ELINKAARITOTEUTUKSEN SOPIMUSOIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKAARITOTEUTUKSEN SOPIMUSOIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 231 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 231 Espoo 2005 TKK-RTA-R231 ELINKAARITOTEUTUKSEN SOPIMUSOIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET Antti Tieva, Juha-Matti Junnonen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE

2 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax Antti Tieva, Juha-Matti Junnonen ISBN ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2005

3 ESIPUHE Elinkaaritoteutuksen ja mallien käyttöä kohtaan tunnetaan voimistuvaa mielenkiintoa ja aihealueen tiimoilta onkin käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita. Elinkaarihankkeiden ominaispiirteisiin liittyy se, että palveluntuottaja vastaa vähintään kohteen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kiinteistön tai järjestelmän ylläpidosta ja kunnossapidosta erikseen sovittavan ajan pituudelta. Elinkaaritoteutus on yksi vaihtoehtoinen hankkeiden toteutustapa ja perusteet ja syyt elinkaaritoteutuksen käytölle vaihtelevat tilaajien hanketta kohtaan asettamien tavoitteiden mukaan. Elinkaarihankkeet ja niihin liittyvät sopimussuhteet ovat sopimusoikeudellisesti hyvin monisyisiä ja haastavia. On yleistä, että kerrallaan yhtä hanketta voivat olla toteuttamassa lukuisat eri yritykset. Myös erilaisia sopimuksia solmitaan suuri määrä sekä hankkeen tilaajan ja palveluntuottajan välillä että myös hanketta toteuttavien yritysten kesken. Näistä seikoista johtuen erilaiset sopimukselliset ja sopimusoikeudelliset kysymykset ja ongelmat nousevat usein esiin. Elinkaarihankkeiden osalta tässä raportissa tarkastellaan toteutusmuotoa koskevia ja tässä mielessä erityisesti pitkäkestoisiin sopimussuhteisiin liittyviä sopimusoikeudellisia ulottuvuuksia ja teemoja. Raportissa eri analysointien pohjalta muodostuvien näkemysten kautta pyritään luomaan toteutusmuodon ympärille sopimusoikeudellista hahmotusta. Tämä raportti liittyy Tekesin ja useiden organisaatioiden rahoittamaan Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut CubeNet tutkimushankkeeseen. Raportin perustana on OTK Antti Tievan Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tekemä pro gradu työ. Helsingissä Antti Tieva Juha-Matti Junnonen 3

4 Sisällys 1. JOHDANTO Tutkimuksen aiheen rajauksesta ja tavoitteista Raportin näkökulmat Elinkaaritoteutus Hanketyypin luonteesta Taustoista ja käsitteistä Tavoitteista ja hyödyistä ENNAKOIVA OIKEUSAJATTELU, RISKIT JA RISKIENHALLINTA Ennakoivasta oikeusajattelusta Riskeistä Riskin käsitteestä Sopimusriskit Elinkaarihankkeet ja riskit Riskienhallinnasta Riskienhallinnan yleisestä määrittelystä Sopimukset ja riskienhallinta Sopimuksellisen riskienhallinnan teoria Teorian jakautuminen eri osiin Teorian osien esittely Teorian kokoava analysointi Elinkaaritoteutus ja riskienhallinta ELINKAARITOTEUTUS JA KUMPPANUUSAJATTELU Kumppanuusajattelusta Kumppanuussopimukset Pitkäkestoisista sopimuksista Yleis- ja erityispiirteitä Sopimuksen prosessikäsityksestä Uusi varallisuusoikeus ja projekti Projekti prototyyppinä Projekti ja periaatteet Lojaliteetti-, tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus Taustaksi Lojaliteettivelvollisuus Tiedonantovelvollisuus Myötävaikutusvelvollisuus Kumppanuusajattelun ilmentymisiä elinkaaritoteutuksessa Kumppanuus ja lojaliteettivelvollisuus Tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus ELINKAARISOPIMUSTEN VALMISTELU JA SOPIMUSKAUSI Sopimuksen valmistelu Kilpailuttamiseen liittyvistä eräistä kysymyksistä Uuden Ey -direktiivin vaikutuksista Sopimusneuvotteluista 59 4

5 Taustaksi Kilpailullinen neuvottelumenettely Sopimuskausi Olosuhteiden muutoksista Yleispiirteitä Ilmentymisistä elinkaaritoteutuksessa Liikavaikeus ja uudelleenneuvottelut Määrittelystä Ilmentymisistä elinkaaritoteutuksessa Erimielisyyksien ratkaiseminen Merkityksestä elinkaarisopimussuhteissa Seurantaryhmästä Välimiesmenettelystä YHTEENVETO 77 LÄHDELUETTELO 83 5

6 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen aiheen rajauksesta ja tavoitteista Tämän raportti liittyy elinkaaritoteutukseen, josta Suomessa on viime vuosina käyty varsin intensiivistä keskustelua. Elinkaaritoteutuksella tarkoitetaan rakennushanketta, jossa toteuttaja vastaa rakennuksen, rakenteen tai järjestelmän toiminnasta perinteistä takuuaikaa pidemmällä ja laajemmalla vastuulla. Laajuudeltaan elinkaaritoteutus voidaan luokitella: - koko rakennuksen elinkaaritoteutukseen - talotekniikan elinkaaritoteutukseen - järjestelmän tai korjauksen elinkaaritoteutukseen Yhteistä näille kaikille on, että toteuttajan vastuisiin sisältyy vähintään suunnittelu ja toteutus sekä vastuuta kiinteistön tai järjestelmän ylläpidosta ja kunnossapidosta erikseen sovittavan ajan pituudelta. Elinkaarihankkeiden osalta tässä raportissa tarkastellaan toteutusmuotoa koskevia ja tässä mielessä erityisesti pitkäkestoisiin sopimussuhteisiin liittyviä sopimusoikeudellisia ulottuvuuksia ja teemoja ja eri analysointien pohjalta muodostuvien näkemysten kautta pyritään luomaan toteutus-muodon ympärille sopimusoikeudellista hahmotusta. Elinkaarihankkeet ovat sopimusoikeudellisesti hyvin monisyisiä ja haastavia pitkäkestoisia hankkeita ja niin ovat myös näitä hankkeita koskevat sopimussuhteet. On hyvin yleistä, että kerrallaan yhtä hanketta voivat olla toteuttamassa lukuisat eri yritykset. Myös erilaisia sopimuksia solmitaan suuri määrä sekä hankkeen tilaajan ja toteuttajan välillä että myös hanketta toteuttavien yritysten kesken. Näistä seikoista johtuen erilaiset sopimukselliset ja sopimusoikeudelliset kysymykset ja ongelmat nousevat usein esiin. Raportissa pyritään etsimään juuri näitä erityiskysymyksiä ja ongelmia ja löytämään analysoinnin kautta niihin vastauksia. Elinkaaritoteutuksessa pääsopimussuhteen solmivat tilaaja sekä yksityinen toteuttaja. Heidän välisessä sopimuksessa määritetään mm. kulloisenkin hankkeen velvoitteista, oikeuksista ja riskienjaosta. Toteuttajana voi laajoissa hankkeissa olla ko. hanketta varten perustettu erillinen projektiyhtiö. Projektiyhtiön osakkaiden kesken solmitaan osakassopimus, joka määrää mm. projektiyhtiön sisäisistä vastuusuhteista sekä yleisesti määrittää projektiyhtiön toiminnallisia menettelytapoja. Elinkaaritoteutusta Suomessa ei ole vielä paljon tutkittu. Erityisesti sopimusoikeuden alalta puuttuu tutkimusta. Koska hankkeissa on kyse monista eri pitkäkestoisista sopimussuhteista ja hankkeet sisältävät usein myös useita erilaisia osakokonaisuuksia mm. 6

7 rakentamisen ja lukuisten erilaisten palvelujen tuottamisen muodoissa, korostuvat monet sopimusoikeudelliset kysymykset ja ongelmat. Tässä raportissa tarkastellaan ja arvioidaan juuri näitä erityiskysymyksiä. Raportin tavoitteena on myös pyrkiä erilaisten sopimusoikeudellisten ulottuvuuksien ja teemojen tarkastelun kautta arvioimaan, miten nämä ulottuvuudet ja teemat konkretisoituvat elinkaaritoteutuksessa. Edelleen raportissa pyritään eri sopimusoikeudellisten teorioiden, aihetta koskevien muiden esitysten sekä teemojen tarkastelun ja arvioinnin kautta muodostamaan näkemyksiä siitä, kuinka esimerkiksi sopimuksellisesti voitaisiin vastata erilaisiin merkittäviin haasteisiin ja vaatimuksiin, joita elinkaarihankkeet pitkäkestoisina ja aina ainutkertaisina hankkeina ja sopimussuhteina tuovat mukanaan. Raportissa analysoidaan esimerkinomaisesti Espoon Kaivomestarin sekä Haapaveden jätevedenpuhdistamon hankkeita. 1.2 Raportin näkökulmat Raportissa pyritään luomaan elinkaaritoteutuksen ja hankkeiden ympärille sopimusoikeudellista hahmotusta. Tämän hahmotuksen osalta keskitytään tilaaja-palveluntuottajasuhteeseen.. Sopimusoikeudellista hahmotusta pyritään luomaan kolmen pääasiallisen näkökulman kautta. Nämä kolme näkökulmaa sisältävät lisäksi vielä erikseen erinäisiä sopimusoikeudellisia teemoja ja ulottuvuuksia. Ensimmäinen näkökulma liittyy ennakoivaan oikeusajatteluun. Sen osalta ensinnäkin tarkastellaan ennakoivaan oikeusajatteluun liittyviä piirteitä ja myös sen asemaa sopimusoikeudessa. Edelleen ennakoivaan oikeusajatteluun kytkeytyen siirrytään tämän jälkeen tarkastelemaan ja arvioimaan riskin ja riskienhallinnan teemaa. Tässä suhteessa analysoidaan tämän teeman ja siihen sisältyvien teorioiden ja eri ulottuvuuksien osuutta ja merkitystä ensinnäkin sopimusoikeudessa ja toiseksi konkreettisesti tarkasteltavissa elinkaarihankkeissa. Koko näkökulman kannalta korostuvat monissa kohdin mm. seikat ja kysymykset liittyen yleisesti ennakoivan ajattelun merkitykseen sopimusten valmistelussa. Toinen tutkimuksen näkökulma koskee kumppanuusajattelua ja sen heijastumista elinkaarisopimuksiin. Tältä osin keskitytään arvioimaan ensinnäkin, mitä kumppanuusajattelu on. Tämän jälkeen syvennytään analysoimaan eri teorioita, periaatteita ja velvollisuuksia, joilla on erityistä merkitystä ja vaikutusta ajatellen pitkäkestoisia elinkaarisopimuksia ja tässä mielessä myös elinkaaritoteutusta. Lisäksi tässä yhteydessä tarkastellaan ja arvioidaan kumppanuusajattelun ilmentymisiä tarkasteltavissa elinkaarihankkeiden sopimuksissa. 7

8 Tutkimuksen kolmas näkökulma rakentuu elinkaarisopimuksen valmistelusta ja sopimuskaudesta. Valmistelun osalta aluksi tarkastellaan kysymyksiä koskien elinkaarisopimusten kilpailuttamista ja tämän jälkeen syvennytään sopimusneuvotteluita koskeviin eri oikeudellisiin ulottuvuuksiin. Tästä puolestaan siirrytään tarkastelemaan sopimuskautta koskevia erityiskysymyksiä. Nämä tarkastelut liittyvät ensinnäkin olosuhteiden muutosten teemaan ja toiseksi erimielisyyksien ratkaisemisen teemaan. Näiden edellä mainittujen näkökulmien ja niiden sisällään pitämien teemojen ja ulottuvuuksien pohjalta pyritään muodostamaan sopimusoikeudellisia näkemyksiä ja sopimusoikeudellista hahmotusta elinkaaritoteutuksen ympärille. On todettava, että tällaisen hahmotuksen luominen on haastavaa ja vaatii laajaa ja monipuolista katsantokantaa monessakin suhteessa. Tässä mielessä ei pyritäkään ottamaan kaikkia mahdollisia aiheeseen liittyviä puolia käsittelyyn ja tarkasteluun, vaan keskitytään muutamaan valikoituun, sinänsä merkittävään ja perusteltuun näkökulmaan ja pyritään näiden kautta analysoimaan tiettyjä erityisiä sopimusoikeudellisia kysymyksiä ja ongelmia, joita elinkaarihankkeissa ja niihin kuuluvista sopimussuhteista muodostuu. 1.3 Elinkaaritoteutus Hanketyypin luonteesta Elinkaaritoteutuksessa kyse on tilaajan ja palveluntuottajan uudentyyppisestä yhteistyöstä, jonka kautta osapuolten roolit uudistuvat verrattuna perinteisesti toteututettaviin rakennushankkeisiin ja rakennuksiin liittyvien palvelujen tuottamista. Elinkaarimalleja voidaan käyttää sekä yksityisen sektorin keskinäisessä yhteistyössä että julkisyksityiseen yhteistyössä. Elinkaarihankkeissa palveluntuottaja sitoutuu rakentamisen ohella tuottamaan tarkemmin sovittuja palveluja. Nämä palvelut käsittävät ainakin suunnittelu-, rakentamis- ja kiinteistöpalvelut. Näiden lisäksi voidaan sopia myös esimerkiksi rahoituspalveluista. Laajoissa hankkeissa voidaan muodostaa erillinen projektiyhtiö rakennuskohteen suunnittelua, rakentamista ja palveluntuotantoa varten. Projektiyhtiö muodostetaan erityisesti silloin kun palveluntuottajan tehtäviin sisältyy rakennuskohteen rahoitus ja omistus. Tällöin tilaajana on usein julkinen sektori. Toisaalta julkinen sektori, esimerkiksi kunta, sitoutuu mm. uudenlaiseen, pitkälle aikavälille järjestettyyn maksumekanismiin, jolla se maksaa palvelumaksuja projektiyhtiölle ja näin kunta välttää kertaluonteiset suuret investointisijoitukset. 1 1 kts. myös Junnonen-Lindholm s. 17 Heidän mukaan julkiset rahoitusinvestoinnit voidaan rahoitusjärjestelmien perusteella jakaa kolmeen pääasialliseen ryhmään. Ne ovat: 1. julkisen sektorin talousarviopoh- 8

9 Nämä edellä mainitut uudet roolit ja tilanteet ovat eräitä keskeisiä piirteitä, jotka kuvaavat elinkaaritoteutusta, jonka hengessä pyritään pitkäkestoisten sopimusten kautta päämääriin, joissa molemmat osapuolet lopulta voittaisivat. Esimerkiksi kunta voi saada uudessa toimitilassa laadukkaita palveluja vaikkapa kiinteistönhoidon, siivous- ja vartiointipalvelun muodoissa samalla sopimuksella ja projektiyhtiö saa puolestaan kunnan maksamien palvelumaksujen muodossa sille sopimukseen perustuvan korvauksen Taustoista ja käsitteistä Elinkaaritoteutus ja siihen liittyvät yhteistyö on vielä Suomessa suhteellisen uutta. Koko rakennuksen elinkaaritoteutusta on voimakkaasti hyödynnetty Iso-Britanniassa, jossa toteutustapa otettiin käyttöön vuonna 1992 virallisena politiikkana ja siitä käytetään nimeä Private Finance Iniative (myöh. PFI) -toteutus tai Public Private Partnership (myöh. PPP) -toteutus. Käyttöönottoa seuranneiden kymmenen vuoden aikana Isossa- Britanniassa käynnistyi yli 500 hanketta, joiden pääoma-arvoksi on arvioitu noin 35 miljardia euroa. 2 Suomessa on viime vuosien aikana toteutettu muutamia laajoja elinkaarihankkeita, joissa palveluntuottajan tehtäviin kuuluu myös hankkeen rahoitus. Näistä ensimmäinen oli valtatie 4 rakentaminen välille Järvenpää-Joutjärvi vuonna Ensimmäinen elinkaarihanke koskien toimitilarakentamista Suomessa oli Espoon Kuninkaantien lukion sekä sen yhteydessä toimivan uimahallin ja liikuntahallin 3 rakentaminen sekä niihin liittyvät palvelut. Kyseiset rakennukset valmistuivat kesällä Tätä hanketta tarkastellaan erikseen tutkimuksen myöhemmissä osissa. Myös kohteet, joissa osapuolet tekevät pitkäaikaisen vuokrasopimuksen urakoitsijan rakentaessa kohteen, tuottaessa sovitut palvelut sekä vuokranantajana, sisältävät elinkaaritoteutukseen liittyviä ominaispiirteitä. Iso-Britanniassa PPP-toteutus on saanut tietyn tyyppisen yleiskäsitteen merkityksen, jonka alle voidaan sisällyttää tarkemmin rajattuja eri oikeuksia ja velvollisuuksia sisältäviä hanketyyppejä. Näille jokaiselle on omat nimityksensä. Lähes vastaava merkitys käsitteenä, kuin on PPP-toteutuksella, on myös PFI-toteutuksella. PFI-toteutuksella tarkoitetaan yksityisrahoituksella suoritettavia hankkeita, joissa investointi maksetaan osana julkisen sektorin palvelumaksuja. 5 jainen rahoitus 2. kohdennettujen verojen ja veroluonteisten maksujen avulla tapahtuva rahoitus 3. yksityisrahoitus 2 Lahdenperä - Rintala s Myöhemmin käytetään nimeä Kaivomestari, koska se on nykyinen koko kiinteistön nimi. 4 Salo s. 4. Lisäksi hän mainitsee esimerkkeinä muista mahdollisista kohteista elinkaarihankkeina sillat, tunnelit, kunnallistekniikan, päiväkodit, terveysasemat ja sairaalat. 5 Lahdenperä - Rintala. s. 12 9

10 Käsite PFI-toteutus viittaa vahvasti rahoitukseen ja tässä mielessä rahoitukselliset ulottuvuudet korostuvat. Esimerkiksi Avaimet käteen -palveluntoimitus eli Build-Operate- Transfer (BOT) on katsottu kuuluvan PFI-toteutuksiin. Sillä tarkoitetaan yksittäistä investointia, jossa palveluntuottaja velvoitetaan kaluston, infrastruktuurin tai kiinteistön rakentamiseen, palvelun ylläpitoon ja tuottamiseen sekä toimenpiteisiin sopimuksen elinkaaren lopussa. 6 Iso-Britanniassa toteutetuista eri hanketyypeistä käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: DBFO, BOO, BOT, BOOT, BTO, BRT ja BLT. Näihin lyhenteisiin sisältyville sanoille on annettu mm. seuraavia suomenkielisiä käännöksiä: suunnittelu (D-design), rahoitus (F-finance), rakentaminen (B-build), kunnostaminen (R-rehabiliate), käyttäminen elinkeinotoimintaan/palveluntuotantoon (O-operate), omistusoikeus (O-own), vuokraaminen (L-lease tai R-rent) ja omistusoikeuden tai käyttöoikeuden siirtäminen (T-transfer). 7 Suomessa on käytetty näissä yhteyksissä yleisesti mm. seuraavia käsitteitä: elinkaarihanke, elinkaarivastuuhankinta, elinkaarivastuuhanke sekä elinkaarimalli. Näiden lisäksi PPP-toteutus ja BOT-malli englanninkielisinä ovat olleet käytössä. Elinkaari -sanalla pyritään viestittämään mm. hankkeiden pitkäkestoisuudesta, kokonaistaloudellisuudesta ja kestävään kehitykseen perustuvista arvoista. Se ei sinänsä suoraan viittaa mitenkään osapuolten muuttuneisiin tehtäviin ja voimakkaampaan yhteistyöhön. Näin on myös kaikilla muillakin tässä esiin tuotavilla suomenkielisillä käsitteillä. Elinkaaritoteutus sanana kuvaa ennen kaikkea hanketta kokonaisuutena, jolloin voidaan hyvin myös tarkastella ja yhdistää kokonaisuuteen mm. eri toimijoiden näkökulmia. Sinänsä on tärkeää huomata, että ajateltaessa näitä osapuolten yhteistyömuotoja elinkaaritoteutus käsitteenä on yleiskäsitteen luonteinen samoin kuten myös PPP-toteutus. Näin ollen se ei tarkemmin yksilöi tietyn hanketyypin erityispiirteitä. Tähän tutkimukseen elinkaaritoteutus sopii kuitenkin siksi, koska näkökulma hanketyyppien osalta on yleinen ja tutkimuksessa syvennytään pääosin erinäisiin sopimusoikeudellisiin puoliin Tavoitteista ja hyödyistä Kuten edellä todettiin, elinkaaritoteutukset ilmentävät uudenlaista ajattelua tilaajan ja palveluntuottajan välillä. Pitkäkestoisilla elinkaarisopimuksilla pyritään siihen, että molemmat osapuolet saavuttaisivat tavoitteensa. Mitä ovat sitten nämä tavoitteet ja myös hyödyt, joihin molemmat osapuolet tahoillaan pyrkivät? 6 Kurkela (1) s Ibid. s

11 Tilaajan tavoitteena, että se saa hyvin suunnitellun ja rakennetun tilan käyttöönsä, jossa tarjotaan erikseen sovittuja ja määriteltyjä, toimitusvarmoja ja laadukkaita palveluja. Tätä koskien tilaajalla on tavoitteensa liittyen maksutapaan eli palvelumaksuihin. Kun esimerkiksi kunta saa jakaa maksuvelvoitteensa sopimuksen mukaan usein vuosien tai kymmenien vuosien ajalle palvelumaksujen muodossa, se näin ollen voi samalla suunnitella myös omaa talouttaan ja budjettipolitiikkaansa uusista lähtökohdista käsin. Näin tämän järjestelyn salliessa kunnan tavoitteena voi olla esimerkiksi panostaa muihin peruspalveluihin samanaikaisesti. 8 Maksutavan lisäksi muita tilaajalle koituvia hyötyjä on esitetty yleisesti olevan esimerkiksi toimitilojen kohdalla nopea toteutus ja käyttöön saaminen, toteuttajan vastuu sopimusjakson aikana tilasta ja palvelusta sekä toteutusmuodon riskittömyys tilaajalle siinä mielessä, että palvelumaksu maksetaan vain saadusta palvelusta. 9 Mitkä sitten ovat palveluntuottajan tavoitteet elinkaarimalleissa? Yleisesti voi todeta, että tavoitteena palveluntuottajalla on saada pitkäaikainen ja vakaa kassavirta. Tämä edellyttää hyvän palvelukonseptin luomista, jossa suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavat kilpailukykyinen rakennusyritys mahdollisine aliurakoitsijoineen ja muistakin sovituista palveluista vastaavat kilpailukykyiset, osaavat ja toimitusvarmat yritykset mahdollisine alihankkijoineen. Toimivan ja hyvän palvelukonseptin luomisen ja tarjouskilpailusta palveluntuottajaksi pääsyn jälkeen, palveluntuottajalla on taloudellinen kannuste aloittaa palveluiden tuottaminen mahdollisimman nopeasti, koska juuri tämä vaihe käynnistää palvelumaksut. 10 Tästä johtuen palvelun tuottamista varten rakennettavien tilojen rakentamisajat lyhenevät. Kuten todettiin, palvelumaksu on usein suoriteperusteinen. Jos palveluntuottajan suoritus ei vastaa sopimuksen velvoitteita, tilaaja on oikeutettu määriteltyihin maksuvähennyksiin. Siksi palveluntuottaja pyrkii luonnollisesti välttämään maksuvähennyksiä, koska ne vaikuttavat hankkeen kannattavuuteen. 11 Tämä edellä todettu liittyy osaltaan myös siihen, että suuri osa elinkaarihankkeiden riskeistä kohdennetaan usein palveluntuottajan vastuulle. Hankkeen ja sen toimivuuden hyvä ja perusteellinen suunnittelu sekä hyvien yhteistyöyritysten etsiminen ja yhteen saattaminen ovat alkuvaiheessa tärkeitä tavoitteita toteuttajaosapuolella. Samoin myös erilaisten riskien tunnistamiset, arvioimiset ja niiden käsittelemiset sekä allokoinnit ovat tärkeässä osassa. Jos palveluntuottaja on tarpeeksi 8 kts. aiheesta myös Louko s. 10. Hän toteaa Elinkaarimallityypin perusteina kaupungeille, että kaupungin tehtävä on ensisijaisesti järjestää palveluita, ei omistaa rakennuksia ja huoltaa niitä. Elinkaarimallityypin kautta kaupungit voivat keskittyä ydinosaamiseensa. Lisäksi hanketyypin mukana mm. rahoituslähteet monipuolistuvat ja kustannukset jakautuvat käytön ajalle. 9 Nykänen - Salmi s Lahdenperä - Rintala s Ibid. 11

12 varma sopimuksen toimivuudesta koko sopimuskauden ajalle, on heidän tällöin helpompaa lähteä toteuttamaan hanketta kuin tilanteessa, jossa näin ei olisi toimittu. Kokoavasti voi todeta, että yhteistyö- ja kumppanuusajattelu ja ajatus molempien osapuolten hyötymisestä, toimivat elinkaarihankkeiden yhteistyötä eteenpäin vievinä, kantavina periaatteina. Konkreettisemmin tilaaja pyrkii mm. saamaan tehokkuutta rakentamistarpeisiinsa ja palveluihinsa sekä myös taloudellisia säästöjä. Palveluntuottajalle taas pitkäkestoinen sopimussuhde tuo mm. hyvän tuoton koko sopimuskaudelta ja mahdollistaa esimerkiksi innovaatioiden tehokkaan kehittelyn pitkällä aikavälillä palvelujen osalta. 12

13 2. ENNAKOIVA OIKEUSAJATTELU, RISKIT JA RISKIENHAL- LINTA 2.1 Ennakoivasta oikeusajattelusta Kaukoviisaus Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, ovat reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa nämäkin ottaa huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää 12 Vallalla olevat käsitykset koskien oikeudellisia kiistoja ja ongelmia sekä niiden ratkaisemistapoja lähtevät perinteisesti siitä, että korostetaan esimerkiksi tuomioistuinten ja muiden jälkikäteisesti näitä kiistoja ja ongelmia arvioivien instituutioiden asemaa ja valtaa. Tämän edellä mainitun ns. jälkikäteisajattelun korostuminen on yleistä mm. oikeudellisten tulkintakysymysten kohdalla. Onhan esimerkiksi Suomen Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksillä kiistaton ja vahva mm. oikeusajattelua ohjaava merkitys kautta linjan eri yhteiskunnan osa-alueilla. Viime vuosien aikana on kuitenkin Suomessakin kehittynyt ja merkitystään lisännyt ennakoiva oikeusajattelu. 13 Mm. liikejuridiikan alalla tämän ajattelun yleistyminen on ollut merkittävää viime aikoina. Ennakoivan oikeusajattelun ideaan liittyy enemmän oikeussuhteiden suunnittelua tulevien tilanteiden ennakoimista ja ongelmien ennaltaehkäisyä ajatellen, kuin pelkästään konfliktinratkaisua varten. Konfliktinratkaisuun sääntöjen soveltamisen kautta tähtäävä ns. perinteinen malli on nähty hyvin staattisena, jolloin on syntynyt tarve kehittää keinoja, joilla voitaisiin keskittyä joustavampiin välineisiin. 14 Ennakoiva oikeusajattelu tai toiselta nimeltään preventiivinen juridiikka on kehitetty 1940-luvulla Yhdysvalloissa ja sen isänä pidetään Louis M. Brownia 15. Syyn tämän sanaparin käyttöön Brown sai, kun hän havaitsi, että useat hänen toimistonsa asiakkaat olisivat voineet välttää oikeudelliset ongelmansa. 16 Tähän liittyen ja omalääkäri -malliin samaistuen ajatuksena on saanut kannatusta myös omajuristi -malli, jossa asiakas voisi esimerkiksi tiettyä vuosipalkkiota vastaan kääntyä juristinsa puoleen aina halutessaan, 13 Huovinen s Pohjonen s. ix johdanto-osassa; ennakoiva oikeusajattelu -käsitteen perusteleminen. 14 Holming s Brown, Hän julkaisi vuonna 1950 teoksen Preventive Law, jossa hän esitteli tätä uutta oikeudellista ajattelua. 16 Haapio (2002) s

14 keskustella asioidensa järjestämisestä, varmistaa suunnittelemiensa toimenpiteiden juridiset vaikutukset ja niin edelleen. 17 Toinen kysymys tähän liittyen on kuitenkin se, kuinka suurella osalla esimerkiksi luonnollisista henkilöistä Suomessa on tarvetta tai varoja tällaisiin järjestelyihin. Silti toisaalta omajuristi -mallilla voidaan varmasti saavuttaa tiettyä hyötyä, kun asiakkaan ja lakimiehen välille muodostetaan erityinen palvelusuhde. Lakimies tuntee asiakkaansa asiat hyvin ja asiakas voi olla varma, että saa lakipalvelua aina kun on vain tarvetta. Käytännön juridiseen toimintaan liittyen on esitetty kuuluvan kaksi merkittävää eroa verrattaessa ennakoivan oikeusajattelun ja perinteisen jälkikäteisen tyylin menetelmiä. Ensimmäinen ero on, että ennakoiva oikeusajattelu toimii tulevaisuuteen katsoen, perustuen erilaisiin malleihin tosiseikoista, jotka mahdollisesti voivat nousta esiin myöhemmin (hot facts). Ns. perinteinen tyyli toimii taas jälkikäteisesti, ajallisesti taaksepäin katsoen, tunnettujen tosiseikkojen kanssa, jotka koskevat jo toteutuneita tapahtumia (cold facts). Toinen ero on, että perinteisessä oikeudellisessa käytännön työssä viime kädessä päätöksentekijänä on usein kolmas osapuoli kuten tuomari tai välimies, kun taas ennakoivan oikeusajattelun mukaan vastaava päättäjä on asiakas/ päämies, joka toimii lakimiehen neuvojen pohjalta. 18 Edelleen käytännön toimintaan liittyen, esimerkiksi sopimustodellisuus ei usein vastaa sopimusoikeuden normeja tai juristien oletussääntöjä. Käytännön kaupankävijöiden, muiden toimijoiden tiedot, taidot ja tottumukset ohjaavat organisaatioiden valintoja ja käyttäytymistä. Teoreettisen ja tiedostetun tiedon ohella ihmisillä on paljon kokemusperäistä ja tiedostamatonta tietoa siitä, miten tietyissä tilanteissa kannattaa toimia ja miten asiat kannattaa ratkaista (tätä hiljaista tai piilevää tietoa kutsutaan englanniksi tacit knowledge). 19 Toisaalta organisaation toimintaan voi liittyä myös tiedostamatonta tietämättömyyttä. Vallitsevat uskomukset ja käsitykset tai ratkaisujen pohjana olevat tiedot voivat olla vääriä (tätä tietämättömyyttä tai piilevää tietoa kutsutaan puolestaan englanniksi tacit ignorance). Tässä suhteessa piilevä tieto ja piilevä epätieto yhdessä vaikuttavat siihen, miten hyvin yritys tunnistaa ja torjuu sitä uhkaavat ongelmat. Esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakirja-aukkoja ja niiden syitä ei tunnisteta, riskinä on, että yritys voi ajautua samoihin ongelmiin kerta kerralta uudelleen. 20 Tämä kertoo ennakoivan oikeusajattelun osalta mm. siitä, että siihen kytkeytyy usein eri tieteenaloja (esimerkiksi psykologia) sekä näkemyksiä ja että tässä mielessä siihen kohdistettavat eri tilanteita koskevat tarkastelut voivat olla hyvinkin laaja-alaisia. 17 Haapio - Pihlajamäki - Pohjonen s Gruner, kohdassa General features. 19 Haapio s Ibid. s

15 Nämä ennakoivaa oikeusajattelua ja sen mukaista käytännön työtä koskevat elementit tuovat esimerkiksi lakimiehille uusia haasteita ja lisää vaativuutta. Onhan selvää, että lähtökohtaisesti lakimiesten tulee hallita perinteisen, jälkikäteisen tyylin toimintatavat. Tähänhän kuitenkin oikeusjärjestelmät monilta osin rakentuvat ja tulevat edelleenkin rakentumaan. Ennakoiva oikeusajattelu tässä mielessä onkin enemmän täydentävä näkökulma oikeusjärjestelmään. Kun ns. perinteiseen käytännön työhön lisätään ennakoivaan oikeusajatteluun pohjautuvia työskentelymenetelmiä, vaatii tämä muutos lakimiehiltä uusiutumishalua ja -kykyä. Itse asiassa ajatellen esimerkiksi liike-elämää, ennakoiva oikeusajattelu kutsuu ja kokoaa myös eri ammattikuntia uudella tavalla yhteistyöhön. Mm. rakennusurakkasopimuksia koskevat monimutkaiset tekniset, kaupalliset ja juridiset kysymykset merkitsevät ennakoivan oikeusajattelun mukaan, että kaikkien näiden eri alojen edustajien tulee toimia esimerkiksi yrityksissään sopimusten valmistelujen osalta ennakkoluulottomasti mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä, jotta mm. tulevaisuuden potentiaaliset sopimukselliset ongelmat vältettäisiin ja tavoitteet saavutettaisiin. Tämän ajatuksen toteuttamiseksi on tärkeää, että yrityskohtaisesti kehitetään toimintatapoja ja luodaan mekanismeja esimerkiksi sopimuksiin erilaisten riskien ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi. Nykyisessä globaaliin markkinatalouteen, erilaisiin organisaatioiden välisiin monisyisiin verkostoihin ja sähköiseen informaation välitykseen rakentuvassa yhteiskunnassa, oikeudellisetkin asiat ovat koko ajan muutosten keskellä. On kyettävä luomaan ja kehittämään toimintatapoja ja mekanismeja, joilla voidaan muuttuvan yhteiskunnan vaatimalla uudella tavalla reagoida myös oikeudellisista näkökulmista käsin. Tässä mielessä on todettu, että jos ei ole enää mahdollista astua valmiisiin ja yleispätevästi määriteltyihin instituutioihin, meidän on suunniteltava puitteet ja toimintatavat itse. 21 Ennakoiva oikeusajattelu siis konkretisoituu mm. liikejuridiikan alalla. Voidaan todeta, että esimerkiksi verosuunnittelu ja ennakoiva sopiminen/sopimustekniikka yritysten toiminnassa ovat eräitä keskeisiä ennakoivan oikeusajattelun ilmentymiä. Tässä tutkimuksessa keskitytään ennakoivan oikeusajattelun merkitykseen sopimusoikeuden ja sopimuksellisuuden näkökulmista erityisesti suhteessa pitkäkestoisiin sopimuksiin. Tällöin esiin nousevat kysymykset liittyen mm. riskeihin, sopimusriskeihin, riskienhallintaan sekä sopimukselliseen riskienhallintaan. Näitä kaikkia tarkastellaan seuraavissa jaksoissa. 21 Haapio - Pihlajamäki - Pohjonen s. 3 15

16 2.2 Riskeistä Riskin käsitteestä Riski sanana esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa on nykyisin hyvin usein käytetty. Kun sitten katsotaan niitä tilanteita, joissa sana riski esiintyy, voidaan todeta, että lähes aina näihin tilanteisiin liittyvissä asiayhteyksissä viitekehyksenä on jokin tieteellinen ulottuvuus, esimerkiksi taloustieteellinen. 22 Kun riskin käsitettä määritetään, on edellä todettuun perustuen selvää, että riskillä voidaan tarkoittaa eri asiayhteyksissä eri asioita tai ainakin painottaa erilaisia näkökulmia. Tämän tutkimuksen osalta keskitytään riskin määrittelyyn pääasiassa oikeudellisen ja erityisesti sopimusoikeudellisen viitekehyksen pohjalta. Riskikäsitettä määritettäessä katsotaan yleensä tulevaisuuteen ja mietitään esimerkiksi miten tai mihin suuntaan jokin seikka tai tapahtuma voi mahdollisesti kehittyä tai päätyä. Kyse on monilta osin erilaisista epävarmuustekijöistä. Yleisellä tasolla riskit on jaettu mm. haitallisiin ja hyödyllisiin riskeihin. Haitalliset riskit ovat mm. sellaisia, joiden vaikutusten osalta esimerkiksi työntekijä ei toivo hänelle käyvän niin (mm. työtapaturma). Hyödyllinen riski taas viittaa tapahtumainkulkuun, josta sinänsä seuraisi esimerkiksi työsuhteen osalta työntekijälle jotain positiivista, mutta johon kuitenkin sisältyy tietty satunnainen momentti (mm. provisiopalkkaperusteisessa työssä kertyvä mahdollinen lisätulo). 23 Riski voidaan myös määritellä tappion uhkaksi tai menetyksen mahdollisuudeksi. Tältä osin riskiin liittyy kaksi osatekijää: yhtäältä menetykset tai tappiot ja toisaalta epävarmuus niiden esiintymisestä. Tätä voidaan edelleen hahmottaa keskittyen toimintoihin. Toimintoon liittyy riski, jos siitä on mahdollista aiheutua ns. ei-toivottuja seurauksia ja jos näiden seurausten esiintymistä ei voida tarkasti etukäteen tietää. Toisin sanoen toimintoon ei liity riskiä, jos siitä ei ole mahdollista aiheutua mitään ei-toivottuja seurauksia tai jos toiminnon seuraukset tiedetään tarkasti etukäteen. Ei-toivotut seuraukset esimerkiksi yritystoimintaa koskevina ovat usein taloudellisia, rahassa mitattavia. Ne voivat olla myös muita aineellisia (mm. ympäristölle aiheutuvat vauriot) seurauksia. Eitoivottujen seurausten esiintymisen epävarmuutta luonnehdittaessa yleinen tapa on todennäköisyys- ja tilastokäsitteiden käyttäminen kts. myös Kasanen-Lundström-Puttonen-Veijola s He jakavat yritystoiminnan riskit operationaalisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä taloudellisiin riskeihin. Operationaalisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, mikä voi aiheutua puutteista yrityksen järjestelmissä, toimintatavoissa tai valvontakäytännöissä. Vahinkoriskeille (esim.tulipalo tai murto) on tyypillistä, että niihin ei liity voiton mahdollisuutta. Ne ovat ns.yksipuolisia riskejä. Taloudellisissa riskeissä on puo-lestaan sekä voiton että tappion mahdollisuus. Ne voivat liittyä esimerkiksi investointipäätöksiin ja tässä mielessä ne ovat tyypillisesti kaksipuolisia riskejä. 23 Määttä s Hallikas - Karvonen - Lehtinen - Ojala - Pulkkinen - Tuominen - Uusi-Rauva - Virolainen s

17 Sopimusoikeuteen liittyvässä keskustelussa Korhonen on määritellyt riskikäsitettä siltä pohjalta, että ensinnäkin vastuut ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. Vastuu merkitsee niiden seuraamusten alaiseksi joutumista, jotka aiheutuvat velvollisuuden täyttämättä jättämisestä, jäämisestä tai muusta velvollisuudenvastaisesta suhtautumisesta. Velvollisuudet puolestaan voivat perustua eri seikkoihin; ne voivat perustua lakiin, oikeustoimeen, tai olla näistä riippumattomia, ulkopuolisista tekijöistä johtuvia. Edelleen vastuu tarkoittaa myös seuraamusten uhan tai vaaran kantamista sitä koskien, että jotakin tapahtuu tai jää tapahtumatta itselle tai toiselle. Tämä samainen uhka tai vaara esiintyy sekä velvoitesuhteissa, jolloin sitä kutsutaan myös nimellä riski, että niiden ulkopuolella. 25 Korhosesta hieman poiketen, Keskitalo on edelleen kehittänyt riskikäsitteen määrittelyä sopimusoikeudellisessa yhteydessä. 26 Hän korostaa kokonaisvaltaisesti ennakoivaa näkökulmaa (myöhemmin myös ex ante) ja tätä koskevaa päätöksentekoa. Ensin tulisi tehdä ero vaaran ja riskin välille. Päätelmänä tältä osin on, että vältettävät vaarat ovat riskejä, kun taas vaarat, joita ei voida välttää, säilyvät aitoina vaaroina. Tämän erottelun yhteydessä olisi kuitenkin huomioitava vaaran välttämisen laajuuden merkitys. Tässä suhteessa kaikki vaarat ovat riskejä aina siihen mittaan saakka, kunhan niiden seuraukset voidaan minimoida, vaikkakaan niitä ei täysin voitaisi välttää. Sopimusoikeuden näkökulmasta, jos esimerkiksi sopimuksista jätetään pois sopimusehtoja, jotka kohdentaisivat muuttuvia olosuhteita koskevan riskin, osapuolet ottavat tällöin samalla riskit kantaakseen kaikista tulevista epäsuotuisista kehityksistä. 27 Tämän lisäksi riski olisi erotettava vastuusta käsitteiden osalta. Koska perinteisesti riskit on määritelty ja kohdennettu vasta jälkikäteisesti (myöh.myös ex post) sopimuksen teon ja riskien toteutumisen jälkeen, riski käsitteenä on usein samaistettu vastuuseen. Kun on hylätty riskien ennakollinen luonne, on kiistetty tosiasia siitä, että riskien sisäistäminen ja tarkoituksenmukaistaminen päätöksentekoon on työkalu sopimusten suunnittelulle. Tässä suhteessa riskiä olisikin arvioitava ennakollisessa ja vastuuta jälkikäteisessä mielessä. Vastuun käsite linkittyy tasapuolisesti riskiin ja vaaraan, koska vastuu terminä kuvaa molempien sekä riskien että vaarojen jälkikäteisiä oikeudellisia seuraamuksia. Ennakollisesta näkökulmasta arvioituna, riskit ja vaarat ovat potentiaalisia, myöhemmin toteutuvia vastuita. 28 Keskitalon määritelmä riskikäsitteen osalta kumpuaa ennakoivan näkökulman ja samalla ennakoivan oikeusajattelun lähtökohdista. Tämä on tietysti johdonmukaista ajatellen 25 Korhonen s Keskitalo (2000) s Ibid. s Ibid. s

18 hänen esittämäänsä ja myöhemmin tässäkin tutkimuksessa tarkasteltavaa teoriaa sopimuksellisesta riskienhallinnasta. Sopimuksia, ja erityisesti pitkäkestoisia sopimuksia tehtäessä on tärkeä tiedostaa ja selvittää, mitä kulloinkin tarkoitetaan, kun puhutaan esimerkiksi riskistä, vaarasta tai vastuusta. Tämä pätee aina huolimatta, mistä ajallisesta vaiheesta sopimuksen kohdalla kulloinkin on kyse. Selvää myös yleiseltä tasolta katsoen on, että käsitteidenkin sisällöt kehittyvät ja muuttuvat samanaikaisesti, kun myös niitä ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Oikeudellisenkin koneiston pitää pysyä tässä kehityksessä mukana Sopimusriskit Lähestyttäessä arviointia riskien, sopimusten ja myöhemmin sopimuksellisten riskienhallintakeinojen välisistä yhteyksistä sopimusoikeuden kentässä, on syytä aluksi palata lyhyesti velvoite- ja sopimusoikeuden tiettyihin periaatteisiin. Tältä pohjalta tehtävä tarkempi eri näkökulmien analysointi riskiteeman ympärillä saa laajempaa pohjaa. Sopimusoikeuden perustaa rakentavat periaatteet, sopimusvapaus ja sopimusten sitovuus luovat pohjaa kaikenlaisille sopimussuhteille. Sopimusvapaus lyhyesti määritellen merkitsee, että esimerkiksi jokainen oikeushenkilö on lähtökohtaisesti vapaa omaan tahtoonsa nojautuen sitoutumaan sopimukseen, joka puolestaan sisältää tarkemmin määriteltyjä ja jaettuja oikeuksia sekä velvoitteita sopimusosapuolten kesken. Sopimusten sitovuus eli pacta sunt servanda taas merkitsee, että nämä sopimuksessa sovitut oikeudet ja velvoitteet ovat osapuolia sitovia ja ne on pidettävä. Puhuttaessa velvoitteista, sopimuksista ja myös riskeistä, nousee suureen merkitykseen kysymys suorituksesta, johon on sitouduttu. Tähän liittyen on esitetty eräs määritelmä oikeasta suorituksesta, joka kuvaisi mahdollisimman tyhjentävästi sitä velvoitteen sisältöä, johon esimerkiksi rakennusurakkasopimuksessa osapuoli on sitoutunut. Oikeaan suoritukseen on katsottu kuuluvan suorituksen laatu ja määrä, mutta laajasti katsoen myös suorituksen tekijä, suoritusaika ja -paikka sekä suorituksen vastaanottaja. Oikean suorituksen on vastattava sopimuksessa olevan velvoitteen sisältöä kaikkien näiden mainittujen seikkojen osalta. 29 Sopimukset luovat oikeudellisia puitteita tavoitteillaan, määräyksillään ja ehdoillaan myös yritystoiminnalle. Toisaalta esimerkiksi yritysjohdon tekemät strategiset liiketoimintaa koskevat päätökset määrittävät sopimusten sisältöjä. Kuten aiemmin on todettu, yritystoiminta rakentuu monilta osin riskeille niiden eri muodoissa. Näin ollen tässä suhteessa myös sopimukset ovat läheisessä yhteydessä riskeihin. Yritystoiminnassa so- 29 Aurejärvi - Hemmo s. 3 18

19 pimusriskeillä on erilaisia merkityksiä riippuen mm. siitä, kuinka pitkäkestoisesta sopimuksesta on kysymys, mikä toimiala on kyseessä, samoin kuin siitä, mitä mahdollisia erityispiirteitä sopimukseen liittyy esimerkiksi osapuolten ja heidän rooliensa vuoksi. 30 Tässä yhteydessä käytetään ilmaisua sopimusriskit. Se on ensinnäkin sopusoinnussa jo aiemmin esitellyn ennakoivaan oikeusajatteluun pohjautuvan riskikäsitteen kanssa. Toiseksi sopimusriskien merkitys korostuu silloin, kun on kyse pitkäkestoisista sopimuksista. Tässä mielessä taas olosuhteiden muutoksilla on paljon merkitystä. Konkreettisesti sopimusriskejä on katsottu olevan mm. tilanteet, joissa sopimusta ei täytetä lainkaan, sopimusta ei täytetä oikeaan aikaan (viivästys), sopimus täytetään puutteellisesti tai virheellisesti (virhe), sopimuksen kohde aiheuttaa vahinkoa tilaajalle tai kolmannelle osapuolelle tai kun sopimuksen täyttäminen tulee odotettua kalliimmaksi. 31 Sopimusriskit muodostavat oman ryhmänsä riskien osalta. Ne epäilemättä ovat osa esimerkiksi yrityksen strategiaa ja toimintaa koskevia riskejä, mutta omaksi ryhmäkseen ne muotoutuvat ennen kaikkea oman erityisen sopimuksellisen ja sopimusoikeudellisen viitekehyksensä vuoksi. Kuinka sitten voidaan taistella sopimusriskejä vastaan? Yleisesti voi vastata, että pyrkien tekemään hyviä sopimuksia huonojen sijaan Elinkaarihankkeet ja riskit Elinkaarihankkeisiin liittyy pitkäkestoisia sopimussuhteita. Jo tämä seikka, että sopimussuhde luodaan pitkälle ajalle usein jopa kymmeniksi vuosiksi, aiheuttaa oman erityisen lähtökohtansa ja katsantokannan suhteessa siihen, mitä riskejä elinkaarihankkeisiin liittyy sekä siihen, miten nämä riskit muodostuvat, kehittyvät ja mahdollisesti toteutuvat. Tämän lisäksi voi todeta, että jokainen hanke on aina omine erityispiirteineen toteutettaessa ainutkertainen. Näin ollen myös riskit tai ainakin niiden eri vaikutusten painopisteet vaihtelevat aina hankekohtaisesti. Silti on kuitenkin nähtävissä tiettyjä yhteisiä riskejä, jotka koskevat juuri tämän tyyppisiä hankkeita ja niihin liittyviä sopimuksia. Niissä elinkaarihankkeissa, joissa tilaajana on julkisyhteisö, esimerkiksi kunta ja palveluntuottajana yksityinen sektori (usein erillinen projektiyhtiö) riskityyppi ja jakoperusteet osapuolten kesken poikkeavat yksityisen sektorin keskinäisistä sopimuksista. Esimerkiksi palvelumaksuihin liittyvää maksukykyä arvioitaessa julkisyhteisö on suhteellisen varma tilaaja ja maksaja. Kuntien vaikeat taloudelliset ongelmat ovat yleisesti realismia, mutta riskit niistä suhteutettuna esimerkiksi kuviteltavan elinkaarihankkeen tilaajana toimivan yksityisen yrityksen arvioituun konkurssiriskiin, eivät ainakaan ole 30 Tähän liittyy myös sopimusneuvotteluihin osallistuvien osapuolten riski suhteessa sopimuksentekokustannuksiin. Näiden kustannusten määrän arvioiminen on erittäin vaikeaa ja tästä syystä epävarmuus niiden lopullisesta suuruudesta muodostaa osapuolille merkittävän riskin, varsinkin sopimusten osalta, jotka vaativat pitkiä sopimusneuvotteluja. 31 Nygren s

20 suurempia. Kuntien heikkenevässä taloustilanteessa usein toteutetaan kuntaliitos tai muu vastaava merkittävä kuntayhteistyön muoto, jolloin sulautuvan kunnan elinkaarihankkeen palvelumaksuvelvoitteet muiden eri velvoitteiden ohella siirtyvät uuden muodostettavan kunnan tai esimerkiksi kuntayhtymän velvoitteiksi. Rahoitusnäkökulmaan liittyen, poliittisia ja kaupallisia riskejä voidaan pienentää olennaisesti projektiin liittyvällä riskinjaolla esimerkiksi käyttämällä erityisluottolaitosten myöntämiä takauksia. 32 Elinkaarihankkeen toteuttajaosapuolen kohdalla jo lähtökohtaisesti hanketta koskevien riskien tarkastelu on monisyisempää. Yleisesti voi todeta, että palveluntuottajan, sen toimintaan ja velvoitteisiin liittyy suuri määrä kysymyksiä, jotka voivat pitkän sopimuskauden aikana huonossa tapauksessa toteutua negatiiviseen suuntaan. Talonrakentamista sisältävissä elinkaarihankkeissa tyypillinen ja perinteinen riski on rakennuskohteen tuhoutuminen tulipalossa. Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa on tätä koskien todettu, että jos rakennuskohde tai sen osa vahingoittuu tai tuhoutuu ennen kuin tilaaja on ottanut sen vastaan, vahinko kohtaa, luonnonkatastrofiksi katsottavan ylivoimaisen tapahtuman aiheuttamaa vahinkoa lukuun ottamatta, urakoitsijaa siitä riippumatta, onko urakoitsijalle maksettu urakkahinta osittain tai kokonaan. Tilaajan rakennuskohteeseen toimittaman urakkasuoritukseen kuulumattoman omaisuuden osalta taas vahingonvaara kuuluu tilaajalle. 33 Tämä ja muutkin kohdat tästä YSE 55 :stä ovat sen tyyppisiä ehtoja, jotka sinänsä voivat olla kelvollisia elinkaarisopimusten ehdoiksi rakennuksen tuhoutumisen osalta joko sellaisinaan tai sopiviksi sorvattuina. European International Contractors (myöh. EIC) -järjestö on koonnut riskejä koskien juuri elinkaarimalleja. Näitä ovat 34 Julkiset riskit o poliittiset o hallinnolliset käytännöt o lait ja säännökset o riitojenratkaisu ja täytäntöönpano Taloudelliset ja rahoitukselliset riskit o korkotasot o makrotapahtumat ja -kehitys Markkinariskit o kauppaennusteet ja kilpailevat tuotteet Rakennusriskit: o oikea-aikainen valmistuminen o vaarat 32 Kurkela (1) s YSE European International Contractors s

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Kun luovutetaan tavaraa tai palvelua korvausta vastaan, on selvitettävä: Kenen tai minkä kanssa järjestän

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Tutkimusassistentti Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto ulriika.leponiemi@uta.fi

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA YRITYKSEN RISKIENHALLINTA Marko Juvonen Mikko Koskensyrjä Leena Kuhanen Virva Ojala Anne Pentti Paavo Porvari Tero Talala Kansi: Indicio Oy Taitto: Eija Högman tmi Kopiointiehdot Tämä teos on oppikirja.

Lisätiedot

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa Sopimus lastensuojelulain mukaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. 1. Sopijapuolet Tilaaja PL 85 45101 Kouvola Y-tunnus 0161075-9 Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen PL 85 45101 Kouvola

Lisätiedot

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja Elinkaarimallihankkeet Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja Elinkaarihanke Julkinen hankinta, jossa toteuttaja kantaa väylästä tai rakennuksesta normaalia laajemman vastuun Väylähankkeet, sairaalat, voimalaitokset,

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Infrarakentajan sopimusopas

Infrarakentajan sopimusopas Mika Kortene Tiina Olin Infrarakentajan sopimusopas Rakennustieto Oy Helsinki Sisällys 1. Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet... 4 Lainsäädäntö... 4 Sopimusvapaus ja muut

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit. 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen

Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit. 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen Elinkaarimallit yleistä Elinkaarimallit tarkoittavat hankkeiden ja niihin liittyvien palveluiden hankintatapoja, joissa hankkeen toteuttajalla

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua?

Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? Henri Becker Partner Reima Linnanvirta Partner Hannu-Tapani Leppänen Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B 23

Lisätiedot

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua Elinkaarimallilla toteutettavissa tiehankkeissa Tiehallinto tilaajana ostaa pitkäkestoisia tiepalveluita,

Lisätiedot

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Antti Tieva KIINTEISTÖPALVELUIDEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Tiivistelmä: Artikkelin tavoitteena ja tarkoituksena on tarkastella ja hahmotella kiinteistöpalveluiden kumppanuussopimuksia sekä sopimusoikeuden

Lisätiedot

Venäjän metsälain täytäntöönpanosäädöksiä: Vuokrasopimus ja vuokrasääntö sekä voimaansaattamislain muutoksia

Venäjän metsälain täytäntöönpanosäädöksiä: Vuokrasopimus ja vuokrasääntö sekä voimaansaattamislain muutoksia Tampere 8.8.2007 Arviointipaperi: Venäjän metsälain täytäntöönpanosäädöksiä: Vuokrasopimus ja vuokrasääntö sekä voimaansaattamislain muutoksia Uusia ja vanhoja metsänvuokrasopimuksia Venäjän uuden metsälain

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot