Kunnallisvaalit kuntademokratian kuvaajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisvaalit kuntademokratian kuvaajana"

Transkriptio

1 Sari Pikkala Kunnallisvaalit kuntademokratian kuvaajana Kuntien demokratiatilinpäätös, Teema I Yhteenvetoa vaalitilinpäätöksistä ISBN Suomen Kuntaliitto 2005

2 TEKIJÄ Sari Pikkala TAITTO Nina Palmu-Pietilä ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2005 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe Kuntien demokratiatilinpäätöshanke Kuntien demokratiatilinpäätöshankkeessa kehitetään kuntademokratian tilaa ja toimivuutta arvioivaa mittaristoa. Hankkeessa mukana olevat tahot määrittelevät yhdessä erilaisia demokratian ulottuvuuksia sisältävän mittariston, jonka avulla kunnilla on mahdollisuus arvioida demokratiansa tilaa sekä arvioida tarvittavia demokratian toimintaa vahvistavia kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistyön ja arvioinnin lähtökohdaksi on asetettu, että kunnissa tulee olla halua sitoutua eri tahojen toimesta demokratian kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Mukana olevat hankekunnat vastaavat itse mittaustyöstä ja sen raportoinnista. Ne ovat myös aktiivisesti mukana kehittämässä käytettäviä mittareita. Tieto demokratian tilasta antaa kunnille itselleen mahdollisuuden pohtia edustuksellisen demokratian ja kuntalaisten suoran osallistumisen kehittämistä yhdessä poliittisen ja ammatillisen johdon sekä kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa. Arviointia voivat hyödyntää erityisesti siis myös kuntien luottamushenkilöt. Kun mittaristoa ryhdyttiin kehittämään, asetettiin lopputulokselle myös tiettyjä odotuksia. Moniulotteista demokratiaa ei voida mitata monimutkaisilla mittaristoilla, vaan niiden tulee olla helposti käytettävä ja kehitettävissä vastaamaan yksittäisten kuntien tarpeita. Mittariston tulee myös mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Sen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointityön pitkäjänteisyyteen ja toistettavuuteen. Nämä tekijät tulee pitää mielessä koko hankkeen ajan. Tarkoituksena on, että valtuustokaudella suoritetaan vuosittain yksi mittaus, tulosten analysointi, arviointi sekä siitä seuraavien toimenpiteiden pohdinta ja suunnittelu. Valtuustokauden mittausteemoja ovat kunnallisvaalit, kuntademokratian toimintatavat, kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen sekä kuntien poliittisen ja ammatillisen johdon rooli ja toiminta. Hanke on osa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa ja sen toteutuksesta vastaa Suomen Kuntaliitto. Mukana hankkeessa on kaiken kaikkiaan 12 kuntaa, jotka ovat monilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Mukana on suuria kaupunkeja ja pienempiä kuntia. Kunnat sijoittuvat eri puolille Suomea. On kuitenkin paikallaan korostaa, että hankkeeseen osallistuvat kunnat eivät ole tilastollisesti edustava otos maan kuntakentästä. Seuraava taulukko antaa hieman osviittaa kuntien erilaisuudesta sekä valottaa myös tehtävän kehittämistyön monia ulottuvuuksia. 3

4 Hankekunnat suuruusjärjestyksessä Kunta Maakunta Väestö 2004 Helsinki Uusimaa Tampere Pirkanmaa Turku Varsinais-Suomi Lahti Päijät-Häme Joensuu Pohjois-Karjala Jyväskylän mlk Keski-Suomi Kemi Lappi Kiuruvesi Pohjois-Savo Oulunsalo Pohjois-Pohjanmaa Lapinlahti Pohjois-Savo Uusikaarlepyy Pohjanmaa Mynämäki Varsinais-Suomi Päivi Kurikka erityisasiantuntija, hankkeesta vastaava Suomen Kuntaliitto 4

5 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Äänestysaktiivisuus... 8 Äänestysaktiivisuuden yleinen kehitys: jyrkästä laskusta lievään nousuun. 8 Äänestysaktiivisuus ja kuntien rakennepiirteet... 9 Äänestysaktiivisuuden kehitys hankekunnissa Äänestysvilkkaus sukupuolen mukaan: naiset aktiivisempia kuin miehet 13 Äänestysaktiivisuus alueittain: kuntien sisäiset erot Äänestysvilkkaus ikäryhmittäin: nuoret passiivisimpia Ulkomaiden kansalaisten äänestysaktiivisuus Vaaliosallistumisen edistäminen Ennakkoäänestyspaikat Muut toimet äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi Paikalliset vaaliteemat Ehdokkaiden rekrytointi Valtuuston kokoonpano ja sen muutokset Puolueiden voimasuhteet Valtuustojen uusiutuminen henkilötasolla Sosiaalisen edustavuuden toteutuminen Ehdokkaiden ja valittujen sukupuolijakauma Ehdokkaiden ja valittujen ikäjakauma Vaalien vaikutus muiden luottamuselinpaikkojen jakoon Lopuksi Liitetaulukot

6 1 Johdanto Demokratiatilinpäätöshankkeen puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan neljä eri mittausteemaa, yksi kunakin vuonna. Koska hankkeen alku osui kunnallisvaalivuoteen, oli luonnollista, että vaalit valittiin ensimmäiseksi teemaksi. Kunnallisvaalit saavat yleensä vaalisyksyn aikana paljon julkisuutta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Vaalituloksen selvittyä ovat kiinnostus hiipuu nopeasti ja vaalien huolellisempi analyysi jää tekemättä. Demokratiatilinpäätöshankkeen vaaliosiossa on pyritty kehittämään konkreettinen apuväline kunnissa tehtävälle vaaleja koskevalle arvioinnille. Vaalitilinpäätöksissä pyritään paikallistamaan kunnallisvaaleihin liittyviä demokratiaongelmia, joita voivat olla äänestysaktiivisuuden alhaisuus tai epätasainen jakautuminen eri kuntalaisryhmissä, uusien ehdokkaiden hankinnan vaikeudet tai istuvien valtuutettujen haluttomuus asettua uudelleen ehdokkaaksi, sosiaalisen edustavuuden vinoumat, muiden luottamuselinpaikkojen miehittäminen toisin kuin vaalien tulos edellyttäisi, äänestäjille tarjottavien poliittisten vaihtoehtojen epäselvyys jne. Ajatuksena on, että ongelmakohtien tunnistaminen antaa eväitä sekä kunnalle että kunnassa toimiville poliittisille ryhmille pyrkiä parantamaan tilannetta tulevissa vaaleissa. Ongelmakohtien tunnistamisessa kuntien välinen vertailu, tai vähintäänkin oman kunnan vertaaminen koko maan tilanteeseen, on keskeistä. Kysymyksiä, joihin vaalitilinpäätöksissä etsitään vastauksia, ovat mm. Millainen äänestysaktiivisuus kunnassa on muihin kuntiin verrattuna? Miten se on kehittynyt? Ketkä äänestävät ja ketkä eivät? Mitä kunnassa tehtiin vaaliosallistumisen edistämiseksi? Erottuivatko ehdokkaita asettaneiden poliittisten ryhmien vaaliteemat toisistaan? Oliko kunnassa paikallisia vaaliteemoja? Miten ehdokkaiden rekrytointi onnistui? Miten valtuuston voimasuhteet muuttuivat ja miten suurta oli valtuuston henkilövaihtuvuus? Miten sosiaalinen edustavuus toteutui ketkä valikoituivat ehdokkaiksi ja siitä edelleen valtuutetuiksi? Miten vaalitulos heijastui muiden luottamuselinten jäsenvalintoihin? Hankkeen toimesta tuotettiin syksyn 2004 vaalien jälkeen teemavihko, jolla ohjeistettiin hankekunnissa tehtävää käytännön työtä (Pikkala 2005a). Teemavihkoon koottiin myös tiedot relevanteista tietolähteistä. Kahdestatoista hankekunnista kymmenen kokosi oman vaalitilinpäätöksen. Kemissä oli projektista riippumatta tuotettu kunnallisvaaliyhteenveto, jossa kuitenkin käsitellään monia niistä asioista, joita hankekuntien vaalitilinpäätöksissäkin. Uusikaarlepyy ei tuottanut omaa yh- 6

7 teenvetoa kunnallisvaaleista. Kuntakohtaiset vaalitilinpäätökset on koottu hankkeen internetsivulle (http://www.kunnat.net > Kuntakehitys ja tutkimus > Demokratiatilinpäätös). Tässä raportissa tehdään yhteenvetoa kuntien vaalitilinpäätöksistä. Kunkin asiakokonaisuuden tarkastelu aloitetaan kuitenkin tarkastelemalla tilannetta koko maan näkökulmasta. Raporttiin sisältyvät yksittäisiä hankekuntia koskevat tiedot perustuvat sekä kuntien itsensä kokoamiin vaalitilinpäätöksiin että julkislähteisiin. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi julkislähteistä saatavia tilastoja on käytetty kaikissa niissä kohdin, joissa niitä on ollut saatavilla. 7

8 2 Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuuden yleinen kehitys: jyrkästä laskusta lievään nousuun Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus koheni hieman edellisistä kunnallisvaaleista. Myös vuoden 2003 eduskuntavaaleissa suunta oli lievästi kasvava. Pitkän aikavälin tarkastelussa vaaliosallistuminen on kuitenkin ollut laskussa. Kansainväliset vertailut keskittyvät useimmiten parlamenttivaaleihin. Niiden valossa Suomen trendi ei ole ollut poikkeava äänestysaktiivisuuden lasku on yleinen, koko läntistä maailmaa koskeva kehityssuunta. Suomessa eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pudonnut kuitenkin jyrkemmin kuin muissa Pohjoismaissa (esim. Martikainen & Wass 2002, 23 28). Vuoden 1992 kunnallisvaaleissa runsaat 70 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa koettiin äänestysaktiivisuuden liki kymmenen prosenttiyksikön romahdus. Pudotus jatkui vielä tämänkin jälkeen sodanjälkeisten vuosien pohjanoteeraus osui vuoteen 2000, jolloin enää 56 prosenttia kunnallisvaalien äänioikeutetuista vaivautui uurnille. Syksyn 2004 vaaleissa osallistumisen lasku taittui: 59 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kuvio 1. Äänestysaktiivisuus kunnallis- ja eduskuntavaaleissa 1980-luvulta tähän päivään Kunnallisvaalit Eduskuntavaalit Lähde: Tilastokeskus (eduskuntavaalien osalta äänestäneiden osuus kotimaan äänioikeutetuista) 8

9 Suomalaiset ovat perinteisesti äänestäneet kunnallisvaaleissa laiskemmin kuin eduskuntavaaleissa (kuvio 1; vaalien välisistä eroista ks. myös Borg 2005, 56 58). Vuoden 1992 kunnallisvaaleissa vaaliosallistuminen jäi vain hieman matalammaksi kuin vuotta aiemmin järjestetyissä eduskuntavaaleissa, mutta sitten kunnallis- ja eduskuntavaalien repesi yli kymmenen prosenttiyksikön suuruiseksi eikä ole merkittävästi sen jälkeen kaventunut. Äänestysaktiivisuuden lasku on siis ollut huomattavasti selvempi kunnallisvaaleissa kuin valtiollisissa vaaleissa. Paikallisvaalien vetovoima on valtiollisia vaaleja heikompaa myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa äänestysaktiivisuus kuntatason vaaleissa on ollut laskussa. Tanskassa sen sijaan nähtiin vuonna 2001 poikkeuksellisen suuri, noin 15 prosenttiyksikön kasvu edellisten kunnallisvaalien äänestysaktiivisuuteen verrattuna (taulukko 1). Kunnallis- ja kansankäräjävaalit järjestettiin tuolloin samanaikaisesti, mikä todennäköisesti selittää voimakkaan heilahduksen ylöspäin (Nordisk Ministerråd 2005, 72). Pohjoismaisessa vertailussa vain Norja on kunnallisvaalien osalta samassa matalan aktiivisuuden seurassa Suomen kanssa. Siellä äänestysaktiivisuus painui vuonna 2003 alle 60 prosentin. Tulos oli heikoin kahdeksaankymmeneen vuoteen (ks. Taulukko 1. Äänestysaktiivisuus Pohjoismaiden kunnallisvaaleissa (%) Suomi Ruotsi Norja Tanska Äänestysaktiivisuus ja kuntien rakennepiirteet Suomalaisten kuntien väliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat huomattavia. Syksyn 2004 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus vaihteli 51:stä 89:ään prosenttiin. Myös vuoden 2000 vaaleissa matalimman ja korkeimman äänestysaktiivisuuden kuntien välinen ero lähenteli 40 prosenttiyksikköä (taulukko 2). Vielä vuonna 1992, jolloin kokonaisäänestysaktiivisuus ylsi runsaaseen 70 prosenttiin, oli kuntakohtaisen minimin ja maksimin välinen erotus alle 30 prosenttiyksikköä. Ääripäiden välinen ero on siis kasvanut. Taulukko 2. Äänestysaktiivisuus (%) manner-suomen kuntien kunnallisvaaleissa Vaihtelu kunnittain Vuosi Kaikki Matalin Korkein Lähde: Tilastokeskus Äänestysaktiivisuuden kuntakohtaiset vaihtelut eivät ole sattumanvaraisia. Yleensä vaaliosallistuminen on suurissa asutuskeskuksissa laimeampaa kuin maaseudulla. Taulukkoon 3 on koottu neljän regressioanalyysin tulokset. Analyyseissä on testattu asukasluvun ja taajama-asteen vaikutusta äänestysaktiivisuuden kuntakohtaisiin vaihteluihin vuosien 1992, 1996, 2000 ja 2004 kunnallisvaaleissa. Kaikkina tarkas- 9

