90-luvun puolessa välissä. Sen jälkeen hän on ollut monta vuotta osaston johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Juhan mielestä ay-toiminta on työntekijän kannalta ainoa laillinen tapa pitää tehokkaasti huolta työntekijän oikeuksista ja mahdollisesti jopa parantaa niitä. - Aina oppii jotain uutta ainakin uuden näkökulman asioihin. Lisäksi jäsenistön luona kierrellessä oppii tuntemaan monta hienoa ihmistä, Juha mainitsee. Kaikki mukaan vuosikokouksiin Juha Lahtinen kehottaa kaikkia jäseniä käymään osastojensa vuosikokouksissa, joissa käytetään ylintä päätäntävaltaa: - Antakaa kentän äänen kuulua! - Jokaisella osaston jäsenellä on puheoikeus ja osaston puheenjohtajalla ja johtokunnalla kuunteluvelvollisuus. - Osaston kantaa tai toimintaa on vaikeata muuttaa, jos vastakkaisia kannanottoja esitetään vain työpaikoilla, Juha painottaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten johtokuntaan pyrkijöitä oli niin paljon, että jäsenistä äänestettiin. - Nyt löytyy tuskin yhtään johtokuntaa, johon ei vuosikokouksissa otettaisi mukaan innokkaita uusia jäseniä. Poikamiehenä elelevän Juhan vapaa-aikaan kuuluu RVL:n lisäksi toiminta muissakin järjestöissä: - Harrastan myös elokuvia ja pelaan tietokonepelejä. - Jokin vuosi sitten harrastin apukuljettajana luvanvaraista henkilöautoliikennettä, mutta kymmenen vuoden jälkeen katsoin olevan aika siirtyä matkustajapuolelle. P 8

9 Liittosihteeri Edunvalvontaa Hankalat säästöneuvottelut Kun viimeksi tällä palstalla kerroin VR Cargon heikentyneestä taloudesta ja säästötoimista, emme vielä tienneet henkilöstövaikutuksista. Nyt ne ovat kaikkien tiedossa. VR lomauttaa lähes 1500 henkilöä eripituisiksi ajoiksi. RVL:n osalle tästä tulee noin 40:lle VR Cargon asiakaspalvelupisteissä työskentelevälle henkilöille pitkät, yli viiden kuukauden lomautukset. Lomautukset koskevat vain asiakaspalvelupisteitä, koska työnantajan mielestä juuri siellä työt ovat ratkaisevasti vähentyneet. Lisäksi VR Cargon tuleva Contact Center työllistää työnantajan suunnitelmien mukaan vain noin puolet nykyisten asiakaspalvelupisteiden henkilökunnasta. Contact Centerin perustaminen liittyy toimenpiteisiin, joilla VR haluaa vahvistaa kilpailukykyä nyt kun teollisuus ja varsinkin metsäteollisuus on rakennemuutoksen kourissa. Yt-neuvotteluja edeltävät säästöneuvottelut olivat vaikeat. RVL:lle langetetut säästötavoitteet jäivät kattamatta, joten työnantaja käynnisti lomautuksiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä katsottiin RVL:n säästötavoitteen tulleen katetuksi laskemalla yhteen aikaisemmat lomarahan vaihtamiset vapaiksi, syksyn palkankorotusten siirtäminen kolmella kuukaudella ja edellä mainitut lomautukset. Näillä toimenpiteillä oletamme pärjäävämme ilman muita työnantajan toimenpiteitä ainakin tämän vuoden loppuun. Nousee esiin monenlaisia kysymyksiä mm. säästöjen tarpeellisuudesta, lomautusten kohdentamisesta ja tasapuolisuudesta. Työnantajan vaatiman säästösumman kohdentaminen esimerkiksi lomarahan vaihtamiseen tasapuolisesti kaikille sopimusalamme henkilöihin olisi ollut hankala toteuttaa. Lomarahojen vaihtaminen olisi johtanut joillain työpaikoilla ylitöihin ja liikenteenohjauksen osalta sopimustarkasteluun RHK:n kanssa. Samoin lomautusten tasaaminen kaikkien kesken olisi tuonut kustannuksia ylitöiden muodossa. Tästä syystä työnantaja kohdistaa lomautukset sinne, missä katsoo töiden tosiasiallisesti vähentyneen. Lomarahojen vapaaehtoinen vaihtaminen vapaaksi ja palkankorotusten siirtäminen auttoivat lomautettavien cargolaisten lomautusaikojen lyhentämisessä. Mitä on odotettavissa sen jälkeen kun lomautetut palaavat töihin? RVL edellyttää, että henkilöstöpelisääntöjen mukaan VR on edelleen vastuullinen työnantaja ja lomautetut voivat jatkaa edelleen VR:n työntekijöinä. P 9

10 Kokenut ay-aktiivi kaipaa RVL:n organisaatioon ohennusta - Liittovaltuuston pitäisi olla pienempi ja valtuutetut olisi valittava kuin EU-parlamenttiin ikään, toteaa vuodesta 1986 tähän kevääseen asti RVL:n hallituksessa toiminut Hannu Puustinen. Teksti ja kuva: Soile Olmari Hannu aloitti VR:llä liikennevirkamiesharjoittelijana syksyllä 35 vuotta sitten. Aktiivisen toiminnan RVL:n Joensuun osastossa hän aloitti 1970-luvun lopulla. Hän on mm. pitkäaikainen osastonsa pääluottamusmies ja toimi RVL:n varapuheenjohtajana Koen, että minulla olisi vielä annettavaa järjestötoiminnalle ja yhteisen hyvän eteen. Demokratia päätti kuitenkin toisella tavalla ja sille ei voi mitään. Valtuustoon ryhtiä Liiton sääntöjen mukaan eri osastoja edustavia valtuutettuja on 35. Vain isoimmalla eli Helsingin osastolla on yhdeksän valtuutettua ja pienimmillä, kuten Joensuun osastolla, heitä on kaksi. Valtuutetut valitaan kolmen vuoden välein samoin kuin puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet. Myös luottamusmiehillä on kolmevuotinen toimikausi. Valtuusto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kerran vuodessa keväisin. Tarvittaessa se voidaan kutsua ylimääräiseen kokoukseen. - Liiton säännöt kaipaisivat rukkausta. Ne mm. estävät hallituksessa ko. kautena toimineen henkilön valinnan valtuuston jäseneksi seuraavalle toimikaudelle. Tällöin katoaa hirmuinen määrä tietoa, Hannu pahoittelee. Hän kaipaa valtuustotyöskentelyyn enemmän ryhtiä: - Vaikka valtuusto on liiton ylin päättävä elin, monet valtuutetut eivät edes tiedä, mistä ovat päättämässä. - Valtuutettujen valinnassa ei saisi olla senkaltaista ajattelua, että eihän siellä tarvitse olla kuin kerran vuodessa. Valtuutettuja pitäisi kouluttaa ja opettaa toimimaan. Heille pitäisi kertoa, missä asemassa he tosiasiassa ovat. Vastuun pakoilu pistää vihaksi Hannun mielestä sama koskee liiton hallitusta. - Hallitustoimintaan ei voi lähteä sillä ajatuksella, että kunhan käy kokouksissa kerran kuukaudessa. Ja kun on tehtävä vaikeita päätöksiä, ei tulla ollenkaan. Vastuun pakoilu pistää vihaksi. - Hallitukseen valitun on oltava perillä kokousmenettelyistä jo ennen työskentelyn aloittamista. Kokouksissa asioista voidaan olla perustellusti eri mieltä, mutta henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä. - En hyväksy nokittelua enkä keskinäistä kiistelyä: - Enemmistön päätöksiin on sitouduttava. Organisaatio-ohennuksessa järkeä Hannu kokee, että ns. isot osastot jyräävät pienet: - Tilanne ei ole omiaan yhdistämään kenttää. Isojen osastojen synnyttäminen herättää katkeruutta. Hannu Puustinen toivoo RVL:n nykyisen hallituksen sitoutuvan todella tehtäviinsä: - Uskon, että nyt käytyjen ytneuvottelujen seuraamukset ovat vasta alkusoittoa ja hankalia ratkaisuja tulee entistä nopeammin eteen. - Pelkkä läsnäolo hallituksen kokouksissa ei riitä. Pitää uskaltaa ottaa kantaa. Toivottavasti ei synny myöskään ns. päätöspakolaisuutta. Tehtyihin päätöksiin on sitouduttava, vaikka ei olisi ollut niitä tehtäessä paikalla. 10

11 - Paljon parempi tulos saataisiin aikaiseksi, jos liitossa ei olisi yhtään osastoa vaan kaikki olisivat suoraan liiton jäseniä. - Näin poistuisivat lukumääriin perustuvat valinnat. Silloin olisi helpompi puuttua jopa hallituksen kokoon ja saataisiin varmasti säästöäkin aikaiseksi. - Meitä RVL:läisiä ei ole enää kuin se vajaa 1 500, joten olisi järkevää ohentaa tätä organisaatiota kokonaisuutena. Osastotoiminta ei nyt sytytä Hannu Puustinen kokee, että oma osasto on kääntänyt hänelle selkänsä: - Ilmeisesti saavuttamani tulokset eivät ole puhuneet puolestaan. - Minulla olisi paljon tietoa ja kokemuksen tuomaa taitoa avittaa osastoa, mutta se ei tässä tilanteessa nyt sytytä. Ykkösasia tällä hetkellä on pitää huolta itsestä ja läheisistä. Hannun toi aikoinaan ay-toimintaan palo päästä vaikuttamaan oman työyhteisön asioihin. - Minulla oli halu tehdä jotakin sen eteen, että elämä olisi helpompaa ja parempaa. Monta kertaa vaimo sanoi, että etkö ole jo oman osuutesi antanut. - Yksin ei kuitenkaan saa mitään aikaiseksi, tarvitaan yhteistyötä. Motivaatiota lisää se, että asiat ovat mielenkiintoisia ja niihin pystyy vaikuttamaan. Lapsenlikkana Leevin luona Hannu työskentelee tällä hetkellä liikenneohjaajana Pieksämäellä ainakin niin kauan kun Joensuun työtilat saadaan kuntoon. Joensuun asemalla ongelmana on home: - Minulla todettiin viime kesäkuussa astma, jota hoidetaan nyt lääkkeillä. Omasta mielestäni se on työperäistä. - Minulla on ollut myös ihottumaa, jota nyt Pieksämäellä työskennellessä ei ole. Muillakin Joensuussa työskentelevillä on erilaisia oireita. Kesältä Hannu odottaa lämpimiä päiviä, saaressa mökkeilyä ja hyviä veneilysäitä. - Kesäkuun alussa olin viikon Leevin lapsenlikkana Ylöjärvellä. Ukki lupasi tulla seuraksi, kun Leeviltä loppui ensimmäinen luokka koulussa ja vanhemmat ovat työssä. P 11

12 Home sairastuttaa Joensuun asemalla Teksti: Soile Olmari Kuvat: Kari Viljakainen - Tällä hetkellä Pielisen kauko-ohjaus on muuttanut väliaikaisiin tiloihin Tiaisenkadulle, jonne valmistuvat myös lopulliset liikenteenohjauksen tilat kesä-heinäkuun vaihteessa, Turunen kertoo. Turusen mielestä koko prosessi vei liian paljon aikaa ja tie lopulliseen ratkaisuun oli liian kivikkoinen. - Liikenteenohjauksen työntekijät ja esimiehet olivat kuitenkin aktiivisia olosuhteiden parantamiseksi. Ei, kuvassa ei ole suomalainen avaruuslentäjä. Kuvassa on liikenneohjaaja Joensuusta: - Työtä ei raitisilmakypärä päässä voi tietenkään tehdä, koska kommunikointi puhelimessa ei onnistu. Tukalakin se on, toteaa työsuojeluvaltuutettu Reino Turunen. Joensuun asemalla on hengitetty homeilmaa jo useita vuosia. - Ongelma alkoi tuntui vakavammin pari vuotta sitten henkilökunnan alkaessa oirehtia jopa hengityselinsairauksiin viittaavasti. - Oireina on ollut myös mm. silmien kirvelyä ja iho-ongelmia, kertoo työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies Reino Turunen. - VR:n kiinteistöyksikkö teki ylimalkaisia tutkimuksia ja kiisti rakennuksen huonokuntoisuuden. Kun henkilöstön oireet pahenivat jopa astmaan viittaaviksi, asia vietiin VR:n ylimmän johdon tietoon. Asia nytkähtikin eteenpäin, kun lääkäreiltä saatiin tukea ja päätös muuttaa saastuneista tiloista sai alkunsa. - Uusiin tiloihin siirtymisen välisenä aikana on hengitysilmaa koetettu korjata huonetilan paineistuksella ylipaineiseksi, jolloin saastuneen alapohjan ja siellä olevan pilaantuneen maan mikrobipäästöt pysyvät pääosin huoneilmasta pois. - Oireilua on kuitenkin edelleen pitkään jatkuneen altistumisen vuoksi, Turunen toteaa. Yllättävän toimivat kontit Joensuun lipputoimisto muutti 4.5. kontteihin aseman remontin ajaksi. Remontti kestää alustavan arvion mukaan noin vuoden. - Työsuojeluvaltuutetut kutsuttiin viime joulukuussa ensimmäisen kerran mukaan homeongelmaa käsittelevään tilaisuuteen, kertoo työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies Minna Raimoaho. 12

13 Asiakkaat saavat ostaa junalippunsa Joensuun asemalla konteista, jotka ovat nyt vuoden verran lipunmyyjien työtiloina. - Ymmärsin silloin, että meidän pitäisi olla parin kuukauden päästä tilapäisissä tiloissa, joihin lopulta päästiin toukokuussa. Nyt aloitettu ns. homeremontti ei ole ensimmäinen laatuaan: - Ensimmäinen on tehty 2003, jolloin itse oireilin pahiten. Aina kun tulin töihin, nousi kuume. Nyt oireili pahiten junaohjauksen väki. - Lipunmyyntikontit ovat aika hurjan näköiset, mutta yllättävän toimivat. Pientä ahtautta on, kun kiinteistöpuoli pihisti konttien määrästä, Raimoaho toteaa. Hänen mielestään kontit ovat parhaat väliaikaiset tilat, joita heidän käytössään on ollut. - Tosin näytöt ovat sivussa, jolloin on hankala työskennellä sivuttain asiakkaaseen nähden. Talvestahan ei vielä tiedä, mitä se tuo tullessaan. Ongelmaan liittyvissä kokouksissa Raimoahoa on ihmetyttänyt suuresti se, että kiinteistöpuolella tunnutaan tietävän lipunmyynnissä työskenteleviä paremmin, montako lipunmyyjää ja myyntitiskiä Joensuussa tarvitaan. P Joensuun asemarakennuksen sisäilmastosta selvitysraportti Joulukuussa 2008 käsitellyn raportin mukaan Joensuun aseman tiloissa merkittävimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia ovat alapohjarakenteissa, ulkoseinien alaosissa ja ryömintätilan maaperässä olevat mikrobiepäpuhtaudet/vauriot. Niistä kulkeutuu mikrobien itiöt ja aineenvaihduntatuotteet vuotoilman mukana sisäilmaan. Raportin tekijä: Sisäilmakeskus Oy Rakennuksen lipputoimistossa on tehty korjaustoimenpiteitä vuonna 2003, mutta alapohjarakenteeseen on jäänyt vaurioita ja epäpuhtaudet leviävät sieltä sisätiloihin. Tulosten perusteella on laadittu toimenpidesuositukset välittömiksi toimenpiteiksi ja vaurioiden korjaamiseksi. Raportin mukaan riskit ovat liikenteenohjauksen ja matkatavaratilojen osalta sietämättömät ja toimenpiteet on aloitettava välittömästi. Lipputoimiston osalta riski on merkittävä, joten toimenpiteet altistumisen pienentämiseksi on aloitettava nopeasti. P 13

14 SAK:ssa on käynnissä tulevaisuushanke, jossa on kiteytetty SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen uudistumisen kipukohdat. Kuvat: Soile Olmari Lähde: SAK Laajassa valmistelutyössä esiin nousseiden kymmenen kriittisen kysymyksen kautta etsitään uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK on elinvoimainen tulevaisuudessakin: Arvojen ajanmukaistaminen, mission kirkastaminen 1) Miten ajanmukaistamme arvojamme ja vahvistamme liikkeen yhteistä arvopohjaa? 2) Mitä työn merkityksen muuttuminen merkitsee SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle? 3) Miten edistämme kestävää ympäristökehitystä osana muuta edunvalvontaa? 4) Miten edistämme moniarvoisuutta/yhdenvertaisuutta omassa toiminnassamme? SAK:n rooli ja tehtävät, työnjako liittojen kanssa 5) Mikä on keskusjärjestön rooli sopimustoiminnassa? - SAK:sta syntynyt kuva on kovin yksipuolinen. Miten voisimme edistää moniarvoisuutta omassa toiminnassamme niin, että naiset, nuoret, maahanmuuttajat pääsevät tasavertaisina vaikuttamaan? 6) Miten voimme vahvistaa SAK:ta kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana? 7) Mitkä ovat keskusjärjestön tehtävät liittokokonaisuuksien kasvaessa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääntyessä? Toimintatapojen ja rakenteiden uudistaminen 8) Miten voimme lisätä järjestäytymisen houkuttelevuutta? 9) Miten voimme lisätä jäsenen vaikuttamisen mahdollisuuksia? 10) Mikä on poliittisen toiminnan merkitys ja toimintatavat tulevaisuudessa? - Entä onko meillä tilaa seksuaalivähemmistöille? Onko liikkeen yhtenäisyydelle uhka, jos olisimme aiempaa moniäänisempi, kysyi tulevaisuushanketta esitellyt SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen. Verkkokeskusteluja ja työpajoja Tulevaisuushankeen yhtenä teemana on edistää osallisuuden mahdollisuuksia ja rakentaa uusia vaikuttamisen malleja myös ammattiyhdistysliikkeessä. SAK:n rooli kansanliikkeenä ja yhteiskunnallisen keskustelun avaajana kaipaa vahvistusta: - Kansalaiset odottavat, että ammattiyhdistysliike olisi myös eräänlainen yhteiskunnan omatunto, Hietanen sanoi. SAK:n tulevaisuushanke jatkuu vielä kaksi vuotta, seuraavaan edustajakokoukseen asti. - Jatkamme projektia tilaisuuksien ja verkkokeskustelujen myötä. Ensi syksynä kokoamme yhteis- 14

15 työkumppaneista ja vaikuttajista ns. SAK-raadin sekä mahdollisista tulevista jäsenistä koostuvan Nuorten Suomi -ryhmän, Hietanen kertoi. - Näissä syntyneitä ideoita hyödynnämme jatkotyössä. Syksyllä järjestämme myös kolme avointa työpajaa pätkätyöstä, osallisuudesta ja globaalitaloudesta. Pätkätyöntekijät mukaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kutsui ns. prekariaatin edustajat mukaan linjaamaan pätkätyöntekijöiden edunvalvontaa pohtiessaan SAK:laisen ay-liikkeen tulevaisuutta. - Olemme pitäneet tärkeänä, että ihmiset voisivat työskennellä vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Eikä se mikään huono tavoite ole. Pätkä-, silppu-, vuokra- ja määräaikaistyöt ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Näitä ongelmia SAK:laisista aloista on erityisesti rakentamisessa sekä yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla. - Ammattiyhdistysliike on ajanut mm. pätkätyöntekijöiden työttömyysturvan parantamista, palkkaverotuksen keventämistä pienituloisilta, lisää työmahdollisuuksia ns. poolimallin avulla ja osittaisen hoitorahan korottamista. - Yhteistyössä prekariaatin kanssa voisimme löytää uusia aloitteita ja linjauksia. Toivottavasti he kuulevat kutsumme, sanoi Lauri Lyly. P Lauri Lyly SAK:n puheenjohtajaksi SAK:n valtuusto valitsi kokouksessaan järjestön uudeksi puheenjohtajaksi SAK:n edunvalvontaosaston johtajan Lauri Lylyn. Lauri Lylyllä on laaja kokemus edunvalvontatehtävistä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä alkaen työpaikkatasolta aina ammattiliiton puheenjohtajaksi saakka. Hän toimi 80-luvulla Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmiehenä ja siirtyi Sähköalojen ammattiliiton sopimussihteeriksi Vuonna 1997 Lyly nousi SAK:laisen Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajaksi. Keskusjärjestöuransa Lyly aloitti vuonna 2004, kun hänet valittiin SAK:n edunvalvontaosaston johtajaksi. Viimeiset kaksi vuotta hän on myös toiminut oman toimensa ohella TEAM-liittoprojektin selvitysmiehenä ja projektipäällikkönä. Katse palkansaajien arkeen SAK:n uuden puheenjohtajan mielestä on oleellista, että erilaisissa toimintaympäristön muutoksissa katsotaan aina huolella, mitkä muutosten vaikutuk- set ovat tavallisen palkansaajan ja heidän läheistensä elämään. - Olemme puhuneet paljon siitä, miten Suomi pärjää. Ehkä nyt on aika siirtää katse enemmän tämänkaltaiseen arkisempaan kysymyksenasetteluun. - Uskoakseni luonnollinen ammattiyhdistysliikkeen työalue syntyy tämän kysymyksenasettelun vastauksista, Lyly totesi. Lauri Lyly on 56-vuotias ja hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme lasta. P 15

16 Aira Rönkkö Paula Sairo VR-Yhtymässä tukitoimintojen ammattilaisia VR-Yhtymässä työskentelee yli 250 toimihenkilöä, joista lähes 70 RVL:läistä: - Me ollaan vaan tämmöisiä toimistorottia koloissaan, toteaa taloussihteeri Paula Sairo. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Paulan äänenpaino ja ilme kertovat, että sanoja ei ole uskominen. Nämä VRkonsernin tukitoimintojen ammattilaiset hoitavat mm. rautatieläisten koulutusta, kiinteistöasioita, kokousjärjestelyjä, talousasioita, viestintää, ICT-asioita, projektihallintoa, tilastointia ja paljon muuta. Paula Sairo on aloittanut 1.4. Etelä-Suomen alueella työskentelevien VR-Yhtymän RVL:läisten (54) varaluottamusmiehenä. Varsinainen luottamusmies on toimistosihteerinä työskentelevä Aira Rönkkö. Aira toimi aiemminkin luottamusmiehenä ja Paula tuli nyt toimintaan mukaan pitkähkön tauon jälkeen. - Päätin lähteä vielä mukaan luottamusmiesvaaleihin, kun energiaa riittää ja tunnen henkilökohtaisesti työtovereita, Aira kertoo. Paulan mielestä alku on ollut tosi mielenkiintoista: - Se on avartanut katsantokantaani monella tavalla. Tutustuminen Yhtymän monenlaisiin töihin kasvattaa samalla niiden arvostusta. - Olemme myös mukana luomassa uutta pohjaa tulevalle luottamusmiestoiminnalle, hän jatkaa. Työpaikkakäyntejä Nyt kolmevuotisen kauden alussa Aira ja Paula ovat kiertäneet lä- 16

17 hes kaikilla alueen työpaikoilla tapaamassa jäsenistöä: - VRKK:ssa käymme vielä myöhemmin. - Työpaikoilla oli todella kivaa käydä; suuressa osassa meitä olikin jo odotettu. He olivat myös valmistelleet asioita, joista halusivat meille puhua. - Aikaa vierähti mm. eläkkeelle siirtymässä olevien kanssa. He kertoivat, mitä kaikkea työvuosiin oli mahtunut. - Päällimmäisenä ajatuksissa on kysymys, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. VR on ollut hyvä työnantaja, mutta miten jatkossa? Lisäapu olisi tarpeen Airan ja Paulan tapaamat jäsenet olivat pääosin tyytyväisiä tähänastisiin työoloihinsa, töihinsä ja liittoonkin: - Eräs henkilö viestitti, että on ollut tyytyväinen liiton toimintaan kohta 43 vuotta. - Keskusteluissa tuli esiin, että on ollut pakko sopeutua työolosuhteisiin vaikka työntekijöitä on ollut liian vähän. Lomajärjestelyt ja sijaisuudet mietityttävät. Haastateltavia kuunnellessa tulee selväksi, että jäsenistö on työhönsä sitoutunutta ja vastuuntuntoista väkeä. - Lisäapu olisi toivottavaa. Monella on hirveä huoli siitä, kuka työt tekee, kun itse jää lomalle tai esimerkiksi vuorotteluvapaalle. Yleensä työt halutaan tehdä, vaikka työaika ei riitä: - Toimihenkilöiden joukossa vallitsee Mun täytyy tehdä työt kunnolla -ajattelu, Paula sanoo. Jäsenistöä huolestuttaa jonkin verran myös tulevaisuus: - Osa haluaisi tehdä talon sisällä vielä jotain muutakin työtä. Ympärillä meneillään oleva muutosprosessi mietityttää ja aiheuttaa pientä stressiä. - Koetaan, että ilmassa on uudistuksia ja jotain tulee tapahtumaan, vaikka mitään faktaa ei vielä ole. Monet kaipaisivat myös enemmän työhönsä liittyvää koulutusta. Yhteydenottoja puolin ja toisin Aira tapaa jatkossa jäseniä tarpeen mukaan ja tekee uusintakäyntejä työpaikoille. - Minun kanssani voi tulla juttelemaan ja lähetän jäsenille myös tiedotteita. Paula toimii luottamusmiehenä silloin, kun minä olen lomilla tai muutoin pois työstä. Airalla on pieni toivomus jäsenille: - Jotta pysymme ajan tasalla, pyydän ilmoittamaan minulle vaikka sähköpostitse, jos jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle. - Ja toivottavasti jokainen muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. P 17

18 Kesälomalla Asikkalasta kotoisin oleva Sanni Rautavuo kaipaa mökille rauhoittumaan: - Vastapainona käyn festareilla ja tapaan ystäviä. Nykyiseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin Sanni tutustuu mm. pyöräilemällä. Hän harrastaa monenlaista liikuntaa ja lukee paljon kirjoja. Kotona on seurana 16-vuotias Tara-kissa. Tuntematon ala kiinnosti Sanni Rautavuo hakeutui työharjoitteluun VR:lle lipunmyyntiin opiskellessaan matkailualan perustutkintoa Jämsän seudun koulutuskeskuksessa. Teksti ja kuvat: Soile Olmari 18 Hän kyseli puolen vuoden työharjoitteluun kaiken maailman paikkoihin, joita mieleen tuli. Paikaksi valikoitui Helsingin lipunmyynti, jossa hän aloitti Kysyin ensin Jämsästä ja Tampereelta, mutta niihin ei ollut mahdollisuuksia päästä. Lipunmyyntityö VR:llä kävi matkatoimistovirkailijan työharjoittelusta: - Kun alasta ei ennakkoon tiennyt yhtään mitään, niin se kiinnosti, Sanni toteaa. Alun perin Sannin ehdoton toiveammatti oli poliisi. Tarkemmin asiaa mietittyään hän tuli toisiin aatoksiin ja matkailuala alkoi kiinnostaa. Sanni teki päällekkäin työharjoittelujakson kanssa opintojensa päättötyön ja jäi valmistuttuaan VR:lle kesätöihin: - Työ jatkui pätkinä kunnes sain vakituisen toimen tammikuun lopussa Koulutusta tarvittaisiin lisää Lipunmyyntityöhön ei annettu mitään varsinaista koulutusta, mut- ta perehdytystä sai kuitenkin eri ohjaajilta. - Jouduin tosi pian työskentelemään itsenäisesti. Varsinaisen työnhän oppiikin parhaiten tekemällä. - Ohjaaja seurasi ja opasti työskentelyäni tai itse seurasin ohjaajan työskentelyä. Muutamana viikkona käytiin joitain asioita läpi. - Olisin kaivannut tarkempaa koulutusta esimerkiksi rautatiemaantiedossa. Tulin alalle miltei pus-

19 Albert Edelfeltiä esittävän patsaan "bongaa" Ateneumin pihalta. kista ja asiakkaatkin kyselevät kaikenlaista Helsinkiin ja menopaikkakuntaan liittyen. - Olin aikaisemmin matkustanutkin junalla vain kerran, Sanni hymyilee. Hälyinen ympäristö - mukava työ Mukavinta työssä on sen vaihtelevuus: - On elämää ja tapaa paljon erilaisia ihmisiä. Lipunmyyntityö on hetkessä tapahtuvaa, kun taas matkatoimistossa suunnitellaan paljon vasta tulossa olevaa. Haastavaa työssä on mm. selviytyminen asiakaspalvelusta liikenteen häiriötilanteissa: - Kun tulee liikenneongelmia, koko päivä saattaa mennä sekaisin. Sanninkin kohdalle on osunut vihaisia asiakkaita, jotka saa rauhoittumaan yleensä kuuntelemalla ja puhumalla. - On hyvä asettua asiakkaan asemaan eikä käydä heti puolustuskannalle. Tarkoitushan on saada asiakas leppymään. Helsingin aseman lipunmyyntihallissa on varsinkin ruuhka-aikoina paljon hälyä, joten kuulemisongelmista voi syntyä väärinkäsityksiä: - Ne on tähän mennessä kuitenkin korjattu saman tien. Työkavereille kiitosta Jos Sannilla olisi valta, hän uusisi kaikki työpisteet ja työlaitteet nykyaikaisiksi. - Nyt ne toimivat joskus huonommin ja joskus paremmin. Ns. konetiskissä esimerkiksi mikit eivät toimi. Uusi lipunmyyntijärjestelmä on kuitenkin tulossa. Työkaverit saavat kiitosta: - Missään vaiheessa en ole kokenut mitään syrjintää. Jo työharjoitteluvaiheessa minua kohdeltiin hyvin, vaikka suurin osa työkavereista on minua vuotta vanhempia. VR on ollut tähän asti sen verran mielenkiintoinen työpaikka, että Sannia kiinnostaisi tehdä talon sisällä jotain muutakin: - Riippuu vähän siitä, mitä lipunmyynnissä tapahtuu. Mukana RVL:n toiminnassa Sanni on tullut mukaan myös RVL:n toimintaan: - Ay-toimintakin kiinnosti, koska minulla ei aiemmin ollut siitä paljon käsitystä. Hän on mukana Helsingin osaston tiedotustoimikunnassa ja varajäsenenä osaston johtokunnassa. Hän aloitti keväällä myös liittovaltuuston jäsenenä. - Alku on ollut ihan mielenkiintoista ja on ollut hauska seurata, mitä ay-toiminta oikeasti on. Sannin mielestä ay-toimintaa tarvitaan mm. vastapuolena työnantajalle. - Sitä tarvitaan myös yhdistämään työyhteisöä ja kehittämään työoloja. Yhteisöltä saa työhön liittyvää tukea. P 19

20 Työsuojelua Työsuojelun valtakunnallinen erityisvaltuutettu Vihreät silmät Ihmisen monesta aistista näköaisti on erittäin tärkeä myös työnteossa. VR on uudistanut ilmettään ja vihreä väri on levinnyt kaikkialle, myös näyttöpäätetyötä tekevien työntekijöiden silmien eteen, Verstaalle. Saatujen palautteiden mukaan työntekijät kokevat nyt vihreyden hankaloittavan työntekoaan näyttöpäätetyössä. Valtioneuvoston päätöksessä Näyttöpäätetyöstä (1405/1993) todetaan työympäristöstä, että työnantajan on arvioitava työpisteet turvallisuuden ja terveyden kannalta ottaen erityisesti huomioon mahdollisesti näölle aiheutuvat vaarat sekä haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen. Työnantajaa velvoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin työn ja työpisteiden järjestämiseksi sellaisiksi, ettei työstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Verstaan uusi ilme sisältää hailakkaa vihreää ja haaleaa mustaa. Tekstin ja taustan välinen kontrasti ja luettavuus ovat heikkoa tasoa. Verstaan uutta ilmettä suunniteltaessa on unohdettu näyttöpäätetyötä tekevä ihminen ja hänen selviytymisensä työnteossa. Työterveyshuollon ja työturvallisuuden asiantuntijat eivät myöskään ole päässeet vaikuttamaan Verstaan uuteen ilmeeseen. Löytyykö dokumentteja siitä, että työolosuhteista on tehty lain edellyttämät riskikartoitus ja työpaikkaselvitys? Käytännössä näyttää siltä, että kunhan brändi on hyvä, se riittää. Näköaistin ominaisuudet olisi pitänyt ehdottomasti huomioida visuaalisen informaation esittämisessä. Kun käytetään värejä, on aina varmistettava, että kirjainten ja taustan välillä on selvä tummuusero. Toiveena on nyt, että Verstaan uusi ilme uudistetaan. P 20

21 "Yhteisellä matkalla"? Äkkinäinen saattaisi pitää VR Cargon julkistamia viiden kuukauden pakkolomia asiakaspalveluhenkilöstölle vaikkapa rankaisutoimina, sillä kohdistuuhan tämä taseen oikaisu kohtuuttomasti pieneen ja pienipalkkaiseen ryhmään. Ei se voi olla niin, koska emme todellakaan tiedä, mistä meitä rangaistaisiin. Julkisuuden vastaavissa tapauksissa toimenpiteet on kohdistettu koko henkilöstöön aina toimitusjohtajasta juoksupoikaan, jolloin vaikutus per nuppi on jäänyt kohtuulliseksi. Henkilöstön ja paikallistason esimiesten kanssa VR Cargollakin toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti parempaan asiakaspalveluun ja kustannussäästöihin pyrkien. Kipeitäkin ratkaisuja on pystytty tekemään luottaen siihen, että järkevästi toteutettu toiminta on paras työn ja työpaikkojen takaaja. Huolinnan alalla on edetty jopa harppauksin, jotka eivät varmasti ole jääneet asiakkailtammekaan positiivisesti huomaamatta. Toisaalta asiakaspalveluhenkilöstömme ällistyttävä venymis- ja paineensietokyky hyvien tulosten vuosina on ollut omana ihailun ja ihmettelyn aiheenani sitä melkeinpä paraatipaikalta seuratessani. VR Cargon mallilla lomautetaan noin 40 toimihenkilöämme: 26 Itä-Suomen alueelta, 14 muualta maasta ja pelkästään Vainikkalasta 13 henkilöä. Lomautusten kohdennus suoraan asiakkaita palvelevaan henkilöstöön kertonee yhtiömme johdon tai omistajan välinpitämättömyydestä asiakaspalvelun laatuun. Itä-Suomen alueella asiakaspalveluhenkilöstön määrä on vuosia ollut erittäin kohtuullinen työmääriin nähden ja pieni niukkuus sekä vuorojen täyttämättä jääminen on ollut tuttua. Oletan muualla Suomessa tilanteen olevan samantapainen, ehkä vielä tätäkin huonompi. Em. lomautusten alkaessa asiakaspalvelupistetyö, huolinta ja niihin liittyvät tehtävät ovat suoraan sanottuna mahdottomia hoitaa edes tyydyttävällä tavalla. Työt tulevat jäämään pahasti rästiin huonontaen oleellisesti mahdollisuuttamme palvella asiakkaitamme totutullakaan tasolla. Kärsijänä tulevat olemaan siis asiakkaat, toimihenkilömme ja ennen pitkää varmasti myös työnantajamme. Pitkin vuotta henkilöstöä on pidetty epätietoisuudessa säästötoimin, venyvin yt-neuvotteluin ja epämääräisin VR Cargon palvelukeskushankkein. Maailmanlaajuinen talouden taantuma toki vaikuttaa meihinkin, mutta asiakaspalveluun kohdistettuna toimet tukinnevat viimeisetkin tulovirrat. Pitkäjännitteinen paikallinen kehitystyö, työpaikat, työmotivaatio ja asiakaspalveluhenkilöstön ammattiylpeys väistyvät sivuun, kun uutta uljaampaa VR Cargoa luodaan voimatoimin ja väkisin. Henkilöstöpolitiikka on siis olennaisesti muuttunut. Työnantaja on lanseerannut sloganin yhteisellä matkalla, mutta VR Gargon asiakaspalveluhenkilöstöllä on ansaitusti muodostunut vahva mielikuva radan varteen jäämisestä tai jättämisestä. P Veijo Loikkanen RVL Alueluottamusmies Itä-Suomi 21 21

22 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset ja Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys VR Osakeyhtiön yt-neuvotteluista. RVL:lle asetettu säästötavoite koko VR Oy:n 15 miljoonan euron tavoitteesta on noin 1,9 miljoonaa. Lomarahojen vapaaehtoisen vaihtamisen jälkeen tavoitetta on jäljellä noin 1,1 miljoonaa. Keskusteltiin keinovaihtoehdoista ja todettiin, että palkankorotusten siirtäminen voi olla yksi. Yt-neuvottelut jatkuivat 12.5., jolloin työnantaja teki uuden esityksen palkankorotusten siirtämiseksi RVL:n työehtosopimusta noudattavien osalta. Käydyn perusteellisen keskustelun jälkeen neuvottelijoille annettiin valtuudet jatkaa yt-neuvotteluja työnantajan esityksen pohjalta. Työvaliokunnan valinta: Sääntöjen mukaan hallituksen tulee mahdollisimman pian liittovaltuuston vaalikokouksen jälkeen valita juoksevien asioiden hoitamista varten 3-5-jäseninen työvaliokunta. Valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi Tarja Turtiainen ja muiksi jäseniksi Juha Lahtinen ja Ulla Riekkinen. Lisäksi päätettiin valita kaksi jäsentä. Ehdokkaita oli neljä, joista suljetulla lippuäänestyksellä valittiin kaksi eniten ääniä saanutta. Työvaliokuntaan valittiin Marjatta Hakala ja Mervi Ylitalo. Kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus valtakunnallisella pääluottamusmiehellä, työsuojelun valtakunnallisella erityisvaltuutetulla, liittosihteerillä ja järjestösihteerillä, joka toimii sihteerinä. Rautatievirkamieslehden toimitusneuvoston tehtävänä on valvoa lehden toimittamista ja antaa lehden sisältöä ja toimitustapaa koskevia ohjeita. Työvaliokunta valittiin toimimaan toimitusneuvostona. Keskuslakkotoimikunnan tehtävänä on työtaisteluvalmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työtaistelujen organisointi ja johtaminen hallituksen alaisena. Työvaliokunta nimettiin toimimaan keskuslakkotoimikuntana. Tes-jaoston tehtävänä on RVL:n tessien valmistelu, neuvottelujen seuranta ja tukeminen. Jaostolle kuuluu myös palkkausjärjestelmien kehittämisen ohjaaminen. Jaosto tekee asioista esityksiä hallitukselle. Jaosto voi myös tehdä päätöksiä toimialaansa kuuluvista asioista, jotka eivät ole periaatteellisia tai joihin hallitus on antanut erikseen valtuudet. Jaostoon valittiin puheenjohtajaksi Tarja Turtiainen (varalle Juha Lahtinen) ja muiksi jäseniksi Ulla Riekkinen (Leila Manninen), Mirja Tirranen (Reijo Karppinen), Harri Lindblom (Esa Renfors), Mervi Ylitalo (Kaija Kajosmäki) ja Marjatta Hakala (Minna Raimoaho). Kokouksiin osallistuvat puhe- ja esitysoikeuksin valtakunnallinen pääluottamusmies, liittosihteeri ja järjestösihteeri, joka toimii sihteerinä. Junaturvallisuustoimikunnan tehtävänä on jt-asioiden valmistelu ja tukiryhmänä toimiminen VR:n, RHK:n ja RVI:n työryhmissä toimiville. Toimikunta voi tehdä myös liikenneohjaajien resursseja, työoloja, koulutusta ja pätevyysvaatimuksia koskevia esityksiä. 22

23 Hallitusti Jt-toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juha Vierimaa ja muiksi jäseniksi Hannu-Pekka Mäkelä, Matti Juvonen, Pasi Puranen, Leena Väisänen, Heikki Silvennoinen, Esa Renfors ja Risto Lehtinen. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Valtakunnallisella pääluottamusmiehellä, työsuojelun valtakunnallisella erityisvaltuutetulla ja liittosihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Taloustoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja tehdä liiton taloutta ja sijoitustoimintaa koskevia esityksiä, ohjata liiton taloudenhoitoa sekä talousarvioiden ja tilinpäätösten valmistelua. Taloustoimikunta voi tehdä taloutta ja sijoitustoimintaa koskevia päätöksiä hallituksen erikseen antamien valtuuksien puitteissa. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Tarja Turtiainen ja muiksi jäseniksi Hannu Puustinen, Marjatta Hakala, Harri Lindblom, Arja Mäkilä ja Juhani Kortesmaa. Liiton taloussihteeri toimii asiantuntijana ja sihteerinä. Vapaa-ajan toimikunta: Hyväksyttiin toimikaudella työskennelleen työryhmän esitys kokoonpanosta ja tehtävistä. Vuodesta 2010 toimikunta hoitaa keskitetysti laskutuksen, tilavaraukset, hotellit yms. ja talvipäivien osalta myös koko ohjelmatarjonnan. Kesäpäivien ohjelmasta huolehtii edelleen kukin järjestävä alue. Talvi- ja kesäpäivät järjestetään vuosittain. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Kaija Kajosmäki ja muiksi jäseniksi Aimo Nykänen, Kalle Kannisto, Anne Pylkkänen, Pirjo Kärnä, Riikka Kulju, Jari Ruotsalainen ja Eeva Pohjolainen. Toimikunta valitsee keskuudestaan sihteerin. Rautatievirkamiesten vainhainkotisäätiön hallituksen tehtävänä on säätiön omaisuuden hoito ja avustusten myöntäminen, säätiön hallinto ja juoksevat asiat. Säätiön hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Hannu Puustinen ja muiksi jäseniksi Tarja Turtiainen, Seppo Juselius, Mervi Ylitalo, Kaija Kajosmäki, Juha Lahtinen ja sihteeriksi Eeva Pohjolainen. VR:n henkilöstörahaston hallituksen kaksivuotiskausi alkaa syksyllä RVL:n varsinaiseksi edustajaksi rahaston hallitukseen nimettiin Henry Kulin ja varaedustajaksi Kari Vähäuski. RVL:n edustajiksi palkkausjärjestelmän arviointiryhmään valittiin Seppo Juselius (varalle Mervi Ylitalo), Hannu Puustinen (Harri Lindblom) ja Ulla Riekkinen (Mirja Tirranen). RVL:n edustajiksi VR-Radan yt-kokouksiin valittiin Marja Ahokas (varalle Marja-Leena Askolin) ja Seppo Juselius (Henry Kulin) sekä VR-Yhtymän kiinteistöyksikön yt-kokouksiin Aira Rönkkö ja varalle Paula Sairo. Pääkonttorin jt-toimikunnan varajäseneksi nimettiin Henry Kulin. P 23

24 Tyytyväisiä asiakkaita Krista Mäntynen, VR, Riihimäki Jousto-lipun osto epäonnistui verkkokaupassa. En tätä ollut edes huomannut, mutta sain puhelinsoiton VR:ltä Krista Mäntyseltä. Hän kertoi oston epäonnistuneen. Ihmettelin, että mitä tehdä ja hän tehokkaasti totesi laittavansa uuden lipun postissa tulemaan. Tarkisti puhelimessa vain matkavälin ja lipun voimassaolopäivän alkamisen. RVL:n toimiston väki lomalla heinäkuun Valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin, sijaisena ja on Kari Vähäuski, Valtakunnallisen työsuojelun erityisvaltuutetun Alpo Pietarilan, sijaisena on Esko Partanen, Hyvää kesäaikaa! Seuraavana päivänä sain postissa lipun. Kiitos hyvästä ja ystävällisestä palvelusta! Jousto-asiakas VR, lähiliikenne, Pohjois-Haaga, Helsinki Pohjois-Haagan juna-asema klo 16.12: Junaa ei näy, mutta sähköiseen tauluun ilmestyy välittömästi, että tuloaika on Jo kohta tulee kuulutus, miksi ja kuusi minuuttia ennen junan saapumista toistetaan vielä ystävällisesti saapumisaika. Laituri täynnä ihmisiä, KAIKKI tietävät milloin ja miksi ja rauhallisuus säilyy, eikä kenenkään tarvitse turhaan turvautua esim. taksiin. Tuntui tosi hyvältä. Kiitos VR! Sinikka Harmia Jari Salo, VR lipunmyynti, Seinäjoki Aina yhtä ystävällinen. Ostin liput perheellemme Helsinkiin. Keskustelimme samalla niitä näitä. Tuli hyvä mieli, sain hymyn ja liput ja asiantuntevan palvelun. Olen myös lukenut lehtijutut hänestä ja hänen kunnioituksestaan Sotaveteraanejamme kohtaan. Oma isäni oli Veteraani. Tällaisia henkilöitä VR tarvitsisi enemmänkin. Taina Elonen TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan ihanasta kesästä edullisesti Vuokatin ja Ylläksen loma-asuntoihin! PERHEPAKETTI 55,75 Eur/perhe/vrk Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella Vuokatinhovin saunallisessa loma-asunnossa (max 2 aikuista ja 1-3 alle 14 v. lasta), aamiaisen sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa ja koskee uusia varauksia. Mainitse varatessasi viite VRPerhe09. YLLÄSRAUDUN 3 VRK KESÄTARJOUS Isomus 146 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 38,40 Eur 69 m² loma-asunnot 116,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 30,40 Eur 52 m² loma-asunnot 92,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 26,40 Eur Hinnat voimassa viikon 35 loppuun. Varaukset Vuokatinhovista. Hinnat voimassa vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille. Muistathan myös pesis- ja tanssipakettimme sekä Hiekkahovin palvelut! Tutustu tarjouksiimme Puh , fax myynti@vuokatinhovi.fi Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI 24

25 Toimihenkilötiedot päivitetty Päivitetyt toimihenkilötiedot korvaavat vuoden 2009 kalenterin välissä olleen irtolehden ja ne löytyvät myös osoitteesta " TOIMIHENKILÖtiedot on päivitetty osastojen vuosikokousten, luottamusmiesvaalien ja liittovaltuustovalintojen jälkeen keväällä Sähköposti: LIITTOVALTUUSTON puheenjohtaja on Karri Peltola Pieksämäen osastosta, 1. varapj Esko Partanen Kouvolan osastosta ja 2. varapj Harri Lahti Seinäjoen osastosta. Jäsenet: Eija Kautto, Hannu Laukkanen, Marjut Pykälä-aho ja Vaula Vuorela Pääkonttorin osastosta; Jarmo Haukkasalo, Reijo Karppinen, Erja Melkko, Jouko Nousiainen, Sanni Rautavuo, Irma Turunen, Jorma Vauhkonen, Milja Wallen ja Irma Wiita Helsingin osastosta; Matti Juvonen, Esko Partanen, Mikko Roitto, Anne Söyring ja Mirja Tirranen Kouvolan osastosta; Arja Heinonen, Erkki Hokkanen, Taina Hokkanen, Veijo Keskinen ja Albert Seppälä Tampereen osastosta; Ari Jokela ja Harri Lahti Seinäjoen osastosta; Hannu Alaluusua, Marjatta Hildén ja Timo Pappinen Oulun osastosta; Pirkko Haapsaari, Karri Peltola ja Pasi Puranen Pieksämäen osastosta; Jarmo Pankko ja Reino Turunen Joensuun osastosta sekä Kari Simola ja Timo Virta Turun osastosta. LIITON HALLITUS Turtiainen Tarja, puheenjohtaja, (09) / Lahtinen Juha, 1. varapj, Riekkinen Ulla, 2. varapj, Hakala Marjatta, Karppinen Reijo, Lindblom Harri, Manninen Leila, Raimoaho Minna, Renfors Esa, Reunamo Ismo, Tirranen Mirja, Ylitalo Mervi, Valtakunnallinen pääluottamusmies (suluissa vara) Kulin Henry, (Vähäuski Kari, ) Aluepääluottamusmiehet (suluissa varat) ) Etelä-Suomi (Pääkonttorin ja Helsingin osastot) Ahokas Marja, (Raunimaa Markku, ) Itä-Suomi (Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot) Vähäuski Kari, (Peltola Karri, ) Länsi-Suomi (Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot) Hokkanen Erkki, (Koiranen Jorma, ) Pohjois-Suomi (Oulun osasto) Mäkelä Hannu-Pekka, (Ylitalo Mervi, ) Pääkonttorin osasto ry Puhelinnumero Manninen Leila, puheenjohtaja Laukkanen Hannu, sihteeri, talous, jäsenrekisteri Helsingin osasto ry Riekkinen Ulla, puheenjohtaja Kortene Hanna-Leena, sihteeri Kouvolan osasto ry Lahtinen Juha, puheenjohtaja Pastinen Sinikka, sihteeri Tampereen osasto ry Renfors Esa, puheenjohtaja Hokkanen Taina, sihteeri, tiedotus Seinäjoen osasto ry Hakala Marjatta, puheenjohtaja Korpela Helena, sihteeri, tiedotus, jäsenrekisteri Oulun osasto ry Ylitalo Mervi, puheenjohtaja Pappinen Timo, 2. varapj, sihteeri, jäsenrekisteri Pieksämäen osasto ry Lindblom Harri, puheenjohtaja Remes Hanna, sihteeri Joensuun osasto ry Raimoaho Minna, puheenjohtaja Teräs Anne, sihteeri, tiedotus, koulutus, jäsenrekisteri Turun osasto ry Reunamo Ismo, puheenjohtaja Lång Petri, sihteeri, tiedotus, koulutus, jäsenrekisteri RVL akateemiset Laukkanen Hannu, valtakunnallinen luottamusmies KESÄ ON TULLUT OLETKO JO VARANNUT MATKAN? VARAA RMY:N KAUTTA VAIKKA GOLFMATKA, MEILTÄ LÖYTYY VALIKOIMISTA MM. DETUR, AURINKOMATKAT, HISPANIA, OLYMPIA, VIKINGLINE, TALLINKSILJA SEKÄ MONET MUUT. RMY MYÖNTÄÄ 2-5% ALENNUSTA KAIKISTA MATKOISTA MATKANJÄRJESTÄJÄSTÄ RIIPPUEN RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI-SÄÄTIÖN KOHTEET MYÖS VARATTAVISSA MEIDÄN KAUTTA, VIELÄ LÖYTYY HUONEISTOJA VAPAANA! 25

26 Jutunjuuri Sananjalkoja aarreaitassa Alma vietti tänä vuonna nimipäiväänsä railakkaasti: metsää kaatui, sähkö katkeili, liikenne takkuili. Myrsky oli poikkeuksellinen kova. Kieloihin liittyy mieluisa tuoksumuisto ison siskon hajuvedestä 70-luvulta. Pieni kaunis pullo, jonka kyljessä oli kielonkuva ja teksti Muguet. Huolestuin, onko veneemme pysynyt tallessa vai ottiko Alma sen mukaansa. Siispä menoksi tarkastamaan tilannetta. Joukkoliikennettä vanhalla tavalla Matkalla rantaan jalka polkee ja ajatus kulkee. Muistan tutkimuksen jossa kerrotaan, että soutuvene on Suomen suven vanhin joukkoliikennemuoto. Vene kuljetti jo ennen kuin juna tai auto keksittiin. Jokakeväinen soutuveneen vesillelasku on mukava kesän avaus. Pesty ja vedenpitäväksi tarkastettu kulkupeli on mökkiläisen vakiovaruste. Se ei saastuta eikä rasita luontoa, ainakaan kun se liikkuu pelkästään lihasvoimalla. Meluhaittojakaan ei tule, jolleivät soutaja ja peränpitäjä ole erimieltä suunnasta ja verkonlaskutavasta. Mutta jos tapahtuma kehittyy äänekkäämmäksi neuvotteluksi, otollinen tuuli voi levittää tilannetietoa oman rannan ulkopuolelle. Asiaan osallisten tietoturvallisuus joutuu vaarallisille vesille. Tosin samalla soutaja ja verkonlaskija ovat puhuneet mielensä puhtaaksi ja sielu saanut omatoimista ja kesäistä hoitoa vetten päällä vedenpitäväksi koetulla menetelmällä. Vuosisatoja vanhaa luomuterveydenhoitoa, nykyisin terapiaa, ilman ostopalveluja. Toki sekin kuuluu, ainakin lähes yhtä hyvin, jos ja kun soutaja saa kehuja ja kiitoksia. Totean veneemme olevan tallessa, jos kohta on vesille asiaa, vaikka aluksi katiskoille. Muguet Rannalta palailen polkua tunnetun kielopaikan kautta. Jokohan siellä on kukkia? Laatu- ja ympäristövastaava VR-Rata Pohjois-Suomi Korkealla lipaston päällä säilytettävään pulloon ei saanut koskea luvatta. Jos siskolta kauniisti pyysi, hän saattoi antaa luvan kastaa pikkurillin päätä pullon suulle. Pisarastakin tuli ihastuttava tuoksu. Ei ihme, että kielon kukista on valmistettu iät ja ajat sydänlääkettä. Jo Muguetin nuuhkaisu teki pikku tytön onnelliseksi. Ketunleipää ja sananrieskaa Edetessäni polkua ketunleivän, metsätähden ja muiden kesäkukkijoiden seassa, ihmettelen puihin ripustettuja papereita. Tarkempi tarkastelu osoittaa ne runoiksi. Lähellä on nuotiopaikka. Varmaan siinä on herkuteltu rantakalalla, väännetty jengoilleen omat ja maailman asiat ja lopuksi puettu ne kesäisiksi runoiksi muillekin luettavaksi. Pihkasalva ja hyttysenpisto Kesä ei tule ilman hyttysiä. Lentävän hyttysen huippunopeus on 2,5 kilometriä tunnissa. Luin sen hyttystutkijan Pistämättömästä hyttyskirjasta. Jos sittenkin aiot karistaa itikat muuten kuin karkuun juosten, ovat tehokkaat konstit tarpeen. Useimmille sääsken laulut ja hyttysen ininät enteilevät pistoksia ja kutiavia paukamia. Niihin on uusi luonnon lääke, pihkasalva. Mennessäni toiste metsään poikkeankin apteekin kautta. Ennuste pistämättömästä kesästä on parempi, ainakin jos kovasti uskon. Kesäistä oloa Risto Rasan runon sanoilla: Puut sirisevät. Istun tässä ja kuuntelen, mitä maisema puhuu, puuta heinää. P 26

27 Työttömien ay-jäsententukiyhdistys TATSI ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Työttömien kuntoremonttikurssit syksyllä 2009 Hiihtämään syyskuussa Leppävirralle Vesileppis Tuettu hinta on 50 euroa / osallistuja / 5 vrk. Hinta sisältää majoituksen 2- hengen huoneissa aamiaisella sekä puolihoidon, kuntoremonttiohjelman, maanalaisen hiihtoareenan käyttömahdollisuuden sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Voimavaroja ja elämyksiä Yyterin Dyyneiltä Yyterin Kylpylähotelli Tuettu hinta on 50 euroa / osallistuja/ 5 vrk. Hinta sisältää majoituksen 2- hengen huoneissa aamiaisella, puolihoidon + välipalan, kuntoremonttiohjelman sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Kisakallioon Lohjalle Kisakallion urheiluopisto Tuettu hinta on 50 euroa / osallistuja / 5 vrk. Hinta sisältää majoituksen 2- hengen huoneissa aamiaisella, puolihoidon (aamiainen ja päivällinen), monipuolisen kuntoremonttiohjelman sekä kylpylän käytön. Luoston ametistikylpylään Hotelli Luostotunturi Tuettu hinta on 50 euroa / osallistuja/ 5 vrk. Hinta sisältää majoituksen 2- hengen huoneissa aamiaisella, puolihoidon (aamiainen ja päivällinen), kuntoremonttiohjelman, sisäänpääsyn ametistikaivokseen sekä kylpylän käytön. Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lomille haetaan täyttämällä lomatukihakemus jonka voi ladata internetistä osoitteesta: hakemukset/lomatukihakemus/ Voit hakea kurssille jos - et ole saanut SAL-lomatukea 24 kuukauteen - olet työttömänä työnhakijana tai lomautettuna. Hakemus tulee täyttää huolellisesti ja palauttaa Tatsin toimistolle: TATSI Hakaniemenranta 1 A 4.krs HELSINKI Lomalle valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti noin 4 viikkoa ennen lomajakson alkua. Kaikki kuntoremonttilomalaiset ovat oikeutettuja myös terveystreffitukeen, joka on 150 euroa / osallistuja. Lisätietoja kuntoremonttitoiminnasta osoitteessa sekä osoitteesta ja 3.8. jälkeen jouni. gustafsson@sak.fi tai