Riittääkö öljy ja millä hinnalla?*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riittääkö öljy ja millä hinnalla?*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 1/2007 Riittääkö öljy ja millä hinnalla?* Paavo Suni Tutkija etla ö ljy ja muut fossiiliset polttoaineet ovat ns. uusiutumattomia luonnonvaroja. näitä varoja on vain tietty rajallinen määrä, joten ne hupenevat, kun niitä käytetään. Varantojen koko voidaan määrittää useilla eri tavoilla ja näin myös tehdään. useimmiten varannoilla tarkoitetaan ns. konventionaalisia 1 reservejä, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti käytettävissä kohtuullisella varmuudella. tällä tavallamitattuna esimerkiksi raakaöljyn varannot olivat vuoden 2005 lopussa 1200,7 miljardia tynnyriä, jotka riittäisivät vuoden 2005 kulutustasolla 40,6 vuodeksi (BP 2006). öljyliusketta tai hiekkaa, nesteytettyä hiiltä tai kaasua ei yleensä lasketa konventionaalisiin varoihin. ne ovat kuitenkin hiilidioksidipäästöjen lisäyksestä huolimatta varteenotettavia vaihtoehtoja, jos öljy pysyy kalliina. Luonnonvarojen tarjonnan rajallisuus suhteessa niiden käytön ripeään kasvuun on huolestuttanut ainakin Malthusin (1798) ajoista. * Kirjoitus perustuu Kansantaloudellisen Y distyksen kokouksessa 26. syyskuuta 2006 pidettyyn esitelmään. 1 Ks. esimerkiksi Society of Petroleum En ineers ja kaavio artikkelin lopussa (Liite 1). tuolloin huolena oli väestön kasvu ruuan tuotantokykyä nopeammin, minkä katsottiin johtavan väistämättä henkeä kohden lasketun ruuan vähenemiseen jo 1900 luvulla. näin ei käynyt, vaikka ruuan saanti oli tuolloin ja on vieläkin osalle maailman väestöä hyvin ongelmallista. Vastaavan tyyppinen ajattelu sai uutta puhtia 1970 luvun öljykriiseistä pohjautuen ns. Rooman klubin ajatuksiin, jotka kiteytettiin kasvun rajat teoksessa (Meadows et al. 1972). tosin kyseessä oli ilmeisestikin vain esimerkkilaskelma, jolla pyrittiin osoittamaan väestön ja talouden kasvutrendien kestämättömyys silloisilla rakenteilla (Meadows et al. 2005). samantyyppinen ajattelu on viime vuosina huipentunut keskustelussa öljyn riittävyydestä: maailman öljyntuotannon arvioidaan kääntyvän tai jo kääntyneen laskuun (ks. Campbell ja Laherrère 1998 tai AsPo 2006, peakoil.net/) vastaavaan tapaan kuin king hubbert (1956) ennusti jo 1950 luvulla Yhdysvaltain tarjonnan huipentuvan vuoden 1970 tienoilla (hubbert 1956, 24). Yhdysvaltain öljyntuotanto huipentui lopulta liki hubbertin ennusteen mukaisesti vuonna toisaalta hänen arvionsa maailman öljyn tuotannon huipen

2 Paavo Suni Kuvio 1. Maailman öljyvarojen riittävyys vuosina Lähde: eia, BP, etla. tumisesta vuonna 2000 (hubbert 1956, 22) ei ole pitänyt paikkaansa ainakaan yhtä tarkasti. hubbertin muotoilema raakaöljyvarojen hyödyntämisprosessin kuvaus normaalijakauman tyyppiseksi tuntuu kuvaavan hyvin uusiutumattoman resurssin elinikäistä käyttöä (Wood et al. 2004, deffeyes 2003). tuotantohuipun ajoitus riippuu tällöin kuitenkin olennaisesti varantojen koosta, mikä on ainakin maailman tuotannon osalta ollut toistaiseksi vaikea arvioitava. Raakaöljyn konventionaalisten varantojen riittävyys on pysynyt viime vuosikymmeninä hämmästyttävän vakaana, jos riittävyyttä mitataan sillä kuinka moneksi vuodeksi reservit riittävät kattamaan kunakin vuonna kulutetun tai tuotetun raakaöljyn. Riittävyys on itse asiassa parantunut öljykriisien jälkeen, vaikka öljyn kulutus on muutamaa 1970 luvun öljykriisivuotta lukuun ottamatta koko ajan kasvanut. kasvun rajat teoksen julkistamisen aikoihin 1970 luvun alussa konventionaaliset varat riittivät silloisella kulutuksella vain noin kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Vuonna 2005 maailman öljyvarat riittivät peräti 41 vuodeksi. Mainittakoon, että vuonna 1972 todennetut varat olisivat riittäneet vuoden 2005 kulutuksella vain 19 vuodeksi. Varannot ovatkin lisääntyneet tänä aikana 2,1 kertaisiksi. konventionaalinen tuotanto kääntyy ennen pitkää laskuun. kukaan ei asettane sitä kyseenalaiseksi. Arviot käänteen ajankohdasta kuitenkin vaihtelevat tuntuvasti. Campbell arvioi vuonna 2000, että käänne tapahtuisi vuonna 2005 (Campbell 2000). tilastojen mukaan tuotanto kuitenkin nousi sekä vuonna 2005 että mitä todennäköisimmin vuonna eia:n todennäköisimmäksi katsoman arvion mukaan tarjonnan käänne tapahtuu vasta vuonna 2037 (Wood et al. 2004).

3 KAK 1/2007 Kuvio 2. Maailman fossiiliset reservit vuoden 2005 lopussa Lähde: BP, etla. Kallistunut raakaöljy lisää sekä öljyvaroja että vaihtoehtoista tarjontaa Raakaöljyn konventionaalisen tuotannon kääntyminen laskuun on usein tulkittu maailmantalouden kannalta katastrofaaliseksi tilanteeksi (ks. esim. Campbell 1997). öljyvarantojen riittävyys ei kuitenkaan ainakaan periaatteessa rajoita kysynnän tyydyttämistä lähivuosikymmeninä, vaikka konventionaalisen öljyn tarjonta kääntyisikin lähivuosina laskuun.väistämättä eteen tulevaa öljyn tarjonnan huippua (ns. peak oil) loitontaa se, että tekninen kehitys ja kallistunut öljy tekevät osan ennen tuotantotaloudellisesti kannattamattomista reserveistä kannattaviksi. tarjonnan kasvattaminen on kuitenkin muuttunut entistä hankalammaksi. olemassa olevat tunnetut hyödyntämättömät varat esiintyvät yleensä pieninä pitoisuuksina tai neovat aiemmin löydettyihin esiintymiin verrattuna kalliisti hyödynnettävissä. osa, joskin todennäköisesti suhteellisen pieni osa, varannoista on vielä myös löytämättä. Raakaöljyn riittävyyttä lisää myös vaihtoehtoisten lopputuotteiden kannattavuuden paraneminen raakaöljyn hinnan nousun myötä. kaasusta ja jopa hiilestä tehdyt tuotteet ovat nykyhinnoin kilpailukykyisiä ja tarjoavat periaatteessa hyvän mahdollisuuden fossiilisten polttoaineiden tarjonnan lisäämiseen. kun raakaöljyä riittää British Petroleumin mukaan vuoden 2005 tuotannolla yli neljäksikymmeneksi vuodeksi, niin kaasua riittää yli 60 vuodeksi ja hiiltä yli 150 vuodeksi. syksyn 2006 hinnoin varannot olisivat vielätätäkin suuremmat. hinnan nousun on kuitenkin oltava pysyvää, jotta se käynnistäisi investoinnit (iea 2005). 0

4 Paavo Suni Fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä pyritään rajoittamaan kansainvälisillä sopimuksilla, joihin liittyvällä päästökaupalla ohjataan energian tuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan. Päästöoikeuksista perittävä hinta lisää muiden kuin fossiilisten raaka aineiden hintakilpailukykyä nostamalla hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien raaka aineiden hintaa sitä enemmän mitä enemmän ne tuottavat päästöjä. Päästökaupan vaikutuksia pienentää kuitenkin se, että sitä sovelletaan toistaiseksi vain eu:ssa. esimerkiksi kiina hyödyntää jatkossa tuntuvia kivihiilivarojaan energian tuotannossa entistä intensiivisemmin (iea 2004), mikä vähentää raakaöljyn kysyntäpainetta. Yhdysvallat, joka on suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja, ei ole toistaiseksi ratifioinut taustalla olevaa ns. kioton sopimusta. kivihiilen käyttömahdollisuuksia parantavat päästökaupankin oloissa tekniikat, jolla pystytään pitämään päästöt hyvin pieninä (Adams 2007). Muista kuin fossiilisista polttoaineista tehtyjen tuotteiden tarjonnan lisääntyminen vähentää toisaalta fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvua. Maailman energianhuollon ongelmana ei siis näyttäisi olevan fossiilisten energiavarantojen riittävyys vielä lähivuosina, jos esimerkiksi öljyyn liittyvät tilastot eivät yliarvioi reservejä olennaisesti 2.Lähivuosikymmeninä on kuitenkin edessä suuri murros, missä maailmantalouden riippuvuus fossiilisista energiavaroista väistämättä vähenee. 2 Raakaöljynvarantoarvioiden luotettavuus on osin kyseenalainen. Eräs uolestuttava merkki tästä on OPEC maiden itsensä tekemien varantoarvioiden tuntuva nousu, kun maiden väliset tuotantokiintiöt alettiin määrittää varantojen koon perusteella 1980 luvulla (Salame 2004). Raakaöljyn saatavuuden riskit ovat kuitenkin isot energian ja öljyn kysynnän tyydyttämisessä voi kuitenkin helposti syntyä vakavia ongelmia. energian tarjontaa on vaikea lisätä nopeasti, koska investoinnit tuotantoon ovat olleet pitkään alhaiset. öljytuotteiden tarjonnan kasvattamista rajoittaa myös alhainen raakaöljyn jalostuskapasiteetti, jota sitäkin on vaikea lisätä nopeasti (AieCe 2006). Poliittiset riskit raakaöljyn tarjonnassa ovat suuret ja hyvin vaikeasti hallittavissa. Lähi idän epävakaus näyttää säilyvän keskeisenä huolena pitkään, koska poliittisen tilanteenvakautumisesta ei ole merkkejä. Alue on keskeisin raakaöljyn tuottaja, ja sen muihin tuotantoalueisiin verrattuna valtavat varannot lisäävät seuraavina vuosikymmeninä alueen merkitystä keskeisenä raakaöljyn toimittajana. esimerkiksi vuonna 2005 Lähi idässä tuotettiin 31 prosenttia maailman öljystä, kunnämä tuottajat sisältävä opec tuotti yhteensä 41,7 prosenttia maailman öljystä. Lähi idän merkitys raakaöljyn tuottajana on väistämättä voimakkaassa kasvussa, koska muiden, yleensä tuntuvasti korkeampien kustannusten tuottajien todennetut varannot ovat vain neljännes maailman varoista. opecin osuus raakaöljyvarannoista oli vuoden 2005 lopussa 75,2 prosenttia ja pelkän Lähi idän osuus 61,9 prosenttia (BP 2006). Raakaöljyn hinnan viime vuosien huikea nousu johtuu kysynnän yllättävästä kasvusta Raakaöljyn hinnan raju nousu vuosina johtui keskeisesti kehittyvien maiden kysynnän rajusta ja yllättävän vahvasta kasvusta sekä suurimman yksittäisen kuluttajan, Yhdys 1

5 KAK 1/2007 Kuvio 3. Maailman raakaöljyvarojen jakauma vuoden 2005 lopussa Lähde: BP, etla. Kuvio 4. Raakaöljyn kysynnän kasvu uipentui vuonna