10 teluvuosina taajama-aste ja asukasluku selittävät merkittävän osan äänestysaktiivisuuden vaihtelusta. Korkeimmaksi selitysaste nousee analyysissä, joka koskee vaalivuotta 2000: taajama-aste ja väkiluku selittävät 37 % äänestysaktiivisuuden vaihtelusta. Niiden vaikutus kuitenkin heikentyi vuoden 2004 kunnallisvaaleissa. Yhteys on joka tapauksessa kaikissa tarkastelluissa kunnallisvaaleissa selvä: mitä suurempi ja tiheämmin asuttu keskus, sitä laiskemmin kuntalaiset kunnallisvaaleissa äänestävät. Taulukko 3. Yhteenveto regressioanalyyseistä, joissa selitettävänä muuttujana äänestysaktiivisuus (%) vuosien 1992, 1996, 2000 ja 2004 kunnallisvaaleissa Selitettävä muuttuja: Selittävät Selitysaste Äänestysaktiivisuus (%) muuttujat Beta Sig. R 2 Vuoden 1992 vaalit (n = 448) Asukasluku Taajama-aste Vuoden 1996 vaalit (n = 448) Asukasluku Taajama-aste Vuoden 2000 vaalit (n = 448) Asukasluku Taajama-aste Vuoden 2004 vaalit (n = 416) Asukasluku Taajama-aste Toinen kiinnostava tarkastelunäkökulma liittyy äänestysaktiivisuuden kehityksen ja kunnan rakennepiirteiden välisiin yhteyksiin. Tarkastellaan ensi ajanjaksoa Vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa laskua kirjattiin lähes kaikkien kuntien äänestysaktiivisuusluvuissa. Viidentoista prosenttiyksikön pudotus vuodesta 1992 vuoteen 2000 iski kuitenkin eri suuruisena eri kuntiin. Noin kolmannes kunnista selvisi pienemmällä kuin kymmenen prosenttiyksikön menetyksellä. Ne olivat pääosin pieniä tai keskisuuria maalaiskuntia lähes kaikissa yli asukkaan kunnissa laskua oli enemmän kuin 10 prosenttiyksikköä. Regressioanalyysi, jossa riippuvana muuttujana on äänestysaktiivisuuden muutos prosenttiyksikköinä ja selittävinä muuttujina taajama-aste, asukasluku sekä asukasluvun suhteellinen muutos tarkasteluajanjaksolla, selittää 37 % äänestysaktiivisuuden muutoksen kuntakohtaisista eroista (taulukko 4). Kertoimet ovat negatiivisia: tiheästi asutuissa, väkirikkaissa, väestönkasvua kirjanneissa kunnissa äänestysprosentin romahdus oli selvästi voimakkaampi kuin maaseudulla. Äänestämättömyyden lisääntymistä koskevissa pohdinnoissa onkin kiinnitetty muiden mahdollisten syiden ohella huomiota muuttoliikkeeseen, jonka seurauksena väkeä on valunut maaseudulta ja perinteisen teollisuuden alueilta kasvukeskuksiin. Martikainen ja Wass (2002, 72 78) ovat todenneet vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänestysoikeutetut kattavassa, rekisteriaineistoja yhdistelevässä tutkimuksessaan, että vaaleja edeltävän vuoden aikana kuntaan muuttaneilla äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa jäi 17 prosenttiyksikköä alemmaksi kuin eimuuttaneilla. Muuton äänestämättömyyttä lisäävä vaikutus oli sitä pienempi, mitä pidempi aika muutosta on kulunut. Kunnallisvaaleissa paikkakunnalle muuton voi hyvällä syyllä olettaa olevan tärkeämpi äänestämättömyyden syy kuin valtiollisissa vaaleissa. Paikallisten asioiden tuntemus ja sitä myötä myös kiinnostus kunnallispolitiikkaan on hiljattain muuttaneilla todennäköisesti heikompaa kuin paikkakunnalle juurtuneilla. Vuoden 2000 ja 2004 kunnallisvaalien välisen kehityksen seikkaperäisempi tarkastelu antaa kuitenkin aihetta tarkistaa näin yksioikoista tulkintaa. Vaaliosallistumisen kääntyminen 2.7 prosenttiyksikön nousuun vuoden 2004 vaaleissa ei koh- 10

11 distunut samansuuruisena eikä edes saman suuntaisena kaikkiin kuntiin. Runsaat puolentoista sataa kuntaa joutui tälläkin kertaa kirjaamaan laskevia lukuja. Äänestysaktiivisuuden muutoksen ja kunnan rakennepiirteiden välinen yhteys oli nyt päinvastainen kuin vuosien 1992 ja 2000 välisen kehityksen kohdalla regressiokertoimissa on eri etumerkki. Äänestysaktiivisuus kasvoi keskimääräistä enemmän suurissa asutuskeskuksissa. Lähes kaikissa niissä kunnista, joissa vaaliosallistuminen edelleen väheni, myös väestökehitys on samalla ajanjaksolla ollut negatiivinen. Edellä viitattiin muuttoliikkeen ja äänestämättömyyden väliseen yhteyteen. Hieman paradoksaalisesti saattaa muuttoliikkeestä löytyä nyt ainakin osaselitys myös muuttotappioalueiden alenevaan äänestysaktiivisuuteen. Asutuskeskuksiin muuttavien joukossa on paljon koulutettua väkeä. Maaseudun nuorten ikäluokkien naiset muuttavat miehiä useammin (esim. Pikkala 2003, 31 32). Koulutetut ja varsinkin nuorempien ikäluokkien naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin. Muuttotappioalueille jää vanheneva väestö, jolla äänestysaktiivisuus hiipuu korkean iän mukanaan tuomien fyysisten rajoitteiden myötä (Martikainen & Wass 2002, 78). On paikallaan korostaa, että vuoden 2004 äänestysaktiivisuuden nousun asutuskeskusluonteesta huolimatta kunnallisvaaliosallistuminen on edelleen selvästi vilkkaampaa maaseudulla kuin ruuhkasuomessa. Taulukko 4. Yhteenveto regressioanalyyseistä, joissa selitettävänä muuttujana äänestysaktiivisuuden muutos prosenttiyksikköinä kunnallisvaaleissa ja Selitettävä muuttuja: Äänestysaktiivisuuden Selitysaste muutos (%-yksikköä) Selittävät muuttujat Beta Sig. R (n = 448) Asukasluku Asukasluvun muutos (%) Taajama-aste (n = 416) Asukasluku Asukasluvun muutos (%) Taajama-aste Äänestysaktiivisuuden kehitys hankekunnissa Uusikaarlepyy erottu 12 hankekunnan joukosta muita selvästi korkeamman äänestysaktiivisuutensa vuoksi. Syksyn 2004 vaaleissa 70 % äänioikeutetuista äänesti (kuvio 2). Osuus on yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Omassa kontekstissaan niiden kuntien joukossa, joissa enemmistö väestöstä on ruotsinkielisiä ei Uusikaarlepyy kuitenkaan ole poikkeus. Manner-Suomen 26 ruotsalaisenemmistöisen kunnan äänestysaktiivisuuden keskiarvo oli vuoden 2004 kunnallisvaaleissa 71 %. Hankekunnista myös Oulunsalo ja Mynämäki olivat 2004 vaalien äänestysaktiivisuudessa niukasti koko maan luvun yläpuolella. Niissä suunta on kuitenkin edelleen laskeva: Oulunsalossa äänestäneiden osuus oli 1.5 ja Mynämäellä 0.9 prosenttiyksikköä edellisvaaleja alempi (kuvio 3). Selvimmin äänestysaktiivisuus tippui Kiuruvedellä ( 2.6 %). Kiuruvedellä sekä vaaliosallistuminen että väestönkehitys ovat negatiivisia. Oulunsalo ja Mynämäki sen sijaan ovat poikkeuksia niiden suomalaisten kuntien joukossa, joissa äänestysluvut laskivat edelleen vuoden 2004 vaaleissa niissä väestömäärä on kasvussa. Kemissä ja Lapinlahdella 2004 kunnallisvaalien äänestysprosentit ovat maan keskiarvoa. Kemissä nousu vuoteen 2000 verrattuna oli selvä (+4.4 prosenttiyksik- 11

12 köä), mikä hieman kompensoi edellisissä vaaleissa tapahtunutta selvää, liki 20 prosenttiyksikön romahdusta. Suuret kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere jäävät äänestysvilkkaudessa koko maan luvun alapuolelle, vaikka ne kirjasivatkin nousua suhteessa edellisiin kunnallisvaaleihin. Varsinkin helsinkiläiset innostuivat osallistumaan aiempaa vilkkaammin: äänestäneiden osuus lisääntyi runsaat 6 prosenttiyksikköä. Joensuu ja Lahti edustavat hankekuntien joukossa äänestysaktiivisuuden matalinta ääripäätä. Molemmissa vaaliosallistuminen tosin lisääntyi vuoteen 2000 verrattuna. Tuolloin sekä Joensuu että Lahti kuuluivat niiden harvojen kuntien joukkoon, joissa äänestäneiden osuus kävi 50 prosentin kipurajan alapuolella. Myös Jyväskylän maalaiskunta jää jälkeen koko maan äänestysluvuista (äänestysaktiivisuuden kehitys hankekunnissa , ks. liitetaulukko 1). Kuvio 2. Kunnallisvaalien 2004 äänestysaktiivisuus (%) hankekunnissa Uusikaarlepyy Mynämäki Oulunsalo Kemi Koko maa Lapinlahti Helsinki Turku Tampere Kiuruvesi Jyväskylän mlk Lahti Joensuu

13 Kuvio 3. Äänestysaktiivisuuden muutos (%-yksikköä) hankekunnissa Helsinki Turku Kemi Joensuu Lahti Koko maa Jyväskylän mlk Tampere Lapinlahti Uusikaarlepyy Mynämäki Oulunsalo Kiuruvesi -2,6-1,5-0,9 0,9 0,7 2,1 2,4 2,7 4 3,6 4,5 4,4 6, Äänestysvilkkaus sukupuolen mukaan: naiset aktiivisempia kuin miehet Naiset käyvät nykyään vaaliuurnilla miehiä vilkkaammin. Naiset saavuttivat miesten äänestysaktiivisuuden 1980-luvulla. Sittemmin naisten vaaliosallistuminen on koko maan tasolla ollut säännönmukaisesti korkeampi, niin kunnallis- kuin valtiollisissakin vaaleissa. Eron suuruus on myös vaali vaalilta hiljalleen lisääntynyt (ks. liitetaulukko 2). Ilmiö ei ole pelkästään suomalainen. Naapurimaassa Ruotsissa naiset ohittivat vaaliosallistumisessa miehet jo 70-luvun puolella. Syksyn 2004 kunnallisvaaleissa naisten äänestysaktiivisuus oli koko maan tasolla 4.3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miehillä. Eron suuruus vaihtelee kunnittain, mutta naisten luvut ovat lähes kaikissa Suomen kunnissa suurempia. Hankekuntien vertailu osoittaa, että vaaliosallistumisen sukupuoliero on suurin Kiuruvedellä (6.2 prosenttiyksikköä). Myös Helsingissä naisten äänestysvilkkaus on runsaat 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miehillä (kuvio 4). 13

