Toimintapoliittinen asiakirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintapoliittinen asiakirja 2015-2019"

Transkriptio

1 15 Toimintapoliittinen asiakirja

2 Toimintapoliittinen asiakirja sivu 1. Edunvalvonta ja sopimustoiminta 3 2. Yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä 8 3. Järjestöpolitiikka Talous ja muut resurssit 13 Puuliiton valtuuston päätös

3 3 1. edunvalvonta ja sopimustoiminta Vahva ja tehokas edunvalvonta Liiton tehtävänä on huolehtia kaikkien jäsenten oikeudenmukaisesta kohtelusta työelämässä sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisten etujen varmistamisesta. Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on parantaa jäsenten reaaliansioita, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä edistää työllisyyttä ja kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Yritystoiminnan rakenteiden ja omistuspohjan muuttuminen sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi Suomeen ja erityisesti vientiteollisuuteemme. Suomessa tehtävä työ on vaarassa lipua halvempien tuotanto- ja työvoimakustannusten maihin aloilla, joissa työvoimakustannusten osuus lopputuotteen hinnasta on merkittävä. Liiton yksi tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti ohjataan voimavaroja muun muassa ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen. Kansainvälistyneet markkinat, kilpailu ja jatkuva muutos lisäävät työntekijöiden turvattomuutta. Työelämän turvallisuuden parantamiseksi voidaan kehittää ratkaisuja, joissa yhdistetään työehdot, sosiaaliturva, aktiivinen työvoimapolitiikka ja elinikäinen oppiminen yritysten kilpailukyvyn, työllisyyden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Yritysten on yhteiskuntavastuunsa kantaakseen osallistuttava nykyistä enemmän työntekijän aseman turvaavien järjestelmien rahoittamiseen ja työvoiman vähentämisestä työntekijöille koituvien haitallisten seuraamusten lieventämiseen. Tämänkaltainen yritysten yhteiskuntavastuu on nostettava yhtenäiselle parhaiden maiden tasolle EU:n alueella. Edunvalvonnan tehokkuus on tärkein jäsenhankinnan ja korkean järjestäytymisen ylläpitäjä. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. Liiton edunvalvontatoimintaan on tullut pysyvästi mukaan saartotoimien käyttö työkaluna jäsenistömme työpaikkojen ja työehtojen valvonnassa. Liitto ajaa voimakkaasti SAK:n ja TP teollisuuden palkansaajien kanssa kanneoikeutta ammattiliitoille. Työehtosopimus- ja työmarkkinatoiminta Liitto neuvottelee edustamilleen aloille valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina, tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin tai muihin ratkaisumalleihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön ja eri sopimusalojen kokonaisetua. Laajat ja koko ay-kenttää yhdistävät sopimusratkaisut ovat ensisijaisia tavoitteita, joihin pyritään yhteistyössä SAK:n, sen jäsenliittojen, muiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen kanssa. Tavoitteena on myös kehittää sopimustoiminnan koordinaatiota EU-tasolla. Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien aikaansaamista, joilla turvataan työehtosopimusten yleissitovuus, kehitetään työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Liiton keskeisenä lähtökohtana on oikeudenmukaisen ja solidaarisen palkkapolitiikan toteuttaminen. Palkankorotusten sopimusalakohtaiset tavoitteet ja muut työehtosopimustavoitteet asetetaan sopimusaloittain. Niiden toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset päätetään sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja työsuhteen perusehdoista tavoitellaan yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Palkankorotusten osalta tavoitteena on korottaa taulukko- ja muita vähimmäisehtoja yleiskorotusta suurempina. Työehtosopimustoiminnassa liitto toimii rakentavasti ja pitkäjänteisesti. Liitolla on tarvittaessa riittävät resurssit tukea erilaisin painostustoimin paikallis- ja liittotasolla käytäviä neuvotteluja. Palkkausjärjestelmät ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen Liiton solmimien työehtosopimusten palkkausjärjestelmät perustuvat työn vaativuuteen, työntekijän pätevyyteen ja työsuoritukseen. Työn arviointi ja työntekijän pätevyyden määrittäminen edellyttävät analyyttisten mittausmenetelmien kehittämistä ja käyttämistä. Palkkausjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen asettavat osaamisvaatimuksia työpaikkatason neuvottelu- ja sopimustoiminnalle ja antavat työpaikoille mahdollisuuden rakentaa yhteistoiminnassa oikeudenmukaiset ja kannustavat palkkausjärjestelmät. Palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen liiton kaikilla sopimusaloilla siten, että ne

