Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset.

Transkriptio

1 Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Viite: Markkinaoikeuden lausuntopyyntö Dnro:2014/ Tausta Yhdeksän sairaankuljetus-/ensihoitoyrityksen tekemä valitus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen välisestä yhteistoimintasopimuksesta. Vastapuolena valitukseen nähden on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Markkinaoikeus on pyytänyt Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lausuntoa asiasta. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO Jokilaaksojen pelastuslaitos katsoo, että valitus on hylättävä perusteettomana, koska valituksen kohteena oleva pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välinen yhteistoimintasopimus ei ole hankintalain soveltamisalaan kuuluva hankintasopimus, vaan kyse on terveydenhuoltolain (1326/ ) ja pelastuslain (379/ ) mukaisesta yhteistoiminnasta. Perustelut: Terveydenhuoltolain (1326/2010) momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Kyseisen säädöksen mukaan sairaanhoitopiiri voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa. Pelastuslain (379/2011) 27 :n 3. momentin 1. kohdan mukaan pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella. Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 9 :n mukaan Pelastuslaitos voi harjoittaa ensihoitopalvelujen toimittamista. Pelastuslaitos tekee ensihoitopalvelustaan tarvittavat sopimukset ensihoitopalvelujen järjestämisestä vastaavan yhteisön kanssa. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset. Jokilaaksojen pelastustoimen alueen kunnat kuuluvat kokonaisuudessaan Reisjärven kuntaa lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueeseen. Huomiot muista valittajan perusteista valituksen kohdassa 1.2 (sivut 3 ja 4): Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa ei ole kyse hankintalain mukaisesta suorahankinnasta vaan yhteistoimintasopimus toteuttaa terveydenhuoltolain momentin mukaista yhteistoimintaa.

2 Sopimuksen jatkamista koskevista neuvotteluista ja aikataulusta on pitänyt sopia, jotta mahdollisiin muutoksiin ensihoitopalvelun laajuudessa tai laadussa jää riittävästi reagointiaikaa. Riittävä reagointiaika on tarpeen hankitun/hankittavan ensihoitokaluston realisoimiseksi tai lisähankkimiseksi ja henkilöstön rekrytoimiseksi tai henkilöstömäärän supistamiseksi. Valituksessa todetaan virheellisesti: Pelastuslaitoksella on lisäksi sopimuksen mukaan oikeus periä sairaankuljetustaksan mukainen korvaus KELA:lta, kunnalta, kuntayhtymältä, hoitolaitokselta ja potilaalta (asiakasmaksu) tai siltä, joka on hänen puolestaan korvausvastuussa. Pelastuslaitos ei tilitä maksuja sairaanhoitopiirille. Pelastuslaitoksen ensihoito toimii nettobudjetoituna tulosyksikkönä, jonka toimintaan ja talouteen kuuluvat kaikki ensihoidon välittömät ja välilliset menot. Kustannukset ja tulot kohdistetaan siten aiheuttamisperiaatteella. Välilliset kustannukset, esimerkiksi kiinteistö- ja tilakustannukset kohdistetaan neliöiden suhteessa ensihoidon käytössä oleviin tiloihin. Ensihoitoon kuuluvat tulot kohdennetaan ensihoitoon ja siten ne vaikuttavat ensihoidon nettokustannuksiin menoja vähentäen. Pelastuslaitos laskuttaa sairaanhoitopiiriltä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti toimintakulujen ja toimintatuottojen välisen nettokulut (nettokustannukset). Siten valittajan väite, ettei pelastuslaitos tilitä ensihoidosta saatavia tuloja sairaanhoitopiirille, ei pidä paikkansa sillä saatavat tulot pienentävät sairaanhoitopiiriltä tilinpäätöksessä laskutettavaa nettokustannusta. Pelastuslaitoksen ensihoitotoiminta ei tavoittele tai pyri kaupalliseen tarkoitukseen tai tulokseen saatikka taloudelliseen voittoon/ylijäämään. Pelastuslaitos raportoi sairaanhoitopiirille talouden ja toiminnan, suoritteiden sekä toiminnan laadun toteutumisesta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sekä on säännöllisesti/jatkuvasti yhteydessä sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukseen ja kenttäjohtoon. Ensihoitopalvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, ottaen huomioon terveydenhuoltolainsäädäntö. Pelastuslaitos ei siis kerää voittoa tai ylijäämää ensihoitopalvelujen toteuttamisesta, siten silläkään perusteella ei ole kyse hankintalain mukaisesta suorahankinnasta. Luonnollisesti pelastuslaitoksen on saatava ensihoitopalvelusta aiheutuvat kustannukset katettua, mistä syystä ensihoitopalvelun aiheuttamat menot ja aikaansaamat tulot erotellaan tarkasti laskutettavien nettokustannusten selvittämiseksi. Sairaanhoitopiiri veloittaa erikseen omien päätöstensä nojalla alueensa kunnilta koko ensihoitopalvelun sille aiheuttamat menot. Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen kohdassa 10 on mahdollistettu se, että pelastuslaitoksen ensihoitajat voivat työskennellä alueen terveyskeskuksissa: Pelastuslaitos sopii alueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa yhteistyöstä erikseen. Pelastuslaitoksen ensihoitajat voivat työskennellä arkisin Raahen aluesairaalan sekä Ylivieskan, Nivalan, Haapajärven, Pyhäjärven ja Kärsämäen terveyskeskusten päivystysalueilla, mikäli eivät ole suorittamassa ensihoitotehtäviä, pelastuslaitoksen ensihoitopäällikön tai kenttäjohdon määräämiä muita ensihoitotoimintaa liittyviä tehtäviä.. Muista lakisääteiseen ensihoitopalveluun kuulumattomista tehtävistä on aina sovittava sopijapuolten neuvottelujen perusteella erikseen.

3 Valituksessa väitetään, että yllä olevan kohta laajentaa ensihoidon yhteistoimintasopimuksen muuhunkin kuin vain ensihoitopalveluun. Kysymyksessä on yhteistoimintasopimukseen kuuluvat tehtävät terveyskeskuksissa. Yhteistyön tavoitteena on ensihoitopalveluiden tarkoituksenmukainen järjestäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa, mm. siten, että ensihoidon osaaminen on erikseen sovittavalla tavalla rajatusti käytössä perusterveydenhuollon yksiköissä, silloin kun ensihoidon henkilöstö voi sen yhteisten sopimusten ja työjohdon kanssa tarkoituksenmukaisesti suorittaa. Pelastuslaitos ei laskuta tästä terveyskeskuspalvelusta erillisiä korvauksia ao. terveyskeskuksilta tai sairaanhoitopiiriltä. Todettakoon, että sopimuksen kohdassa 10 mainittu kenttäjohto on sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. Lisäksi on syytä huomioida ensihoitoasetuksen 2, perusteluosio kohta 9: Ikääntyvän väestön kotona pärjäämisen tukeminen on keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, ja ensihoitoon osallistuva henkilöstö joutuu usein ottamaan kantaa tähän kysymykseen osana kiireellisen tehtävän hoitoa. Yksinkertaiset potilaan kotona toteutettavat lääketieteelliset hoitotoimenpiteet muodostavat jatkossa yhä tärkeämmän osana myös ensihoitohenkilöstön kohdalla. Eteenkin harvaanasutuilla alueilla voidaan suunnitella ensihoitopalvelua siten, että sen henkilöstön tehtäviin voidaan sisällyttää myös ennalta määrättyjä muita terveydenhuollon palveluja. Näiden tehtävien tulisi olla luonteeltaan ensihoidon henkilöstölle sopivia eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa varsinaisten ensihoitotehtävien suorittamista. Ensihoitoyksiköiden henkilöstöä voidaan siten käyttää terveyskeskusten akuuttitoiminnan tukena. Työtehtävät ja toiminta tulee olla ensihoitotoimintaa tukevaa. Ensihoitopalvelun ulkopuoliset tehtävät eivät saa muodostua taakaksi eivätkä ne saa lisätä yksiköiden tehtäväsidonnaisuutta. Jokilaaksojen pelastuslaitos on sopinut toiminta-alueensa perusterveydenhuollon kanssa ensihoitohenkilöstön käyttämisestä terveyskeskuksen akuuttihoidon tukena. Terveyskeskuksen akuuttihoidon henkilöstö pyytää ensihoidon henkilöstöä avuksi tarvittaessa, esimerkiksi ruuhkatilanteissa tai erityisen vaativan potilasta hoidettaessa. Säännöllistä tukevaa toimintaa on vain yhdessä ensihoitoyksikössä, jonka käyttöaste ensihoitotehtävissä on n. 30 %. Toiminnalla ei ole pelastuslaitoksen saamien tietojen mukaan vaikutusta terveyskeskusten henkilöstömitoitukseen. Jokilaaksojen pelastuslaitos ei suorita ennalta suunniteltuja terveydenhuollon palveluja kotona. Valittaja väittää, että pelastuslaitokselta hankitaan myös potilassiirtopalveluja. Sairaanhoitopiiri on erikseen kilpailuttanut järjestämisvastuullaan olevat potilassiirtopalvelut. Pelastuslaitoksen ambulanssit suorittavat vain hätäkeskuksen hätäilmoituksen perusteella tai sairaanhoitopiirin kenttäjohdolta tulevia ensihoitotehtäviä. Asiassa on huomioitava myös ensihoitoasetus (340/2011) 1, soveltamisala perusteluosio: Hoitolaitosten väliset kiireettömät siirrot tai kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin (tästä säädetään erikseen THL 73 :ssä), mutta usealla paikkakunnalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää samaa ambulanssikalustoa sekä ensihoitopalvelun kiireellisissä tehtävissä että hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä, koska tehtävämäärät saattavat jäädä liian pieniksi ja toi-

4 minta tehottomaksi, jos yksikkö varataan yksinomaan jompaankumpaan tehtävätyyppiin. Tämän takia on tarkoituksenmukaista, että ensihoitopalvelua koskevat säännöksen koskevat kaikkia ambulansseja, jotka saattavat osallistua toimintavastuualueellaan potilaiden kuljetuksiin. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toteuttamat kiireettömät sairaalasiirrot ovat erittäin harvinaisia ja aina hätäkeskuksen tai sairaanhoitopiirin kenttäjohdon määräämiä tehtäviä. Hoitolaitosten tulee varautua hoidossa olevien potilaiden kiireellisiin siirtokuljetuksiin ja ensihoitopalvelu voi osaltaan tukea näitä kiireellisiä hoitolaitossiirtoja, jos esimerkiksi toimintayksikön oma valmius ei riitä. Jokilaaksojen pelastuslaitos on joutunut auttamaan hoitolaitoksia kiireellisten siirtojen toteuttamisessa kun siirtoyksikön hoidollinen valmius ei ole riittänyt potilaan turvalliseen siirtoon (potilaan hoito on vaatinut hoitoyksikön antamaa hoitoa). Terveydenhuoltolain perustelujen mukaan ensihoitopalvelun järjestämisellä yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa saavutetaan merkittäviä hyötyjä muun muassa henkilöstön ja kaluston käytön osalta. Yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa on ollut laajaa. Sairaanhoitopiirin kenttäjohto on toiminut Ylivieskan paloaseman tiloissa yhteistyössä ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstön kanssa. Kenttäjohdolla on ollut pelastuslaitoksen yhteisiä tiloja käytössä. Merkittävää on myös se, että kenttäjohto on toiminut osana Ylivieskassa toimivaa ensihoitojärjestelmää yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kenttäjohto on ollut osan vuorokaudesta sijoitettuna Ylivieskan ensihoitoyksikön toimintavalmiuteen. Merkittävää taloudellista hyötyä yhteistyössä on myös se, että pelastuslaitos vuokrasi sairaanhoitopiirin kenttäjohdon käyttöön kenttäjohtoyksikön, jonka sairaanhoitopiiri sittemmin osti. Pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö ja ensihoito laajemminkin voi käyttää työtehtäviin liittyen sisäistä, välittömät kustannukset kattavaa korvausta vastaan pelastuslaitoksen pienajoneuvoja. Yhteistoimintasopimuksen keskeinen tavoite on tuottaa ensihoitopalvelut terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n edellyttämällä tavalla tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden ensihoidon ruuhkatilanteet. Toiminnalla ei tavoitella taloudellista voittoa eikä pelastuslaitos toimi markkinoilla eikä myy palveluja muille. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu toiminnan ja talouden valvonnasta ja seurannasta sekä käytännön yhteistyöstä ensihoitokeskuksen ja alueen kenttäjohdon, erityisesti Ylivieskan paloaseman tiloissa toimivan kenttäjohdon kanssa. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimus ensihoitopalveluista täyttää myös hankintalainsäädännön ns. horisontaalisen yhteistyön kriteerit. Sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä että Jokilaaksojen pelastustoimialueen osalta kuntien yhteistoiminta ovat kuntalain 10 luvun :n mukaan kuntien yhteistoiminnan muotoja. Alueen kunnat käytännössä rahoittavat osaltaan sekä sairaanhoitopiirin terveydenhuoltolain mukaista ensihoidon järjestämistä, että pelastuslaitosten pelastustoimilain mukaista toimintaa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnassa on edustus kaikista pelastustoimialueen kunnista. Pelastustoimialueen kaikki kunnat Reisjärveä lukuun ottamatta (n asukasta) ovat Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osakaskuntia. Reisjärven kunta siirtyi Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän jäseneksi ja erosi samasta ajankohdasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinkuntayhtymän jäsenyydestä.

5 Lisäksi pelastuslaitos toimittaa sairaanhoitopiirien kanssa laadittuun erilliseen ensivastesopimukseen nojautuen ensivastepalvelut koko pelastustoimialueella. Tarvittaessa Ylivieskan kaupungille/jokilaaksojen pelastuslaitokselle on varattava oikeus täydentää lausuntoa tarvittaessa, mikäli myöhemmin tulee esille asioita joiden laajuus tai merkittävyys pelastuslaitoksen ensihoidon palvelutuotannon kannalta on oleellinen. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Jarmo Haapanen pelastusjohtaja LIITTEET Ote terveydenhuoltolain perustelutekstistä Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimus ja johtosääntö