14 Kuvio 4. Kokonaisäänestysaktiivisuus sekä naisten ja miesten äänestysaktiivisuuden välinen erotus (naiset miehet, %-yks.) kunnallisvaaleissa Hankekunnat Kiuruvesi Helsinki Kemi Uusikaarlepyy Lapinlahti Jyväskylän mlk Oulunsalo Joensuu Tampere Mynämäki Turku Lahti Naiset % Erotus (N-M, %-yks.) Äänestysaktiivisuus alueittain: kuntien sisäiset erot Vaalilain mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Käytännössä useimmat kunnat on jaettu äänestysalueisiin, mutta alueiden määrä luonnollisesti vaihtelee. Kunnan sisällä äänestysalueiden väliset erot vaaliosallistumisessa ovat paikoin huomattavan suuria. Usein vaihtelut ovat yhteydessä alueiden sosioekonomiseen statukseen. Äänestysalueet eivät välttämättä seuraa tilastollisia aluejaotuksia, eikä äänestysalueilla asuvasta väestöstä siksi aina ole saatavissa tarkkaa faktatietoa. Paikallistuntemus auttaa silloin äänestysaktiivisuuden alueellisten erojen taustoja koskevissa pohdinnoissa. Hankekunnista Mynämäellä, Oulunsalossa ja Kiuruvedellä on kussakin kolme äänestysaluetta. Matalimman ja korkeimman äänestysaktiivisuuden alueen ero jää niissä kaikissa 10 prosenttiyksikön alapuolelle. Toisessa ääripäässä on Helsinki, jossa äänestysalueita on runsaat puolentoista sataa. Helsingissä matalan äänestysaktiivisuuden Kivikon (32 %) ja korkean äänestysaktiivisuuden Paloheinän (75 %) välinen ero on peräti 43 prosenttiyksikköä. Lahdessa minimi- ja maksimialueiden välinen ero on yli 30 prosenttiyksikköä. Myös Turussa, Joensuussa ja Tampereella erot ovat huomattavia. Lapinlahdella, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Kemissä alhaisimman ja korkeimman äänestysaktiivisuuden alueiden välinen erotus on viidentoista prosenttiyksikön tuntumassa (kuvio 5 ja liitetaulukko 4). Alueiden sosioekonomisen rakenteen ja vaaliosallistumisen välisiä yhteyksiä on sivuttu muutamissa kuntakohtaisissa vaalitilinpäätöksissä. Helsingin osalta todetaan, että alueen sosioekonomisen statuksen ja äänestysvilkkauden välinen, perinteisesti vahva riippuvuus on jonkin verran heikentymässä. Helsingissä 2004 kunnallisvaalien äänestysvilkkaus kasvoi eniten koulutustasoltaan jakauman keskivaiheilla olevilla alueilla ei korkeimman koulutustason alueilla. Jyväskylän maalaiskunnan ja Lahden vaalitilinpäätöksissä todetaan, että alhainen äänestysaktiivisuus on paikannettavissa alueille, joilla on koulutustaso ja keskiansiot ovat alempia ja 14

15 työttömyys korkeampi kuin kunnassa keskimäärin. Turun vaalitilinpäätöksessä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että ulkomaalaisväestön osuus on matalan vaaliosallistumisen alueilla selvästi suurempi kuin korkean vaaliosallistumisen alueilla. On luonnollisesti muistettava, että alueen sosioekonomisen rakenteen ja äänestysaktiivisuuden välillä todetut yhteydet perustuvat ryhmätason aineistoihin. Jos ryhmätason tarkastelun tuloksia yleistetään koskemaan yksilöitä, on ainakin periaatteessa olemassa ns. ekologisen virhepäätelmän vaara. Emme voi ryhmäaineiston perusteella todistaa, että matala äänestysaktiivisuus tietyllä alueella johtuu nimenomaan siitä, että esim. alueella asuvat vähätuloiset eivät äänestä. Sen todentaminen edellyttäisi yksilötason aineiston käyttöä. Kuvio 5. Kunnallisvaalien 2004 äänestysaktiivisuus (%) korkeimman ja matalimman äänestysaktiivisuuden äänestysalueella. Hankekunnat Helsinki Lahti Turku Joensuu Tampere Uusikaarlepyy Lapinlahti Kemi Jyväskylän mlk Kiuruvesi Oulunsalo Mynäm äki Matalin (%) Korkein (%) Oman erityistapauksensa muodostavat hiljattain yhdistyneet tai vaaleja seuraavan vuoden alusta yhdistyvät kunnat on kiinnostavaa seurata äänestysaktiivisuuden kehitystä liitosalueilla. Tarkastelu on luonnollisesti mahdollista vain, jos äänestysaluejako seuraa vanhoja kuntarajoja. Hankekuntien joukossa on yksi tuore liitos. Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat yhdistyivät Joensuun kaupunkiin vuoden 2005 alusta. Syksyn 2004 kunnallisvaalit käytiin jo uuden kuntajaotuksen mukaisena. Vanhan Joensuun kuten useimpien muidenkin suurten kaupunkien alueella äänestysaktiivisuus nousi vuoteen 2000 verrattuna. Myös Tuupovaaran alueella äänestettiin edellisvaaleja vilkkaammin. Kiihtelysvaaran alueella äänestäneiden osuus sen sijaan laski (taulukko 5). Molempien vaarakuntien näkökulmasta vaalit onnistuivat kuitenkin kohtuullisesti niiden alueilta valittujen valtuutettujen osuus on selvästi suurempi kuin niissä asuvien äänioikeutettujen osuus koko uuden Joensuun äänioikeutetuista. 15

16 Taulukko 5. Kunnallisvaalit kuntaliitoskunnassa: Esimerkkinä Joensuu 2004 ent. ent. ent. Tuupovaara Kiihtelysvaara Joensuu Äänestysaktiivisuus 2000 (%) Äänestysaktiivisuus 2004 (%) Muutos (%-yksikköä) Osuus äänioikeutetuista 2004 (%) Osuus ehdokkaista 2004 (%) Osuus valituista 2004 (%) Äänestysvilkkaus ikäryhmittäin: nuoret passiivisimpia Nuorten vähäinen kiinnostus kunta-asioita ja kunnallispolitiikkaa kohtaan on voitu todeta useissa tutkimuksissa (ks. esim. Kurikka 2000, Kurikka 2003). Vaalitutkimukset ovat puolestaan osoittaneet, että äänestysaktiivisuus on vähäisintä nuorimmissa äänioikeutettujen ikäluokissa. Vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaalien kaikki äänioikeutetut kattavien tutkimusten mukaan alle vuotiaiden äänestysaktiivisuus jäi molempina tarkasteluvuosina 18 prosenttiyksikköä jälkeen koko maan vaaliosallistumisesta. Ensi kertaa äänioikeutetut 18-vuotiaat äänestävät hieman vilkkaammin, eroa vuotiaisiin on ollut viitisen prosenttiyksikköä (Martikainen & Wass 2002, 44). Vaalitutkimuksessa ns. elämänkaariefektillä viitataan iän ja äänestysaktiivisuuden puoliympyrän muotoa noudattavaan suhteeseen: äänestysaktiivisuus on matalinta nuorilla, mutta nousee keski-ikään tultaessa ja lähtee jälleen laskuun vanhuuteen liittyvien fyysisten rajoitusten myötä (em ). Kun äänestysaktiivisuus vielä joitakin vuosikymmeniä sitten nousi selvästi ikävuosien lisääntyessä ja elinolosuhteiden vakiintuessa, on äänestämättä jättäminen nykypäivänä muodostunut nuorille ikäryhmille tyypilliseksi sukupolvipiirteeksi (em. 59). Elämänkaariefekti ei enää toteudu samassa määrin kuin ennen kaaren nousukulma on madaltunut. Eri ikäryhmien äänestyskäyttäytymistä kunnallisvaaleissa ei ole tiettävästi tutkittu vaaliluetteloaineistoiden pohjalta muualla kuin Helsingissä. Helsingin osalta ikäryhmittäistä vaaliosallistumista onkin seurattu jo pitkään ensimmäisen kerran kattava tutkimus tehtiin vuoden 1968 kunnallisvaalien yhteydessä (ks. esim. Martikainen 1993, 20). Elämänkaariefektin laimentumisesta todistavat mm. vuosien 1996 ja 2000 kunnallisvaalit, joissa vielä vuotiaatkin äänestivät keskimääräistä laiskemmin (Hellsten & Martikainen 2001, 46 47). Myös syksyn 2004 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuutta on tutkittu Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen yhteistyönä (Martikainen & Wass 2005). Tutkimusaineistot on kerätty vaaliluetteloista yksinkertaisella tukkimiehen kirjanpidolla. Neljätoista äänestysaluetta ja runsaat äänioikeutettua kattava tutkimus osoittaa, että 18-vuotiaat ensimmäistä kertaa äänioikeutetut osallistuvat aktiivisemmin kuin muut alle 25-vuotiaat. Otokseen kuuluvista 18-vuotiaista 48 % äänesti, kun osuus vuotiailla oli 41 %. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä vaaliosallistuminen lisääntyi asteittain aina vuotiaisiin saakka. Vanhimmassa ikäryhmässä, 70 vuotta täyttäneillä äänestysaktiivisuus oli jo kääntynyt laskuun (em. 29). Mainitussa tutkimuksessa tarkastellut äänestysalueet on jaettu viiteen ryhmään, tässä alenevan äänestysaktiivisuuden mukaan järjestettynä: 1. Lähikeskustan eliitti (Munkkiniemi, Paloheinä, Marjaniemi), 2. Ydinkeskustan eliitti (Ullanlinna, Kruunuhaka, Kluuvi), 3. Keskiluokka (Meilahti, Käpylä, Roihuvuori), 4. Kallio sekä 5. Kerrostalolähiö (Ylä-Malmi, Itäkeskus) 16

17 (Martikainen & Wass 2005, 27 28). Helsingin äänestysalueiden vertailussa kiinnittää huomiota erityisesti lähiöalueiden nuorten matala äänestysaktiivisuus. Alle 25- vuotiaiden ryhmässä äänestäneiden osuus jää 31 prosenttiin. Helsinkiläisvalitsijoiden yleinen aktivoituminen verrattuna vuoden 2000 kunnallisvaaleihin näkyy vuotiaiden kohdalla voimakkaimmin eliittialueilla ja Kalliossa. Lähiönuorten osallistumisaste nousi vain kaksi prosenttiyksikköä (ks. liitetaulukko 5). Muillekin hankekunnille suositeltiin ikäryhmittäisten äänestysaktiivisuustietoja keräämistä. Asian selvittäminen edellyttää, että äänestäneet ja äänestämättä jättäneet kirjataan kunnan vaaliluetteloista tukkimiehen kirjanpidolla. Varsinkin suuremmissa kunnissa kaikki äänioikeutetut kattava ikäryhmittäinen tarkastelu olisi suuren työmäärän takia epärealistinen tavoite. Silloin on perusteltua valita otos kunnan äänestysalueista. Hankkeessa korostettiin, että otoksen valinnassa olisi kiinnitettävä huomiota edustavuuteen mukana tulisi olla erilaisia äänestysalueita, joiden yhdessä voidaan ajatella edustavan kuntaa kokonaisuutena. Koska kyse ei ole tutkimushankkeesta, ei tarkasteltavien alueiden valintojen voida odottaa nojaavan monipuoliseen tilastollisen vertailuun. Valinnan helpottamiseksi ehdotettiin, että kunnat valitsisivat otokseen kolme äänestysaluetta: 1) alue, jolla äänestysaktiivisuus on lähinnä kunnan kokonaisäänestysaktiivisuutta, 2) alue, jolla on korkein äänestysaktiivisuus sekä 3) alue, jolla on alhaisin äänestysaktiivisuus. Äärialueiden (2 ja 3) osalta todettiin, että täysin poikkeavaa äänestysaluetta esimerkiksi aluetta, johon on koottu kunnan osoitteettomat ja laitoksissa asuvat äänioikeutetut ei ole mielekästä sisällyttää otokseen. Hankekunnille ehdotettiin seuraavan ikäryhmityksen käyttämistä äänestysaktiivisuuden kartoituksessa: a b c d e f Ikä vuoden 2004 lopussa v* v v v v 65 v Syntymävuosi * Nuorimman ikäluokan (18 24-vuotiaat) osalta ehdotettu ryhmitys on vertailukelpoinen Tuomo Martikaisen johdolla tehtyjen Helsingin kunnallisvaaleja koskevien tutkimusten kanssa. Muilta osin Helsingin luokitus on tiheämpi. Yhdeksän hankekuntaa teki oman selvityksensä eri ikäryhmien äänestysaktiivisuudesta. Kolme pienempää kuntaa, Kiuruvesi, Mynämäki ja Oulunsalo, tekivät kartoituksen koko kunnan osalta. Muissa tarkasteltavaksi valittiin 3 4 alueen otos kunnan äänestysalueista. On paikallaan korostaa, että Helsingin kaupungin tuloksia lukuun ottamatta kukin kunta vastaa omista ikäryhmittäisistä äänestysaktiivisuusluvuistaan. Kunnat ovat itse valinneet tarkasteltavat alueet ja laskeneet omat ikäryhmittäiset tietonsa kunnallisvaalien vaaliluetteloista. Kartoitusten tulokset on tiivistetty liitetaulukoihin 6A ja 6B. Yleiskuva ikäryhmien välisistä äänestysaktiivisuuden eroista on selkeä: äänestysaktiivisuus on matalimmillaan alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka jälkeen se nousee asteittain vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Helsinkiä koskevan tutkimuksen mukaan 70 täyttäneiden vaaliosallistuminen on jo kääntynyt laskuun. Muut ikäryhmittäistä äänestysaktiivisuutta selvittäneet hankekunnat Lahden kaupunkia ja Tamperetta lukuun ottamatta ovat tarkastelleet erikseen myös vanhuuseläkeikään ehtineitä, joskin niissä vanhimman ikäryhmän raja on vedetty 65 vuoteen. Useimmissa tutkimuskunnissa ja äänestysalueilla 65 vuotta täyttäneiden äänestysluvut ovat matalampia kuin tätä astetta nuoremmalla ikäryhmällä. Selvin poikkeus säännöstä löytyy Lapinlahdelta, mutta siellä korkeimman ja matalimman 17

18 äänestysaktiivisuuden alueet ovat liian pieniä luotettavien päätelmien tekemiseen. Jyväskylän maalaiskunnassa kansaneläkeikään ehtineet äänestävät kaikilla tarkastelluilla äänestysalueilla vilkkaammin kuin edellinen ikäryhmä. Siihen on kuitenkin yhdistetty kaikki vuotiaat ja on syytä olettaa, että ikäryhmän nuorimmat kohortit madaltavat lukua. Mynämäellä, Kiuruvedellä ja Oulunsalossa ikäryhmittäinen kartoitus käsittää kunnan kaikki äänioikeutetut (kuvio 6). Kiuruvedellä vuotiaista äänesti 44 %, Oulunsalossa 41 %. Kummassakin seuraavan ikäluokan, vuotiaiden vaaliosallistuminen oli suunnilleen samalla tasolla, Kiuruvedellä jopa hieman alempi. Mynämäen ikäluokitus poikkeaa hieman muissa kunnissa käytetystä luokituksesta. Siellä vuotiaiden äänestysaktiivisuus on 37 %, mutta vuotiaiden vaaliosallistuminen on jo samalla 60 prosentin tasolla kuin koko äänioikeutetulla väestölläkin. Suhteellisen matalasta lähtötasosta huolimatta Mynämäen tilanne näyttää lohdullisemmalta verrattuna Kiuruveden ja Oulunsalon vastaaviin lukuihin. Kuvio 6. Mynämäki, Oulunsalo ja Kiuruvesi: Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus (%) kunnallisvaaleissa Mynämäki* Oulunsalo Kiuruvesi v v Kaikki * Mynämäen ikäryhmitys: v ja v Joensuussa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa tarkastelu perustuu otokseen. Koska mukana ovat äänestysaktiivisuuden ääripäiden alueet, on kokonaisaktiivisuuden ero kunnan sisällä huomattava. Nuorten äänestysaktiivisuus seuraa alueen yleistä tasoa ollen kuitenkin huomattavasti alempi. Nuorimmassa ikäryhmässä äänestysluvut ovat yleisesti pari kolmekymmentä prosenttiyksikköä matalampia kuin alueella keskimäärin (ks. kuviot 7A ja 7B). Matalan vaaliosallistumisen alueilla nuorten äänestysaktiivisuus on paikoin erittäin laimeaa. Esimerkiksi Joensuussa ja Lahdessa ainoastaan 17 prosenttia heikon äänestysaktiivisuuden alueiden alle 25-vuotiaista kuntalaisista vaivautui vaaliuurnille. Yhtä alhaalla on myös Turun heikon äänestysaktiivisuuden alueen vuotiaiden miesten vaalikiinnostus: vain 17 prosenttia heistä kävi äänestämässä. Saman alueen saman ikäiset naiset olivat hieman aktiivisempia. Myös Jyväskylän maalaiskunnan otokseen kuuluu yksi alue, jossa nuorimman ikäryhmän äänestäneiden osuus jää 18

19 alle neljännekseen. Helsinkiäkin koskevassa tutkimuksessakin pantiin merkille juuri lähiönuorten heikko äänestysaktiivisuus. Edellä esitetyt muita hankekuntia koskevat luvut ovat kuitenkin selvästi alempia kuin Helsingissä. Erot vuotiaiden äänestysvilkkauden ja alueen kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentin välillä ovat myös suurempia kuin Helsingissä. Osittain Helsingin ja muiden hankekuntien välinen ero liittynee otosten erilaisuuteen. Helsingin otoksessa ei ole mukana kaupungin aivan heikoimpia äänestysalueita. Muissa hankekunnissa tarkasteltavaan otokseen on valittu vaaliosallistumisen ääripään alueet. Heikoimmassa ääripäässä nuoret ovat korostuneen passiivisia. Myös Tampereella kolmen äänestysalueen tilanne on samansuuntainen kuin edellä mainituissa. Kaikkien heikoimman äänestysaktiivisuuden alue, Ahvenisjärven koulun alue, poikkeaa kuitenkin täysin linjasta. Siellä vuotiaat osallistuvat yhtä vilkkaasti tai laiskasti kuin väestö keskimäärinkin. Alueella on mm. opiskelija-asuntoja. Tarkkaa kuvausta Ahvenisjärven koulun äänestysalueen ikä- ja sosioekonomisesta rakenteesta ei ole alue on osa Hervantaa ja väestöä kuvaavat tilastotiedot ovat saatavissa vain kaupunginosittain. Äänestysaktiivisuuden poikkeavan ikäryhmäprofiilin ja väestörakenteen välinen yhteys jää siksi arvailujen varaan. Ahvenisjärven sijaan kuvioon 7A on Tampereelta valittu toiseksi matalimman eli Härmälän koulun äänestysalue. Kuvio 7A. Joensuu, Lahti, Turku, Jyväskylän mlk ja Tampere: Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus (%) matalan äänestysaktiivisuuden äänestysalueilla Joensuu: Utrankoski Lahti: Liipola Turku: Pansion nuorisotalo Jyväskylän mlk: Haapaniemi Tampere: Härmälän koulu v v Kaikki 19

20 Kuvio 7B. Samat kunnat: Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus (%) korkeamman äänestysaktiivisuuden äänestysalueilla Joensuu: Linnunlahti Lahti: Jalkaranta Turku: Jyväskylän mlk: Tampere: Katedralskolan Liinalampi Koiviston koulu v v Kaikki Syksyn 2004 kunnallisvaalien alla käytiin jonkin verran keskustelua äänioikeusikärajan laskemisesta kuuteentoista vuoteen. Taustalla on ajatus, että nuoret on helpompi saada mukaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kun he vielä ovat lukiotai ammattikouluiässä, eivätkä ole ehtineet muuttaa tutulta kotipaikkakunnalta työn tai opiskelupaikan perässä. Äänioikeusikärajan alentamista on kokeiltu ainakin Saksassa. Ala-Saksin osavaltiossa paikallisvaalien äänioikeusikäraja laskettiin vuoden 1996 vaaleissa kahdeksastatoista kuuteentoista vuoteen. Myöhemmin ikärajaa muutettiin myös neljässä muussa osavaltiossa (Ungdomsstyrelsen 2000). Saksalaisessa Göttingenin kaupungin vuoden 2001 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuutta koskevat tulokset antavat viitteitä siitä, että vuotiaat äänestävät aktiivisemmin kuin muut alle 25-vuotiaat nuoret (Ungdomsstyrelsen 2002). Äänioikeuden ikärajan madaltaminen ei ole ongelmatonta. Meillä sekä äänioikeus että vaalikelpoisuus on kytketty täysi-ikäisyyteen. Kunnallisvaalien äänioikeusikärajan laskemista ei voida nähdä irrallisena, vaan sen suhde vaalikelpoisuuteen ja täysi-ikäisyyteen ja ulottaminen muihinkin kuin kunnallisvaaleihin olisi ratkaistava samanaikaisesti. Ulkomaiden kansalaisten äänestysaktiivisuus Äänioikeus kunnissa toimitettavissa kunnallisvaaleissa on 18 vuotta täyttäneillä Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisilla, joilla on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa 51 päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Kunnallisvaaleissa ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla ei ole äänioikeutta. Kunnat tilastoivat valtakunnallista vaalitietojärjestelmää varten tiedot äänioikeutettujen ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuudesta. Ulkomaan kansalaiset jaetaan tilastoinnissa kolmeen ryhmään: 1) EU-maat, 2) Islanti ja Norja ja 3) muut. On hyvä huomata, että tilastoinnissa 20

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kuntien demokratiatilinpäätös. Vaalitilinpäätös. Teemavihko 1. Tilausnumero kt 23 sivua

Kuntien demokratiatilinpäätös. Vaalitilinpäätös. Teemavihko 1. Tilausnumero kt 23 sivua Kuntien demokratiatilinpäätös Vaalitilinpäätös Teemavihko 1 Tilausnumero 1098 www.kunnat.net/kirjakauppa 221 kt 23 sivua Suomen Kuntaliitto 2005 TEKIJÄ Sari Pikkala TAITTO Eila Grym ISBN 952-213-013-3

Lisätiedot

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lepäämässä olevasta ehdotuksesta laiksi Suomen perustuslain 25.n muuttamisesta (LJL 1/2015 vp; HE

Lisätiedot

Parasta naisille? Sari Pikkala. VTT, tutkija, Åbo Akademi

Parasta naisille? Sari Pikkala. VTT, tutkija, Åbo Akademi Parasta naisille? Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa Sari Pikkala VTT, tutkija, Åbo Akademi sari.pikkala@abo.fi Tietopalvelupäällikkö, Tasa-arvotiedon keskus Minna Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten sekä ennakkoäänestystoimitsijoiden valitseminen

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten sekä ennakkoäänestystoimitsijoiden valitseminen Kaupunginhallitus 21 23.01.2017 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten sekä ennakkoäänestystoimitsijoiden valitseminen 101/00.00.00/2017 KH 23.01.2017 21 Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on

Lisätiedot

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Poliittisen osallistumisen eriytyminen Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaalit 2011 2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina

Lisätiedot

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin 2017 Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Johdanto Demokratiapoliittisessa selonteossa (VNS 3/2014 vp) todetaan yhdeksi suomalaisen demokratian

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8220/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8220/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/2016 1 (1) Keskusvaalilautakunta 7 8.12.2016 415 Asianro 8220/00.00.00.04/2016 Ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen kuntavaaleissa 2017 Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus

Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.12.2016 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Esityksen rakenne tutkimuksen tausta keskeiset

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Äänestysaluejaon tarkistamista selvittävän työryhmän loppuraportti

Äänestysaluejaon tarkistamista selvittävän työryhmän loppuraportti RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua 18.1.2010 jaon tarkistamista selvittävän työryhmän loppuraportti 1. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto Valtuusto päätti 16.11.2009 74 vuoden 2010 talousarvion

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto 21.04.2012 Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1 Naisten edustus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota seuraavaan:

Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota seuraavaan: 18.6.2009 OM 32/51/2009 Liljendalin kunnanhallitus Loviisan kaupunginhallitus Pernajan kunnanhallitus Ruotsinpyhtään kunnanhallitus LOVIISAN KUNNALLISVAALIT 25.10.2009 Valtioneuvoston 23.4.2009 antaman

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Keskusvaalilautakunta, kokous nro 1/2017 17, ilmoitusasian kohta 6 /pöytäkirjan liite nro 7 Kunnanhallitus 187 16.12.2016 Kunnanhallitus 1 12.01.2017 VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Seuraavat yleiset vaalit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

KH 14 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 14 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 14 12.01.2015 Kaupunginhallitus 22 19.01.2015 Eduskuntavaalien 2015 ennakkoäänestyspaikat 1178/00.00.00.01/2014 KH 14 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 HALLINTOKESKUS Oikeuspalvelut

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 HALLINTOKESKUS Oikeuspalvelut HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) Khs 2011-207 Kansanäänestyksen järjestämistä koskevat periaatteet ja menettelytavat Kaupunginhallitus päätti käynnistää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite KUNTAVAALIT 2017 Ennakkoäänestys 29.3. 4.4.2017 Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Selkoesite Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Suomi jakautuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kunnat päättävät monista

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Iitin kunta Pöytäkirja 2/ Keskusvaalilautakunta Aika klo 17:00-17:33. Paikka. Saapuvilla.

Iitin kunta Pöytäkirja 2/ Keskusvaalilautakunta Aika klo 17:00-17:33. Paikka. Saapuvilla. Iitin kunta Pöytäkirja 2/2017 1 Keskusvaalilautakunta 20.02.2017 Aika 20.02.2017 klo 17:00-17:33 Paikka Saapuvilla Leinonen Heikki Salonen Irmeli Kakko Henry Kettumäki Jukka Janhunen Heli Hiltunen Heikki

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kuntavaalit Kuntamarkkinat Lakiklinikka Riitta Myllymäki

Kuntavaalit Kuntamarkkinat Lakiklinikka Riitta Myllymäki Kuntavaalit 2017 Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Lakiklinikka 14.9.2016 Riitta Myllymäki Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto (kuntalain 16 :n antaman harkintavallan rajoissa).

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen MUISTIO 26.3.2012 OM 14/51/2012 KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT 1. YLEISTÄ Kuntajakolain (1698/2009) 3 :n mukaisesti kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan:

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet VIRALLINEN KÄÄNNÖS SAKSAN KIELESTÄ Niedersächsische Landeswahlleiterin Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Eräitä määräaikoja kuntavaaleissa

Eräitä määräaikoja kuntavaaleissa Eräitä määräaikoja kuntavaaleissa 9.4.2017 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2013 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan asettaminen 13 1 ja 3 Huhtikuu 2016 Valtuusto Äänestysaluejaon

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto

kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä 9.4.2017 Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja,

Lisätiedot

Esityksen / esittäjän nimi

Esityksen / esittäjän nimi 1 16.9.2014 Esityksen / esittäjän nimi Vaalit & Valtakunnallinen julkisuuskampanja Mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee myös vaikuttamaan.

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot