Lausunto 1 (5) Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lausunto

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lausunto Asia: HE 177/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Yleistä Opetusalan Ammattijärjestö kiittää mahdollisuudesta lausua ja tulla kuultavaksi. Rahoitukseen tehtävät muutokset merkitsevät koulutuksen järjestämisen muokkaamista ja sopeuttamista. Talouden kiristyminen ja resurssien leikkaaminen näkyvät jo nyt ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa. OAJ vastustaa 190 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen ja vaatii niiden perumista. Mikäli leikkaus toimeenpannaan vuonna 2017, reformin tavoitteet jäävät toteutumatta ja koulutuksen laatu heikkenee. Ammatillisen koulutuksen reformin etenemisen ja onnistumisen kannalta vuodelle 2017 esitetty rahoitusleikkaus on vakava uhka koko uudistumisen toimeenpanolle. Oppilaitoksissa on jouduttu voimakkaasti sopeuttamaan toimintaa jo edellisen hallituskauden aikana tehtyjen leikkausten vuoksi. Henkilöstöä on vähennetty ja hallintoa kevennetty. Kiinteistöistä ja muista ylimääräisistä tiloista on luovuttu. Nämä toimet ja mahdollisuudet on nyt käytetty. Vuodelle 2017 tulevien leikkausten osalta ministeriö siirsi vastuun toteutustavoista koulutuksen järjestäjille. Järjestäjille esitettiin mahdollisuus vähentää opiskelijapaikkoja, henkilöstöä tai etsiä muita keinoja. Järjestäjien vastaus oli selvä, opiskelijamäärät tai koulutustarve eivät ole vähenemässä, siksi ainoat keinot leikkausten toteuttamiselle ovat henkilöstön ja opetuksen vähentäminen sekä kalliiden koulutusalojen lakkauttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyssä kartoitettiin myös koulutuksen järjestäjien arvioita siitä, kuinka paljon henkilöstä joudutaan irtisanomaan. Järjestäjät arvioivat määrän olevan työpaikkaa. OAJ:n laskelmat ovat saman suuruisia, kun mukaan otetaan vielä käynnissä olevat ja päättyneet yt-menettelyt, ne osoittavat 1600 henkilötyövuoden vähennystä. Vaikka koulutuksen järjestäjien arvio jää pienemmäksi kuin hallituksen aiemmin esittämä arvio (n ), ovat irtisanomiset aiheuttaneet toimintaan merkittäviä muutoksia ja ne näkyvät erityisesti opiskelijoiden arjessa. Lisäksi ne ovat kasvattaneet opetusalan työttömyyttä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) OAJ näkee tilanteen erittäin ristiriitaisena ja kyseenalaistaa leikkausten tuomat säästöt. Tilastokeskuksen marraskuussa julkistaman tiedon mukaan meillä on alle vuotiaasta, joilta puuttuu perusopetuksen jälkeinen koulutus. Maahanamuuttajien määrä kasvaa ja heidän koulutustarve kohdistuu juuri ammatilliseen koulutukseen. Nuorten miesten työttömyys on huolestuttavan korkea ja syrjäytyminen lisääntyy. Kaikki opiskelupaikat ovat siis tarpeen, mutta ilman opettajia ei koulutuspaikoilla ole merkitystä. Ammatillisten taitojen kehittyminen vaatii opettajien antamaa opetusta ja ohjausta. Jos halutaan pitää kiinni ammatillisen koulutuksen arvostuksesta, laadusta ei osaavasta opetuksesta voida tinkiä. Korkeasti koulutetun osaavan ammatillisen opettajan lähteminen pois opetusalalta on iso menetys, tästä aiheutuvia kustannuksia ei ole arvioitu. Rahoituksen leikkaaminen kohtelee koulutuksen järjestäjiä myös eri tavoin, koska se kohdistuu ammatillisen koulutuksen kuntarahoitusosuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa niitä järjestäjiä, jotka tarjoavat pääosin ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Leikkauksella on vaikusta näiden järjestäjien rahoitukseen myös jatkossa, koska reformissa esitetään rahoituksen laskentaperusteeksi vuoden 2017 rahoitusta. Leikkausten ja uuden rahoitusjärjestelmän seurauksena osa koulutuksen järjestäjistä lopettaa toimintansa. Tämä heikentää ammatillisen koulutuksen saatavuutta entisestään. OAJ edellyttää, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa on kattavasti koko maassa. Koulutuksen saatavuus on halvin ja tehokkain keino estää syrjäytymistä ja pitää alueet elinvoimisina. Leikkausten vaikutukset näkyvät koulutuksen laadun ja saatavuuden heikkenemisenä kentällä jo toteutettuja toimenpiteitä Opetusta on vähennetty radikaalisti: lähtötaso on ollut noin 36 tuntia viikossa, tällä hetkellä huomattavasti alle 20 tuntia/ opetusviikko. Koska opiskelijoista suurin osa tulee suoraan peruskoulusta, ei heillä ole valmiuksia itsenäisesti opiskella ammattia. Opettajan antamaa opetusta ja ohjausta tarvitaan, jotta taidot kehittyvät ja niitä voi turvallisesti harjoitella. Opetusryhmien kokoa on kasvatettu jopa niin, ettei työturvallisuutta voi kaikissa tilanteissa varmistaa. Esimerkiksi metsäalan ammatillisten aineiden yhdellä opettajalla voi olla samaan aikaan 29 opiskelijaa eri vuosikursseilta. Hänen vastuulla Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) on opettaa sekä alan edellyttämät käytännön taidot ja teoria. Tehtävää on käytännössä mahdoton toteuttaa tutkinnon perusteiden mukaan. Alan taitojen oppiminen edellyttää kalliiden koneiden käytön harjoittelua, koulutuksen toteuttaminen eri oppimisympäristöissä vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä alan työelämän kanssa. Ala kehittyy ja kansainvälistyy nopeasti, opiskelijoiden pitää saada laaja-alainen osaaminen ammatillisten taitojen lisäksi, jotta osaaminen kantaa työelämän muutoksissa. Työpaikolla tapahtuvaan ohjaukseen ja opetukseen ei ole käytettävissä enää riittävästi mahdollisuuksia. Ohjausaikaa on vaihtelevasti noin 0,5 1 tuntia viikossa opiskelijaa kohti. Opettajan on tällä resurssilla etsittävä soveltuvat työpaikat, ohjeistettava siellä olevat toimijat, suoritettava opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys sekä oltava mukana näytön arvioinnissa. Näiden tehtävien lisäksi on löydettävä ratkaisu niiden opiskelijoiden osalle, joille ei työpaikkaa löydy ja niille, joiden jakso loppuu kesken. Opettajan saama resurssi ei tähän kaikkeen riitä. Tämä näkyy opintojen keskeyttämisenä, huoltajien ja työnantajien valituksina. Työpaikkojen saatavuus on heikentynyt. Opiskelijoilla ei ole tietoa työelämässä tarvittavista pelisäännöistä eikä työpaikolla ole aikaa niitä opettaa. Opiskelijoita ei haluta ottaa työpaikoille, kun opettajan antamaa ohjausta ei ole. Työpaikkojen ja jatko-opintoja tarjoavien tahojen huoli näkyy myös liitteenä olevien sähköalan liittojen, ammattikorkeakoulutusta järjestävien ja alan koulutustoimikunnan esittämissä kannanotoissa (liitteet 1,2,3) Opiskelijoiden mahdollisuuksia on kavennettu myös yhteisten aineiden osalta. Tuntimäärät ovat romahtaneet, esimerkiksi ruotsin kielen opetusta on vain 16 tuntia koko kolmen vuoden opiskelun aikana. Tällä tuntimäärällä opiskelijan tulisi saavuttaa jatko-opinnoissa tarvittava osaaminen ja selvitä asiakastilanteissa. Toisen asteen opiskelijoiden tasa-arvo ei toteudu. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat näin pienillä tuntimäärillä täysin eriarvoissa asemassa ja jatko-opinnoissa vaadittava osaaminen täytyy hankkia eri muilla tavoin. Opettajat ovat jaksamisen äärirajoilla ja osa heistä ei halua jatkaa opetustyötä. Oppilaitoksesta irtisanottujen lisäksi lähtevät ne, joilla on mahdollisuus löytää oman alan töitä muualta. Tilanne on erittäin huolestuttava myös reformin toteuttamisen kannalta. Oppilaitokseen jäävien opettajien on opetuksen ohessa hoidettava tulevan uudistuksen vaatimat kehittämistehtävät ilman resursseja. Pahimmillaan leikkaukset merkitsevät useilla paikkakunnilla ammatillisen koulutuksen alasajoa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) Perusopetuslain 46 :ssä tarkoitetun perusopetuksen rahoitus OAJ pitää hyvänä, että työvoimakoulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuonna 2018 osaksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista. Koulutusta voidaan kehittää pitkäjänteisemmin, kun kilpailutus loppuu. OAJ pitää tärkeänä, että koulutusta järjestävät julkisen valvonnan alaiset oppilaitokset, joilla on opetuksen järjestämislupa. Esityksessä jää kuitenkin epäselväksi, miten opettajien kelpoisuudet määritellään tässä tilanteessa, ja mitkä oppilaitokset voivat kyseistä koulutusta järjestää. Tämä asia on ratkaistava ennen hallituksen esityksen antamista. Rahoituksen perustuessa arvioon suoritetuista kurssimääristä maahanmuuttajien liikkumista on vaikea ennakoida. Rahoituksen tulee olla tarpeeksi joustavaa, jotta opetusta voidaan oikeasti järjestää. Esityksen mukaan kotouttavaa roolia vahvistetaan siten, ettei erillistä kotoutumiskoulutusta pääsääntöisesti olisi perusopetukseen osallistuville tarpeen järjestää. Esitys on kannatettava edellyttäen, että koulutusta antavien opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Luonnoksessa korostetaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä henkilökohtaistamista. Tässä työssä on hyödynnettävä aikuisopettajien vankkaa osaamista. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisessä on aina oltava opettajan vastuulla tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen kanssa. OAJ pitää hyvänä, että esitetyillä toimenpiteillä helpotetaan opiskelijan liikkumista maan sisällä sekä sitä, että oppilaitoksilla on velvollisuus siirtää tiedot opetuksen järjestäjältä toiselle. Perusopetukseen valmistava opetus OAJ on tyrmistynyt ehdotuksesta, jolla perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen kerroin lasketaan 1,67:ään nykyisestä 2,49:stä sekä rahoituksen jakamisesta yhdeksälle kuukaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opetuksen järjestäjän on lähes mahdotonta palkata pätevää opettajaa valmistavan opetuksen ryhmään. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) Vuoden 2016 väliaikainen rahoituslaki tukee opetushallituksen ryhmäkokosuositusta 8-10 oppilasta/ opetusryhmä. Valmistavassa opetuksessa oppilaat tarvitsevat henkilökohtaista opetusta ja tukea. OAJ pitää tärkeänä, että opetusta antaa kelpoinen opettaja ja ryhmäkoko on maksimissaan 10. Valmistavalla opetuksella on merkittävä vaikutus maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumiseen ja koulutuspolkuun. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistumisen tulisi olla oppivelvollisuusikäisten oikeus. OAJ korostaa tärkeänä valtion talousarvioesitykseen kirjattua lausetta, jonka mukaan selvitettäisiin, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. OAJ pitää kuitenkin hyvänä, että rahoitus perustuu oppilaiden läsnäolokuukausiin eikä tilastointipäivän läsnäoloon. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Inkeri Toikka erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

6

7

8

9 Sähköalan ammatillisen koulutuksen laatu on vaarassa Opetukseen käytettävissä oleva aika pienenee Oppilaitosten opetukseen käytettävissä oleva rahamäärä on pienentynyt jo useita vuosia. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavat valtiontalouden säästöt muuttavat tilannetta vielä oleellisesti huonompaan suuntaan. Opiskelijoiden ohjaamiseen käytettävissä oleva opettajien aika on vähentynyt ja vähenee edelleen. Esim. Tampereen seudun ammattiopistossa vähennys viiden vuoden aikana ( ) tulee olemaan 25 %. Sähköalalla opiskelijat eivät voi tehdä harjoituksiaan ilman valvontaa (Ktmp 516/1996 ja sen täydennykset), joten työviikoista tulee kolmipäiväisiä tai työpäivistä viisituntisia. Olemme tilanteessa, jossa valmistuvien opiskelijoiden osaaminen ei täytä työelämän vaatimuksia. tuntia/viikko Opiskelijan käytettävissä oleva opettajan ohjausaika Tredussa vuosi Reformin vaikutus realisoituu lyhempänä opiskeluaikana Tulossa oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa rahoituksen perusteita. Aikaan sidotun rahoitusmallin osuus vähenee. Uusi malli ohjaa tiivistämään perustutkintokoulutusta lyhemmäksi, koska rahoituksen mahdollistama käytettävissä oleva ohjausaika työelämän työaikoja noudattaen on mahdollista toteuttaa kahdessa vuodessa. Sähköalan koulutukseen tuo aika ei riitä. Työelämän vaatimukset sähköalan töissä lisääntyvät jatkuvasti Työntekijöiden osaamisvaatimukset sähköalalla kasvavat uusien tekniikoiden myötä samalla kun asentajan pitää pystyä ratkaisemaan entistä monimutkaisempia ja monialaisempia ongelmia. Sähköisillä ohjauksilla on yhä suurempi merkitys kaikilla elämän aloilla. Uuden tekniikan rinnalla on edelleen hyvinkin perinteistä tekniikkaa, jonka toiminta pitää myös ymmärtää. Sähköalalla koulutuksen ja osaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Huomattavasti enemmän huomattavasti lyhemmässä ajassa sähköalan erityiset turvallisuusnäkökulmat huomioiden on mahdotonta toteuttaa. Koulutussopimus siirtää osan kustannuksista yritysten maksettavaksi Eräänä ratkaisuna valtion rahoituksen vähentyessä on esitetty, että yritysten pitää ottaa entistä isompi osa koulutusvastuusta. Työssäoppimisen osuutta on jo lisätty. Kun työssäoppiminen hoidetaan hyvin, opiskelijat saavat työpaikoilla hyvää oppia ja opastusta. Ratkaisuksi rahapulaan tästä ei kuitenkaan ole. Hyvin järjestetty opetussuunnitelmien mukainen yksilöllisesti toteutettu työssäoppiminen vie yhtä paljon ohjausresursseja kuin oppilaitoksessa ryhmämuotoisena toteutettu lähiopetus. Sähköalan yritykset ovat valtaosin pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Niiden kanssa pitää sopia siitä, mitä tehdään ja miten, jotta opetussuunnitelmien mukainen opiskelijan osaamisen lisääntyminen toteutuu. Suhdanteista ja kausivaihteluista riippuen työtilanteet yrityksissä vaihtelevat. Laaja-alaisen työssäoppimisen toteuttaminen on ajoittain mahdotonta. Yritysten kustannukset eivät saa kasvaa lisääntyvän koulutustoiminnan myötä. Digiloikka auttaa kustannusten vähentämisessä Digitaalisten välineiden entistä tehokkaampaa käyttöä pidetään yleisesti ratkaisuna koulutuksen tehokkuuden lisäämisessä. Digitaalisten välineiden käyttöönotto vaatii aina käytettävien sovellusten räätälöintiä tai kokonaan uusien sovellusten tekemistä. Tämä pitää tehdä tiiviissä yhteistyössä sovellusten käyttäjien kanssa. Digiloikka vaatii siis huomattavia panostuksia oppilaitoksilta ohjelmisto- ja laitehankintoihin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Digitalisaatio ja tulollaan oleva esineiden internet tuottaa sähköalalle töitä ja lisää taas osaamisvaatimuksia huomattavasti. Esitys sähköalan oppilaitoksilta Muutetaan sähköalan porrastuskerroin reformin yhteydessä nykyisestä 1:stä 1,5:een. Tällä turvataan sähköalan koulutuksen riittävä laatu ja valmistuvien asentajien riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa. Opetussuunnitelmien toteuttaminen vaatii aikaa.

