Espoon kaupunki Pöytäkirja 242. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n muuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selostusosan mukaisen lausunnon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n muuttamisesta. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - OKMn lausuntopyyntö - Hallituksen esitys lakimuutoksista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Espoon kaupunkia antamaan lausunnon ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n muuttamisesta. Asiasta annettava lausunto Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Tärkeänä pidetään sitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle oppilaalle voidaan taata toisen asteen tai muu koulutuspaikka. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset 190 miljoonaa euroa ja tehtävä opiskelijamäärien leikkaus uhkaa koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamista. Hallitusohjelmassa päätetty 190 miljoonan euron leikkaus vastaa 11,47 % ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Hallitusohjelmassa linjatun 190 miljoonan euron lisäksi kustannuspohjan muutoksesta aiheutuu lisäleikkaus. Neljän vuoden välein tarkastellaan toteutuneita kustannuksia, jonka seurauksena OKM:n budjettiesitys sisältää 8,245 miljoonan euron leikkaukset. Tähän lisätään VOS:n kuntaosuus, joka vähentää rahoitusta yhteensä 17,2 miljoonaa euroa. Lisäksi ensi vuoden rahoituksesta poistuu

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 lisätalousarvion tuoma kolme miljoonaa euroa. Koulutuksen rahoitukseen kohdistuu edelleen myös KIKYn vaikutus, jonka on arvioitu olevan 15,1 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan siten n. 225 miljoonan euron leikkaukset. Rahoituksen vähentäminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä kustannusten supistamista, millä on väistämättä vaikutus henkilöstön määrään ja siten opetukseen. Tämä tulee heijastumaan koulutuksen laatuun. Toiminnan tehostaminen edellyttää toimintatapojen uudistamista, mutta koulutusta yksityiskohtaisesti säätelevä laki on muuttumassa vasta vuoden 2018 alusta. Tämä tekee vuoden 2017 koulutusleikkauksen ajoituksesta ja määrästä kohtuuttoman. Mainitun 190 miljoonan euron lisäksi ammatilliseen koulutukseen kohdistuu indeksin jäädyttäminen. Koulutuksen järjestäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Nyt tehdään päätökset syksyn 2017 koulutustarjonnasta, johon opiskelijat valitaan ensi kevään yhteishaussa. Käytännössä koulutuksen järjestäjät sitoutuvat nyt kouluttamaan tulevia opiskelijoita kevääseen 2020 asti ilman, että on täyttä varmuutta tulevasta rahoituksesta tai järjestämislupiin tulevista opiskelijamääristä tai niiden muutoksista. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän on tarkoitus uudistua vasta vuoden 2018 alusta. Lakiesityksessä korostetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman saavutuksia, mutta rahoitusta luvataan vain kahdeksi vuodeksi niiden ohjelmassa vuosina aloittaneiden opintojen loppuun saattamiseksi. Esimerkiksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa nuorten aikuisten osaamisohjelmalla on ollut merkittävä vaikutus etenkin vieraskielisten koulutettavien määrään. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi mahdollistaa parempi alueellisen koulutustarjonnan turvaaminen siten, että ainakin osasta tutkintosääntelystä luovutaan ja mahdollistetaan alueellinen harkinta koulutusten aloittamisessa. Tämä koskee mm. nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkintoa sekä lapsi- ja perhetyön perustutkintoa. Olennaista on järjestämislupien enimmäismäärä. Enimmäismäärän kehityksen täytyy vastata asukasmäärän kehittymistä. Järjestämislupien kiintiöt tulisi poistaa kokonaan kasvukeskuksissa tai siirtyä ns. välysajatteluun, jolloin esimerkiksi järjestämisluvan mukainen paikkamäärä vahvistettaisiin vaikkapa kolmen vuoden seurantajakson perusteella. Indeksikorotusten tekemättä jättäminen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen rahoitukseen leikkaa palvelujen saatavuutta. Tätä ei pidetä hyvänä ratkaisuna, kun arvioidaan koulutusta ja taidetta hyvinvointitekijänä, jolla tuetaan positiivista talouskasvua ja hyvinvointia. Korjaavat toiminnot maksavat aina enemmän yhteiskunnalle. Indeksien jäädytys siirtää painetta koko sivistystoiminnan rahoituksesta kunnille mukaan lukien kulttuurin rahoitus. Käytännössä jäädytys pienentää panostusta sivistysyhteiskunnan rakenteiden ylläpitoon, koska kunnilla ei ole varaa kompensoida valtion osuuksien laskua. Vähäisin osin valtionavun merkityksen laskua voidaan kompensoida vapaan sivistystyön osanottomaksujen nostolla, joka samalla kuitenkin karsii osallistujia.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Vieraskielisten määrän kasvu on voimakasta etenkin pääkaupunkiseudulla. Myönteisenä asiana todetaan 2000 lisäpaikan kohdentaminen maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja opiskelua tukeviin palveluihin. Myös aikuisten perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan koulutuksen rahoitus on varmistettava, jotta koulutuksen järjestäjillä on riittävät edellytykset tarjota palveluita etenkin maahanmuuttajataustaisille aikuisille. Perusopetusiän ylittäneille Suomeen tulleille maahanmuuttajille tulee antaa peruskoulutus, joka mahdollistaa heidän tulevan työllistymisensä. On hyvä, että lakiehdotuksessa huomioidaan myös laskentapäivän jälkeen (20.9.) tulleet opiskelijat, jotta heidän koulutuksensa voidaan toteuttaa. Kurssien mukaan annattava rahoitus lisää joustavuutta, mutta samalla myös epävarmuutta. Ryhmä perustetaan noin 12 oppilaalla koko vuodeksi vaikka oppilasmäärä voi vaihtua. Hyvien opettajien saaminen ryhmään edellyttää ainakin lukuvuoden mittaista työsopimusta. Opetuksen lisäksi turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen tulleet nuoret tarvitsevat oppilashuollollisia palveluita. Rahoituskertoimen tulee olla riittävän suuri, jotta myös nämä palvelut voidaan kattaa. Tätä nykyinen rahoitus ei kokonaan kata. Myös uusi opetussuunnitelma nostaa mm. lisäopetuksen kuluja. Perusopetuslain 46 :n muutos Perusopetuslain 46 :ssä tarkoitetun aikuisten perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen järjestämiseen kohdentuvan rahoituksen kohtaa esitetään hallituksen esityksessä muutettavaksi siten, että toimintaa laajennettaessa rahoitus kohdennetaan laajentamisen ajankohtaan. Espoo suhtautuu myönteisesti ko. kohdan muutokseen. Näin toimien laajentaminen ei ole kunnalle samalla lailla budjetillinen rasitus, joka voisi vaikuttaa muun kunnan järjestämän opetuksen edellytyksiin. Edelleen Espoo suhtautuu myönteisesti rahoituksen kytkemiseen ehdotuksen mukaisesti toteutuneisiin läsnäolokuukausiin kiinteän laskentapäivän sijaan (20.9.). Rahoitusmallin toimivuus on maahan tulleille oppivelvollisuusiän ylittäneille opiskelijoille erittäin tärkeää sekä kotouttamisen että tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Esityksen tarkoittaman perusopetuksen sisällön nykyistä tarkempi normittaminen nähdään myös myönteisenä tekijänä. Tämä toimii paitsi rahoituksen perustana, mutta takaa myös nykyistä paremmin opiskelijoiden koulutusmahdollisuudet. Tällä hetkellä kurssien määrää ohjaa ainoastaan perusopetusasetus, jossa vähimmäiskurssimääräksi on asetettu 44. Hallituksen esityksessä mm. kielitaidottomuus voi nostaa kurssimäärän jopa 130:een. Esitetyn rahoitusmallin tukeman perusopetusvaiheen riittävä laajuus takaa opiskelijalle mahdollisuuden menestyksekkäästi siirtyä toisen asteen opintoihin ja työelämään.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Lausunnon keskeinen sisältö Opetus-, sivistys- ja kulttuuritoimeen kohdistuvilla rahoituksen vähentämisillä ja indeksin jäähdyttämisellä joudutaan supistamaan kuntien kustannuksia ja sillä on suora vaikutus julkisen puolen tarjoamien palvelujen määrään ja laatuun. Kunnilla ei ole mahdollisuutta kompensoida valtionosuuksien laskua. Epävarmuus rahoituksesta ja tulevien järjestämislupien opiskelijamääristä sekä ammatillisen rahoitusjärjestelmän uudistuminen vuoden 2018 alusta luo epävarmuutta koulutuksen järjestämisessä, jonka tulisi olla pitkäjänteistä toimintaa. Rahoituksen epävarmuus horjuttaa edellytyksiä tarjota riittäviä palveluita myös maahanmuuttajataustaisille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi mahdollistaa alueellisen koulutustarjonnan turvaaminen siten, että mahdollistetaan alueellinen harkinta koulutuksen aloittamisessa. Järjestämislupien enimmäismäärän tulisi vastata asukasmäärän kehittymistä. Perusopetuslain 46 :ssä tarkoitetun aikuisten perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen järjestämiseen kohdentuvan rahoituksen kohtaa esitetään hallituksen esityksessä muutettavaksi. Tämän kohdan muutokseen Espoon kaupunki suhtautuu myönteisesti. Tiedoksi - Opetus- ja kulttuuriministeriö

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5