4 4 edistävät EU:n samapalkkaisuusdirektiivin asettamaa tavoitetta, jonka mukaan samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Kehitystyössä otetaan huomioon kunkin sopimusalan erityispiirteet. Keskeisinä tekijöinä ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, kannustavuus sekä työsuorituksen ja palkan välinen yhteys. Paikallinen sopiminen on osa työehtojen sopimisjärjestelmää. Paikallisella sopimisella annetaan mahdollisuuksia sovittaa työehdot yrityksen ja henkilöstön yhteisiä tarpeita vastaaviksi ja edistää työehtojen ja työolojen parantamista yhteistyössä. Jotta paikallinen sopimustoiminta voi kehittyä toivotulle tasolle, vaatii se neuvottelujärjestelmän kehittämistä, luottamusmiesten oikeuksien lisäämistä ja työnantajien direktio-oikeuden vähentämistä sopimustoiminnassa. Työehtosopimuksilla määritetään paikallisen sopimisen laajuus, sopimismenettelyt, paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset sekä turvataan työsuhteen vähimmäisehdot ja määritetään osapuolten tasavertaisuus. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on toimiva neuvottelujärjestelmä ja kattava luottamusmiesverkosto, jolla on paikallisen sopimisen edellyttämä koulutus, oikeudet ja valtuudet. Paikallista sopimista voidaan edelleen kehittää, mutta sen laajentaminen nykyisestään asettaa uusia vaatimuksia koko neuvottelujärjestelmälle. Työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluvoima perustuu pitkälti mahdollisuuteen käyttää työtaisteluoikeutta, jota paikallisissa neuvotteluissa ei työrauhavelvoitteen voimassa ollessa ole aina mahdollisuus käyttää. Mikäli työehtosopimuksessa sovittavien palkankorotusten tai muiden keskeisten työehtojen sopimista siirretään aiempaa enemmän työpaikoille, on työntekijöillä oltava mahdollisuus laillisiin painostuskeinoihin, jos neuvottelutilanne sitä edellyttää. Pienille työpaikoille, tai työpaikoille, joissa työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko, on kehitettävä neuvottelujärjestelmä, jossa taataan työntekijöiden edustajan osaaminen ja sopimusoikeudellinen asema kollektiivisessa paikallisessa sopimisessa. Mikäli työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijöitä voi saamansa valtuutuksen nojalla edustaa ammattiosaston tai liiton nimeämä henkilö. Liiton on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jäsenten tietoisuuden kasvattamiseen, oikeuksistaan, koulutusta kehittämällä ja riittävällä viestinnällä. Paikallisen sopimisen kehittäminen asettaa myös yrityksille osaamisvaatimuksia ja näiden varmistamiseksi olisi määriteltävä koulutusvelvoite ja laatujärjestelmä, jolla työpaikka saisi oikeuden paikalliseen sopimiseen. Työpaikkatason edunvalvonnan merkityksen kasvaessa on ammattiosastojen rooli edunvalvonnassa entistä tärkeämpi. Ammattiosastojen tulee kehittää toimintaansa ja olla entistä tiiviimmässä yhteistyössä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, liiton keskustoimiston ja aluetoimistojen kanssa edunvalvonnan toteuttamiseksi. Ammattiosastojen keskinäistä yhteistyötä on syvennettävä. Myös jokaiselle jäsenelle olisi luotava mahdollisuudet omatoimiseen edunvalvontaan kehittämällä tähän sopivia tieto- ja viestintä järjestelmiä. Työaika osaksi palkansaajan yksilöllisiä tarpeita Euroopan laajuisten työaikatavoitteiden tarkoituksena on estää epäterve kilpailu työajoilla ja työsuhteen ehdoilla. Liitto tukee ja kehittää yhdessä eurooppalaisten teollisuusmaiden ay-liikkeiden kanssa tavoitteita työajan lyhentämiseksi pitkällä aikavälillä. Työaikajärjestelmiä tulee kehittää niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon sekä työntekijöiden tarpeet, että tuotannon asettamat vaatimukset. Eri sopimusalojen työaikajärjestelmiä kehitetään alojen tarpeiden mukaan. Erilaisia työaikajärjestelyjä voidaan sopia työehtosopimusten antamissa puitteissa samoin, kuin työaikapankkien käyttöönottoa ja näiden kehittämistä työpaikoilla. Työajan pituus tulee porrastaa työn kuormittavuuden mukaan sekä huomioida elinkaariajattelun toteutuminen. Työajan tulee joustaa työntekijän elämäntilanteen ja jaksamisen mukaan. Ikääntyville työntekijöille tulee laatia toimiva malli, jossa työaikaa voidaan lyhentää silloin, kun työntekijä tuntee, etteivät voimat mahdollista kokoaikatyöskentelyä. Malli vaatii työmarkkinaosapuolten välistä yhteisymmärrystä, yhteistyötä eläkelaitosten kanssa sekä mahdollisesti myös lainsäädäntömuutoksia. Osa-aikaisten työsopimusten tekemisen tulee perustua sopimiseen, jossa otetaan huomioon työntekijän perhe-elämä ja työ. Osa-aikaista työntekijää ei saa asettaa epäedulliseen asemaan suhteessa kokoaikaisiin työntekijöihin. Kaikissa työaikajärjestelyissä tasa-arvo ja terveysnäkökulmat on huomioitava aikaisempaa enemmän. Erilaisten vuorotyömallien käyttämisen tulee perustua työntekijöiden toiveisiin ja esimerkiksi Työterveyslaitoksen vuorotyön kehittämishankkeissa hyväksi havaittuihin malleihin.

5 5 Työehtosopimuksiin perustuvilla paikallisesti sovittavilla työaikajärjestelmillä voidaan myös mahdollistaa ympärivuotinen työllisyys. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edunvalvonnassa Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työsopimuslaki sekä muu lainsäädäntö asettavat rajat epätasa-arvoiselle kohtelulle työelämässä. Käytännössä yhdenvertaisuus ei kuitenkaan monien ryhmien osalta toteudu Suomessa erityisen hyvin. Yksi liiton keskeisistä tavoitteista on työelämän kehittäminen tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Liiton tavoitteena on saada tasa-arvosuunnitelma jokaiseen työpaikkaan, joka työllistää vähintään 30 henkilöä. Tasa-arvosuunnitteluun sisällytetään niin palkkakartoitus kuin työ- ja perhe-elämän entistä parempi yhteensovittaminen. Yhdenvertaisuuslakia tarvitaan silloin, kun kyseessä on muu kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuusongelmat korostuvat etenkin siellä, missä samassa yrityksessä työllistyy useita hyvin erilaisia työntekijäryhmiä. Työntekijöiden syrjintä on kielletty iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain tueksi on säädetty sitä tukevaa lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi niin sanottu tilaajavastuulaki, jolla vahvistetaan läpinäkyvyyttä alihankintaketjujen ja vuokratyöntekijöiden työsuhteen ehtojen osalta sekä niiden toteutumisen valvontaa. Liitto ottaa aktiivisesti osaa lainsäädännön kehittämiseen ja pyrkii sisällyttämään yhdenvertaiseen kohteluun ohjaavia määräyksiä työehtosopimuksiinsa. Tulevaisuudessa on odotettavissa entisestään lisääntyvää työperäistä maahanmuuttoa, joka asettaa lisääntyviä vaatimuksia ammattiliitolle valvoa usein suomen kieltä taitamattomien, uusien jäsentensä työsuhteen ehtojen sopimusten mukaista täyttymistä. Työehtosopimusten valvonta ja työsuhteen oikeusturva Työehtosopimusten ja työlainsäädännön valvonnan lähtökohta on jäsenten valveutuneisuus ja tietoisuus omista oikeuksistaan työsuhteessa. Jäsenille kohdistetulla työehto- ja lainsäädäntötiedotuksella ja -koulutuksella varmistetaan, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada riittävät tiedot työsuhteen epäkohtien havaitsemiseksi ja omatoimisen edunvalvonnan suorittamiseksi. Luottamusmiesorganisaatiota vahvistetaan edelleen siten, että mahdollisimman mo-

6 6 nella työpaikalla on tehtäväänsä koulutuksen saanut luottamusmies. Työehtosopimuksia ja muita työsuhdeasioita koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla, mihin erityisesti panostetaan luottamusmiesten koulutuksessa. Aluetoimitsijoiden rooli luottamusmiesten kouluttajana, avustajana ja tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvana asiantuntijana, varsinaisen riitojen ratkaisijan roolin ohella, korostuu entisestään. Työntekijöiden tietoisuutta omista tiedonsaantioikeuksistaan ja mahdollisuudesta käyttää neuvotteluissa asiantuntija-apua edistetään tiedottamalla ja kouluttamalla. Liiton tavoitteena on ensisijaisesti saada erimielisyys- ja oikeusaputapauksissa aikaan ratkaisut sopimalla ja vasta toissijaisesti oikeusteitse. Liitto valvoo työehtosopimusten ja työlainsäädännön toteutumista viime kädessä riitauttamalla työlainsäädäntöön liittyvät erimielisyydet yleisissä tuomioistuimissa sekä työehtosopimusten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet Työtuomioistuimessa. Oikeustoimilla pyritään saamaan eri tuomioistuimista laadukkaita, kattavia sekä jäsenille edullisia päätöksiä, joiden avulla voidaan myös kehittää työelämän käytäntöjä sekä luoda suuntaviivoja tulevaisuuden työehtosopimuksille. EU:n alueelta ja sen ulkopuolelta maahamme hakeutuvan työvoiman määrä liiton sopimusaloilla kasvaa tulevaisuudessa suhdannevaihteluista huolimatta, mikä on merkittävä haaste liiton edunvalvonnalle. Edunvalvontaorganisaation on varmistettava, että kaikille liiton sopimusaloilla työskenteleville turvataan työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaiset työehdot työntekijän syntyperästä riippumatta. Liitto puuttuu riittävin toimenpitein sosiaaliseen polkumyyntiin eli tilanteisiin, joissa työnantaja hankkii perusteetonta etua käyttämällä alisteisessa asemassa olevia, esimerkiksi ulkomaalaisia, työntekijöitä, joiden työsuhteen ehdot eivät vastaa liiton jäsenten ehtoja vastaavassa työssä. Liitto osallistuu jäsentensä ennakoivaan yhteiskunnalliseen edunvalvontaan vaikuttamalla merkittäviin työelämän ja sosiaaliturvan säädöksien valmisteluun, jotta liiton jäsenten ja yleisemminkin palkansaajien edut tulisivat jo ennakolta huomioon otetuiksi. Liiton organisaatiota kehitetään niin, että se palvelee entistä paremmin edunvalvontaa. Tunnusomaista sille on joustavuus, sopeutumiskykyisyys ja kustannustietoisuus. Tarvittavat muutokset on oltava mahdollista toteuttaa sitä mukaa kuin toimintaympäristö muuttuu. Eri sopimusaloilla työskentelevät jäsenet saavat liitosta samantasoiset palvelut ja tasa-arvoiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Henkilöstön ja hallinnon sopimusalakohtainen ja työlainsäädännön sekä oikeuksiensa tietoisuus varmistetaan liiton organisaatiossa koulutuksella ja riittävällä sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Työympäristö- ja työsuojelu - toiminnalla vähennettävä kuormitustekijöitä Liiton tavoite on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Työntekijöiden fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on kaikki osaltaan huomioitava ja keskeisenä tavoitteena on työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Liiton työympäristötoiminta nivoutuu läheisesti yhteen edunvalvonnan neuvotteluprosessien kanssa, sillä työsuojelun normitus tapahtuu osin keskusjärjestö- ja työehtosopimusten kautta. Työsuojelun sopimustoiminnassa panostetaan erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Työpaikkatason sopimistoiminta on keskeisessä roolissa työympäristöjä kehitettäessä. Liitto tukee, ohjaa ja kouluttaa työsuojeluhenkilöitä, jotta nämä voisivat edistää edustamiensa työntekijöiden työsuojelua. Samalla pyritään lisäämään työsuojeluvaltuutettujen määrää työpaikoilla. Työpaikkatason työsuojelutoiminta perustuu ennen kaikkea vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja niiden hallintaan. Työympäristön ja työyhteisöjen kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Tähän liittyvä työ tulee lisääntymään työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä. Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturma-ajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämishankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit valmistellaan tänä päivänä monilla tasoilla. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntö- ja standardisointityöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Työelämää koskeva normitus valmistellaan yleensä kolmikantaisesti.

7 7 Tavoitteena on, että liitolla on oma tai SAK:n edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Kansainväliseen työsuojeluun ja standardisointiin liittyvää vaikuttamista tehdään tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa. Ympäristönsuojelu ja työsuojelu vaikuttavat vahvasti toinen toisiinsa. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Liitto vaikuttaa ympäristönsuojelukysymyksiin yhdessä SAK:n kanssa. Samanaikaisesti vaikutetaan teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan, joilla on vahva yhteys ympäristönsuojeluun. Liitto osallistuu ja vaikuttaa metsäalan sertifiointijärjestelmien käyttöön ja edelleen kehittämiseen. Sosiaalipolitiikka osa jäsenten edunvalvontaa Liitto vaikuttaa yhdessä SAK:n kanssa sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lainvalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa. Yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana liitto pyrkii myös vaikuttamaan kaikkein vähäosaisimpien toimeentulon turvaamiseksi. Tavoitteena on että perusturvaa ja ansiosidonnaista turvaa kehitetään tasapainoisesti. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. vahvistamaan ay-liikkeen Eurooppa-federaatioiden puitteissa tehtävää sopimustoiminnan koordinointia. Liitto vahvistaa toimintaansa myös muissa kansainvälisissä foorumeissa ja ohjaa resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen. Myös henkilöstön edustajien välistä kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan, etenkin monikansallisten yritysten tuotantoyksiköiden välillä. Liitto pyrkii järjestämään myös ulkomaalaistaustaiset palkansaajat Suomessa, turvaamaan heidän työehtonsa ja estämään halpatyövoimalla keinottelu. Vain kaikkien maassamme työskentelevien asioita ajamalla liitto pystyy tehokkaasti valvomaan työehtoja ja suojaamaan jäsentensä työpaikkoja. Ay-liikkeen kansainvälinen yhteistyö on paitsi tehokkaan edunvalvonnan edellytys, myös keino torjua kansallismielisyyden lisääntymistä ja edistää työntekijöiden välistä maiden rajat ylittävää yhteenkuuluvaisuutta. Kansainvälistyneen pääoman vastapuolena on oltava aidosti kansainvälistynyt ay-liike, jonka jäsenet ovat valmiita edistämään toistensa oikeuksia riippumatta siitä, mitä kansallisuuksia he edustavat. Kansainvälinen edunvalvonta Merkittävä osa liiton jäsenistöstä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toimialue ylittää Suomen rajat. Suomen teollisuus on laajalti sidoksissa eurooppalaisiin, osin myös maailmanlaajuisiin tuotantorakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Sen vuoksi työnteon ehdoista sopimista tulee yhä tehokkaammin koordinoida eurooppalaisen ay-liikkeen yhteisvoimin. Vain vahvalla yhteistyöllä voidaan rajoittaa työntekijöiden edun vastaista kansainvälistä kilpailua työ- ja palkkaehdoilla. Liitto pyrkii

