Lausunto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitoratkaisusta

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Lausunto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitoratkaisusta Lausunnon lähtökohdat Uuden terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille Laki on mahdollistanut ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämisen kunnilta sairaanhoitopiireille jo alkaen. Käytännössä katsoen sairaanhoitopiirien vaihtoehdot ensihoitopalvelun järjestämiseen ovat: 1. Sairaanhoitopiirin oma tuotanto 2. Ensihoitopalvelun hankkiminen yhteistoimintasopimuksilla pelastuslaitoksilta 3. Palveluiden hankinta yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta hankintalain mukaisten tarjouskilpailujen kautta tai siirtämällä sopimusoikeudellisesti vanhat sopimukset muuttumattomina sairaanhoitopiirille. Uusi voimaan tullut terveyden huoltolaki ei siis velvoita sairaanhoitopiirejä ottamaan tuottamisvastuuta ensihoitopalveluista. Useat sairaanhoitopiirit ovat aloittaneet lakimuutokseen valmistautumisen ja ensihoitopalveluiden tuotannon suunnittelun. Sairaanhoitopiirit ovat myös nostamassa useita sairaankuljetusyksiköitä välittömän lähtövalmiuden yksiköihin ja nostamassa yksiköiden tasoa hoitotason yksiköiksi. Suomen Yrittäjien toimialajärjestö Suomen Sairaankuljetusliitto on teettänyt selvityksen Nordic Healthcare Group Oy:llä arvioidakseen suunniteltujen muutosten taloudellisia vaikutuksia tai työvoiman riittävyyttä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelutasoesityksessä ei ole esitetty arviota, mitä tavoitteeksi asetetun palvelutason mukainen hankinta yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta hankintalain mukaisten tarjouskilpailujen kautta maksaisi. Esityksessä on todettu, että hintahyöty jäisi epävarmaksi, mitä oletusta ei kuitenkaan ole pyritty laskennallisesti perustelemaan. Tämä lausunto perustuu yrittäjäjärjestön näkemykseen, jota tukee vuonna 2011 tehty Nordic Healthcare Group:n selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin tilannetta valtakunnallisella tasolla sekä tehtiin tilanneanalyysit jokaiseen maakuntaan, myös Päijät-Hämeeseen. Järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Seuraava taulukko on poimittu selvityksestä ja se havainnollistaa ensihoitopalvelujen kustannuskomponentit ja niiden erot yksityisen ja julkisen tuottajan välillä.

2 LAUSUNTO 2 (5) Kuva 1: Ensihoitopalveluiden kustannuskomponentit, Lähde: NHG:n selvitys, Tämän taulukon yhteenvetona voi todeta, että julkinen tuottaja on keskimäärin 29,5 % kalliimpi verrattuna yksityiseen tuottajaan (vaihteluväli % riippuen varallaolon määrästä sekä hallinto- ja tilakustannuksista). Työvoiman riittävyys NHG:n selvityksessä ensihoidon työvoiman tarve on laskettu lähtötilanteen ja uusien toimintamallien tuoman lisätarpeen perusteella. Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella henkilökuntaa tarvitaan lisää keskimäärin 26,5 % nykytilanteeseen verrattuna, mikäli mennään sairaanhoitopiirien oman tuotannon malliin. Mikäli näin toimitaan kaikkialla Suomessa, alla kuvassa olevan ennusteen mukaan vuonna 2013 alan työvoimavaje on työntekijää kun huomioidaan nykyinen koulutus- ja eläköitymistahti. Kuva 2: Ensihoitajien kysynnän ja tarjonnan ennuste, Lähde: NHG:n selvitys, 2011

3 LAUSUNTO 3 (5) NHG:n selvitys Päijät-Häme Tietojemme mukaan Päijät-Hämeessä ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä yksiköiden määrään, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa ja yksiköiden sijoitukseen on kaavailtu muutoksia. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 27 % ( työntekijää). Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 41 % (8,1 M 11,4M ). Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 9 % nykyisestä (8,1 M 8,8 M ). Ero julkiseen tuotantoon on vuositasolla 2,6 M. Luvut näkyvät alla olevassa kuvassa, jossa on vertailtu julkisen tuotannon ja yksityisen tuotannon kustannuksia Päijät-Hämeessä. Kuva 3: Kustannus- ja henkilöstöanalyysi Päijät-Häme, Lähde: NHG:n selvitys, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelutasopäätösesityksen arviointi Uusi ensihoidon järjestämisen toimintamalli tulee lisäämään kustannuksia kolmen tekijän kautta: 1. Yksiköiden lukumäärä tulee kasvamaan 2. Yksiköiden valmiutta korotetaan 3. Perustason yksiköistä siirrytään hoitotason yksiköihin NHG:n arvion mukaan julkisesti tuotettuna uusi malli tulee maksamaan kunnille vähintään 61 M vuodessa nykyistä enemmän, Päijät-Hämeessä 3,3M ja kasvu nykyisiin kustannuksiin maakunnassa olisi n. 41 %. Yksityisesti tuotettuna uuden mallin vaatimat lisäkustannukset ovat selvästi vähemmän, Päijät-Hämeessä 0,7M ja kasvuprosentti olisi vain n. 9 %. Suurin ero julkiseen verrattuna on selvästi alhaisemmat henkilöstökustannukset.

4 LAUSUNTO 4 (5) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelutasopäätösesityksessä ensihoidon järjestämiseksi on kiireellisen ensihoidon bruttokustannukseksi vuodelle 2013 arvioitu n. 10,5 M kuntaosuuksien kasvaessa merkittävästi. Nettokasvuksi on arvioitu 1,67 M. Esitetyn ensihoitokeskuksen ja pelastuslaitoksen kumppanuusmallin haitaksi on esityksessä mainittu ensihoitokeskuksen merkittävä henkilöstömäärän nousu. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelutasoesityksen puutteena on pidettävä sitä, että siinä ei ole esitetty kustannusarviota vastaavan palvelutason mukaisesta hankinnasta yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta. Eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusten vertailu päätöksenteon perusteena on siten esityksen perusteella mahdotonta. Sen sijaan esityksessä on suoraan päädytty johtopäätökseen oman tuotannon eduista. Laadulliset perustelut yksityisen vaihtoehdon pois sulkemiselle jäävät väittämiksi eivätkä huomioi nykyisten kuntatilaajien ostosopimuksissaan määrittelemän laatutason vaikutusta toteutuneeseen palveluun. Myös kiireettömien kuljetusten ottaminen omaksi tuotannoksi vaatisi mitä ilmeisimmin perustelukseen laskelmia, joilla voidaan näyttää toteen väitetty edullisuus yksityiseen tuotantoon nähden. Sopimusperusteisen kilpailutusmallin haittana mainitaan valmistelun vaativuus ja sopimusohjauksen hankaluus. On kuitenkin päinvastoin väitettävissä, että kumppanuusajattelu ja alihankintajärjestelmät ovat suuntaus, jossa julkinenkin sektori voi saavuttaa joustavuutta ja parempaa kapasiteetin hallintaa kuin omalla tuotantorakenteella henkilöstöineen, investointeineen ja kehittämisvaatimuksineen. Sopimusohjaus ei ole osoitettavissa sen vaikeammaksi kuin oman tuotannon ohjausjärjestelmä. Vaativa valmisteluvaihe lienee itsestään selvä onnistumisen edellytys myös oman tuotannon järjestämisessä. Esitetty palvelutaso ei sisällä elementtejä, jotka edellyttäisivät omaa tuotantoa, vaan palvelutason mukainen tuotanto on kilpailutettavissa ja sidottavissa sopimuksiin siten, että kokonaisuus vastaa lopputulokseltaan kuntayhtymän ensihoidolle asettamia tavoitteita. Yritysten kokemukset eivät tue väitettä, että varallaolojärjestelmä heikentäisi palvelutasoa tai vaikeuttaisi henkilöstön palkkausta. Yritykset voivat yhtä lailla solmia sopimukset 24/7 aktiivivalmiusajalla, mikäli tilaaja niin haluaa, mutta varallaolojärjestelmä on tilaajalle laskennallisesti noin 30 % edullisempi vaihtoehto. Nykytilanteen erilaiset, toisistaan poikkeavat sopimuskäytännöt poistuvat joka tapauksessa, kun tilaajaksi tulee yksi toimija usean kuntatilaajan sijaan. Sopimusperusteinen malli voi todistettavasti toimia tehokkaasti ja kustannuksiltaan edullisesti myös sellaisissa tapauksissa, että palvelutuottajia on useampia. Yhtymän esitystä voi arvioida kriittisesti myös sellaisten seikkojen osalta, joita ei ole mahdollisuutta varmuudella esittää, kuten yksityisen palveluntuottajan liikkeenluovutus ja henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän palvelukseen.

5 LAUSUNTO 5 (5) Yhteenveto Tämän analyysin ja tässä lausunnossa esitettyjen laskelmien pohjalta Päijät-Hämeen Yrittäjät esittää, että Päijät-Hämeessä ensihoito järjestettäisiin tulevaisuudessa palveluiden hankintana yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta hankintalain mukaisten tarjouskilpailujen kautta. Tämä malli tulee kunnille ja maakunnan veronmaksajille huomattavasti edullisemmaksi verrattuna siihen, että ensihoidon tuottamisvastuu siirrettäisiin sairaanhoitopiirille tai ensihoito hankittaisiin suoraan kilpailuttamatta yhteistoimintasopimuksilla pelastuslaitoksilta. Kilpailutuksessa on kuitenkin välttämätöntä huomioida, että yrityksillä on mahdollisuus myös osatarjouksiin, eikä koko sairaanhoitopiiriä kilpailuteta yhtenä kokonaisuutena. Vain siten voidaan Päijät-Hämeessäkin turvata terve kustannus- ja markkinakehitys ja välttää epätoivottava markkinoiden keskittyminen. Lopuksi toteamme, että julkisella sektorilla on tulevaisuudessa mahdollisuus ensihoitopalvelujen kustannuskehityksen kontrollointiin vain, mikäli julkisen sektorin vaihtoehtona säilyy yksityiset, erikokoisista yrityksistä koostuvat, terveeseen kilpailuun perustuvat markkinat. Nykykehityksen suurena riskinä on kokonaisen yksityisen toimialan häviäminen Suomesta julkiseen omistukseen verovaroin ylläpidettäväksi. Lahdessa Päijät-Hämeen Yrittäjät Outi Hongisto toimitusjohtaja Lisätietoja: Outi Hongisto Tuomas Telkkä toimitusjohtaja elinkeinopoliittinen asiamies Päijät-Hämeen Yrittäjät Suomen Yrittäjät outi.hongisto@yrittajat.fi tuomas.telkka@yrittajat.fi