ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 20/12/1 Dnro PSAVI/102/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 20/12/1 Dnro PSAVI/102/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vanhan teollisuuskaatopaikan sulkemis- ja maisemointisuunnitelma, sulkemisen jälkeinen tarkkailu ja perustilaselvitys, Kemi Oy Metsä-Botnia Ab PL Metsä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SUUNNITELMAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 3 Kaatopaikan sijainti ja nykytila... 3 Sulkemistöiden laajuus ja yleisperiaatteet... 4 Sulkemistöissä noudatettavat määräykset ja asiakirjat sekä hallinto... 8 Maastotutkimukset ja mittaukset... 9 Sulkemistöiden toteuttaminen Laadunvalvonta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräys RATKAISUN PERUSTELUT VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖS PÄÄTÖS TIEDOKSI MUUTOKSENHAKU... 29

3 3 HAKEMUS Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (nykyinen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) on myöntänyt Oy Metsä-Botnia Ab:lle ympäristöluvan (nro 61/07/2) Kemin sellutehtaan, voimalaitoksen ja tehdaskaatopaikan toimintaan. Kyseisen luvan lupamääräyksessä 51 on määrätty seuraavaa: 51. Luvan saajan on viimeistään 6 kuukautta ennen kaatopaikan tai sen osan sulkemista toimitettava ympäristölupavirastoon kaatopaikan sulkemis- ja maisemointisuunnitelma, esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 3 kohdan 2 tarkoittama perustilaselvitys. Kaatopaikan pitäjä vastaa toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Edelleen kyseisen luvan lupamääräyksessä 28 on määrätty seuraavaa: 28. Tämän päätöksen mukaiset rakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi viimeistään 6 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Oy Metsä-Botnia Ab on toimittanut suunnitelman ja selvityksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaan kaatopaikka tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaan kaatopaikan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain 90 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomaisen on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Tarkkailua koskevat määräykset annetaan silloin noudattaen soveltuvin osin, mitä 46 :ssä säädetään. SUUNNITELMAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaatopaikan sijainti ja nykytila Oy Metsä-Botnia Ab:n vanha teollisuusjätteen kaatopaikka sijaitsee Kemin kaupungissa Pajusaaressa tehdasalueen eteläosassa Kemijoen suualueella Perämeren rannassa. Kaatopaikka rajoittuu itä- ja länsisivuiltaan

4 Vähähaaran ja Kurimonhaaran tehdasvesialueisiin ja etelässä Perämereen. Sulkemissuunnitelma koskee aluetta, joka muodostuu varsinaisesta kaatopaikka-alueesta (noin 7 ha) ja kuitulieteallasalueesta (noin 5 ha), jolle on sijoitettu tehdasalueella toimivien Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan, Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan ja Finnforest Oyj:n Karihaaran sahan tuotantoprosesseissa syntyneitä jätteitä, kuituvesiselkeyttimeltä poistettua kuitulietettä, jäteveden keräys- ja käsittelyprosesseissa muodostuneita lietteitä, puujätekattilan ja voimalaitoksen tuhkaa, rakennusten purkujätteitä (mm. asbestia) ja aikoinaan myös sosiaalitilojen talousjätettä ja ongelmajätteitä. Kaatopaikka- ja lieteallasalueen itäpuolella on tuhkan kaatopaikka, joka on muotoiltu ja maisemoitu aiemmin. Kaatopaikka on ollut toiminnassa vuoden 2007 syyskuun loppuun saakka. Sen kokonaistäyttötilavuus on noin 1,7 milj. m 3. Jätetäyttö ulottuu tasolle noin (tehtaan korkeusjärjestelmä). Kaatopaikan täyttöalueen länsija eteläreunan luiskat ja reunat on muotoiltu sekä korotettu täyttötoiminnan aikana kaatopaikan kuori- ja parkkimassoilla. Luiskat on muotoiltu pääsääntöisesti kaltevuuteen <1:3. Niille on rakennettu lopullinen peittokerros ja ne on viheriöity. 4 Sulkemistöiden laajuus ja yleisperiaatteet Yleistä Kaatopaikan sulkeminen sisältää seuraavat rakentamistyöt: - toimenpidealueiden raivaukset ja puuston käsittely, - kaatopaikka-alueen muotoileminen ja tiivistäminen, - jätepenkereen muotoilutäytön yläpuolisten pintakerrosten rakentaminen, - kaatopaikkakaasun keräyskanavien ja kaasun käsittelyalueiden rakentaminen, - puhtaiden pintavalumavesien johtamiseen liittyvät ojitus- ja rumputyöt, - suotovesien keräyssalaojan rakentaminen reunaojaan ja tiivispohjaisen ojan rakentaminen salaojan päälle ja - kaatopaikan koillisreunan kosteikon kuivattaminen. Muotoilluille luiska-alueille ei rakenneta pintakerroksia. Työhön kuuluu kuitenkin alueiden siistiminen ja kunnostaminen siinä laajuudessa, kun työselostuksessa on kerrottu ja työn alussa todetaan tarpeelliseksi. Kaatopaikalla työskenneltäessä on otettava huomioon, että alueella muodostuu palavaa ja suurina pitoisuuksina terveydelle haitallista kaatopaikkakaasua. Räjähdysvaarasta johtuen avotulen teko on kielletty kaasun muodostumisalueilla. Kaatopaikka-alueen eteläosassa sijaitsevan lietealtaan ruoppauksesta laaditaan erillinen työselostus. Tilaaja teettää em. työn erillisenä urakkana.

5 5 Lakialueen muotoilu ja kuivatus Kaatopaikan muotoilutäyttöä tehdään tehdasalueelta saatavalla epäorgaanisella jätteellä, kuten meesalla, pohja- ja lentotuhkalla ym. ympäristöviranomaisen hyväksymillä teollisuuden jätejakeilla erillisen työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Muotoilutäytön pinta on esitetty suunnitelmassa ohjeellisena ja se perustuu vuoden 2008 mittaustietoihin jätetäytön korkeudesta. Muotoilun minimikaltevuus on 1:20 ja suurin kaltevuus 1:6. Lakialueelle ja itäosaan tullaan rakentamaan lopulliset pintakerrokset vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin jätetäytön painumien oletetaan tasaantuneen ja pintarakenteeseen kohdistuvien haitallisten rakenteita rikkovien muodonmuutoksien suurimmaksi osaksi tapahtuneen. Muotoilutäyttö ja lopullinen pintarakenne tehdään Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 61/07/2 lupamääräyksiä ja Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) antamaa lausuntoa noudattaen. Jätetäytössä tapahtuvien prosessien ja täytön tiivistymisen surauksena on kaatopaikka painunut läntisen reunapenkereen kohdalla enimmillään 3 metriä. Painumisen odotetaan jatkuvan. Lakialueen itäreunassa ei vastaavaa painumista ole odotettavissa johtuen ajoteistä, joiden ansiosta jätetäyttö on tiivistynyt muuta jätepengertä tehokkaammin. Lakialueen kuivatussuunnitelma perustuu ratkaisuun, jossa laelle muotoillaan kolme mäkeä siten, että puhtaat pintavalumavedet kertyvät läntisen reunapenkereen viereen, josta ne johdetaan purkuojilla ympärystien ja täyttöluiskan väliseen reunaojaan ja edelleen mereen. Pääasiallisena muotoilumateriaalina käytetään tehtaan viherlipeäsakkaa, jonka päälle rakennetaan liikennöintikerros tuhkasta ja lopulliset pintakerrokset. Kaatopaikan pohjoisosan (massaa) ja länsireunan kuivattamiseksi lakialueen länsireunaan on toiminta-aikana tehty rakennusjätteistä salaojarakenne, johon kertyvät vedet puretaan kaatopaikan ympärysojaan ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan itäosassa olevan kuitulietealtaan kuivumisen tehostamiseksi on radan puoleiseen reunapenkereeseen (lietealueen itäreuna) rakennettu sorasaartoja ja suotosilmäkkeitä. Toiminnan loppumisen jälkeen on kaatopaikan lakialueella tehty muotoilutäyttöä tehtaiden epäorgaanisella jätteellä. Lisäksi on kaatopaikan koillisosaan meesajätteen läjitysalueelle sijoitettu väliaikaiset geotuubit, joissa kuivatetaan täyttöalueen itäpuolella olevasta jälkialtaasta poistettua lietettä. Kaatopaikan pintarakenne Lakialueelle ja itäluiskaan rakennetaan liikennöintikerroksen päälle tiivistyskerros bentoniittimatolla ja sen päälle kuivatuskerros salaojamatolla. Peittokerrokseen käytetään muun muassa kaatopaikka-alueelle varastoitavan kuoren ja kuivatun biolietteen seosta. Pintakerroksen kokonaispaksuus on 1 metri. Peitettävän alueen laajuus on noin 10 ha. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:6 1:20, mikä on riittävän loiva varmistamaan viherlipeäsakasta muotoillun luiskan stabiliteetti ja estämään liukupinnan muodostuminen bentoniittimaton ja salaojamaton väliin. Luiskakaltevuudet ovat myös riittäviä pintavalumavesien johtamiseksi pois jätetäytön päältä. Tiivistyskerrokset jätetään rakentamatta huoltotien kohdalle, missä

6 tiivis maapohja ohjaa sadevedet huoltotien viereen muotoiltavaan ojapainanteeseen. Bentoniittimaton vedenjohtavuus (K) on < m/s ja se korvaa mineraalisen 0,5 metrin paksuisen tiivistyskerroksen, jonka K m/s. Salaojamatolla, jonka vedenjohtokapasiteetti on > m 2 /s, korvataan 0,5 metrin mineraalinen kuivatuskerros, jonka K 10-4 m/s. 6 Suotovesien johtaminen Kaatopaikan sisäisen vedenpinnan (suotovesipinta) korkeus jätetäytössä vaihtelee ja ylimmillään se on täyttöalueen keskiosissa. Lakialueen länsireunaan on jätetäytön kuivattamiseksi rakennettu kivisalaoja tasolle +8,0 +14,0 (suunnitelmakorkeus). Salaojavedet kertyvät kaivoon, josta ne johdetaan putkella reunaluiskan alaosaan rakennettuun viemäriin ja edelleen avo-ojiin tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Kuitulietealtaan itäreunaan on rakennettu salaojasilmäkkeitä, joihin kertyvä suotovesi purkautuu reunapenkereen itäpuolella olevaan suotovesiojaan. Tiiviin pintakerroksen rakentamisen jälkeen vähenee jätetäyttöön suotautuvan veden määrä ja jätetäytön sisäinen vedenpinta alenee vähitellen. Erityistoimia sisäisen vesipinnan alentamiseen ei ole tarpeen tehdä. Sadevesien kertymistä täyttöalueen päälle ennen lopullista pintarakennetta voidaan vähentää muun muassa pumppaamalla vesiä kivisalaojan kaivoon. Täyttöalueen länsipuolella oleva pohjoiseen laskeva reunaoja on korkeusasemansa vuoksi pääsääntöisesti kuiva ja kerää maisemoidun reunaluiskan pintavalumavesiä. Eteläisen reunaojan voidaan korkeusasemansa vuoksi olettaa keräävän jossain määrin myös täyttöalueelta suotautuvia likaisia vesiä. Eteläisen ojan pohjalle rakennetaan salaoja (M110-SN8), josta vedet johdetaan purkukaivon kautta nykyiseen puhdistamolle johtavaan avo-ojaan. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikka on tutkimusten perusteella pääosin metaanivaiheessa. Biokaasun tuottopotentiaalin on selvitysten perusteella arvioitu jakaantuvan vähintään 30 vuodelle ja kaasun käsittelymenetelmäksi soveltuvan biologisten käsittelymenetelmien. Kaatopaikkakaasun kerääminen perustuu painovoimaiseen kaasun kulkeutumiseen, jossa jätetäytön pintaan kertyvä kaasu johdetaan lakialueille rakennettavien jakokaivojen (3 louhe-/kivipesää) kautta tiivistyskerroksen yläpuolella olevaan kuivatuskerrokseen ja hapetetaan pintakerrokseen rakennettavassa biologisessa suodattimessa. Suodattimen pinta-ala on noin 200 m 2. Kaatopaikalla muodostuvan metaanin määräksi on jätenäytteiden metaanintuottokokeiden perusteella arvioitu 23,2 m 3 /h eli noin 400 kg/d. Käsittelyalueilla arvioidaan voitavan hapettaa noin puolet metaanista, kun hapetuskapasiteetiksi oletetaan kirjallisuuslähteiden perusteella noin 300 g metaania/m 2 /d. Kaasun kertymisen tehostamiseksi rakennetaan mahdollisimman lähelle nykyistä jätetäyttöä kaasunkeräyskanavia. Kivisalaojan kohdalle kaasukanavaan rakennetaan salaojaan ulottuva kivipesä jätetäytöstä salaojaan kertyvän kaasun johtamiseksi kaasukanavaan. Lounaisluiskasta kunnostetaan alue, jossa on mitattu muuta luiska-aluetta korkeampi metaanipitoisuus. Kyseiseen kohtaan rakennetaan kaasun-

7 keräyskaivo, johon kertyvä kaasu johdetaan umpiputkella luiskan pintakerroksessa lakialueen kivisalaojaan ja edelleen kaasukanavaan. 7 Sulkemistöiden vaiheistus Kaatopaikan sulkeminen tehdään vaiheittain siten, että eri osissa kaatopaikkaa tehdään muotoilutäyttöä ja pintarakenteita samanaikaisesti. Pintakerrosten rakentaminen aloitetaan alueen pohjoisosasta (alue A3), jossa muotoilutäyttö ja reunapenkereet tehdään valmiiksi ensimmäiseksi. Ennen pintakerrosten rakentamista kunnostetaan nykyiset ojat ja rummut sekä tehdään uusien ojien kaivutyöt. Pintakerrosten rakentaminen aloitetaan länsireunasta purkuojan 1 kohdalta kohti kaatopaikan pohjoisosaa siten, että valmiin pintarakenteen päältä kertyvät valumavedet voidaan johtaa purkuojaan. Toisessa vaiheessa täyttöalueen lounaisreunassa oleva ympärysoja salaojitetaan ja sen päälle rakennetaan tiivispohjainen oja ja purku mereen. Samalla tarkistetaan rakennetun suotovesien keräysjärjestelmän kaivojen kunto ja ne uusitaan tarvittaessa. Purkuojan 2 rakentamisen jälkeen jatketaan pintakerrosten rakentamista lakialueen keskiosaan (alue A2) edellä kuvatuin periaattein. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan pintakerrokset lakialueen eteläosaan (alue A1). Neljännessä vaiheessa suljetaan kaatopaikan itäosa. Altaassa oleva sedimentoitunut liete poistetaan muotoilutäytön yhteydessä ja ruopatusta altaasta muodostetaan puhtaiden pintavalumavesien kokooja-allas. Altaan länsipäästä tasolta +4,00 rakennetaan purkuviemäri mereen. Itäluiskan pintakerrosten rakentaminen aloitetaan alueen eteläosasta. Välipenkereeseen asennetaan rumpu välittömästi penkereen rakentamisen jälkeen siten, että täyttöalueelta kertyvät pintavalumavedet voidaan johtaa ruopattuun valumavesialtaaseen. Pintakerrosten rakentaminen voidaan vaiheistaa myös peittokerroksen ja kasvukerroksen osalta siten, että peittokerroksesta rakennetaan aluksi puolet ja loput myöhemmin koko alueelle yhtenäisesti. Tällöin alueella liikennöinnissä on huomioitava salaojamaton edellyttämät kerrospaksuudet. Kunkin rakentamisvaiheen alussa todetaan kyseisten työalueiden korkeustaso ja asema mittauksin. Kaatopaikan tarkkailu ja perustilaselvitys Kaatopaikkaa tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän (LAP-2007-Y ) Pöyry Environment Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää vanhan kaatopaikan jälkitarkkailun lisäksi uuden käytössä olevan kaatopaikan tarkkailun. Hakija on esittänyt, että perustilaselvitys ja päivitetty tarkkailuohjelma toimitettaisiin erikseen hyväksyttäväksi kaatopaikan sulkemistöiden valmistuttua vuoden 2015 lopussa, koska uusi tarkkailuohjelma voidaan ottaa käyttöön vasta pintarakenteiden valmistuttua vuonna Tällöin on mahdollista huomioida rakentamisen aikaiset havainnot tarkkailuohjelman laadinnassa ja perustilaselvityksessä, sijoittaa tarkkailupisteet niille soveltuviin paikkoihin ja huomioida mahdolliset sulkemistöiden vaikutukset. Hakijan käsityksen mukaan perustilaselvityksen jättämiselle yhdessä päivitetyn tarkkailuohjelman kanssa ei ole esteitä.

8 8 Sulkemistöissä noudatettavat määräykset ja asiakirjat sekä hallinto Hakemukseen liitetyn työselityksen pohjana on käytetty Suomen kuntaliiton julkaisua Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02, KT 02. Siltä osin kuin yleiset laatuvaatimukset tai tekniset vaatimukset ovat muuttuneet, selvityksessä on noudatettu kuitenkin Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset RYL2006 ohjeistusta, vaikkei sitä erikseen mainita. Määrämittausten perusteena on käytetty Suomen kuntaliiton julkaisua Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02, KM 02. Lisäksi töissä noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: - Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 (KT02), - Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KT02), - InfraRYL 2006, - Pohjarakennusohjeet, RIL , - Rakennusmääräyskokoelma, RakM B3, Pohjarakenteet, - Maahan ja veteen asennetavat kestomuoviputket, - Voimassa olevat lait, asetukset ja määräykset, - Oy Metsä-Botnia Ab:n vanhan kaatopaikan sulkemista koskeva ympäristölupamääräykset, - Työn valvojan työn aikana antamat ohjeet, - Työsuojeluviranomaisten määräykset ja - Materiaalitoimittajien antamat materiaaleja, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet ja määräykset. Seuraavista maarakennustyöhön sisältyvistä osatehtävistä ei hakemukseen liitetyissä suunnitelma-asiakirjoissa ole kaikilta osin esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia: - kaivu- ja täyttötöiden yksityiskohtainen työjärjestys, - mittausjärjestelmä ja merkitseminen maastoon, - tilapäiset työmaatiet yms. työn suorittamisen vaatimat alustat, - työmaan varoitus- ja liikennemerkit, suojaukset, - välivarastoinnit, - työnaikainen kunnossapito, - väliaikaisten sähkö-, vesi-, ja viemärilinjojen toteutus ja - jälkisiivoukset. Tarvittavat suunnitelmat laatii urakoitsija. Rakennuttaja osoittaa alueelta välivarastointiin sopivat alueet. Urakoitsijan töiden osalta on niiden toteutusperiaatteet ja yksityiskohtaiset suunnitelmat esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. töiden aloittamista. Muut työn aikana urakoitsijalle kuuluvat suunnitelmat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsija laatii myös toimintasuunnitelman, jossa on laatusuunnitelman osana: - bentoniittimaton ja salaojamaton levityssuunnitelmat, - em. materiaalien varastointi-/käsittelysuunnitelma ja

9 - yksityiskohtainen mittaussuunnitelma, joka tulee hyväksyttää ulkopuolisella laadunvalvojalla ja tilaajalla. Töiden alkaessa pidetään työmaa-alueella alkukatselmus tai aloituskokous, johon osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat. Tilaisuudessa sovitaan työmaa-alueen käytöstä, työ- ja liikennejärjestelyistä sekä muista mahdollisista työselostuksessa tai urakkaohjelmassa mainituista asioista, joita ei asiakirjoissa ole voitu esittää riittävän yksityiskohtaisesti. Työn aikaisissa tarkistuksissa todetaan rakentamisen tapahtuneen suunnitelman mukaisesti, materiaalien ja kerrospaksuuksien olevan vaatimusten mukaisia, ja että laadunvarmistustoimenpiteet on tehty hyväksyttävästi ja rakenteet täyttävät asetetut vedenjohtavuus- tiiviys- ym. vaatimukset. Loppukatselmuksessa todetaan, että työ täyttää sille asetetut vaatimukset. Kaikista katselmuksista laaditaan pöytäkirjat. Liikennejärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien, työn aikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Liikenne työkohteeseen järjestetään tehtaan portin kautta. 9 Maastotutkimukset ja mittaukset Alueella on tehty kartoituksia ja mittauksia vuosina 1997, 2004 ja Oy Metsä-Botnia Ab:n korkeusjärjestelmän ja NN-korkeusjärjestelmän välillä on riippuvuus H (M-B) =H (NN) +0,265 m. Vuoden 2008 mittaustuloksista on sulkemissuunnittelun yhteydessä laadittu maastomalli. Jätetäyttö erityisesti lakialueen länsiosassa on painunut alkuperäisestä tasostaan paikoitellen jopa 3 metriä ja painuu edelleen. Tämän vuoksi rakenteiden korkeusasema tulee määräytymään lopullisesti vasta toteutusvaiheessa ja suunnitelmapiirustuksissa esitetyt rakenteiden sijaintia ja korkeusasemaa osoittavat tiedot ovat ohjeellisia. Pääurakoitsija laatii rakentamisasiakirjojen perusteella mittaussuunnitelman. Kaikki urakkaan kuuluvat mittaustyöt tekee tai teettää urakoitsija. Mittaukset sidotaan tehtaan koordinaattijärjestelmään ja korkeudet esitetään tehtaan korkeusjärjestelmässä. Urakoitsijan on tehtävä rakennustyöstä tarkemittaus, josta selviää tehtyjen rakenteiden sijainti ja korkeusasema. Tarkemittausten tekijän on oltava rakennuttajan ja yhteistyöosapuolten hyväksymä. Mittaustiedot, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuuskirjaan. Putkilinjoista mitataan taitekohdat, putkilinjan korkeudet, kaivojen kansikorkeudet ja putkien suunnat. Suorat putkiosuudet mitataan 5 metrin välein. Rumpuputkista ja purkuputkista mitataan putken päiden X- ja Y- koordinaatit sekä vesijuoksujen korkeudet. Tasatun ja tiivistetyn muotoilutäytön (tiivistyskerroksen alapinta) pinta mitataan 5 5 metrin ruutuun X-, Y- ja Z-pisteinä. Pengerrysten ja ojamuotoilujen ylä- ja alareunat mitataan taiteviivoina enintään 5 metrin pistevälein. Lopullinen pinta mitataan 5 5 metrin ruutuun. Työmaamittauksia alueelta tehdään riittävästi rakennettavan alueen massamäärien ja kerrospaksuuksien toteamiseksi. Rakenteiden sallitut mittapoikkeamat, tutkittavat ominaisuudet ja raja-arvot ym. esitetään työselostuksen työsuoriteosioissa. Työnaikaisia mittaustuloksia käytetään muun muassa kaatopaikan pintakerrosten laadunvalvontaan.

10 10 Sulkemistöiden toteuttaminen Alustavat työt Toimenpidealueella oleva puusto poistetaan ja se toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyödyntämiseen kelpaamaton raivausjäte sijoitetaan kaatopaikka-alueelle. Urakoitsija määrittää raivattavan puuston määrän tutustumiskäynnin yhteydessä. Ojista ja muista alueen kaivannoista poistettavat pintamaat sijoitetaan ensisijaisesti jätetäyttöalueelle. Lakialueen reunapenkereen päältä poistetaan kasvillisuus ja pintamaat muotoilutäytön yhteydessä niiltä kohdin, joissa joudutaan tekemään leikkauksia tai penkereen korotuksia. Pintamaat sisältyvät leikattaviin massoihin siltä osin, kun ne sijaitsevat alueella, jolle rakennetaan kaatopaikan pintakerrokset. Ojien kaivumaat käytetään kaivualueen reunojen muotoiluun ja soveltuvin osin puhdistamolle johtavan ojan täyttöön tai läjitetään kaatopaikalle. Kaapelit ja putkilinjat suojataan niin, etteivät ne vahingoitu. Paikantamisessa käytetään tehtaan henkilökunnan asiantuntemusta. Lietealtaassa olevan tyhjennyskaivon ja purkuputken kunto ja putken korkeusasema tarkistetaan ja putki tulpataan niin, että sitä voidaan tarvittaessa edelleenkin käyttää. Reunaojan uuden ojakaivun yhteydessä tukitaan yhteys kaatopaikkatien alittavaan rumpuun. Rakennetun salaojalinjan eteläpäässä olevan rummun kunto tarkistetaan samoin salaojalinjankaivojen ja reunaojaan rakennettujen rumpujen kunto. Tarvittaessa rakenteet uusitaan. Maaleikkaus Lakialueen läntisen reunapenkereen harja on suunniteltu tasolle noin Harjan leveys on pintarakenteen päältä mitattuna vähintään 3 metriä ja pintarakenteen alapinnasta (tsv-1,0 m) mitattuna vähintään 9 metriä. Reunapengertä leikataan suunnitelmapiirustusten mukaisesti niiltä osin, kun se ylittää tulevan pintarakenteen alapinnan tason. Pengerleikkaukset sisältyvät muotoiluleikkauksiin. Leikkausmassat käytetään kaatopaikan muotoiluun. Pengerleikkaukset mukaan lukien alueella on jätetäytön muotoiluleikkauksia kaikkiaan noin m 3 ktr. Leikkaustasona on käytetty suunnitelman mukaisesta valmiin jätetäytön pintarakenteen yläpinnasta -1,0 metriä (salaojamaton yläpinta). Leikkausmassat sijoitetaan muotoilutäyttöihin. Leikattu pinta tasataan. Tarkkuusvaatimus on +/-50 mm (x, y, z). Pinnan tulee täyttää bentoniittimaton alustalle asetetut vaatimukset, ja tarvittaessa rakennetaan tasauskerros. Kuivatus- ja rumputyöt Suunnitelmassa on esitetty ojakaivua kaatopaikan pohjoispuolelle lähtien lakialueen reunasta kaatopaikkatien suuntaisesti ympärystien rumpuun saakka ja jatkuen rautatien alituskohdalta mereen. Kaatopaikan koillispuolella olevan kosteikon kuivattamiseksi kaivatetaan oja jätevesikanaalia edeltävän rummun kohdalle. Lisäksi tarkistetaan tarve ojakaivulle pinta-

11 valumavesien johtamiseksi mereen ympärystien alitse rakennettavan rummun purkukohdan jälkeen. Kaatopaikan lakialueen kuivattamiseksi rakennetaan alueen länsireunasta nykyiseen reunojaan purkuoja 1 (pituus noin 83 m) ja purkuoja 2 (pituus noin 82 m). Ojakaivannon pohja muotoillaan lakialueella muotoilutäytön pinnan korkeusasemaan siten, että lakialueen pinnan ja ojan pohjan bentoniittimatto voidaan limittää toisiinsa. Ojan alkupäähän lakialueella muotoillaan loivaluiskainen betonoitu suppilo. Ojat kaivetaan paikallisten olosuhteiden ja maanpinnan kaltevuuksien sallimissa rajoissa. Ojan ohjeellinen luiskakaltevuus on noin 1:2, pohjan leveys purkuojissa 1,0 metriä, reunaojassa 0,7 metriä ja muissa 0,5 metriä. Ojasyvyys on noin 1 metri. Ojien korkeusasema ja sijainti todetaan työn aikana mittaamalla vähintään 20 metrin välein. Kaatopaikan ympärystien alle ja välipenkereeseen rakennettavien rumpujen alkutäytöt ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle, kuitenkin enintään tierakenteen alapinnan tasoon. Välittömästi lietealtaan ruoppauksen jälkeen kaatopaikan kaakkoisosan välipenkereeseen rakennetaan noin 30 metrin pituinen rumpu (M560/500) siten, että kaatopaikan luiska-alueen valumavedet voidaan johtaa muodostettuun valumavesialtaaseen. Rumpu rakennetaan välipenkereen pohjoispuolella kaatopaikan pintarakenteen päälle, joten rummun alustäyttö ja pinnan rakennekerros tehdään rumpualueella samanaikaisesti. Rummun läpivienti tiivistyskerroksesta tehdään bentoniittimaton valmistajan ohjeiden mukaisesti bentoniittimattokauluksella ja -pastalla. Reunaojan valumavesien johtamiseksi mereen kaatopaikan ympärystielle rakennetaan noin 18 metrin pituinen rumpu (M670/600). Rumpuputkina käytetään PP-, PVC- tai PEH-putkia ja vastaavia putkiyhteitä ja liitososia. Putken asennusluokka on SN8. Alkutäyttöjen tiiviys ja rummun korkeusasema todetaan työn aikana mittauksin. Reunaojaan rakennetaan suotovesien keräämiseksi salaoja tuplasalaojaputkella (M110/95-SN8) suunnitelmassa esitettyyn ohjeelliseen asemaan ja korkeustasoon. Salaojan yläpää tulpataan ja salaojalinjalle rakennetaan tarkastusputket. Salaojan yläpuolelle muotoillaan tiivispohjainen pintavesioja. Salaojaputken ympärystäyttö tehdään salaojasoralla. Soraa levitetään vähintään 200 mm:n kerros putken sivuille ja päälle. Salaojakaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas N3, jonka reunat nostetaan salaojasoran päälle. Salaojien lopullinen sijainti vaakasuunnassa ja sekä korkeusasema todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin. Salaojat huuhdellaan ennen käyttöönottoa. 11 Pengerrys Täyttöalueen puoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:6. Luiskan yläosa (peittokerros) voidaan muotoilla jyrkemmäksi kaltevuuteen 1:3. Ulkoluiska jätetään nykyiseen asemaan. Jos sitä joudutaan penkereen korotuksen vuoksi muotoilemaan, luiskakaltevuuden on oltava 1:3. Kaatopaikan itäluiskan reunaa korotetaan suunnitelmassa esitetyllä ohjeellisella alueella 0 1 metriä siten, että täyttöalueelta kertyvät pintavaluma-

12 vedet saadaan ohjattua välipenkereen rumpuun. Korotus rakennetaan paikalliset olosuhteet huomioiden. Penkereen harjan leveys on noin 3 metriä. Lakialueen huoltotien yläpinta muotoillaan tasolle +15,80 15,86. Tietä korotetaan tasauksen edellyttämään tasoon. Tiepenkereen mitat tarkastetaan maastossa 20 metrin välein mittaamalla poikkileikkauksen taitepisteet. Penkereisiin käytetään tiivistettäviä routimattomia kivennäismaita (Sr, Hk ja Mr). Pengermateriaali ei saa sisältää lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Kaikki pengermaat tiivistetään heti kippauksen jälkeen. Penkereet rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja töihin käytettävästä kalustosta. Kerrospaksuus ei saa ylittää 0,5 metriä. Pinta muotoillaan ja tasoitetaan niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. Penkereiden tiiviyttä valvotaan sekä kokeellisesti että työtapatarkkailuna, joka sisältää kerrospaksuuksien ja pengermateriaalin sekä jyräyskertojen laadunvalvonnan. Maapenkerereiden mitat tarkastetaan maastossa 20 metrin välein mittaamalla poikkileikkauksen taitepisteet sekä niiden välit metrin välein. Jätetäytön muotoilutäyttö tehdään suunnitelman erillisen työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Muotoilutäytön pinta on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Muotoilutäyttöihin tarvittava massamäärä on noin m 3 rtr (ei sisällä bentoniittimaton 100 mm:n asennusalustaa). Massat saadaan täyttöalueen leikkauksista. Lopullinen tasaus sovitetaan rakentamisen aikana sen hetkisen massatilanteen mukaan. Hakemukseen liitetyssä piirustuksessa esitetty massakäyritys ei vastaa kaikilta osin tämän hetkistä tilannetta, koska alueelle on mittausajankohdan jälkeen sijoitettu ja sijoitetaan tehtaiden jätteitä. Tilaaja toimittaa kaatopaikalle teollisuuden jätteitä (mm. tuhka, soodasakka ja meesa) sekä mahdollisia ylijäämämassoja. Edellä mainittuja massoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi bentoniittimaton asennusalustassa. 12 Päällysrakennetyöt ja viimeistelytyöt Suodatinkangas asennetaan ojakaivantoihin tarvittaessa perusmaata vasten ja lakialueen kivisalaojan kohdalle sekä aina salaojasoran ympärille. Suodatinkankaana käytetään tyyppihyväksyttyjä kankaita. Suodatinkangasta limitetään vähintään 0,5 metriä. Suodatinkankaassa ei saa olla reikiä eikä repeytymiä. Huoltotielle ja ympärystien korotetuille osuuksille, myös tarkastuskaivon ympärille tehdään 200 mm:n paksuinen päällyskerros Ø 0 32 mm:n murskeesta. Murske levitetään yhtenä kerroksena, tasataan ja tiivistetään. Reunaojaan ja purkuojiin rakennetaan tiivistyskerros bentoniittimatolla. Maton alustäyttö tehdään tarvittaessa tasaisuuden varmistamiseksi hiekalla (kerrospaksuus 100 mm). Maton päälle levitetään 100 mm:n paksuinen suojahiekkakerros ja 200 mm:n eroosiosuojaus Ø 0 55 mm:n murskeesta. Bentoniittimatto levitetään yhtenä kaistana ojan suuntaisesti. Purkuojiin rakennetaan putousportaat suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin kohtiin. Portaan kohdalle tehdään murskesoraverhouksen sijasta 200 mm:n paksuinen eroosiosuojaus luonnonkivistä, jotka betonoidaan K25- betonilla. Suojauksen pituus portaan yläpuolella noin 0,5 metriä ja kyn-

13 nyksen alapuolella noin 2 metriä. Suojaus ulotetaan luiskissa vähintään 0,5 metrin korkeudelle ojan pohjatasosta. Eroosiosuojaus tehdään vastaavalla tavalla reunaojaan noin 1,0 metri purkukohdan molemmin puolin. Myös ojien lähdöt betonoidaan lakialueella vastaavalla tavalla. Maisemoidulla luiska-alueella kunnostetaan paikallisesti kohdat, joissa todetaan luiskan alasvalumista tai kasvillisuusvaurioita. Luiska muotoillaan uudelleen ja sille levitetään kuoren ja kuivatun biolietteen seosta vähintään 200 mm. Tarpeen mukaan alueella tehdään täyttöä ja massanvaihtoa kivennäismaalla (Mr ja Hk). Kunnostettavat alueet kartoitetaan aloituskatselmuksen yhteydessä. 13 Maakaivannon tekeminen ja putkilinjan perustaminen Salaojakaivannon pohjan minimileveys on D e (putken ulkohalkaisija) +0,4 metriä ja viemärikaivannon D e +0,8 metriä, kuitenkin vähintään 1,0 metri. Putkikaivannon seinämät kaivetaan maan koossapysyvyys huomioon ottaen mahdollisimman jyrkiksi. Kaivantojen tekemisessä noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoa 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" sekä KT 02 ohjeita. Kaivannot pidetään kuivana niin, että kaivannoissa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti tehdä ja materiaalit tiivistää vaadittuun tiiviyteen. Työnaikainen kaivantojen kuivanapito hoidetaan tarvittaessa kaivannoista pumppaamalla. Vedet johdetaan mereen. Kaivumaat on aina sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämien sortumista eivätkä valu kaivantoon. Ylijäämämassat, joita ei voi käyttää rakenteisiin tai kaivantojen lopputäyttöön läjitetään kaatopaikalle. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Putkilinjat perustetaan asennusalustan (h>150 mm) varaan. Välipenkereen rummun ja purkuviemärin alle tehdään tarvittaessa kiviainesarina Ø mm:n murskeella ja kerrospaksuudella 300 mm. Arinan ympärille asennetaan suodatinkangas N3 ja päälle kiilauskerros Ø 0 32 mm:n murskeella. Täyttö- ja pengerrystyöt Kaivannon pohja tasoitetaan ja kaikki kova materiaali kuten esimerkiksi kivet yms. poistetaan. Luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta. Kaivannon pohjalle tehdään vähintään 150 mm:n paksuinen kerros esimerkiksi Ø 0 16 mm:n sorasta tai murskeesta. Kerros tiivistetään vähintään 90 %:n tiiveysasteeseen. Kaivannon pohjalle asennetaan tarvittaessa suodatinkangas (N3). Salaojakaivannoissa asennusalusta tehdään esimerkiksi Ø 6 16 mm:n salaojasorasta tai sepelistä kerrospaksuudella 100 mm. Alustan taso ja tasaisuus varmistetaan ennen putken asennusta. Epätasaisuudeksi sallitaan enintään ±15 mm 3 metrin matkalla. Asennusalustan tiiviysvaatimus on keskimäärin vähintään 90 % ja tiiviyssuhde keskimäärin enintään 2,8 (kannettavalla pudotuspainolaitteella). Alkutäyttö tehdään esimerkiksi Ø 0 16 mm:n soralla tai murskeella. Täyttömateriaali ei saa olla jäätynyttä. Salaojaputki suojataan suunnitelman

14 mukaisesti sivulta ja päältä 200 mm:n kerroksella esimerkiksi Ø 6 16 mm:n salaojasoraa tai sepeliä. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan huolellisesti putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putkien molemmilla puolilla täytön eri vaiheessa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 0,30 metriä putken laen yläpuolelle. Koneellista tiivistämistä suoraan putken yläpuolella ei saa tehdä, jos etäisyys putkeen on alle 300 mm. Salaojassa putkitäyttö ympäröidään suodatinkankaalla (N3) maa-ainesten sekoittumisen ehkäisemiseksi. Asennusalustan ja alkutäytön tiiviyttä tarkkaillaan työtapatarkkailuna ja mittauksin KT02:n mukaan. Putkikaivantojen lopputäyttöön ja reunaojan muotoilutäyttöihin käytetään kaivumaita tai tiivistettäviä kivennäismaita. Suurin sallittu kivikoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Rumpujen lopputäyttö tehdään pengermateriaalista. Lopputäyttö tehdään tarkastuskaivojen kohdalla vähintään 0,40 metrin etäisyydelle niiden ulkopinnasta kivettömällä materiaalilla. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Lopputäyttö tiivistetään sijainnin mukaan siten, etteivät putket ja kaivot vahingoitu. Liikennöitävällä alueella on lopputäyttö tehtävä vähintään 90 %:n tiiveyteen, tiiveyssuhde enintään 2,8 (kannettavalla pudotuspainolaitteella). Liikennöitävän alueen ulkopuolella voidaan tiivistys jättää tekemättä, mutta lopputäytön paksuuteen on huomioitava mahdollinen myöhempi painuminen. Valumavesialtaan purkuviemärin kohdalle rakennetaan pengertäyttöä tasolle +3 4,8 viemärin riittävän peitesyvyyden saavuttamiseksi. Penkereen harjan leveys on noin 3 metriä. Reunat luiskataan kaltevuuteen 1:1,5 1:2. Tarvittaessa pengerretään purkuviemärin alkuosa kaivolta altaan suuntaan. Pengerkorotus tasataan ympärystiellä rummun molemmin puolin noin 40 metrin matkalla. Lopputäytön tiiviyttä tarkkaillaan työtapamenetelmällä ja pengerosuuksilla sekä kokeellisesti että työtapatarkkailuna. 14 Viemärityöt Rakennettavan salaojalinjan alimmasta tarkastuskaivosta (K2) ja nykyisestä purkukaivosta (K6) rakennetaan viettoviemärit purkukaivoon K1. Kaivon K6 purkuyhde ojaan tulpataan. Mikäli nykyinen ojarumpu on käyttökelpoinen, lasketaan se suunnitelmassa esitettyyn korkeusasemaan ja liitetään purkukaivoon, johon on tehty valmiiksi liitosyhde. Muussa tapauksessa rumpu poistetaan ja kaivoon liitetään uusi noin 19 metrin pituinen purkuviemäri (M400). Valumavesialtaan länsipäähän rakennetaan noin 45 metrin pituinen viemäri (M670/600), jonka avulla vedet johdetaan mereen. Viemäri perustetaan kiviainesarinalle. Reunasalaojien purkuviemärin (M160) pituus on

15 noin 3 metriä ja rakennetun suotovesiviemärin (M160) jatkoyhteys purkukaivoon 18 metriä. Viettoputkena käytetään voimassa olevien standardien mukaisia PP-, PE-, PEH- tai PVC-muoviputkia ja niiden putkiyhteitä ja liitososia putken paineluokkana SN8. Ennen viemäriputkien asentamista niiden virheettömyys tarkastetaan. Putkilinjan sijainti todetaan työn aikana tehtävien tarkemittausten avulla. Tarkastusputkina (K2, K3 ja K4, 315T/200) ja kaivoina (purkukaivo K1, M560/315) käytetään tehdasvalmisteisia PE- PVC- tai PEH-muovikaivoja varustettuna teleskoopilla ja muovihatulla tai liikennealueilla valurautakannella. Kaivo K5 (M80/500) varustetaan pudotusputkella. Jos pohjamaa on pehmeää, asennetaan kaivot 300 mm:n kiviainesarinalle. Viemärin liitos kaivoon K6 tehdään jälkiliitossatulalla. Putkilinjan sijainti todetaan työn aikana tehtävillä tarkemittauksilla. 15 Erikoisrakenteet Kaatopaikkakaasun keräämiseksi rakennetaan jätetäytön päälle kaasunkeräyskanavat, joiden avulla kaasu johdetaan lakialueille rakennettaviin kaasunjakokaivoihin. Kaivojen yläpuolelle pintakerrokseen rakennetaan kaasunjakokerros ja sen päälle kaasun käsittelyalue. Kaasunkeräyskanavat on syytä rakentaa muotoilutäytön yhteydessä, jolloin ne saadaan mahdollisimman lähelle jätetäyttöä. Mikäli kaasunkeräyskanavat rakennetaan muotoilutäytön päälle, rakennetaan kanavien kohdalle kivikaivoja, jotka ulottuvat muotoilutäytön läpi jätetäyttöön tai rakennettuun kivisalaojaan. Kaasunkeräyskanavat rakennetaan Ø mm:n louheesta tai vastaavasta karkeasta materiaalista. Rakentamiseen voidaan käyttää myös betoni- ja tiilimurskaa tai muuta kierrätysmateriaalia, joka on tilaajan hyväksymää. Kanavan pohjan leveys on 1,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kaasunkeräyskanavien ympärille asennetaan suodatinkangas (N3). Kangas levitetään kaivannon pohjalle ja nostetaan reunoilla ylös ja levitetään lopuksi kanavan päälle (pussitus). Kaasunkeräyskanavan yläpintaan tehdään 100 mm:n paksuinen tasauskerros Ø 0 32 mm:n tuhkalla tai murskeella. Kaasunkeräyskanavien kohdalle rakennetaan tarpeen mukaan kivipesiä (kaasunkeräyskaivot) kaasunkeräyskanavan ulottamiseksi kivisalaojaan tasolle noin +14,50. Kivipesän poikkileikkausala on vähintään 1 m 2. Kivipesät rakennetaan kaivamalla mahdollisimman lähelle kivisalaojaan. Kaivannon reunoille levitetään suodatinkangas (N3) ja kaivanto täytetään kaasunkeräyskanavan materiaalilla. Lakialueille rakennetaan kolme kaasunjakokaivoa louheesta sekä betonija tiilimurskasta. Kaivon poikkileikkausala on vähintään 3 m 2 pohjalta muotoilutäytön yläpintaan saakka. Kaivannon reunoille levitetään suodatinkangas (N3) ja kaivanto täytetään louheella tai muulla vastaavalla. Kaivon kohdalle ei rakenneta pinnan tiiviistyskerrosta eikä salaojakerrosta, vaan yläpinnan tasoon asennetaan suodatinkangas (N3), jonka päälle rakennetaan 0,5 metrin kaasunjakokerros sepelistä, salaojasorasta tai murskeesta. Jakokerros ulotetaan vähintään 8 metrin etäisyydelle kaasukaivosta.

16 Lakialueella rakennetaan kaasunjakokerroksen päälle kaasunjakokaivojen kohdalle kolme biosuodatinta kaatopaikkakaasun hapettamiseksi. Käsittelyalue tehdään kompostista, johon on sekoitettu kolmannes tilavuudesta epäorgaanista ainetta esimerkiksi hiekkaa. Orgaanisen aineksen tulee olla biohajonnutta tai maatunutta, jottei materiaalin hajoaminen haittaisi metaanin hapettumista. Tarkoitukseen soveltuvat muun muassa kompostoitu puhdistamoliete ja puuhakekomposti sekä jätevesilietteen ja hakkeen tai muun materiaalin seos. Kompostiseoksen tulisi olla huokoista. Hapettavaan kerrokseen voidaan sekoittaa alueelta poistettua pintamaata. Hapetuskerros tehdään paikan päällä esimerkiksi karheamalla pintaan ajetut kerrokset sekaisin. Rakennettavan hapetuskerroksen pinta-ala on noin 200 m 2 /hapetusalue ja kerrospaksuus 0,5 1,3 metriä. Täyttöalueen luiska kunnostetaan aloituskokouksessa sovitussa laajuudessa. Kaivanto täytetään louheella ja päälle levitetään suodatinkangas (N3) ja tiivistyskerros. Kivikaivon päältä rakennetaan alaosastaan noin 2 metrin matkalla rei itetty muoviputki (M160 SN8) lakialueelle kivisalaojaan saakka. Kaasunkeräysputki asennetaan lähelle luiskan pintaa. Tiivistyskerros ja kaasunjohtoputki suojataan 400 mm:n kerroksella kaivumaita tai kivennäismaita (Mr, Hk ja Sr) ja 100 mm:n kerroksella kuoren ja kuivatun biolietteen seosta. Kunnostetun alueen ympäristössä tehdään luiskaalueen muotoilua. 16 Jätetäyttöalueen pintarakenne Pintakerrokset rakennetaan suunnitelmapiirustuksissa esitetylle noin 11 ha:n alueelle. Täyttöalueelle rakennetaan seuraavat pintakerrokset: - kasvukerros 200 mm, - peittokerros 800 mm (sisältää salaojamaton suojakerrosmateriaalia vähintään 100 mm (Hk)), - kuivatuskerros (salaojamatto), - tiivistyskerros (bentoniittimatto) ja - tasauskerros 100 mm. Tasauskerros muodostuu muotoilutäytön päälle tehtävästä kerroksesta (100 mm), joka täyttää bentoniittimaton asennusalustalle annetut laatuvaatimukset. Alustäytön tiiviyden varmistamiseksi tehdään koekenttä, jolla todetaan, että käytettävillä työmenetelmillä saavutetaan bentoniittimaton valmistajan edellyttämä tiiveys. Tiivistyskerroksen tehtävänä on muodostaa vettä huonosti läpäisevä kerros jätetäytön päälle. Tiivistyskerroksen avulla kaatopaikkakaasu ohjataan kaasunkeräysjärjestelmään. Bentoniittimatolle asetetaan seuraavat minimiominaisuudet: - bentoniitin määrä vähintään 4,0 kg/m 2, (W=0 %, EN14196), testitiheys 1/5000 m 2, - luonnon natriumbentoniittia, - bentoniitissa ei saa käyttää paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä orgaanisia lisäaineita, - bentoniitin paisumisindeksi vähintään 24 ml/2 g (ASTM D ), testitiheys 1/50 t, - veden pidätyskyky bentoniitille (ASTM D 5891) alle 18 ml, testitiheys

17 1/50 t, - montmorilloniittipitoisuus noin 90 % (XRD-määritys) tai metyleenisinimetelmällä vähintään 300 mg/g (VDG P 69), testitiheys 1/ m 2, - veden adsorpitio vähintään 500 % (DIN 18132, 24 h), - toimitusvesipitoisuus alle 15 %, - vedenläpäisevyys 5x10-11 m/s (ASTM D 5887), testitiheys 1/25000 m 2, - Peel -testin lujuusvaatimus >60 N/10 cm, (EN ISO 10319), testitiheys 1/20000 m 2, - yläkangas neulasidottu neliöpaino 200 g/m 2 (EN 9864), testitiheys 1/20000 m 2, - tukikangas kudottu 100 g/m 2 (EN 9864), testitiheys 1/20000 m 2, - maton vetolujuus 10 kn/m (EN ISO 10319), testitiheys 1/5000 m 2 ja - maton murtovenymän minimi 5 % (ISO 10319), testitiheys 1/5000 m 2. Bentoniittimattoa vasten tulevan materiaalin maksimiraekoko luonnon materiaaleja käytettäessä on 32 mm ja murskattua materiaalia käytettäessä 16 mm. Mikäli käytetään karkeampaa materiaalia, bentoniittimaton päälle on rakennettava 100 mm:n vahvuinen suojakerros. Bentoniittimaton pitkittäissaumat limitetään vähintään 0,3 metriä ja päätysaumat vähintään 0,5 metriä. Luiskiin ei saa sijoittaa jatkoksia, vaan käytetään kaltevuuden suunnassa luiskan pituisia mattokaistaleita. Saumoihin lisätään valmistajan ohjeiden mukaan bentoniittijauhetta. Mikäli bentoniittimaton reunakaista on kyllästetty bentoniitilla, jauhetta lisätään vain päätysaumoihin. Reunaluiskissa matto ulotetaan reunaojan ulkoluiskaan. Mikäli bentoniittimatto rikkoutuu, tulee rikkoutunut kohta peittää bentoniittimaton kappaleella, joka ulottuu vähintään 0,5 metriä vauriokohdan ulkopuolelle. Vauriokohtaan ja bentoniittimattojen väliin levitetään bentoniittijauhetta. Bentoniittimatto asennetaan levityskaistan sivulta ja työkoneen jäljet sekä muut epätasaisuudet tasoitetaan alustasta ennen levitystä. Asennuksessa käytetään mattorullan läpi ulottuvaa jäykkää teräsputkea. Bentoniittimattoa ei saa asentaa veteen. Kaivannot tulee pitää kuivana työn aikana kunnes niiden päälle on levitetty vähintään 300 mm:n paksuinen maa-/kiviaineskerros. Asennusvaiheessa kostunut bentoniittimatto korjataan asentamalla päälle uusi bentoniittimatto, joka ulottuu vähintään 0,5 metriä kastuneen alueen ulkopuolelle. Kaikki näkyvissä olevat bentoniittimaton reunat suojattaan muovilla ennen työvuoron päättymistä. Bentoniittimatto on kuormitettava välittömästi levittämisen jälkeen ja viimeistään ennen työvuoron päättymistä vähintään 300 mm:n paksuisella maa-/kiviaineskerroksella. Bentoniittimaton päällä ei saa suoraan liikkua työkoneilla. Pyöräkoneilla tai kuorma-autoilla liikkuminen edellyttää vähintään 500 mm:n paksuista maa-/kiviaineskerrosta. Työtä ei saa tehdä vesisateen aikana ja sateen sattuessa kuormittamaton bentoniittimatto suojataan kastumiselta muovikalvolla. Kuivatuskerroksen tarkoituksena on johtaa kasvukerroksen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Salaojamatossa tulee olla neulasidotut suodatinkankaat molemmilla puolilla ja niiden neliöpainon on oltava vähintään 120 g (EN ISO 9864) ja kankaiden merkitsevän aukkokoon O90 (AOS) >0,10 mm (EN ISO 12956). 17

18 Matot asennetaan veden virtaussuuntaan eli kohtisuoraan korkeuskäyriin nähden. Salaojamaton ytimet liitetään yhteen valmistajan ohjeiden mukaisesti ja mahdollisten aukkojen kohdalle levitetään lisäkaista. Viereisten rullien kankaat limitetään toisiinsa siten, että kangas ulottuu liitoksen yli. Mattojen ytimet sidotaan toisiinsa nippusiteillä tai suodatinkankaat kiinnitetään toisiinsa termisesti liikkumisen estämiseksi. Salaojamaton levitys aloitetaan reunasalaojasta täysin rullin eikä luiskan alareunaan tehdä jatkoksia. Muilta osin noudatetaan valmistajan asennusohjeita. Salaojamaton päällä ei saa liikennöidä, ennen kuin sen päällä on vähintään 300 mm:n maa-/kiviaineskerros. Pyöräkoneilla tai kuorma-autoilla liikkuminen edellyttää vähintään 500 mm:n maa-/kiviaineskerrosta. Salaojamaton päälle tulevan materiaalin maksimi raekoko on 64 mm. Jos peittokerroksen materiaali täyttää maton valmistajan peittokerrokselle asettamat rakeisuusvaatimukset, ei erillistä suojakerrosta tarvita. Muussa tapauksessa salaojamaton päälle rakennetaan 100 mm:n suojakerros hiekasta tai sorasta, jonka maksimi raekoko on 32 mm. Peittokerroksen ja kasvukerroksen tarkoituksena on suojata alapuolisia rakennekerroksia ja toimia kasvualustana alueen maisemoitumiselle. Kerrallaan täytettävän kerroksen paksuus määräytyy käytettävän kaluston ja tiivistettävän materiaalin perusteella. Kasvukerroksen päälle levitetään siemenseos (kasvualusta 4), esimerkiksi tielaitoksen vakiosiemenseosta 1 kg aarille. 18 Laadunvalvonta Yleistä Rakennusurakan laadunvalvonta ja varmistus koostuu viranomaisvalvonnasta (Lapin ELY-keskus), rakennuttajan laadunvalvonnasta, urakoitsijan omasta laadunvalvonnasta ja riippumattomasta laadunvalvonnasta. Laadunvalvonnasta pidetään erillistä laadunvalvontapöytäkirjaa tai laadunvalvonnan toteutukset ja tulokset merkitään päivittäin työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan merkitään myös työn toteutukseen liittyvät seikat, kuten työmaan vahvuus, käytetyt koneet ja materiaalimenekit sekä sääolot ja muut olennaiset seikat. Työmaapäiväkirjaan tehdyt kirjaukset käsitellään työmaakokouksessa, jossa tehdään urakkaan liittyvät tarpeelliset päätökset. Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesti. Kaikki laadunvalvontatoimenpiteet kuuluvat urakkasuoritukseen. Tilaajan toteuttama valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Urakoitsija laatii ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista työmaata koskevan toiminta- ja laatusuunnitelman, joka esitetään tilaajalle ja riippumattomalle laadunvalvojalle hyväksyttäväksi. Urakoitsijan toiminta- ja laatusuunnitelmassa on esitettävä ainakin: - työjärjestys ja aikataulu, - mittaussuunnitelmat, - käytettävät materiaalit, kalusto ja työmenetelmät, - toimenpiteet, mikäli poikkeamia ilmenee,

19 19 - katselmukset ja tarkastukset, - laadunvarmistusorganisaatio, - rakennustyön valvojien vastuut ja tehtävät - raportointimenettely ja dokumentointi ja - työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely. Laadunvalvonnan tulokset tulee toimittaa rakennuttajalle ja riippumattomalle laadunvalvojalle välittömästi niiden valmistuttua. Rakennuttaja seuraa kaikkia työvaiheita ja ilmoittaa virheellisesti tai puutteellisesti tehdystä työstä urakoitsijan työnjohdolle sekä vaatii kyseisen kohdan korjaamista. Töiden valmistuttua urakoitsija kokoaa rakentamisesta, mittauksista ja laadunvalvontatuloksista loppuraporttikansion, joka toimitetaan tilaajalle ja riippumattomalle laadunvalvojalle. Tuote- ja materiaaliselosteet dokumentoidaan loppuselvitykseen kuuluvina. Riippumaton laadunvalvonta Riippumaton laadunvalvoja valvoo urakoitsijan laadunvalvontamittauksia ja tarkistaa, että työ tehdään suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti ja tutkimusmenetelmät ovat hyväksyttäviä. Tarvittaessa riippumaton laadunvalvoja tekee rinnakkaisia laadunvalvontamittauksia. Riippumaton laadunvalvoja raportoi tulokset huomautuksineen rakennuttajalle. Riippumaton laadunvalvoja laatii työn lopussa urakoitsijan toimittaman loppuraportin ja omien havaintojensa sekä laadunvalvontamittaustensa perusteella loppuraportin. Rakennuttajalle ja Lapin ELY-keskukselle toimitettavan loppuraportin liitteenä tulee olla laadunvalvojan lausunto rakennettujen rakenteiden suunnitelman mukaisuudesta. Riippumattoman laadunvalvojan tehtäviin kuuluu: - suunnitelmien ja erityisesti laatuvaatimusten tarkistaminen, - urakoitsijan laatusuunnitelman ja muiden suunnitelmien (mm. mittaus-, työtapa- ja asennussuunnitelmien) tarkistaminen, - käytettävien raaka-aineiden tarkistaminen, mukaan lukien materiaalien tuotetiedot, - osallistuminen eri rakennusvaiheiden aloituskokouksiin ja tarkastuksiin sekä työmaakokouksiin, - valvontakäyntien tekeminen työmaalla, - raportointi kirjallisesti rakennuttajalle ja erityisesti ilmoittaminen havaituista laadun alituksista välittömästi, - laadun alituksen takia urakoitsijan tekemien korjaustöiden tarkistaminen, - urakoitsijan loppuraportin tarkastaminen, - loppuraportin laatiminen tilaajalle ja viranomaisille ja - muut tarpeelliseksi katsomansa laadunvalvontatoimenpiteet suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi.

20 20 Materiaalien laadunvalvonta Urakoitsijan tulee ennakkoon selvittää käytettävien materiaalien soveltuvuus tiiviste- ja kuivatusrakenteeseen. Kaikki materiaalit tulee olla viranomaisvaatimusten täyttäviä ja ne tulee hyväksyttää tilaajalla ennen hankintaa. Urakoitsija varaa työmaa-alueelta tarvitsemansa varastoalueet. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajien ohjeita noudattaen siten, etteivät käsittely, kosteus, auringonvalo tai epätasaisuudet aiheuta vahinkoa tai muodonmuutoksia materiaaleissa. Pakkausten tulee säilyä ehjinä sekä tuote- ja materiaaliselosteet luettavina. Geosynteettimateriaalien vaatimusten mukaisuuden osalta tulee esittää valmistajan tuotannosta vastaavan henkilön alkuperäisellä allekirjoituksella varustettu spesifikaatio. Salaojamaton osalta on esitettävä kohdekohtaiset laskelmat materiaalin toimivuudesta, kuten että salaojamaton kuivatuskapasiteetti on riittävä kyseisessä käyttökohteessa ottaen huomioon maksimipintakuorman ja luiskakaltevuudet sekä vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät kuten paksuuden pienenemisen, kemiallisen ja biologisen tukkeutumisen sekä kankaiden tunkeutumisen ytimeen. Laskelmissa käytettävä reduktio- ja varmuuskertoimet on esitettävä. Mitoituskuormana käytetään arvoa 20 kpa. Kankaiden tulee olla termisesti sidottu vettä johtavaan ytimeen. Ytimen tulee olla rakenteeltaan geomattoa (geomat) tai vähintään kaksikerroksista geoverkkoa (geonet). Salaojamaton ytimen minimipaksuus on vähintään 6 mm. Salaojamaton pitkäaikainen paksuus (hiipuma) tulee olla määritetty SIM- (stepped isotermalmethod) tai TTS-menetelmillä (time-temperature superposition). Tuote hyväksytetään tuotetiedoilla ja laskelmilla. Materiaalitoimittaja toimittaa myös asennusohjeet. Urakoitsijan tulee laatia salaojamattojen levittämisestä levityssuunnitelma, joka hyväksytetään riippumattomalla laadunvalvojalla ennen töiden aloittamista. Salaojamaton toimittajan tulee antaa selvitys maton pitkäaikaistoimivuudesta ja soveltuvuudesta Oy Metsä-Botnia Ab:n teollisuusjätteen kaatopaikan pintakerrokseen. Selvityksessä tulee olla vähintään seuraavat asiat: - luiskastabiliteetti, - pitkäaikaiskuivatuskapasiteetti, - kankaiden mekaaniset ominaisuudet ja - toimittajan oma laadunvalvonta ja raportointi. Materiaalin toimittajan tulee ilmoittaa oma tuotteen laadunvalvonta ja sen raportointi tilaajalle. Urakoitsijan tulee osoittaa bentoniittimaton tekniset ominaisuudet tilaajalle ennen materiaalin tilausta ja ilmoittaa tarjousvaiheessa käyttämänsä bentoniittimattojen valmistaja ja tyyppi sekä tehtaan valmistusspesifikaatiot. Bentoniittimatosta tulee esittää valmistajan tuotannosta vastaavan henkilön alkuperäisellä allekirjoituksella varustettu spesifikaatio. Bentoniittimattojen eräkohtaisten materiaalitodistusten tulee vastata ennakkoon ilmoitettua materiaalia. Urakoitsijan tulee osoittaa, että matot soveltuvat kaatopaikan pintarakenteen vaadituksi mineraalieristeeksi. Tuotteiden osalta on esitettävä tiedot materiaalien valmistuksen aikaisesta laadunvalvonnasta. Urakoitsija sitoutuu käyttämään tarjouksessa ilmoittamiaan ja tilaajan hyväksymiä bentoniittimattoja. Tilaajan