Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehtaat TANKOKARIN TUHKA-ALLAS, SULKEMINEN. Suunnitelma- ja työselostus

Transkriptio

1 Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehtaat TANKOKARIN TUHKA-ALLAS, SULKEMINEN Suunnitelma- ja työselostus

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteystiedot Tutkijantie 2A FI Oulu Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Oulussa Pöyry Finland Oy Minna Mäki-Asiala DI, Vesi- ja yhdyskuntatekniikka FM, maaperägeologia Ympäristötekniikka Pohjoinen Marja Mustonen DI, ympäristötekniikka Maaperäpalvelut

4 2 SUUNNITELMA- JA TYÖSELOSTUS SISÄLTÖ 1 TUHKA-ALTAAN SIJAINTI JA NYKYTILA Altaalle läjitetyt jätteet ja niiden määrät Tuhka-altaan rakenteet, pinta-ala, täyttökorkeudet Kaatopaikkakaasun muodostuminen LUPATILANNE SUNNITTELUPERUSTEET SULKEMISTOIMENPITEET RAKENTEET JA NIIDEN MITOITUS Esipeitto Tiivistyskerros Kuivatuskerros Pintakerros Huolto-/ympärystie...6 TOTEUTUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ Yleistä Materiaalien laadunvalvonta Toimenpiteet laatuvaatimusten alittuessa OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat pintamaat KUIVATUSRAKENTEET Rummut Jätetäytön leikkaukset PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Erikoispenkereet...15

5 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Erityisrakenteet Esipeittokerros Tiivistyskerros Tiivistyskerros bentoniittimatolla Kuivatuskerros Kuivatuskerros rengasrouheella Pinta- ja kasvukerros REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET KASVILLISUUSRAKENTEET Liitteet Tuhka-altaalle sijoitettavien jätteiden perusmäärittely ja Liite 1 kaatopaikkakelpoisuustestit Ympäristölupapäätös Liite 2 Laadunvalvontaohje Liite 3 Kustannusarvio Liite 4 Nro. Piirustukset 1 Nykytilannekartta, mittausaineisto /1 2 Suunnitelmakartta /2 3 Leikkaus A - A /3 4 Leikkaus B - B /4 5 Pituusleikkaukset, tiet ja ojat /5

6 1 1 TUHKA-ALTAAN SIJAINTI JA NYKYTILA Tankokarin tuhka-allas sijaitsee Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden ja Kemin ohitustien (valtatie 4) välisellä ranta-alueella. Pohjoisessa ja lännessä alue rajautuu mereen (Siikalahti), etelässä tehtaiden makeavesialtaaseen ja idässä Järpin luonnontilaiseen metsäiseen rantakosteikkoon. Alue on Stora Enso Oyj:n omistuksessa (kuva 1). TUHKA-ALLAS Kuva 1 Tahkokarin tuhka-allas, sijaintikartta 1.1 Altaalle läjitetyt jätteet ja niiden määrät Tuhka-altaalle on vuosina pumpattu Veitsiluoto Oyj:n voimalaitoksella syntynyttä lietemäistä tuhkaa. Altaaseen on läjitetty lisäksi imuruoppausmassoja. Tuhkan pumppaus on lopetettu vuonna 1996, jonka jälkeen allasta on maisemoitu viranomaisten hyväksymän maisemointisuunnitelman mukaisesti (Tuhka-altaan täyttösuunnitelma/rakennussuunnittelu Miraplan Oy, 1996). Tuhka-altaan maisemointiin on käytetty pääasiassa tehtaalla muodostuneita jätteitä: kuitusavea, voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkaa sekä pieniä määriä PCC-laitoksen sivutuotekalkkia. Tuhkaa syntyy tehtaan voimalaitoksen kerrosliejukattilassa (K7). Tuhka on vuodesta 1997 lähtien tuotu altaaseen kuivana (TS %). Kuitusavea eli paperitehtaan puhdistamon lietettä syntyy paperitehtaan jätevesien mekaanis-

7 kemiallisesta käsittelystä. Kuitusaven kuiva-ainepitoisuus on noin 50 %. Sivutuotekalkki hyödynnetään yleisesti maanparannusaineena. Sitä, samoin kuin puuperäisiä jätteitä (kuori) on sijoitettu alueelle ainoastaan poikkeustilanteissa. Kuori on käytetty pintarakenteisiin. Jätteet täyttävät pysyvälle jätteelle määritellyt valtioneuvoston kaatopaikka asetuksen (Vna 331/2013) kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Testitulokset on esitetty liitteessä 1. Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan tietojen perusteella altaan maisemointiin on käytetty jätteitä yhteensä noin t (märkäpainoa), josta kuitulietettä noin t ja lento- ja pohjatuhkaa noin t. Kuorijätteen ja kalkin määrät ovat huomattavasti vähäisempiä. Niitä on tuotu yhteensä noin tonnia. 1.2 Tuhka-altaan rakenteet, pinta-ala, täyttökorkeudet Tuhka-allas on perustettu vesijättömaalle ja erotettu ympäristöstään maapenkereellä, jonka sisäpuolella allasta on täytetty kerroksittain läjittämällä. Tuhkaliete on levinnyt koko allasalueelle. Penkereen päälle on tehty tie, jonka pinta on tasolla noin + 6,0 (N60). Penkereen pohjan leveys on noin m. Rakennusmateriaaleina penkereessä on käytetty moreenia (merenpuoleiset osat) ja rakennusjätettä. Luiskat on muotoiltu keskimääräiseen kaltevuuteen 1:5. Ne ovat luontaisesti nurmettuneet ja kasvat pientä puustoa ja pensaikkoa. Altaan pohja (=tuhkatäyttö) on tasolla noin+1,2 +3,0 (N60). Ympäryspenkereen rajaama kokonaispinta-ala (penger mukaan lukien) on noin 25 ha. Pengerosa ja sen sisäpuolinen jätetäyttö kattavat noin puolet (13 ha) kokonaispintaalasta. Jätetäytön nykytilanne on esitetty piirustuksessa /1. Muotoiluun käytetyn tuhkan ja kuitusaven vedenjohtavuudet (k) ovat pieniä; tuhkan 10-7 m/s ja kuitusaven 5,1x10-10 m/s. Sadevesien ja sulamisvesien suotautuminen jätekerrosten läpi on erittäin vähäistä, mistä johtuen vedet kertyvät jätealueen keskelle, jonne on muodostunut avovesiallas. Altaan vesipinta oli joulukuussa 2007 tasolla + 2,71 (N60) ja vesisyvyys on enimmillään noin 0,9 m. Vesien purkautumista tapahtuu reunapenkereessä olevasta, noin 50 m leveästä, aukosta itäpuoliselle kosteikkoalueelle, missä vedet suodattuvat maaperään ja kulkeutuvat edelleen ojia myöten mereen. Avovesiallas on etenkin lintujen suosiossa. Lännenpuoleisen penkereen sisäpuolella kulkee Kemin Vesi Oy:n hallinnoima Rytikarista keskustaan johtava maanalainen paineviemäri. Alueen luoteisnurkassa on viemärin kaasunpoisto- ja tarkastuskaivo. Linjaa ja tarkastuskaivoa ei ole esitetty suunnitelmakartalla. Alueen lounaisnurkalla on kaksi ympärystien alittavaa teräsputkea (Ø 813 mm), joiden kautta länsipenkereen reunaojaan kertyvät valumavedet johdetaan mereen. Putkien läheisyydessä sähkölinjan pohjoispuolella on käytöstä poistettu tulpattu teräsputki (Ø 300 mm), jota on käytetty imuruoppausputken suojaputkena, kun alueelle on läjitetty ruoppausmassoja. Eteläisen penkereen kohdalla kulkee Veitsiluodon pohjoisosaan johtava sähkölinja. Linjan sijaintia tai pylväitä ei ole esitetty suunnitelmakartalla. Tuhka-allas on kartoitettu vuonna 2004 ja täydennysmitattu lokakuussa 2007 sekä marraskuussa Nykytilanne on esitetty suunnitelmakartassa ja leikkauksissa. 1.3 Kaatopaikkakaasun muodostuminen Kaatopaikalle on läjitetty pääasiassa epäorgaanista tuhkaa ja kuitusavea. Kuitusaven biohajoavuus on hyvin pieni ja mahdollinen kaasun muodostuminen hyvin vähäistä. 2