10 Tampereella Vesa Helminen, koulutuspäällikkö, sähköala Tampereen seudun ammattiopisto, TREDU Ari Pöllänen, koulutuspäällikkö, kone- ja metallitekniikka ja sähköala Ammattiopisto Tavastia Harri Jokinen, lehtori, sähköala Sataedu, Kankaanpää Marko Salokannel, koulutuspäällikkö, sähköala Turun aikuiskoulutuskeskus Kari Leinonen, kouluttaja, sähköala Jyväskylän aikuisopisto Juhani Nygren, koulutuspäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nora Salermo, koulutuspäällikkö, prosessiteollisuus, sähkö- ja ict-alat Saimaan ammattiopisto Sampo Esa Lehkonen, opettaja, sähköala Etelä-Savon ammattiopisto Kimmo Keinästö, koulutuspäällikkö, sähköala Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Rasekon ammattiopisto Rauno Peltoniemi, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatiotekniikka Stadin ammattiopisto Kaarlo Lukkarila, opetusalajohtaja, Tekniikka Vantaan ammattiopisto Varia Seppo Hökkä, lehtori, tutkintotiimin puheenjohtaja Oulun seudun ammattiopisto

11 Kannanotto Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka- alan koulutustoimikunta SÄHKÖ-, ELEKTRONIIKKA JA TIETOTEKNIIKKA- ALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATU ON UHATTUNA Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on työelämälähtöisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen rakenteet, hallinto ja rahoitus. Samalla ammatillisen reformissa ollaan kuitenkin vähentämässä koulutuksen rahoitusta noin 20 % nykyisestä tasosta. Nämä vähennystavoitteet ovat kuitenkin niin suuret, että niitä ei pystytä saavuttamaan hallinto-, kiinteistö- tai muita rakenteellisia kustannuksia leikkaamalla. Jos näissä resurssileikkaustavoitteissa pysytään, joudutaan väistämättä vähentämään ammatillisessa koulutuksessa annetun lähiopetuksen määrää sekä laskemaan sen tavoitteita. Sähköalan ominaispiirteistä johtuen yksin työssäoppimisella ei voida paikata lähiopetuksen vähenemisen seurauksena syntyviä aukkoja osaamisessa. Opiskelijan työ- ja sähkötyöturvallisuusriski sekä asennusten sähköturvallisuusriski kasvavat tasolle, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Sähköalan ammatillinen koulutus on vaativaa. Alan työtehtävissä vaaditaan sekä hyvää tietopohjaa sekä harjaantuneita kädentaitoja. Säädösten mukaisten turvallisten työtapojen opiskelu ja harjoittelu edellyttää lähiopetusta ja - ohjausta sekä turvallista oppimisympäristöä, koska alan taitoja ei voida opiskella itsenäisesti tai tehdä etäopiskeluna opiskelijan tai hänen lähipiirinsä turvallisuutta vaarantamatta. Jo nykyinen lähiopetuksen määrä (keskiarvo 18 tuntia per osaamispiste) on johtanut siihen, että alan perustutkinnon suorittaneiden osaamisessa on havaittu vakavia puutteita. Perustyökaluja ei osata käyttää sujuvasti, tarviketuntemus on vaatimatonta yleisimpienkin asennustarvikkeiden kohdalla, eikä työelämän yleisiä pelisääntöjäkään osata noudattaa odotetulla tavalla. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja on jouduttu kasvavassa määrin keskeyttämään, mikä on johtanut haluttomuuteen ja suureen varautuneisuuteen ottaa ylipäätään työssäoppijoita yrityksiin. Alan työssäoppimispaikat ovat suurelta osin pienyrityksissä eikä niillä ole mahdollisuuksia eikä edellytyksiä hoitaa alan perusasioiden opetusta, vaan ne voivat tarjota opetusta ainoastaan niissä käytännön työtehtävissä, joita kulloinkin työmaalla esiintyy ja joiden opiskelu rakentuu vankan perusosaamisen päälle. Jos reformin mukaiset leikkaukset toteutetaan, tulee uudelleen arvioida alan ammatillisten perustutkintojen vaativuudet. On edesvastuutonta olettaa, että vähennetyillä resursseilla voitaisiin saavuttaa edes nykyistä opetussuunnitelmien edellyttämää ammatillisen osaamisen minimitasoa. Koska alan koulutuksessa tarvitaan paljon lähiopetusta ja henkilökohtaista ohjausta, tulee tavoitteet jatkossa asettaa niin, että ne ovat saavutettavissa uudella rahoitustasolla. Juhani Nokela puheenjohtaja Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka- alan koulutustoimikunta Lisätietoja: juhani.nokela@tek.fi,