Jäkärlän Huolto Oy:n lämpökeskusta (Jäkärlän Puistokatu 21) koskeva ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Jäkärlän Huolto Oy:n lämpökeskusta (Jäkärlän Puistokatu 21) koskeva ympäristölupahakemus Ympkaalk 838 Ympäristönsuojelutoimisto/Helena Pakkala Asia Jäkärlän Huolto Oy on toimittanut Turun kaupungin ympäristöja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 mukaisen ympäristölupahakemuksen. Luvan hakija Jäkärlän Huolto Oy Jäkärlän Puistokatu Turku Laitos/toiminta ja sen sijainti Hakemus koskee Jäkärlän Huolto Oy:n polttoaineteholtaan 6 MW:n lämpökeskuksen toimintaa osoitteessa Jäkärlän Puistokatu 21, Turku (kiinteistörekisteri U). Kyseessä on olemassa oleva kattilalaitos. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b ja 5 a mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin kohdan 3 ja 5 a mukaan. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turun ja Porin lääninhallitus on (288 YS) antanut päätöksen kattilalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta. Kattilalaitoksen tontti on asemakaavassa merkitty AH-alueeksi, joka

2 tarkoittaa teknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Asemakaava on vahvistettu Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Ympäristön tila ja laatu Laitos ei sijaitse pohjavesialueella tai sen suojavyöhykkeellä. Vuonna 2001 valmistuneen bioindikaattoritutkimuksen (Turun ja Paraisten alueen ilmanlaadun seuranta bioindikaattorien avulla vuosina ) mukaan Jäkärlä lukeutuu alueeseen, jolla männyn rungolla eläviä jäkälälajeja esiintyy suhteellisen runsaasti. Jäkälälajien runsautta ja niiden yleisyyttä kuvaava ilmanpuhtausindeksi vastaa Turkua ympäröivän taustaalueen tasoa eli ilmansaasteiden aiheuttama pitkäaikainen kuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin voimakkaasti kuormitetulla keskustan alueella. Kuormituksen aiheuttama rasitus on jopa hieman vähentynyt vuodesta 1995 vuoteen Toiminnan vaikutusalueet Laitos sijaitsee Jäkärlän asuntoalueen luoteislaidalla. Laitoksen läheisyydessä on kerros-, pienkerros-, rivi- ja omakotitaloja. Lähialueelle ei tiettävästi ole suunnitteilla uusia asuinrakennuksia. Alueen muu kuormitus Alueella ei ole muita päästölähteitä. Liikenneperäisiä päästöjä alueelle aiheuttaa Tampereen Valtatien sekä paikallisten teiden liikenne. Eniten melua alueella aiheutuu lentoliikenteestä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskus tuottaa kuumaa vettä Jäkärlän alueen kaukolämpöverkostoon. Laitoksessa on kaksi polttoaineteholtaan 3 MW:n raskasöljykattilaa, joiden tyypillinen käyttötehoalue vaihtelee 1 ja 2,8 MW:n välillä. Kattilat ovat tyypiltään peruskuormakattiloita. Kattiloiden yhteenlaskettu vuosittainen käyttöaika on tuntia. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Taulukossa on esitetty tiedot kattiloista ja niiden tuotannosta. Ominaisuus Kattila 1 Kattila 2 Polttoaineteho MW 3 3 Arvioitu käyttöaika h/a Tuotanto (lämmin vesi) GW/a 10,4 3,6

3 Normaalitilanteessa vain toinen kattiloista on käytössä. Pidemmällä ajanjaksolla kattiloiden käyttötunnit muodostuvat samansuuruisiksi. Kulutushuippujen aikana, kuten pakkasviikonloppuina, kuormaa ajetaan molemmilla kattiloilla samanaikaisesti. Kattilat on otettu käyttöön vuonna 1983 ja niissä on painepoltin. Polttoaineet Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä Shell LST 180 Premium, jonka tehollinen lämpöarvo on 41,4 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,45 % ja tuhkapitoisuus 0,01 %. Vuodesta 2001 laitoksella siirryttiin 1 painoprosenttia rikkiä sisältävästä öljystä nykyiseen vielä vähärikkisempään laatuun. Vuosittainen polttoaineen kulutus on tonnia. Polttoaineen varastointi Polttoaine varastoidaan laitoksen pihalla sijaitsevassa 300 m 3 :n pystysäiliössä, joka on varustettu 60 m 3 :n asfaltoidulla valuma-altaalla. Säiliön vallitilan ympärillä on aita. Vallitilassa on sadevesikaivo, josta johtaa putki isompaan sulkuventtiilillä varustettuun sadevesikaivoon. Tämä venttiili voidaan tarvittaessa avata. Isommasta kaivosta johtaa edelleen putki öljynerotuskaivoon, jonka jälkeen järjestelmä on yhteydessä sadevesiviemäriverkostoon. Koko piha-alue on asfaltoitu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Toiminnassa muodostuu jätevesiä vuodessa 4,8 m 3, josta 4,0 m 3 on prosessijätevettä (verkostossa kiertävä puhdas vesi), 0,5 m 3 saniteettijätevesiä ja 0,3 m 3 hulevesiä (kattiloiden pesussa käytetty vesi). Laitos on liitetty kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta aiheutuu vuosittain keskimäärin seuraavat päästöt ilmaan: Kattila 1 Kattila 2 Yhteensä Hiukkaset t/a 0,7 0,2 0,9 Rikkidioksidi t/a 9,5 3,4 12,9 Typen oksidit t/a 8,4 3 11,4 Hiilidioksidi t/a Hiukkasten ominaispäästökertoimena on käytetty 16 mg/mj, joka perustuu kertaluontoiseen mittaukseen. Muiden päästöjen laskennassa on käytetty

4 kertoimia. Kummankin kattilan savukaasut johdetaan omaa hormiaan, jonka halkaisija on 350 mm, pitkin ensin Amer-Clone -merkkiseen multisykloniin ja sen jälkeen maanpinnasta 55 metrin (meren pinnasta 97 metrin) korkuisen piipun kautta ulkoilmaan. Sykloni on tyypiltään AAF, flips 31-3 V 3. Savukaasun lämpötila piipun suulla on 195 C ja virtausnopeus 20,4 m/s. Kattiloiden yhteenlasketut päästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana olleet seuraavat: Vuosi Hiukkaset t/a 2,0 1,8 1,8 0,9 Rikkidioksidi t/a Typen oksidit t/a Hiilidioksidi t/a Vuodesta 2001 alkaen käytössä ollut 0,45 % rikkiä sisältävä polttoaine on vähentänyt rikin määrää suhteessa typenoksideihin ja hiilidioksidiin. Melu ja liikenne Kattilalaitoksen toiminnasta ei aiheudu melu- tai tärinähaittoja. Täysperävaunullinen säiliöauto käy noin 35 kertaa vuodessa täyttämässä öljysäiliön. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa muodostuu vuoden aikana noin 880 kg öljyn palamisesta syntyvää tuhkaa, jonka jätehuoltoyhtiö toimittaa kaatopaikalle loppusijoitukseen. Tuhka on pääosin lentotuhkaa, joka on syklonilla otettu talteen palamiskaasuista. Tuhka varastoidaan ulkona olevassa säiliössä. Lisäksi muodostuu pieniä määriä jäteöljyä. Sitä muodostuu mm. huoltoyhtiön käytössä olevista ruohonleikkureista. Jäteöljy kerätään tynnyriin, joka on sijoitettu kattilalaitoksen ulkopuolelle. Päästöt maaperään Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Laitoksen toimintaa tarkkaillaan päivittäin. Laitosmies seuraa normaalina työaikana savukaasupuhdistimien ja laitoksen yleistä toimintaa. Kattilahuoneen lattialla on nestepinnasta ilmoittava anturi, joka

5 vuototapauksessa sammuttaa kattilan. Viikonloppuina ja työajan jälkeen tiedot häiriötilanteista ohjataan puhelinhälytyksenä huoltoliikkeelle. Tyypillisin syy häiriöilmoitukseen on laitoksen pysähtyminen. Päivittäin tarkkaillaan seuraavia palamisen tehokkuutta kuvaavia parametrejä: - Savukaasujen lämpötilaa mitataan lämpömittarilla - Savukaasun hiilidioksidipitoisuutta ja tummuttaa mitataan Bacharach Fyrite -mittalaitteella - Sumutuspainetta seurataan painemittarilla - Polttoaineen kulutusta seurataan polttoainemäärämittarilla Kattiloiden tehoa säätävät moduloivat polttimet. Palamisilman määrä on esisäädetty. Mittalaitteet tarkistetaan 6-10 kertaa vuodessa vertaamalla näyttämiä muiden (mm. Kiinteistöliiton Lämmöntarkkailu, Kaarinan Poltinhuolto) kanssa. Perusteellisen kausihuollon tekee Kaarinan Poltinhuolto Oy kerran vuodessa, yleensä lämmityskauden loputtua. Kattilat nuohotaan kahdesti vuodessa harjapuhdistuksella. Hiukkaspäästöt on mitattu viimeksi vuonna Laitoksen hyötysuhdetta tarkkaillaan laskemalla paljonko öljyä kuluu yhden megawatin tuottamiseen. Öljysäiliön kunto tarkistetaan joka kuudes vuosi. Säiliö tyhjennetään ja seinämien kunto tutkitaan ultraääneen perustuvalla mittalaitteella. Vaikutusten tarkkailu Laitoksella ei ole omaa päästöjen vaikutusten tarkkailua. Turun seudulla ilman laatua tarkkaillaan mittauksin Turun keskustassa, Ruissalossa ja lähikuntien alueella. Lisäksi ilmanlaatua seurataan tietyin väliajoin biologisin menetelmin ja leviämismallein. Raportointi Lämpökeskuksen käyttö- ja päästötiedot toimitetaan vuosittain Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAURAUTUMINEN Yleisin häiriötilanne on polttimen pysähdys joko omia aikojaan tai sähkökatkoksen takia. Puhdistuslaitteen toimintahäiriöitä on ollut vain noin joka seitsemäs vuosi. Häiriötilanteessa laitteisto pysäytetty ja kytketty toinen yksikkö käyttöön. Häiriötilanteet ovat lyhytaikaisia ja niiden aikana päästöjä on tarkkailtu silmämääräisesti. Kattilalaitosalueella ei ole esiintynyt ilkivaltaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

6 Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla ja Turun kaupungin internetsivuilla. Lisäksi asiasta on erikseen tiedotettu laitoksen viereisten kiinteistöjen isännöitsijöille, joita on pyydetty tiedottamaan asiasta taloyhtiöiden asukkaille. Tarkastus Laitoksella tehtiin tarkastus Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty kirjallisia lausuntoja. Asiasta on suullisesti kuultu Turun kaupungin ympäristöviraston asemakaavaosastoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Oheismateriaali Jäkärlän Huolto Oy:n ympäristölupahakemus 1 Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Jäkärlän Huolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan Turun Jäkärlän kaupunginosassa, kiinteistöllä RN:o U toimivalle, osoitteessa Jäkärlän Puistokatu 21 sijaitsevalle lämpökeskukselle. Laitoksen toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: Melu 1. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db(a) Päästöt ilmaan 2. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1 painoprosenttia. 3. Kummankin polttoaineteholtaan 3 MW:n kattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/mj. Päästöt vesiin ja viemäriin 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin tai muihin vesiin on estettävä öljynerotuksella. 5. Öljynerotuskaivot tulee tarkistaa vähintään kahdesti vuodessa ja tarvittaessa tyhjentää. Jätteiden käsittely

7 6. Raskasöljykattilan pohja- ja lentotuhka, nuohousjätteet, nuohousvedet ja öljyiset jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristölupa sallii ongelmajätteen käsittelyn. 7. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Varastointi tulee hoitaa siten, että niiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estetty. 8. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Polttoaineiden varastointi 9. Öljysäiliön valuma-altaan tulee rakenteeltaan tiivis. Altaan kuntoa tulee seurata säännöllisesti. Tarkkailu 10. Kattiloiden toimintaa ja savukaasupäästöjä tulee seurata hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti: Kummankin kattilan hiukkaspäästö tulee mitata kolmen vuoden välein. Mittaukset suoritetaan kattilan suurimmalla ja pienimmällä normaalisti käytettävällä teholla. Mittaukset tehdään standardin SFS 3866 mukaisesti. Seuraava mittaus tulee tehdä viimeistään puolen vuoden sisällä tämän luvan voimaantulosta. 11. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - lämpökeskuksen tuotantotiedot (GWh/a) ja kattiloiden käyntiajat (h/a) - polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) - laskennallinen ja/tai mitattu rikkidioksidipäästö (t/a), typen oksidien päästö (t/a), hiukkaspäästö (t/a), hiilidioksidipäästö (t/a), päästöjen laskentatavat mittausmenetelmät -yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetus- ja käsittelytavoista - tiedot mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä - selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa Häiriötilanteet 12. Mikäli kattilan tai syklonin toimintaan tulee sellaisia vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitos tulee saattaa normaalikuntoon viivytyksettä.

8 13. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina helposti saatavilla. 14. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, maaperään, viemäriin tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista ja niiden seurauksena käynnistetyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. PERUSTELUT Edellä annetut määräykset ovat tarpeen, jotta Fortum Lämpö Oy:n Runosmäen lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Laitos sijaitsee alueella, joka on kaavoitettu teknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Kattilalaitos sijaitsee tiiviisti rakennetun asutuksen tuntumassa. Ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi on tarpeellista antaa päästöjä, jätteitä ja tarkkailua koskevia määräyksiä. Lupamääräysten yksilölliset perustelut Melutasoa koskeva määräys on annettu terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi. Siinä on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Melutasomääräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä (1). Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta, minkä noudattamiseksi määräys on annettu. Huoltoyhtiö käyttää nykyään alle 0,50 painoprosenttia rikkiä sisältävää polttoöljyä, koska se on mm. kattilan tuhkanmuodostumisen vähentämiseksi koettu hyväksi. Sen käyttö laitoksen aiheuttamien päästöjen kannalta on myös erittäin suositeltavaa (2). Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskeva määräys on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja raskaan polttoöljyn käytöstä aiheutuvien hiukkaspäästöjen aiheuttaman mahdollisen terveys- ja viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Päästörajoissa on otettu huomioon parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla saavutettava päästötaso tämän kokoluokan kattiloilla. Hyvälaatuinen polttoaine ja kattiloiden säännölliset huollot ja oikeat säädöt mahdollistavat alhaiset hiukkaspäästöt (3). Öljyä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vauriota

9 viemäriverkostolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (4 ja 5). Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista ja sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset (6-8). Raskasöljykattilan pohja- ja lentotuhka luokitellaan ongelmajätteeksi eikä sitä saa toimittaa tavallisille yhdyskuntajätteen kaatopaikalle ellei jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ole osoitettu valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997 liite 2) mukaisesti. Kaatopaikkakelpoisuuden arviointi perustuu jätteen lyhyt- ja pitkäaikaiseen liukenevuuteen, huuhtoutumiseen ja haitallisten aineiden liukenevuuteen. Tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta on esitettävä kaatopaikan pitäjälle vähintään kerran vuodessa. Tämän lisäksi laadunvalvontatesteillä seurataan säännöllisin väliajoin jätteen laatua suhteessa kelpoisuustestillä määritettyihin jätteen ominaisuuksiin. Polttoaineen vaihtuessa tai tuhkan ominaisuuksien muutoin muuttuessa tulee testi uusia (6). Polttoöljyn joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Öljyn varastoinnissa ja käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota suojarakenteiden tiiviyteen ja viemärien suojaukseen siten, ettei mahdollisten häiriötilanteiden aikana suoja-altaaseen, piha-alueelle tai lattialle päässyt polttoaine voidaan kerätä talteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää säiliön täytön yhteydessä täyttöletkusta valuvan ylimääräisen öljyn talteen keräämiseen (9). Hiukkaspäästömittaukset on tehtävä hiukkaspäästöille annetun määräyksen valvonnan toteuttamiseksi. Määräyksessä on huomioitu se, että laitos sijaitsee asutuksen lähellä (10). Vuosittaista raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (11). Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen, jotta poikkeustilanteessa päästöt jäisivät mahdollisimman pieniksi ja valvonnan toteuttaminen on mahdollista (12-14). LUVAN VOIMASSA OLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös korvaa Turun ja Porin lääninhallituksen antaman päätöksen n:o 288 ilmansuojeluilmoituksesta. Toiminnanharjoittajan on tehtävä uusi hakemus Turun kaupungin

10 ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty määräaikaan mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 58 ) Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 2, 4-8, 28, 32, 35-38, 41-43, 45-46, 51-56, 81, 83, 96-97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30, 36-37, 41 Jätelaki 3-4, 6, 12, 15, Jäteasetus 3, 3a, 5-7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (157/1987) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) LUPAMAKSU Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu euroa.

11 PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on 97 :ssä mainituilla tahoilla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU ao Jäkärlän Huolto Oy tied Lounais-Suomen ympäristökeskus kuul Julkipano