8 2 LUPATILANNE Tuhka-alueelle ei ole rakennettu kaasunkeräysrakenteita eikä kaasulle ole tarkkailuvelvoitetta. Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto on antanut ympäristölupapäätöksen 64/07/3, Dnro Psy-2004-y-193, jossa se on määrännyt, että 3 SUNNITTELUPERUSTEET Tankokarin suljettu tuhkanläjitysalue on luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jolla saa jatkaa sulkemistöitä siten, että kaatopaikka on kokonaan suljettu ja maisemoitu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Pintarakenteen yläosa saa nousta enintään tasolle +15 (N60). Reunaluiskat on muotoiltava pintarakenteella enintään kaltevuuteen 1:4 ja lakialueet reunoja kohti viettäviksi. Pintarakenteessa saa käyttää kuitusavea ja kattilan K7 pohjatuhkaa sekä muita luvan saajan prosessissa muodostuvia jätteitä, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut kelpoisuusperusteet, sekä kaatopaikkapäätöksen liitteen 2 kohdan tarkoittamia ilman testausta pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttäviä jätteitä. Liukoisuus voi ylittää kaatopaikkapäätöksen liitteen 2 taulukon raja-arvon sulfaatin, fluoridin ja liuenneen orgaanisen hiilen osalta enintään 3,0-kertaisesti Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen kaatopaikan sulkemis- ja laadunvalvontasuunnitelma sekä kaatopaikkaa koskeva perustilaselvitys. Nämä on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. 3 Suunnitelma pohjautuu 2008 laadittuun sulkemissuunnitelmaan (9M207131, Pöyry Enviroment Oy ), jonka mukainen täyttö- ja maisemointisuunnitelma on tässä päivitetty vastaamaan nykytilaa ja jäljellä olevaa käyttöaikaa. Alueelle sijoitettavien jätteiden määrä on oleellisesti vähentynyt, minkä vuoksi täyttö jää suunniteltua matalammaksi ja laajuudeltaan suppeammaksi. Sulkemissuunnitelmassa esitetään tuhkakaatopaikan lopullinen laajuus ja muoto, korkeussuhteet, alueen peittäminen sekä suoto- ja pintavalumavesien keräysjärjestely. Alueen sulkeminen toteutetaan lähtökohtaisesti siten, että alueelle jää pohjois- ja koilliskulmassa oleva avovesiallas lintuja varten ympäristöllisistä sekä siirtokustannuksellisista syistä. Avovesialtaan pinta-ala pyritään pitämään mahdollisimman suurena. Allas on paikallisten lintuharrastajien suosiossa alueella esiintyvien lintujen vuoksi. Kaatopaikka on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Suunnittelussa otetaan ympäristöluvan lupamääräysten lisäksi huomioon mm. valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) määräykset tavanomaisen jätteen kaatopaikan peittorakenteesta. Sulkemissuunnitelma pohjautuu seuraaviin suunnitelmiin, mittauksiin ja viranomaispäätöksiin: - Tuhka-altaan täyttösuunnitelma ja suunnitelma täydennys, Rakennussuunnittelu Miraplan Oy, Tankokarin tuhka-altaan täyttö ja maisemointi, Kemin kaupungin päätös

9 4 - Ympäristölupapäätös nro 64/07/3, Dnro Psy-2004-y-193, annettu Mittaukset tuhka-altaalla, Mitta Oy: 2004, 2007, Stora Enso Oyj:n toimittamiin osaselvityksiin: - Stora Enso Oyj:n tehtaiden jätehuollon kokonaisvaltainen toiminta- ja tarkkailusuunnitelma Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista ja määristä Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön, Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämisestä, jätteiden hyödyntämisestä, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa Veitsiluodon tehtaiden jätehuollon tarkkailuohjelma, ja kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden perusmäärittely ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset SULKEMISTOIMENPITEET Jätealue suljetaan rakentamalla täytön päälle tiivis pintarakenne. Lopputäyttö ja muotoilu tehdään alueelle tuotavilla massoilla, joiden vuotuinen määrä on noin m 3. Hyötytäyttötilavuus on esitetyllä pinnan muotoilulla m 3. Tilavuudessa ei ole huomioitu jätealueen pintarakenteita. Alue maisemoidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Täyttö ja muotoilu tehdään kerroksittain siten, että luvassa määritettyä suunnitelmien mukaista lopullisen pinnan lakikorkeutta ei ylitetä ja pinnan pienin kaltevuus on vähintään 1:20. Pinnan korkeus voidaan haluttaessa jättää maksimitasoa alemmas, mikäli sijoitettavien täyttömassojen määrä on arvioitua pienempi. Täyttötilavuutta voidaan toisaalta hivenen kasvattaa loiventamalla suunnitelmassa esitettyä 1:10 kaltevuudessa olevaa täytön osaa. Täyttökerrosten väliin voidaan ajaa kerroksittain tehdasalueella olevaa rakennusten purkujätettä (tiili- ja betonimurskaa) kantavuuden lisäämiseksi. Jätteen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (331/2013) vaatimukset tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tuotavasta jätteestä. Täyttöä tehdään vain suunnitelmakartassa esitetyllä alueella. Reunapenkereitä ei peitetä. Muu alue pyritään jättämään koskemattomaksi, niissä jo kasvavan runsaan aluskasvillisuuden vuoksi. Aluskasvillisuus on sopeuttanut jätealueen maisemallisesti ympäristöönsä. Lisäksi alueelle muodostunut avovesilammikko toimii lintujen levähdysaltaana ja on paikallisten lintuharrastajien suosiossa. Jätealueen sulkemisesta on annettu määräykset ympäristölupapäätöksessä 64/07/3 (Liite 2). Jätealueen peittämisen yhteydessä alueelle rakennetaan huolto-/ympärystiet, joiden vierustalle rakennetaan oja keräämään peitetyltä alueelta pintavalumavesiä poisjohdettavaksi. Makeanveden altaan puoleiselle sivustalle kaivettavan sivuojan vedet ohjataan alueelle rakennettujen (2 kpl rst Ø800) teräsputkirumpujen kautta mereen. Meren puoleisella sivustalla vedet ohjataan ojista tiepenkereiden alitse rakennettavien rumpujen avulla suoraan mereen. Kuivatusojien pohja tehdään 0,5 m leveäksi ja

10 reunaluiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:2. Sivuojien sijainti, korot ja pituuskaltevuudet on esitetty suunnitelmakartassa ( /2) sekä pituusleikkauksissa ( /5). 5 Jätealueen pintarakenne Jätealueen saavutettua suunnitellun tason sen päälle rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteet, jotka on määrätty Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013). Tavanomaisen jätteen kaatopaikalla tyypillinen pintarakenne on esitetty kuvassa 2. Pintarakenteiden laadunvarmistus on esitetty tarkemmin laadunvalvontaohjeessa (Liite 3). Kuva 2 Periaatekuva kaatopaikan pintarakenteesta Tiivistyskerros on suunniteltu rakennettavaksi kaatopaikkatäyttöön soveltuvalla kuitusavella. Mikäli kuitusavea ei saada riittävästi, tiivistyskerros voidaan tehdä vastaavan vedenläpäisevyyden omaavalla luonnon mineraalisaineksella tai bentoniittimatolla. Alueelle läjitetty jäte ei ole kaasua muodostavaa, joten kaasukeräyskerrosta ei tarvitse rakentaa (kts. luku 1.3). Esipeittokerros on tässä muotoilutäytön yläosa. Jos tiivistyskerros tehdään bentoniittimatolla, esipeittokerros toimii maton asennusalustana, jolloin se tehdään alustan vaatimukset täyttävästä materiaalista. 5 RAKENTEET JA NIIDEN MITOITUS 5.1 Esipeitto Alueet, joissa jätetäyttöä ei ole tiivistetty, tiivistetään ennen esipeittokerroksen levittämistä ulkoreunoja kohden viettäväksi. Jätetäytön päälle rakennetaan esipeittokerros, jonka avulla viimeistellään jätealueen muotoilu siten, että pinnan kaltevuus on kaikilla alueilla riittävä (lakialueet min. 1:20, reunat max. 1:4) pintavesien johtamisen kannalta, sekä riittävän loivat pintarakennekerrosten toteuttamisen ja pysyvyyden kannalta. Lopullinen esipeittokerros (ts. tuki-/muotoilukerros) voidaan

11 5.2 Tiivistyskerros 5.3 Kuivatuskerros toteuttaa alueelle läjitettävästä jätteestä (esim. kuitusavi, tuhka) muotoilemalla jätteen pinta suunnitelman mukaan. Pinnan tiivistyskerroksella vähennetään vesien suotautumista jätetäyttöön. Kerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,5 m ja vedenläpäisevyyden kohteeseen tiivistettynä 1.0*10-9 m/s tai pienempi. Jätetäytön reunaluiskien kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi, jotta stabiliteettivaatimukset täyttyvät. Tiivistyskerroksessa on mahdollista hyödyntää kuitusavea, jota syntyy tehtaalla sivutuotteena, mikäli se täyttää vedenläpäisevyysvaatimuksen. Kuitusaven vedenläpäisevyys on tavanomaisesti alle 10-9 m/s kunnolla tiivistettynä, joka on mahdollista 1:4 tai sitä loivemmissa luiskissa. Vaihtoehtoisesti tiivistyskerroksessa voidaan käyttää luonnon mineraaliainesta, joka täyttää asetetun vedenläpäisevyysvaatimuksen tai bentoniittimattoa. Mikäli bentoniittimattoa käytetään, on se suojattava riittävän paksuilla peitekerroksilla kuivumis-kastumis- ja jäätymis-sulamis -syklien sekä kasvillisuuden juurien haitalliselta vaikutukselta. Suojakerroksen paksuus riippuu kuivatuskerroksen materiaalista ja työjärjestyksestä sekä kalustosta. Jos kuivatuskerroksessa on salaojamatto, ei erillistä suojakerrosta tarvita. Bentoniittimaton päälle on levitettävä asennusta seuraten tulevia kerroksia vähintään 300 mm paksuudelta ja päällä saa liikkua vasta näiden kerrosten asentamisen jälkeen. Kuivatuskerroksen tehtävänä on johtaa pintakerroksen läpi imeytyneet sade- ja sulamisvedet pois jätealueelta. Rakennettaessa kuivatuskerros salaojasepelistä, tulee kerroksen paksuuden olla vähintään 0,5 m ja sen vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään 10-4 m/s. Paikallisesti saatavilla oleva sora ja karkea hiekka voivat soveltua kerroksen rakennemateriaaliksi, vaikka vedenläpäisevyys olisi hieman heikompi. Tätä voidaan kompensoida tarvittaessa kerrospaksuutta kasvattamalla. Mikäli materiaalin vedenläpäisevyys on ohjearvoa pienempi, tarvittava kerrospaksuus riittävän vedenjohtavuuden saavuttamiseksi on osoitettava laskelmin. Kuivatuskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa myös käyttämällä salaojamattoa tai soveltuvia jätemateriaaleja kuten rengasrouhetta. Salaojamatto tulee valita siten, että vedenjohtavuus on riittävä ja sen tulee olla valmistettu standardeja SFS-EN sekä SFS-EN noudattaen. Salaojamaton asennuksessa tulee huomioida maton limitys, joka on vähintään 0,5 m. Rakennettaessa salaojakerros rengasrouheesta (palakoko RP mm) on materiaalin vedenläpäisevyys m/s. Tieliikenneviraston ohjeen mukaan rengasrouhe tiivistyy kuorman (10 20 kn/m 3 ) alla noin %, joten kuivatuskerroksen tiivistämättömän paksuuden tulee rakennusvaiheessa olla 0,65 m, jotta vaadittu 0,5 m kerrospaksuus täyttyisi. Rengaskerroksen päälle tulee asentaa neulasidottu suodatinkangas estämään pintakerroksen materiaalin sekoittumisen kuivatuskerrokseen. 6

12 5.4 Pintakerros Pintakerroksen kokonaispaksuuden tulee olla vähintään 1,0 m. Kerroksen tehtävänä on suojata alapuolisia kerroksia sään, routimien sekä kasvien juurien vaikutuksilta sekä toimia kasvualustana. Pintakerrokseen voidaan käyttää paikallisesti saatavilla olevia ylijäämämaita. Pintakerroksen enimmäisraekoko on 1/3 kerroksen paksuudesta ja materiaalin vedenläpäisevyyden tulisi olla keskimäärin luokkaa k 10-6 m/s. Lisäksi materiaalin hienoainespitoisuuden (<0,063 mm) alle 10%. Pintakerroksen yläosassa on nk. kasvukerros, joka on tavallisesti humuspitoista maata. Kasvukerroksen paksuus on vähintään 200 mm. 5.5 Huolto-/ympärystie Jätealueen reunoja kiertävät huoltotiet rakennetaan suunnitelmapiirustuksessa esitetyllä tavalla. Tiepenkereen alle suunnitelmakartassa merkityille alueille asennetaan rumpu, jolla ojassa olevat kuivatusvedet johdetaan mereen. Jätealuetta reunustavat huoltotiet rakennetaan nykyisten tiepohjien päälle. Huoltotie lakialueelle rakennetaan pintarakenteen päälle suunnitelmapiirustuksessa esitetyillä rakennekerroksilla. Salaojamaton päälle voidaan asentaa salaojasepeliä tai hiekkaa, jonka päälle asennetaan rakennekerrokset murskepenkereellä. 7

13 8 MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ TYÖKOHTEEN ESITIEDOT Tämä työselostus koskee Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan Tahkokarin tuhkaaltaan (tavanomainen jäte) sulkemistöiden toteutusta. Jätealueen sulkemisessa on noudatettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristöluvan Psy-2004-y-193 lupamääräyksiä (Liite 2) Kaatopaikan sijainti ja nykytila Kts. suunnitelmaselostus Kaatopaikan nykyiset rakenteet Tuhka-allas on perustettu vesijättömaalle ja erotettu ympäristöstään penkereellä, jonka sisäpuolella allasta on täytetty kerroksittain läjittämällä. Jätealueelle on tuotu pääasiassa tehtaalla muodostuneita jätteitä: kuitusavea, voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkaa sekä pieniä määriä PCC-laitoksen sivutuotekalkkia. Tuhkaliete on levinnyt koko allasalueelle. Penger on rakennettu moreenista (merenpuoleiset osat) ja kiintojätteestä (rakennusjäte). Penkereen pohjan leveys on noin m ja luiskat on muotoiltu keskimääräiseen kaltevuuteen 1:5. Ne ovat luontaisesti nurmettuneet ja kasvat pientä puustoa ja pensaikkoa. Altaan pohja (=tuhkatäyttö) on tasolla noin+1,2 +3,0 (N60). Penkereen päälle on tehty tie, jonka pinta on tasolla noin + 6,0 (N60). Ympäryspenkereen rajaaman alueen kokonaispinta-ala (penger mukaan lukien) on noin 25 ha. Pengerosa ja sen sisäpuolinen jätetäyttö kattaa noin puolet (13 ha) kokonaispintaalasta. Jätetäyttö ulottuu ylimmillään tiepenkereen tasoon. Tuhka-altaaseen on muodostunut avovesialue. Altaan vesipinta oli joulukuussa 2007 tasolla + 2,71 (N60) ja vesisyvyys enimmillään noin 0,9 m. Altaasta vedet pääsevät purkautumaan itäisessä reunapenkereessä olevasta noin 50 m levyisestä aukosta itäpuolella oleviin kosteikkoalueen ojiin.

14 Lännenpuoleisen penkereen sisäpuolella kulkee Kemin Vesi Oy:n hallinnoima Rytikarista keskustaan johtava maanalainen paineviemäri. Alueen luoteisnurkassa on viemärin kaasunpoisto- ja tarkastuskaivo. Kaivoa ja viemäriä ei ole esitetty suunnitelmissa ja niiden sijainti sekä korkeustaso on varmistettava ennen rakentamistöiden aloitusta. Urakoitsijan on estettävä viemärin ja kaivon vaurioituminen tarvittavin suojaustoimin. Alueen lounaisnurkalla on kaksi ympärystien alittavaa teräsputkea (Ø 813 mm), joiden kautta länsipenkereen reunaojaan kertyvät valumavedet johdetaan mereen. Putkien läheisyydessä sähkölinjan pohjoispuolella on käytöstä poistettu tulpattu teräsputki (Ø 300 mm), jota on käytetty imuruoppausputken suojaputkena, kun alueelle on läjitetty ruoppausmassoja. Eteläisen penkereen kohdalla kulkee Veitsiluodon pohjoisosaan johtava sähkölinja, jota ei ole esitetty suunnitelmakartalla. Urakoitsijan on huolehdittava tarvittavista varo- ja turvatoimista sekä suojaustoimista, joita tarvitaan sähkölinjan lähellä työskenneltäessä. Jätealue on tarkemitattu viimeksi vuonna 2015 ja mittaustiedot on koottu nykytilakarttaan Korkeus- ja koordinaattijärjestelmä sekä kartta-aineisto Tämän työselostuksen ja suunnitelmapiirustusten sijainti- ja korkeustiedot ja on esitetty N60 - korkeusjärjestelmässä ja KKJ2 - koordinaatistossa. Tuhka-alueen mittauksia (Mitta Oy: 2004, 2007 ja 2015) ja vanhoja suunnitelmakarttoja on käytetty tämän suunnitelman lähtötietoina RAKENNUSTYÖS LAAJUUS Rakennustöihin kuuluvat seuraavat tehtävät: - Muotoilutäyttö - Kuivatusojien kaivu - Jätealueen peittäminen tiiviillä pintarakenteella - Jätetäytön pinnan loppumuotoilu ja rakennekerrosten rakentaminen - Huoltoteiden rakentaminen Pintarakenne muodostuu seuraavista kerroksista ylhäältä alas lukien: Pintakerros (komposiittimulta, humus) Peittokerros (Mr, Hk, ylijäämämaat) Suodatinkangas Kuivatuskerros, mineraalinen Salaojamatto Rengasrouhe Salaojasora Tiivistyskerros, mineraalimaa Kuitusavi Bentoniittimatto Savi Esipeitto-/muotoilukerros N3 k 10-4 m/s k 10-4 m/s k 10-8 m/s k 10-8 m/s k m/s k 10-8 m/s 200 mm 800 mm 500 mm 500 mm 200 mm 9

15 (kivennäismaa, kuitusavi) Lisäksi on huomioitava tarkemittausten suorittaminen ja materiaalimenekkien kirjaaminen suunnitelman mukaisesti koko työn ajan. Rakennustöihin kuuluvat myös työalueiden, pintarakenteiden paikoilleen mittaus ja olemassa olevien rakenteiden suojaus. 10

16 TYÖN SUORITTAMISEN YLEISPERIAATTEET Tiivistys- ja kuivatuskerrosten rakentaminen Jätealueen tiivistysrakenne on alustavasti suunniteltu rakennettavaksi kuitusavella ja kuivatuskerros salaojamatolla. Toteutuspiirustukset on laadittu em. materiaaleilla. Rakentamisen laatuvaatimukset esitetään laadunvalvontaohjeessa (Liite 3). Mikäli kuitusaven saatavuus on rajoitettu, peittäminen kannattaa tehdä kaistaleittain laelle saakka. Bentoniittimattoon siirtymisestä aiheutuva paksuusmuutos tasoitetaan tässä tapauksessa rinteen poikkisuunnassa 10m levyisellä siirtymäkaistaleella (kaltevuus 1:20), jossa bentoniittimatto vedetään kiilatun kuitusavikerroksen päälle. Vaihtoehtoisesti paksuusmuutos on vastaavalla tavalla hoidettavissa silloin kun tiivistystä kuitusavella tehdään laelta alaspäin Työjärjestys ja aikataulu Alue maisemoidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Maisemointitäyttöä tehdään kerroksittain, kunnes suunnitelman mukainen täyttötaso saavutetaan. Käytettäessä tiivistyskerroksessa kuitusaven sijasta bentoniittimattoa, on työjärjestyksessä huomioitava bentoniittimaton valmistajan asennusohjeet. Lisäksi bentoniittimaton kanssa käytetään salaojamattoa, jossa on geotekstiili vettä johtavan ytimen molemmilla puolilla Työmaaliikenne Liikennejärjestelyt, suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet suunnitellaan ja toteutetaan tilaajan ja voimassa olevien turvallisuusmääräysten ja työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Liikennejärjestelysuunnitelma hyväksytetään rakennuttajalla Varastoalueet Rakennuttaja osoittaa työmaa-alueelta tai sen läheisyydestä varastoalueet materiaaleille. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajien ohjeiden mukaisesti siten, että niiden varastointi ei aiheuta vahinkoa materiaaleille. Paukkausten tulee säilyä ehjinä ja tuoteja materiaaliselosteet luettavina NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET Maarakennustöiden toteutuksessa noudatetaan soveltuvin osin seuraavia normeja ja ohjeita: o InfraRYL 2010, 2012 osa1 o InfraRyl 2010 Määrämittausohje o Pohjarakennusohjeet, RIL o Rakennusmääräyskokoelma, RakM B3, Pohjarakenteet o Voimassa olevat lait, asetukset ja määräykset

17 o o o o Sulkemista koskeva ympäristölupapäätös Työn valvojan työn aikana antamat ohjeet Työsuojeluviranomaisten määräykset Materiaalitoimittajien antamat materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet ja määräykset Rakentamista varten on laadittu tämä toteutussuunnitelma, joka sisältää työselityksen, laadunvalvontaohjeen ja suunnitelmapiirustukset. Mikäli urakoitsija havaitsee urakkalaskennan aikana suunnitelmapuutteita, jotka vaikuttavat esitettyihin ratkaisuihin tai johtavat työturvallisuuden heikkenemiseen, on niistä ilmoitettava välittömästi valvojalle. Rakennuttaja ratkaisee suunnittelijoiden kanssa suunnitelmien muutostarpeen LAADUNVALVONTA Yleistä Kaikkien valvonta- ja tarkkailutehtävien suorittaminen rakennuttajan valvojan hyväksymällä tavalla kuuluu urakkaan. Tässä kohdassa esitetyt valvonta- ja tarkkailumääräykset ovat voimassa, ellei myöhemmin työselityksen eri osanimikkeissä ole esitetty poikkeavaa tarkennusta Materiaalien laadunvalvonta Työssä käytetään vain SFS-standardoituja laatuvaatimukset täyttäviä materiaaleja; salaojamatto, rummut. Rakennustarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Tarvikkeiden saavuttua työmaalle ne tulee tarkastaa ja vioittuneet tarvikkeet poistaa työmaalta. Rakentamisessa käytettävät materiaalit on esitetty rakennetyyppipiirustuksissa. Muualta tuotavien maa- ja kiviainesten rakeisuus on hyväksytettävä rakennuttajan valvojalla ennen materiaalin tuontia käyttökohteeseen. Materiaalien laatu varmistetaan lisämäärityksin, mikäli niissä havaitaan työn aikana selviä poikkeavuuksia Täyttöjen tiiviyden valvonta Muotoilutäyttö tiivistetään työmenetelmätarkkailuna, johon liittyy tiiviyden, kerrospaksuuksien ja täyttömateriaalien laadunvalvonta. Tiivistyskoneiden ohjeellinen jyräyskertamäärä eri kerrospaksuuksilla on esitetty InfraRyl 2012 taulukossa18110:t3. Kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus määräytyy käytettävän kaluston ja tiivistettävän materiaalin perusteella. Kelpoisuuden toteaminen tehdään Infra RYL 2012 kohdan ja mukaan Pintakerroksen rakentamisen laadunvalvonta Laadunvalvontasuunnitelmassa määritetään työn toteuttamiseen liittyvät: materiaalien ja rakenteiden laatuvaatimukset niiden määrittämiseksi tarvittavat mittaukset ja tutkimukset työmenetelmien testaus (tarvittaessa) Pintakerroksen ohjeistuksen piiriin kuuluvat, esipeittokerros, tiivistyskerros,

18 kuivatuskerros, suoja- ja suodatinkerrokset, peitto- ja kasvukerrokset, sekä pintarakenteen tarkemittaukset Laadunvalvontatyöt Riippumaton laadunvalvoja valvoo laadunvalvontamittauksia ja tarkistaa, että työ tehdään suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti ja tutkimusmenetelmät ovat hyväksyttäviä. Riippumaton laadunvalvoja voi tehdä myös rinnakkaisia laadunvalvontamittauksia. Rinnakkaiset laadunvalvontatutkimukset on esitettävä ja perusteltava ennakkoon rakennuttajalle. Laatuvaatimukset Tässä laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään työn laadunvalvontatoimenpiteet hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi jätealueen rakenteita toteutettaessa. Kaikki kokeet ja tulokset on dokumentoitava. Laadunvalvontamenetelmät Laadunvalvontaa suoritetaan usealla eri tavalla seuraavasti: - Materiaalivalmistajien toimittamilla laatutodistuksilla suodatinkankaista, rengasrouheesta, bentoniittimatosta, ilmoitetaan tuotteen ominaisuudet ja osoitetaan tuotteen tai materiaalin valmistuksessa käytetty laadunvarmistusmenettely. - Materiaalien ennakkokokeilla osoitetaan materiaalien kelpoisuus rakenteeseen esim. peittokerrosmateriaali - Rakenteiden tarkemittauksin, esim. pinnan tasot, kerrospaksuudet ja kaltevuudet - Työmenetelmien ja työtulosten silmämääräinen arviointi - Valmiin rakenteen mittaukset Yksityiskohtaiset laatuvaatimukset on esitetty liitteenä 4 olevassa laadunvalvontataulukossa ja ao. työsuoriteosiossa Toimenpiteet laatuvaatimusten alittuessa Laatuvaatimusten alitusten toteaminen Mahdolliset laatuvaatimusten alitukset todetaan laadunvalvonnalla ja tarvittaviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi. Laatuvaatimusten alittuessa tulee valvojalle tehdä ilmoitus laatupoikkeamasta sekä korjaustoimenpiteistä. Rakennustyön valvojan tai riippumattoman laadunvalvojan havaitessa puutteita tai laatuvaatimusten alituksia, on niistä välittömästi huomautettava. Valvoja voi näissä tapauksissa määrätä myös lisäkokeita. Valvojan määräämien laadunvalvontasuunnitelman mukaisten lisäkokeiden kustannuksista vastaa työn (urakan) toteuttaja, mikäli koetulokset osoittavat laatuvaatimusten alittuneen. Korjaustoimenpiteet ja niiden kontrollointi Selvät puutteet työn suorittamisessa tulee korjata välittömästi, kun puute tai laatuvaatimusten alittuminen on todettu. 13

19 Kaikista laatupuutteiden korjauksista on dokumentoitava korjaustapa sekä korjatun rakenteen laadunvarmistus ja mittaustulokset. Dokumentit tulee toimittaa rakennustyön valvojalle, joka hyväksyy korjauksen kuultuaan riippumatonta laadunvalvojaa. Mikäli korjausratkaisulla muutetaan alkuperäistä suunnitelmaa, on siitä laadittava toteutumapiirustukset suunnitelman muuttajan toimesta. Mikäli rakennetta ei kohtuudella voida korjata suunnitelman mukaiseksi, voi urakoitsija laatia erillisen selvityksen rakenneosan kelpoisuudesta. Ennen kuin valvoja voi hyväksyä ratkaisun, myös suunnittelijan on otettava kantaa rakenteen kelpoisuuteen. Tällöin urakoitsija vastaa rakenteen kelpoisuudesta eikä lopputarkastus poista urakoitsijan takuuaikaista vastuuta rakenteesta. Korjaustoimenpiteet on tarkemmin esitetty ao. työsuoriteosiossa Laadunvalvonnan raportointi Laadunvalvonnan raportointi, laatukansio Töiden valmistuttua tulee koota sulkemisrakenteiden rakentamisesta, mittauksista ja laadunvalvontatuloksista loppuraporttikansion, joka luovutetaan rakennuttajalle ja riippumattomalle laadunvalvojalle. Tuote- ja materiaaliselosteet dokumentoidaan kansioon. Laatukansio esitetään viranomaiselle lopputarkastuksessa. Laatukansioon tulee sisältyä: - Työ- ja laatusuunnitelmat - Laadunvalvontapäiväkirja - Toteutumapiirustukset - Tarkemittausten tulokset - Laadunvalvontakokeiden tulokset - Raja-arvojen alitukset ja selvitykset tehdyistä korjaustoimenpiteistä ja uusintamittauksista Riippumattoman laadunvalvonnan raportointi Riippumaton laadunvalvoja laatii työn lopussa hänelle toimitetun loppuraportin ja omien havaintojensa sekä laadunvalvontamittaustensa perusteella loppuraportin, joka sisältää lausunnon rakennettujen rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Loppuraportti liitteineen toimitetaan rakennuttajalle ja viranomaiselle MITTAUKSET Tarkemittaukset Rakennustyöstä on tehtävä tarkemittaus, josta selviää tehtyjen rakenteiden sijainti ja korkeusasema. Mittaukset sidotaan KKJ2-koordinaattijärjestelmään ja korkeudet esitetään N60-korkeusjärjestelmässä. Mittaustapa, mittaustulosten luovutus ja käytettävät koodit sekä muut yksityiskohdat on sovittava rakennuttajan kanssa erikseen ennen urakkasopimuksen tekoa. Mittaustiedot, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuuskirjaan. 14

20 Urakoitsijan tulee käyttää määrämittauksiin liittyviin työmaamittauksiin riippumatonta mittaajaa, jonka on rakennuttajan ja yhteistyöosapuolten hyväksymä. Suunnitelmakartoille ja pituusleikkauksiin merkitään toteutettujen rakenteiden sijainnit ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Piirustuksiin merkitään myös työn aikana havaitut poikkeamat suunnitelmaan nähden. Kaikki kokeet, mittaukset, koordinaattitiedot on dokumentoitava ja tulokset ja tarkepiirustukset esitettävä dwg-formaatissa tallennettuna CD-levylle tai muussa sovitussa muodossa ja toimitettava kaikille osapuolille viipymättä niiden valmistettua. Laadunvalvonta tulee järjestää sekä tilaajan että urakoitsijan osalta siten, että se noudattaa työn etenemisnopeutta ja kuvaa lopputuotteen teknistä ja toiminnallista laatua mahdollisimman hyvin. Rakenteiden tarkemittausten suorittaminen on esitetty ao. työsuoriteosiossa Pintarakenteen mittaukset Pääurakoitsija laatii rakentamisasiakirjojen perusteella mittaussuunnitelman. Esipeitto-, suoja-, kuivatus- ja peittokerroksen pinnat mitataan 10 m välein (X, Y, Z-koorditaatit). Työnaikaisia mittaustuloksia käytetään mm. pintarakenteen laadunvalvontaan, joten mittaukset on tehtävä sähköisessä muodossa pintamallien muodostamiseksi, jotta urakoitsija sekä laadunvalvonta voivat käyttää niitä rakenteiden mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Pintarakenteen laadunvalvontaan liittyvät mittaukset on esitetty tarkemmin Laadunvalvontaohjeessa (Liite 3) TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET Lopputarkastus Sulkemistoimenpiteiden päätyttyä pidetään lopputarkastus, johon osallistuvat ELYkeskuksen, rakennuttajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajat sekä riippumaton laadunvalvoja. Lopputarkastuksessa tarkastetaan rakenteet ja niille asetettujen vaatimusten toteutuminen. Kaatopaikan sulkemistoimet katsotaan tehdyiksi, kun ELY - keskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut tehtyjen ympäristönsuojelurakenteiden täyttävän niille ympäristölupapäätöksessä asetetut vaatimukset Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus. Tilaisuudessa sovitaan työmaan käytöstä, työ- ja liikennejärjestelyistä sekä muista mahdollisista työselostuksessa tai urakkaohjelmassa mainituista ansiosta, joita ei asiakirjoissa ole voitu esittää riittävän yksityiskohtaisesti. Työnaikaisissa tarkistuksissa todetaan, että rakentaminen on tapahtunut suunnitelmanmukaisesti, materiaalit ja kerrospaksuudet ovat vaatimusten mukaisia, että laadunvarmistustoimenpiteet on tehty hyväksyttävästi ja rakenteet täyttävät asetetut vedenjohtavuus- tiiviys- ym. vaatimukset. Loppukatselmuksessa todetaan täyttääkö työ sille asetetut vaatimukset. 15

21 16 Kaikista katselmuksista laaditaan pöytäkirjat OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Jätealueella ei ole puuvartista kasvillisuutta Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Täyttöalueelta poistetaan eloperäinen pintamaakerros jätepenkereen muotoilun yhteydessä. Ohuita pintamaakerroksia, jotka jäävät muotoilutäytön alle ei tarvitse poistaa. Avovesialtaan puoleisella reunalla kasattua jätetäyttöä joudutaan leikkaamaan, jotta luiskan kaltevuus ei ylitä sille asetettuja raja-arvoja. Leikattu jätetäyttö hyödynnetään muotoilussa. Leikatun pinnan tasaisuusvaatimus on esitetty kohdassa Poistetut maa-ainekset varastoidaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan käytettäväksi täyttöalueen muotoilussa tai pintarakenteessa KUIVATUSRAKENTEET Kuivatusojat Rummut Pintavaluntavesien poisjohtamiseksi rakennetaan huolto-/ympärysteiden yhteyteen kuivatusojat, jotka kiertävät alueen makeavesialtaan ja meren puoleisia reunoja. Makeavesialtaan puoleisen ojan kuivatusvedet johdetaan alueelle jo rakennettujen rumpujen kautta mereen. Lisäksi osa alueen länsipuolelle rakennettavan kuivatusojan vesistä ohjataan samojen rumpujen kautta mereen. Alueen länsi- ja luoteisreunalle rakennettavien kuivatusojien vedet johdetaan mereen tiepenkereen alle asennettavien rumpujen kautta. Rumpujen sijainnit on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Ojan pohjan leveys on 0,5 m, ojasyvyys 0,6 1,0 m, luiskakaltevuus 1:2. Ojalinjaus sekä pituuskaltevuus on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Ojalinjat mitataan 5 m välein. Poikkileikkauksesta mitataan ojan pohja ja ojaluiskan yläreunat Muoviputkirummut Ympärystien alitse rakennetaan reunaojasta rumpu M300, suunnitelmapiirustuksessa ja leikkauspiirustuksessa esitettyyn asemaan ja korkeustasoon Ryl2012 kohdan mukaan. Rumpuputkena käytetään PP-, PEH putkia.

22 Rumpu asennetaan 200 mm paksulle asennusalustalle, joka tehdään murskeesta # 16 mm. Rummun asennusalusta ulotetaan 450 mm verran rummun päiden ulkopuolelle. Rummun molemmin puolin tehdään siirtymäkiilat routimattomasta hiekasta kaltevuudessa 1:5 routimattomasta hiekasta (suodatinkerrosmateriaali). Rummun purkupää verhotaan murskeella #0 100 mm RYL 2012 kuvan 14340:K13 mukaisesti. Rummun kelpoisuuden osoittaminen Rummun asennustason sallittu poikkeama on 0-50 mm suunnitelmassa esitetystä tasosta. Rummun sijainnin sallittu poikkeama tien leveyssuunnassa on ± 50 mm. Rummun päiden välinen korkeusero saa poiketa enintään ± 20 mm suunnitelmassa esitetystä korkeuserosta Kelpoisuus todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin. Rumpuputkesta mitataan putken päiden asema (x,y) ja vesijuoksujen korkeudet (z) MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Jätetäytön leikkaukset Jätetäytön reuna-alueelta poistetaan jätettä siltä osin kun se ulottuu suunnitelmapiirustuksessa esitetyn muotoilutäytön (tiivistekerroksen alapinta) pinnan yläpuolelle. Reunaluiskat leikataan kaltevuuteen 1:4 tai sitä loivemmiksi. Leikkausten tarve määrä tarkistetaan ennen rakentamista ajankohtaa vastaavaksi. Leikatun pinnan tarkkuusvaatimus on ±50 mm (x,y,z) PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Lakialueelle rakennetaan huoltotie pintarakenteen päälle. Tien kohdalla pinnan kuivatuskerroksen (salaojamatto) päälle asennetaan tarvittaessa salaojasepeliä tai karkeaa hiekkaa ja peittokerroksen tilalle rakennetaan tiepenger murskeesta Maapenkereet Peittokerroksen materiaali korvataan huoltotien kohdalla murskeella #0-100 mm. Tiepenkereen harjan leveyden tulee olla vähintään 4 m. Tiepenkereen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1. Alueen reunalla kulkevien huoltoteiden kohdalla tien leveys on 5 m ja luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2. Tien rakennusmateriaalina on murske #0 100 mm, jonka päälle asennetaan 150 mm paksuinen kerros #0 32 mm mursketta. Pengermateriaali ei saa sisältää kiviä tai lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus. Kerrospaksuus ei saa ylittää 700 mm.

23 Pengerryksessä jokainen kerros ja pengertäytön yläpinta tiivistetään koko leveydeltään 90 % tiiviysasteeseen (parannettu Proctor-koe) ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Penger rakennetaan InfraRyl 2012 kohdan kohdan mukaisesti Erikoispenkereet Jätetäytön muotoilutäyttöä tehdään jätteellä ja ylijäämämailla suunnitelmapiirustuksessa esitettyyn pinnantasoon. Alueen reunat muotoillaan enintään kaltevuuteen 1:4 ja lakialue vähintään kaltevuuteen 1:20. Tarvittavien muotoilutäyttöjen määrät tarkistetaan sulkemisajankohdan massatilanteen mukaiseksi ennen töiden aloittamista. Täytöt tiivistetään kerroksittain. Yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä on oltava vähintään kuusi, muualla riittää neljä ajokertaa. Jätetäyttö tiivistetään vastaavalla tavalla myös niillä alueilla, joilla on vielä tiivistämätöntä jätettä. Täytön pinta tasoitetaan niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. Tarkkuusvaatimus on ±50 mm (x,y,z). Pinnan tasaisuus todetaan silmämääräisesti. Muotoillun alueen pinta vaaitaan 10 m ruutuun rakennuttajan toimesta PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Huolto-/ympärystiet rakennetaan kuivatusrakenteen yläpuolella. Teiden päihin rakennetaan kääntöalue. Tien kohdalla kuivatuskerroksen (salaojamatto) päälle voi tarvittaessa asentaa kerros salaojasepeliä tai karkeaa hiekkaa. Rakennettavien teiden pituus on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö peitetään tiiviillä pintarakenteella. Rakennettava tasopinta-ala on yhteensä noin m 2 (x,y), josta jätealueen peittopinta-ala m Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Huolto-/ympärysteiden kohdalla pintarakenteen salaojamatto (kuivatusrakenne) rakennetaan ulottumaan teiden alle. Salaojamaton päälle voidaan tarvittaessa asentaa kerros salaojasepeliä tai karkeaa hiekkaa (k>10-4 m/s). Rakennettava kerroksen paksuus enintään on 300 mm ja se todetaan mittaamalla Suodatinkankaat Suodatinkangas asennetaan tarvittaessa pintarakenteessa kuivatuskerroksen päälle erottamaan rakennusmateriaaleja ja maa-aineksia toisistaan. Rakennettava pinta-ala on noin m 2 (peittopinta-ala). Suodatinkankaana käytetään luokan N3 - neulasidottua kangasta. Kaikkien käytettävien kankaiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Suodatinkankaassa ei saa olla reikiä tai repeytymiä. Vaurioituneen kankaan päälle levitetään uusi kuitukangas saumausohjetta noudattaen. 18

24 Suodatinkankaan saumat limitetään vähintään 500 mm siten, että lisättävän kankaan reuna asennetaan jo maassa olevan kuitukankaan reunan alle, jos täyttö etenee poikittain kankaan limitystä vastaan. Suodatinkangasrullat varastoidaan kuivalle alustalle auringon valolta ja sateelta suojattuina. Kuivatuskerroksen/-rakenteen päälle asennetun suodatinkankaan päällä saa liikkua työkoneilla vasta kun sen päälle on levitetty vähintään 300 mm ylemmän kerroksen materiaalia. Raskaalla kalustolla on liikkuminen sallittua kun yläpuolisen kerroksen paksuus on 500 mm. Suodatinkankaan kelpoisuuden toteaminen on esitetty laadunvarmistusohjeessa (Liite 3). Suodatinkankaiden toimituskirjat liitetään kelpoisuusasiakirjoihin Erityisrakenteet Muotoillun jätetäytön päälle rakennetaan tiivis pintarakenne. Rakennettava tasopinta-ala (x,y) on m 2. Rakennekerrosten materiaalit ja kerrospaksuudet on esitetty tyyppipiirustuksissa ja suunnitelmakuvissa ( /3, /4 ja /5) Esipeittokerros Muotoillun ja tiivistetyn täytön päälle rakennetaan 200 mm paksu esipeittokerros tuhkalla tai kuitusavella (tai hiekkaisella kivettömällä kivennäismaalla), joilla lopullisesti varmistetaan tasainen alusta ylemmille rakennekerroksille. Alustassa ei saa olla esiin työntyviä kiviä tai kohoumia eikä se saa olla märkä. Asennuspohja hyväksytetään ulkopuolisella valvojalla ennen tiivistyskerroksen asentamista/rakentamista. Käytettäessä bentoniittimattoa tiivistyskerroksessa, ei esipeittokerroksessa saa käyttää tuhkaa. Kerros tiivistetään tasaiseksi. Tiiviyttä tarkkaillaan työtapatarkkailuna. Urakoitsija ja valvoja tarkistavat yhdessä asennusalustan paksuuden ja laadun. Valmis pinta mitataan 10 m ruutuun (x,y,z) Tiivistyskerros Tiivistyskerros rakennetaan ensisijaisesti kuitusavella. Mikäli kuitusavea ei ole riittävästi käytettävissä, tiivistyskerros voidaan rakentaa luonnon kivennäisaineksesta, joka täyttää asetetun vedenläpäisevyysvaatimuksen tai vaihtoehtoisesti bentoniittimatolla. Tiivistyskerroksen peittopinta- ala on m 2 (x,y) Tiivistyskerros kuitusavella tai maatiivistemateriaalilla Kts. InfraRYL Maatiivistemateriaali (s. 129) Tiivistemateriaalina käytetään kuitusavea. Kuitusaven vedenläpäisevyys vaihtelee tuotantoprosessista riippuen m/s. Kuitusaven materiaalitoimittajan (tässä tapauksessa Stora Enso Oyj) on toimitettava materiaalista tuotannonaikaiset tiedot, sisältäen tiedot vesipitoisuuden ja tuhkapitoisuuden vaihtelusta sekä vedenläpäisevyyskoetulokset käyttökohdetta vastaavalla jännitystasolla. Materiaali ei saa sisältää epäpuhtauksia, eikä edellä mainitut arvot saa vaihdella liian laajalla alueella. 19

25 Kerroksen kokonaispaksuudessa on otettava huomioon alkuvesipitoisuudesta ja tulevasta kuormituksesta riippuva kokoonpuristumisvara ja biohajoaminen, joka on todettu kuitusavella olevan 5 % luokkaa. Kuitusavea käytettäessä tiivistystyö on tehokasta 1:4 tai sitä loivemmissa luiskissa. Kuitusavi on tiivistettävä vähintään kahdessa kerroksessa esim. valssijyrällä tai muulla ko. materiaalin tiivistämiseen soveltuvalla menetelmällä. Rakennetun kerroksen riittävä paksuus todetaan rakentamistyön aikana mittaamalla. Valmis pinta mitataan 10 m ruutuun (x,y,z) Tiivistyskerros bentoniittimatolla Bentoniittimaton on oltava kaatopaikkojen suojaukseen tarkoitettu ja hyväksytty tuote. Sen soveltuvuus osoitetaan valmistajan tuotannosta vastaavan henkilön alkuperäisellä allekirjoituksella varustetulla tuotespesifikaatiolla. Bentoniittimatolle asetetaan vähintään seuraavat vaatimukset (Infra RST 12:55) bentoniitin määrä vähintään 4,0 kg/m², (W=0 %, EN14196), testitiheys m 2 luonnonnatriumbentoniittia, alkuperä ilmoitettava bentoniitissa ei saa käyttää paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä orgaanisia lisäaineita montmorilloniittipitoisuus n. 80 % (XRD-määritys) tai metyleenisini-menetelmällä vähintään 300 mg/g (VDG P 39), testitiheys 50 t bentoniitin paisuntaindeksi vähintään 24 ml/2g (ASTM D ), testitiheys 50 t bentoniitin nestehukka (ASTM D 5891) <18 ml, testitiheys 50 t vedenläpäisevyys 5x10-11 m/s (ASTM D 5887), testitiheys m 2, bentoniittimaton kuorintalujuus (peel-koe) >60N/10cm, (ISO 10319), testitiheys m 2 yläkangas neulasidottu neliöpaino 200 g/ m 2 (EN ISO 9864), testitiheys m 2 tukikankaan tulee olla kudottu 100 g/ m 2 (EN ISO 9864), testitiheys m 2 maton vetolujuus 10kN/m (ISO 10319), testitiheys m 2 maton minimi murtovenymä 5% (ISO 10319), testitiheys 5000 m 2 Testitiheys tulee tarkistaa vastaamaan urakan laajuutta. Urakoitsijan tulee osoittaa bentoniittimaton tekniset ominaisuudet tilaajalle ennen materiaalin tilausta. Urakoitsijan tulee osoittaa, että tarjoamansa matot soveltuvat kaatopaikan pintarakenteen. Bentoniittimattojen eräkohtaisten materiaalitodistusten tulee vastata ennakkoon ilmoitettua materiaalia. Jokaisen työmaalle tulevan mattorullan tuotetiedot tarkistetaan, niin että se vastaa annettuja vähimmäisvaatimuksia. Rullien tuotetiedot tallennetaan ja liitetään osaksi laadunvalvontaraporttia. Tilaaja voi teettää työmaalle toimitetusta materiaalista tarkistusmittauksia laadun varmistamiseksi. Urakoitsijan tulee esittää laatusuunnitelmassaan bentoniittimaton varastointi- ja käsittelytavat työmaalla. Mattojen varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa valmistajan ohjeita. Bentoniittimatto asennetaan levityskaistan sivulta ja työkoneen jäljet sekä muut epätasaisuudet on tasoitettava alustasta ennen levitystä. Asennuksessa on käytettävä 20

26 matto-rullan läpi ulottuvaa jäykkää teräsputkea. Bentoniittimatto asennetaan valmistajan ja rakennustyöselityksessä annettuja ohjeita noudattaen. Reuna-alueella matto levitetään reunapenkereen/ojan pituussuunnassa. Bentoniittimaton sivusaumat limitetään vähintään 300 mm ja päätysaumat tehdään 500 mm limityksellä. Mikäli bentoniittimaton reunakaista on kyllästetty bentoniitilla, jauhetta lisätään vain päätysaumoihin, noin 0,4 kg/juoksumetri. Matot ankkuroidaan luiskissa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asennusvaiheessa kostunut bentoniittimatto korjataan asentamalla päälle uusi bentoniittimatto, joka ulottuu vähintään 0,5 m kastuneen alueen ulkopuolelle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työsaumojen rakentamiseen. Mikäli bentoniittimatto rikkoutuu, tulee rikkoutunut kohta peittää bentoniittimaton kappaleella, joka ulottuu vähintään 0,5 m vauriokohdan ulkopuolelle. Vauriokohtaan ja bentoniittimattojen väliin levitetään bentoniittijauhetta. Korjatut kohdat dokumentoidaan valokuvin ja niiden sijainnit kartoitetaan. Korjauksista laaditaan poikkeamaraportti, ja korjattu työ hyväksytetään ulkopuolisella valvojalla. Korjaustoimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan. Bentoniittimaton päälle on levitettävä välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron päättymistä tarvittavan paksuinen suojakerros. Peittämättömän bentoniittimaton päällä ei saa liikkua työkoneilla. Raskaalla kalustolla (rekka-autot) liikkuminen on sallittua vasta kun maton päälle on rakennettu tarvittava suojakerros. Bentoniittimaton päällä liikkumisessa huomioidaan kuitenkin maton toimittajan ohjeistus. Urakoitsijan tulee suunnitella tarvittavat työmaatiet. Mattoa ei saa asentaa veteen eikä levittää sateella. Matotetut alueet tulee pitää kuivana työn aikana kunnes niiden päälle on levitetty suojakerros. Väliaikaisesti voidaan peittämättä oleva matto suojata muovilla. Urakoitsijan tulee laatia bentoniittimattojen levittämisestä suunnitelma (-kaavio), joka tulee hyväksyttää riippumattomalla laadunvalvojalla ennen töiden aloittamista. Levityssuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Rakentamistyön aikainen tehtävät laadunvalvontamittaukset on esitetty liitteessä 3. Bentoniittimaton suojakerros Bentoniittimatto suojataan murskekerroksella #0 16 mm, kerrospaksuus 200 mm. Ojaluiskissa ja reunapenkereellä suojakerroksen paksuus on 100 mm. Rakennetun suojakerroksen riittävä paksuus todetaan rakentamistyön aikana mittaamalla. Valmis pinta mitataan 10 m välein ruutuun (x,y,z). Käytettäessä salaojamattoa kuivatuskerroksena, ei suojakerrosta tarvita. Työnaikainen laadunvalvonta on esitetty liitteessä Kuivatuskerros Pinnan kuivatuskerros rakennetaan alustavan suunnitelman mukaan salaojamatolla. Kuivatuskerros ulotetaan koko jätetäytön alueelle. Kuivatuskerroksen peittopinta- ala on m 2 (x,y). 21

27 21641 Kuivatuskerros salaojamatolla Kuivatuskerros voidaan rakentaa geokomposiitilla, jossa on vettä johtavan ytimen molemmilla puolella suodatinkangas. Salaojamatto valitaan siten, että se mahdollistaa riittävän vedenjohtavuuden ottaen huomioon pintakerroksen vedenpidätyskapasiteetin, luiskan kaltevuuden ja pituuden. Salaojamatto tulee olla valmistettu noudattaen valmistuksessa standardien SFS-EN sekä SFS-EN mukaista laadunvalvontaa, johon sisältyy myös pitkäaikaiskestävyyden osoittaminen. Salaojamaton laatuvaatimukset on esitetty tarkemmin laadunvalvontaohjeessa (Liite 3) Kuivatuskerros rengasrouheella Kuivatuskerrokseen käytetään kaatopaikkakäyttöön soveltuvaa rengasrouhetta, jonka palako on mm (RR). Kuivatuskerros rakennetaan kerroksittain tai kiilapengerryksenä. Rakennettava kerrospaksuus on 650 mm. Tiivistymisen ja painumisen jälkeen on kerrospaksuuden oltava vähintään 500 mm. Levitettäessä on varottava vahingoittamasta alapuolista rakennetta. Rengasrouhe tiivistetään levityskalustolla (esim. tela-alustainen kaivinkone) päällä ajaen. Kuivatuskerroksen pinnalle levitetään luvun mukainen suodatinkangas, joka limitetään vähintään 500 mm. Limityksen tulee olla riittävän leveä, jottei liitos aukea ylempiä kerroksia tehtäessä. Tiivistämistä valvotaan työtapavalvontana huomioiden riittävä ennakkokorotus. Korkeusaseman sallittu poikkeama on mm ja leveyden mm. Rakennetun pinnan paksuus varmistetaan mittauksin 10 m välein (x,y,z) Pinta- ja kasvukerros Pinta- ja kasvukerros rakennetaan kuivatuskerroksen päälle. Pinta- ja kasvukerroksen paksuus on 1,0 m ja se rakennetaan kaksiosaisena. Alaosan paksuus on noin 0,8 m ja se rakennetaan kivennäismaasta. Enimmäisraekoko 1/3 kerroksen paksuudesta. Materiaalin vedenläpäisevyyden tulisi olla keskimäärin luokkaa k 10-6 m/s ja hienoainespitoisuuden( <0,063 mm) alle 10 %. Materiaali voi olla soveltuvaa ylijäämämaata. Yläosan paksuus on noin 0,2 m ja se rakennetaan kompostimullasta tai humuspitoisesta kivennäismaasta. Kasvukerrokseen käytettävän puhdistamolietekompostin on täytettävä lannoitevalmisteista Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 19/09 orgaanisille maanparannusaineille määritellyt pitoisuudet. Pintakerroksen tiiviysastetta seurataan silmämääräisesti työtapatarkkailuna. Pintakerroksen ja kasvukerroksen riittävä paksuus todetaan mittaamalla pinnat 10 m välein (x,y,z). 22