Toimintapoliittinen asiakirjaluonnos. Helsinki Congress Paasitorni

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintapoliittinen asiakirjaluonnos. Helsinki Congress Paasitorni"

Transkriptio

1 15 Toimintapoliittinen asiakirjaluonnos Valtuuston kokous Helsinki Congress Paasitorni

2 sivu 1. Edunvalvonta ja sopimustoiminta 3 2. Yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä 8 3. Järjestöpolitiikka Talous ja muut resurssit 13

3 3 1. edunvalvonta ja sopimustoiminta Vahva ja tehokas edunvalvonta Liiton tehtävänä on huolehtia kaikkien jäsenten oikeudenmukaisesta kohtelusta työelämässä sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisten etujen varmistamisesta. Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on parantaa jäsenten reaaliansioita, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä edistää työllisyyttä ja kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Yritystoiminnan rakenteiden ja omistuspohjan muuttuminen sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi Suomeen ja erityisesti vientiteollisuuteemme. Suomessa tehtävä työ on vaarassa lipua halvempien tuotanto- ja työvoimakustannusten maihin aloilla, joissa työvoimakustannusten osuus lopputuotteen hinnasta on merkittävä. Liiton yksi tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti ohjataan voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen. Kansainvälistyneet markkinat, kilpailu ja jatkuva muutos lisäävät työntekijöiden turvattomuutta. Työelämän turvallisuuden parantamiseksi voidaan kehittää ratkaisuja, joissa yhdistetään työehdot, sosiaaliturva, aktiivinen työvoimapolitiikka ja elinikäinen oppiminen yritysten kilpailukyvyn, työllisyyden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Yritysten on yhteiskuntavastuunsa kantaakseen osallistuttava nykyistä enemmän työntekijän aseman turvaavien järjestelmien rahoittamiseen ja työvoiman vähentämisestä työntekijöille koituvien haitallisten seuraamusten lieventämiseen. Tämänkaltainen yritysten yhteiskuntavastuu on nostettava yhtenäiselle, parhaiden maiden tasolle EU:n alueella. Edunvalvonnan tehokkuus on tärkein jäsenhankinnan ja korkean järjestäytymisen ylläpitäjä. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. Liiton edunvalvontatoimintaan on tullut pysyvästi mukaan saartotoimien käyttö työkaluna jäsenistömme työpaikkojen ja työehtojen valvonnassa. Liitto ajaa voimakkaasti SAK:n ja TP teollisuuden palkansaajien kanssa kanneoikeutta ammattiliitoille. Työehtosopimus- ja työmarkkinatoiminta Liitto neuvottelee edustamilleen aloille valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina, tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin tai muihin ratkaisumalleihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön ja eri sopimusalojen kokonaisetua. Laajat ja koko ay-kenttää yhdistävät sopimusratkaisut ovat ensisijaisia tavoitteita joihin pyritään yhteistyössä SAK:n, sen jäsenliittojen, muiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen kanssa. Tavoitteena on myös kehittää sopimustoiminnan koordinaatiota EU- tasolla. Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien aikaansaamista, joilla turvataan työehtosopimusten yleissitovuus, kehitetään työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Liiton keskeisenä lähtökohtana on oikeudenmukaisen ja solidaarisen palkkapolitiikan toteuttaminen Palkankorot.usten sopimusalakohtaiset tavoitteet ja muut työehtosopimustavoitteet asetetaan sopimusaloittain. Niiden toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset päätetään sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja työsuhteen perusehdoista tavoitellaan yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Palkankorotusten osalta tavoitteena on korottaa taulukko- ja muita vähimmäisehtoja yleiskorotusta suurempina. Työehtosopimustoiminnassa liitto toimii rakentavasti ja pitkäjänteisesti. Liitolla on tarvittaessa riittävät resurssit tukea erilaisin painostustoimin paikallis- ja liittotasolla käytäviä neuvotteluja. Palkkausjärjestelmät ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen Liiton solmimien työehtosopimusten palkkausjärjestelmät perustuvat työn vaativuuteen, työntekijän pätevyyteen ja työsuoritukseen. Työn arviointi ja työntekijän pätevyyden määrittäminen edellyttävät analyyttisten mittausmenetelmien kehittämistä ja käyttämistä. Palkkausjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen asettavat osaamisvaatimuksia työpaikkatason neuvottelu- ja sopimustoiminnalle ja antavat työpaikoille mahdollisuuden rakentaa yhteistoiminnassa oikeudenmukaiset ja kannustavat palkkausjärjestelmät. Palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen liiton kaikilla sopimusaloilla siten, että ne

4 4 edistävät EU:n samapalkkaisuusdirektiivin asettamaa tavoitetta, jonka mukaan samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Kehitystyössä otetaan huomioon kunkin sopimusalan erityispiirteet. Keskeisinä tekijöinä ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, kannustavuus sekä työsuorituksen ja palkan välinen yhteys. Paikallinen sopiminen on osa työehtojen sopimisjärjestelmää. Paikallisella sopimisella annetaan mahdollisuuksia sovittaa työehdot yrityksen ja henkilöstön yhteisiä tarpeita vastaaviksi ja edistää työehtojen ja työolojen parantamista yhteistyössä. Jotta paikallisen sopimustoiminta voi kehittyä toivotulle tasolle, vaatii se neuvottelujärjestelmän kehittämistä luottamusmiesten oikeuksien lisäämistä ja työnantajien diarektio oikeuden vähentämistä sopimustoiminnassa. Työehtosopimuksilla määritetään paikallisen sopimisen laajuudesta, sopimismenettelyistä, paikallisen sopimuksen oikeusvaikutuksista sekä turvataan työsuhteen vähimmäisehdot ja määritetään osapuolten tasavertaisuus. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on toimiva neuvottelujärjestelmä ja kattava luottamusmiesverkosto, jolla on paikallisen sopimisen edellyttämä koulutus, oikeudet ja valtuudet. Paikallista sopimista voidaan edelleen kehittää, mutta sen laajentaminen nykyisestään asettaa uusia vaatimuksia koko neuvottelujärjestelmälle. Työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluvoima perustuu pitkälti mahdollisuuteen käyttää työtaisteluoikeutta, jota paikallisissa neuvotteluissa ei työrauhavelvoitteen voimassa ollessa ole aina mahdollisuus käyttää. Mikäli työehtosopimuksessa sovittavien palkankorotusten tai muiden keskeisten työehtojen sopimista siirretään aiempaa enemmän työpaikoille, on työntekijöillä oltava mahdollisuus laillisiin painostuskeinoihin, jos neuvottelutilanne sitä edellyttää. Pienille työpaikoille, tai työpaikoille, joissa työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko, on kehitettävä neuvottelujärjestelmä jossa taataan työntekijöiden edustajan osaaminen ja sopimusoikeudellinen asema kollektiivisessa paikallisessa sopimisessa. Mikäli työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijöitä voi saamansa valtuutuksen nojalla edustaa ammattiosaston tai liiton nimeämä henkilö. Liiton on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jäsenten tietoisuuden kasvattamiseen, oikeuksistaan, koulutusta kehittämällä ja riittävällä viestinnällä. Paikallisen sopimisen kehittäminen asettaa myös yrityksille osaamisvaatimuksia ja näiden varmistamiseksi olisi määriteltävä koulutusvelvoite ja laatujärjestelmä, jolla työpaikka saisi oikeuden paikalliseen sopimiseen. Työpaikkatason edunvalvonnan merkityksen kasvaessa on ammattiosastojen rooli edunvalvonnassa entistä tärkeämpi. Ammattiosastojen tulee kehittää toimintaansa ja olla entistä tiiviimmässä yhteistyössä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, liiton keskustoimiston ja aluetoimistojen kanssa edunvalvonnan toteuttamiseksi. Ammattiosastojen keskinäistä yhteistyötä on syvennettävä. Myös jokaiselle jäsenelle olisi luotava mahdollisuudet omatoimiseen edunvalvontaan, kehittämällä tähän sopivia tieto- ja viestintä järjestelmiä. Työaika osaksi palkansaajan yksilöllisiä tarpeita Euroopan laajuisten työaikatavoitteiden tarkoituksena on estää epäterve kilpailu työajoilla ja työsuhteen ehdoilla. Liitto tukee ja kehittää yhdessä eurooppalaisten teollisuusmaiden ay-liikkeiden kanssa tavoitteita työajan lyhentämiseksi pitkällä aikavälillä. Työaikajärjestelmiä tulee kehittää niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon sekä työntekijöiden tarpeet, että tuotannon asettamat vaatimukset. Eri sopimusalojen työaikajärjestelmiä kehitetään alojen tarpeiden mukaan. Erilaisia työaikajärjestelyjä voidaan sopia työehtosopimusten antamissa puitteissa samoin, kuin työaikapankkien käyttöönottoa ja näiden kehittämistä työpaikoilla. Työajan pituus tulee porrastaa työn kuormittavuuden mukaan, sekä huomioida elinkaari-ajattelun toteutumien. Työajan tulee joustaa työntekijän elämäntilanteen ja jaksamisen mukaan. Ikääntyville työntekijöille tulee laatia toimiva malli, jossa työaikaa voidaan lyhentää silloin, kun työntekijä tuntee, etteivät voimat mahdollista kokoaikatyöskentelyä. Malli vaatii työmarkkinaosapuolten välistä yhteisymmärrystä, yhteistyötä eläkelaitosten kanssa sekä mahdollisesti myös lainsäädäntömuutoksia. Osa-aikaisten työsopimusten tekeminen tulee perustua sopimiseen, jossa otetaan huomioon työntekijän perhe-elämä ja työ. Osa-aikaista työntekijää ei saa asettaa epäedulliseen asemaan suhteessa kokoaikaisiin työntekijöihin. Kaikissa työaikajärjestelyissä tasa-arvo ja terveysnäkökulmat on huomioitava aikaisempaa enemmän. Erilaisten vuorotyömallien käyttämisen tulee perustua työntekijöiden toiveisiin ja esim. Työterveyslaitoksen vuorotyön kehittämishankkeissa hyväksi havaittuihin malleihin.

5 5 Työehtosopimuksiin perustuvilla paikallisesti sovittavilla työaikajärjestelmillä voidaan myös mahdollistaa ympärivuotinen työllisyys. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edunvalvonnassa Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työsopimuslaki sekä muu lainsäädäntö asettavat rajat epätasa-arvoiselle kohtelulle työelämässä. Käytännössä yhdenvertaisuus ei kuitenkaan monien ryhmien osalta toteudu Suomessa erityisen hyvin. Yksi liiton keskeisistä tavoitteista on työelämän kehittäminen tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Liiton tavoitteena on saada tasa-arvosuunnitelma jokaiseen työpaikkaan, joka työllistää vähintään 30 henkilöä. Tasa-arvosuunnitteluun sisällytetään niin palkkakartoitus kuin työ- ja perhe-elämän entistä parempi yhteensovittaminen. Yhdenvertaisuuslakia tarvitaan silloin, kun kyseessä on muu kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuusongelmat korostuvat etenkin siellä, missä samassa yrityksessä työllistyy useita hyvin erilaisia työntekijäryhmiä. Työntekijöiden syrjintä on kielletty iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain tueksi on säädetty sitä tukevaa lainsäädäntöä, kuten esim. ns. tilaajavastuulaki, jolla vahvistetaan läpinäkyvyyttä alihankintaketjujen ja vuokratyöntekijöiden työsuhteen ehtojen osalta sekä niiden toteutumisen valvontaa. Liitto ottaa aktiivisesti osaa lainsäädännön kehittämiseen ja pyrkii sisällyttämään yhdenvertaiseen kohteluun ohjaavia määräyksiä työehtosopimuksiinsa. Tulevaisuudessa on odotettavissa entisestään lisääntyvää työperäistä maahanmuuttoa, joka asettaa lisääntyviä vaatimuksia ammattiliitolle valvoa usein suomen kieltä taitamattomien, uusien jäsentensä työsuhteen ehtojen sopimusten mukaista täyttymistä. Työehtosopimusten valvonta ja työsuhteen oikeusturva Työehtosopimusten ja työlainsäädännön valvonnan lähtökohta on jäsenten valveutuneisuus ja tietoisuus omista oikeuksistaan työsuhteessa. Jäsenille kohdistetulla työehto- ja lainsäädäntötiedotuksella ja -koulutuksella varmistetaan, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada riittävät tiedot työsuhteen epäkohtien havaitsemiseksi ja omatoimisen edunvalvonnan suorittamiseksi. Luottamusmiesorganisaatiota vahvistetaan edelleen siten, että mahdollisimman monella työpaikalla on tehtäväänsä koulutuksen saanut luottamusmies. Työehtosopimuksia ja muita työsuhdeasioita koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla, mihin erityisesti panostetaan luottamusmiesten koulutuksessa. Aluetoimitsijoiden rooli luottamusmiesten kouluttajana, avustajana ja tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvana asiantuntijana, varsinaisen riitojen ratkaisijan roolin ohella, korostuu entisestään. Työntekijöiden tietoisuutta omista tiedonsaantioikeuksistaan ja mahdollisuudesta käyttää neuvotteluissa asiantuntija-apua edistetään tiedottamalla ja kouluttamalla. Liiton tavoitteena on ensisijaisesti saada erimielisyys- ja oikeusaputapauksissa aikaan ratkaisut sopimalla ja vasta toissijaisesti oikeusteitse. Liitto valvoo työehtosopimusten ja työlainsäädännön toteutumista viime kädessä riitauttamalla työlainsäädäntöön liittyvät erimielisyydet yleisissä tuomioistuimissa sekä työehtosopimusten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet Työtuomioistuimessa. Oikeustoimilla pyritään saamaan eri tuomioistuimista laadukkaita, kattavia sekä jäsenilleen edullisia päätöksiä, joiden avulla voidaan myös kehittää työelämän käytäntöjä sekä luoda suuntaviivoja tulevaisuuden työehtosopimuksille. EU:n alueelta ja sen ulkopuolelta maahamme hakeutuvan työvoiman määrä liiton sopimusaloilla kasvaa tulevaisuudessa suhdannevaihteluista huolimatta, mikä on merkittävä haaste liiton edunvalvonnalle. Edunvalvontaorganisaation on varmistettava, että kaikille liiton sopimusaloilla työskenteleville turvataan työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaiset työehdot työntekijän syntyperästä riippumatta. Liitto puuttuu riittävin toimenpitein sosiaaliseen polkumyyntiin eli tilanteisiin, joissa työnantaja hankkii perusteetonta etua käyttämällä alisteisessa asemassa olevia, esimerkiksi ulkomaalaisia, työntekijöitä, joiden työsuhteen ehdot eivät vastaa liiton jäsenten ehtoja vastaavassa työssä. Liitto osallistuu jäsentensä ennakoivaan yhteiskunnalliseen edunvalvontaan vaikuttamalla merkittäviin työelämän ja sosiaaliturvan säädöksien valmisteluun, jotta liiton jäsenten ja yleisemminkin palkansaajien edut tulisivat jo ennakolta huomion otetuiksi. Liiton organisaatiota kehitetään niin, että se palvelee entistä paremmin edunvalvontaa.

6 6 Tunnusomaista sille on joustavuus, sopeutumiskykyisyys ja kustannustietoisuus. Tarvittavat muutokset on oltava mahdollista toteuttaa sitä mukaa kuin toimintaympäristö muuttuu. Eri sopimusaloilla työskentelevät jäsenet saavat liitosta samantasoiset palvelut ja tasa-arvoiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Henkilöstön ja hallinnon sopimusalakohtainen ja työlainsäädännön sekä oikeuksiensa tietoisuus varmistetaan liiton organisaatiossa koulutuksella ja riittävällä sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Työympäristö ja työsuojelu - toiminnalla vähennettävä kuormitustekijöitä Liiton tavoite on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Työntekijöiden fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on kaikki osaltaan huomioitava ja keskeisenä tavoitteena on työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Liiton työympäristötoiminta nivoutuu läheisesti yhteen edunvalvonnan neuvotteluprosessien kanssa, sillä työsuojelun normitus tapahtuu osin keskusjärjestö- ja työehtosopimusten kautta. Työsuojelun sopimustoiminnassa panostetaan erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Työpaikkatason sopimistoiminta on keskeisessä roolissa työympäristöjä kehitettäessä. Liitto tukee, ohjaa ja kouluttaa työsuojeluhenkilöitä jotta nämä voisivat edistää edustamiensa työntekijöiden työsuojelua. Samalla pyritään lisäämään työsuojeluvaltuutettujen määrää työpaikoilla. Työpaikkatason työsuojelutoiminta perustuu ennen kaikkea vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja niiden hallintaan. Työympäristön ja työyhteisöjen kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Tähän liittyvä työ tulee lisääntymään työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturma-ajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämishankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit valmistellaan tänä päivänä monilla tasoilla. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntö- ja standardisointityöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Työelämää koskeva normitus valmistellaan yleensä kolmikantaisesti. Tavoitteena on, että liitolla on oma tai SAK:n edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Kansainväliseen työsuojeluun ja standardisointiin liittyvää vaikuttamista tehdään tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa. Ympäristönsuojelu ja työsuojelu vaikuttavat vahvasti toinen toisiinsa. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Liitto vaikuttaa ympäristönsuojelukysymyksiin yhdessä SAK:n kanssa. Samanaikaisesti vaikutetaan teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan, joilla on vahva yhteys ympäristönsuojeluun. Liitto osallistuu ja vaikuttaa metsäalan sertifiointijärjestelmien käyttöön ja edelleen kehittämiseen. Sosiaalipolitiikka osa jäsenten edunvalvontaa Liitto vaikuttaa yhdessä SAK:n kanssa sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lainvalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa. Yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana liitto pyrkii myös vaikuttamaan kaikkein vähäosaisimpien toimeentulon turvaamiseksi. Tavoitteena on että perusturvaa ja ansiosidonnaisesta turvaa kehitetään tasapainoisesti. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Kansainvälinen edunvalvonta Merkittävä osa liiton jäsenistöstä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toimialue ylittää Suomen rajat. Suomen teollisuus on laajalti

7 sidoksissa eurooppalaisiin, osin myös maailmanlaajuisiin tuotantorakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Sen vuoksi työnteon ehdoista sopimista tulee yhä tehokkaammin koordinoida eurooppalaisen ay-liikkeen yhteisvoimin. Vain vahvalla yhteistyöllä voidaan rajoittaa työntekijöiden edun vastaista kansainvälistä kilpailua työ- ja palkkaehdoilla. Liitto pyrkii vahvistamaan ay-liikkeen Eurooppa-federaatioiden puitteissa tehtävää sopimustoiminnan koordinointia. Liitto vahvistaa toimintaansa myös muissa kansainvälisissä foorumeissa ja ohjaa resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen. Myös henkilöstön edustajien välistä kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan, etenkin monikansallisten yritysten tuotantoyksiköiden välillä. Liitto pyrkii järjestämään myös ulkomaalaistaustaiset palkansaajat Suomessa, turvaamaan heidän työehtonsa ja estämään halpatyövoimalla keinottelu. Vain kaikkien maassamme työskentelevien asioita ajamalla liitto pystyy tehokkaasti valvomaan työehtoja ja suojaamaan jäsentensä työpaikkoja. Ay-liikkeen kansainvälinen yhteistyö on paitsi tehokkaan edunvalvonnan edellytys, myös keino torjua kansallismielisyyden lisääntymistä ja edistää työntekijöiden välistä maiden rajat ylittävää yhteenkuuluvaisuutta. Kansainvälistyneen pääoman vastapuolena on oltava aidosti kansainvälistynyt ay-liike, jonka jäsenet ovat valmiita edistämään toistensa oikeuksia riippumatta siitä, mitä kansallisuuksia he edustavat. 7

8 8 2. Yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä 1. Viestinnän nykytila Puuliitossa 2. Viestinnän tavoitteet valtuustokaudeksi Yhteiskuntavaikuttaminen 4. Elinkeinopoliittiset päälinjaukset 1. Viestinnän nykytila Puuliitossa Puuliiton viestinnässä käytetyt välineet ovat jäsenlehti Särmä, internet-sivut, uutiskirjeet aktiiveille, jäsenkalenteri, sosiaalinen media, sähköposti, esitteet ja kampanjat sekä muut printti- ja sähköisen viestinnän perinteiset keinot. Liittokokouskauden alkupuolella toteutettiin internet-sivujen kokonaisuudistus ja kuluvana vuonna erillinen graafinen uudistus. Molemmat uudistukset paransivat sivuston teknistä käytettävyyttä ja ulkoasua jäseniä, liiton hallintoa ja suurta yleisöä ajatellen. Sähköisen viestinnän puolella aktiiveille suunnatun, mutta kaikkien jäsenten tilattavissa olevan sähköisen uutiskirjeen käyttö vakiintui niin, että sen rinnalla käytetään vähemmässä määrin paperiversiota. Puuliitto alkoi näkyä liittokokouskauden aikana myös sosiaalisessa mediassa ja lisäsi näkyvyyttä internetissä avointen työpaikkojen hakupalveluna. Printtiviestinnässä toteutettiin esiteuudistus niin, että liiton yleisesitteiden lisäksi käyttöön otettiin sopimusalakohtaiset esitteet. Muita uutuuksia olivat liiton ja yksityisen työttömyyskassan palveluja vertaileva esite Puuliitto ylivoimaisesti parempi ja oppilaitostiedottamisessa käytetty esite Asenteella ammattiin. Jäsenkalenteri muutettiin tilausperiaatteella toimitettavaksi. Särmän lukijatutkimus toteutettiin osana liiton järjestötutkimusta. Vuosien jäsenhankintakampanja toteutettiin sähköisen ja printtiviestinnän yhdistelmänä. Puuliiton tiedottajaverkosto toimi läpi liittokokouskauden niin, että viestinnän vuotuiset koulutustilaisuudet suunnattiin verkoston toiminnan ja sen jäsenten viestinnällisten toimintavalmiuksien kehittämiseen. Näitä kaikille jäsenille avoimia koulutusviikonloppuja järjestettiin kerran vuodessa. Kurssiteemoina olivat alueellinen viestintä, nettikirjoittaminen, ilmaisutaidot, mediaesiintyminen sekä puhe- ja vuorovaikutustaidot järjestötyössä. Ammattiosastoja autettiin viestintäkoulutusten järjestämisessä. Ruotsinkielellä tietoa tarjottiin Särmän Kanten-sivulla, sähköisellä uutiskirjeellä ja internet-sivuilla. Ruotsinkielisillä jäsenillä oli lisäksi mahdollisuus saada jäsenmaksua vastaan SAK:n julkaisema Löntagaren. Ruotsinkielisen viestinnän määrä lisääntyi verrattuna edelliseen liittokokouskauteen. Mediaviestinnässä käytettiin lehdistötiedotteita, tiedotustilaisuuksia, taustainformaatiotapaamisia ja messuja. Erityinen viestintäponnistus oli vuoden 2010 mekaanisen metsäteollisuuden lakko. 2. Viestinnän tavoitteet valtuustokaudeksi Vuoden 2014 lukijatutkimuksen ja kuluneella liittokokouskaudella sähköisen viestinnän tavoittavuudesta saatujen tietojen ja kokemusten perusteella tulee jäsenlehti Särmä säilyttämään asemansa viestinnän lippulaivana, jonka rinnalla pitää tulevalla valtuustokaudella kuitenkin seurata ja ennakoivasti kehittää ja lisätä sähköistä viestintää. Särmän sisällön ja ulkoasun uudistustyö käynnistetään vuoden 2015 aikana. Lehden julkaisemista jatketaan nykyisellä rytmillä 15 kertaa vuodessa, mutta sen ilmestymiskertojen vähentämistä voidaan valtuustokauden aikana harkita niin, että siitä vapautuvat resurssit ohjataan sähköisen viestinnän kehittämiseen ja parissa työskentelemiseen. Sähköisen viestinnän kehittämisessä internet-sivut säilytetään nykyisessä perusmuodossaan niin, että niihin lisätään jäsenpalvelua ja liiton houkuttelevuutta vahvistavia toimintoja. Ne voivat olla laadultaan vuorovaikutteisia, kuvallisia ja tekstiin perustuvia elementtejä. Myös viihteellisten palvelujen käyttöönottoa voidaan sivuille houkuttelemisen välineenä harkita, mikäli niiden hinnoittelu on järkevällä tasolla. Aktiiveille suunnattu sähköinen uutiskirje uudistetaan ja liiton näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa lisätään. Liiton esitteiden uudistaminen tulee ajankohtaiseksi valtuustokauden aikana. Esitteet valmistetaan niin, että ne ovat käytettävästi painettuina versioina ja sähköisessä mediassa. Yleisellä tasolla viestinnän tavoitteena on liiton tunnettuuden lisääminen sekä jäsenistön, median ja sidosryhmien liittoa koskevan tiedon tarpeen herättäminen, siihen vastaaminen ajantasaisesti ja räätälöidysti, menestyminen kilpailussa julkisuudesta sekä liiton jäsenten, hallinnon ja työntekijöiden toimintaympäristön tiedollinen selkeyttäminen. Käytännössä tehtävänä on tukea toimintaa

9 9 liitossa, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Näiden rinnalla kulkevat viestinnän määrällinen ja vaikuttavuudeltaan mitattu onnistuminen suhteessa liiton edunvalvonnan, järjestötoiminnan ja julkisen näkyvyyden tavoitteisiin. Särmässä harjoitetun journalismin tehtävänä on elävöittää kokonaisviestintää ja käsitellä eri aihealueita avoimesti ja kriittisesti. Viestinnän avainsanoja ovat avoimuus, täsmällisyys, ajantasaisuus, ennakoivuus, tehokkuus ja kriittisyys. 3. Yhteiskuntavaikuttaminen Yhteiskuntavaikuttaminen on määritelmällisesti se kokonaisuus, jonka liiton edunvalvonnan, järjestötoiminnan ja viestinnän toimenpiteet muodostavat, kun sen linjaamilla tavoitteilla, näkemyksiä ja kannanotoilla ohjataan sopimusalojen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kehitystä. Missä asiakokonaisuuksissa yhteiskuntavaikuttamista tullaan harjoittamaan, on tämän asiakirjan lisäksi johdettavissa edunvalvonnan ja sopimustoiminnan sekä järjestöpolitiikan asiakirjoista. Tässä kokonaisuudessa on käytettävissä olevien resurssien tehokkaan hyödyntämisen takia valtuustokauden aikana tärkeä tehtävä valikoida tarkasti ne asiat ja kohteet, joihin halutaan vaikuttaa. Yhteiskuntavaikuttamisen pääkohteet ovat työmarkkinoiden toimivuuden ja työelämän pelisääntöjen rakentaminen sekä työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu, kun kyse on Puuliiton jäsenkuntaa koskettavien työelämää ohjaavien sopimusten tai lakien ja EU-tason direktiivien säätämisestä, käytännön palkkatyön tekemisestä tai eri viranomaisten kanssa asioimisesta esimerkiksi työttömyyden tai tapaturmien kohdatessa. Yhteiskuntavaikuttamisen kärki kohdistetaan poliittiseen päätöksentekoon ja työelämää koskettavien lakien valmisteluun ja asian edellyttäessä myös muihin sidosryhmiin. Puuliiton laaja sopimuskenttä puutuoteteollisuudesta metsä- ja maatalousaloihin tarkoittaa sitä, että jäsenkunnan etujen ajamiseksi ja turvaamiseksi on Puuliitolla oltava asialliset yhteydet kaikkiin maan hallituksessa ja eduskunnassa vaikuttaviin poliittisiin puolueisiin. Yhteiskuntavaikuttamisen välineitä ovat toisaalta asiantuntijatason suora vaikuttaminen päättäjiin ja toisaalta vaikuttaminen osana tärkeitä sidosryhmiä kuten SAK ja Teollisuuden palkansaajat TP tai asiasta riippuen yhdessä työnantajien etujärjestöjen kanssa sekä viestinnän käyttäminen Puuliitossa valmisteltujen näkemysten esiin nostamiseksi ja julkisen keskustelun herättämiseksi. Yhteiskuntavaikuttamista toteutetaan myös Euroopassa ja globaalisti. Näillä tasoilla Puuliitto vaikuttaa osallistumalla sopimusalojensa kansainvälisten kattojärjestöjen sekä SAK:n ja sen kansainvälisen solidaarisuusjärjestön SASKin päätöksentekoon ja toimintaan. 4. Elinkeinopoliittiset päälinjat Puuliiton yhteiskuntavaikuttamiseen ja sopimustoimintaan liittyvät elinkeinopoliittiset päätavoitteet ovat palkansaajien ostovoiman ja työllisyyden turvaaminen. Tärkeimmät toiminta-alueet ja vaikuttamiskohteet ovat biotalous ja energia-asiat, puurakentaminen ja puun käyttö rakentamisessa, metsäala ja siihen liittyvä teollisuus sekä maaseutuelinkeinot. Biotaloudessa tavoitteena on huolehtia siitä, että yhteiskunnan voimavaroin tuetaan ja edistetään järkevällä tavalla alan kasvua, tutkimusta ja innovaatioita niin, että samalla voidaan luoda uusia ja turvata olemassa olevia työpaikkoja sekä edistää kestävää kehitystä uusiutuvia luonnonvaroja ja cleantechin tuotantoteknologioita hyödyntämällä. Puun energiakäytön lisääminen on kannatettavaa samalla kun fossiilisten energialähteiden ja erityisesti kivihiilen käyttöä on syytä vähentää. Tässä kokonaisuudessa on turvetuotannon ja turpeen käytön tulevaisuus suomalaisena energiamuotona turvattava. Puurakentamisesta ja puun käytön lisäämisestä rakentamisessa on mahdollista kehittää yksi suomalaisen teollisuuden merkittävä vientituote. Se voidaan käsittää osaksi biotaloutta, jolloin yhteiskunnan tuki pitää kohdentaa teollisen toiminnan kasvun alkuvaiheisiin niin, että yrityksiä voidaan auttaa etenemään pilottihankkeista kannattavaan vienti- ja liiketoimintaan ilman yhteiskunnan tukirahoitusta. Yksi keino on puun käyttö julkisessa rakentamisessa. Biotalouden perusta on vahvassa metsätaloudessa ja siihen liittyvässä perusteollisuudessa. Myös näiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava, jolloin yhdistävä tekijä on riittävä, tasainen ja kustannuksilta kilpailukykyinen puuraaka-aineen tuotanto ja saanti teollisuuden tarpeisiin. Se edellyttää aktiivista ja pitkäjänteistä metsäpolitiikkaa, talousmetsien nykyistä tehokkaampaa kestävän kasvun rajoissa tapahtuvaa hyödyntämistä, puumarkkinoiden toiminnan ohjaamista ja esimerkiksi Metsähallituksen säilyttämistä suorassa valtion

10 omistajapoliittisessa ohjauksessa. Koulutusjärjestelmän pitää pystyä tuottamaan osaavaa työvoimaa metsäalan ja puutuoteteollisuuden tarpeisiin ja ammatteihin. Suomessa on huolehdittava myös maaseutuelinkeinojen tulevaisuudesta. Kotimaisten työpaikkojen lisäksi kysymys on merkittävästä vientitoiminnasta. Turkistarhaus pitää säilyttää suomalaisten elinkeinojen joukossa. Sen toiminnalle pitää luoda vakaa perusta ja kasvun mahdollisuus. Harmaata taloutta on karsittava nykyistä tehokkaammin kaikilla tuotannonaloilla. Se edellyttää toisaalta viranomaisresurssien lisäämistä ja toisaalta kaikkien työmarkkinaosapuolten ja poliittisten puolueiden sitoutumista harmaan talouden torjuntaan ja terveen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Osa tätä toimintaa on lakien, sopimusten ja metsäsertifiointijärjestelmien säännösten noudattaminen. Valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten on aktiivisesti vaikutettava siihen, että suomalaisten talousmetsien käyttö voidaan turvata tulevaisuudessa myös EU-kontekstissa. Puu on määriteltävä EU:ssa virallisesti hiilineutraaliksi raaka-aineeksi. 10

11 11 3. Järjestöpoliittinen asiakirja Liiton järjestöllinen toiminta Puuliiton toiminta perustuu jäsendemokratiaan, jossa tavoitteita ja päätöksentekoa ohjaavat jäsenten tarpeet. Liitto on jäsenille väylä vaikuttaa työolosuhteisiin ja työsuhteen ehtoihin. Liitto tarjoaa jäsenille ammattiosastojen kautta kanavan laajempaankin vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Järjestäytyneen vaikuttamisen perusta on toimiva järjestöorganisaatio, jonka paikallisen toiminnan perusyksikkö on ammattiosasto. Korkea järjestäytymisaste on välttämätöntä tehokkaan edunvalvonnan onnistumisessa, siksi järjestötoiminnan on oltava tavoitteellista ja saumaton osa edunvalvontaa. Jäsenen on voitava tuntea järjestäytyminen osaksi ammattitaitoa ja ammatti-identiteettiä. Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittymisen edistäminen on liiton jatkuvaa toimintaa työpaikoilla ja oppilaitoksissa yhteistyössä ammattiosastoaktiivien ja liiton toimitsijoiden kanssa. Jäsenkiinnittymistä edistetään tuloksekkaan sopimustoiminnan lisäksi kehittämällä järjestötoimintaa jäseniä kiinnostavaksi tavaksi tehdä asioita yhdessä. Oppilasjäsenyydelle luodaan sitouttamisohjelma jolla on luonnollinen tie jäsenyyteen ja heistä saadaan maksavia jäseniä ammattiosastoon. Liitto tukee ammattiosastoja saamaan lisää aktiivisia toimijoita tehtäviin edunvalvonnassa, järjestötyössä sekä työelämän kehittämisessä työpaikoilla. Liitto ohjaa omilla toimillaan ammattiosasto rakenteiden uudistamista ja kehittää yhdessä ammattiosastojen kanssa osastojen toimintaa. Tavoitteena on elinvoimainen osastorakenne, joka vastaa toimialojemme työssäkäyvien jäsenten yhdistystoimintaa. Erityishaasteena ovat pienet ammattiosastot ja työpaikat, joissa aktiivitoimijoiden määrä on pieni ja joihin ei ole vielä valittu luottamushenkilöitä. On etsittävä keinoja joilla sopimusaloillamme työskentelevien maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten järjestäytyminen ja sitä kautta myös edunvalvonta saadaan varmistettua. Liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee löytää yhteisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä joilla jäsenten osaaminen ja resurssit saadaan laajasti käyttöön. Liitossa kaiken toiminnan tulee perustua jäsenlähtöisyyteen ja siihen, että jäsenellä on oikeus toimia työpaikalla ammattiosastonsa jäsenenä ja ammattiosasto on yhteisö vaikuttaa liitossa. Liiton ja ammattiosastojen näkyvyys työpaikoilla ja julkisuudessa on oltava arkipäivää jolla myös edistetään järjestäytymisen oikeutusta. Paikallinen ja alueellinen toiminta Paikallinen toiminta perustuu jäsenten aktiiviseen toimintaan ammattiosastossaan ja työpaikalla. Ammattiosastot toimivat sääntöjen tarkoittamalla tavalla ja toteuttavat säännöissä määrätyt tehtävät, joihin liitto osoittaa jäsenmaksuilla kerättyjä varoja liiton hallinnon vuosittain päättämän määrän. Ammattiosaston tehtävänä on kehittää toimintaansa entisestään niin että jäsenet kokevat osaston toiminnan mielenkiintoiseksi ja haluavat osallistua siihen. Osastoja kannustetaan perustamaan työhuonekuntia työpaikkakohtaisen edunvalvonnan ja järjestötyön välineiksi ja rahoittamaan työhuonekuntien toimintaa. Ammattiosasto osallistuu valitsemiensa luottamushenkilöiden kautta työpaikkojen kehittämiseen ja on mukana vahvasti työpaikkatoiminnassa. Erityisesti uusia ja nuoria jäseniä kannustetaan mukaan toimintaan ja koulutetaan sekä valmennetaan edunvalvonta- ja järjestötehtäviin. Jäsenhankinta on yksi ammattiosaston perustehtävistä työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Ammattiosasto kehittää liiton toimintaa tekemällä aloitteita liiton hallinnolle sekä kehittää omaa toimintaansa varmistaakseen jäsenilleen tasokkaan edunvalvonnan. Ammattiosasto tarkastelee kriittisesti perustehtävänsä toteutumista ja toimintakykyään sekä alueen ammattiosastorakennetta ja on osaltaan tarvittaessa valmis myös ammattiosastorakenteen muuttamiseen siten, että sillä saavutetaan jäsenistölle parhaat palvelut niin järjestötyössä kuin edunvalvonnassa. Työpaikoilla luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat keskeisessä asemassa jäsenten edunvalvonnassa. Luottamusmiehet valvovat sopimusten ja työlakien noudattamista, tulkitsevat sopimusten sisältöjä sekä hoitavat palkkaukseen, työaikaan ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita sekä neuvottelevat ja tekevät sopimuksia ammattiosaston edustajina. Työsuojeluvaltuutetut toimivat työntekijöiden valtuuttamina heille työturvallisuuteen, työympäristön kehittämiseen kuuluvissa ja muissa lakisääteisissä tehtävissä. Liiton toimitsijat ovat työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja apuna kouluttajina

12 12 sekä opastajina, tarvittaessa myös toimijoina tehtävien hoitamisessa. Alueellinen toiminta perustuu ammattiosastojen väliseen vapaaehtoiseen vahvaan yhteistyöhön. Yhteisesti luodaan toimintamalleja seutukunnittain niin, että paikalliset koulutukset ja tapahtumat voisivat kerätä mahdollisimman suuren joukon jäseniä yhteiseen tekemiseen ja kokemusten vaihtoon. Alueellisesti otetaan kantaa toiminta-alueen elinkeinopolitiikkaan sekä muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan, joilla on vaikutusta jäsenten hyvinvointiin. Osaava henkilöstö ja aktiivit sekä oikeutensa tunteva jäsenistö on oltava liiton toiminnan keskiössä. Valmiudet Onnistunut järjestö- ja edunvalvontatoiminta edellyttää toimijoilta laajaa osaamista ja monitaitoisuutta. Huolehditaan siitä, että sopimuksissa olevat oikeudet ammattiyhdistyskoulutukseen tulevat mahdollisimman laajasti jäsenten tietoon ja käyttöön. Liitto ja sen ammattiosastot kannustavat jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutukseen hakeutumista sekä järjestävät itse tarvittavaa koulutusta. Koulutuksella lisätään tietoja ja taitoja: * järjestötoiminnan säännöistä ja käytännöistä * työehtosopimuksista ja säädöksistä * vuorovaikutuksesta * kyvystä tuottaa kirjallista aineistoa * kyvystä hallita nykyaikaisia verkkotyökaluja * aktiivisuuden merkityksestä Koulutuksen järjestäminen edellyttää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken, palautteen keräämistä ja analysointia ja koulutuksen kehittämistä palautteen pohjalta. Liitto järjestää järjestö- ja edunvalvontanäkökulmasta vaihtuviin tilanteisiin joustavasti tarvittavaa koulutusta. Liitto kehittää koulutuksen rakenteita siten, että osallistuminen helpottuu ja rekrytointiin kehitetään uusia malleja. Koulutuksia järjestetään eripituisina paikallis-, alue- ja valtakunnantasolla. Koulutus osaamista ja tasoa on syytä tarvittaessa kehittää ostopalveluina, yhdessä liiton asiantuntijoiden kanssa. Kouluttaja koulutusta annetaan myös liiton toimitsijoille ja asiantuntija tehtävissä oleville, näin varmistetaan ajantasaiset opetuskäytännöt ja vaativa asiantuntija osaaminen. Itsenäistä opiskelua tuetaan tuottamalla aineistoa internetiin ja verkko-opiskelua tuetaan. Rekrytoinnissa luottamushenkilöiden verkostot ja sähköiset työkalut hyödynnetään laajasti.

13 13 4. TALOUS JA MUUT RESURSSIT Valtuustokaudella liitto, sen toimiva johto sekä vastuullinen hallinto joutuvat tekemään lukuisia päätöksiä, joiden taustalla on liiton talouden vaikeana jatkuva tila. Tilanteessa, jossa Puuliiton toiminnan jatkuminen itsenäisenä ammattiliittona näyttää ainakin toistaiseksi ainoalta vaihtoehdolta, on syytä arvioida olemassa olevia syitä ja seurauksia sitä taustaa vasten, joka tällä hetkellä on tiedossa. SYYT 1. JÄRJESTÄYTYMISASTEEN JA JÄSENMÄÄRÄN ALENEMINEN Tuoreimpien arvioidemme mukaan järjestäytymisaste liiton sopimusaloilla vaihtelee prosentin välillä. Ammattiyhdistysliikkeeseen kiinnittyminen on tällä hetkellä olennaisesti vähäisempää kuin vielä kymmenen, kaksikymmentä vuotta sitten. Järjestäytyneet työntekijät pitävät edelleen edunvalvontaa ja ammattiliiton tarjoamaa turvaa sekä luottamusmiesten tarjoamaa tukea tärkeimpinä järjestäytymisen syinä. Siitä huolimatta sekä Puuliitossa että ammattiyhdistysliikkeessä yleisemminkin on jouduttu havaitsemaan työttömyysturvan hinnan olevan selvästi merkityksellisin liittoon kuulumiseen tai kuulumattomuuteen vaikuttava tekijä. Muutamia (pääasiassa Puuliiton tekemiä) aloitteita tai keskustelunavauksia pitemmälle ei työttömyysturvan välittämisen kustannuksiin ja organisointiin liittyvät toimet ole valitettavasti edenneet. Pelkällä kampanjoinnilla joko ammattiliittoon kuulumisen puolesta tai vaihtoehtoisen työttömyysturvan hankkimista vastaan ei tilanne tule korjaantumaan. Sekä palveluiltaan että hinnaltaan kilpailukykyinen edunvalvonnan ja ansioturvan yhdistelmä on se mahdollisuus, johon myös Puuliiton on edelleen vahvasti suuntauduttava. 2. VAPAAJÄSENYYSSÄÄNNÖT Vuoden 1993 kesäkuussa sääntömuutoksen seurauksena poistettu mahdollisuus jäädä liiton vapaajäseneksi työssä ollessa on ollut Puuliiton talouden kannalta yksi suurimmista ja pitkäkestoisimmista rasitteista. Tämän päivän luvuilla se tarkoittaa sitä, että noin 10 prosenttia liiton työssä olevista ei maksa liiton jäsenmaksua. Rahassa ilmaistuna puhutaan noin euron vuosittaisesta erästä. Teoriassa Puuliitossa on tällä hetkellä vielä lähes 8000 sellaista jäsentä, jotka halutessaan voivat siirtyä pelkän työttömyyskassan jäsenmaksun maksajaksi työssä ollessaan. Välttämättä kaikkien osalta tämä uhkakuva ei toteudu ja toisaalta näyttää siltä, että useimpien kohdalla tämä vapaajäsenyys vaihtuu eläkeperusteiseksi hyvin lyhyen ajan kuluttua. 3. ALOJEN TYÖLLISYYS Puuliiton jäsenten taloutta, mutta samalla itse liiton taloutta pitkäkestoisimmin rasittanut tekijä on ollut jatkuvasti valtakunnan tasoon verrattuna lähes kaksinkertaisena pysyttelevä rakennetyöttömyys. Sitä on globaalin ja Euroopan talouksien seurauksena usein kasvattanut erilaiset suhdannetyöttömyyden piikit. Pitkäaikaisemmassa tarkastelussa työttömyyden painopisteet ovat siirtyneet voimakkaammin teollisille aloille, joilla on nähty liiankin usein koko liiton mittakaavassa suuria yksittäisiä irtisanomistilanteita. Työllisyyden ja sitä kautta liiton talouteen syntyvän rasitteen näkökulmasta voitaneen arvioida suurimpien rakenneuudistusten olevan takanapäin eli alojemme työpaikkojen määrän alaraja alkaa jo olla lähellä. Tässä palataan järjestäytymisasteeseen ja sen nostamiseen liittyviin kysymyksiin, mikäli piilevä jäsenpotentiaali aiotaan hyödyntää. Oman lisänsä työllisyyden ja sitä kautta liiton jäsenmaksutulon paranemiseen tuovat erilaiset biotalouteen liittyvät hankkeet, jotka jatkossa tuovat ainakin teoriassa liitolla työssä olevia jäseniä ja sitä kautta jäsenmaksutuloja. SEURAUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 1. ALENEVAT JÄSENMAKSUTUOTOT Liiton jäsenmaksutulo on esimerkiksi 2000-luvulla alentunut reaalisesti keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Tämä on ollut suoraa seurausta jäsenmäärän alenemisesta. Työttömyysasteen vaihtelun vaikutukset on tässä tarkastelussa jätetty sivuun. Ammattiliiton toimintaympäristössä ja toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat toisaalla pitäneet huolen kustannusten nousupaineista. Seurauksena tästä on ollut jatkuva säästöjen tavoittelu, joka on tapahtunut suurimmaksi osaksi tehtävien ja toimintojen priorisointia arvioimalla. Lisäksi seurauksena tästä on ollut se, että liikkumatilamme talouden ohjauksessa on edelleen pienentynyt. Puuliiton kannalta tilanne on mennyt siihen, että talouskeskus-

14 14 telussa kiinteäksi luokiteltavien kustannusten osuus on kasvanut. Strategisesta tavoitteestamme kattaa toiminnasta johtuvat menot pelkillä jäsenmaksutuotoilla on syytä luopua, vaikka sitä ylätason tavoitteena voidaan toki edelleenkin pitää. Osalla sijoitustuotoista on jatkossa oltava luvallista kattaa toimintamenoja. Alkuperäiseen tavoitteeseen on myöhemmin helppo palata, jos jäsenmaksutuottojen paraneminen sen mahdollistaa. 2. EPÄVAKAAT SIJOITUSTUOTOT Liiton sijoitustoimintaa toteutetaan hajautetun mallin mukaan eli kaikenlaisia riskikeskittymiä vältetään, salkkuun hankitaan eripituisilla juoksuajoilla tehtyjä rahamarkkinasijoituksia ja maa- ja liikkeeseenlaskijariskit on minimoitu. Nykymuodossaan liitto on toiminut vasta reilun 20 vuoden ajan ja siitäkin ajasta vasta puolet ilman menneiden vuosien rasitetta, Mäntymotellia. Sijoitustuottoja on siis pyritty ja pyritään jatkossakin hankkimaan toiminnan selustan turvaamiseksi, ei aktiiviseen tai jokapäiväiseen käyttöön. Epävakaus sijoitustuottojen hankinnassa on johtunut kahdesta tekijästä: globaali, eurooppalainen ja kansallinen taantuma tai itse asiassa sen muuttuminen pitkäkestoiseksi toiminnan alijäämäisyys useina vuosina on estänyt sijoitussalkun suunnitelmallisen kasvattamisen ja hajautuksen hyötyjen saavuttamisen Vuonna 2015 liiton sijoitusomaisuuteen saadaan merkittävä lisäpanos, kun 1990-luvun puolivälissä sinänsä viisaasti tehty pitkäaikainen sijoitus kotiutuu sekä pääoman että merkittävien korkotuottojen osalta. Tämä erä on sijoitettava siten, että edellä jäsenmaksutuottojen alenemisen kohdalla esille tullut sijoitustuottojen osan käyttäminen toimintamenoihin voidaan toteuttaa. Tämän luonnollisen poistuman kautta tapahtuva henkilöstömäärän pieneneminen voisi myös mahdollistaa liton talouden tasapainottumisen. Edellä mainittujen järjestelyjen parissa olevien seitsemän henkilön lisäksi valtuustokauden aikana saavuttaa kolme toimihenkilöä mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Heillä on mahdollisuus valita eläkkeelle jääminen tai jatkaa työuraansa, mutta heidät on syytä huomioida organisaatiosuunnitelmia tehtäessä. Liiton talouden tervehdyttämisen keskeinen paikka on organisaatiorakenteen, tuotettavien palvelujen määrän ja laadun sekä näiden kautta tapahtuva henkilöstömäärän sopeuttaminen. Samassa yhteydessä on arvioitava keskustoimistossa ja alueilla tapahtuvien eri toimintojen järkeistäminen tai mahdollinen lopettaminen. Valtuusto linjaa kokouksessaan liiton henkilöstöpolitiikkaa kokoukselle laadituilla asiakirjoilla. Liiton hallituksen tulee velvoittaa työnantajan edustajia ja henkilöstöä laatimaan sellainen henkilöstösuunnitelma, joka huomioi myös ns. hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamisen asiantuntijoiden osalta sekä keskustoimiston ja aluepalvelukeskusten tehtäväjärjestelyt eläköitymisten myötä. Yhteisesti valmisteltu ja laadittu sekä hallituksen hyväksymä henkilöstösuunnitelma turvaa henkilöstön sitoutumisen ja motivaation työssään jäsenten hyväksi. Ollakseen jäsentensä etuja ajava, heille palveluja tuottava ja oman osansa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tekevä ammattiliitto on Puuliiton organisoiduttava siten, että lupaukset jäsenille ja yhteiskunnalle voidaan toteuttaa sekä yleiset velvoitteet täyttää. 3. HENKILÖSTÖRAKENNE Valtuustokauden aikana liiton tällä hetkellä työsuhteessa olevasta henkilöstöstä viimeinenkin alennetun, 60 vuoden eläkeiän piirissä olevista jää eläkkeelle. Siltä osin liiton henkilöstökulut tulevat siis kevenemään. Muita vastaavankaltaisia järjestelyjä tai etuja työsuhteesta liittoon eläkkeellä oleviin ei ole olemassa. Tämän hetkiseen tilanteeseen nähden henkilöstön vähenemä on yhteensä seitsemän henkilöä.

15 15 - MUISTIINPANOJA -

16 - MONTA HYVÄÄ SYYT Ä -

Toimintapoliittinen asiakirja 2015-2019

Toimintapoliittinen asiakirja 2015-2019 15 Toimintapoliittinen asiakirja 2015-2019 Toimintapoliittinen asiakirja 2015-2019 sivu 1. Edunvalvonta ja sopimustoiminta 3 2. Yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä 8 3. Järjestöpolitiikka 11 4. Talous

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot