Tilausbudjettiesitys Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

Transkriptio

1 Tilausbudjettiesitys Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

2 Haasteellisimpien kustannuserien trendit , , , , , , , ,00 LASTENSUOJELUN KULUT TYÖLLISYYDEN HOIDON KULUT VAMMAISPALVELUIDEN KULUT VALTIONOSUUDEN LEIKKAUSTEN YHTEISVAIKUTUS , ,00 0, ENNUSTE 2014 ESITYS 2015 KASVU-%, Lastensuojelun nettokustannukset 50 % Työllisyyden hoidon nettokustannukset 96 % Vammaispalvelujen nettokustannukset 31 % Valtionosuusleikkausten yhteisvaikutus Kumulatiiviset vos-vaikutukset laskettu nykyiseltä hallituskaudelta. Vuositasolla Hämeenlinnan menetys 2015 verrattuna vuoteen 2011 on jo noin 15,2 M. Vuonna 2015 tulevat lisäksi uudet tehtävä- ym. velvoitteet, joiden vaikutus on noin 4,0 M. Lähde: Kuntaliiton laskelma, jossa mukana peruspalvelujen ja OKM:n valtionosuusleikkaukset. Summat suhteutettu Hämeenlinnaan 1 %:n kaavan mukaan.

3 Valtionosuus supistuu voimakkaasti peruspalvelujen valtionosuus 110,0 M 2014 opetuksen ja kulttuurin vos (Hml maksajana) -18,6 M 2014 valtionosuus netto 91,4 M 2015 peruspalvelujen valtionosuus 101,9 M 2015 opetuksen ja kulttuurin vos (Hml maksajana) -16,1 M (Hamk:n siirto valtion kustannusvastuulle vähentää Hämeenlinnan maksuosuutta) 2015 valtionosuus netto 85,8 M Valtionosuuden menetys opetus ja kulttuuri mukaan lukien 5,6 M Budjettiraamiin nähden pudotusta 3,7 M Valtionosuuden laskentatavan muutoksen vaikutus 2015 on 50 /as 3,4 M Loppu on 2015 budjettiin sisältyviä vos-leikkauksia Lisäksi valtionosuuden laskentatavan muutoksesta jää valtionosuusmenetystä vuodelle /as, 2,5 M Laskelma perustuu Kuntaliiton julkaisemaan ja loppuerien osalta päivittämään aineistoon. Lopulliset laskelmat ovat käytössä vasta vuodenvaihteessa.

4 Valtion 2015 budjetin tuomat haasteet Valtionosuuden laskennallisen muutoksen, valtionosuusleikkausten ja - kompensaatioiden yhteisvaikutuksena Hämeenlinnan valtionosuus pienenee 5,6 M. Tästä laskentatavan muutoksen vaikutus on 3,4 M. Valtion budjetin tuomat lisävelvoitteet: Kuntien kustannusvastuun kasvattaminen työttömyysturvan osalta, kasvu Hämeenlinnassa verrattuna vuoden 2014 kustannustasoon 0,955 M. Lasten kotihoidon tuen muutos kasvattaa päivähoidon kysyntää Kuntaliiton arvion mukaan 1,3 M. Sosiaalihuoltolain uudistus kasvattaa kuluja Kuntaliiton arvion mukaan 1,2 M. Asiakasmaksuasetuksen muutos vähentää tuloja Kuntaliiton arv. muk. 0,5 M. Valtion budjetin tuoma kustannusten kasvu-uhka on yhteensä n. 4,0 M. Budjetin sisältämät valtionosuusleikkaukset huomioiden summa nousee 6,2 milj. euroon. Jos mukaan lasketaan vielä vos-laskentamuutoksen vaikutus, summa on 9,6 M. Kuntaliiton arviot on suhteutettu Hämeenlinnaan käyttäen laskentakaavaa, jonka mukaan Hämeenlinna on 1 % koko maasta.

5 Budjettiesityksen kustannuspaineita Budjettiesityksen pohjapainona on kuluvan vuoden uhkaava nettokäyttömenojen (toimintakate) 6,1 M :n ylitys. Valtaosa 2014 ylitysuhasta rasittaa myös vuotta Suurimpina tekijöinä lastensuojelun voimakkaasti kasvaneet kustannukset, vammaispalvelujen riittämätön budjettivaraus ja työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu. Sairaanhoitopiirin talouden tasapainottaminen (alijäämien kattaminen) vie lähes kaiken talouden liikkumavaran. Uudet valmistuneet toimitilat ja saneerausten vaatimat väistötilat nostavat ylläpitokustannuksia. Heikko taloudellinen tilanne on uhka lähes kaikille kaupungin tuloerille. Kunnallisveron tuoton ennuste on heikentynyt entisestään eurolla syyskuun ennusteesta lokakuun ennusteeseen, ero kehykseen jo 2,7 M.

6 Tilausbudjettiesityksen lähtökohdat ja riskit Budjettiesityksen lähtökohtana on, että käyttömenojen osuus saadaan tasapainoon tuottavuus- ja tuloksellisuushankkeilla sekä säästötoimenpiteillä, osa valtionosuuden menetyksestä katetaan veronkorotuksilla, investointitaso pysyy lähes ennallaan (25,4 M netto), lisävelkaa tarvitaan noin 10,7 M, tilikauden alijäämäksi muodostuu noin 2,4 M, talouden tasapaino saavutetaan pitkällä aikavälillä. Riskit taloudellinen tilanne heikentää veroennustetta, säästöhankkeisiin liittyvät aikataululliset ja euromääräiset riskit, säästöjen epäonnistuminen pienentää vuosikatetta ja lisää vastaavasti investointien lainoitustarvetta.

7 Hämeenlinna TB 2015 M (sisäiset tulot ja menot sekä liikelaitokset mukana) Toimintatuotot 332,1 Toimintakulut - 681,0 Toimintakatteen alijäämä - 349,0 Verotulot 276,9 Valtionosuudet 85,8 Verorahoitus 362,7 Rahoitustuotot 14,3 Rahoituskulut - 13,3 Rahoitus 1,0 Nettolainanotto 10,7 Nettoinvestoinnit 25,4 Vuosikate 14,8

8 Tuloslaskelma (Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin) (1.000 ) TP 2013 TB 2014 TB 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä

9 Rahoituslaskelma (1.000 ) TP 2013 TB 2014 M TB 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot (sis. myyntivoitot ja tappiot) Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -500 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos -419 Muut maksuvalm.muutokset 290 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainamäärä (enn.) Lainat /asukas Asukasmäärä

10 Tilausbudjetin keskeisimmät tasapainotustekijät Tasapainotustarve kaikkiaan noin 18,1 M Lautakuntien budjettiesityksiin sisältyvät tasapainotukset 4,2 M Kaupunginjohtajan budjettineuvotteluihin liittyvät tasapainotukset 7,9 M : Kunnan tuloveron korottaminen 0,25 %-yksikköä = 2,5 M Yleisen ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron korotus 0,1 %-yks. = 1,0 M

11 Tuloksellisuusohjelma tasapainottamisessa Poikkihallinnollinen sote-prosessien toiminnallinen integrointi ja uudelleensuunnittelu Ei strategisten omistusten myynnin arviointi ja valmistelu Palveluiden määrän arviointi Koko palveluverkon uudelleenarviointi taloudellisten realiteettien näkökulmasta Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi Kaupunkikonsernilta tehtäviin hankintoihin liittyvien tuottavuusvaateiden nostaminen Ulkoisiin palvelutuottajiin liittyvien neuvottelutavoitteiden uudelleenasemointi Monituottajamallin hyödyntäminen Johtamisjärjestelmän arviointi, ml. tilaaja-tuottaja -mallin arviointi Avustusten tason arviointi Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi Henkilöstötuloksellisuus Muiden Palha-hankkeiden hyödyntäminen

12 Kunnallisveron korotus 2015 Kunnallisvero ,25 % Korotusesitys 0,25 % Kunnallisvero ,50 % Korotuksen tuoma lisätuotto on noin 2,5 M. Veronkorotuksen vaikutus on :n vuosiansiotasolla noin 58 vuodessa ja vajaat 5 kuukaudessa.

13 Kiinteistöveron korotus 2015 Vero 2014 Vero 2015 Välys Yleinen 1,15 % 1,25 % 0,80-1,55 % Vakituinen asunto 0,50 % 0,50 % 0,37-0,80 % Vapaa-ajan rakennus 1,10 % 1,20 % 0,80-1,55 % Yleishyödyllinen rakennus 0,00 % 0,00 % 0,00-1,55 % Voimalaitos 1,50 % 1,50 % 0,60-2,85 % Rakentamaton paikka 3,00 % 3,00 % 1,00-3,00 % Korotuksen lisätuotto noin 1 M

14 Investointivaraukset 2015 Merkittävimmät investoinnit Yhdyskuntarakentamisen hankkeet 8,0 M Tuomelan koulun rakennushanke 6,0 M Liivuoren päiväkodin rakennushanke 4,2 M Perusparannushankkeiden yhteisvaraus 4,0 M Kaurialan koulun peruskorjaus 0,8 M Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaus 0,8 M Kaupungin investointimenot yhteensä 28,9 M Investointitulot yhteensä 3,5 M Nettoinvestoinnit yhteensä 25,4 M Nettolisälainan tarve 10,7 M (jos Palha- ym. tasapainotus-hankkeet toteutuvat budjettitavoitteen mukaisesti = vuosikatetavoite +14,8 M ) Lisäksi Nummen palvelukeskus

15 Investointisuunnitelma 2016 Merkittävimmät investoinnit Yhdyskuntarakentamisen hankkeet 8,0 M HAMK:n tilajärjestelyt 5,3 M Perusparannushankkeiden yhteisvaraus 4,0 M Tuomelan koulun rakennushanke 3,6 M Kaurialan koulun peruskorjaus 3,0 M Miemalan koulun peruskorjaus 1,0 M Uimahallin peruskorjaus 1,0 M Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaus 0,8 M Kaupungin investointimenot yhteensä 32,5 M Investointitulot yhteensä 2,8 M Nettoinvestoinnit yhteensä 29,7 M Nettolisälainan tarve 13,5 M (vuosikatetavoite + 16,2 M ) Lisäksi Nummen palvelukeskus

16 Investointisuunnitelma 2017 Merkittävimmät investoinnit Yhdyskuntarakentamisen hankkeet 8,0 M Perusparannushankkeiden yhteisvaraus 4,0 M Kaurialan koulun peruskorjaus 4,0 M Miemalan koulun peruskorjaus 1,7 M Vuorentaan koulun peruskorjaus 1,0 M Uimahallin peruskorjaus 1,0 M Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaus 0,8 M Kaupungin investointimenot yhteensä 26,5 M Investointitulot yhteensä 2,4 M Nettoinvestoinnit yhteensä 24,1 M Nettolisälainan tarve 4,9 M (vuosikatetavoite + 19,2 M )

17 Hämeenlinnan talouden pitkän aikavälin tarkastelu TP 2011 TP 2012 TP 2013 Enn 2014 TB 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 TB 2019 TB 2020 Asukasluku Veroprosentti 19,00 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Muutos % 5,0 4,8 0,2 6,5-0,1 1,0 2,0 2,0 2,5 2,5 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset kulut Varausten muutokset netto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulat. ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Toimintatuottoihin on laskettu mukaan myös valmistus omaan käyttöön. - Valtionosuusuudistus ja -leikkaus supistavat 2015 tuloa 5,6 M ja 2016 vielä 2,5 M. - HAMK-kuntayhtymän purkamisesta kaupunki saa kirjanpidollisesti noin 17 M, joka mm. kattaa vanhat alijäämät. Kassaan rahaa ei tule. - Vuonna 2014 joudutaan alaskirjaamaan Hämeenkaaren sekä Nummen koulun ja nuorisotalon tasearvot, yhteensä 1,3 M.

18 Kiitos!