YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT"

Transkriptio

1 YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT Jokaisesta kysymyksestä saa yhden pisteen, jos siitä on valittu oikea(t ) vaihtoehdot. Jos jokin oikea väittämä puuttuu, tai väärä väittämä on merkitty oikeaksi, vastaus antaa 0 pistettä. 6,5 ov:n suorittajat vastaavat kaikkiin 39 kysymykseen, läpäisyraja 20 p. 4,5 ov:n suorittajat vastaavat 27 ensimmäiseen kysymykseen, läpäisyraja 14 p. Yleistä: Kysymys 1 A Kaikilla elävillä eliöillä on mitokondriot. B Lysosomin ph on n. 5. C Mitokondriolla on kaksi kalvoa. D Useat lipofiiliset molekyylit metaboloidaan sileän endoplasmisen retikulumin (ER) kalvolla. Kysymys 2 Vetysidokset ovat tärkeitä A lipidien stabiilisuudelle. B proteiinien a-heliksien stabiilisuudelle. C DNA:n emäsparien muodostumiselle. D laktaatin liukenemiselle sytoplasmassa. Kysymys 3 A Eläimet ja kasvit, mutta eivät bakteerit, rakentavat molekyylit samankaltaisista monomeerisista alayksiköistä. B Elävät solut ovat vakiolämpötilassa toimivia kemiallisia moottoreita. C Bakteerit luovat ja pitävät yllä monimutkaisia, järjestäytyneitä rakenteitaan käyttäen energianlähteenä ravintoaineita tai auringon valoa. D Kehomme eri solutyypit sisältävät erilaiset yhdistelmät makromolekyylejä. E Makromolekyylien rakenne määrää niiden biologisen tehtävän. Kysymys 4 A Proteiinien monomeerisena rakenneyksikkönä toimii 30 erilaista aminohappoa. B Erilaisten tripeptidien muodostamiseen on 8000 eri mahdollisuutta. C DNA muodostuu neljästä eri ribonukleotidista. D RNA:n monomeeriset rakenneyksiköt lyhennetään A, C, G ja U. Kysymys 5 A Tyypillisten kasvi- ja eläinsolujen halkaisija on gm. B Ihmisen genomi koostuu n. 3x10 9 emäsparista. C DNA-kaksoiskierteen halkaisija on 2 nm. D Aminohapon keskimääräinen molekyylipaino on 220 Daltonia. Kysymys 6 A C-S sidos on vahvempi kuin C-O sidos. B Biokemiallisesti tärkeiden molekyylien pääkomponentit (atomit) ovat C, H, N ja O. C Saman molekyylin stereoisomeereillä on usein erilaiset biokemialliset vaikutukset. D Aldehydin muuttuminen karboksyylihapoksi on pelkistysreaktio.

2 Rakenteet: Kysymys 7 (LUE TÄMÄ KYSYMYS HUOLELLISESTI) A Useimmissa rasvahapoissa on parillinen määrä hiiliatomeja. B Arakidonihapossa on 22 hiiliatomia ja 4 kaksoissidosta. C Triasyyliglyserolissa on kolme esterisidosta. D Ruoan rasva on sitä juoksevampaa mitä. enemmän siinä on tyydyttyneitä rasvahappoja. Kysymys 8 A Hyaluronaattia esiintyy solunulkoisessa tilassa. B Proteoglykaanin pääkomponentti on proteiini. C Oligosakkaridit ovat kiinni glykoproteiinien seriinitähteissä N-glykosidisella sidoksella. D Useat membraaniproteiinit ovat glykoproteiineja. Kysymys 9 A Galaktoosi eroaa glukoosista hiilen nro 2 hydroksyyliryhmän konfiguraation suhteen. B Glukoosi esiintyy yleisimmin pyranoosina. C Fruktoosi on aldehydi. D Glukosamiinilla on aminoryhmä hiilessä nro 3. E Glukoosi voi fosforyloitua hiileen nro 1 ja hiileen nro 6. Kysymys 10 (LUE TÄMÄ KYSYMYS HUOLELLISESTI) A Selluloosa on haaroittunut polysakkaridi, jossa on (β1-4) sidokset. B Amyloosi on suora polysakkaridi, jossa on (αl-4) sidokset. C Glykogeenissä glukoosimonomeerit ovat liittyneet toisiinsa (α1-4) ja (α1-6) sidoksilla. D Kitiini on heteropolysakkaridi. Kysymys 11 A Kollageeniproteiini muodostuu β-levyistä. B Silkin fibroiini muodostuu α-helikseistä. C Kaperonit avustavat proteiinien oikeaa laskostumista. D Ribonukleaasin denaturaatio lämmön tai urean vaikutuksesta on irreversiibeli tapahtuma. Kysymys 12 A Tryptofaani on aromaattinen aminohappo, jossa on 11 hiiliatomia. B Glysiini on pienin aminohappo ja siinä on 3 hiiliatomia. C Aminohappo treoniini sisältää hydroksyyliryhmän. D Glutamaatti on positiivisesti varattu aminohappo (ph 7), jossa on 5 hiiliatomia. E Metioniini on ei-polaarinen aminohappo, jossa on rikkiatomi. Kysymys 13 A Peptidisidos on jäykkä ja levymäinen. B Kahden aminohapon kondensoitumisessa muodostunut vesimolekyyli koostuu ensimmäisen aminohapon hydroksyyliryhmästä ja toisen aminohapon aminoryhmän H-atomista. C α-heliksin stabiilisuus on riippumaton primäärisestä aminohappojärjestyksestä. D Proteiinien α-heliksit ovat vasenkätisiä. Kysymys 14 A Sfingolipidissä on kaksi rasvahappoa. B Koliini on alkoholi, joka esiintyy usein fosfolipideissä. C Seramidi sisältää sfmgosiinin. D Fosfolipaasi C hydrolysoi esterisidoksen fosfolipidin glyserolin ja fosfattiryhmän väliltä.

3 Kysymys 15 A DNA:ssa riboosin 2-hiilen hydroksyyliryhmä puuttuu. B Sytosiini on puriini. C Tymiiniin verrattuna urasiililta puuttuu metyyliryhmä hiilestä nro 5. D Urasiili ja adeniini voivat muodostaa emäsparin. Metabolia: Kysymys 16 A Tryptofaani absorboi UV-valoa aallonpituudella 280 nm. B Metioniini pystyy muodostamaan disulfidisidoksia. C Histidiini on usein entsyymien katalyyttisessa keskuksessa, koska sen pk-arvo on lähellä fysiologista ph:ta. D Proteiinit fosforyloituvat usein seriinitähteeseensä. E Sitrulliinimolekyyli on aminohappo. Kysymys 17 A Pyridoksaalifosfaatti (PLP) on transaminaasien koentsyymi. B Kobalamiinia käytetään koentsyyminä molekyylinsisäisissä uudelleenjärjestäytymisissä. C FADH 2 voi irrota dehydrogenaaseistaan. D Ubikinoli on elektroninsiirtäjä hengitysketjun kompleksien III ja IV välillä. E Tiamiinipyrofosfaatti (TPP) on pyruvaatti dekarboksylaasin koentsyymi. Kysymys 18 (LUE TÄMÄ KYSYMYS HUOLELLISESTI) A Ulommaisen fosfaattiryhmän poisto ATP:stä on eksergoninen reaktio. B Tämän reaktion standardi vapaa energia on -30,5 kcal/mol. C ATP on useiden transferaasien koentsyymi. D ATP:tä käytetään rakennettaessa RNA:ta ja DNA:ta. Kysymys 19 Asetyylikoentsyymi A A on tioesteri. B sijaitsee vain mitokondrion matriksissa. C reagoi oksaloasetaatin kanssa muodostaen sitraattia. D on koentsyymi. E on rasvahappojen β-oksidaation lopputuote. Kysymys 20 A Histidiinin katabolia liittyy sitruunahappokiertoon glutamaatin ja α-ketoglutaraatin kautta. B Metioniini ja isoleusiini hajotetaan sukkinyyli-koentsyymi A:n kautta. C Homokysteiini on metioniinin hajoamisen välituote ja kysteiinin esiaste. D Veren korkea glutamiinipitoisuus johtuu glutamiinin korkeasta prosenttiosuudesta proteiineissa. Kysymys 21 A Glykolyysi on glukoosin muuttamista pyruvaatiksi. B Glukoneogeneesi on pyruvaatin muuttamista glukoosiksi, siis täysin käänteinen glykolyysille. C Sitruunahappokierto tapahtuu mitokondrion matriksissa. D Ureasykli tapahtuu vain mitokondrion matriksissa. E Reaktio fruktoosi 6-fosfaatista fruktoosi 1,6-bisfosfaatiksi on eräs glykolyysin avainreaktioista.

4 K y symys 22 A NADH:n hapettuminen tuottaa lopulta enemmän ATP-molekyylejä kuin FADH 2 :n hapettaminen. B Sitruunahappokierron viimeinen reaktio, malaatin hapettuminen oksaloasetaatiksi, on standardi termodynaamisissa olosuhteissa voimakkaasti endergoninen reaktio. C NADH stimuloi sitraattisyntaasia. D Sukkinyylikoentsyymi A:n muuttuminen sukkinaatiksi on substraattitason fosforylaatioreaktio. Kysymys 23 Ihmisessä A pyruvaattidehydrogenaasi voi muuttaa pyruvaatin asetyylikoentsyymi A:ksi. B pyruvåattikarboksylaasi voi muuttaa pyruvaatin oksaloasetaatiksi. C laktaattidehydrogenaasi voi muuttaa pyruvaatin laktaatiksi. D pyruvaattidekarboksylaasi voi muuttaa pyruvaatin etanoliksi. Kysymys 24 A S-adenosyl-metioniini (SAM) toimii asetyyliryhmien luovuttajana. B Arginiinosukkinaatti on ureasyklin välituote, jossa on 10 hiiliatomia ja 3 typpiatomia. C Karbamoyylifosfaatin synteesiin tarvitaan kaksi ATP-molekyyliä. D Leusiini on ketogeeninen aminohappo. Kysymys 25 A Puriinien biosynteesissä käytettävät typpiatomit tulevat aminohapoilta. B Pentoosifosfaattitie tuottaa nukleotidien biosynteesissä tarvittavan riboosin. C 3-fosfoglyseraatti on kysteiinin synteesin lähtöaine. D Tyrosiini on fenyylialaniinin biosynteesin lähtöaine. Kysymys 26 A Ihmisen rasvahapposyntaasi on yksi polypeptidi, jolla on useita katalyyttisiä tehtäviä. B Malonyyli-koentsyymi A on ensimmäinen välituote sytosolisessa rasvahappojen biosynteesissä. C Mono-oksygenaasi siirtää kaksi happiatomia lipidille. D Mevalonaatissa on 5 hiiliatomia. E Skvaleeni on C30-runko ja kolesterolin esiaste. Kysymys 27 A Asyyliryhmät siirtyvät kamitiinin avulla sisemmän mitokondriokalvon läpi. B Propionyyli-koentsyymi A on 3-hiilinen runko, joka voidaan muuttaa sukkinyyli-koentsyymi A:ksi. C FADH 2 -molekyylit, jotka tuotetaan rasvahappojen β-oksidaatiossa hapetetaan hengitysketjun kompleksissa I. D Ketoaineet syntetisoidaan asetyylikoentsyymi A:sta ja ne toimivat energialähteenä esim. sydänlihakselle.

5 Signaalitransduktio: Kysymys 28 A Jokaisella kalvolla on ominainen lipidikoostumuksensa. B Liposomissa ei ole vesionteloa. C Ulompi kalvokerros sisältää enemmän sfingomyeliiniä kuin sisempi kalvokerros. D Fosfolipidit eivät liiku kalvossa. Kysymys 29 A Glukagoni stimuloi glukoneogeneesiä maksassa. B Aivolisäke säätelee monia muita elimiä periferiassa syntetisoimalla tuman hormoneja. C Leptiini tuotetaan rasvasoluissa ja se säätelee ruokahalua. D Hiiret, joilta puuttuu leptiini ovat erittäin laihoja. Kysymys 30 A Virukset käyttävät erilaisia keinoja helpottaakseen kalvonsa fuusiota isäntäsolun kalvon kanssa. B Glukoosin GluT1-transportteri on integraalinen kalvoproteiini. C G1uT4 on aktiivinen glukoositransportteri. D Na+-K+-ATPaasi aiheuttaa n. 25% levossa tapahtuvasta ATP-kulutuksesta. Kysymys 31 A Reseptorit ovat erittäin spesifisiä signaalimolekyyliensä (ligandiensa) suhteen. B Signaalinvälitystiet vahvistavat sisääntulevan signaalin. C Insuliinireseptori on tyrosiinispesifinen proteiinikinaasi. D Insuliinisignaali aiheuttaa glykogeenisynteesin stimulaation. Kysymys 32 A Integraalisissa kalvoproteiineissa on tyypillisesti n. 20 hydrofobisen aminohapon alueita. B Perifeeriset kalvoproteiinit sitoutuvat vain ulompaan kaivoon. C GPI-ankkuri sisältää oligosakkaridin. D Serpentiinireseptorin polypeptidi lävistää kalvon useimmiten 9 kertaa. Kysymys 33 A Sykliini-riippuvaiset kinaasit (CDKt) ovat tärkeitä solusyklin säätelijöitä. B Kasvutekijät voivat säädellä solusykliä indusoimalla signaalivälitystien reseptorientsyymien kautta. C Apoptoosin induktio vaatii pääosin kalvoreseptoreja. D Jos solusykli ohittaa tietyn rajapisteen, solu lopettaa kasvamisen. Kysymys 34 Kalvot ovat tärkeitä elämän ylläpitämisessä, koska A ne sallivat ionigradienttien muodostumisen. B ne estävät tasapainon ympäristön kanssa. C ne sallivat valikoivan kuljetuksen. D ne estävät lipofiilisten molekyylien, kuten steroidien, siirtymisen ulos solusta. Kysymys 35 A Na+-K+-ATPaasi kuljettaa 3 Na+-ionia sisään soluun ja kaksi K+-ionia ulos solusta. B Asetyylikoliinireseptori on jänniteherkkä ionikanava. C Useimmat ionikanavat ovat valikoivia vain yhdelle ionityypille. D Puffer fish toksiini tetrodotoksiini blokkaa Na+-kanavat.

6 Kysymys 36 A Inositoli 1,4,5-trisfosfaatti (IP3) säätelee ER:n Ca 2+ -kanavien avautumista. B Proteiinikinaasi C (PKC) aktivoituu diasyyliglyserolilla (DAG) ja Ca 2+ -ioneilla. C Forboliesterit matkivat DAG:n toimintaa, mutta saavat aikaan huomattavasti pidempikestoisen PKC-aktivaation. D Ca 2+ -ionit toimivat toisiolähettinä sitoutumalla kalmoduliiniin. Kysymys 37 A Eikosanoidit ovat parakriinisiä hormoneja. B Prostaglandiinit ovat arakidonihapon johdannaisia. C Epinefriini on katekoliamiini, joka syntetisoidaan tryptofaanista. D Asperiini inhiboi kalvoentsyymi syklo-oksygenaasia (COX). Kysymys 38 A Epinefriini sitoutuu β-adrenergisiin reseptoreihin. B G-proteiinien α-alayksikkö on aktiivinen sitoessaan GTP:n. C Adenylyylisyklaasi katalysoi ATP:n muuttumista camp:ksi. D Toisiolähetti camp inhiboi proteiinikinaasi A:ta (PKA). E Kofeiini alentaa camp:n puoliaikaa. Kysymys 39 A RU486 on tehokas aborttilääke, koska se toimii progesteronireseptorin antagonistina. B Tumareseptorit ovat transkriptiofaktoreita. C Retinoiinihappo on A-vitamiinijohdannainen ja toimii tumahormonina. D Kortisoli on kolesterolin C21 johdannainen.

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia

SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia SOLUN AINEENVAIHDUNTA 21.04.2015 Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia nina.peitsaro@helsinki.fi LUENNON SISÄLTÖ 1. Mikä metabolia? 2. Missä? 3. Glykolyysi 4. Rasvahappojen

Lisätiedot

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Vitamiinien puutostilat: Christian Ejkman (1858-1930) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla

Vitamiinien puutostilat: Christian Ejkman (1858-1930) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla Vitamiinit Vitamiinit ovat biologisesti aktiivisia orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö tarvitsee, mutta ei itse pysty syntetisoimaan lainkaan tai riittävästi ja siksi niitä on saatava ravinnosta. Poikkeuksena

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Luennon sisältö. Rasvahappojen aineenvaihdunta. 1. Rasvahappojen rakenne (& nimeäminen) b) Kertatyydyttymättömät rasvahapot. a) Tyydytetyt rasvahapot

Luennon sisältö. Rasvahappojen aineenvaihdunta. 1. Rasvahappojen rakenne (& nimeäminen) b) Kertatyydyttymättömät rasvahapot. a) Tyydytetyt rasvahapot Rasvahappojen aineenvaihdunta Käyttöönotto Hapetus Valmistus i.e. Mobilisaatio ksidaatio Synteesi Reijo Käkelä Biotieteen laitos/ Fysiologia ja neurotieteet Luennon sisältö 1. Rasvahappojen rakenne ja

Lisätiedot

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten

Lisätiedot

Elintoimintojen ylläpito

Elintoimintojen ylläpito Solubiologian ja biokemian perusteiden luennot Elina Oksanen Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos Campbell Biology 2009, 9th ed, luennot 10-12 p p Elintoimintojen ylläpito eläminen on työtä kaikki eliöiden

Lisätiedot

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014. 141/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014. 141/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014 141/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vieroitusvalmisteesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Biomolekyylit I. Luentorunko

Biomolekyylit I. Luentorunko Biomolekyylit I Luentorunko Jarmo Niemi 2003-2008 1 Biomolekyylit I Luennot 4 op. 2003-2008 Jarmo Niemi (jarmo.niemi@utu.fi) Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Arcanum puh. 333 6877, 040 0789362 http://users.utu.fi/~jarnie/biomolekyylit1.doc

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet TEHTÄVÄ 1 - Pohjatiedot Selluloosan rakenne ja ominaisuudet 1. Millainen on selluloosan rakenne? 2. Missä selluloosa esiintyy soluseinässä? 3. Mikä on selluloosan tehtävä soluseinässä? Puu-19.210 Puun

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA.

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. 1. BIOLOGIA Kysymyksissä 1-8 on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Oikeasta vastauksesta saa

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto. Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin

Lisätiedot

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl Solubiologia eläintiede Solun kemia I - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl - Atomien väliset vahvat kemialliset sidokset syntyvät, kun atomit luovuttavat, ottavat tai jakavat keskenään

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 01. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II Luennon 8 oppimistavoitteet I Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet Puu-9.20 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että hemiselluloosat muodostuvat joukosta heteropolysakkarideja. Ymmärrät, että hemiselluloosapitoisuus

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta 2008L0038 FI 13.12.2010 002.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008,

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot