ILMAJOHTORATKAISUT 6-45 kv Ensto Overhead

Transkriptio

1 ILMAJOHTORATKAISUT 6-45 kv Ensto Overhead

2

3 Sisällys Ensto lyhyesti 4 Pas-järjestelmä 5 Pas-ratkaisut Kipinäväliratkaisut 8 Virtaa rajoittava suojaus 12 Valokaarisuojaus 13 Valokaarisuojauksen asentaminen 15 Muut suojaukset 18 Asentaminen 20 PAS-tarvikkeet kv avojohtotarvikkeet kv yleiskaapelitarvikkeet 37 SZ 24-erotin keskijänniteverkkoon 39 Tuotehakemisto sähkönumeroittain 41 Ensto Utility Neworks 42

4 4 Ensto lyhyesti Ensto lyhyesti Ensto on vuonna 1958 perustettu sähköjärjestelmien ja sähkötarvikkeiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut kansainvälinen konserni. Enstolaisia on tällä hetkellä yli Meillä on yritykset kaikkiaan 17 maassa ja tuotantoa kuudessa maassa. Tuotteitamme toimitetaan yli 80 maahan. Enston järjestelmät ja tuotteet ovat avainasemassa sähköenergian jakelussa ja sen jokapäiväisessä käytössä. Ne näkyvät kotien, julkisten tilojen ja yritysten sähköasennuksissa, valaistusratkaisuissa ja erilaisissa huipputeknisissä säätö- ja valvontajärjestelmissä. Ensto Utility Networks Ensto Utility Networks on yksi Ensto konsernin kolmesta liiketoimintaalueesta. Olemme yksi Euroopan johtavista verkonrakennustarvikkeita ja -järjestelmiä kehittävistä, valmistavista ja markkinoivista yrityksistä. Valikoimaamme kuuluvat sekä ilmajohto- että maakaapeliratkaisut. Omat tuotantolaitoksemme toimivat Suomen lisäksi Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Vahva tuotekehitys Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa vastaamaan alan muuttuvia tarpeita. Meille on tärkeää, että tuotteidemme elinkaari on mahdollisimman pitkä, myös ääriolosuhteissa. Tuotteemme ovat yhteensopivia erilaisten kansainvälisten järjestelmien kanssa ja kansainvälisten standardien mukaisia. Kehitystyön mahdollistamiseksi olemme investoineet uuteen, omaan tutkimuslaboratorioon. Laboratorion tehtävinä ovat myös valmiiden tuotteiden laadunvalvonta ja monipuolinen testaaminen. Teemme yhteistyötä myös korkeakoulujen kanssa. Kattavat tuoteratkaisut Enstolla on vuosikymmenien kokemus verkonrakennuksessa tarvittavista erilaisista ratkaisuista. Valikoimassa ovat mm: 1.0 kv ilmajohtoverkkoihin 6-45 kv ilmajohtoverkkoihin > 45 kv ilmajohtoverkkoihin maakaapeliverkkoihin. Enston paljaita ja päällystettyjä avojohtoja koskevat orsien käytönrajat päivitetty uusien EN-standardien mukaan lähtien. Jokaisesta tuotekokonaisuudesta ja orsiemme käytönrajoista on saatavana oma esite. Lisäksi olemme panostaneet siihen, että kaikki tuoteratkaisut ja orsien käytönrajat ovat saatavana aina ajantasaisina myös kotisivuiltamme verkonrakennus. Ammattitaitoinen kumppani Tarjoamme asiakkaillemme aina pitkälle räätälöityjä järjestelmäkokonaisuuksia ja tuotepaketteja. Asiakkaamme saavat meiltä myös jatkuvaa tukea ja koulutusta tuotteiden asennuksessa ja käytössä. Ratkaisujemme toimivuus ja luotettavuus perustuu: pitkäaikaisiin ja avoimiin asiakassuhteisiin vankkaan asiakkaidemme tarpeet huomioivaan tuotekehitykseen ensiluokkaisiin materiaaleihin ja komponentteihin, mikä mahdollistaa tuotteittemme pitkän elinkaaren. tuotteiden helppoon asennettavuuteen jatkuviin laboratoriotestauksiin, joissa tutkitaan tuotteiden mekaaniset että sähköiset ominaisuudet, tuotteemme on testattu erilaisten kansainvälisten standardien mukaan (esim. IEC ja EN) Ensto Sekko Oy:n ISO 9001 ja laatujärjestelmiin hyvään ja luotettavaan toimituskykyymme

5 5 PAS-järjestelmä Sähkönjakelun ja -siirron käyttövarmuuden parantamiseksi on 20 kv jännitteelle kehitetty metallivaipattomat muovipäällysteiset ilmajohdot eli PAS-johdot. normaali Johdanto PAS-järjestelmä on vähentänyt vikojen aiheuttamia keskeytyksiä. Sen ansiosta myös johtokadut ovat kaventuneet, mikä on etu varsinkin taajamissa. Ilmajohtorakenteilla sähköasemalähdöt saadaan pieneen tilaan, mikä on myös maisemallisesti hyvä ratkaisu. Monivuotiset käyttökokemukset ovat osoittaneet PAS-järjestelmän hyvin toimivaksi ja käyttövarmaksi. Ensimmäiset asennukset tehtiin Suomessa 1976 ja Ruotsissa Nykyään Suomessa on yli 7500 km PAS-johtoja, joiden osuus keskijänniteverkon uudisrakentamisesta on noin 35 %. Ruotsissa on yli 9500 km PAS-johtoja, joiden osuus on jo noin 60 % keskijänniteverkon uudisrakentamisesta. Nykyisin PAS-järjestelmä on yleisesti käytössä useissa Euroopan maissa mm. Norjassa, Englannissa, Itävallassa, Baltian maissa, Puolassa Tsekeissä ja Sloveniassa. PAS-järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa, ja Enstossa sitä kehitetään jatkuvasti. Ensto on kehittänyt järjestelmään tarvikkeita, joiden ansiosta asennus voidaan tehdä vaivattomasti, nopeasti ja käyttövarmasti. PAS-tarvikkeemme perustuvat luotettaviin ja taloudellisiin rakentamisratkaisuihin, ja ne on kehitetty yhteistyössä verkonrakentajien kanssa. Tarvikkeemme täyttävät viranomaisten asettamat vaatimukset kaikissa Pohjoismaissa. Käyttövarmuus PAS-johtimen PEX-muovipäällyste estää johtimien hetkellisestä yhteenlyönnistä tai vieraan esineen hetkellisestä kosketuksesta aiheutuvat häiriöt eli käyttökeskeytykset. Päällysteen ansiosta lumi- ja jääkuormista kallistuneiden puiden aiheuttamat viat ovat loppuneet lähes kokonaan. Vikatilastojen mukaan vikojen määrä on pudonnut avojohtojen 4,5 viasta/100 km vuodessa PASjohtojen 0,9 vikaan/100 km vuodessa. Tämän takia monet verkkoyhtiöt ovatkin turvanneet tärkeiden asiakkaidensa häiriöttömän sähkönsaannin valitsemalla PAS-rakenteen keskijännitelinjoihin. avojohto Johtokadut PAS-johto sopii noin 40 % pienempään tilaan kuin normaali avojohto. Tämä on mahdollistanut ilmajohtoasennukset myös kaavoitetuilla alueilla. Metsäalueilla johtokatu on kaventunut 4 m rungosta runkoon, minkä ansiosta teiden varsiin voidaan jättää puusto näkö- ja melusuojaksi. Varsinkin sähköasemalähdöissä PAS-rakenteet säästävät huomattavasti tilaa, mikä on etenkin maiseman kannalta suotava ratkaisu. Etenkin kaksoisjohtorakenteella tilansäästö on huomattava.

6 6 PAS-järjestelmä Kustannukset PAS-johdon rakentamiskustannukset ovat kohtuullisia, varsinkin kun huomioidaan edut, jotka saavutetaan perinteisiin avojohtorakenteisiin verrattuna. Kaksoisjohtoja rakennettaessa avo- ja PAS-johtojen kustannukset ovat samansuuruiset. Suunnittelu PAS-johdolle on asetettu eräitä lisävaatimuksia perinteiseen avojohtorakentamiseen verrattuna. Tärkeimpiä ovat mm: Johdot on rakennettava varmennettuina Johtimia on käsiteltävä varovaisuutta noudattaen Johdolla on käytettävä hyväksyttyjä, johdolle tarkoitettuja tarvikkeita Valokaarisuojaus on tehtävä ylijännitteelle alttiisiin johdon osiin Sähköasemalla on oltava laukaiseva maasulkusuoja ja hälyttävä varasuoja Yleistä valokaarisuojauksesta Valokaari syntyy, kun salama iskee ilmajohtoon tai sen läheisyyteen ja indusoi siihen ylijännitteen. Ylijännite on suunnilleen saman suuruinen kaikissa vaiheissa. Vaiheen ja maan välillä ylijännite voi nousta useisiin satoihin kilovoltteihin. Salaman suora isku johtoon on suhteellisen harvinainen. Kustannukset suhteellisina arvoina: Rakenne Johdin Koko johdon kustannukset Avojohto 54/9 AlFe RAVEN 1.0 PAS-johto PAS 3x Riippukaapeli SAXKA 3x Maakaapeli AHXMKW 3x PAS-rakenteen pylväsmuuntamo on kustannuksiltaan noin kolmanneksen halvempi kuin maakaapeliverkon vaatima puistomuuntamo. Ylijännite purkautuu lähimmällä pylväällä sytyttäen valokaaren orren ja johtimen välille. Ylijännitteen purkautumisen jälkeen verkko syöttää valokaaren synnyttämään oikosulkuun käyttötaajuisen oikosulkuvirran, joka on suuruudeltaan normaalisti useita kiloampeereita. Suuruus riippuu verkon oikosulkutehosta ja etäisyydestä sähköasemaan. Valokaaren johtimen puoleinen pää pyrkii etenemään sähkön syöttösuuntaan. Tavallisella avojohdolla ylijännitteen siirtyminen tapahtuu vapaasti, mutta PAS-johdolla päällyste muodostaa esteen vapaalle etenemiselle. Valokaari polttaa syttyessään eristeeseen pienen reiän ja jää palamaan paikallaan, kunnes johdin vaurioituu tai palaa poikki. Asemasuojat eivät toimi riittävän nopeasti. Vaurioiden estämiseksi PAS-johdin on suojattava asentamalla valokaarisuojat sopiviin kohtiin. Niiden tehtävänä on tarjota valokaarelle turvallinen purkautumistie johdinta vaurioittamatta. Valokaarisuojauksen avulla johtimet suojataan ja samalla saadaan suojattua myös verkon muita komponentteja. Tällöin päästään häiriöttömään sähkönjakeluun, mikä on suuri etu kuluttajalle. Valokaarisuojaus on asennettava paikkoihin, joissa ylijännitteen esiintyminen on todennäköistä, kuten pellot ja kor keat maastot. Lisäksi suojaus on aina asennettava paikkoihin, joissa ihmisiä oleskelee tai liikkuu usein. Tällaisia ovat mm. rakennukset, niiden tonttialueet ja välitön ympäristö sekä liikenneväylät ja urheilukentät.