8 8 2. Yhteiskuntavaikuttaminen ja viestintä 1. Viestinnän nykytila Puuliitossa Puuliiton viestinnässä käytetyt välineet ovat jäsenlehti Särmä, internet-sivut, uutiskirjeet aktiiveille, jäsenkalenteri, sosiaalinen media, sähköposti, esitteet ja kampanjat sekä muut printti- ja sähköisen viestinnän perinteiset keinot. Edellisen liittokokouskauden alkupuolella toteutettiin internet-sivujen kokonaisuudistus ja vuonna 2014 erillinen graafinen uudistus. Uudistukset paransivat sivuston teknistä käytettävyyttä ja ulkoasua jäseniä, liiton hallintoa ja suurta yleisöä ajatellen. Sähköisessä viestinnässä aktiiveille suunnatun, mutta kaikkien jäsenten tilattavissa olevan sähköisen uutiskirjeen käyttö vakiintui niin, että sen rinnalla käytetään vähemmässä määrin paperiversiota. Puuliitto alkoi näkyä myös sosiaalisessa mediassa ja lisäsi näkyvyyttä internetissä avointen työpaikkojen hakupalveluna. Printtiviestinnässä toteutettiin esiteuudistus niin, että liiton yleisesitteiden lisäksi käyttöön otettiin sopimusalakohtaiset esitteet. Muita uutuuksia olivat liiton ja yksityisen työttömyyskassan palveluja vertaileva esite Puuliitto ylivoimaisesti parempi ja oppilaitostiedottamisessa käytetty esite Asenteella ammattiin. Jäsenkalenteri muutettiin tilausperiaatteella toimitettavaksi. Särmän lukijatutkimus toteutettiin osana liiton järjestötutkimusta. Vuosien jäsenhankintakampanja toteutettiin sähköisen ja printtiviestinnän yhdistelmänä. Puuliiton tiedottajaverkosto toimi läpi liittokokouskauden niin, että viestinnän vuotuiset koulutustilaisuudet suunnattiin verkoston toiminnan ja sen jäsenten viestinnällisten toimintavalmiuksien kehittämiseen. Näitä kaikille jäsenille avoimia koulutusviikonloppuja järjestettiin kerran vuodessa. Kurssiteemoina olivat alueellinen viestintä, nettikirjoittaminen, ilmaisutaidot, mediaesiintyminen sekä puhe- ja vuorovaikutustaidot järjestötyössä. Ammattiosastoja autettiin viestintäkoulutusten järjestämisessä. Ruotsinkielellä tietoa tarjottiin Särmän Kanten-sivulla, sähköisellä uutiskirjeellä ja internet-sivuilla. Ruotsinkielisillä jäsenillä oli lisäksi mahdollisuus saada jäsenmaksua vastaan SAK:n julkaisema Löntagaren. Ruotsinkielisen viestinnän määrä lisääntyi verrattuna edelliseen liittokokouskauteen. Mediaviestinnässä käytettiin lehdistötiedotteita, tiedotustilaisuuksia, taustainformaatiotapaamisia ja messuja. Erityinen viestintäponnis tus oli vuoden 2010 mekaanisen metsäteollisuuden lakko. 2. Viestinnän tavoitteet valtuustokaudeksi Vuoden 2014 lukijatutkimuksen ja kuluneella liittokokouskaudella sähköisen viestinnän tavoittavuudesta saatujen tietojen ja kokemusten perusteella tulee jäsenlehti Särmä säilyttämään asemansa viestinnän lippulaivana, jonka rinnalla pitää tulevalla valtuustokaudella kuitenkin seurata ja ennakoivasti kehittää ja lisätä sähköistä viestintää. Särmän sisällön ja ulkoasun uudistustyö käynnistetään vuoden 2015 aikana. Lehden julkaisemista jatketaan nykyisellä rytmillä 15 kertaa vuodessa, mutta sen ilmestymiskertojen vähentämistä voidaan valtuustokauden aikana harkita niin, että siitä vapautuvat resurssit ohjataan sähköisen viestinnän kehittämiseen ja parissa työskentelemiseen. Sähköisen viestinnän kehittämisessä internet-sivut säilytetään nykyisessä perusmuodossaan niin, että niihin lisätään jäsenpalvelua ja liiton houkuttelevuutta vahvistavia toimintoja. Ne voivat olla laadultaan vuorovaikutteisia, kuvallisia ja tekstiin perustuvia elementtejä. Myös viihteellisten palvelujen käyttöönottoa voidaan sivuille houkuttelemisen välineenä harkita, mikäli niiden hinnoittelu on järkevällä tasolla. Aktiiveille suunnattu sähköinen uutiskirje uudistetaan ja liiton näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa lisätään. Liiton esitteiden uudistaminen tulee ajankohtaiseksi valtuustokauden aikana. Esitteet valmistetaan niin, että ne ovat käytettävissä painettuina versioina ja sähköisessä mediassa. Yleisellä tasolla viestinnän tavoitteena on liiton tunnettuuden lisääminen sekä jäsenistön, median ja sidosryhmien liittoa koskevan tiedon tarpeen herättäminen, siihen vastaaminen ajantasaisesti ja räätälöidysti, menestyminen kilpailussa julkisuudesta sekä liiton jäsenten, hallinnon ja työntekijöiden toimintaympäristön tiedollinen selkeyttäminen. Käytännössä tehtävänä on tukea toimintaa liitossa, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Näiden rinnalla kulkevat viestinnän määrällinen ja vaikuttavuudeltaan mitattu onnistuminen suhteessa liiton edunvalvonnan, järjestötoiminnan ja julkisen näkyvyyden tavoitteisiin. Särmässä harjoitetun journalismin tehtävänä on elävöittää kokonaisviestintää ja käsitellä eri aihealueita avoimesti ja kriittisesti. Viestinnän avainsanoja ovat avoimuus, täsmällisyys, ajantasaisuus, ennakoivuus, tehokkuus ja kriittisyys.

9 9 3. Yhteiskuntavaikuttaminen Yhteiskuntavaikuttaminen on määritelmällisesti se kokonaisuus, jonka liiton edunvalvonnan, järjestötoiminnan ja viestinnän toimenpiteet muodostavat, kun sen linjaamilla tavoitteilla, näkemyksillä ja kannanotoilla ohjataan sopimusalojen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kehitystä. Missä asiakokonaisuuksissa yhteiskuntavaikuttamista tullaan harjoittamaan, on tämän asiakirjan lisäksi johdettavissa edunvalvonnan ja sopimustoiminnan sekä järjestöpolitiikan asiakirjoista. Tässä kokonaisuudessa on käytettävissä olevien resurssien tehokkaan hyödyntämisen takia valtuustokauden aikana tärkeä tehtävä valikoida tarkasti ne asiat ja kohteet, joihin halutaan vaikuttaa. Yhteiskuntavaikuttamisen pääkohteet ovat työmarkkinoiden toimivuuden ja työelämän pelisääntöjen rakentaminen sekä työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu, kun kyse on Puuliiton jäsenkuntaa koskettavien työelämää ohjaavien sopimusten tai lakien ja EU-tason direktiivien säätämisestä, käytännön palkkatyön tekemisestä tai eri viranomaisten kanssa asioimisesta esimerkiksi työttömyyden tai tapaturmien kohdatessa. Yhteiskuntavaikuttamisen kärki kohdistetaan poliittiseen päätöksentekoon ja työelämää koskettavien lakien valmisteluun ja asian edellyttäessä myös muihin sidosryhmiin. Puuliiton laaja sopimuskenttä puutuoteteollisuudesta metsä- ja maatalousaloihin tarkoittaa sitä, että jäsenkunnan etujen ajamiseksi ja turvaamiseksi on Puuliitolla oltava asialliset yhteydet kaikkiin maan hallituksessa ja eduskunnassa vaikuttaviin poliittisiin puolueisiin. Yhteiskuntavaikuttamisen välineitä ovat toisaalta asiantuntijatason suora vaikuttaminen päättäjiin ja toisaalta vaikuttaminen osana tärkeitä sidosryhmiä kuten SAK ja Teollisuuden palkansaajat TP tai asiasta riippuen yhdessä työnantajien etujärjestöjen kanssa sekä viestinnän käyttäminen Puuliitossa valmisteltujen näkemysten esiin nostamiseksi ja julkisen keskustelun herättämiseksi. Yhteiskuntavaikuttamista toteutetaan myös Euroopassa ja globaalisti. Näillä tasoilla Puuliitto vaikuttaa osallistumalla sopimusalojensa kansainvälisten kattojärjestöjen sekä SAK:n ja kansainvälisen solidaarisuusjärjestön SASKin päätöksentekoon ja toimintaan. 4. Elinkeinopoliittiset päälinjat Puuliiton yhteiskuntavaikuttamiseen ja sopimustoimintaan liittyvät elinkeinopoliittiset päätavoitteet ovat palkansaajien ostovoiman ja työllisyyden turvaaminen. Tärkeimmät toiminta-alueet ja vaikuttamiskohteet ovat biota-

10 10 lous ja energia-asiat, puurakentaminen ja puun käyttö rakentamisessa, metsäala ja siihen liittyvä teollisuus sekä maaseutuelinkeinot. Biotaloudessa tavoitteena on huolehtia siitä, että yhteiskunnan voimavaroin tuetaan ja edistetään järkevällä tavalla alan kasvua, tutkimusta ja innovaatioita niin, että samalla voidaan luoda uusia ja turvata olemassa olevia työpaikkoja sekä edistää kestävää kehitystä uusiutuvia luonnonvaroja ja cleantechin tuotantoteknologioita hyödyntämällä. Puun energiakäytön lisääminen on kannatettavaa samalla kun fossiilisten energialähteiden ja erityisesti kivihiilen käyttöä on syytä vähentää. Tässä kokonaisuudessa on turvetuotannon ja turpeen käytön tulevaisuus suomalaisena energiamuotona turvattava. Puurakentamisesta ja puun käytön lisäämisestä rakentamisessa on mahdollista kehittää yksi suomalaisen teollisuuden merkittävä vientituote. Se voidaan käsittää osaksi biotaloutta, jolloin yhteiskunnan tuki pitää kohdentaa teollisen toiminnan kasvun alkuvaiheisiin niin, että yrityksiä voidaan auttaa etenemään pilottihankkeista kannattavaan vienti- ja liiketoimintaan ilman yhteiskunnan tukirahoitusta. Yksi keino on puun käyttö julkisessa rakentamisessa. Biotalouden perusta on vahvassa metsätaloudessa ja siihen liittyvässä perusteollisuudessa. Myös näiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava, jolloin yhdistävä tekijä on riittävä, tasainen ja kustannuksilta kilpailukykyinen puuraaka-aineen tuotanto ja saanti teollisuuden tarpeisiin. Se edellyttää aktiivista ja pitkäjänteistä metsäpolitiikkaa, talousmetsien nykyistä tehokkaampaa kestävän kasvun rajoissa tapahtuvaa hyödyntämistä, puumarkkinoiden toiminnan ohjaamista ja esimerkiksi Metsähallituksen säilyttämistä suorassa valtion omistajapoliittisessa ohjauksessa. Koulutusjärjestelmän pitää pystyä tuottamaan osaavaa työvoimaa metsäalan ja puutuoteteollisuuden tarpeisiin ja ammatteihin. Suomessa on huolehdittava myös maaseutuelinkeinojen tulevaisuudesta. Kotimaisten työpaikkojen lisäksi kysymys on merkittävästä vientitoiminnasta. Turkistarhaus pitää säilyttää suomalaisten elinkeinojen joukossa. Sen toiminnalle pitää luoda vakaa perusta ja kasvun mahdollisuus. Harmaata taloutta on karsittava nykyistä tehokkaammin kaikilla tuotannonaloilla. Se edellyttää toisaalta viranomaisresurssien lisäämistä ja toisaalta kaikkien työmarkkinaosapuolten ja poliittisten puolueiden sitoutumista harmaan talouden torjuntaan ja terveen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Osa tätä toimintaa on lakien, sopimusten ja metsäsertifiointijärjestelmien säännösten noudattaminen. Valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten on aktiivisesti vaikutettava siihen, että suomalaisten talousmetsien käyttö voidaan turvata tulevaisuudessa myös EU-kontekstissa. Puu on määriteltävä EU:ssa virallisesti hiilineutraaliksi raaka-aineeksi.

11 11 3. Järjestöpoliittinen asiakirja Liiton järjestöllinen toiminta Puuliiton toiminta perustuu jäsendemokratiaan, jossa tavoitteita ja päätöksentekoa ohjaavat jäsenten tarpeet. Liitto on jäsenille väylä vaikuttaa työolosuhteisiin ja työsuhteen ehtoihin. Liitto tarjoaa jäsenille ammattiosastojen kautta kanavan laajempaankin vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Järjestäytyneen vaikuttamisen perusta on toimiva järjestöorganisaatio, jonka paikallisen toiminnan perusyksikkö on ammattiosasto. Korkea järjestäytymisaste on välttämätöntä tehokkaan edunvalvonnan onnistumisessa, siksi järjestötoiminnan on oltava tavoitteellista ja saumaton osa edunvalvontaa. Jäsenen on voitava tuntea järjestäytyminen osaksi ammattitaitoa ja ammatti-identiteettiä. Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittymisen edistäminen on liiton jatkuvaa toimintaa työpaikoilla ja oppilaitoksissa yhteistyössä ammattiosastoaktiivien ja liiton toimitsijoiden kanssa. Jäsenkiinnittymistä edistetään tuloksekkaan sopimustoiminnan lisäksi kehittämällä järjestötoimintaa jäseniä kiinnostavaksi tavaksi tehdä asioita yhdessä. Oppilasjäsenyydelle luodaan sitouttamisohjelma, jolla on luonnollinen tie jäsenyyteen ja heistä saadaan maksavia jäseniä ammattiosastoon. Liitto tukee ammattiosastoja saamaan lisää aktiivisia toimijoita tehtäviin edunvalvonnassa, järjestötyössä sekä työelämän kehittämisessä työpaikoilla. Liitto ohjaa omilla toimillaan ammattiosastorakenteiden uudistamista ja kehittää yhdessä ammattiosastojen kanssa osastojen toimintaa. Tavoitteena on elinvoimainen osastorakenne, joka vastaa toimialojemme työssäkäyvien jäsenten yhdistystoimintaa. Erityishaasteena ovat pienet ammattiosastot ja työpaikat, joissa aktiivitoimijoiden määrä on pieni ja joihin ei ole vielä valittu luottamushenkilöitä. On etsittävä keinoja, joilla sopimusaloillamme työskentelevien maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten järjestäytyminen ja sitä kautta myös edunvalvonta saadaan varmistettua. Liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee löytää yhteisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä, joilla jäsenten osaaminen ja resurssit saadaan laajasti käyttöön. Liitossa kaiken toiminnan tulee perustua jäsenlähtöisyyteen ja siihen, että jäsenellä on oikeus toimia työpaikalla ammattiosastonsa jäsenenä ja ammattiosasto on yhteisö vaikuttaa liitossa. Liiton ja ammattiosastojen näkyvyys työpaikoilla ja julkisuudessa on oltava arkipäivää, jolla myös edistetään järjestäytymisen oikeutusta. Paikallinen ja alueellinen toiminta Paikallinen toiminta perustuu jäsenten aktiiviseen toimintaan ammattiosastossaan ja työpaikalla. Ammattiosastot toimivat sääntöjen tarkoittamalla tavalla ja toteuttavat säännöissä määrätyt tehtävät, joihin liitto osoittaa jäsenmaksuilla kerättyjä varoja liiton hallinnon vuosittain päättämän määrän. Ammattiosaston tehtävänä on kehittää toimintaansa entisestään, niin että jäsenet kokevat osaston toiminnan mielenkiintoiseksi ja haluavat osallistua siihen. Osastoja kannustetaan perustamaan työhuonekuntia työpaikkakohtaisen edunvalvonnan ja järjestötyön välineiksi ja rahoittamaan työhuonekuntien toimintaa. Ammattiosasto osallistuu valitsemiensa luottamushenkilöiden kautta työpaikkojen kehittämiseen ja on mukana vahvasti työpaikkatoiminnassa. Erityisesti uusia ja nuoria jäseniä kannustetaan mukaan toimintaan ja koulutetaan sekä valmennetaan edunvalvonta- ja järjestötehtäviin. Jäsenhankinta on yksi ammattiosaston perustehtävistä työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Ammattiosasto kehittää liiton toimintaa tekemällä aloitteita liiton hallinnolle sekä kehittää omaa toimintaansa varmistaakseen jäsenilleen tasokkaan edunvalvonnan. Ammattiosasto tarkastelee kriittisesti perustehtävänsä toteutumista ja toimintakykyään sekä alueen ammattiosastorakennetta ja on osaltaan tarvittaessa valmis myös ammattiosastorakenteen muuttamiseen siten, että sillä saavutetaan jäsenistölle parhaat palvelut niin järjestötyössä kuin edunvalvonnassa. Työpaikoilla luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat keskeisessä asemassa jäsenten edunvalvonnassa. Luottamusmiehet valvovat sopimusten ja työlakien noudattamista, tulkitsevat sopimusten sisältöjä sekä hoitavat palkkaukseen, työaikaan ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita sekä neuvottelevat ja tekevät sopimuksia ammattiosaston edustajina. Työsuojeluvaltuutetut toimivat työntekijöiden valtuuttamina heille työturvallisuuteen, työympäristön kehittämiseen kuuluvissa ja muissa lakisääteisissä tehtävissä. Liiton toimitsijat ovat työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja apuna kouluttajina sekä opastajina, tarvittaessa myös toimijoina tehtävien hoitamisessa.

12 12 Alueellinen toiminta perustuu ammattiosastojen väliseen vapaaehtoiseen vahvaan yhteistyöhön. Yhteisesti luodaan toimintamalleja seutukunnittain niin, että paikalliset koulutukset ja tapahtumat voisivat kerätä mahdollisimman suuren joukon jäseniä yhteiseen tekemiseen ja kokemusten vaihtoon. Alueellisesti otetaan kantaa toiminta-alueen elinkeinopolitiikkaan sekä muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan, joilla on vaikutusta jäsenten hyvinvointiin. Valmiudet Onnistunut järjestö- ja edunvalvontatoiminta edellyttää toimijoilta laajaa osaamista ja monitaitoisuutta. Siksi huolehditaan siitä, että sopimuksissa olevat oikeudet ammattiyhdistyskoulutukseen tulevat mahdollisimman laajasti jäsenten tietoon ja käyttöön. Liitto ja sen ammattiosastot kannustavat jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutukseen hakeutumista sekä järjestävät itse tarvittavaa koulutusta. Koulutuksella lisätään tietoja ja taitoja: * järjestötoiminnan säännöistä ja käytännöistä * työehtosopimuksista ja säädöksistä * vuorovaikutuksesta * kyvystä tuottaa kirjallista aineistoa * kyvystä hallita nykyaikaisia verkkotyökaluja * aktiivisuuden merkityksestä Koulutuksen järjestäminen edellyttää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken, palautteen keräämistä ja analysointia ja koulutuksen kehittämistä palautteen pohjalta. Liitto järjestää järjestö- ja edunvalvontanäkökulmasta vaihtuviin tilanteisiin joustavasti tarvittavaa koulutusta. Liitto kehittää koulutuksen rakenteita siten, että osallistuminen helpottuu ja rekrytointiin kehitetään uusia malleja. Koulutuksia järjestetään eripituisina paikallis-, alue- ja valtakunnantasolla. Koulutusosaamista ja tasoa on syytä tarvittaessa kehittää ostopalveluina, yhdessä liiton asiantuntijoiden kanssa. Kouluttajakoulutusta annetaan myös liiton toimitsijoille ja asiantuntija tehtävissä oleville. Näin varmistetaan ajantasaiset opetuskäytännöt ja vaativa asiantuntijaosaaminen. Itsenäistä opiskelua tuetaan tuottamalla aineistoa internetiin ja verkko-opiskelua tuetaan. Rekrytoinnissa luottamushenkilöiden verkostot ja sähköiset työkalut hyödynnetään laajasti. Osaava henkilöstö ja aktiivit sekä oikeutensa tunteva jäsenistö on oltava liiton toiminnan keskiössä.

13 13 4. TALOUS JA MUUT RESURSSIT Valtuustokaudella liitto, sen toimiva johto sekä vastuullinen hallinto joutuvat tekemään lukuisia päätöksiä, joiden taustalla on liiton talouden vaikeana jatkuva tila. Tilanteessa, jossa Puuliiton toiminnan jatkuminen itsenäisenä ammattiliittona näyttää ainakin toistaiseksi ainoalta vaihtoehdolta, on syytä arvioida olemassa olevia syitä ja seurauksia sitä taustaa vasten, joka tällä hetkellä on tiedossa. SYYT 1. JÄRJESTÄYTYMISASTEEN JA JÄSENMÄÄRÄN ALENEMINEN Tuoreimpien arvioidemme mukaan järjestäytymisaste liiton sopimusaloilla vaihtelee prosentin välillä. Ammattiyhdistysliikkeeseen kiinnittyminen on tällä hetkellä olennaisesti vähäisempää kuin vielä kymmenen, kaksikymmentä vuotta sitten. Järjestäytyneet työntekijät pitävät edelleen edunvalvontaa ja ammattiliiton tarjoamaa turvaa sekä luottamusmiesten tarjoamaa tukea tärkeimpinä järjestäytymisen syinä. Siitä huolimatta sekä Puuliitossa että ammattiyhdistysliikkeessä yleisemminkin on jouduttu havaitsemaan työttömyysturvan hinnan olevan selvästi merkityksellisin liittoon kuulumiseen tai kuulumattomuuteen vaikuttava tekijä. Muutamia (pääasiassa Puuliiton tekemiä) aloitteita tai keskustelunavauksia pitemmälle ei työttömyysturvan välittämisen kustannuksiin ja organisointiin liittyvät toimet ole valitettavasti edenneet. Pelkällä kampanjoinnilla joko ammattiliittoon kuulumisen puolesta tai vaihtoehtoisen työttömyysturvan hankkimista vastaan ei tilanne tule korjaantumaan. Sekä palveluiltaan että hinnaltaan kilpailukykyinen edunvalvonnan ja ansioturvan yhdistelmä on se mahdollisuus, johon myös Puuliiton on edelleen vahvasti suuntauduttava. 2. VAPAAJÄSENYYSSÄÄNNÖT Vuoden 1993 kesäkuussa sääntömuutoksen seurauksena poistettu mahdollisuus jäädä liiton vapaajäseneksi työssä ollessa on ollut Puuliiton talouden kannalta yksi suurimmista ja pitkäkestoisimmista rasitteista. Tämän päivän luvuilla se tarkoittaa sitä, että noin 10 prosenttia liiton työssä olevista ei maksa liiton jäsenmaksua. Rahassa ilmaistuna puhutaan noin euron vuosittaisesta erästä. Teoriassa Puuliitossa on tällä hetkellä vielä lähes 8000 sellaista jäsentä, jotka halutessaan voivat siirtyä pelkän työttömyyskassan jäsenmaksun maksajaksi työssä ollessaan. Välttämättä kaikkien osalta tämä uhkakuva ei toteudu ja toisaalta näyttää siltä, että useimpien kohdalla tämä vapaajäsenyys vaihtuu eläkeperusteiseksi hyvin lyhyen ajan kuluttua. 3. ALOJEN TYÖLLISYYS Puuliiton jäsenten taloutta, mutta samalla itse liiton taloutta pitkäkestoisimmin rasittanut tekijä on ollut jatkuvasti valtakunnan tasoon verrattuna lähes kaksinkertaisena pysyttelevä rakennetyöttömyys. Sitä on globaalin ja Euroopan talouksien seurauksena usein kasvattanut erilaiset suhdannetyöttömyyden piikit. Pitkäaikaisemmassa tarkastelussa työttömyyden painopisteet ovat siirtyneet voimakkaammin teollisille aloille, joilla on nähty liiankin usein koko liiton mittakaavassa suuria yksittäisiä irtisanomistilanteita. Työllisyyden ja sitä kautta liiton talouteen syntyvän rasitteen näkökulmasta voitaneen arvioida suurimpien rakenneuudistusten olevan takanapäin eli alojemme työpaikkojen määrän alaraja alkaa jo olla lähellä. Tässä palataan järjestäytymisasteeseen ja sen nostamiseen liittyviin kysymyksiin, mikäli piilevä jäsenpotentiaali aiotaan hyödyntää. Oman lisänsä työllisyyden ja sitä kautta liiton jäsenmaksutulon paranemiseen tuovat erilaiset biotalouteen liittyvät hankkeet, jotka jatkossa tuovat ainakin teoriassa liitolle työssä olevia jäseniä ja sitä kautta jäsenmaksutuloja. SEURAUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 1. ALENEVAT JÄSENMAKSUTUOTOT Liiton jäsenmaksutulo on esimerkiksi luvulla alentunut reaalisesti keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Tämä on ollut suoraa seurausta jäsenmäärän alenemisesta. Työttömyysasteen vaihtelun vaikutukset on tässä tarkastelussa jätetty sivuun. Ammattiliiton toimintaympäristössä ja toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat toisaalla pitäneet huolen kustannusten nousupaineista. Seurauksena tästä on ollut jatkuva säästöjen tavoittelu, joka on tapahtunut suurimmaksi osaksi tehtävien ja toimintojen priorisointia arvioimalla. Lisäksi seurauksena tästä on ollut se, että liikkumatilamme talouden ohjauksessa on edelleen pienentynyt. Puuliiton kannalta tilanne on mennyt siihen, että talouskeskustelussa kiinteäksi luokiteltavien kustannusten osuus on kasvanut. Strategisesta tavoitteestamme kattaa toi-

