EURAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 SUUNNIELU JA EKNIIKKA EURAN KUNA EURAN KESKUSAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVIYS LOPPURORI Luonnos FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY P19915

2 Loppuraportti 1 (19) Sisällysluettelo 1 JOHDANO yön lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNIELUALUE JA SEN NYKYILA Yleiskuvaus Valuma-alueet ja reitit Luontoarvot ja pohjavesialueet Maaperä ja topografia HYDROLOGINEN ARKASELU Maankäytön muutokset Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun SUOSIELAVA RAKAISUVAIHOEHDO Hulevesien hallinnan periaatteet onttikohtainen hulevesien hallinta Yleisien alueiden hulevesien hallinta Hulevesien hallinta nykyisillä rakennetuilla alueilla Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta YHEENVEO JA SUOSIUKSE JAKOSUUNNIELUUN Yhteenveto selvityksen havainnoista Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Ohjeet jatkosuunnitteluun Liitteet LIIE 1 VH Euran osayleiskaava-alueen valuma-aluekartta 1: (A0) LIIE 2 VH Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 1 (POHJOINEN) 1:6500 (A0) LIIE 3 VH Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 2 (EELÄ) 1:6500 (A2) Kansikuva: MML Ortoilmakuva Pyhäjärvenkatu 1, ampere

3 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (17) EURAN KESKUSAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVIYS 1 JOHDANO 1.1 yön lähtökohdat ja tavoitteet ässä työssä on laadittu selvitys Euran kunnan valuma-alueista ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä Euran keskustan osayleiskaavan alueella (noin 49 km²). Valuma-alueet määritettiin lähes koko Euran keskustaalueelta ja niiden latvaosia myös naapurikuntien puolelta kokonaiskuvan muodostamiseksi. Valuma-alueselvityksen laajuus oli yhteensä noin 100 km². Hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelualue kattaa pääosan Euran kunnan keskusta-alueesta sekä hulevesien kannalta merkittävimmät maankäytön muutosalueet. ässä työssä on arvioitu yleissuunnitelmatasolla osayleiskaavan mukaisen maankäytön vaikutuksia hulevesien määrään, laatuun ja johtamisreitteihin. Lisäksi on arvioitu osayleiskaavan tarkkuustasolla alueellisen hulevesien hallinnan tarvetta sekä esitetty mahdollisien hallintatoimenpiteiden likimääräisiä sijoituspaikkoja. Alueiden asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia tarkennetut asemakaavakohtaiset hulevesien hallinnan suunnitelmat, joissa yksittäisien hallintamenetelmien tyyppiä, sijaintia ja mitoitusta tarkennetaan osana tässä työssä esitettyä kokonaisuutta. 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä :ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann ja pääsuunnittelijana dipl.ins Pekka Raukola. yön tilaaja on Euran kunta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut tekninen johtaja Kimmo Haapanen. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. asaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. 1 Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. ästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista, sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista. 1 Sadannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. Suomessa esimerkiksi hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (1/2a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

4 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 2 (17) 2 SUUNNIELUALUE JA SEN NYKYILA 2.1 Yleiskuvaus yön suunnittelualue on Euran keskustan osayleiskaava-alue, joka sijoittuu Euran kuntaan, rajautuen pohjoisessa Eurajoen ylittäviin voimalinjoihin, idässä Köyliön kunnanrajaan, etelässä Pyhäjärveen ja lännessä likimain Savikon ja Salonkulman kunnanosaan. Euran keskustan osayleiskaava-alueen laajuus on noin 49 km², ja se käsittää Euran keskusta-alueen sekä laajoja peltomaita ja rakentamattomia metsäalueita erityisesti keskustan pohjoispuolella. Kansikuvan ortoilmakuvassa on esitetty suunnittelualueen nykytilaa. Uuden osayleiskaavan myötä suunnittelualueelle tullaan rakentamaan muun muassa uusia työpaikka- ja teollisuusalueita sekä asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia korttelialueita on tulevan maankäytön perusteella ehdotettu noin 100 ha, teollisuus- ja varastoalueita yhteensä noin 300 ha (joista teollisuuden reservialueita 180 ha) ja kerrostalovaltaisia asuntoalueita noin 9 ha. Lisäksi taajamaosayleiskaavassa on esitetty uusia palvelujen ja hallinnon alueita noin 15 ha. Lisäksi suunnittelualueella on asemakaavoitettuja, mutta vielä toteuttamattomia tontteja seuraavasti: teollisuus- ja varastoalueita yhteensä noin 20 ha, liike- toimistoalueita noin 6 ha ja asuinalueita noin 40 ha. 2.2 Valuma-alueet ja reitit Suunnittelualueella muodostuva hulevesi- ja pintavalunta virtaa nykytilassa lukuisien norojen ja valtaojien kautta suunnittelualuetta halkovaan Eurajokeen. Merkittävin valuntareitti suunnittelualueen länsipuolella on Ahmasoja ja suunnittelualueen itäpuolella Ruonoja. Isompien valtaojien ohella suunnittelualueella muodostuva hulevesi- ja pintavalunta virtaa Eurajokeen lukuisien pienempien avo-ojien kautta. Kuvassa 1 sekä liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa on havainnollistettu nykyisiä vedenjakajia sekä tärkeimpien pintavaluntareittien sijainnit. 2.3 Luontoarvot ja pohjavesialueet Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Harolanlahden ja Pyhäjärven laajat Natura alueet. Natura-alueisiin lukeutuu myös Harolanlahden länsipuolella sijaitsevat Harolan lehdot. Muita luonnonsuojelualueita ovat osittain Harolanlahteen sijoittuva aolan luonnonsuojelualue ja suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Metsolan luonnonsuojelualue sekä Vahenojan puronvarsikorpi. Suunnittelualueen keskiosassa, Eurajoen yhteydessä sijaitsee Vaaniin ja Kauttuan laajat veden hankinnan kannalta tärkeät (luokka I) pohjavesiesiintymät, jotka ovat yhteyspinta-alaltaan noin 8 km 2 ja antoisuudeltaan yhteensä noin 2600 m 3 /d. ässä Euran keskustan osayleiskaavan hulevesiselvityksessä on huomioitu luontoarvojen asettamat vaatimukset hulevesien hallinnan kannalta. Suunnittelualueen tärkeitä luontokohteita ja pohjavesialueita on havainnollistettu kuvan 1 valuma-aluekartassa sekä liitteessä Maaperä ja topografia Suunnittelualue on nykytilassaan keskusta-aluetta lukuun ottamatta pääosin harvaan asuttua taajama-aluetta, peltoa ja metsää. Suunnittelualueen keskellä, aluetta halkovan Eurajoen läheisyydessä maaperä on pääosin savea ja hiesua. Suunnittelualueen itä- ja länsireunat ovat sen sijaan lähes merkittäviltä osin moreenia ja kalliota. Hiekkamaata löytyy Kauttuan ja Rannankulman alueella. Kuvassa 2 on havainnollistettu suunnittelualueen maaperää. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

5 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (17) opografialtaan suunnittelualue on kohtalaisen vaihtelevaa alueen korkeimman kohdan (Juhanisto) ollessa noin +88 mpy. Keskusta-alue ja Eurajoen jokilaakso sijaitsee selvästi ympäröivää maastoa alempana. Kuvassa 3 on esitetty suunnittelualueen korkeuseroja. Kuva 1. Suunnittelualueen lähiympäristön nykyinen valuma-aluejako ja tärkeimmät pintavaluntareitit. 2 2 Pohjakartta. Maanmittauslaitoksen Peruskartan 10/2014 aineisto. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

6 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (17) Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä 3 Kuva 3. Suunnittelualueen topografia. 4 3 Pohjakartta: Maaperäaineisto 1:20000 Geologian tutkimuskeskus. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

7 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (17) 3 HYDROLOGINEN ARKASELU 3.1 Maankäytön muutokset Uuden osayleiskaavan myötä suunnittelualueelle tullaan rakentamaan muun muassa uusia työpaikka- ja teollisuusalueita sekä asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia korttelialueita on tulevan maankäytön perusteella ehdotettu noin 100 ha, teollisuus- ja varastoalueita yhteensä noin 300 ha (joista teollisuuden reservialueita 180 ha) ja kerrostalovaltaisia asuntoalueita noin 9 ha. Lisäksi taajamaosayleiskaavassa on esitetty uusia palvelujen ja hallinnon alueita noin 15 ha. Lisäksi suunnittelualueella on asemakaavoitettuja, mutta vielä toteuttamattomia tontteja seuraavasti: teollisuus- ja varastoalueita yhteensä noin 20 ha, liike- toimistoalueita noin 6 ha ja asuinalueita noin 40 ha. ulevan maankäytön sijoittumista suunnittelualueella on havainnollistettu liitekartassa 2 ja 3. Suunnittelualueen sisäistä valuma-aluejakoa tarkennettiin pintavaluntareittien ja suunnitellun maankäytön mukaisesti. Samalla alue jaettiin vaikutustenarviointia ja hulevesien hallintamenetelmien sijoittamista varten useaksi osavaluma-alueeksi. Suunnitellun asuinalueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen päävedenjakajiin ja sivuvedenjakajiin. Suhteellisen pieniä muutoksia tapahtunee kuitenkin paikallisesti alueilla, joissa uudisrakentamista on osoitettu vedenjakajien kohdalle. 3.2 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesien määrä Osayleiskaavan aiheuttamien muutoksien hydrologisia vaikutuksia arvioitiin laskennallisesti vettä läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelyihin. Pysäköintiin tarkoitetut asfaltoidut alueet ovat tyypillisesti myös kuivatettu tehokkaasti, joten myös niiltä muodostuva hulevesivalunta on nopeaa ja määrältään suurta. Osayleiskaavan mukaisen maankäytön perusteella arvioitiin vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä otal Impervious Area (IA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. ämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään, tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valuntakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valuntakertoimen maksimiarvo on 1,0. arkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (IA). Lisäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valuntakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin. arkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Muutokset keskimääräisien läpäisemättömien pintojen ja valumakertoimien suhteen on esitetty kuvissa 4 ja 5. 4 MML Korkeusmalli 10m x 10m Pyhäjärvenkatu 1, ampere

8 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (17) Kuva 4. Läpäisemättömien pintojen osuus (IA). Kuvaajassa esitetyt arvot edustavat nykytilanteen ja tulevan tilanteen likimääräisiä arvoja. eollisuuden reservialueet on huomioituna laskelmissa. Osavaluma-alueet ovat liitteen 1 mukaiset. Kuva 5. Valumakertoimet 20 mm rankkasadetapahtumalla. Kuvaajassa esitetyt arvot edustavat nykytilanteen ja tulevan tilanteen likimääräisiä arvoja. eollisuuden reservialueet on huomioituna laskelmissa. Osavalumaalueet ovat liitteen 1 mukaiset. Arviot tehtiin saatavilla olleiden kartta-aineistojen ja ilmakuvien perusteella. Suunnittelualueen laajasta koosta johtuen hydrologiset tarkastelut rajoitettiin karkeaan tarkkuustasoon. Lisäksi laskelmissa oletettiin, että tuleva rakentaminen tulee olemaan tehokkuudeltaan nykyisen kaltaista, kohtalaisen väljää teollisuus- ja asuinaluetta. Arviot tehtiin osayleiskaavatasoisen maankäytön mahdollistamassa tarkkuudessa. Kuvissa 4 ja 5 esitetyt muutokset antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan tulevan maankäytön aiheuttamista hydrologisista suhteellisista muutoksista. Kokonaisuudessaan tarkasteltujen osavaluma-alueiden veden läpäisemättömyys (IA) nousee keskimääräisestä nykytilan arvosta noin 13 %:sta noin 15 %:iin alueiden kokonaispinta-alasta. Vastaavasti keskimääräinen rankkasateen (20 mm) valuntakerroin nousee nykytilanteen mukaisesta noin 0,07 tasosta 0,08, eli keskimäärin hulevesivalunta kasvaa tällöin keskimäärin noin 30 %:lla. Muutokset ovat suunnittelualueen laajuudesta johtuen hyvin vähäisiä suhteutettuna sen pinta-alaan. Kortteli- tai asemakaavakohtaisesti tarkasteltuna hydrologiset muutokset tulevatkin uudisrakentamisalueilla olemaan huomattavasti suuremmat. uleva uudisrakentaminen ja täydennysrakentaminen on osoitettu suurelta osin nykyisille metsä- ja peltoalueille, joiden läpäisemättömien pintojen osuudet ovat nykyisellään hyvin pienet (10 % 20 %). Sen sijaan tiivisti rakennetuilla asuinpientalojen korttelialueilla vettä läpäisemättömien pintojen osuus on tavallisesti noin 35 % - 55 %, eli noin kaksinkertainen pelto- ja metsäalueisiin verrattuna. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

9 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (17) Hulevesien laatu Ilman hulevesivirtaamia tasaavia hallintamenetelmiä hydrologiset muutokset näkyvät paikallisesti ylivirtaamien kasvuna, samalla kun luonnonmukaisien norojen alivirtaamat saattavat pienentyä. Nykytilassa selvitysalueen uudisrakentamisen alueella muodostuva pintavalunta on laadultaan pääosin puhdasta. Rakennetuilta alueilta purkureiteille päättyy todennäköisesti suhteellisen pieniä määriä liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja. Hulevedet ja pintavalunta johdetaan nykytilassa kuitenkin Keskusta-aluetta lukuun ottamatta pääosin avo-ojia pitkin, jolloin ojien kasvillisuus, maaperä ja luonnonmukaiset virtausreitit pystyvät sitomaan merkittävän osan hulevesien mahdollisista epäpuhtauksista. ulevassa tilanteessa uusilta teollisuusalueilta, ja myös asuinalueiden asfalttipinnoilta, muodostuvat hulevedet sisältävät rakentamattomaan tilaan verrattuna enemmän epäpuhtauksia, kuten öljyjä ja raskasmetalleja, mutta toisaalta kiintoaineskuormitus voi pienentyä maatalousalueisiin verrattuna. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta muodostuvat, laadultaan suhteellisen puhtaat hulevedet voivat myös runsaimmillaan aiheuttaa ongelmia huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoainesta ja epäpuhtauksia. Pyhäjärven arvokkaat luontoalueet voivat altistua veden laadun ja eroosion aiheuttamille muutoksille erityisesti, jos uudet teollisuus- ja asuinalueet ovat tehokkaasti kuivatettu hulevesiviemäröinnin avulla suoraan puroihin. ällöin hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä tulee haastavampaa, koska suoraan puron yhteydessä tehtävä hallinta edellyttää suuria rakennustöitä. Hallinta on kustannustehokkaampaa tehdä erillään pääuomasta pienemmällä järjestelmällä Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Edellä kuvattujen hulevesien haittojen ehkäisemiseksi selvitysalueella tulisi toteuttaa hulevesien hallintatoimenpiteitä. Hyvien hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti hulevesien haitallisia vaikutuksia tulee ehkäistä toteuttamalla hajautettua hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa. Hallintamenetelmät on perusteltua ulottaa tonttien tai vähintään korttelien mittakaavaan asti, jolloin hulevesiin voidaan vaikuttaa jo niiden syntypaikalla. Hallinnan lähtökohtana on ehkäistä hulevesien muodostumista, mikä ehkäisee rankkasadetulvien kasvua. Myös hulevesien laatu tulisi huomioida erityisesti suunnittelualueen arvokkaiden luontokohteiden yhteydessä, jotta nykyisien avo-ojien ja vesistöjen luonnonympäristöt säilyisivät elinvoimaisina. Hallinnan keskeinen periaate on suosia hulevesien johtamista avouomissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä, joilla hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Järjestelmillä pyritään myös hulevesien laadulliseen hallintaa sekä hallittuun tulvimiseen, jolloin pienennetään rakennettujen alueiden tulvariskejä. avoitteena on lisäksi hyödyntää hulevedet monipuolisesti rakennetun ympäristön suunnittelussa ja ylläpitää luonnollisten norojen tilaa ja veden laatua. Hulevesien hallintatoimenpiteet tulee suunnitella ja mitoittaa kunkin valuma-alueen ja noron tarpeiden mukaisesti. Hulevesien määrään ja laatuun liittyvät ongelmat tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään parhaan käytössä olevan tiedon perusteella. Suunnittelualueella tehtävien hulevesien hallintatoimenpiteillä voidaan edesauttaa avoojien vesitasapainon säilymistä mahdollisimman luonnonmukaisina. Samalla hallintamenetelmillä on merkittävä tulvariskejä pienentävä vaikutus. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

10 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (17) Mikäli hulevesien hallintamenetelmille on osoitettavissa maanpäälliset tilavaraukset, menetelmien tulee olla ilmeeltään ja toiminnaltaan ensisijaisesti mahdollisimman luonnonmukaisia. Luonnonmukaisilla noroilla samoin kuin laadukkaasti toteutetuilla hulevesien hallintamenetelmillä kuten rakennetuilla vesiaiheilla ja altailla, on positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Hulevesien hallinnan ja maisemasuunnittelun yhteisenä tavoitteena tulee olla viihtyisän, laadukkaan ja omaleimaisen ympäristön luominen, jossa ympäristönäkökulmat on huomioitu riittävän hyvin. Ilman asianmukaisia hallintatoimenpiteitä hulevesivalunnassa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa haittaa alueen luonnolle muun muassa ylivirtaamien johtaessa eroosioon tai hulevesien sisältämien liikenteen epäpuhtauksien levitessä. Lisäksi suuret hallitsemattomat hulevesivirtaamat voivat johtaa tulvimiseen sekä korttelialueiden sisällä että yleisillä alueilla aiheuttaen aineellisia vahinkoja ja haitaten rakennettujen alueiden käyttöä. 4 SUOSIELAVA RAKAISUVAIHOEHDO 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleisiä hyviä periaatteita on kuvattu tyypillisesti seuraavalla toimintatapojen prioriteettijärjestyksellä, jota voidaan pitää hyvänä ohjeistuksena myös Euran keskustan osayleiskaavan alueella. Priorisointi vastaa valtakunnallisen Hulevesioppaan 5 ohjeita. I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vesistöön. Selvitysalueelle laadittujen maankäyttösuunnitelmien perusteella toteuttamiskelpoisin menettely on toimintatapojen I - IV tehokas yhdistäminen. ällöin hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti hulevesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin hulevesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä hulevesien määrään että laatuun. Hajautetussa järjestelmässä eri hallintamenetelmät mitoitetaan erilaisille sadetapahtumille. onttikohtaisilla hallintaratkaisuilla on tarkoitus hallita suhteellisen usein toistuvat pienet sateet, kun taas yleisille alueille sijoitettavilla hulevesien hallintajärjestelmillä hallitaan harvemmin toistuvat rankkasateet ja niistä mahdollisesti syntyvät tulvimistilanteet. Hajautettu hulevesien hallinta lisää järjestelmän toimintavarmuutta, kun yksittäisen hallintamenetelmän mitoituksen ylittyminen, tai rakenteellinen vaurio ei johda välttämättä hulevesien johtamiseen suoraan ympäröivään luontoon. Näin ollen 5 Kuntaliitto Hulevesiopas. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

11 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (17) hulevesien hallinnan kokonaisvarmuus lisääntyy ja ylivuotojen riski vähenee. Samalla yksittäisen hallintamenetelmän mitoitus ja tilavaraus pienenee, jolloin ne on mahdollista toteuttaa vähäisemmin rakennustöin ja sijoittaa joustavammin. Euran keskustan osayleiskaava-alueelle on esitetty tässä työssä alueellisten hulevesien hallintajärjestelmien alustavat sijoituspaikat. Sijoituspaikat on valittu toiminnalliselta kannalta ja ne on esitetty liitteenä 2 ja 3 olevassa hulevesien hallinnan yleissuunnitelmakartoissa. Kartoissa esitetyt hallintajärjestelmien koot ja muodot ovat suuntaa antavia. Niiden tarkempi muotoilu, mitoitus ja sijoittaminen tulee tehdä tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu yleisellä tasolla sekä tonttikohtaisen että yleisellä alueella tehtävän hulevesien hallinnan hyviä periaatteita. 4.2 onttikohtainen hulevesien hallinta Hallintaketju alkaa tonttien sisälle hajautetuista järjestelmistä, joiden ensisijaiset tavoitteet ovat tontin kattopinnoilta ja vettä läpäisemättömiltä piha-alueilta muodostuvien virtaamahuippujen tasaaminen ja piha-alueilta muodostuvien hulevesien laadun käsittely. onttikohtaiset järjestelmät mitoitetaan tyypillisesti usein toistuville rankkasateille, jolloin jatkuvaa, nk. kroonista kuormitusta voidaan vähentää. Virtaamahuippujen viivyttämisen ja tasaamisen ansiosta hulevedet saadaan johdettua turvallisesti yleisille alueille, joilla suurten hulevesimäärien hallintaan on paremmat mahdollisuudet. onttikohtaisella viivytyksellä ehkäistään näin ollen tulvariskejä ja eroosio-ongelmia yleisellä alueella sijaitsevissa hulevesien johtamis- ja viivytysjärjestelmissä. Hulevesien tonttikohtaiseen viivyttämiseen ja käsittelyyn on useita erilaisia vaihtoehtoja, joiden pääpiirteitä esitellään seuraavissa kappaleissa Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien muodostumista voidaan vähentää kasvattamalla valuma-alueilla tapahtuvaa imeytymistä maaperään ja haihduntaa. eollisuusrakentamisen alueilla rakennusten kattopinnat ovat laajoja ja suurin osa piha-alueista on päällystettyjä pysäköintialueita. Näillä alueilla välitöntä hulevesivaluntaa voidaan vähentää ja hidastaa kattokasvillisuudella ja läpäisevillä päällysteillä, jotka mahdollistavat veden pidättymisen niiden pintakerrokseen. Läpäisevässä maanperässä läpäisevien päällysteiden käytön hyödyt korostuvat, mutta heikomminkin läpäisevässä maaperässä rakenteiden toimintaa voidaan tehostaa salaojituksen avulla. Suunnittelualueen tärkeillä pohjavesialueilla pysäköintialueiden hulevesien imeyttämistä ei tule toteuttaa, vaan päällysteiden alle rakennetaan salaojarakenteet, joista hulevedet puretaan eteenpäin. Kattokasvillisuudella, ts. viherkatoilla, tarkoitetaan kasvillisuudella peitettyä kattopintaa, joka pidättää ja suodattaa vettä. Viherkaton maa- ja kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Kattokasvillisuudella pystytään usein pidättämään matalan intensiteetin sateet kokonaan, kun taas rankemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin. Kattokasvillisuus soveltuu erityisen hyvin katosten ja piharakennusten yhteyteen, mutta niiden käytölle ei ole rakenteellista estettä myöskään muissa kohteissa. Laaja-alaista sammal-maksaruohokattojen käyttöä autokatoksissa on havainnollistettu kuvassa 6. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

12 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (17) Kuva 6. Esimerkki laaja-alaisesta kattokasvillisuudesta autokatoksissa. ampere, Vuores. 6 Hulevesivaluntaa voidaan vähentää myös läpäisevien päällysteiden, kuten reikälaattojen tai -kiveyksien käytöllä mm. jalankulku- ja pysäköintialueilla. Läpäisevät päällysteet vähentävät tehokkaasti etenkin matalan intensiteetin sadetapahtumien aiheuttamaa hulevesivaluntaa, koska päällyste ehtii imeä suurimman osan sille satavasta vedestä. Läpäisevässä maanperässä läpäisevien päällysteiden käytön hyödyt korostuvat, mutta heikomminkin läpäisevässä maaperässä rakenteiden toimintaa voidaan tehostaa salaojituksen avulla. Vaikka läpäisevän päällysteen vedenläpäisykyky ajan mittaan pienenisikin, näillä tapahtuva hulevesien muodostuminen ja virtaaminen on tavallisilla sadetapahtumilla aina vähäisempää, kuin esimerkiksi tiiviillä asfalttipinnoilla. Suuren intensiteetin rankkasateilla läpäisevä päällyste toimii likimain asfalttipinnan tavoin, mutta pintavalunnan virtausnopeudet jäävät asfalttipintoja alhaisemmiksi. Läpäisevän päällysteen käyttöä on havainnollistettu kuvassa 7. Kuva 7. Esimerkkejä läpäisevistä päällysteitä. ampere, Vuores. 6 6 Kuva: FCG Finnish Consulting Group Oy Pyhäjärvenkatu 1, ampere

13 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (17) Hulevesien varastoiminen ja imeyttäminen onttikohtaisen hulevesien hallinnan yksi keskeisin asia on irtikytkeä kattovedet hulevesiviemäriverkosta. Kattovesien viivyttäminen maan pinnalla olevissa kasvillisuuspainanteissa eli sadepuutarhoissa sekä kattovesisäiliöiden käyttö ovat yksinkertaisimpia ja edullisimpia tapoja tontilla muodostuvien hulevesien hallintaan. Pintaratkaisuista kattovesisäiliö vaatii myös vähän tontilta tilaa ja soveltuu näin ollen hyvin myös nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Muiden pintaratkaisujen käyttö kuitenkin vaatii tontilta usein tilaa ja edellyttää, että hulevesien johtaminen tapahtuu poikkeustapauksia luukunottamotta maan pinnalla. Kattovedet ovat lähtökohtaisesti puhtaita hulevesiä, joita voidaan imeyttää maaperään myös pohjavesialueella, ylläpitäen pohjavedenpinnan tasoa. Sadepuutarhat ovat varsinkin pientaloalueille erinomaisesti soveltuva kattovesien hallintajärjestelmiä, jotka ovat ympäristöään alempana olevia kasvillisuuden peittämiä alueita, joihin hulevedet voivat hetkellisesti lammikoitua. Sadepuutarhan tarkoituksena on viivyttää hulevettä, mutta maaperän ominaisuuksista riippuen myös imeytymistä tapahtuu. Imeyttämisen mahdollisuuksia voidaan parantaa hajauttamalla sadepuutarhojen sijoittamista, jolloin myös lyhennetään hulevesien johtamismatkaa. Veden imeytyskykyä voidaan lisäksi tehostaa syventämällä kaivantoa ja tekemällä massanvaihtoa. Sadepuutarhan ulkonäköä on havainnollistettu kuvassa 8. Kuva 8. Omakotitalon hulevedet johdetaan maanpäällisin kouruin tontin kulmassa olevaan sadepuutarhaan, joka mahdollistaa hulevesien hetkellisen lammikoitumisen. (ampere, Vuores) 6 Kattovesien keräämistä varten voidaan käyttää kattovesisäiliöitä, jotka asetetaan syöksyputken alle joko maan päälle tai maan alle. Säiliössä on ylivuotoputki jota pitkin ylimääräiset vedet voidaan johtaa haluttuun suuntaan sekä pohjalla hana tai venttiili, josta säiliö voidaan tyhjentää tai ottaa vettä esimerkiksi kastelukäyttöön. Kattovesisäiliöitä ei ole tarpeen mitoittaa suurille vesimäärille vaan sillä tuetaan muita hulevesien hallintajärjestelmiä. kuvassa 9 on havainnollistettu muovista kattovesisäiliötä. Mikäli tontin käyttö estää maan päällisten sadepuutarhojen toteuttamisen, tai halutaan hallita suurempia hulevesimääriä, voidaan hulevesien viivytys toteuttaa esimerkiksi maanalaisilla viivytyskennostoilla tai viivytyskaivannoilla, jotka soveltuvat erityisen hyvin varsinkin teollisuusalueille. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

14 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (17) Kuva 9. Vasemmalla esimerkki 190 litran kattovesisäiliöstä. Oikealla tontin hulevesille varattu kaivo, josta vedet ovat pumpattavissa hyötykäyttöön. (ampere, Vuores) 6 Maanalaisien rakenteiden etu on niiden suuri, hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia. Maanpäällinen tila voidaan käyttää tehokkaasti muihin toimintoihin, koska oikein rakennettuna esimerkiksi hulevesikennostot eivät vaikuta yläpuolisten alueiden liikennöitävyyteen. Viivytyskennostosta hulevedet imeytetään maaperään, tai puretaan vaiheittain alueelliseen avo-ojaan tai hulevesiviemäriverkkoon ja sieltä jälleen yleisillä alueilla oleviin hulevesien viivytysjärjestelmiin tai purkureiteille. Kuva 10 esittää esimerkkiä maanalaisesta kennostosta omakotitontilla. Kuva 10. Esimerkki maanalaisesta kennostosta omakotitalotontilla. 7 Vaihtoehtoisesti maanalainen viivytys voidaan toteuttaa yksinkertaisella hulevesikaivolla, jonka tilavuus täyttää viivytysvaatimuksen. Kaivosta tulee olla tyhjennysputki ja ylivuoto katualueen hulevesiviemäriin tai maastosta ositettuun purkupaikkaan. 7 Kuva: Uponor Suomi Oy Pyhäjärvenkatu 1, ampere

15 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (17) 4.3 Yleisien alueiden hulevesien hallinta Pysäköintialueet ja laajat kenttäalueet ontti- ja korttelialueilla muodostuvat hulevedet eivät ole erityisen likaisia lukuun ottamatta suurilta teollisuus- ja pysäköintialueilta muodostuva valuntaa, joka sisältää ajoittain runsaastikin epäpuhtauksia. Pysäköintialueiden kohdalla tonttikohtainen hulevesien hallinta suositellaan toteutettavan ratkaisuilla, joilla pystytään parantamaan hulevesien laatua määrällisen hallinnan lisäksi. Pysäköintialueilla voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 11 mukaisia suodattavia viherpainanteita, joilla käsitellään etenkin tavanomaisten sateiden hulevesiä. Lisäksi viherpainanteet tarjoavat viivytystilavuutta harvemmin toistuvien rankkasateiden alkuvaiheessa, jolloin suurinta virtaamahuippua voidaan viivyttää ja tasata. Viherpainanteet mitoitetaan niin, että ne käsittelevät usein toistuvat lyhyet sateet, jotka huuhtelevat sateen alkuvaiheessa toistuvasti kenttäalueiden epäpuhtaudet mukaansa (first flush) ja aiheuttavat näin kroonista hulevesikuormitusta. Harvemmin toistuvilla rankkasateilla hulevedet johdetaan painanteista hallitusti yleisille purkureiteille esimerkiksi hulevesiviemäröinnin välityksellä, johon painanne voidaan kuvan 11 mukaisesti liittää nostetulla hulevesiviemärikaivon kannella. ällöin painanteessa vedenpinta voi kohota hetkellisesti synnyttäen hieman viivytystilavuutta hulevesille, minkä lisäksi osa vesistä suotautuu salaojituksen kautta hulevesiviemäriin. Kuva 11. Oikea kuva: Pysäköintialueen viherpainanne, jonne hulevedet ohjataan maanpinnalla reunakivien aukoista (Seattle) Vasen kuva: Esimerkki viherpainanteet ylivuotojärjestelmästä hulevesiviemäriverkkoon Runsaasti liikennöitävillä alueilla ja Natura-2000 alueiden valuma-alueilla sijaitsevien kenttäalueiden asfalttipintojen hulevedet suositellaan johdettavan tonttikohtaiseen hiekan ja öljynerotinjärjestelmään. Erotinjärjestelmää vastaavaa, varmatoimista ja hallittavissa olevaa likaisien hulevesien käsittelyä on hyvin haastavaa toteuttaa maanpäällisin, luonnonmukaisin menetelmin. Hiekan- ja öljynerotinjärjestelmä varustetaan virtauksensäätökaivolla, jolla erottimiin ohjataan hulevesivalunnan ensimmäinen likaisin vaihe (first flush). ämän jälkeen virtauksensäätökaivo ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput niiden ohi. Sekä erottimista että ohivirtauksesta vedet johdetaan yleensä näytteenottokaivoon, jotta purkautuvan veden laatua voidaan seurata. Erotinjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta ja kytkeytymistä tontin hulevesiviemäriverkkoon on havainnollistettu kuvassa 12. Erotinjärjestelmien suunnittelussa on huomioitava, että kattovedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita ja ne eivät vaadi laadullista käsittelyä. Johtamalla kattovedet erotinjärjestelmän ohi suoraan hulevesiä viivyttävään järjestelmään hulevesien laadullista käsittelyä saadaan tehostettua. Ääritilanteissa erotinjärjestelmän ohitusta Pyhäjärvenkatu 1, ampere

16 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (17) tulee silti käytännössä aina esiintymään jossain määrin, mutta sen laatuvaikutukset jäävät varsin vähäisiksi. Kuva 12. Esimerkki hiekan- ja öljynerotinjärjestelmästä Keskitetyt hallintajärjestelmät viheralueilla Nykyisien purkureittien yhteyteen voidaan rakentaa viherpainanteita tai -kosteikkoja, joilla viivytetään ja osittain käsitellään muiden hulevesien hallintajärjestelmien tulvavesiä sekä katualueiden hulevesiä ennen niiden purkamista Eurajokeen johtaviin avo-ojiin. Hulevesikosteikoissa on usein matala, pysyvä vesipinta sekä monipuolinen kasvillisuus, jolla voidaan tehostaa hulevesien laadullista hallintaa. Purkuratkaisut ovat kosteikoissa vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Hulevesikosteikko edellyttää suurehkon valumaalueen pysyvän vesipinnan säilyttämiseksi. Viivytyspainanteet toimivat viivytyskosteikon tapaan lisävarmuutta antavina ratkaisuna, joilla vähennetään purkureittien eroosio- ja tulvariskejä harvoin toistuvilla sadetapahtumilla. Viivytyspainanteet ovat tavanomaisilla sadetapahtumilla lähes tyhjiä ja viivytystilavuus tulee käyttöön vasta harvemmin toistuvilla rankkasateilla. Kuvassa 13 on esitetty esimerkki patorakenteella varustetusta viivytyskosteikosta sekä viivytyspainanne. Kuva 13. Vasen kuva: Patorakenteella varustettu viivytyskosteikko (Hannover, Saksa). Oikea kuva: Hulevesien viivytyspainanne normaalitilassa. (Seattle, USA) 8 Wavin Labko Oy Pyhäjärvenkatu 1, ampere

17 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (17) 4.4 Hulevesien hallinta nykyisillä rakennetuilla alueilla ulvareitit Uudisrakentamisen lisäksi suunnittelualueen nykyisiä rakennettuja alueita tullaan todennäköisesti täydentämään. Nykyisen rakennetun ympäristön kuivatusvedet johdetaan pääasiassa lukuisien avo-ojien kautta Eurajokeen. Nykyisien avo-ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien toimintavarmuus voi heikkentyä tulevaisuudessa järjestelmien kunnon heikentyessä ja ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen sademäärien ja eteenkin sateiden intensiteettien on ennustettu kasvavan keskimäärin % vuosiin mennessä 9. Nykyisten rakennettujen alueiden hulevesien johtamista ja hallintaa on suositeltavaa tarkastella niihin liittyvien asemakaavahankkeiden yhteydessä. Erityisesti täydennysrakentamisen yhteydessä muutokset hulevesien muodostumisessa tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman vähäisinä. Hallintamenetelmät voidaan sijoittaa uudisrakentamisalueiden tapaan hajautetusti niin, että hallintamenetelmien ketju alkaa hulevesien syntypaikalla, tonttien sisältä ja päättyen yleisien alueiden keskitettyihin hallintaratkaisuihin. Hallintaratkaisujen sijoittaminen nykyisille rakennetuille alueille on uudisrakentamisalueita haastavampaa, sillä vapaita hallintamenetelmille sopivia alueita on harvemmin tarjolla. Kappaleissa 4.2 ja 4.3 esitetyt hallintaratkaisut soveltuvat monilta osin myös kuin täydennysrakentamisalueille. Erityisesti kattovesisäiliöt ja maanalaiset viivytyskennostot ja kaivannot tarjoavat tehokkaita hallintamahdollisuuksia vähäisin maanpäällisin tilantarpein. Myös nykyisten viheralueiden yhteiskäyttö sekä virkistys että tulvahallinta-alueena on tehokasta. ulvatilanteet esiintyvät sen verran harvoin, että alueiden varaaminen vain tulvavesiä varten ei ole aina järkevää. Esimerkiksi ojien ja purojen läheisyydessä sijaitsevat oleskelunurmikot tai -niityt voivat toimia tarvittaessa tulva-alueina. Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. ulvareitit tulee ketjuttaa siten, ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuojaan asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä. Pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Hulevesien tonttikohtaisista maanalaisista ja maanpäällisistä viivytysmenetelmistä tulee olla riittävät ja yhtenäiset tulvareitit katualueen hulevesiviemäriverkkoon. ilanteissa, joissa hulevesiviemäriverkon kapasiteetti on ylittynyt, katualue toimii tulvareittinä. Katualueella tulvareittejä voidaan muodostaa käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Soveltuvista kohdista hulevedet puretaan reunakiveysten aukoista yleiselle alueelle rakennettuun viherpainanteeseen tai siihen johtaviin ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. 9 Aaltonen, J. ym Rankkasateet ja taajamatulvat (RAU). Suomen Ympäristö, s. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

18 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (17) 4.5 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska niihin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen hulevesien käsittely kannattaa järjestää tilapäisillä ratkaisuilla erillään lopullisen tilanteen hulevesien hallintajärjestelmistä, koska hulevesijärjestelmiä ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että se olisi käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Lisäksi rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia mm. suodattavat hulevesien hallintamenetelmät tai kasvillisuuskerrokset. Suunnittelualueella rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan luontevimmat paikat ovat ne painanteet, joihin hulevedet on helposti painovoimaisesti johdettavissa. Hallintapaikat tulee olla sellaisia, joilla ei olisi muutenkaan erityisiä luontoarvoja alueen rakentamisen jälkeen. Rakentamisen aikaisien hallintamenetelmien tulee olla hulevesiä suodattavia ja viivyttäviä järjestelmiä, kuten murskepadolla toteutettuja altaita. Altaiden paikat voivat vaihdella alueen rakentamisvaiheiden mukaisesti. Hulevesien laadullista heikkenemistä voidaan lisäksi ehkäistä jaksottamalla maanrakennustöiden tekoa. Kasvillisuus ja pintamaat tulisi olla poistettuna mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan, jolloin ehkäistään suurien kiintoaineshuuhtoumien syntyminen. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on erityisen tärkeää Harolanlahden ja Pyhäjärven Natura-2000 valuma-alueella. 5 YHEENVEO JA SUOSIUKSE JAKOSUUNNIELUUN 5.1 Yhteenveto selvityksen havainnoista ässä työssä on laadittu selvitys Euran keskusta-alueen valuma-alueista ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä Euran keskustan osayleiskaavan alueella ((noin 49 km²). Valuma-alueet määritettiin lähes koko Euran keskusta-alueelta ja niiden latvaosia myös naapurikuntien puolelta kokonaiskuvan muodostamiseksi. Valuma-alueselvityksen laajuus oli yhteensä noin 100 km² ja se tehtiin paikkatietoanalyysejä hyödyntäen. Suunnittelualueella muodostuva hulevesi- ja pintavalunta virtaa nykytilassa lukuisien norojen ja valtaojien kautta suunnittelualuetta halkovaan Eurajokeen. Merkittävimpiä valuntareittiä ovat suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva Ahmasoja ja suunnittelualueen itäpuolella Ruonoja. Isompien valtaojien ohella suunnittelualueella muodostuva hulevesi- ja pintavalunta virtaa Eurajokeen lukuisien pienempien avo-ojien kautta. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Harolanlahden ja Pyhäjärven laajat Natura alueet. Natura-alueisiin lukeutuu myös Harolanlahden länsipuolella sijaitsevat Harolan lehdot. Muita luonnonsuojelualueita ovat osittain Harolanlahteen sijoittuva aolan luonnonsuojelualue ja suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Metsolan luonnonsuojelualue sekä Vahenojan puronvarsikorpi. Suunnittelualueen keskiosassa, Eurajoen yhteydessä sijaitsee Vaaniin ja Kauttuan laajat veden hankinnan kannalta tärkeät (luokka I) pohjavesiesiintymät. Ilman asianmukaisia hulevesien hallintatoimenpiteitä Euran keskustan osayleiskaavan mukaisella suunnittelulla maankäytöllä voi olla vaikutusta varsinkin Harolanlahden ja Pyhäjärven Natura-alueiden vesistöihin. Näin ollen arvokkaiden luontokohteiden yhteydessä tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota hulevesien laadulliseen hallintaan. Laadullisen hallinnan lisäksi hulevesivirtaamien kasvua tulee pyrkiä ehkäisemään, jotta virtaamavaihtelut ojissa jäisivät mahdollisimman nykytilan kaltaisiksi ja eroosiohaitat vähäisiksi. Hulevesivirtaamia tasaavat järjestelmät auttavat lisäksi hulevesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien ja kiintoaineksen vähentämisessä. Pyhäjärvenkatu 1, ampere

19 FCG SUUNNIELU JA EKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (17) 5.2 Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Valuma-alueselvityksen havaintojen ja Euran keskustan osayleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön perusteella laadittiin hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Hallintatoimenpiteiden suunnittelualue kattoi pääosan Euran keskusta-alueesta sekä hulevesien kannalta merkittävimmät maankäytön muutosalueet. Selvityksen laajuudesta johtuen suunnittelu tehtiin karkealla tasolla, ja painopisteenä oli tärkeimpien, ja parhaiten hallintaan soveltuvien, paikkojen löytäminen yleiseltä alueelta. Näille nk. alueellisille hallintajärjestelmille valittiin sijoituspaikat toiminnalliselta kannalta. Suunnitelmakartassa esitetyt alueellisten hulevesijärjestelmien koot ja muodot ovat suuntaa antavia. Järjestelmien tarkempi muotoilu, mitoitus ja sijoittaminen tulee tehdä tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Alueellisten järjestelmien lisäksi selvityksessä on esitelty vaihtoehtoja kortteli- ja tonttikohtaiseen hulevesien hallintaan, joiden tarkempi soveltaminen kuuluu vasta asemakaavavaiheeseen. Sijoittamalla hulevesien hallintaa korttelialueelle voidaan vähentää yleisellä alueella tehtävän hulevesien hallinnan laajuutta jonkin verran. Periaatteena tulisi olla kuitenkin, että hulevesien laatuun vaikutetaan ensisijaisesti tontti- ja korttelitasolla, koska epäpuhtauksien poistaminen on helpompaa pienistä hulevesimääristä. Sen sijaan tulvahallintaan, ja harvoin toistuviin erikoistilanteisiin, on edullisempaa vaikuttaa yleisellä alueella, jossa käyttökelpoista tilaa on enemmän tarjolla ja hallintaan voidaan käyttää suhteellisen edullisia maanpäällisiä ratkaisuja. Korttelikohtaisien ja alueellisten järjestelmien järkevä ja kustannustehokas yhdistäminen johtaa kokonaisuuden kannalta parhaisiin tuloksiin. Samalla hajautettu hulevesien hallinta lisää järjestelmän toimintavarmuutta, kun yksittäisen hallintamenetelmän mitoituksen ylittyminen, tai rakenteellinen vaurio ei johda välttämättä hulevesien johtamiseen suoraan ympäröivään luontoon. Näin ollen hulevesien hallinnan kokonaisvarmuus lisääntyy, ja ylivuotojen riski vähenee. Samalla yksittäisen hallintamenetelmän mitoitus, ja tilavaraus pienenee, jolloin ne on mahdollista toteuttaa vähäisemmin rakennustöin ja sijoittaa joustavammin. 5.3 Ohjeet jatkosuunnitteluun Alueiden asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia tarkennetut asemakaavakohtaiset hulevesien hallinnan suunnitelmat, joissa yksittäisien hallintamenetelmien tyyppiä, sijaintia ja mitoitusta tarkennetaan osana tässä työssä esitettyä kokonaisuutta. Hallintajärjestelmät on suositeltavaa suunnitella puro- tai ojakohtaisesti, jotta esimerkiksi yläjuoksulla tehtävät toimenpiteet tulee huomioiduksi myös ojan alajuoksulla. Hallintajärjestelmät on sovitettavissa joustavasti maankäytön mukaan, mutta tätä varten tarvitaan tarkempia maankäyttösuunnitelmia, mittausaineistoa ja maaperätutkimuksia. Asemakaavavaiheessa tulee suunnitella myös alueen rakentamisen aikainen hulevesien hallinta, jotta rakentamisen aiheuttama kiintoaineskuormitus ei pilaisi alueiden lähiympäristöä. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on erityisen tärkeää Harolanlahden ja Pyhäjärven Natura-2000 valuma-alueella. FCG Suunnittelu ja ekniikka Oy arkastanut: Laatinut: Eeva-Riikka Bossmann projektipäällikkö, dipl.ins. Pekka Raukola suunnitteluinsinööri, dipl.ins Pyhäjärvenkatu 1, ampere

20 Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja avo-oja/puro Nykyinen hulevesiviemäri Virtaussuunta Purkupiste Kunnanraja Natura-2000 alue Luonnonsuojelualue Pohjavesialue OYK-raja 1.10 Ruonojan päävaluma-alue 1.9 Köyliön kunta 1.11 Ru a oj on i ok raj Eu res P-2 P-2 P P-1 P-3 Ahmasojan päävaluma-alue C C C P LP SÄKYLÄN PURKUPAIKKA AK AK 1.1 -res P-2 P AK res Päävaluma-alue Ruonojan päävaluma-alue Pinta-ala 27 km² km² 5 km² 5 km² Ahmasojan päävaluma-alue 43 km² km² 5 km² 4 km² 4 km² 3 km² 3 km² < 3 km² 3 km² < < < < < < < < < < < < 9.1 a soj ma Ah Säkylän kunta 16.0 Neittamojärvi Lavajärvi 2.2 lly oja Ahmasjärvi My 2.3 Pyhäjärvi Rauman kaupunki 18.1 P Rakennuskohde Piirustuksen sisältö EURAN KUNA EURAN KESKUSAN OSAYLEISKAAVA Valuma-aluekartta Mittakaavat 1:19000 (AO) Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Pyhäjärvenkatu 1, ampere Puh m 500 m Päiväys VH P19915 Muutos 201 iedosto Suunn./Piirt. P. Raukola Pääsuunn. P. Raukola arkastaja E-R. Bossmann Hyv. Yhteyshenkilö M. Heinilä A S

21 Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja avo-oja/puro Suunniteltu virtaussuunta Suunniteltu johtamisreitti Nykyinen hulevesiverkosto Viherpainanteen yleispiirteinen sijainti Natura-2000 alue Luonnonsuojelualue Pohjavesialue OYK-raja -alue -alue/ -res C-alue P-alue LP-alue AK-alue Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. eollisuusalueen laajentuessa koilliseen hulevesien hallintajärjestelmät suunniteltava asemakaavoitusvaiheessa. Alueelle suositellaan korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Hallintajärjestelmien sijoittuminen riippuu tulevasta maankäytöstä, mutta tavoitteena hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta ennen kaakkossa sijaitsevaan avo-ojaan johtamista. eollisuusalueen hulevedet johdetaan viivytyksen kautta nykyiseen avo-ojaan. Hulevesien viivytys toteutaan esimerkiksi nykyisen ojan yhteyteen rakennettavalla tulvatasanteella/viherpainanteella.järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. ulevassa tilanteessa teollisuusalueen hulevedet johdetaan hajautetusti alueen reunalla sijaitseviin viherpainaneisiin, joista veden lopulta puretaan nykyiseen avo-ojaan. Viherpainanteilla paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Avo-oja yhtyy pohjoisessa Ruono-ojaan ulevassa tilanteessa teollisuusalueen hulevedet johdetaan hajautetusti alueen reunalla sijaitseviin viherpainaneisiin, joista veden lopulta puretaan nykyiseen avo-ojaan. Viherpainanteilla paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Nykyiset avo-ojat suositellaan mahdollisuuksien mukaan säilytettävän Pellon reunalla sijaitseva avo-oja arvioitu P-2 eollisuusalueen hulevedet johdetaan koilliseen viherpainanteeseen, josta vedet puretaan nykyisiin avo-ojiin. ärjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Öljyn- ja hiekanerotinjärjestelmät tarvittaessa. -res Pientaloalueen hulevedet johdetaan koilliseen, jossa hulevesiä viivytetään nykyisien avo-ojien yhteyteen rakennetuilla viivytyspainanteilla Pientaloalueen- hulevedet johdetaan korttelikohtaisen viivytyksen kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. P-2 OK Palvelujen ja hallinnon alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. P-1 lattiatas 7.5m betoni 8 " 14.2m kansi +0 betonipu tki +0,74 o P-1 Palvelujen ja hallinnon alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. P-3 Keskustoimintojen laajentuessa kaakkoon, alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisen viivytyksen kautta Eurajokeen. Painotus hulevesien laadullisessa hallinnassa, jotta pohjaveden laatua ei vaaranneta. ut ap laoj sa C Keskustoimintojen laajentuessa kaakkoon, alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisen viivytyksen kautta Eurajokeen. Painotus hulevesien laadullisessa hallinnassa, jotta pohjaveden laatua ei vaaranneta. C LP Hulevesien johtamisreitti toteutetaan viivyttävillä avo-ojajärjestelmillä, joilla hidastetaan hulevesien huippuvirtaamia ja estetään tulvaongelmien syntymistä alajuoksulla. Lisäksi järjestelmillä osittain parannetaan nykyiseen avo-ojaan johdettavien hulevesien laatua. Avo-ojajärjestelmä suositellaan maisemoitavan, jotta järjestelmä toimii maisemallisena elementtinä ulkoilureitin varrella. Järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. C SÄKYLÄN PURKUPAI ulevassa tilanteessa teollisuus- ja palvelualueen hulevedet johdetaan etelään, josta vedet johdetaan viivyttävän viherpainanteen kautta pohjoiseen purkureittiin. Viherpainanteella paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Junaradan ja viherpainanteiden välille tulee jättää riittävä suojaetäisyys. Hulevesien hallinnan tehostamiseksi suositellaan korttelikohtaista hulevesien hallintaa esimerkiksi vettä läpäiseviä päällysteitä hyödyntämällä. eollisuuden reservialueen rakentuessa suositellaan, että nykyiset avo-ojat pyritään osittain säilyttämään. Avo-ojien yhteyteen voidaan rakentaa viivyttäviä ja osittain puhdistavia hulevesirakenteita. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Alueella tulee toteuttaa myös korttelikohtaista hulevesien laadullista hallintaa Natura-2000 alueen suojelun tehostamiseksi. KKA -res AK P-2 Länteen johtava hulevesien johtamisreitti viettää kohtalaisen voimakkaasti, joten johtamisreitin eroosiosuojaukseen tulee kiinnittää huomiota. Pientaloalueiden hulevedet johdetaan nykyiseen avo-ojaan. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. P-1 AK Pysäköintialueen hulevedet johdetaan esimerkiksi maanalaisen viivytyksen tai viherpainanteiden kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. Hulevesien laadulliseen hallintaan kiinnitettävä myös huomiota. eollisuuden reservialueen rakentuessa suositellaan, että nykyiset avo-ojat pyritään säilyttämään. Avo-ojien yhteyteen voidaan rakentaa viivyttäviä ja osittain puhdistavia hulevesirakenteita. Hulevesien viivytys on tarpeen, jotta rakentamisen johdosta kasvavat hulevesivirtaamat eivät aiheuta tulvaongelmia alajuokuslla. Maaston kohtalaisen jyrkistä korkeuseroista johtuen hulevesien johtamisreittien eroosiosuojaukseen kiinnitettävä huomiota. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. eollisuusalueen laajentuessa etelään, hulevedet johdetaan hajautetusti länteen, josta vedet johdetaan viivyttävän viherpainanteen kautta nykyiseen avo-ojaan. Viherpainanteilla paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa.voimalinjan ja viherpainanteiden välille tulee jättää riittävä suojaetäisyys. Puron varrella olevat luontoarvojen suojelemiseksi tulee asuinalueiden ja pysäköintialueen hulevesiä viivytetään keskitetysti pellon reunaan rakennettavalla hulevesien viivytyspainanteella. Hulevesien viivytys tulee mitoittaa niin, että muutokset hulevesien virtaamissa tulee pyrkiä minimoimaan. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa, jolla lisätään hulevesijärjestelmien toimintavarmuutta ja tehostetaan hulevesien laadullista hallintaa. ki Pientaloalueiden hulevedet johdetaan Eurajokeen. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Painotus hulevesien laadullisessa hallinnassa, jotta pohjaveden laatua ei vaaranneta. Fankkeen teollisuusalueen laajentuessa länteen hulevedet johdetaan hajautetusti kohti itää, hyödyntäen nykyisiä hulevesiviemäreitä. Hulevesiviemäristä hulevedet puretaan mahdollisuuksien mukaan avo-ojajärjestelmään, jonka yhteyteen rakennetaan viivyttäviä viherpainanteita. Alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallinta hallintajärjestelmien toiminnan tehostamiseksi ja nykyisen hulevesiviemäriverkoston kapasiteetin riitävyyden takaamiseksi. Riippuen tulevan teollisuustoiminnan luonteesta, alueella tulee tarvittaessa toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. Keskustoimintojen alueen laajentuessa etelään hulevedet johdetaan korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. Palvelujen ja hallinnon alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. ulevassa tilanteessa teollisuusalueen ja palvelujen ja hallinnon alueen hulevedet johdetaan hajautetusti etelään, josta vedet johdetaan viivyttävän viherpainanteen kautta nykyiseen avo-ojaan. Viherpainanteilla paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Palvelujen ja hallinnon alueen hulevedet johdetaan korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. eollisuusalueen läpi kulkevat avo-ojat suositellaan säilytettävän. Ojien yhteyteen rakennetaan hulevesiä viivyttävät ja osittain hulevesiä käsittelevät viherpainanteet, tai tulvatasanteet. Järjestelmien toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle suositellaan myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Asuinkerrostalo-alueiden kuivatus vedet johdetaan korttelikohtaisen viivytyksen kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viivytysjärjestelmien sijoittuminen ja mitoitus toteutetaan asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Viivytysvaatimuksen mitoituksessa tulee selvittää nykyisen hulevesiverkoston kapasiteetti. P-2 Vaihtoehtoisesti jos tuleva teollisuustoiminta sijoittuu nykyisien alueen keskellä kulkevien avo-ojien viereen, suositellaan nykyisien pintavaluntareittien hyödyntämistä hulevesien johtamisessa. Hulevesien keskitetty viivytys voidaan toteuttaa nykyisien avo-ojien yhteyteen rakennettavilla viivytys järjestelmillä, kuten viivytyspainanteilla ja tulvatasanteilla. uruntie AK eollisuusalueella tulee toteuttaa tehostettua hulevesien laadullista hallintaa esimerkiksi tonttikohtaisilla öljyn-ja hiekanerotusjärjestelmillä. Hallintajärjestelmien tarkoituksena on estää hulevesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien leviäminen Harolanlahden Natura-alueeseen. Riippuen tulevista korkeusasemista, itäinen vedenjakaja siirtyy rakentamisen myötä mahdollisesti itään päin uruntiehen. P 1000 m 200 m Pientaloalueen läpi kulkeva avo-oja säilytetään. Alueen suunnittelussa huomioitava alueen matalat korkeusasemat sekä keväällä lumen sulamisvesien aiheuttama ajoittainen vedenpinnan nousu ojassa. Alueen hulevedet johdetaan nykyiseen avo-ojaan eollisuusalueen hulevesiä hallitaan alueen sisällä, ennen Hyväsuon avo-ojiin johtamista. Hulevesijärjestelmien sijoittumista ja mitoitusta tarkennettava asemakaavoitusvaiheessa. Esitettyjen viherpainanteiden sijoitukset viitteellisiä. Alueella tulee toteuttaa myös korttelikohtaista hulevesien hallintaa Natura-2000 alueen suojelun tehostamiseksi. -res ulevassa tilanteessa teollisuusalueen hulevedet johdetaan hajautetusti etelään, josta vedet johdetaan viivyttävien viherpainanteiden kautta eteläiseen purkureittiin. Viherpainanteilla paitsi viivytetään, niin myös parennetaan hulevesien laatua. Alueella tulee toteuttaa myös korttelikohtaista hulevesien laadullista hallintaa Natura-2000 alueen suojelun tehostamiseksi. Junaradan ja viherpainanteiden välille tulee jättää riittävä suojaetäisyys. Rakennuskohde Piirustuksen sisältö EURAN KUNA EURAN KESKUSAN OSAYLEISKAAVA YLEISSUUNNIELMAKARA 1 (POHJOINEN) Mittakaavat Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Pyhäjärvenkatu 1, ampere Puh Päiväys VH P :6500 (AO) Muutos 202 iedosto Suunn./Piirt. P. Raukola Pääsuunn. P. Raukola arkastaja E-R. Bossmann Hyv. Yhteyshenkilö M. Heinilä A S