Riittääkö öljy ja millä hinnalla?*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riittääkö öljy ja millä hinnalla?*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 1/2007 Riittääkö öljy ja millä hinnalla?* Paavo Suni Tutkija etla ö ljy ja muut fossiiliset polttoaineet ovat ns. uusiutumattomia luonnonvaroja. näitä varoja on vain tietty rajallinen määrä, joten ne hupenevat, kun niitä käytetään. Varantojen koko voidaan määrittää useilla eri tavoilla ja näin myös tehdään. useimmiten varannoilla tarkoitetaan ns. konventionaalisia 1 reservejä, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti käytettävissä kohtuullisella varmuudella. tällä tavallamitattuna esimerkiksi raakaöljyn varannot olivat vuoden 2005 lopussa 1200,7 miljardia tynnyriä, jotka riittäisivät vuoden 2005 kulutustasolla 40,6 vuodeksi (BP 2006). öljyliusketta tai hiekkaa, nesteytettyä hiiltä tai kaasua ei yleensä lasketa konventionaalisiin varoihin. ne ovat kuitenkin hiilidioksidipäästöjen lisäyksestä huolimatta varteenotettavia vaihtoehtoja, jos öljy pysyy kalliina. Luonnonvarojen tarjonnan rajallisuus suhteessa niiden käytön ripeään kasvuun on huolestuttanut ainakin Malthusin (1798) ajoista. * Kirjoitus perustuu Kansantaloudellisen Y distyksen kokouksessa 26. syyskuuta 2006 pidettyyn esitelmään. 1 Ks. esimerkiksi Society of Petroleum En ineers ja kaavio artikkelin lopussa (Liite 1). tuolloin huolena oli väestön kasvu ruuan tuotantokykyä nopeammin, minkä katsottiin johtavan väistämättä henkeä kohden lasketun ruuan vähenemiseen jo 1900 luvulla. näin ei käynyt, vaikka ruuan saanti oli tuolloin ja on vieläkin osalle maailman väestöä hyvin ongelmallista. Vastaavan tyyppinen ajattelu sai uutta puhtia 1970 luvun öljykriiseistä pohjautuen ns. Rooman klubin ajatuksiin, jotka kiteytettiin kasvun rajat teoksessa (Meadows et al. 1972). tosin kyseessä oli ilmeisestikin vain esimerkkilaskelma, jolla pyrittiin osoittamaan väestön ja talouden kasvutrendien kestämättömyys silloisilla rakenteilla (Meadows et al. 2005). samantyyppinen ajattelu on viime vuosina huipentunut keskustelussa öljyn riittävyydestä: maailman öljyntuotannon arvioidaan kääntyvän tai jo kääntyneen laskuun (ks. Campbell ja Laherrère 1998 tai AsPo 2006, peakoil.net/) vastaavaan tapaan kuin king hubbert (1956) ennusti jo 1950 luvulla Yhdysvaltain tarjonnan huipentuvan vuoden 1970 tienoilla (hubbert 1956, 24). Yhdysvaltain öljyntuotanto huipentui lopulta liki hubbertin ennusteen mukaisesti vuonna toisaalta hänen arvionsa maailman öljyn tuotannon huipen

2 Paavo Suni Kuvio 1. Maailman öljyvarojen riittävyys vuosina Lähde: eia, BP, etla. tumisesta vuonna 2000 (hubbert 1956, 22) ei ole pitänyt paikkaansa ainakaan yhtä tarkasti. hubbertin muotoilema raakaöljyvarojen hyödyntämisprosessin kuvaus normaalijakauman tyyppiseksi tuntuu kuvaavan hyvin uusiutumattoman resurssin elinikäistä käyttöä (Wood et al. 2004, deffeyes 2003). tuotantohuipun ajoitus riippuu tällöin kuitenkin olennaisesti varantojen koosta, mikä on ainakin maailman tuotannon osalta ollut toistaiseksi vaikea arvioitava. Raakaöljyn konventionaalisten varantojen riittävyys on pysynyt viime vuosikymmeninä hämmästyttävän vakaana, jos riittävyyttä mitataan sillä kuinka moneksi vuodeksi reservit riittävät kattamaan kunakin vuonna kulutetun tai tuotetun raakaöljyn. Riittävyys on itse asiassa parantunut öljykriisien jälkeen, vaikka öljyn kulutus on muutamaa 1970 luvun öljykriisivuotta lukuun ottamatta koko ajan kasvanut. kasvun rajat teoksen julkistamisen aikoihin 1970 luvun alussa konventionaaliset varat riittivät silloisella kulutuksella vain noin kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Vuonna 2005 maailman öljyvarat riittivät peräti 41 vuodeksi. Mainittakoon, että vuonna 1972 todennetut varat olisivat riittäneet vuoden 2005 kulutuksella vain 19 vuodeksi. Varannot ovatkin lisääntyneet tänä aikana 2,1 kertaisiksi. konventionaalinen tuotanto kääntyy ennen pitkää laskuun. kukaan ei asettane sitä kyseenalaiseksi. Arviot käänteen ajankohdasta kuitenkin vaihtelevat tuntuvasti. Campbell arvioi vuonna 2000, että käänne tapahtuisi vuonna 2005 (Campbell 2000). tilastojen mukaan tuotanto kuitenkin nousi sekä vuonna 2005 että mitä todennäköisimmin vuonna eia:n todennäköisimmäksi katsoman arvion mukaan tarjonnan käänne tapahtuu vasta vuonna 2037 (Wood et al. 2004).

3 KAK 1/2007 Kuvio 2. Maailman fossiiliset reservit vuoden 2005 lopussa Lähde: BP, etla. Kallistunut raakaöljy lisää sekä öljyvaroja että vaihtoehtoista tarjontaa Raakaöljyn konventionaalisen tuotannon kääntyminen laskuun on usein tulkittu maailmantalouden kannalta katastrofaaliseksi tilanteeksi (ks. esim. Campbell 1997). öljyvarantojen riittävyys ei kuitenkaan ainakaan periaatteessa rajoita kysynnän tyydyttämistä lähivuosikymmeninä, vaikka konventionaalisen öljyn tarjonta kääntyisikin lähivuosina laskuun.väistämättä eteen tulevaa öljyn tarjonnan huippua (ns. peak oil) loitontaa se, että tekninen kehitys ja kallistunut öljy tekevät osan ennen tuotantotaloudellisesti kannattamattomista reserveistä kannattaviksi. tarjonnan kasvattaminen on kuitenkin muuttunut entistä hankalammaksi. olemassa olevat tunnetut hyödyntämättömät varat esiintyvät yleensä pieninä pitoisuuksina tai neovat aiemmin löydettyihin esiintymiin verrattuna kalliisti hyödynnettävissä. osa, joskin todennäköisesti suhteellisen pieni osa, varannoista on vielä myös löytämättä. Raakaöljyn riittävyyttä lisää myös vaihtoehtoisten lopputuotteiden kannattavuuden paraneminen raakaöljyn hinnan nousun myötä. kaasusta ja jopa hiilestä tehdyt tuotteet ovat nykyhinnoin kilpailukykyisiä ja tarjoavat periaatteessa hyvän mahdollisuuden fossiilisten polttoaineiden tarjonnan lisäämiseen. kun raakaöljyä riittää British Petroleumin mukaan vuoden 2005 tuotannolla yli neljäksikymmeneksi vuodeksi, niin kaasua riittää yli 60 vuodeksi ja hiiltä yli 150 vuodeksi. syksyn 2006 hinnoin varannot olisivat vielätätäkin suuremmat. hinnan nousun on kuitenkin oltava pysyvää, jotta se käynnistäisi investoinnit (iea 2005). 0

4 Paavo Suni Fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä pyritään rajoittamaan kansainvälisillä sopimuksilla, joihin liittyvällä päästökaupalla ohjataan energian tuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan. Päästöoikeuksista perittävä hinta lisää muiden kuin fossiilisten raaka aineiden hintakilpailukykyä nostamalla hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien raaka aineiden hintaa sitä enemmän mitä enemmän ne tuottavat päästöjä. Päästökaupan vaikutuksia pienentää kuitenkin se, että sitä sovelletaan toistaiseksi vain eu:ssa. esimerkiksi kiina hyödyntää jatkossa tuntuvia kivihiilivarojaan energian tuotannossa entistä intensiivisemmin (iea 2004), mikä vähentää raakaöljyn kysyntäpainetta. Yhdysvallat, joka on suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja, ei ole toistaiseksi ratifioinut taustalla olevaa ns. kioton sopimusta. kivihiilen käyttömahdollisuuksia parantavat päästökaupankin oloissa tekniikat, jolla pystytään pitämään päästöt hyvin pieninä (Adams 2007). Muista kuin fossiilisista polttoaineista tehtyjen tuotteiden tarjonnan lisääntyminen vähentää toisaalta fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvua. Maailman energianhuollon ongelmana ei siis näyttäisi olevan fossiilisten energiavarantojen riittävyys vielä lähivuosina, jos esimerkiksi öljyyn liittyvät tilastot eivät yliarvioi reservejä olennaisesti 2.Lähivuosikymmeninä on kuitenkin edessä suuri murros, missä maailmantalouden riippuvuus fossiilisista energiavaroista väistämättä vähenee. 2 Raakaöljynvarantoarvioiden luotettavuus on osin kyseenalainen. Eräs uolestuttava merkki tästä on OPEC maiden itsensä tekemien varantoarvioiden tuntuva nousu, kun maiden väliset tuotantokiintiöt alettiin määrittää varantojen koon perusteella 1980 luvulla (Salame 2004). Raakaöljyn saatavuuden riskit ovat kuitenkin isot energian ja öljyn kysynnän tyydyttämisessä voi kuitenkin helposti syntyä vakavia ongelmia. energian tarjontaa on vaikea lisätä nopeasti, koska investoinnit tuotantoon ovat olleet pitkään alhaiset. öljytuotteiden tarjonnan kasvattamista rajoittaa myös alhainen raakaöljyn jalostuskapasiteetti, jota sitäkin on vaikea lisätä nopeasti (AieCe 2006). Poliittiset riskit raakaöljyn tarjonnassa ovat suuret ja hyvin vaikeasti hallittavissa. Lähi idän epävakaus näyttää säilyvän keskeisenä huolena pitkään, koska poliittisen tilanteenvakautumisesta ei ole merkkejä. Alue on keskeisin raakaöljyn tuottaja, ja sen muihin tuotantoalueisiin verrattuna valtavat varannot lisäävät seuraavina vuosikymmeninä alueen merkitystä keskeisenä raakaöljyn toimittajana. esimerkiksi vuonna 2005 Lähi idässä tuotettiin 31 prosenttia maailman öljystä, kunnämä tuottajat sisältävä opec tuotti yhteensä 41,7 prosenttia maailman öljystä. Lähi idän merkitys raakaöljyn tuottajana on väistämättä voimakkaassa kasvussa, koska muiden, yleensä tuntuvasti korkeampien kustannusten tuottajien todennetut varannot ovat vain neljännes maailman varoista. opecin osuus raakaöljyvarannoista oli vuoden 2005 lopussa 75,2 prosenttia ja pelkän Lähi idän osuus 61,9 prosenttia (BP 2006). Raakaöljyn hinnan viime vuosien huikea nousu johtuu kysynnän yllättävästä kasvusta Raakaöljyn hinnan raju nousu vuosina johtui keskeisesti kehittyvien maiden kysynnän rajusta ja yllättävän vahvasta kasvusta sekä suurimman yksittäisen kuluttajan, Yhdys 1

5 KAK 1/2007 Kuvio 3. Maailman raakaöljyvarojen jakauma vuoden 2005 lopussa Lähde: BP, etla. Kuvio 4. Raakaöljyn kysynnän kasvu uipentui vuonna

6 Paavo Suni Kuvio 5. Raakaöljyn nimellis ja reaali inta Lähde: BP, CPB, etla. valtain, kulutuksen kasvusta. öljyn tarjonta ei lisääntynyt tuolloin kysyntää vastaavasti, mikä merkitsi markkinoiden tuntuvaa kiristymistä. Markkinoita tiukensi lisäksi mm. irakin sota, mikä vähensi pääasiassa opecin hallussa olevaa, kartellin hinnan tukemiseksi pidettyä, ylimääräistä tuotantokapasiteettia. kehittyvien maiden, etenkin kiinan öljyn kulutuksen raju lisäys vuosina kiristi öljymarkkinoita olennaisesti. kiinan osuus maailman öljyn kulutuksesta on vielä vaatimaton (8,5 % vuonna 2005), mutta sen kulutus oli tuolloin myös määrällisesti tuntuvasti vahvempaa kuin maailman suurimman kuluttajan, Yhdysvaltain (24,6 %vuonna 2005), kysynnän kasvu. hinnan kohoaminen ennätystasolle, lähes 80 dollariin tynnyriltä (Brent laatu) kesällä 2006 ei kuitenkaan enää selity kysynnän ja tarjonnan epätasapainottumisella, koska tuolloin varastot olivat jo kasvussa. ennätystä selittääkin poliittisen epävakauden kasvu etenkin Lähi idässä, mikä lisäsi raakaöljyn tarjontariskiä. kun geopoliittiset jännitteet vaimenivat loppukesällä, niin keventynyt markkinatilanne painoi hinnan Brent laadulla mitattuna 60 dollarin tuntumaan. kartelli pyrkii tukemaan suunnilleen tällaista raakaöljyn hintaa tuotannon supistuksin. opec korin hinta on yleensä muutaman dollarin Brent laatua halvempaa. hintaero on tosin ollut suurimmillaan 10 dollarin tuntumassa tynnyriltä, koska Brent laatu on ollut opec öljyjä suositumpaa markkinoille paremmin sopivien teknisten ominaisuuksiensa takia (AieCe 2006) luvun alussa tapahtuneen kysyntäsokin hintavaikutuksia voidaan lyhyellä aikavälillä havainnollistaa kuvion 6avulla. tuotan

7 KAK 1/2007 Kuvio 6. Kysyntäsokki raakaöljymarkkinoilla non enimmäismäärää ei voida lisätä kovin nopeasti. tarjonta on siten lyhyellä aikavälillä hyvin joustamatonta, jos ollaan enimmäistuotannon tuntumassa. tämä johtuu siitä, että ylimääräistä tuotantoa ei ole juuri käytettävissä tarjonnan lisäämiseen. tällöin varastojen merkitys puskureina korostuu. Jos varastot ovatöljyntuotannon korkean kapasiteetinkäyttöasteen oloissa vähäiset, niin pienetkin kysynnän heilahtelut heiluttavat hintaa tuntuvasti. tällöin markkinoiden tasapainottuminen tapahtuu tarjontakäyrän jyrkällä osuudella hinnan avulla, koska lisätarjontaa ei löydy. Raakaöljyn markkinahinta määräytyy tuotantokustannuksiltaan kalleimman tarvittavan lisätuotoksen mukaan. opec kartelli on säädellyt hintaa pitämällä oman tuotantokustannuksiltaan edullisen tuotantonsa käyttöasteen alhaisena. tällöin markkinoilla on ollut ylimääräistä tuotantokapasiteettia, joka on toiminut tarvittaessa puskurina tarjontahäiriöitä vastaan. samalla opecin ulkopuolinen tuotanto kustannuksiltaan kalliimmissa paikoissa kuten mm. Pohjanmerellä sekä Venäjällä tuli kannattavaksi, mikä on toisaalta kaventanut kartellin markkinavoimaa etenkin 1980 ja 1990 luvuilla luvun alkuvuosina tilanne muuttui. öljyinvestoinnit olivat olleet pitkään vähäiset ja irakin sota sekä kehittyvien maiden raju kysynnän nousu nostivat öljyntuotannon kapasiteetin lähes täyskäyttöön. Ylimääräinen kapasiteetti hävisi, ja tarjontahäiriöiden torjunta jäi varastojen varaan. Markkinat pysyvät kireinä Pidemmällä aikavälillä tarjonta on luonnollisesti paljon joustavampaa, kun korkea hinta lisää sekä raakaöljyn, siitä tehtävien tuotteiden että näiden molempien substituuttien tuotantoa. tällöin tuotanto lisääntyy ja kysynnän kasvuvauhti hidastuu. kysyntä voi periaatteessa

8 Paavo Suni Kuvio 7.Maailman ener iankysynnän trendit Lähde: iea:weo 2005, 2006, etla. kääntyä myös laskuun. tämä on kuitenkin nykynäkymin hyvin epätodennäköistä. kuljetussektori on talouden sopeutumisen kannalta ongelmallisin, koska sen öljyriippuvuuden on arvioitu (iea 2006) olevan vielä vuonna 2030 yli 90 prosenttia. energia ja raakaöljymarkkinat pysyvätkin iea:n mukaan tiukkoina myös lähivuosikymmeninä. iea (2006) arvioi energian kokonaiskysynnän kasvavan vuosina keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee jakson aikana 53 prosentin absoluuttista energian kysynnän lisäystä. Raakaöljyn kulutus lisääntyy tämän skenaarion mukaan hieman kokonaiskysyntää hitaammin, yhteensä 41 prosenttia. öljyn kysynnän kasvun tyydyttäminen edellyttää samanaikaista tarjonnan lisäystä, joka on opecin nykytuotantoa suurempi. Raakaöljy pysyy useiden arvioiden mukaan keskeisenä maailman energialähteenä lähivuosikymmeninä (iea 2006, eia 2006). öljyn tarjonta pysyy epäilemättä keskeisenä huolen aiheena, koska öljyn kysynnän arvioidaan lisääntyvän nopeasti. tarjonnan pullonkauloja saattaa syntyä pelkästään liian hitaan investointitahdin takia (ks. esim. imf 2006, iea 2006). energiankysynnän tyydyttäminen edellyttää energiainvestointien valtavaa lisäystä. iea:n raportin (iea 2006) mukaan energian tarjontaan on investoitava kumulatiivisesti peräti miljardia dollaria vuoden 2005 hinnoin, jotta arvioitu kysyntä pystytään tyydyttämään. skenaariossa on otettu huomioon normaali tekninen kehitys ja energiapolitiikka. Raakaöljyn hinta vaihtelee markkinoiden kireyden ja poliittisten riskien takia lähivuosikymmeninä tuntuvasti heijastellen odotettuja ja toteutuneita tuotantohäiriöitä sekä muita

9 KAK 1/2007 riskin muutoksia. tuotetun raakaöljyn kustannukset ovat kuitenkin joka tapauksessa nousussa, koska koko ajan on siirryttävä vaikeammin hyödynnettäviin raakaöljyn lähteisiin. Raakaöljyn markkinahinnan kehitys riippuu suotuisan kehityksen oloissakin kuitenkin siitä, kuinka hyvin opec pystyy lisäämään tuotantoaan. toisaalta esimerkiksi ennen pitkää maailmantaloutta kohtaava taantuma testaa järjestön rivien yhtenäisyyttä. Mikäli rivit rakoilevat, hinta voi pudota vähäksi aikaa tuntuvastikin nykyisestä. Pitkällä aikavälillä raakaöljy pysyy kuitenkin kalliina. Raakaöljyä riittää, mutta riskit hintapiikeistä ovat suuret Raakaöljy pysyy useiden arvioiden mukaan maailman keskeisenä energialähteenä lähivuosikymmeninä. Vaihtoehtoiset energialähteet pystyvät tyydyttämään vain murto osan arvioidusta kysynnän kasvusta (iea 2006, eia 2006). käyttökelpoiset fossiilisten raaka aineiden varannot ovat valtaisat ja periaatteessa öljyn kysyntä pystytään helposti tyydyttämään kohtuullisella hinnalla. käytännössä tämä ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa, koska valtaosa tarjonnasta on opec maissa. opecin ulkopuolisen tuotannon merkitys on lähivuosikymmeninä selvästi vähenemässä ja tuotanto on kartellinkin sisällä keskittymässä epävakaaseen Lähi itään. Lisäksi tarjonnan pullonkauloja saattaa syntyä pelkästään liian hitaan investointitahdin takia. Raakaöljyn kohonnut hinta on tehnyt viime vuosina kaasusta ja hiilestä sekä öljytuotteiden substituuttien tuotannosta kannattavaa. Lisäksi päästöoikeuksien kallistamat fossiiliset lopputuotteet lisäävät ns. uusiutuvista raaka aineista tehtävien polttoaineiden hintakilpailukykyä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto on kuitenkin edelleen Brasiliaa lukuun ottamatta kannattamatonta jopa 70 dollarin tynnyrihinnalla (iea 2006). kallis öljy lisää myös energian säästämistä. öljy säilyy kuitenkin merkittävimpänä yksittäisenä energiaraaka aineena. on ilmeistä, että opec pyrkii vakauttamaan raakaöljyn hinnan noin 60 dollarin tuntumaan (opec 2006) lähivuosina. opec leikkasi tämän epävirallisen tavoitteen tukemiseksi vuoden 2006 marraskuussa tarjontaansa. hintatavoite on pidemmässä juoksussa opecin kannalta tuhoisa, koska tällähintatasolla ei fossiilisten kilpailevien tuotteiden tuotanto noussee selvästi, ja öljyn tuotanto opecin ulkopuolella saa puhtia. Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen on tärkeää ja jopa välttämätöntä jo keskipitkällä aikavälillä. niiden tarjonnan lisäys on keskeinen vakuutus mahdollisille ja osin jopa todennäköisille raakaöljyn tarjontahäiriöille. niidenkin tarjonnan lisäämisessä pitäisi kuitenkin ottaa huomioon sekä taloudellinen kannattavuus, energiataseet että kasvihuonepäästöt. saattaa olla, että energian säästäminen ja etenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden tuonti olisivat esimerkiksi suomessa omaa tuotantoa kannattavampia vaihtoehtoja. nykykustannuksin suomen oma vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden tuotanto on merkittävästi fossiilisten polttoaineiden tuotantoa kalliimpaa (Mäkinen, t. et al. 2006). Geopolitiikka on vaikuttanut ja vaikuttaa raakaöljyn hintakehitykseen olennaisesti myös jatkossa. Persianlahden sodat ja siihen osin liittyvä terrorismi ja sen vastaiset toimet ovat ajoittain lisänneet tuntuvasti riskiä raakaöljyn tarjonnan pienentymisestä. tämä näkyi selvästi raaka öljyn hinnan rajuina nousuina Persianlahden sotien aikaan. Viime kesänä nähty raa

10 Paavo Suni kaöljyn uusi hintaennätys liittyi suurelta osin myös Lähi idän poliittisen tilanteen kiristymiseen. Lähi idän poliittinen tilanne näyttää jatkuvan hyvin epävakaana, jolloin suuretkin tarjontahäiriöt raakaöljyn tuotannossa ovat mahdollisia. tilannetta vaikeuttaa lähivuosikymmeninä se, että opecin ulkopuolinen tuotanto on kääntymässä laskuun. Fossiilisten polttoaineiden käytön suurin rajoite ei vielä lähivuosikymmeninä ole niiden saatavuus. niiden hintakaan ei nouse välttämättä rajusti vuoden 2006 lopun tasosta, vaikka tuotantokustannuksetovatväistämättänousussa. tämä edellyttää kuitenkin sitä, että geopoliittiset riskit pysyvät hallinnassa ja raakaöljyn ja öljytuotteiden tuottamiseen investoidaan riittävästi. Fossiilisten polttoaineiden ja siten myös raakaöljyn merkitys on väistämättä vähenemässä, mutta investointeja lisäämällä voidaan saada aikaa talouden joustavaan sopeutumiseen. ongelmana on kuitenkin tällöin ilmaston lämpenemisen kiihtyminen, koska samalla lisätään kasvihuonepäästöjä. Meneillään oleva ilmaston muutos onkin raakaöljyn riittämättömyyttä olennaisesti suurempi rajoite raakaöljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Kirjallisuus Adams, d., Rousaki, k., smith, i. ja Vernon, J. (2007), Greenhouse gases emissions and control, iea Clean Coal Centre, Coal online, London, pane?logdocid=81351& Phydocid=5854&filename=5854_1.html (viitattu ). AieCe (2006), World Commodity Prices, november, helsinki. AsPo (2006), Association for the study of Peak oil&gas, (viitattu ). BP (2006), statistical Review of World energy 2006, Review (viitattu ). Campbell, C.J. (1997), the coming oil crisis, dieoff.org/page131.htm. Campbell, C.J. ja Laherrère, J.h. (1998), the end of Cheap oil, scientific American, March, new York. Campbell, C.J. (2000), Peak oil, Presentation at the technical university of Clausthal, december, peak_oil_presentation.htm (viitattu ). deffeyes, k. (2003), Hubbert speak T e Impendin orld Oil S orta e, Princeton university Press, Princeton. doornbosch, R. ja upton, s. (2006), do We have the Right R&d Priorities and Programmes to support the energy technologies of the Future?, sg/sd/rt(2006)1, oecd, Paris. eia (2006), international energy outlook, June 2006, htm (viitattu ). hubbert, k. (1956), nuclear energy and the Fossil Fuels, publication no. 95, shell development Company, June, houston te as. ieaprofiles (2004), Coal in China, iea Clean Coal Centre, July, London. iea (2005), Resources to Reserves, oil &Gas technologies for the energy Markets of the Future, oecd/iea, Paris. iea (2005A), World energy outlook 2005, oecd, Paris. iea (2006), World energy outlook 2006, oecd, Paris. imf (2006), World economic outlook, september 2006, Washington d.c. Malthus, t. (1798), An Essay on t e Principle of Population, malthus/malthus.0.html (viitattu ). Meadows, d., Meadows, J., Randers, J. ja Beh

11 KAK 1/2007 rens, W. iii (1972), T e Limits to Growt, universe Books, new York. Meadows, d., Randers, J. ja Meadows, J. (2005), Kasvun rajat 30 vuotta myö emmin,gaudeamus, helsinki. Mäkinen, t.,soimakallio, t.,pahkala, k. ja Mikkola, h. (2006), Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit, Vtt tiedotteita 2357, espoo. opec (2006), Monthly oil Market Report, november, Vienna. salameh, M.G. (2004), how realistic are opec s proven oil reserves?, Petroleum Review,August, energy institute, London. society of Petroleum engineers (2001), Guidelines for the evaluation of Petroleum Reserves and Resources, files/ guidelinesevaluationreserves Resources05nov.pdf (viitattu ). suni,p.(2005), hurricanes katrina and Rita unlike other natural disasters, the Finnish economy and society 3/2005, etla, helsinki suni, P. ja decarvalho, A. (2005), Raakaöljyn hinta on epävakaa, mutta se on kallistunut pysyvästi, suhdanne 4/2005, etla, helsinki. Wood, J.W., Long, G.R. ja Morehouse, d.f.(2004), Long term World oil supply scenarios, the Future is neither as Bleak or Rosy as some Assert, eia, december, Washington, eia.doe.gov/pub/oil_gas/petroleum/feature_ articles/2004/worldoilsupply/oilsupply 04.html (viitattu ).

12 Paavo Suni

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE Paavo Suni, KT-yhdistys 26.9.2006 kommentti: Matti Liski, HSE 1. Öljyn huipputuotanto saavutetaan varmuudella 2. Miksi ongelma? 3. Kysyntäinfrastruktuurin muutos ja epävarmuus 4. Strateginen öljyriippuvuus

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015 Nordea Markets Raaka-ainemarkkinakatsaus Rami Palin Nordea Markets 22.5.2015 Öljy Öljyn hinta on monen tekijän tulos Lyhyen aikavälin kysyntä/tarjonta Varastotasot Kysyntä OPECin tavoitteet ja tuotantokuri

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016 29.12.2016 1 (6) Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016 Vuosi 2016 keskeistä Brent-raakaöljy alkoi halventua vuoden 2014 kesäkuussa, hinta laski yli 70 % vuoden 2015 loppuun mennessä ja lasku

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!)

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama Kapitalismiin kuuluvat sykliset taantuma, lamat, luovat tuhot ja niin edelleen Prof. Randers: when GDP growth stops Tulkinta:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia

Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia Öljyntuotantohuippu tapahtunut tosiasia Harri Paloheimo, Coreorient Oy "All truth passes through three stages. First, it is ridiculed. Second, it is violently opposed. Third, it is accepted as being self

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA 22.10.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 21.01. ja 28.01.2011 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot