Kuolanniemen kaatopaikan sulkeminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolanniemen kaatopaikan sulkeminen"

Transkriptio

1 9M Sotkamon kunta Kuolanniemen kaatopaikan sulkeminen Rakentamissuunnitelma TYÖSELOSTUS

2 Sisältö MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ Työkohteen esitiedot Sijainti ja nykytila Tutkimukset ja selvitykset Pohjasuhteet suunnittelualueella Työn suorittamisen yleisperiaatteet Rakennustyössä tehtävät toimenpiteet Työn laajuus Työjärjestys Työmaaliikenne, sähkön ja veden hankinta Maa-ainesten hankinta Suunnitelmat ja toteutus Valvonta ja tarkkailu Laadunvalvonta, yleistä Kaatopaikan pintarakenteen rakentamisen laadunvalvonta Materiaalien laadunvalvonta Kaivantojen tiivistämistyön valvonta Penkereiden tiiviyden valvonta Työnaikaiset mittaukset Katselmukset OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat penkereet ja jätetäyttö POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Pohjavedensuojaukset Bentoniittimattorakenteet Kuivatusrakenteet Suotovesisalaojat Salaojan kaivot Avo-ojat ja uomat Puhtaiden pintavesien keräilyojat Sivu- ja niskaojat Rummut Muoviputkirummut KALLION TIIVISTYS- JA LUJITUSRAKENTEET 10

3 16100 MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maaleikkaukset, jätepenkereen leikkaukset Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet ja - täytöt, jätetäytöt Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET KAATOPAIKAN PINTAKERROKSET Esipeittokerros Esipeittokerros Suodatinkankaat Kaasunkeräyskerros Tiivistys- ja välikerrokset Tiivistyskerros bentoniittimatolla Tiivistyskerros moreenilla Kuivatuskerros Päällysteet ja pintarakenteet Pinta- ja kasvukerros Hapetuskerros KASVILLISUUSRAKENTEET Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Molskotti-, sepeli-, murske- ja soraverhoukset VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Jätevesiviemäriputket 17

4 Liiteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pintarakenteen laatusuunnitelma Kustannusarvio Määrä- ja yksikköhintaluettelo Piirustukset ja piirustusliitteet Sijaintikartta 1: M208036/1 Nykytilannekartta 1:1000 9M208036/2 Jätetäytön poikkileikkaukset 1-1, 2-2 ja 3-3 9M408036/ 3A,3Bja3C Sulkemistoimenpiteet 1:1000 9M408036/4 Kaasunkäsittelyalue 9M408036/5 Jäteluiskan tyyppipoikkileikkaus 9M408036/6 Täyttöalueen muotoilu 1:1000 9M408036/7

5 Sotkamon kunta 9M KUOLANNNIEMEN VANHAN KAATOPAIKAN SULKEMINEN Rakentamissuunnitelma TYÖSELOSTUS MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ Työkohteen esitiedot Sijainti ja nykytila Sotkamon kaatopaikka sijaitsee Kuolanniemellä, noin 4 km Sotkamon keskustaajamasta lounaaseen. Maanteitse kaatopaikalle on matkaa noin 10 km. Kaatopaikka ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä lähistöllä ole pohjavedenottamoita tai yksityisiä kaivoja. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 0,4 km. Kaatopaikan ympäristö on kaavoittamatonta metsätalousmaata. Suunnittelualueen sijainti on esitetty piirustuksessa 9M408036/1. Sotkamon Kuolanniemen kaatopaikalla on jätteiden vastaanotto lopetettu vuoden 2003 lopussa. Kaatopaikkaa on sen jälkeen muotoiltu ja esipeitetty. Alueelle on läjitetty maaaineksia pintarakennetta varten. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon kaatopaikkakaasun hyödyntämistä Sotkamon MTT:n kiinteistön lämmityksessä. Kaatopaikkakaasun koepumppauksissa todettiin, että kaasun käsittely polttamalla tulee liian kalliiksi, eikä kaasua muodostu jätetäytössä riittävästi. Tutkimusten yhteydessä kaatopaikan täyttöalueelle on asennettu kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kuolanniemen kaatopaikka on otettu käyttöön 1960-luvun alkupuolella. Se on ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jossa on otettu vastaan ja käsitelty asumisessa, maa- ja metsätaloudessa ja teollisuudessa syntyneitä jätteitä. Kaatopaikalla on ollut myös jäteöljyn vastaanotto- ja käsittelyalue sekä ongelmajätteiden vastaanottopiste. Jäteöljyn vastaanottoalue on käytöstä poistamisen jälkeen tutkittu. Öljypitoisuudet jätetäytössä olivat alle ympäristöluvassa (Kainuun ympäristökeskus Dnro 1296Y , ) esitetyn raja-arvon (0,2 %). Varsinaisen jätetäyttöalueen länsipuolella (n. 200 m) sijaitsee puhdistamolietteen kompostointialue, jossa toiminta on lopetettu.. Kaatopaikkatoiminnot ilmenevät karttaliitteestä 9M408036/2. Kaatopaikalla on kunnan toimesta tehty kartoitus ja mittaus kesällä Tulosten mukaan varsinaisen täyttöalueen pinta-ala on noin 3,5 ha. Jätetäyttö ulottuu ylimmillään tasolle +167,50 (N60), ja on paksuimmillaan noin 15 m. Alueelle on läjitetty jätteitä arviolta m 3. Kaatopaikka-alueella muodostuvat pintavalumavedet johdetaan pintakallistuksilla kaatopaikan länsipuolella oleviin tasausaltaisiin, joista vedet ohjataan ojastoon. Kaatopaikan ympäristössä on lisäksi neljä pohjavesipinnan tarkkailuputkea.

6 Kaatopaikkarakenteiden ja tarkkailuputkien sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa Tutkimukset ja selvitykset Suljettavalla kaatopaikalla ei ole tehty erillisiä pohjatutkimuksia sulkemissuunnitelman mukaisia töitä varten. Tämän suunnitelma lähtöaineistoina on käytetty mm. Kainuun kaatopaikkojen perustilaselvitystä sekä aikaisemmin laadittua Kuolanniemen kaatopaikan sulkemissuunnitelmaa (PSV- Maa ja Vesi Oy / / P00365). Kuolanniemen kaatopaikalla tehtiin kesällä 2008 kaatopaikkakaasun hyötykäytön esiselvitys (loppuraportti / Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto) tavoitteena määrittää jätetäytön hajoamistila. arvioida ja mitata nykyistä kaasuntuottoa sekä tulevaisuudessa hyödynnettävissä olevaa metaanipotentiaalia, Hankkeen taustalla oli MTT:n esiselvitys hyödyntää kaasun metaanienergiasisältöä MTT:n Sotkamon kiinteistön lämmityksessä öljyn ohessa. Kaatopaikkakaasun muodostumista selvitettiin koepumppauksin Pumppauksista laadittiin erillinen raportti (Ramboll Finland Oy / ). Raportissa todettiin, että kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet olivat alhaisia ja metaanin hyödyntäminen tulisi suhteellisen kalliiksi. Kaatopaikka-alue on kartoitettu ja pintavaaittu vuonna Pohjasuhteet suunnittelualueella Kaatopaikka sijaitsee kallioharjanteen länsireunalla. Alueen maaperä koostuu pääosin silttisestä hiekkamoreenista ja silttimoreenista (K-arvo suuruusluokkaa m/s). Paikoitellen moreenin päältä tavataan ohut kerros hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesi on alueella yleisemmin noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta, ja sen virtaussuunta on lounaaseen. Pintavesien päävirtaus suuntautuu sekä etelään että länteen kohti Pahkopuroa. Pahkopuro laskee Kiantajärveen noin 3 km päässä kaatopaikasta. Pintavesivirtausta tapahtuu jossain määrin myös pohjoiseen Työn suorittamisen yleisperiaatteet Kaatopaikan sulkeminen toteutetaan laaditun tämän sulkemissuunnitelman ja ympäristölupapäätösten (Dnro KAI-2006-Y ja Dnro 1296Y ) mukaisesti vaiheistettuna siten, että täyttöalue on peitetty ja viimeistelty vuoden 2011 loppuun mennessä. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe ajoittuu kesäkaudelle Ennen kaatopaikan varsinaisiin sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä (jätetäytön muotoilu, tiivistäminen, peittäminen.) varmistutaan siitä, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö siivotaan ja jätteet sijoitetaan jätetäyttöön ja hyötyjätteet toimitetaan käsittelykohteeseensa.

7 Jätetäyttö tiivistetään tarvittavilta osin ennen pintakerrosten rakentamista ja muotoillaan siten, että luiskien kaltevuudet ovat vähintään 1:20, mikä on tarpeen sade- ja sulamisvesien johtamiseksi pois jätetäytön pinnalta. Pengerluiskien kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Paikallisesti luiska voidaan tehdä kaltevuuteen 1:3. Muotoillun jätetäytön pinnalle tehdään esipeittokerros ja tiivis pintarakenne. Pintarakenne estää sade- ja sulamisvesien imeytymisen jätetäyttöön sekä kaatopaikasta jätteen hajoamisen seurauksena vapautuvien ilmakehälle haitallisten kaasujen pääsyn hallitsemattomasti ilmakehään. Esipeittokerrokseen rakennetaan kaasunkeräyskanavat ja lakialueelle yksi kaasukaivo sekä hapettava pintakerros kaasun käsittelyä varten. Kaatopaikan länsipuolella oleva lähin tasausallas syvennetään. Täyttöalueen kuivatusta tehostetaan rakentamalla länsipuolelle täyttöluiskan juureen tiiviin pintakerroksen alle salaoja, johon kertyneet vedet johdetaan tasausaltaaseen. Pintarakenteen päältä kertyvät puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan ympäristön ojiin tasausaltaan eteläpuolelta Rakennustyössä tehtävät toimenpiteet Työn laajuus Rakennustöihin kuuluvat yleispiirteisesti lueteltuna seuraavat tehtävät: työalueiden, oja- ja putkilinjojen paikoilleen mittaus, merkitseminen kasvillisuuden (puut, pensaat, juurakot) raivaus ja kuljetus rakennuttajan osoittamaan paikkaan tarvittavat rakenteiden suojaukset ja rakenteiden siirrot suotovesien (salaojat) keräily- ja purkujärjestelmien rakentaminen kuivanapitopumppauksineen puhtaiden pintavesien keräily- ja purkujärjestelmien (ympärysojat) rakentaminen kaasunkeräyskanavien ja kaasunjakokaivojen (1 kpl) rakentaminen jätetäytön muotoilemien ja tiivistäminen pintakerrosten rakentaminen tarkemittausten suorittaminen ja materiaalimenekkien kirjaaminen suunnitelman mukaisesti koko työn ajan urakoitsijan laadunvalvonta mittauksineen, laboratoriotutkimuksineen työselostuksen mukaisesti Työjärjestys Työjärjestelyjä ja toteutusaikataulua suunniteltaessa on otettava huomioon, että työ on tarkoitus toteuttaa kahtena peräkkäisenä vuonna siten, että kaatopaikka on peitetty ja maisemoitu vuoden 2011 loppuun mennessä. Ensimmäisenä muotoillaan ja rakennetaan pintakerrokset. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kaasunkeräys- ja käsittelyjärjestelmä. Samanaikaisesti muotoillaan jätetäyttöä, rakennetaan pintakerroksia, reunasalaojaa ja ympärysojia, sekä kaasunkeräys- ja käsittelyrakenteita siten, että suoto- ja valumavedet sekä kaasu voidaan kunkin vaiheen alueelta johtaa eteenpäin. Vaiheittainen toteutus mahdollistaa tarvittavien materiaalien keräämisen alueelle.

8 Kunakin vuonna rakennettavan pintarakenteen toteutumiseen vaikuttaa mm. maaainesten saatavuus. Esim. peittokerroksesta voidaan kahtena ensimmäisenä vuotena tehdä puolet kerrospaksuudesta, jolloin lopputäyttö ja kasvukerros tehdään koko alueelle viimeisenä vuotena. Rakennuttaja voi myös pilkkoa sulkemistyöt useampaan urakkakokonaisuuteen ja tehdä osan töistä itse. Pintarakenteessa on mahdollista käyttää myös muita materiaaleja kuin suunnitelmissa on esitetty edellyttäen että ne ovat ko. rakenteeseen soveltuvia ja täyttävä Valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksessa 1049/1999 esitetyt vaatimukset. Urakoitsijan on tällöin erikseen hyväksytettävä esittämänsä ratkaisu ympäristöviranomaisella Työmaaliikenne, sähkön ja veden hankinta Työmaaliikenne ja materiaalikuljetus työmaalle tapahtuvat ensisijaisesti nykyisen kaatopaikkatien kautta. Vettä ja sähköä (pääsulake 25 A) on saatavissa jätteenkäsittelyalueelta rakennuttajan osoittamasta paikasta. Väliaikaisten vesi- ja viemärilinjojen sekä sähkölinjojen rakentamisesta vastaa tarvittaessa urakoitsija Maa-ainesten hankinta Urakoitsija vastaa maa-aineshankinnoista itse Suunnitelmat ja toteutus Maarakennustöiden toteutuksessa noudatetaan soveltuvin osin seuraavia normeja ja ohjeita: InfraRYL 2006,osa1 Kaatopaikkojen tiivisterakenne, ympäristöopas nro 36 (SYKE1998) Pohjarakennusohjeet, RIL Rakennusmääräyskokoelma, RakM B3, Pohjarakenteet Voimassa olevat lait, asetukset ja määräykset Työn valvojan työn aikana antamat ohjeet Materiaalitoimittajien antamat materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet ja määräykset Rakentamista varten on laadittu tämä työselostus, joka sisältää laadunvalvontaohjeen ja toteutuspiirustukset. Kaikki tarvittavat tehtävät asiakirjoissa määritellyn valmiin lopputuotteen muodostamiseksi kuuluvat urakoitsijalle, ellei muuta ole erikseen esitetty rakennuttajan toteutettavaksi tai suoritettavaksi eri urakkana. Seuraavista maarakennustyöhön sisältyvistä osatehtävistä ei näissä suunnitelmaasiakirjoissa ole esitetty kaikilta osin yksityiskohtaisia suunnitelmia: työturvallisuussuunnitelma työmaan liikennejärjestelyt, tarvittavat varoitus- ja liikennemerkit sekä aitaukset olevien rakenteiden suojaukset ja poistamiset kaivu- ja täyttötöiden yksityiskohtainen työjärjestys välivarastoinnit mittausjärjestelmä ja merkitseminen maastoon tilapäiset työmaatiet yms. työn suorittamisen vaatimat alustat