6 Paavo Suni Kuvio 5. Raakaöljyn nimellis ja reaali inta Lähde: BP, CPB, etla. valtain, kulutuksen kasvusta. öljyn tarjonta ei lisääntynyt tuolloin kysyntää vastaavasti, mikä merkitsi markkinoiden tuntuvaa kiristymistä. Markkinoita tiukensi lisäksi mm. irakin sota, mikä vähensi pääasiassa opecin hallussa olevaa, kartellin hinnan tukemiseksi pidettyä, ylimääräistä tuotantokapasiteettia. kehittyvien maiden, etenkin kiinan öljyn kulutuksen raju lisäys vuosina kiristi öljymarkkinoita olennaisesti. kiinan osuus maailman öljyn kulutuksesta on vielä vaatimaton (8,5 % vuonna 2005), mutta sen kulutus oli tuolloin myös määrällisesti tuntuvasti vahvempaa kuin maailman suurimman kuluttajan, Yhdysvaltain (24,6 %vuonna 2005), kysynnän kasvu. hinnan kohoaminen ennätystasolle, lähes 80 dollariin tynnyriltä (Brent laatu) kesällä 2006 ei kuitenkaan enää selity kysynnän ja tarjonnan epätasapainottumisella, koska tuolloin varastot olivat jo kasvussa. ennätystä selittääkin poliittisen epävakauden kasvu etenkin Lähi idässä, mikä lisäsi raakaöljyn tarjontariskiä. kun geopoliittiset jännitteet vaimenivat loppukesällä, niin keventynyt markkinatilanne painoi hinnan Brent laadulla mitattuna 60 dollarin tuntumaan. kartelli pyrkii tukemaan suunnilleen tällaista raakaöljyn hintaa tuotannon supistuksin. opec korin hinta on yleensä muutaman dollarin Brent laatua halvempaa. hintaero on tosin ollut suurimmillaan 10 dollarin tuntumassa tynnyriltä, koska Brent laatu on ollut opec öljyjä suositumpaa markkinoille paremmin sopivien teknisten ominaisuuksiensa takia (AieCe 2006) luvun alussa tapahtuneen kysyntäsokin hintavaikutuksia voidaan lyhyellä aikavälillä havainnollistaa kuvion 6avulla. tuotan

7 KAK 1/2007 Kuvio 6. Kysyntäsokki raakaöljymarkkinoilla non enimmäismäärää ei voida lisätä kovin nopeasti. tarjonta on siten lyhyellä aikavälillä hyvin joustamatonta, jos ollaan enimmäistuotannon tuntumassa. tämä johtuu siitä, että ylimääräistä tuotantoa ei ole juuri käytettävissä tarjonnan lisäämiseen. tällöin varastojen merkitys puskureina korostuu. Jos varastot ovatöljyntuotannon korkean kapasiteetinkäyttöasteen oloissa vähäiset, niin pienetkin kysynnän heilahtelut heiluttavat hintaa tuntuvasti. tällöin markkinoiden tasapainottuminen tapahtuu tarjontakäyrän jyrkällä osuudella hinnan avulla, koska lisätarjontaa ei löydy. Raakaöljyn markkinahinta määräytyy tuotantokustannuksiltaan kalleimman tarvittavan lisätuotoksen mukaan. opec kartelli on säädellyt hintaa pitämällä oman tuotantokustannuksiltaan edullisen tuotantonsa käyttöasteen alhaisena. tällöin markkinoilla on ollut ylimääräistä tuotantokapasiteettia, joka on toiminut tarvittaessa puskurina tarjontahäiriöitä vastaan. samalla opecin ulkopuolinen tuotanto kustannuksiltaan kalliimmissa paikoissa kuten mm. Pohjanmerellä sekä Venäjällä tuli kannattavaksi, mikä on toisaalta kaventanut kartellin markkinavoimaa etenkin 1980 ja 1990 luvuilla luvun alkuvuosina tilanne muuttui. öljyinvestoinnit olivat olleet pitkään vähäiset ja irakin sota sekä kehittyvien maiden raju kysynnän nousu nostivat öljyntuotannon kapasiteetin lähes täyskäyttöön. Ylimääräinen kapasiteetti hävisi, ja tarjontahäiriöiden torjunta jäi varastojen varaan. Markkinat pysyvät kireinä Pidemmällä aikavälillä tarjonta on luonnollisesti paljon joustavampaa, kun korkea hinta lisää sekä raakaöljyn, siitä tehtävien tuotteiden että näiden molempien substituuttien tuotantoa. tällöin tuotanto lisääntyy ja kysynnän kasvuvauhti hidastuu. kysyntä voi periaatteessa

8 Paavo Suni Kuvio 7.Maailman ener iankysynnän trendit Lähde: iea:weo 2005, 2006, etla. kääntyä myös laskuun. tämä on kuitenkin nykynäkymin hyvin epätodennäköistä. kuljetussektori on talouden sopeutumisen kannalta ongelmallisin, koska sen öljyriippuvuuden on arvioitu (iea 2006) olevan vielä vuonna 2030 yli 90 prosenttia. energia ja raakaöljymarkkinat pysyvätkin iea:n mukaan tiukkoina myös lähivuosikymmeninä. iea (2006) arvioi energian kokonaiskysynnän kasvavan vuosina keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee jakson aikana 53 prosentin absoluuttista energian kysynnän lisäystä. Raakaöljyn kulutus lisääntyy tämän skenaarion mukaan hieman kokonaiskysyntää hitaammin, yhteensä 41 prosenttia. öljyn kysynnän kasvun tyydyttäminen edellyttää samanaikaista tarjonnan lisäystä, joka on opecin nykytuotantoa suurempi. Raakaöljy pysyy useiden arvioiden mukaan keskeisenä maailman energialähteenä lähivuosikymmeninä (iea 2006, eia 2006). öljyn tarjonta pysyy epäilemättä keskeisenä huolen aiheena, koska öljyn kysynnän arvioidaan lisääntyvän nopeasti. tarjonnan pullonkauloja saattaa syntyä pelkästään liian hitaan investointitahdin takia (ks. esim. imf 2006, iea 2006). energiankysynnän tyydyttäminen edellyttää energiainvestointien valtavaa lisäystä. iea:n raportin (iea 2006) mukaan energian tarjontaan on investoitava kumulatiivisesti peräti miljardia dollaria vuoden 2005 hinnoin, jotta arvioitu kysyntä pystytään tyydyttämään. skenaariossa on otettu huomioon normaali tekninen kehitys ja energiapolitiikka. Raakaöljyn hinta vaihtelee markkinoiden kireyden ja poliittisten riskien takia lähivuosikymmeninä tuntuvasti heijastellen odotettuja ja toteutuneita tuotantohäiriöitä sekä muita

9 KAK 1/2007 riskin muutoksia. tuotetun raakaöljyn kustannukset ovat kuitenkin joka tapauksessa nousussa, koska koko ajan on siirryttävä vaikeammin hyödynnettäviin raakaöljyn lähteisiin. Raakaöljyn markkinahinnan kehitys riippuu suotuisan kehityksen oloissakin kuitenkin siitä, kuinka hyvin opec pystyy lisäämään tuotantoaan. toisaalta esimerkiksi ennen pitkää maailmantaloutta kohtaava taantuma testaa järjestön rivien yhtenäisyyttä. Mikäli rivit rakoilevat, hinta voi pudota vähäksi aikaa tuntuvastikin nykyisestä. Pitkällä aikavälillä raakaöljy pysyy kuitenkin kalliina. Raakaöljyä riittää, mutta riskit hintapiikeistä ovat suuret Raakaöljy pysyy useiden arvioiden mukaan maailman keskeisenä energialähteenä lähivuosikymmeninä. Vaihtoehtoiset energialähteet pystyvät tyydyttämään vain murto osan arvioidusta kysynnän kasvusta (iea 2006, eia 2006). käyttökelpoiset fossiilisten raaka aineiden varannot ovat valtaisat ja periaatteessa öljyn kysyntä pystytään helposti tyydyttämään kohtuullisella hinnalla. käytännössä tämä ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa, koska valtaosa tarjonnasta on opec maissa. opecin ulkopuolisen tuotannon merkitys on lähivuosikymmeninä selvästi vähenemässä ja tuotanto on kartellinkin sisällä keskittymässä epävakaaseen Lähi itään. Lisäksi tarjonnan pullonkauloja saattaa syntyä pelkästään liian hitaan investointitahdin takia. Raakaöljyn kohonnut hinta on tehnyt viime vuosina kaasusta ja hiilestä sekä öljytuotteiden substituuttien tuotannosta kannattavaa. Lisäksi päästöoikeuksien kallistamat fossiiliset lopputuotteet lisäävät ns. uusiutuvista raaka aineista tehtävien polttoaineiden hintakilpailukykyä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto on kuitenkin edelleen Brasiliaa lukuun ottamatta kannattamatonta jopa 70 dollarin tynnyrihinnalla (iea 2006). kallis öljy lisää myös energian säästämistä. öljy säilyy kuitenkin merkittävimpänä yksittäisenä energiaraaka aineena. on ilmeistä, että opec pyrkii vakauttamaan raakaöljyn hinnan noin 60 dollarin tuntumaan (opec 2006) lähivuosina. opec leikkasi tämän epävirallisen tavoitteen tukemiseksi vuoden 2006 marraskuussa tarjontaansa. hintatavoite on pidemmässä juoksussa opecin kannalta tuhoisa, koska tällähintatasolla ei fossiilisten kilpailevien tuotteiden tuotanto noussee selvästi, ja öljyn tuotanto opecin ulkopuolella saa puhtia. Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen on tärkeää ja jopa välttämätöntä jo keskipitkällä aikavälillä. niiden tarjonnan lisäys on keskeinen vakuutus mahdollisille ja osin jopa todennäköisille raakaöljyn tarjontahäiriöille. niidenkin tarjonnan lisäämisessä pitäisi kuitenkin ottaa huomioon sekä taloudellinen kannattavuus, energiataseet että kasvihuonepäästöt. saattaa olla, että energian säästäminen ja etenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden tuonti olisivat esimerkiksi suomessa omaa tuotantoa kannattavampia vaihtoehtoja. nykykustannuksin suomen oma vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden tuotanto on merkittävästi fossiilisten polttoaineiden tuotantoa kalliimpaa (Mäkinen, t. et al. 2006). Geopolitiikka on vaikuttanut ja vaikuttaa raakaöljyn hintakehitykseen olennaisesti myös jatkossa. Persianlahden sodat ja siihen osin liittyvä terrorismi ja sen vastaiset toimet ovat ajoittain lisänneet tuntuvasti riskiä raakaöljyn tarjonnan pienentymisestä. tämä näkyi selvästi raaka öljyn hinnan rajuina nousuina Persianlahden sotien aikaan. Viime kesänä nähty raa

10 Paavo Suni kaöljyn uusi hintaennätys liittyi suurelta osin myös Lähi idän poliittisen tilanteen kiristymiseen. Lähi idän poliittinen tilanne näyttää jatkuvan hyvin epävakaana, jolloin suuretkin tarjontahäiriöt raakaöljyn tuotannossa ovat mahdollisia. tilannetta vaikeuttaa lähivuosikymmeninä se, että opecin ulkopuolinen tuotanto on kääntymässä laskuun. Fossiilisten polttoaineiden käytön suurin rajoite ei vielä lähivuosikymmeninä ole niiden saatavuus. niiden hintakaan ei nouse välttämättä rajusti vuoden 2006 lopun tasosta, vaikka tuotantokustannuksetovatväistämättänousussa. tämä edellyttää kuitenkin sitä, että geopoliittiset riskit pysyvät hallinnassa ja raakaöljyn ja öljytuotteiden tuottamiseen investoidaan riittävästi. Fossiilisten polttoaineiden ja siten myös raakaöljyn merkitys on väistämättä vähenemässä, mutta investointeja lisäämällä voidaan saada aikaa talouden joustavaan sopeutumiseen. ongelmana on kuitenkin tällöin ilmaston lämpenemisen kiihtyminen, koska samalla lisätään kasvihuonepäästöjä. Meneillään oleva ilmaston muutos onkin raakaöljyn riittämättömyyttä olennaisesti suurempi rajoite raakaöljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Kirjallisuus Adams, d., Rousaki, k., smith, i. ja Vernon, J. (2007), Greenhouse gases emissions and control, iea Clean Coal Centre, Coal online, London, pane?logdocid=81351& Phydocid=5854&filename=5854_1.html (viitattu ). AieCe (2006), World Commodity Prices, november, helsinki. AsPo (2006), Association for the study of Peak oil&gas, (viitattu ). BP (2006), statistical Review of World energy 2006, Review (viitattu ). Campbell, C.J. (1997), the coming oil crisis, dieoff.org/page131.htm. Campbell, C.J. ja Laherrère, J.h. (1998), the end of Cheap oil, scientific American, March, new York. Campbell, C.J. (2000), Peak oil, Presentation at the technical university of Clausthal, december, peak_oil_presentation.htm (viitattu ). deffeyes, k. (2003), Hubbert speak T e Impendin orld Oil S orta e, Princeton university Press, Princeton. doornbosch, R. ja upton, s. (2006), do We have the Right R&d Priorities and Programmes to support the energy technologies of the Future?, sg/sd/rt(2006)1, oecd, Paris. eia (2006), international energy outlook, June 2006, htm (viitattu ). hubbert, k. (1956), nuclear energy and the Fossil Fuels, publication no. 95, shell development Company, June, houston te as. ieaprofiles (2004), Coal in China, iea Clean Coal Centre, July, London. iea (2005), Resources to Reserves, oil &Gas technologies for the energy Markets of the Future, oecd/iea, Paris. iea (2005A), World energy outlook 2005, oecd, Paris. iea (2006), World energy outlook 2006, oecd, Paris. imf (2006), World economic outlook, september 2006, Washington d.c. Malthus, t. (1798), An Essay on t e Principle of Population, malthus/malthus.0.html (viitattu ). Meadows, d., Meadows, J., Randers, J. ja Beh

11 KAK 1/2007 rens, W. iii (1972), T e Limits to Growt, universe Books, new York. Meadows, d., Randers, J. ja Meadows, J. (2005), Kasvun rajat 30 vuotta myö emmin,gaudeamus, helsinki. Mäkinen, t.,soimakallio, t.,pahkala, k. ja Mikkola, h. (2006), Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit, Vtt tiedotteita 2357, espoo. opec (2006), Monthly oil Market Report, november, Vienna. salameh, M.G. (2004), how realistic are opec s proven oil reserves?, Petroleum Review,August, energy institute, London. society of Petroleum engineers (2001), Guidelines for the evaluation of Petroleum Reserves and Resources, files/ guidelinesevaluationreserves Resources05nov.pdf (viitattu ). suni,p.(2005), hurricanes katrina and Rita unlike other natural disasters, the Finnish economy and society 3/2005, etla, helsinki suni, P. ja decarvalho, A. (2005), Raakaöljyn hinta on epävakaa, mutta se on kallistunut pysyvästi, suhdanne 4/2005, etla, helsinki. Wood, J.W., Long, G.R. ja Morehouse, d.f.(2004), Long term World oil supply scenarios, the Future is neither as Bleak or Rosy as some Assert, eia, december, Washington, eia.doe.gov/pub/oil_gas/petroleum/feature_ articles/2004/worldoilsupply/oilsupply 04.html (viitattu ).

12 Paavo Suni

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 Yleiskuva Öljyn kulutus on kasvanut miltei jatkuvasti, mutta paljon hitaammin kuin ennen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 1 (5) Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 Yleistä Brent-raakaöljyn hinta laski vuoden 2014 kesäkuusta vuoden 2015 tammikuuhun yli 50 %. Tammikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin hinta vaihteli

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Liuske-energiaboomi on esimerkki hinnan ja teknologian vaikutuksesta energian tarjontaan. Vastaus Suokolle ja Tuomelalle.

Liuske-energiaboomi on esimerkki hinnan ja teknologian vaikutuksesta energian tarjontaan. Vastaus Suokolle ja Tuomelalle. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1. vsk. 2/214 Liuske-energiaboomi on esimerkki hinnan ja teknologian vaikutuksesta energian tarjontaan. Vastaus Suokolle ja Tuomelalle Paavo Suni Kirjoittajat ovat paneutuneet

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015 Nordea Markets Raaka-ainemarkkinakatsaus Rami Palin Nordea Markets 22.5.2015 Öljy Öljyn hinta on monen tekijän tulos Lyhyen aikavälin kysyntä/tarjonta Varastotasot Kysyntä OPECin tavoitteet ja tuotantokuri

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Maailma on viimeisten 60 vuoden aikana

Maailma on viimeisten 60 vuoden aikana Jukka Hoffrén Maailma lähestyy öljyn tuotantohuippua Maailman öljyn tuotantohuippu on useiden asiantuntija-arvioiden mukaan lähellä. Edessä on ensin tasaantuvan tarjonnan aika sekä viime kädessä öljyntuotannon

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Raakaöljystä1 ei ole pulaa,

Raakaöljystä1 ei ole pulaa, artikkeli paavo suni Tutkija etla paavo.suni@etla.fi Kuvat maarit kytöharju Raakaöljyn riittävyys, hinnan muutos ja talousvaikutukset Raakaöljystä ei ole pulaa, vaikka se on ns. uusiutumaton luonnonvara.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Maailman muutos, energian hinta ja liuske-energian nousu

Maailman muutos, energian hinta ja liuske-energian nousu Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 1/2014 Maailman muutos, energian hinta ja liuske-energian nousu Paavo Suni Fossiilisen energian hinta moninkertaistui niin nimellisesti kuin reaalisesti 2000-luvun

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia

Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia Harri Paloheimo, Coreorient Oy "All truth passes through three stages. First, it is ridiculed. Second, it is violently opposed. Third, it is accepted as being self

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT Ilmasto- ja energiatulevaisuus 25 Tiina Koljonen, VTT HAASTEET Ilmasto- ja energiaskenaarioiden laadinta vaatii laajaa asiantuntemusta teknologioista, taloudesta, luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin öljyä, sitten maakaasua ja lopuksi joitakin Sunin käsittelemättä jättämiä

Tarkastelemme ensin öljyä, sitten maakaasua ja lopuksi joitakin Sunin käsittelemättä jättämiä Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Liuske-energiaboomin vaikutukset talouteen ovat toistaiseksi olleet vähäisiä Aki Suokko ja Jukka Tuomela Paavo Sunin kirjoitus Maailman muutos, energian

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius = ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

YLEISOHJEET PYRKIJÄLLE

YLEISOHJEET PYRKIJÄLLE VALINTAKOE 9.10.2000 Aineistotehtävä: Tekstin ymmärtäminen ja selostaminen I YLEISOHJEET PYRKIJÄLLE Tehtävä Tehtävänäsi on a) vastata tekstin perusteella laadittuihin kysymyksiin ja b) kirjoittaa sen ydinsanomasta

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Artikkeli. Öljyn aikakausi pian ohi. Jukka Hoffrén

Artikkeli. Öljyn aikakausi pian ohi. Jukka Hoffrén Artikkeli Jukka Hoffrén Öljyn aikakausi pian ohi Öljyn ennätyskorkealle kivunnut hinta, öljyntuotannon tuotanto- ja jalostusvaikeudet sekä Kiinan ja Intian ennätysmäisesti kasvava öljynjano ovat nostaneet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot