Perustuslakivaliokunnalle Martti Kekomäki

Transkriptio

1 Perustuslakivaliokunnalle Martti Kekomäki

2 Ongelmanasettelu Hankkeen perustuslaillisuuden keskeisin pulma ei ole PeL:n 121 vaan kansalaisen ja kunnan perustuslaillisen aseman ristiriita Tavoitteena on oltava kaikille kansalaisille tasa-arvoinen ja tehokas palvelujärjestelmä: Suomi ei ole itsenäisten kuntien federaatio vaan yksi yhtenäinen valtio, joka huolehtii kaikista kansalaisistaan yhdenvertaisesti Kansanvaltaisen ohjauksen kannalta tämä raha on parasta kierrättää julkisen järjestelmän kautta ja vaihdantakustannukset minimoiden Kannusteiden kääntäminen vähentää ylihoitoa: tuottamalla enemmän kukaan ei tienaa enää mitään

3 Kommentteja, jotka koskevat PH muistiota ennen sen esittämiä kysymyksiä: HE 324/2014vp, 2. ja 3. kappale: esitetään, että tasauskatoksi asetettaisiin +/-400 /asukas/vuosi: esitys on kannatettava, miksi viimeisessä kappaleessa asiaa käsitellään sitten ilman tasauskattoa? VVM:n laskelmat, kappale 4: mainitaan, että 22 kunnalla korotuspaine on 5 prosenttiyksikköä tai enemmän. Mitä nämä kunnat ovat, minkä osuuden ne ovat peittäneet esim. subventoitujen yksityispalvelujen kautta? Mikä on näiden kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä, ts. ongelman koko euroissa? VVM:n laskelmat, kappale 5: rahoitusjärjestelmän vähäinen kannustavuus on totta; kannustavuutta voidaan silti lisätä kierrättämällä raha kunnan kautta ja antamalla kunnalle hyvitystä sen aktiivisuudesta asukkaittensa terveyden edistämiseksi ( terveys kaikessa päätöksenteossa ). Samalla tavalla kaikessa vakuutustoiminnassa vakuutuksen ottajaa palkitaan kaikesta vakuutustapahtumien todennäköisyyttä vähentävästä toiminnasta

4 Kommentteja, jatk: Muistion johtava henki on se, että maan hyvinvointipalveluiden sitoma voimavaramäärä olisi vakio; integraatioratkaisusta etsitään silti myös keinoa kokonaiskustannusten ja ns. kestävyysvajeen pienentämiseen Ratkaisussa kuntien valtaenemmistön kustannukset pienenisivät; jo EKSOTEn mallin seuraaminen pienentäisi kustannuksia tuntuvasti, Aalto yliopiston asiantuntijoiden mukaan jopa 2 mrd /vuosi; tukea tarvitsevien kuntien määrä siis pienentyisi tuntuvasti Samaa osoittaa kansainvälisten mallien selvitys: suurin integroitu palvelutuottaja Kaiser-Permanente tuottaa keskimääräistä laadukkaammat palvelut 20 % pienemmin kustannuksin kuin maan muut vakuuttajat

5 Vastauksia mahdollisiin kysymyksiin : Tasauksen, jaksotuksen muutokset: Jaksotusaika on pidennettävissä samalla kun seurataan tarkasti kokonaiskustannusten kehittymistä Rahoituskriteerien muutokset: On ilmeistä, että väestön ikäjakauma ja sen sairastavuus eivät selitä palveluiden tarvetekijöistä riittävän suurta osaa Elinkeinorakenne, työttömyys-%, koulutus- ja tulotaso, perherakenne ja terveyden edistämistoimet vaikuttavat palvelutarpeeseen ja kysyntään. Esimerkiksi PYLLindikaattori (Finnish Consulting Group; prof. I.Vohlonen) reagoi voimakkaasti alueen pääasiallisen työnantajan toiminnan loppumiseen. Mallin täydentäminen esim THL:n tilastojen perusteella ei ole vaikeata

6 Vastauksia mahdollisiin kysymyksiin : Tulisiko kuntakohtaisia muutoksia vaimentaa? Kannatettava ajatus käyttää esim. 50 %:n leikkuria ja odottaa muutama vuosi kustannuskehityksen suunnanmuutosta

7 Vastauksia mahdollisiin kysymyksiin : Tulisiko voimavarat suunnata suoraan tuotantokuntayhtymille? Mielestäni ei pitäisi: 1) järjestäminen ja tuotantovastuisen kuntayhtymän tehtävät ovat pidettävä erillään: toinen, poliittisesti vahva ja kaikki voimavarat hallitseva elin valvoo ajantasaisesti eli viikoittain - tuotantoa, toinen tuottaa valvonnan alaisena pätevässä asiantuntijaohjauksessa palveluita (vrt vallan kolmijaon periaate) 2) 19 kuntayhtymän muuttaminen järjestäjiksi hävittäisi integraatiotavoitteen keskeisimmän tavoitteen: ei suosikkeja, paino peruspalveluihin! 3) tuottajien (suurten yliopistosairaaloiden) ja järjestäjien (sitä paljon pienempien tuotantovastuukuntayhtymien) suhteet nyrjähtäisivät taas ylösalaisin 4) sote- eli erva-alueilla on jo nyt Terveydenhuoltolain osoittamia tehtäviä (mm. päivystysjärjestelyt ja tietotekniikkaratkaisut); järjestämisvastuun ja rahojen siirtämisen tasoa alemmaksi sekoittaisi roolit vielä kerran