9 työnaikainen kunnossapito väliaikaisten sähkö- vesi- ja viemärilinjojen toteutus jälkisiivoukset Edellä kerrotut tehtävät kuuluvat urakoitsijalle ja niiden toteutusperiaatteet ja yksityiskohtaiset suunnitelmat on esitettävä tarvittaessa rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. Mikäli urakoitsija havaitsee urakkalaskennan aikana tai toteutusvaiheessa esitettyihin tietoihin nähden sellaisia poikkeamia, epäkohtia tai virheellisyyksiä, jotka voivat vaikuttaa suunniteltuihin ratkaisuihin, on niistä välittömästi ilmoitettava rakennuttajalle mahdollista suunnitelmien tarkistamista varten Valvonta ja tarkkailu Laadunvalvonta, yleistä Kaikkien valvonta- ja tarkkailutehtävien suorittaminen rakennuttajan valvojan hyväksymällä tavalla kuuluu urakkaan, ellei joitakin tehtäviä ole erikseen esitetty rakennuttajan suoritettavaksi. Tässä kohdassa esitetyt valvonta- ja tarkkailumääräykset ovat voimassa, ellei myöhemmin työselityksen eri osanimikkeissä ole esitetty poikkeavaa tarkennusta Kaatopaikan pintarakenteen rakentamisen laadunvalvonta Kaatopaikan pintarakenteen toteuttamisen laadunvarmistusta varten on laadittu laadunvalvontaohje, joiden pohjalta urakoitsija laatii oman laatusuunnitelmansa sekä toteuttaa oman työnsä laadunvarmistuksen. Ohjeistuksen piiriin kuuluvat esipeittokerros, tiivistyskerros, kuivatuskerros, mahdolliset suojakerrokset sekä pintamaakerros sekä tarkemittaukset. Laadunvalvontaohje on työselostuksen liitteenä. Rakennuttaja asettaa ns. ulkopuolisen riippumattoman laadunvalvojan tekemään erillistä laadunvalvontatyötä rinnakkaismittauksin ja tarkastamaan että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Riippumaton laadunvalvoja on suorassa sopimussuhteessa rakennuttajaan, ja kokoaa lopuksi kaikki työn aikana tehtyjen kokeiden ja mittausten tulokset laaturaporttiin, joka yhdessä urakoitsijan laatiman loppuraportin kanssa toimitetaan ympäristöviranomaiselle sekä rakennuttajalle Materiaalien laadunvalvonta Työssä käytetään vain SFS-standardoituja laatuvaatimukset täyttäviä kaivoja, putkia, putken osia ja laitteita. Tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan valmistajan antamia ohjeita ja yleistä työselostusta. Tarvikkeiden saavuttua työmaalle ne tulee tarkastaa ja vioittuneet tarvikkeet poistaa työmaalta. Materiaalien rakeisuus on hyväksytettävä rakennuttajan valvojalla ennen materiaalin tuontia käyttökohteeseen. Materiaalien laatu varmistetaan lisämäärityksin, mikäli niissä havaitaan työn aikana selviä poikkeavuuksia.

10 00640 Kaivantojen tiivistämistyön valvonta Kaivantojen täyttöjen tiiviyttä valvotaan työtapamenetelmällä ja määrittämällä tiiviysaste (parannettu Proctorkoe) ja tiiviyssuhde mittauksin Infra Ryl 2006 kohtien ja mukaisesti Penkereiden tiiviyden valvonta Penkereiden tiiviyttä valvotaan sekä kokeellisesti että työtapatarkkailuna, joka sisältää kerrospaksuuksien ja pengermateriaalin laadunvalvonnan. Kelpoisuuden toteaminen tehdään Infra Ryl 2006 kohdan ja mukaan Työnaikaiset mittaukset Salaojien, viemäreiden ja kaivojen sijainti (X,Y, Z) todetaan työn aikana tehtävien rakennuttajan hyväksymien tarkemittausten avulla. Tarkemittaukset tehdään johtolinjoilla taitepisteistä, tarkastuskaivojen ja -putkien kohdilta sekä noin 20 m välein putkilinjojen yläpinnasta. Tiivisterakenneurakoitsija laatii mittaussuunnitelman rakenteen kelpoisuuden toteamiseksi. Suunnitelmakartoille ja pituusleikkauksiin merkitään toteutettujen rakenteiden sijainnit ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Tarkepiirustukset ja koordinaattitiedot toimitetaan sähköisessä muodossa rakennuttajalle ja pyydettäessä myös ulkopuoliselle laadunvalvojalle. Tarkemittausten suorittajan on oltava rakennuttajan ja yhteistyöosapuolten hyväksymä. Mittaustiedot, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuuskirjaan Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus, jossa todetaan työalueen laajuus, kapseleiden ja suojattavien rakenteiden (kaasukaivot, tarkkailuputket) sijainti sekä sovitaan kuivatusojan ja purkuojien ja kaatopaikkatiealitusrummun sijainti. Työnaikaisissa tarkistuksissa todetaan, että rakentaminen on tapahtunut suunnitelmanmukaisesti, materiaalit ja kerrospaksuudet ovat vaatimusten mukaisia, että laadunvarmistustoimenpiteet on tehty hyväksyttävästi ja rakenteet täyttävät asetetut vedenjohtavuus- tiiviys- ym. vaatimukset. Loppukatselmuksessa todetaan täyttääkö työ sille asetetut vaatimukset OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Varsinaisella kaatopaikka-alueella ei ole puuvartista kasvillisuutta. Ohut pintamaakerros on ruohottunut vanhimman jätetäytön osalla. Kuivatusojien sekä salaojan kohdalta rai-

11 vataan tarvittaessa puut, pensaat ja juurakot. Materiaali sijoitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan kaatopaikka-alueella Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät rakenteet Ei ole Suojattavat rakenteet Jätetäytön päälle on asennettu 6 kaasunkeräyskaivoa. Kaasukaivojen sijainti on esitetty suunnitelmassa. Rakennetut kaasukaivot yhdistetään jätetäytön pintaan rakennettaviin kaasunkeräyskanaviin Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintavesiojien ja salaojien kohdalta poistetaan pintamaat ja turvekerrokset. Maaainekset sijoitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan kaatopaikka-alueella ja käytetään työn lopussa soveltuvin osin kasvukerrokseen. Täyttöalueella olevia ohuita pintamaakerroksia, jotka jäävät muotoilutäytön alle ei tarvitse poistaa Poistettavat penkereet ja jätetäyttö Kaivutöissä on otettava huomioon, ettei jätetäytön paksuutta suunnitellun pintarakenteen reunaosissa ole mitattu. Jätepenkka voi ulottua kartoitetun luiskajuuren ulkopuolelle. Jos työn aikana todetaan, että jätetäyttö ulottuu suunnitellun ympärysojan ulkopuolella, tehdään alueella tarvittaessa massanvaihto. Jäte poistetaan ja kaivettu alue tasataan tai täytetään ympäröivän maanpinnan kivennäismailla. Poistettu jäte siirretään vanhan jätetäytön päälle ja käytetään muotoilutäyttöihin POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Salaojavesien purkuviemäri eristetään ympärysojan kohdalla. Lämpöeriste asennetaan putken alkutäytön päälle ja varustetaan eristeen yläpuolella vähintään 100 mm paksulla suojahiekkakerroksella. Eristys tehdään noin 6,0 m matkalla vähintään 0,6 m putkilinjan molemmille puolille. Putkijohdon lämpöeristeenä käytetään 50 mm polystyreenisolumuovilevyä, jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m3 ja puristuslujuus vähintään 300 kpa. Käytettävän tuotteen tulee olla tyyppihyväksytty maahan asennettavaksi.

12 Suunnitelmien mukaan muita lämpöeristettäviä putkiosuuksia tai rumpuja ei ole. Mikäli työn aikana suunnitelmista joudutaan poikkeamaan siten, että putkijohdon lämpöeristys tulee tarpeelliseksi asentaa, eristetään putkijohdot 50 mm paksulla eristelevyllä asennussyvyyden asettamien vaatimusten mukaisesti Pohjavedensuojaukset Bentoniittimattorakenteet Kaatopaikan vesitiiviin pintakerroksen tekeminen on selostettu kohdassa Pintatiiviste ulotetaan pintarakenteen reunoilla sijaitsevan puhtaiden pintavesien keräilyojan reunaan. Maton asennus, limitys ja tarvittaessa saumojen lisätiivistys bentoniittijauheella tehdään maton toimittajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli kuivatuskerroksena käytetään soraa tai mursketta, bentoniittimaton päälle tehdään suojakerros maton toimittajan vaatimusten mukaisella hiekalla Kuivatusrakenteet Työnaikainen kuivatus on esitetty kohdassa Suotovesisalaojat Kaatopaikan suljettavan osan luiskan juureen asennettavina salaojaputkina käytetään SN8-luokan salaojaputkia M110/100 soveltuvin liitosyhtein. Salaojien kelpoisuus todetaan toimituserittäin putkien merkintöjen ja toimitusasiakirjojen perusteella. Salaojalinjan päällä on oltava jäätymisen estävä peitekerros ennen pakkaskautta Salaojien asentaminen Salaojaputkia asennetaan suljettavan alueen reunaluiskan juureen suunnitellun tiiviin pintarakenteen alapuolelle. Salaojalinjan sijaintia joudutaan mahdollisesti muuttamaan työn aikana, koska jätetäytön tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Salaoja linjan minimi pituuskaltevuus on 0,005 %. Suotovesien keräykseen tarkoitetun salaojaputken asennusalustasta (luonnonmaa tai muotoilutäyttö) on poistettava mahdolliset kivet, joiden raekoko on yli 10 % putken nimellismitasta. Tasauskerros tehdään salaojasoralla 100 mm kerroksena. Salaojaputken alapuolelta ensisijaisesto poistetaan jätekerros. Jos salaojaputken alle jää jätettä, tehdään tasauskerros 150 mm paksuna. Kerros tiivistetään vähintään 90 % tiiveysasteeseen. Salaojaputki suojataan suunnitelman mukaisesti sivulta 200 mm ympärystäytöllä, joka putken yläpuolella ulotetaan tiivistyskerroksen alapintaan saakka. Tasauskerroksen ja ympärystäytön materiaalina käytetään Infra Ryl 2006 kuvan KT 18320:K1 vaatimukset täyttävää karkeaa hiekkaa tai seulottua soraa tai sepeliä (sepeliä # 8-16 mm). Kaivannon pohjaa ja seinämiä vasten asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Salaojien lopullinen sijainti vaakasuunnassa (X, Y) ja sekä korkeusasema (Z) todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin.

13 14320 Salaojan kaivot Suotovesisalaojalinjoille asennetaan tasa- tai kourupohjalla varustetut muoviset tarkastuskaivot suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin kohtiin jätetäytön itä- ja eteläreunaan Kaivot varustetaan nousuputkella ja kannen yläpäät jätetään noin 0,5 m lopullisen pintarakenteen yläpuolelle ja varustetaan RST suojakansilla. Kaivojen materiaalit on esitetty kohdassa Salaojan tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Kaivojen alustäyttö tehdään hiekalla tai soralla ja tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Alus- ja ympärystäyttö tehdään salaojan ympärystäytön yläpinnan tasolle (tiivistyskerroksen alapintaan) saakka hiekasta suunnitelmapiirustuksien mukaisesti. Kaivon läpivienti tiivistyskerroksesta tehdään huolellisesti tiivistäen ja käyttäen bentoniittimattokaulusta. Salaojat huuhdellaan ennen käyttöönottoa. Kaivojen tiiviys tarkistetaan silmämääräisesti. Salaojien tarkastuskaivojen lopullinen sijainti vaakasuunnassa (X, Y) ja sekä korkeusasema (Z) todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin Avo-ojat ja uomat Puhtaiden pintavesien keräilyojat Jätetäyttöalueenvalmiin pintarakenteen päältä kertyvät puhtaat sade- ja sulamisvedet keräillään täyttöpenkereen juurille sijoittuvilla avo-ojilla. Ojien pohjan leveyden on oltava vähintään 0,3 m ja luiskakaltevuuden enintään 1:2. Ojien pituuskaltevuus on vähintään 0,3. Luiskat ja pohja verhoillaan kohdan mukaisesti vähintään 0,20 mm paksuisella murskekerroksella # mm. Verhoilu tiivistetään kaivulaitteen kauhalla Sivu- ja niskaojat Kaatopaikka alueen itä- ja pohjoisosalla kallion pinta on hyvin lähellä nykyistä maanpinna tasoa. Kaatopaikan ympärysojan rakentaminen tuolle alueella voi olla mahdotonta ilman kallion rammerointia. Kaatopaikan tulotien reunaojat syvennetään ja vedet ohjataan suunnitelman mukaisesti kaatopaikan ympärysojaan. Kuivatusojan sijainti ja korkeusasema on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Ojan tarkka sijainti selvitetään työn aikana, koska jätetäytön laajuus ei ole tiedossa. Täyttöalueen ympärysojan vedet ohjataan itäpuolelle olevaan tasausaltaaseen.purkuojan sijainti ja korkeusasema katsotaan maastossa ennen sulkemistöihin ryhtymistä. Tasausallas syvennetään tasoon +151,00. Ojat kaivetaan vähintään 0,3 % kaltevuuteen. Ojan pohjan leveys on vähintään 0,30 m ja luiskien kaltevuus <1:2. Kaivumaat käytetään kaatopaikan muotoilutäyttöihin tai soveltuvin osin ympärysojan pengertäyttöihin.

14 14340 Rummut Muoviputkirummut Kaatopaikan itäpuolelle ympärysojan ja nykyisen kaatopaikkatien kohdalle rakennetaan tarvittaessa rumpu T8 -luokan muoviputkella. Suunnitelmassa on esitetty ainoastaan kaatopaikan länsipuolelle rakennettavat rummut 1 ja 2. Rumpujen sijainti ja korkeusasema katsotaan maastossa ennen sulkemistöiden aloittamista. Rakentaminen tehdään Infra Ryl 2006 kohdan mukaisesti KALLION TIIVISTYS- JA LUJITUSRAKENTEET Ei ole MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maaleikkaukset, jätepenkereen leikkaukset Täyttöalueen reuna-alueelta poistetaan pintamaat (turve) kohdan mukaisesti. Täyttöalueelta leikataan massoja noin 5000 m3ktr, jotka levitetään ja muotoillaan jäteätön päälle. Alueen pinta tasataan ja tiivistetään ennen pintarakenteiden tekoa. Mikäli jätetäyttöalueen reunoilla havaitaan ohutta jätekerrosta, siirretään nämä täytöt keskemmäs jätetäyttöä. Reunaluiska tehdään kaltevuuteen 1:3 tai loivempi. Lakialueen minimiluiskakaltevuutena käytetään 1:20 tai jyrkempi. Leikattu materiaali läjitetään täyttöalueelle, jossa se käytetään muotoilutäyttöihin kohdan mukaisesti. Leikatut alueet tasataan esipeittokerroksella kohdan 2110 mukaisesti. Muotoillun jätetäytön pinnan korkeus on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Mikäli työn aikana joudutaan suorittamaan suunnitelmista poiketen massanvaihtoa/muotoilua, tulee nämä alueet mitata (GPS) ennen ja jälkeen massanvaihdon. Leikattu pinta mitataan esipeittokerroksen teon jälkeen 10 x 10 m 2 ruudukkoon Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Viemärikaivannon pohjan minimileveys on 1,0 m. Suotovesisalaojan kaivannon pohjan minimileveys on 0,50 m. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" sekä VTT:n Geoteknisen laboratorion tiedonantoa n:o 29 sekä InfraRyl 2006 kohdan ohjeita noudattaen niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Kaivanto on pidettävä kuivana niin, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittuun tiiviyteen. Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämien sortumista, eivätkä valu kaivantoon. Ylijäämämassat, joita ei voi käyttää rakenteisiin tai kaivantojen lopputäyttöön sijoitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Työnaikainen kuivanapito hoidetaan yleensä kaivannoista pumppaamalla.

15 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Ei ole PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet ja - täytöt, jätetäytöt Täyttöalueella tehdään muotoilutäyttöjä leikatulla jätteellä (n m 3 ktr). Täyttöpenkereiden pinta muotoillaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti kaltevuuteen 1:3 1:20. Ympärysojan ulkoreunaan rakennetaan alueen länsiosassa tarvittaessa penger riittävän ojasyvyyden aikaansaamiseksi. Penkereisiin käytettävä maa-aines ei saa sisältää kiviä tai lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Jätetäytöt tiivistetään kaatopaikkapyörillä varustetulla kaatopaikkakoneella, jonka massan tulisi olla vähintään 25 t. Yliajokerojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä on oltava vähintään kuusi, muualla riittää neljä ajokertaa. Pinnan tasaisuus todetaan silmämääräisesti. Maapenkereet rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja tiivistyskalustosta. Kerrospaksuus ei saa ylittää 0,50 m. Pinta muotoillaan ja tasoitetaan niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. Kerrospengerryksessä jokainen kerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Tiivistyskoneiden ohjeellinen jyräyskertamäärä eri kerrospaksuuksilla on esitetty InfraRyl 2006 kuvassa 18118:T3. Pengerrysten tiiviyttä tarkkaillaan kokeellisesti (InfraRyl 2006 taulukko 18110:T5) sekä työmenetelmätarkkailuna, johon liittyy jyräyskertojen, kerrospaksuuksien ja pengermateriaalien laadunvalvonta. Ojapenkereiden mitat tarkastetaan maastossa 20 m välein mittaamalla poikkileikkauksen taitepisteet. Jätepenkereiden pinta mitataan esipeittokerroksen teon jälkeen 20 x 20 m2 ruudukkoon Kaivantojen täytöt Asennusalusta Asennusalustojen materiaalit, yleistä Putkikaivannon pohjalle tehdään putken seinämän ulkopinnasta mitattuna 150 mm paksuinen asennusalusta kivettömyyden varmistamiseksi. Salaojalinjoilla asennusalusta tehdään salaojasorasta tai sepelistä # 8-16 mm, jonka paksuus on vähintään 0,10 m ja

16 pohjamaata vasten asennetaan suodatinkangas käyttöluokka N3. Jos kaivannon pohjan taso jää vanhan jätetäytön sisään, käytetään 0,15 m asennusalustaa. Luonnonmaa-aineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta. Mikäli kaivannon pohjamaa on asennusalustan materiaaliksi soveltuvaa, voidaan viemäri asentaa suoraan pohjamaan varaan. Rakennuttajan edustajan on hyväksyttävä asennusalustaan käytettävä materiaali. Jos soveliasta maamateriaalia ei saada kaivumaista, käytetään asennusalustamateriaalina vaatimukset täyttävää hiekkaa tai soraa, tai mursketta (kun DN >100 mm), jonka suurin sallittu raekoko on 16 mm Asennusalustojen kelpoisuuden osoittaminen Alkutäytöt Alustan taso ja tasaisuus varmistetaan ennen putken asennusta. Epätasaisuudeksi sallitaan enintään ±15 mm 3 m matkalla. Asennusalustan tiiviysvaatimus on keskimäärin vähintään 90 % ja tiiviyssuhde keskimäärin enintään 2,8 (kannettava pudotuspainolaite). Tiiviyttä tarkkaillaan työtapatarkkailuna ja mittauksin Infra Ryl 2006 kohdan mukaan Alkutäyttöjen materiaalit, yleistä Putkikaivantojen alkutäyttömateriaalina käytetään moreenia, hiekkaa, soraa tai mursketta, joka täyttää asennusalustan vaatimukset Salaojien ympärystäytöt, yleistä Salaojien alus- ja ympärystäyttönä pintatiivisteen alapuolisissa rakenteissa käytetään karkeaa hiekkaa, salaojasoraa, kohdan mukaisesti tai sepeliä # 8-16 mm Alkutäyttöjen tekeminen, yleistä Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan huolellisesti putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putkien molemmilla puolilla täytön eri vaiheessa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 0,30 m putken laen yläpuolelle. Täytön tiivistäminen tehdään koneellisesti vasta kun putken laen päällä on vähintään 0,30 m:n paksuinen täyttökerros. Alkutäyttökerros tiivistetään vähintään 95 % tiiviysasteeseen. Päällysrakennekerrosten tiivistäminen raskaalla kalustolla ja työmaaliikenne sallitaan kun täytön pinta on vähintään 0,50 mm putken laen yläpuolella. Kaivanto pidetään kuivana koko asennustyön ajan Alkutäytön kelpoisuuden osoittaminen

17 18330 Lopputäytöt Alkutäytön tiiviysvaatimus on vähintään 95 % ja tiiviyssuhde enintään 2,8 (kannettava pudotuspainolaite). Tiiviyttä tarkkaillaan työtapatarkkailuna ja mittauksin Infra Ryl 2006 kohdan mukaan Lopputäyttöjen materiaalit, yleistä Lopputäyttöön käytetään kaivumaita, muualta tuotuja maa-aineksia tai rakennuttajan työkohteeseen toimittamaa maa-ainesta. Suurin sallittu kivikoko on sama 2/3 -osa kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Salaojien lopputäyttömateriaalina käytetään salaojasoraa tai vastaavaa tiivistyskerroksen alapintaan saakka Lopputäyttöjen tekeminen, yleistä Lopputäyttö tehdään tarkastuskaivojen kohdalla vähintään 0,40 m etäisyydelle niiden ulkopinnasta kivettömällä materiaalilla. Lopputäyttö tiivistetään ympäröivän leikkausluiskan tiiviyteen siten, etteivät putket ja kaivot vahingoitu Lopputäytön kelpoisuuden osoittaminen Tiiviyttä tarkkaillaan työtapamenetelmällä ja pengerosuuksilla kohdan mukaisesti PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET KAATOPAIKAN PINTAKERROKSET Pintarakennekerrokset tehdään muotoillun jätetäytön päälle varsinaiselle täyttöalueelle. Rakennettava pinta-ala on noin 3,52 ha laskettuna ympärysojien sisäluiskaan saakka Esipeittokerros Esipeittokerros Esipeittokerros rakennetaan tiivistetyn ja muotoillun jätepenkereen päälle. Sillä varmistetaan pintakerrosten alustan tasaisuus ja oikea kaltevuus. Esipeittokerrokseen voidaan käyttää mm. ylijäämämaita tai esim. tuhkaa, joka soveltuu läjitettäväksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Esipeittokerroksen paksuus on vähintään 0,20 m ja viettokaltevuus jätetäytön ulkoreunoja kohti vähintään 5 %. Kerros tiivistetään kaivinkoneen kauhalla tampaten sekä tarvittaessa pinta jyrätään. Tiiviyttä tarkkaillaan työtapatarkkailuna. Jos tiivistyskerros tehdään bentoniittimatolla, tehdään esipeittokerros maton toimittajan vaatimusten mukaisesti. Kerroksen pinta mitataan 20x20 m2 ruudukkoon.

18 21120 Suodatinkankaat Suodatinkangas asennetaan kuivatuskerroksen (sora, murske) päälle sekä tarvittaessa muuallekin erottamaan maa-aineksia toisistaan. Suodatinkankaana käytetään kaikkialla luokan N3 -kangasta. Asentaminen tehdään Ryl 2006 kohdan mukaisesti Kaasunkeräyskerros Kaasunkeräyskerroksen tehtävänä on johtaa jätetäytössä muodostunut kaasu hallitusti jätetäytön pintaan ja edelleen kaasunkäsittelyalueelle. Täyttöalueelle rakennetaan suodatinkankaalla ympäröidyt louhekanavat suunnitelmapiirustusten mukaisesti tulevan tiivistyskerroksen alle. Suodatinkankaan käyttöluokka N3. Kanavat rakennetaan salaojaputkilla M110-SN8, jotka lakialueella liitetään kaasukeräyskaivoon. Kaasunkeräyskaivoina käytetään alaosastaan viirutettuja 400 PEH-muovikaivoja, jotka ulotetaan noin metri pintarakenteen yläpuolelle ja varustetaan kaasutiiviillä ja lukittavalla RST-kannella. Kaasunkeräyskanavien ja kaivojen sijainti sekä kanavien tyyppipoikkileikkaus on esitetty suunnitelmapiirustuksissa Tiivistys- ja välikerrokset Tiivistyskerroksen tehtävänä on muodostaa vettä huonosti läpäisevä kerros jätetäytön päälle. Tiivistyskerros tehdään kaatopaikkakäyttöön soveltuvasta bentoniittimatosta, jonka vedenläpäisevyysarvo on luokkaa 2 x m/s, esim. Bentomat tai Bentofix.. Maton alusta tasataan ja päälle levitetään valmistajan vaatimukset täyttävä suojakerros (Hk tai suojageotekstiili). Vaihtoehtoisena tiivistysmateriaalina voidaan käyttää moreenia, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1x10-8 m/s. Maa-aineksen tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Suurimmat yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet on maa-aineksesta poistettava. Tiivistysmateriaaliksi soveltuvat myös siltti ja savi tai maabentoniitti, jossa runkoaineena on käytetty moreenia tai hiekkaa. Tiivistyskerros voidaan tehdä myös teollisuuden sivutuotteista, esim tuhkan, kuitulietteen ja luonnon maa-aineksen seoksista. Mikäli urakoitsija haluaa rakentaa tiivistyskerroksen muusta kuin bentoniittimatosta tai moreenista on materiaali hyväksytettävä rakennuttajalla etukäteen ja rakenteen tiiviys osoitettava tarvittaessa koerakenteesta tehtävin ennakkokokein Tiivistyskerros bentoniittimatolla Bentoniittimatto levitetään suoraan tasatun esipeittokerroksen päälle. Bentoniittimattona käytetään kaatopaikkakäyttöön testattua ja hyväksyttyä mattoa. Käytettävässä matossa on oltava bentoniittia vähintään 3,5 kg/m². Asennus tehdään maton toimittajan antamien asennus- ja työtapaohjeiden mukaisesti. Mattoa ei saa levittää sateella ja suojaus on teh-

19 tävä levitystä seuraten maton yläpuolisella kuivatuskerroksella tai hiekkakerroksella, jos kuivatuskerrosmateriaali ei täytä suojakerroksen vaatimuksia (kohta 21240). Rakentamistyön aikainen laadunvarmistus on esitetty liitteessä Tiivistyskerros moreenilla Moreenitiivistys rakennetaan vähintään kahtena kerroksena. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja tiivistyskalustosta. Pinta muotoillaan ja tasoitetaan niin, ettei sille jää vettä kerääviä painanteita. Valmiin tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,50 m. Kerrospengerryksessä jokainen kerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Tiivistyskoneiden ohjeellinen jyräyskertamäärä eri kerrospaksuuksilla on esitetty InfraRyl 2006 kuvassa 18118:T3. Rakentamistyön aikainen laadunvarmistus on esitetty liitteessä 1. Mikäli työnaikaisessa laadunvalvonnassa havaitaan sellaista vaatimustason alittumista, että tiiviysvaatimukset eivät täyty, tulee urakoitsijan kustannuksellaan korjata rakenne vaatimuksia vastaavaksi Urakoitsijan tulee huomioida, että eri aikoina rakennetut tiivistyskerrokset (vaiheittainen rakentaminen) tulee liittää toisiinsa siten, että kerros jatkuu katkeamattomana ja suunnitelman mukaisena liitoskohdan yli. Kuivatuskerros ja peittokerroksesta vähintään puolet kerrospaksuudesta tehdään välittömästi tiivistyskerroksen rakentamista seuraavana. Toteutusjärjestys riippuu mm maaainesten saatavuudesta. Urakoitsija esittää toteutusjärjestyksen omassa työaikataulussaan, joka annetaan rakennuttajalle ennen töiden aloittamista Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen tarkoituksena on johtaa kasvukerroksen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Lakialueella asennetaan salaojat, joiden avulla jätetäytöstä kertyvä kaasu johdetaan pinnan hapetuskerrokseen. Salaojat liitetään kaasunjakokaivoihin. Kuivatuskerros rakennetaan suunnitelman mukaisesti suoraan yhteyteen alueen reunoille rakennettuihin puhtaiden pintavesien keräysojiin. Jos kuivatuskerros rakennetaan murskeella/soralla, kuivatuskerroksen pinnalle asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Kuivatuskerrokseen voidaan käyttää salaojamattoa, karkeaa hiekkaa, soraa tai mursketta. Kerroksen vedenläpäisevyysominaisuuksien tulee vastata 0,30 m kerrosta, minkä vedenläpäisevyys on K 1x10-4 m/s. Salaojamatto levitetään mattotoimittajan ohjeiden mukaan tiivistyskerroksen päälle. Mineraalinen kuivatuskerros levitetään kasvattamalla kokonaisena kerroksena varoen vahingoittamasta alapuolista kerrosrakennetta. Kerros tiivistetään levityskalustolla polkemalla. Kerros voidaan tehdä myös rengasrouheesta, lasi-, tiili tai betonimurskeesta.

20 Jos rakennetun tiivistyskerroksen päälle rakennetaan kuivatuskerros muulla kuin karkealla hiekalla tai soralla (maksimi raekoko # 32 mm), on bentoniittimattoa tiivistysrakenteena käytettäessä matto suojattava vähintään 0,10 m vahvuisella hiekkakerroksella tai geotekstiilillä, jonka painoluokka on >1200 g/m². Bentoniittimaton päällä saa liikkua vasta kun kuivatuskerros on levitetty. Liikennöimisessä noudatetaan maton valmistajan antamia suojakerrospaksuuksia. Bentoniittimaton asentamisessa ja suojakerroksen ominaisuuksissa tulee noudattaa mattotoimittajan ohjeita. Kuivatuskerrokseen mahdollisesti käytettävien kierrätysmateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Mikäli urakoitsija haluaa rakentaa kuivatuskerroksen kierrätysmateriaalista, on materiaali ja hyväksytettävä rakennuttajalla etukäteen. Kuivatuskerrokseen asennetaan lakialueella kaasujakokaivosta lähtevät salaojaputket M110-SN8. Putket asennetaan kerroksen keskelle lakialueen keskelle loivasti nouseviksi. Kaasujakoputkien asennetaan yhteensä 96 m. Kuivatuskerroksen rakentamistyön aikainen laadunvarmistus on esitetty liitteessä Päällysteet ja pintarakenteet Pinta- ja kasvukerros Pintakerroksen tarkoituksena on suojata alapuolisia rakennekerroksia ja toimia kasvualustana alueen maisemoitumiselle. Pinta- ja kasvukerroksen paksuus on 0,5 m ja se rakennetaan kaksiosaisena. Alaosan paksuus on noin 0,40 m, ja se rakennetaan ylijäämämaista ja kivennäismaista. Yläosan paksuus on noin 0,10 m ja se rakennetaan valmiista lietekompostista, jossa voi olla sekoitettuna turvetta tai haketta. Kerrokseen voidaan käyttää myös pintahumusta ja humuspitoisia kivennäismaita. Rakennuttajalla on varastoituna alueella kompostoitua lietettä. Pintakerros rakennetaan kahtena kerroksen levityskalustolla polkemalla Hapetuskerros Täyttöalueen lakialueella korvataan osa pinta- ja kasvukerroksesta hapetuskerroksella kaatopaikkakaasun hapettamiseksi. Kerros tehdään kompostista, johon on sekoitettu kolmannes (tilavuudesta) epäorgaanista ainetta esim. hiekkaa. Orgaanisen aineksen tulee olla biohajonnutta tai maatunutta, jottei materiaalin hajoaminen haittaisi metaanin hapettumista. Tarkoitukseen soveltuvat mm. kompostoitu puhdistamoliete, puuhakekomposti, jätevesilietteen ja hakkeen tai muun materiaalin seos. Kompostiseoksen tulisi olla huokoista. Hapettavaan kerrokseen voidaan sekoittaa mm. alueelta poistettua pintamaata. Hapetuskerros tehdään paikan päällä esim. karhimalla pintaan ajetut kerrokset sekaisin. Rakennettavan hapetuskerroksen pinta-ala täyttöalueelle on noin 1500 m 2, kerrosvahvuus on 1,0 m.

21 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Kasvukerrokseen kylvetään nurmikko, esim. Tiehallinnon vakiosiemenseos 0,5 1 kg/aari. Luiskiin 1 kg/aari. Kylvös tiivistetään verkkojyrällä siten, että siemenet peittyvät kevyesti REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Molskotti-, sepeli-, murske- ja soraverhoukset Puhtaiden pintavesien keräysojat suojataan suunnitelman mukaisesti 0,20 m paksulla kerroksella mursketta # Kerros muotoillaan ja tiivistetään kaivulaitteen kauhalla. Tasausaltaan luiska salaojavesien purkuviemärin pään kohdalla suojataan vastaavalla tavalla. Kerroksen alle levitetään suodatinkangas, käyttöluokka N VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Salaojavesien johtamiseksi tasausaltaaseen rakennetaan purkuviemäri tarkastuskaivolta nro Jätevesiviemäriputket Salaojan purkuputkena käytetään voimassa olevien standardien mukaista 200 mm muoviputkea (PE, PP) muhviliitoksin, putken lujuusluokka SN8. Viettoputkien avoimeen päähän asennetaan pieneläinverkot Muoviset tarkastus- ja jätevesikaivot Viemärin tarkastuskaivoina käytetään täyskorkeita PEH- muovikaivoja M400/315 varustettuna teräskannella. Viemäriputken liitos kaivoon tehdään tehdasvalmisteiseen yhteeseen. Jos putkiliitos joudutaan tekemään rakennuspaikalla, käytetään jälkiliitossatulaa tai muuta luotettavaksi tunnettua liitostapaa. Kaivon kansi jätetään noin 0,5m valmiin pinna yläpuolelle Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen, yleistä Asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkastetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Put-

22 kia ei saa asentaa jäätyneelle alustalle. Asennuksen aikana tarkastetaan, että putket ja tarvikkeet ovat virheettömiä. vioittuneet putket poistetaan välittömästi asennuspaikalta. Putket asennetaan siten, että ne koko pituudeltaan tukeutuvat asennusalustaan. Muhveja ja laippoja varten kaivetaan kolot alustaan siten, että putket eivät joudu kannatukselle muhvien tai laippojen kohdilla. Asennustyön aikana on putkien päissä pidettävä tehtaalla asennettu suoja paikallaan liitoksen tekoon asti. Putket voidaan perustaa suoraan kivettömän maan varaan. Tällöin kaivannon pohja tasataan niin, että putket voidaan asentaa ja tiivistää tasaisesti oikeaan asemaansa. Kaivutyö ulotetaan putken asennustasoon ja tehdään huolellisesti välttäen liikakaivua ja siten, että asennusalustasta tulee riittävän tasainen. Liitosten kohdilla kaivetaan tarvittavat syvennykset muhveja ja asennustyötä varten. Purkuviemärin eristäminen on esitetty kohdassa Kaivantojen kuivanapito hoidetaan tarvittaessa kaivannosta pumppaamalla. Viemärilinjojen sijainti ja korkeustasot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa Tarkastuskaivojen ja putkien asentaminen Muovisten tarkastuskaivojen ja putkien asentaminen Kaivot perustetaan kuten niihin liittyvät putket. Kaivojen tiiviys tarkistetaan silmämääräisesti. Kaivojen sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksessa Jätevesiviemärin kelpoisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin sijainti todetaan työn aikana tehtävien tarkemittausten avulla. Sallitut mittapoikkeamat on esitetty Infra Ryl kohdassa Viemärille ei tarvitse tehdä tiiveyskoetta. Oulussa Pöyry Environment Oy Ins. AMK Tero Tuhkala ympäristötekniikka

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

TYÖSELOSTUS TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE 13.11.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY. Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu

TYÖSELOSTUS TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE 13.11.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY. Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE SWECO YMPÄRISTÖ OY Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu S w e co Ympä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN RAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Päivämäärä 31.5.2016 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Mikko Uljas Kuvaus

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS

UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS Leskinen Petri vs. Tekninen johtaja, Tekniset palvelut Laitilantie 5, 91600 Utajärvi 050 387 1973

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: 2 Konsultit > Ramboll Oy Karhunmäki_2017_alue_Juoksupolku_vesih uolto Investointi Lauri Jauhiainen Vastuuhenkilö:

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Nummisillankadun sadevesilinja Vesihuoltosuunnitelma

Nummisillankadun sadevesilinja Vesihuoltosuunnitelma Nummisillankadun sadevesilinja Vesihuoltosuunnitelma Työkohtainen työselostus 5.8.2015 Viite 2014021 Hyväksynyt Kirjoittanut Jarmo Äkräs 1- SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 4 1.1. Rakennushanke 4 1.2. Katselmukset

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMISTO

KOKEMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMISTO KOKEMÄEN KAUPUNKI KÄRÄJÄTIEN PARANTAMINEN RAKENTAMALLA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ rakentaminen kokonaisurakkana 14.6.2012 Työ n:o 9067 KOKEMÄEN KAUPUNKI 2(12) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 4 TOIMINNAN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt TYÖSELITYS Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka)

PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt TYÖSELITYS Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka) PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka) Kauppatien liittymän parantaminen 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 RAKENNUTTAJA

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Hyyppäräntie Tien ja ulkoilureitin rakennussuunnitelma

Hyyppäräntie Tien ja ulkoilureitin rakennussuunnitelma HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Hyyppäräntie Tien ja ulkoilureitin rakennussuunnitelma Vantaanjoen kohdalta Työkohtainen työselostus 30.9.2015 Viite 2015012 Hyväksynyt Kirjoittanut Kari Pulkkinen

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE

MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE SÄILIÖIDEN KULJETUS JA KÄSITTELY Käsittele Syväkeräys -säiliöitä varoen. Säiliötä ei saa vierittää eikä pudottaa. Nosta

Lisätiedot

Telalahdentie OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO Yksikkö Määrä ALUSTAVAT TYÖT: Purku-, raivaus-, suojaus- ym. työt erä 1

Telalahdentie OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO Yksikkö Määrä ALUSTAVAT TYÖT: Purku-, raivaus-, suojaus- ym. työt erä 1 Mänttä-Vilppulan kaupunki Telalahdentien ja Kuoppanotkonkadun saneeraus ym-suunnittelu oy Hietarannantie 5 35700 Vilppula Telalahdentie OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO 8.9.2014 Yksikkö Määrä ALUSTAVAT TYÖT:

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT TURUN LVI-TEKNIIKKA OY VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT Hovineito ja Hovipoika 2 TYÖSELITYS - ULKOPUOLISET VIEMÄRIT 1. YLEISTÄ 1.1 Työn laajuus Tässä työselityksessä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vastaanottaja Pornaisten kunta. Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus. Päivämäärä Viite PORNAISTEN KUNTA REVONTIEN JK+PP-TIE

Vastaanottaja Pornaisten kunta. Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus. Päivämäärä Viite PORNAISTEN KUNTA REVONTIEN JK+PP-TIE Vastaanottaja Pornaisten kunta Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä 8.2.2011 Viite 82132050 PORNAISTEN KUNTA REVONTIEN JK+PP-TIE Päivämäärä 8.2.2011 Laatija Anssi Vaittinen Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue

Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue 1 (11) R1-1 Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue Pysäköintialueen työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitykset 23.08.2016 Kittilän kunta 2 (11) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 RAKENNUSHANKKEEN

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 18.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 1 Rakennushankkeen kuvaus:... 1 Suunnittelijat, asiantuntijat:... 1 2.

Lisätiedot

Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016

Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016 JUUAN KUNTA Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016 Työselostus 29.2.2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [29.2.2016] 373- P28835 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus

Lisätiedot

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA Valvojan rooli ja valvontatyö käytännössä Työmaavalvonnan tarkoituksena on varmistaa rakentamisen laatu saavutetaan haluttu lopputulos sopimuksen mukaisuus hyvän rakennustavan noudattaminen, jos sopimuksia

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ROTOTEC OY ENERGIAKENTÄN RAKENNUSTAPASELITYS TAMK L-OSAN LAAJENNUS KUNTOKATU 3

ROTOTEC OY ENERGIAKENTÄN RAKENNUSTAPASELITYS TAMK L-OSAN LAAJENNUS KUNTOKATU 3 LIITE 2 ROTOTEC OY ENERGIAKENTÄN RAKENNUSTAPASELITYS TAMK L-OSAN LAAJENNUS KUNTOKATU 3 Energiakaivojärjestelmän yleiskuvaus Alueelle on tarkoitus porata suunnitelman mukaisesti lämmitystä varten 5 kappaletta

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

RUOKOLAHDEN KUNTA PUIKKARIKUJAN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS

RUOKOLAHDEN KUNTA PUIKKARIKUJAN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS 7304 RUOKOLAHDEN KUNTA PUIKKARIKUJAN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS 4.6.2013 RUOKOLAHTI SISÄLLYSLUETTELO 0 HANKKEEN YLEISKUVAUS...4 0.1 Tilaaja, rakennuttaja...4 0.2 Suunnittelija...4 1 TYÖSELOSTUKSEN

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

Reunatukien kelpoisuus osoitetaan toimituserittäin toimitusasiakirjojen perusteella. Kelpoisuus todetaan myös silmämääräisesti asennustyön aikana.

Reunatukien kelpoisuus osoitetaan toimituserittäin toimitusasiakirjojen perusteella. Kelpoisuus todetaan myös silmämääräisesti asennustyön aikana. InfraRYL, päivitys 1 22110 Reunatuet Infra 2015 Määrämittausohje 2211. 22110.1 Reunatukien materiaalit 22110.1.1 Reunatuet Jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA FÄRJÄRINRAITIN HULEVERUMMUN UUSIMINEN RAKENNUSTAPASELOSTE TYÖNRO

MÄNTSÄLÄN KUNTA FÄRJÄRINRAITIN HULEVERUMMUN UUSIMINEN RAKENNUSTAPASELOSTE TYÖNRO MÄNTSÄLÄN KUNTA FÄRJÄRINRAITIN HULEVERUMMUN UUSIMINEN RAKENNUSTAPASELOSTE TYÖNRO 201464 20.1.2014 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä p. (019) 264 5000 fax (019) 6890 444 email: etunimi.sukunimi@mantsala.fi www.mantsala.fi

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

LIEDON KUNTA TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: Nenämäki 6

LIEDON KUNTA TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: Nenämäki 6 LIEDON KUNTA TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: Nenämäki 6 MUUTOS- JA LISÄTÖIDEN 20.11.2014 Lisä-, muutos- ja kokonaisurakkahintaan sisältymättömien töiden varalta ilmoitetaan seuraavat

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

1/16 ALEKSIS KIVEN KATU POIKKILEIKKAUKSEN MUUTOS VÄLILLÄ KYLÄTIE-LOIMALAHDENTIE

1/16 ALEKSIS KIVEN KATU POIKKILEIKKAUKSEN MUUTOS VÄLILLÄ KYLÄTIE-LOIMALAHDENTIE 1/16 ALEKSIS KIVEN KATU POIKKILEIKKAUKSEN MUUTOS VÄLILLÄ KYLÄTIE-LOIMALAHDENTIE KATU, VIHER- JA VESIHUOLTOTÖIDEN TYÖSELOSTUS 21.1.2016 2/16 ALEKSIS KIVEN KATU POIKKILEIKKAUKSEN MUUTOS VÄLILLÄ KYLÄTIE-

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ 0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17 1 RTS 09:17 Johtokaivantojen virtaussulut ovat rakenteita, joiden tarkoitus on rajoittaa tai sulkea kokonaan veden luonnollinen juoksu tai häiriintyneen maa-aineksen liikkuminen huonosti vettä läpäisevissä

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Kaavin kunta. Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Kaavin kunta. Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Kaavin kunta Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 30.06.2009 2/5 KAAVIN KUNTA KATUSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Lähtötiedot... 3 3. Suunnitellut perusratkaisut... 3 4. Mitoitus... 4 5.

Lisätiedot

Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016

Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016 JUUAN KUNTA Ilvolankosken urheilukenttä, rakennussuunnitelman päivitys v. 2016 Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 373-P28835 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 1 (11) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi)

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi) Sivu 1 (7) KaS (Kaakkois-Suomi) Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460 Rakennussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

HKM Infra Oy Nikolaintie 6A 62200 Kauhava www.hkminfra.fi JALASJÄRVEN KUNTA POHJANMAANPORTIN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ TYÖSELOSTUS 3.11.

HKM Infra Oy Nikolaintie 6A 62200 Kauhava www.hkminfra.fi JALASJÄRVEN KUNTA POHJANMAANPORTIN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ TYÖSELOSTUS 3.11. HKM Infra Oy Nikolaintie 6A 62200 Kauhava www.hkminfra.fi 542 JALASJÄRVEN KUNTA POHJANMAANPORTIN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ TYÖSELOSTUS 3.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: I YLEISTÄ... 3 TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSSELITYKSET...

Lisätiedot

Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja.

Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja. 1 Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja. Tässä luvussa esitetään maa- ja louhepenkereet. Erikoispenkereet, kuten kevytsorapenkereet, esitetään

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ 5731-360-3 24.3.2016 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue ja turvallisuus 1.3 Muut ohjeet

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 21.11.2014 Työnumero 140107 LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkalan kunta Pirkkala ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23

Lisätiedot

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan X Suunnitelma liittyy ympäristölupaan

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

Kuorevirran liikunta-alue: uimahallin pysäköintialueen parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma

Kuorevirran liikunta-alue: uimahallin pysäköintialueen parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 30.4.2012 1. YHTEISET ASIAKIRJAT Rakennussuunnitelman sisällysluettelo 30.4.2012 Hankekohtainen työselostus 30.4.2012 Määräluettelo 30.4.2012

Lisätiedot

VINOLANTIE HAAPAVESI KADUNRAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS

VINOLANTIE HAAPAVESI KADUNRAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS A3 VINOLANTIE HAAPAVESI KADUNRAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS Vinolantie Sivu 2/8 Rakennushankkeen kuvaus Rakentaminen sijoittuu Erkkisenniemen kaupunginosaan Haapavedellä. Rakennushanke sisältää

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Sveitsinpuiston laskeutusallas, rakentamissuunnitelma

Sveitsinpuiston laskeutusallas, rakentamissuunnitelma HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Sveitsinpuiston laskeutusallas, rakentamissuunnitelma Työkohtainen työselostus 30.12.2015 Viite 16X219668 Hyväksynyt Kirjoittanut Risto Ketonen ja Jukka Ruuska

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari

Lisätiedot

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija), (Rakentaminen-sisäänosto), (Rakentaminen tuotanto), (-tarjous) ja (tuotanto) PINNAN TASAISUUSVAATIMUKSET Vastaako

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S INKOON PALVELUTALO KOTIPOLKU 7 10210 INKOO AUTOKATOKSEN RAKENTAMINEN YLÄPIHAN ASFALTOINTI R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S Tmi Nalle Grönberg RAKENNUSSELOSTUS INKOON PALVELUTALO 2 / 5 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kunnostusalueen omistaja ja haltija. Toiminnan kuvaus.

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kunnostusalueen omistaja ja haltija. Toiminnan kuvaus. PÄÄTÖS UUDELY/1019/07.00/2010 6.7.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän

Lisätiedot

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus, Helsinki Kaivannon toiminnallinen suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Kaivannon ympäristövaikutusten hallinta 2. Kaivannon tilantarve 3. Rakennustyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN

VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN Vastaanottaja Kiertokapula Oy/Nevanperä Asiakirjatyyppi Rakennusselostus Päivämäärä 16.5.2016 Muutos A 31.5.2016 KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE

Lisätiedot

SUOJALINNAN URHEILUKENTTIEN RAKENNUSSUUNNITELMA

SUOJALINNAN URHEILUKENTTIEN RAKENNUSSUUNNITELMA Vastaanottaja Pudasjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä 6.4.2016 SUOJALINNAN URHEILUKENTTIEN RAKENNUSSUUNNITELMA ALUERAKENTAMISEN RAKENNUSTAPASELOSTUS SISÄLTÖ Yleistä rakennuskohteesta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Kainuun ympäristökeskuksen käsiteltäväksi

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Kainuun ympäristökeskuksen käsiteltäväksi K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2006 87101 Kajaani Dnro KAI-2006-Y-51-18 puh. 08-61631 ASIA Pilaantuneen alueen puhdistamista

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1 (5) KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1. Yleistä Tällä ohjeella pyritään selventämään kaivettavien ja louhittavien massojen sekä kaadettavien puiden osalta vuokraehtoja

Lisätiedot