7 7 Valokaarisuojaus voidaan tehdä seuraavilla tavoilla: Valokaarisuoja Kipinäväli Ylijännitesuoja Virtaa rajoittava suoja Suojauksen valinta riippuu myös verkon oikosulkuvirta-arvoista. Viereisessä taulukossa on valittu orsityyppi, eli PAS-johtimien vaiheväli, suojauskohteessa olevan oikosulkuvirran arvo sekä suositellut valokaarisuojaukset. Orsityyppi Oikosulkuvirran Suojaustavat arvo (virta/ka) PAS n. 1.0 Kipinäväli, ylijännitesuoja, virtaa rajoittava suoja PAS Valokaarisuoja kaksoislangalla, kipinäväli, ylijännitesuoja, virtaa rajoittava suoja PAS 2.5 Valokaarisuoja, kipinäväli, ylijännitesuoja, virtaa rajoittava suoja Avojohtovaiheväli Kipinäväli, ylijännitesuoja, PAS:lla virtaa rajoittava suoja Johdon suojauksessa olisi syytä ottaa huomioon seuraavat asiat: Avaintekijä Valokaarisuoja Kipinäväli Ylijännitesuoja Virtaa rajoittava suoja Johdon suojaus Tehokas Tehokas Tehokas Tehokas Komponenttien Ei suojaa Pieni kipinäväli Suojaa muuntajat Suojaa pienet suojaus pienet muuntajat ja kaapelit muuntajat Sähkön laatu PJK PJK Ei katkosta Ei katkosta Avoimet kohdat Käytettävä Käytettävä Käytettävä Käytettävä lintusuojaa lintusuojaa lintusuojaa lintusuojaa Radiohäiriöt Ei ongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia Vioittuminen Kestää 2-3 Kestää 2-3 Voi vahingoittua Voi vahingoittua toimintoa toimintoa suurella salama- suurella salama- 10 ka/1 s 10 ka/1 s virralla / energialla virralla / energialla Hinta Edullinen Edullinen Korkea Kohtuullinen

8 8 Kipinäväliratkaisut Kipinävälisuojaus Pienillä oikosulkuvirroilla valokaari liikkuu hitaasti ja rasittaa eristintä kauan. Jotta valokaari ei vaurioittaisi eristintä, se on sytytettävä suoraan kipinävälissä (1), jolloin oikosulku tapahtuu orren kautta (2), mikä saa asemasuojat toimimaan. Kipinäväli kestää myös suurten oikosulkuvirtojen (Ik = 10 ka/1 s) rasitukset. Sähkön syöttösuunta ei vaikuta kipinävälitoimintaan, joten se voidaan asentaa kummalle puolelle eristintä tahansa. Kipinävälit voi sijoittaa myös pylvään eri puolille. Kipinäväliä voidaan käyttää tuki-, veto- ja riippueristimien kanssa. Kipinävälisuojauksen asentaminen Vetoeristimet Suositeltavin tapa toteuttaa valokaarisuojaus vetoeristimillä on käyttää SDI 90:tä varustettuna SDI tai valokaarisuojasarjalla. Sähkön syöttösuunta ei vaikuta kipinävälin asennukseen ja se voi sijaita kannatusorrella kummalla puolen ortta tahansa. Eri vaiheiden kipinävälit voidaan asentaa orren eri puolille. Kipinäväli on mm. L

9 9 L Taso-orret Kipinäväli muodostetaan käyttämällä valmista sarjaa SDI 20.3, joka sisältää valokaarisuojaliittimen ja orteen orsitappiin tulevan kiinnitysraudan kipinäsarvella varustettuna. Sarjoja SDI 20.3 tarvitaan 3 kpl ortta kohden. Kipinäväli voi sijaita kummalla puolen eristintä tahansa, eli sähkön syöttösuunta ei vaikuta suojauksen toimivuuteen. Kipinäväli L asetetaan mm mittaiseksi. Kulmaorsi PAS-vetopyöräkannattimella ja kipinäsarvilla vetoeristimessä Suositeltavin tapa kulmaorsilla on käyttää PAS-vetopyöräkannatinta SO 181.5, tarvikesarjaa SDI 27.1 ja vetoeristintä SDI 90. Näillä tarvikkeilla saavutetaan paras johdonsuojaus ja vältytään radio-häiriöiltä. PASjohdinta ei kuorita. Tavallista vetopyöräkannatinta SO 181 ei suositella käytettäväksi PAS-asennuksissa. Kipinäväli L asetetaan mm mittaiseksi. Kulma vetoeristimin Rakennettaessa kulma päällekkäin asennettavilla vetoeristimillä on käytettävä kipinäsarvia SDI 27.1 vetoeristimessä SDI 90. Pultit on yhdistettävä aina pylvään takana pystyraudalla esim. PEK 68 tai johtimella (min. Cu 50 mm 2 ). Näin oikosulkupiiri ei sulkeudu pylvään kautta. Muuten käytetään samoja rakenteita kuin kulmaorsilla.

10 10 Pääteorsi kipinävälillä PAS-johdon päättämisessä tai kiristyspylväsratkaisuissa on suositeltavinta käyttää SO 235- tai SO 236- päätepidintä ja vetoeristintä SDI 90 varustettuna SDI kipinäsarvilla. On myös mahdollista käyttää SDI 10.2:ta ja SO 85:tä. Haarajohdot liitetään eristyksen-läpäisevällä liittimellä SL 25.2 käyttämättä muuta suojausta. PAS-johdinta ei tarvitse kuoria. Kipinäväli L asetetaan mm mittaiseksi. L Runko avojohto / haarajohto PAS Haaroituspylväällä paras ja helpoin tapa toteuttaa valokaarisuojaus on asentaa SDI kipinävälisarja SO 235 (tai SO 236) -päätepitimien kanssa, jolloin johdinta ei tarvitse kuoria. On myös mahdollista käyttää SDI 10.2:ta ja SO 85:tä. Käytettäessä kipinäväliä haarajohdon vetoeristimillä liitosjohdot voivat olla paljaita tai päällystettyjä. Runko PAS / haarajohto PAS tai avojohto Mikäli valokaarisuojausta ei toteuteta asentamalla kipinävälit haarajohdon vetoeristimiin, voidaan valokaarisuojaus toteuttaa seuraavalla tavalla. Tämä tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun jo olemassa olevaan PASjohtoon, jossa jo on valokaarisuojaus, lisätään haarajohto. Haarajohdon liitin ja kipinäväli sijatsevat orren eri puolilla. Liitosjohtona suositellaan käytettäväksi päällystetyjä johtimia.

11 11

12 12 Virtaa rajoittava suojaus Virtaa rajoittava suojaus Johdon suojaukseen on edullisempaa käyttää virtaa rajoittavaa suojaa kuin pelkästään ylijännitesuojaa. Edullisuus perustuu pienemmän ylijännitesuojan valintaan. Käyttöjännite ei vaikuta pienemmän suojan yli, koska suojan toinen pää on ilmassa. Tällä suojaustavalla päästään myös kuluttajille häiriöttömään sähkönjakeluun, koska suojaus toimiessaan ei aiheuta sähköaseman katkaisijan toimintaa. Sähkon syöttösuunta ei vaikuta virtaa rajoittavan suojan toimintaan, joten se voidaan asentaa kummalla puolelle eristintä tahansa. Virtaa rajoittava suojaus voidaan sijoittaa myös pylvään eri puolille. Asennus voidaan tehdä kummalle puolelle ortta tahansa riippumatta sähkön syöttösuunnasta. Orsi on aina maadoitettava. Suojauksen asennustiheys riippuu mm. jännevälistä, johtimien korkeudesta maasta, puiden sijainnista ja maaston muodosta. Virtaa rajoittavan suojauksen asentaminen Virtaa rajoittavan suojaustavan etuna on häiriötön sähkönjakelu kuluttajille. Suojauksen toimiminen ei aiheuta PJK toimintaa asemasuojissa. PAS-johtoon tullut ukkospurkaus ohjautuu metallioksidisuojan ja kipinävälin kautta eristimen ohi, mutta käyttöjännite ei enää pääse suojan läpi. Suojan syttyminen tapahtuu alhaisemmalla tasolla kuin eristimen ylilyöntitaso, ja purkaus menee suojauksen kautta. Suojaan eksyvät linnut, muut eläimet tai oksat eivät saa suojausta toimimaan. Orsi on maadoitettava. Asennuksissa käytetään SDI sarjaa, jossa suoja asennetaan orsitappiin ja kipinäsarvi johtimeen. Ylijännitesuoja asennetaan orteen säädettävän kiinnitystelineen avulla. Kipinäväli säädetään vaadittuun arvoon 80mm. Kipinäsarvi on varustettu eristyksen läpäisevällä liittimellä. Sarjoja tarvitaan 3 kpl/ orsi.

13 13 Valokaarisuojaus Valokaarisuoja on suunniteltu siten, että se ohjaa syntyvän valokaaren riittävän etäälle itse johtimesta ja eristimestä. Valokaarisarvilla toteutettu valokaarisuojaus on suositeltava tapa tappi- ja tukieristimillä. Haaroituksissa ja vetoeristimillä on suositeltavaa käyttää kipinäväliä. Valokaari ei palaessaan vahingoita itse johdinta. Valokaari syttyy eristimen yli (1), jonka jälkeen se siirtyy eristimen kaulalle kierretyn Al-langan avulla suojasarveen (2). Suojasarven päässä palaessaan valokaari ionisoi ilman johtavaksi (3) ja saa aikaan oikosulun vaiheiden välillä (4), jolloin asemasuojat toimivat. Sarvien etäisyys toisistaan ei saa olla PAS-vaiheväliä suurempi. Asennus tehdään eristyksen läpi, jolloin johdinta ei tarvitse kuoria. Liitin ei vahingoita johtimen mekaanista lujuutta, mikä on todettu useissa veto- ja värähtelykokeissa. Valokaarisuojat on helppo asentaa myös jälkikäteen valmiisiin johtoihin, jos johdon vauriotilasto sitä edellyttää. Säteittäisverkoissa valokaarisuoja asennetaan kuorman puolelle ja rengasverkoissa eristimen molemmille puolille. Valokaarisuojat on myös hyväksytty ruuvikiristeisten työmaadoitusvälineiden kiinnityskohdiksi. Pienillä oikosulkuvirroilla (1,5-2,5 ka) on käytettävä kaksoislangalla varustettuja valokaarisuojaliittimiä. Tällöin asennetaan kaksi 25 mm 2 :n Al-sidelankaa rinnakkain samalla tavalla kuin yksi lanka asennetaan

14 14 Liittimien asentaminen Ennen asennuksen aloittamista on asennusohjeet syytä lukea huolellisesti. Ohjeissa asennustavat on selitetty yksityiskohtaisesti. Valokaarisuojaliittimiä SE 20.1, SE 20.2 tai SE 20.3 asennettaessa ei johtimen eristystä tarvitse poistaa. Suoja on varustettu eristyksen läpäisevällä liittimellä, jossa olevaa rasvaa ei saa poistaa, sillä se varmistaa osaltaan vaivattoman asennuksen ja suojaa liitoskohtaa lialta, pölyltä ja korroosiolta. Liitin asennetaan huolellisesti asennusohjeen mukaisesti ja kiristetään nimellismomenttiin 40 Nm momenttiavaimella. Liittimet on sijoitettava samaan riviin. Pakkasella asennus on tehtävä erityistä huolellisuutta noudattaen. Valokaarisuojaliittimen uudelleenkäyttö on kielletty. Avojohtovaihevälillä valokaarisuojaliittimet eivät yksin suojaa johdinta, vaan silloin on valittava jokin muu suojaustapa, esim. kipinäväli. SÄHKÖN SYÖTTÖSUUNTA Valokaarisuojaus haaroituspylväällä Haaroituspylväillä suositeltavin tapa on käyttää vetoeristimissä kipinäväliä. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin käyttää valokaarisuojausta. Haarajohdon liittimet asennetaan orren kuorman puolelle valokaarisuojien ja orren väliin. Mikäli syöttö voi tapahtua myös haarajohdolta PAS-johtoon, liitosjohtojen on oltava aina paljaita. Poikkeuksena pylväsrakenteet, joissa on käytetty kipinäsarvilla SDI 10.2 varustettuja SDI 90 vetoeristimiä, ylijännitesuojia tai virtaa rajoittavaa suojaa. Tällöin voidaan käyttää myös päällystettyjä PAS-johtimia ilman valokaarisuojaliittimiä. RUNKOJOHTO SÄHKÖN SYÖTTÖSUUNTA Runkojohto PAS tai avojohto / haarajohto PAS tai avojohto Haaroituspylväillä suositeltavin tapa on käyttää vetoeristimissä kipinäväliä. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin käyttää valokaarisuojausta. Haarajohdon liittimet asennetaan valokaarisuojien ja orren väliin kummalle puolen pylvästä tahansa. Mikäli syöttö voi tapahtua myös haarajohdolta PAS-johtoon on liitosjohtojen oltava aina paljaita. Poikkeuksena pylväsrakenteet, joissa on käytetty kipinäsarvilla SDI 10.2 varustettuja SDI 90 vetoeristimiä, ylijännitesuojia tai virtaa rajoittavaa suojaa. Tällöin voidaan käyttää myös päällystettyjä PAS-johtimia ilman valokaarisuojaliittimiä.

15 15 Valokaarisuojauksen asentaminen Taso-orsi, säteittäinen verkko I-johto Säteittäisverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan kuorman puolelle suojasarvi alaspäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimen puoleinen pää on asennettava liittimeen. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, valokaarisuojaliitin on yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Al-langalla eristimen kaulalle siten, että se kierretään kaksi kertaa johtimen ympäri ja edelleen kahdesti eristimen kaulan ympäri. SÄHKÖN SYÖTTÖSUUNTA Pystyorsi, säteittäinen verkko I-johto Säteittäisverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan kuorman puolelle suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimen puoleinen pää on asennettava liittimeen. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, valokaarisuojaliitin on yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Al-langalla eristimen kaulalle siten, että se kierretään kaksi kertaa johtimen ympäri ja edelleen kahdesti eristimen kaulan ympäri.

16 16 Taso-orsi, rengasverkko I-johto Rengasverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan eristimen molemmille puolille suojasarvi alaspäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimien puoleiset päät on asennettava liittimiin. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliitimet yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Al-langalla eristimen kaulalle. Sidelanka kierretään kahdesti eristimen kaulan ympäri ja vähintään kahdesti johtimen ympäri. Lopuksi Al-langan päät asennetaan liittimiin. Pystyorsi, rengasverkko I-johto Rengasverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan eristimen molemmille puolille suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimien puoleiset päät on asennettava liittimiin. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliitimet yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Allangalla eristimen kaulalle. Sidelanka kierretään kahdesti eristimen kaulan ympäri ja vähintään kahdesti johtimen ympäri. Lopuksi Al-langan päät asennetaan liittimiin. Taso-orsi, säteittäinen verkko II-johto Säteittäisverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan kuorman puolelle suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimen puoleinen pää on asennettava liittimeen. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliitin yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Al-langalla eristimen kaulalle siten, että se kierretään kaksi kertaa johtimen ympäri ja edelleen kahdesti eristimen kaulan ympäri. Orret on yhdistettävä toisiinsa vähintään 50 mm 2 :n Cu-johtimella. Orrelle SH181 voidaan myös käyttää yhdistyskiskoa PEK

17 17 Pystyorsi, säteittäinen verkko II-johto Säteittäisverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan kuorman puolelle suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimen puoleinen pää on asennettava liittimeen. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliitin yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Al-langalla eristimen kaulalle siten, että se kierretään kaksi kertaa johtimen ympäri ja edelleen kahdesti eristimen kaulan ympäri. Taso-orsi, rengasverkko II-johto Rengasverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan eristimen molemmille puolille suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimien puoleiset päät on asennettava liittimiin. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliitti met yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Allangalla eristimen kaulalle. Sidelanka kierretään kahdesti eristimen kaulan ympäri ja vähintään kahdesti johtimen ympäri. Lopuksi Al-langan päät asennetaan liittimiin. Orret on yhdistettävä toisiinsa vähintään 50mm 2 :n Cu-johtimella. Orrelle SH181 voidaan myös käyttää yhdistyskiskoa PEK Pystyorsi, rengasverkko II-johto Rengasverkossa valokaarisuojaliittimet asennetaan eristimen molemmille puolille suojasarvi ulospäin. Käytettäessä Al-sidelankaa johtimen sitomiseen on sen poikkipinnan oltava 25 mm 2 ja siteen liittimien puoleiset päät on asennettava liittimiin. Mikäli käytetään esijännitettyä sidosta, on valokaarisuojaliittimet yhdistettävä erillisellä 25 mm 2 :n Allangalla eristimen kaulalle. Sidelanka kierretään kahdesti eristimen kaulan ympäri ja vähintään kahdesti johtimen ympäri. Lopuksi Al-langan päät asennetaan liittimiin.

18 18 Muut suojaukset Ylijännitesuojaus Ylijännitesuoja suojaa johtimen lisäksi hyvin myös verkon muita komponentteja. Valokaarta ei synny. Suoja ei aiheuta toimiessaan kuluttajille havaittavaa sähkönjakelun keskeytystä, mutta nostaa verkon rakennuskustannuksia huomattavasti. Sitä käytetään yleensä vain pylväsmuuntamoilla ja maakaapelipäätepylväillä, jolloin johtimen suojaamiseen ei tarvita muuta suojausmenetelmää. Lintusuojaus PAS-johdot eivät ole niin alttiita lintujen tai oksien aiheuttamille vaurioille ja käyttökatkoksille kuin perinteiset, paljaat avojohdot. PAS-johtojen pienempi vaiheväli lisää kuitenkin orren kohdalla riskiä lintujen ja oksien aiheuttamiin oikosulkuihin. Tätä vähentää esim. oksasuoja, joka estää oksien liukumisen päällystettä pitkin ja lintusuojat, jotka jännitteisten osien päälle asennettuina estävät lintujen ja oksien koskettamisen jännitteisiin osiin. Radiohäiriöiden suojaus Radiohäiriöitä ovat osittaispurkaukset, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä elektronisissa laitteissa. PASjohdoilla on syntynyt radiohäiriöitä pääasiassa seuraavilla tavoilla: 1. Kulmaorsissa, kun on käytetty tavallista avojohtokannatinta. Häiriöitä ei esiinny, kun käytetään radiohäiriötestattua PAS VEKA SO vetopyöräkannatinta tai SO SDP Kulmaorsissa, joissa on käytetty tavallista vetopyöräkannatinta (SO 181). Häiriöitä ei esiinny, kun käytetään radiohäiriötestattua PAS-VEKA SO vetopyöräkannatinta. 3. Radiohäiriöitä voi syntyä myös lasieristimien hapettuneissa kupeissa ja tapeissa. Tämä ongelma vältetään käyttämällä komposiittieristintä SDI 90.

19 19

20 20 Asentaminen Liittimien asentaminen PAS-johdoilla suositellaan käytettäväksi eristyksenläpäiseviä liittimiä SL 25.2 ja valokaarisuojaliittimiä SE 20, SE 20.1, SE 20.2 tai SE Mikäli johdin kuoritaan, voidaan käyttää SL tai SL liittimiä. Liittimet voidaan suojata muovisilla liitinkoteloilla SP 15 tai SP 16. Pääsääntönä liittimiä asennettaessa voidaan pitää, että haaroitusliitin sijaitsee aina valokaarisuojaliittimen ja orren välissä. Tämän vuoksi valokaarisuojaliittimet on asennettava riittävän kauas orresta, jotta liitos voidaan tehdä oikealla tavalla. Haara- ja alastulojohtoina voidaan käyttää paljaita tai päällystettyjä johtimia. Johtimien kiristäminen Johtimien kiristäminen suoritetaan jokaista johdinta tasaisesti kiristämällä. Kiristysvoimina suositellaan käytettäväksi EN ja EN mukaisia köysivoima- ja riippumataulukoita. Taulukot on laskettu eräiden sähköyhtiöiden pyynnöstä 30 N/mm 2 :n nollasääjännityksellä ja lisäksi kahdelle suurimmalle johdinpoikkipinnalle PAS 120 ja PAS N/mm 2 :n nollasääjännityksellä. Johtimien sitominen Johtimien sitominen eristimelle voidaan tehdä huipulle tai kaulalle esijännitetyillä siteillä tai alumiinisella sidelangalla. Esijännitettyjä siteitä, kuten CO 35:tä, CO 70:tä, CO 120:tä tai SO 216:tä, käytettäessä johdinta kohti asennetaan kaksi sidettä. Alsidelankana käytetään ainoastaan 25 mm 2 :n lankaa, koska sitä voidaan käyttää valokaarisuojaliittimien yhdistämiseen eristimen kaulaan. 16 mm 2 :n Al-sidelanka ei sovellu valokaarisuojaukseen. Työmaadoitus Työmaadoitus on tehtävä kuten päällystämättömälle avojohdolle. Tämä tarkoittaa sitä, että PAS-johdolla on riittävän tiheässä työmaadoitusvälineiden kiinnityskohtia. Työmaadoituspisteiden on sijaittava niin lähellä pylvästä, että työmaadoitus voidaan tehdä helposti pylväästä käsin. Työmaadoituskohdat voidaan tehdä valokaarisuojaliittimellä SE 20.1 tai työmaadoitusliittimellä SE 20.3, jolloin liitin toimii myös valokaari-suojana. Jännitetyöliitintä SL 36 yhdessä sangan PSS 923 kanssa voidaan myös käyttää. Työmaadoitukseen on käytettävä hyväksyttyjä ruuvikiristeisiä työmaadoitusvälineitä, esim. CT 86.5:tä (5 ka) tai CT 86.8:aa (8 ka).

21 21

22 22 PAS-tarvikkeet SDI37 tappieristin Käytetään tappieristimenä. Sopii asennettavaksi SOT24 orsitappiin. Eristimen huippu-urassa oleva muoviholkki mahdollistaa johtimen vedon vetopyöriä käyttämättä. Johdin voidaan sitoa huippu-uraan tai kaulalle. Kulmissa aina kaulalle. Eristimen kaulahalkaisija on 85 mm. Ø ±1 212 TYYPPI SSTL MAX KÄYTTÖ- ORSITAPPI PAINO kg PAKK/ JÄNNITE kv LUJUUS kn SDI SOT Ø170 SDI30 tappieristin SH 24 M Käytetään tappieristimenä. Sopii asennettavaksi SOT24 orsitappiin. Johdin voidaan sitoa huippu-uraan tai kaulalle. Ø85 TYYPPI SSTL MAX KÄYTTÖ- ORSITAPPI PAINO kg PAKK/ JÄNNITE kv LUJUUS kn SDI >12.5 SOT Ø170 SDI4.5 haruseristin H-24 Käytetään haruseristimenä. Sopii asennettavaksi Fe 25 ja Fe 52 harusköysille. Standardin SFS3741 mukainen. TYYPPI SSTL NIMEL- LISJÄNNITE (Un) kv JATKUVA KUORMITUS MAX kn VETOMURTO- KUORMA kn PAKK/ SDI Ø SDI70.24 komposiittiharuseristin Käytetään haruseristimenä. Sopii asennettavaksi Fe 25 ja Fe 52 harusköysille. Kevyt ja iskunkestävä. Pituus 280 mm ja eristysväli 160 mm A TYYPPI SSTL NIMEL- LISJÄNNITE (Un) kv JATKUVA KUORMITUS MAX kn VETOMURTO- KUORMA kn PAKK/ SDI > R A A - A

23 Ø86 23 PAS-tarvikkeet SDI90 komposiittivetoeristimet SDI90 komposiittivetoeristimet ovat seuraava kehitysaskel SDI80 -sarjan jälkeen. Vetoeristimet ovat entistäkin kevyempiä, mutta silti hyvin kestäviä. Eristimet täyttävät standardin IEC vaatimukset. Eristimien laipasto on itsepuhdistuvaa silikonikumia, runko korroosion kestävää lasikuitua ja päätykappaleet kuumasinkittyä terästä. Vetoeristin SDI on tarkoitettu käytettäväksi 20 kv johdon kiristys- ja kulmaorsissa. SDI on tarkoitettu käytettäväksi katkopaikoissa tai kohdissa, joissa edellytetään pidempää ryömintämatkaa. TYYPPI SSTL PÄÄTYKAPPALEET MAX KÄYTTÖ- JÄNNITE kv PAKK/ SDI silmukka / silmukka SDI silmukka / silmukka SDI , Ø86 SDI SDI27.1 valokaarisuojasarja Käytetään PAS- johdoilla kulmissa ja päätepylväillä yhdessä SDI90 ja SO181.5, SO235 tai SO236 kanssa. Sarja sisältää valokaarisuojasarvet ja 95 mm² johtimen kaapelinkengillä. TYYPPI SSTL PAKK/ SDI SDI10.2 valokaarisuojasarja Käytetään päällystettyjen avojohtojen valokaarisuojaukseen vetoeristimen SDI90 kanssa. Kipinäsarvet kiinnitetään vetoeristimen metallisiin päätykappaleisiin kaulalle siten, että kärjet ovat toisiaan vasten ja kärkien väliksi tulee noin mm. TYYPPI SSTL PAKK/ SDI SDI20.3 kipinävälisarja Käytetään päällystettyjen avojohtojen kannatusorsilla kipinävälisuojauksen tekemiseen. Sarja sisältää 1 kpl valokaarisuojaliitin SE20.1 ja 1 kpl kipinäsarvisarja PSS715 tai PSS SDI20.3 sopii taso-orrelle ja SDI20.31 pystyorrelle. SE 20.1 PSS 715 TYYPPI SSTL PAKK/ SDI SDI PSS715 kipinäsarvi orsitappiin Käytetään päällystetyillä avojohdoilla valokaarisuojaukseen. Sarvi asennetaan pulttiliitoksella orsitapin metalliselle kaulalle. Sarven kärki ylöspäin ja valokaarisuojaliittimen suojasarvea päin. Kipinäväliksi asennetaan noin 150 mm. Orsitapit on yhdistettävä johtavasti toisiinsa vähintään johtokyvyltään 50 mm² Cujohtimella. PSS715 asennetaan taso-orrelle ja PSS715.1 pystyorrelle. 300 M14 TYYPPI SSTL PAKK/ PSS PSS R16