14 14 minnasta johtuvat menot pelkillä jäsenmaksutuotoilla on syytä luopua, vaikka sitä ylätason tavoitteena voidaan toki edelleenkin pitää. Osalla sijoitustuotoista on jatkossa oltava luvallista kattaa toimintamenoja. Alkuperäiseen tavoitteeseen on myöhemmin helppo palata, jos jäsenmaksutuottojen paraneminen sen mahdollistaa. 2. EPÄVAKAAT SIJOITUSTUOTOT Liiton sijoitustoimintaa toteutetaan hajautetun mallin mukaan eli kaikenlaisia riskikeskittymiä vältetään, salkkuun hankitaan eripituisilla juoksuajoilla tehtyjä rahamarkkinasijoituksia ja maa- ja liikkeeseenlaskijariskit on minimoitu. Nykymuodossaan liitto on toiminut vasta reilun 20 vuoden ajan ja siitäkin ajasta vasta puolet ilman menneiden vuosien rasitetta, Mäntymotellia. Sijoitustuottoja on siis pyritty ja pyritään jatkossakin hankkimaan toiminnan selustan turvaamiseksi, ei aktiiviseen tai jokapäiväiseen käyttöön. Epävakaus sijoitustuottojen hankinnassa on johtunut kahdesta tekijästä: * globaali, eurooppalainen ja kansallinen taantuma tai itse asiassa sen muuttuminen pitkäkestoiseksi * toiminnan alijäämäisyys useina vuosina on estänyt sijoitussalkun suunnitelmallisen kasvattamisen ja hajautuksen hyötyjen saavuttamisen Vuonna 2015 liiton sijoitusomaisuuteen saadaan merkittävä lisäpanos, kun 1990-luvun puolivälissä sinänsä viisaasti tehty pitkäaikainen sijoitus kotiutuu sekä pääoman että merkittävien korkotuottojen osalta. Tämä erä on sijoitettava siten, että edellä jäsenmaksutuottojen alenemisen kohdalla esille tullut sijoitustuottojen osan käyttäminen toimintamenoihin voidaan toteuttaa. Edellä mainittujen järjestelyjen parissa olevien seitsemän henkilön lisäksi valtuustokauden aikana saavuttaa kolme toimihenkilöä mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Heillä on mahdollisuus valita eläkkeelle jääminen tai jatkaa työuraansa, mutta heidät on syytä huomioida organisaatiosuunnitelmia tehtäessä. Liiton talouden tervehdyttämisen keskeinen paikka on organisaatiorakenteen, tuotettavien palvelujen määrän ja laadun sekä näiden kautta tapahtuva henkilöstömäärän sopeuttaminen. Samassa yhteydessä on arvioitava keskustoimistossa ja alueilla tapahtuvien eri toimintojen järkeistäminen. Valtuusto linjaa kokouksessaan liiton henkilöstöpolitiikkaa kokoukselle laadituilla asiakirjoilla. Liiton hallituksen tulee velvoittaa työnantajan edustajia ja henkilöstöä laatimaan sellainen henkilöstösuunnitelma, joka huomioi myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamisen asiantuntijoiden osalta sekä keskustoimiston ja aluepalvelukeskusten tehtäväjärjestelyt eläköitymisten myötä. Yhteisesti valmisteltu ja laadittu sekä hallituksen hyväksymä henkilöstösuunnitelma turvaa henkilöstön sitoutumisen ja motivaation työssään jäsenten hyväksi. Ollakseen jäsentensä etuja ajava, heille palveluja tuottava ja oman osansa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tekevä ammattiliitto on Puuliiton organisoiduttava siten, että lupaukset jäsenille ja yhteiskunnalle voidaan toteuttaa sekä yleiset velvoitteet täyttää. 3. HENKILÖSTÖRAKENNE Valtuustokauden aikana liiton tällä hetkellä työsuhteessa olevasta henkilöstöstä viimeinenkin alennetun, 60 vuoden eläkeiän piirissä olevista jää eläkkeelle. Siltä osin liiton henkilöstökulut tulevat siis kevenemään. Muita vastaavankaltaisia järjestelyjä tai etuja työsuhteesta liittoon eläkkeellä oleviin ei ole olemassa. Tämän hetkiseen tilanteeseen nähden henkilöstön vähenemä on yhteensä seitsemän henkilöä. Tämän luonnollisen poistuman kautta tapahtuva henkilöstömäärän pieneneminen voisi myös mahdollistaa liiton talouden tasapainottumisen.

15 15 - MUISTIINPANOJA -

16 - MONTA HYVÄÄ SYYT Ä -

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen Toimeentulo Hyvinvointi Strategia 2016 2020 Kehittyminen Työllistyminen Yhteiskunta- vaikuttaminen oimeentulo yvinvointi Aktiivinen kumppani työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnan uudistajana ehittyminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta yliopistossa Case: Itä-Suomen yliopisto - Pj. Henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle - Professori Riitta Ahonen - Tutkija Pirjo Pöllänen - Luottamusmies Lea Kervinen - Amanuenssi

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot