OPETUSSUUNNITELMA LV LUOKANOPETTAJAKOULUTUS, Savonlinna Degree Programme in Class Teacher Education, Savonlinna Campus

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA LV LUOKANOPETTAJAKOULUTUS, Savonlinna Degree Programme in Class Teacher Education, Savonlinna Campus YLEISTÄ LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSESTA Yliopistomme opettajankoulutuksissa on nyt uudistetut opetussuunnitelmat ja ne tulevat voimaan vuoden 2014 syksystä. Suunnitelmat on tehty ilmiöpohjaisesti, useita aiempia oppiaineita on yhdistelty opettajien yhteistyön tuloksena laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn muotoja on monipuolistettu ja suunniteltu yhteistyötä ja tutkivaa otetta suosiviksi unohtamatta yliopisto-opiskeluun kuuluvaa tieteellisyyden vaatimusta. Luokanopettajakoulutuksen pääaineena on kasvatustiede. Kasvatustieteen tehtävänä on johdattaa opiskelija soveltamaan tieteellistä ajattelua opettajuuden kontekstissa sekä kehittämään tutkivaa työotetta. Koulutukseen sisältyy pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 opintopistettä), jotka yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen (60 opintopistettä) kanssa tuottavat luokanopettajakelpoisuuden. Koulutuksessa opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät kasvatustieteen perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin. Opiskelijan itse valitsemissa tiedekunnan tarjoamissa sivuaineissa suoritetaan joustavasti joko kaksi 25 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta tai yksi 60 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Valitsemalla 60 opintopisteen laajuisen sivuaineen perusopetuksessa opetettavassa aineessa opiskelija saa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden, ts. hän voi toimia kyseisessä aineessa myös aineenopettajana perusopetuksen vuosiluokilla 1 9. Savonlinnan luokanopettajakoulutus eroaa muista Suomen vastaavista koulutuksista siinä, että perusluokanopettajakoulutuksen lisäksi jokainen Savonlinnassa luokanopettajan tutkinnon suorittava käy läpi OpeArt-koulutuskokonaisuuden, joka on laajuudeltaan yhteensä 25 opintopistettä sisältyen monialaisiin opintoihin. Tässä kokonaisuudessa opettajuutta tarkastellaan ja lähestytään paitsi opiskelijan vahvuuksien, myös kehittämistä vaativien epämukavuusalueiden kautta. OpeArtin sisältämässä teatteri-, ilmaisu- ja draamakasvatuksessa ja niiden työskentelytavoissa opettajaksi opiskeleva kohtaa teatterin tekemiseen liittyviä opettajuutta tukevia ja persoonallisuutta kehittäviä sekä luovuutta, rohkeutta, ilmaisukykyä, vuorovaikutusta, projektin suunnittelua ja johtamista tukevia harjoitteita ja toimintoja. OpeArt-kokonaisuus ei edellytä opiskelijoilta taiteellista lahjakkuutta ja kyvykkyyttä eikä harrastuneisuutta, vaan rohkeutta katsoa maailmaa taiteen keinoin. Taiteen ja taitojen oppiminen muodostavat myös välineen itsensä tuntemuksen lisäämiseen, mutta itsetutkiskelun ja itseilmaisun myötä myös toisten havainnoimiseen ja sitä kautta ympäristön hahmottamiseen. Elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja muut taiteen ja taitojen olennaiset ominaisuudet muodostavat keinon ymmärtää kulttuurista monimuotoisuutta. Osaprojekteissa painottuu eri oppiaineiden tavoitteita hyödyntävä työsken-tely, jossa kunkin oppiaineen tavoitteet palvelevat myös yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Musiikkinäytelmäproduktioiden valmistelemisessa ilmiöperustaisuus, yhteistoiminnallinen oppiminen, projektioppiminen ja tutkiva oppiminen ovat tyypillisiä oppimisen elementtejä. 1

2 OpeArt-opintokokonaisuutta tukee myös Savonlinnassa tarjolla oleva valin-nainen Integroiva taideja taitokasvatuksen lyhyt sivuaine. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja perehdyttää opiskelija koulussa opetettavien oppiaineiden perusteisiin. Opiskelija sisällyttää kandidaatin tutkintoon perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaisten opintojen pakollisen sivuaineen lisäksi kieli- ja viestintäopinnot, pääaineopintoja, suppean (25 op) sivuaineen sekä muita opintoja täydentäen tutkinnon 180 opintopisteen laajuiseksi. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa - selittää kasvatustieteellisen alan perusteita - keskustella kasvatustieteiden alan kysymyksistä/osaa osallistua keskusteluun - keskustella sivuaineidensa alaan kuuluvista kysymyksistä - tehdä eron tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun välillä - käyttää kasvatustieteellisen alan tieteellisiä työskentelytapoja - ratkaista kasvatustieteellisen alan kysymyksiä ja tehdä johtopäätöksiä - käyttää opiskelutaitojaan - soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä - viestiä ja keskustella äidinkielellään sekä ruotsin ja englannin kielellä kasvatustieteen tieteenalasta - OpeArt-opintokokonaisuuden suoritetuaan opiskelija osaa integroida taiteen ja tieteenaloja omassa opetuksessaan - opiskelija osaa soveltaa tietämystään taide- ja taitokasvatuksesta toimiessaan kasvatustieteen alan asiantuntijana - opiskelija kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen ja koulutuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteena on, että luokanopettajaksi opiskeleva saavuttaa kasvatustieteen hyvän tuntemuksen sekä tutkintoon kuuluvien sivuaineiden perusteiden tuntemuksen. Lisäksi tutkinnon opiskeltuaan opiskelijalla on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltajana. Kasvatustieteen maisterin tutkinto suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa - soveltaa ja arvioida kasvatustieteellisen alan teorioita ja tutkimus-tietoa kriittisesti - soveltaa sivuaineensa osaamistaan opettajan työhön 2

3 - soveltaa kasvatustieteellisiä tutkimusmenetelmiä - suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetus ja oppimisprosesseja - ottaa käyttöön uudenlaisia opetus ja oppimisprosesseja - viestiä selkeästi alansa aiheesta - selittää kasvatustieteellisiä aiheita hallitsemillaan kielillä - soveltaa tietojaan jatko-opinnoissa OPETUSSUUNNITELMA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Tutkintorakenne Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Pääaine: Kasvatustiede - Perusopinnot 25 op - Aineopinnot 40 op Pakollinen sivuaine: Monialaiset opinnot 60 op Muut opinnot: OpeArt 6 op Valinnainen sivuaine 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 18 op Hops 2 op Vapaasti valittavat opinnot 4 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Pääaine: Kasvatustiede - Syventävät opinnot 85 op Valinnainen sivuaine 35 op 3

4 Opintojaksokuvaukset Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Pääaine: Kasvatustiede Kasvatustiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Education Kasvatustiede tieteenä (2op) Education as a Science Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa kasvatustieteet tieteiden kentässä. Opiskelija tunnistaa kasvatustieteen erityispiirteitä. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen moniulotteisena ja kompleksisena kokonaisuutena. Opiskelija tietää kasvatustieteen syntyhistorian ja eriytymisen. Kasvatus ja kasvatustiede käsitteinä. Kasvatustieteen tutkimuskohteita ja erilaisia näkökulmia kasvatuksen ilmiökentässä. Luennot 8 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 44 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden itsenäinen opiskelu ja tenttiminen (yhdistetty ryhmä- ja yksilötentti). Toteutustavat Luennot, kirjallisuuden opiskelu, tentti Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E tai uudempi painos. Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (sov. osin) Tentissä osoitettu teoreettisen perustan ja käsitteistön hallinta. Syyslukukausi, 1. opintovuosi 4

5 Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen (3op) Introduction to human sciences Opiskelija osaa sijoittaa ihmistieteellisen tutkimuksen tieteiden kenttään on selvillä ihmistieteellisen tutkimusmetodologian monimuotoisuudesta ja sen taustana olevien erilaisten tiedekäsitysten olemassaolosta hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen sekä monitapatutkimuksen peruskäsitteet, tyypilliset tutkimuskohteet ja tutkimusprosessien vaiheet (Ihmis)tieteen luonne. Kvantitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Kvalitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Monitapatutkimuksellinen ihmisen lähestyminen. Tutkimuksen virhelähteiden hallinta ja eettiset perusteet. Eräitä spesifejä tutkimusmenetelmällisiä kysymyksiä. Suoritustapa 1 (vain Skope:n Savonlinnan kampuksen opiskelijoille): Luennot (sis. pienryhmissä työskentelyä) 12 t ja omatoiminen työskentely 69 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja temaattisten oppimistehtävien suorittaminen Moodlessa olevan aineiston avulla. Suoritustapa 2 (vain Kapsy:n kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen sekä ohjauksen koulutuksen opiskelijoille): 2 t luentoja ja omatoiminen työskentely 79 t Moodlessa olevan aineiston ja oppimistehtävien avulla. Kasvatus- tai aikuiskasvatustieteeseen suuntautuvat voivat valita kiinnostustaan tukevia artikkeleita, videoita ja esimerkkitutkimuksia. Soveltuvin osin teokset a) Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne, Paavilainen. Tutkimuksen voimasanat (joko 2011 tai 2013 painos) b) Raatikainen Ihmistieteet ja filosofia. c)hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001./Uudempi. Tutki ja kirjoita Valikoituja artikkeleja ja www-sivuja, jotka ilmoitettu Moodlessa Oppimistehtävien numeerinen arviointi asteikolla 0 5 Suoritustapa 1: syyslukukausi Suoritustapa 2: Moodleen tallennettuja oppimistehtäviä arvioidaan seuraavien määräpäivien jälkeen: 30.9., , , 31.1., ja

6 Oppimisen ja kehityksen perusteet (5op) Basics of Learning and Development Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, selittää ja käyttää kasvatustieteen, pedagogiikan ja erityispedagogiikan käsitteitä. Opiskelija tunnistaa oppijan näkökulman keskeisyyden kasvussa ja oppimisessa. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutuksen keskeisenä prosessina kasvussa ja kasvatuksessa sekä opetuksessa ja oppimisessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ryhmäilmiöitä, vuorovaikutuksen, ryhmäprosessin ja dynamiikan eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opiskelija osaa toimia tasavertaisena ryhmän jäsenenä tiedostaen ja analysoiden sekä oman että muiden toimijoiden merkityksen ryhmän toiminnalle pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa keskustella kokonaisvaltaisesti kasvusta ja oppimisesta sekä niiden tukemisesta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kasvattajuudesta ja opettajuudesta. Opintojaksolla käsitellään käsityksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, tiedosta ja toiminnasta kasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden ilmeneminen opetussuunnitelmien perusteiden laadintaprosessissa ja lainsäädännössä. Jaksolla käydään läpi oppimisen, kehityspsykologian, erityispedagogiikan ja vuorovaikutuksen peruskäsitteistöä. Teemoina ovat myös oppijan kohtaaminen ja kuuleminen sekä kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusosaaminen lapsi- ja aikuisryhmien opetuksessa ja oppimisessa sekä ryhmädynamiikan ja ryhmäprosessien käsitteellistämistä. Luento 24 t, pienryhmätyöskentely 14 t, itsenäinen työskentely 97 t, joka sisältää myös opintopiiriopiskelua, ja luento- ja kirjallisuustentti 2 t. Tentitään luentotentin yhteydessä: Nurmi, J-E, Ahonen, T. Lyytinen, H, Lyytinen, P. Pulkkinen, L & Ruoppila, I Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy. (soveltuvin osin) Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino. (soveltuvin osin) Opintopiirityöskentelyn oheiskirjallisuus: Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus. Keltikangas-Järvinen, L Temperamentti ja koulumenestys. Kujala, T. ym Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Opetushallitus. Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. & Soini, T Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p. Helsinki: WSOY. 6

7 Salmivalli, C Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus. Säljö, R Oppimiskäytännöt: Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl, opintopiiritehtävä hyv/hyl ja tentti vuosi syksy, aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi syksy Orientaatio opettajuuteen (2op) Orientation to Teaching and Teacher s Work Opiskelija tietää opetussuunnitelman opetusta ohjaavana lähtökohtana. Opiskelija tietää tutkivan opettajuuden periaatteet ja osaa arvioida käytännön oppimis- ja opetustilanteita sekä niihin liittyviä ilmiöitä erilaisissa oppimis- ja opiskeluympäristöissä peilaten niitä teoriaan. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata vuorovaikutuksen eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opintojakson teemoina ovat opetussuunnitelma ja sen tasot opetuksen perustana sekä tutkivan opettajan pedagoginen ja didaktinen ajattelu yksilön ja ryhmän tasolla tapahtuvassa opiskelu-opetus-oppimis-prosessissa. Jaksolla käsitellään oppilaiden oppimisedellytysten havainnointia ja tulkintaa sekä niiden merkitystä tutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusta yhteisöllisyyden ja moniammatillisuuden lähtökohtana. Ammatillista kasvua tukeva portfoliotyöskentely alkaa. Luennot 14 t, pienryhmäopetus 8 t, itsenäinen työskentely 32 t ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota. Oheismateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta erikseen sopien sekä valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota hyv/hyl. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Opintojakso suoritetaan Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op -opintojakson yhteydessä. Luokanopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus, 7

8 erityisopettajien koulutus, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, ohjauksen koulutus 1. vuosi, syksy; aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi, syksy Orientoiva harjoittelu (3op) Orientative practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua oppimisympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata ja jäsentää opetus-opiskelu-oppimisprosessia vuorovaikutteisen pedagogiikan näkökulmasta. Opiskelija osaa pohtia reflektiivisesti oppimista ja opettamista koskevia asenteitaan, ennakkokäsityksiään sekä osaa liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen. Opiskelija tutustuu opettajan työn kokonaiskuvaan ja kouluun toimintaympäristönä. Opiskelija tutustuu oppimistilanteiden vuorovaikutussuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa tiimityönä oppimistilanteita. Opiskelija observoi systemaattisesti erilaisten oppilasryhmien oppitunteja. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknologian käyttöön kouluympäristössä. Opiskelija tutustuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin. Opiskelija kirjaa oppimiskokemuksensa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 3 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu oppituntien systemaattista observointia, seurantatehtäviä, oppimistilanteiden suunnittelua ja toteuttamista, ryhmäohjausta, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä oman oppimisen pohtimista ja arviointia (portfoliotyöskentely). Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu suoritetaan opintojakson Opettajuuteen orientoituminen (2 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa (linkki) Esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa. (linkki) Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit. (linkki) Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Samanaikainen opintojakso Orientaatio opettajuuteen -opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote normaalikoulun johtavalle rehtorille ennen harjoittelun alkamista. 8

9 Luokanopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus, erityisopettajien koulutus, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus 1. vuosi, syksy; aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi, syksy Lisätietoja Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op ja Orientaatio opettajuuteen 2 op -opintojaksoihin ilmoittaudutaan WebOodissa samanaikaisesti annettuun määräaikaan mennessä Kasvatushistoria ja -filosofia (5op) History and Philosophy of Education Opiskelija osaa kuvata kasvatushistorian ja kasvatusfilosofian peruskäsitteet ja keskeiset lähtökohdat. Opiskelija kykenee vertailemaan kasvatusfilosofisiin peruskysymyksiin eri aikoina annettuja vastauksia. Opiskelija osaa analysoida menneisyyden kasvatusaatteiden, kasvatus- ja koulutusjärjestelmien ja yhteiskunnan välisiä suhteita eri aikoina sekä niiden merkitystä nykyaikaan ja tulevaisuudessa. Opiskelija alkaa pohdiskella oman kehittyvän kasvatusajattelunsa historiallisia ja filosofisia perusteita. Kasvatushistoria ja kasvatusfilosofia kasvatustieteen tutkimusaloina. Kasvatuksen historian tärkeimmät henkilöt ja heidän kasvatusfilosofiansa 1600-luvulta nykyaikaan. Luennot 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 59 t. Suoritustapoina opetukseen osallistuminen sekä omatoimisena opiskeluna luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen sekä oppimispäiväkirjan tai klassikkoesseen kirjoittaminen. Tenttikirjallisuus: Huhmarniemi, S. & Skinnari, S. & Tähtinen, J. & Anttonen, S. (toim.) Platonista transmodernismiin. (soveltuvin osin) Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuus: Anttila, A-H. & Suoranta, A. (toim.) Ammattia oppimassa. Työväen historian ja perinteen tutkimusseura Iisalo, T. Kouluopetuksen vaiheita. Katedraalikouluista nykyisiin kouluihin. Otava tai uudempi Fröbel, F (1826) Ihmisten kasvatus (Die Menschenerziehung) Kääntänyt ja toimittanut Aili Helenius. Helsinki: Kirja kerrallaan. 9

10 Tentissä osoitettu opintojakson tavoitteiden riittävä saavuttaminen. kevätlukukausi, 1.opintovuosi Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus (5op) Society, Culture, Education Opiskelija osaa selittää kasvatuksen sosiologiset peruskäsitteet, tietää mitä tavoitteita ja tehtäviä kasvatussosiologialla tieteenalana on. Opiskelija osaa tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen ehtoja ja vuorovaikusta globalisaation ja muuttuvan oppimisyhteiskunnan rakennetekijöiden kontekstissa. Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tehtäviä suomalaisesta ja yleismaailmallisesta näkökulmasta sekä ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen olemusta ikäryhmiin, sukupuoleen, ryhmiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan sosiaalistumisen kannalta. Opiskelija ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuureja sekä kasvatus- ja koulutusjärjestelmän peruspiirteet. Opiskelija tietää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön asemalle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutiolle sekä tuntee yhteiskunnan tämänhetkiset muutostrendit. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin kulttuuri- ja hyvinvointipoliittisia ulottuvuuksia. Opiskelijalle avautuu käsitys taiteen ja kulttuurintutkimuksen menetelmistä ja taiteesta yhtenä kasvatuksen kielenä ja hän osaa soveltaa taidetta ja kulttuurisia käytänteitä ilon ja hyvinvoinnin tuottajana sekä henkisen kehityksen edistäjänä. Kasvatussosiologia ja kulttuurintutkimus tieteenalana. Peruskäsitteet ja teoreettiset näkökulmat. Lasten ja nuorten sosialisaatio. Identiteettien rakentuminen ja elämänkulku myöhäismodernilla kaudella. Globalisaatio, koulutuspolitiikka, oppimisyhteiskunta, koulu ja opettajuus sekä mediakulttuuri ja taide kasvatussosiologisesta näkökulmasta. Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja -rakenteisiin niiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja tarkastellaan sitä, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet kasvatuksen muodoille ja koulutusinstituutiolle. Kurssin tavoitteena on avata taiteen, kulttuurien ja yhteiskunnan välisiä valtasuhteita kasvatuksen kentillä. Kulttuurilla ja kulttuurisilla merkityksillä sekä käytänteillä on keskeinen asema yhteiskuntaa ja hyvinvointia rakennettaessa modernissa globalisoituvassa maailmassa. Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen luomaa maailmaa ihmistä määrittävinä kulttuureina, mutta myös ihmisen luomina kulttuurisina käytänteinä. Opintojaksolla pohditaan myös monikulttuurisuutta, kulttuurienvälisyyttä sekä alakulttuureita. Kurssilla paneudutaan myös kriittisesti taiteen ja kulttuurin merkityksiin yhteydessä yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihinsa sekä taiteen välinearvoon ja sen itseisarvoon sekä leikillisyyden kontekstiin. Luennot yhteensä 8 t (sosiologia 4 t ja kulttuuri ja yhteiskunta 4 t) Luentotentti 2 t. Kirjallisuuden tenttiminen yleisinä tenttipäivinä. Itsenäinen työskentely 125 t. 10

11 Tenttikirjallisuus: Kaikki opiskelijat suorittavat yhteensä kolme teosta seuraavasti: Pakolliset kaksi seuraavaa teosta: 1) Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (toim.) Kasvatussosiologia (3.-4. painos); 2a) Julkunen, R Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit tai 2b) Sennett, R., Uuden kapitalismin kulttuuri. Vastapaino Lisäksi tentitään yksi seuraavista: Sava, I. 2007: Katsomme Näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. PS-kustannus Parsons, M How We Understand Art Elliott, D.J Music Matters. A New Philosophy of Music Education Shusterman, R Taide ja estetiikka - Pragmatistinen filosofia ja estetiikka Ruismäki, H. & Juvonen A Searching for a better life trough arts and skills Kasvatustiede, aineopinnot (40) Education, Intermediate Studies Oppiminen ja pedagoginen tuki (5op) Learning and Pedagogical Support Opiskelija osaa selittää oppimisteorioiden merkityksen tiedonmuodostuksen kannalta sekä osaa arvioida tietoteoreettisen ja oppimisteorioiden viitekehyksen merkitystä opetusmenetelmien valinnassa. Lisäksi opiskelija osaa selittää pedagogisen tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten opetusmenetelmien soveltamismahdollisuudet tuen eri tasoilla. Opiskelija tunnistaa ja arvioi oppivan yhteisön ideaa ja käytäntöjä. Opintojakso sisältää oppivan yhteisön käsitteellistämistä, käytäntöä ja tutkimusta, keskeiset tieto- ja oppimisteoriat, kolmiportaisen tuen mallin sekä tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen soveltamismahdollisuudet tukitoimien suunnittelussa. Tentti (sähköinen, 2 t), tenttiin valmistautuminen 52 t, verkkotyöskentely ja oppimistehtävä 81 t. Toteutustavat Hyväksytty tentin suorittaminen on edellytyksenä verkko-opiskeluun osallistumiselle. 11

12 Tentittävä kirjallisuus Ikonen, O. & Krogerus, A. (toim.) Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Tynjälä P Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Verkkotyöskentelyn ja oppimistehtävän lähdemateriaali: Mitchell, D What really works in special and inclusive education. Using evidence-based teaching strategies. Routledge. Kokoteksti EBSCO e-book-palvelu. Lisäksi sisältöön sopivia artikkeleita. Tentti hyv-hyl, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn hyv-hyl, oppimistehtävä 0-5. Erityisopettajien koulutus 2. opintovuosi kevätlukukausi; Erityispedagogiikan tieteenalaopinnot 1. opintovuosi Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet (3op) Foundations of Communal Learning Processes Opiskelija osaa soveltaa ryhmän ohjaamisen taitoja ryhmän toiminnan suuntaamiseen sekä vahvistamaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä oppijoiden osallisuutta ryhmässä. Opiskelija osaa suunnitella ja ottaa käytäntöön yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen ja toimimisen sekä opetusteknologian ja hyvien käytänteiden mahdollisuuksia eri oppiaineissa. Opiskelija osaa arvioida moniammatillisia toimintaympäristöjä sekä erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelija osaa arvioida oppijoiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opintojakso sisältää oppimisympäristöjen käsitteellis-teoreettista tarkastelua ja niiden soveltamista yhteisölliseen tiedonrakentamiseen eri oppiaineissa. Jaksolla käsitellään myös arviointia itsesäätelyn ja oppimisen tukena, tutkivaa ja yhteisöllistä oppimista sekä yhteisopettajuutta. Luennot 8 t. Muu opetus: Pienryhmäopetus: Joensuun aineenopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: 22 t, itsenäinen työskentely 50 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Luokan- ja erityisopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 6 t, itsenäinen työskentely 66 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 10 t, itsenäinen työskentely 62 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät 12

13 Tentittävä kirjallisuus luokan- ja erityisopettajakoulutus sekä kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: Uusikylä, K. & Atjonen, P tai uudempi painos. Didaktiikan perusteet. WSOY. Kumpulainen, K. ym Oppimisen sillat: kohti osallistuvia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. (pdf) Oheiskirjallisuus: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY Kansanen, P Opetuksen käsitemaailma. PS-kustannus. Aine- ja alakohtainen oheiskirjallisuus ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät 0-5. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op Opintojakso suoritetaan Opetuksen perusteiden harjoittelu 7 op (H2) -opintojakson yhteydessä 3. vuosi syksy Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) (7op) Basic Teaching Practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa soveltaa opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä ja yleisen tuen muotoja. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja ja osaa arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan oppijoita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevan praktisen ja teoreettisen tiedon avulla. Opiskelija tutustuu opetussuunnitelmaan opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä perehtyy opettajan perustehtäviin ja niiden hoitamiseen. Opiskelija analysoi oppitunteja. Opiskelija suunnittelee yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opetusta ja toteuttaa sitä käyttäen erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan yleisen tuen muotoja. Opiskelija harjoittelee ryhmän ohjaamisen taitoja. Opiskelija 13

14 tutustuu moniammatillisen yhteistyön toteutukseen koulussa. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä sekä omaa toimintaansa. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 7 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu opetuksen seuraamista, seurantatehtäviä, opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia, yksilö- ja ryhmäohjauksia, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä portfoliotyöskentelyä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa. (linkki). Kontaktiopetusta 70 tuntia, itsenäistä työskentelyä 119 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu 2 suoritetaan opintojakson Yhteisöllinen oppimisprosessi (3 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa (linkki) Esitetään erillisissä harjoittelusuunnitelmissa. (linkki) Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit. (linkki) Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/ hylätty. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu 3 op Oppiminen ja pedagoginen tuki 5 op Luokanopettajakoulutus, erityisopettajien koulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: suoritetaan kun sivuaine perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Aineenopettajan pedagogiset opinnot, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus sekä opinto-ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine: suoritetaan kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Samanaikainen opintojakso Yhteisöllinen oppimisprosessin perusteet -opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote filosofisen tiedekunnan ohjeiden mukaisesti ennen harjoittelun alkamista. Linkki päätökseen 4-0ffd-4b3e-ae1d-c2d04527c6b8 14

15 3. vuosi syksy Lisätietoja Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) 7 op ja Yhteisöllinen oppimisprosessi perusteet 3 op opintoihin ilmoittaudutaan WebOodissa samanaikaisesti annettuun määräaikaan mennessä Soveltava pedagoginen kirjallisuus (5op) Applied Pedagogic Literature Opiskelija tunnistaa ja osaa selittää eri tiedon tai taidon alojen opettamiseen, opiskeluun ja oppimiseen kytkeytyviä pedagogisia erityiskysymyksiä. Vaihtoehto a: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opetusmalleja ja oppimisympäristöjä. Vaihtoehto b: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan luonnontieteiden opetuksen käytäntöjä ja niihin liittyviä teoreettisia malleja. Vaihtoehto c: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan taiteen ymmärtämistä ja opetusmenetelmiä. Vaihtoehto d: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan näkökulmia matematiikan opettamiseen ja oppimiseen. Vaihtoehto e: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan kielitaitoa ja kirjallisuutta sekä mediakulttuuria. Vaihtoehto f: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan katsomusaineiden opettamista ja oppimista. Vaihtoehto g: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Vaihtoehto h: Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan kestävän kehityksen ja taidekasvatuksen näkökulma Suoritustapa Tentti 4 t ja itsenäinen työskentely 131 t Opintojakso tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä. Tentittävä kirjallisuus: Vaihtoehto a: 1.Härkönen, U. (2013) Pedagogical systems theory as a cornerstone of sustainable early childhood and preschool education. In Proceedings of the 10th international JTEFS/BBCC conference Sustainable Development.Culture.Education. Reorientation of teacher education towards sustainability through theory and practice. Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology, No 7, University of Eastern Finland, Joensuu, Finland, pp Online: 2.Helenius, A. & Korhonen, R Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja kehitykseen. WSOY. TAI 15

16 Helenius, A. & Lummelahti, L Leikin käsikirja. PS-kustannus. Juva: Bookwell. 3.Karlsson, L. & Karimäki, R Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. TAI Hytönen, J Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Vaihtoehto b: Valitse kaksi seuraavista: 1. Wellington, J. & Osborne, J Language and Literacy in Science Education 2. Osborne, J. & Dillon, J. (toim.) Good Practice in Science Teaching. What Research has to say 3. Sears, J. Sorensen,P Issues in Science Teaching 4. Bell, B. & Cowie, B Formative Assessment and Science Education Vaihtoehto c: Valitse kolme seuraavista: 1. Wallin, N.L., Merker, B. & Brown, S. (Eds.) The Origins of Music. ss , , Elliott, D.J. (Ed.) Praxial Music Education: Reflections and Dialogues. 3. McPherson, G. (Ed.) The Child as a Musician: A Handbook of Musical Development. 4. Ruismäki H. & Juvonen A Searching for a better life trough arts and skills 5. J. Louhivuori, P. Paananen & L. Väkevä (Eds.) Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen Vaihtoehto d: 1. Haapasalo, L Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu osat R3, S3 ja K3. 2. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.) Matematiikka - näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen, s Haapasalo, L. & Sormunen, K. (toim.) Towards Meaningful Mathematics and Science Education, s Vaihtoehto e: Fisher, Ros, Larkin, Shirley, Jones, Susan J. & Myhill, Debra: Using talk to support writing. London: SAGE, Herkman, Juha: Kriittinen mediakasvatus, Laakso, Maria, Heikkilä-Halttunen, Päivi & Lahtinen, Toni (toim.): Tapion tarhoista turkistarhoille. Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Helsinki: SKS Vaihtoehto f: 1. Luodeslampi, J. & Nevalainen, S. (toim.) Opetan uskontoa alakoulussa. Helsinki: Lasten keskus. 2. Räsänen, A Peruskoulun uskonnonopetus. Helsinki: Teologinen kirjallisuusseura. 3. Ubani, M., Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J Kokonaisvaltainen kasvatus, Lapsi, ja uskonto. Helsinki: Lasten keskus. Vaihtoehto g: 1. Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö 2. Roblyer, M.D. & Doering, A.H Integrating Educational Technology into Teaching Vaihtoehto h: (vain Savonlinna) 16

17 Luhman, N Introduction to Systems theory. (Translated by Peter Gilgen). UK, Cambridge: Polity. Luvut: I:1 ja 2 sekä II:1 ja 8 sekä V:1. Jämsä, T The concept of sustainable education. Teoksessa A. Pipere (toim.) Education and Sustainable Development: First Steps Toward Changes, Volume 1, Halsall, F Systems of arts. Art, history and systems theory. Oxford, Bern, Bruxelles, Frankfurt am Main, NY, Wien: Peter Lang Härkönen, U Diversity of Early Childhood Education Theories in a democratic society. Journal of Teacher Education and Training (6), 2006, (pp ). Daugavpils: Daugavpils University, Institute of Sustainable Education. ISSN : 2. vsk. syyslukukausi/kevätlukukausi Kvantitatiivinen tutkimus I (5op) Quantitative Research Methods I Opiskelija osaa kuvata tutkimusaineistoa taulukoiden ja kuvaajien avulla sekä käyttää eri mittaustasoihin soveltuvia tunnuslukuja. Hän osaa selittää tilastollisen päättelyn perusteet; hän tunnistaa testien käytön edellytykset sekä pystyy vertailemaan erilaisten tilastollisten testien käyttötarkoituksia. Lisäksi hän osaa tulkita tilastollisten testien tuloksia oikeata tilastollista sanastoa käyttäen, käyttää SPSS-ohjelman perustoimintoja sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan alustavasti pienimuotoisessa harjoitustyössä sekä opinnäytetyössään. Opiskelijassa syntyy utelias ja myönteinen asenne tilastollisia menetelmiä kohtaan. Mittaaminen, otantatekniikat, tilastollinen kuvailu ja tilastollisen päättelyn perusteet. Yksi- ja useampiulotteiset frekvenssijakaumat ja tunnusluvut. Tilastollinen estimointi, hypoteesien testaaminen ja teoreettiset todennäköisyysjakaumat. Muuttujien välisen riippuvuuden kuvaaminen ja testaaminen (korrelaatiokertoimet ja khin neliön testi). Keskiarvojen erojen testaamisen perusteet (Studentin t-testi). SPSS-ohjelman käytön perusteet tutkimusaineiston analysoinnissa. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 20 t ja harjoitukset 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 93 t. Suoritustapoina a) opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen, b) luennoilla annettujen kotitehtävien suorittaminen ja niiden ratkaisujen läpikäyminen harjoituksissa ja c) harjoitustyö parityöskentelynä. Toteutustavat Opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen ja harjoitustyö parityöskentelynä. 17

18 Tentittävä kirjallisuus: Nummenmaa, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. s , Tentti: 0-5; harjoitukset ja harjoitustyö: hyväksytty-hylätty; suoritetuista kotitehtävistä voi saada luettua hyväksi enintään 20 % tentin tulokseen. 2. opintovuosi, kevätlukukausi Kvalitatiivinen tutkimus I (5op) Qualitative Research I Opiskelija tunnistaa eri kvalitatiivisten menetelmien tieteenfilosofiset perusteet osaa muotoilla tutkimustehtävän, kuvata kvalitatiivisen tutkimusprosessin ja tunnistaa sen monimuotoisuuden osaa valita tarkoituksenmukaisen lähestymistavan erityppisiin kvalitatiivisiin tutkimustehtäviin ja käyttää joitakin kvalitatiivisten aineistojen keruu- ja analysointitapoja on selvillä virhelähteiden hallinnan eri ulottuvuuksista ja tutkimuseettisistä vaatimuksista Kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet. Laadullisen tutkimusprosessin yleispiirteet. Laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistokeruumenetelmiä ja analyysin lähtökohtia. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, omatoiminen työskentely ja kirjallisen harjoitustyön laatiminen. Luennot 12 t, harjoitukset/työpajatyöskentely 20 t, tentti 2 t, itsenäinen työskentely 101 t. Eskola, & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tuomi, J. & Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi verkkoympäristössä oleva aineisto Kirjallisuus- ja luentotentin hyväksytty suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kirjallisuus- ja luentotentti: 0-5. Harjoitukset: hyväksytty-hylätty. Harjoitusten hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa. 3. opintovuosi, syyslukukausi 18

19 Kasvatustieteiden tiedonhaku (1op) Information Skills in Educational Sciences Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin, tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat sekä muita keskeisiä tieteellisiä tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Opintojakso suoritetaan tutkielmaopintojen yhteydessä. Kurssi koostuu luennoista ja demoista (2 x 2 tuntia) sekä verkkokurssista tehtävineen. Sisältyvät verkkokurssin aineistoihin Moodle-ympäristössä. Hyväksytty/hylätty Kandidaatin tutkielmaseminaari (3op) Bachelor s Thesis Seminar Opiskelija osaa rajata aiheen ja asettaa tutkimusongelman laatia tutkimusongelmaan vastaavan tutkimussuunnitelman esitellä tutkimusprosessin ja tulokset suullisesti arvioida toisten tekemiä tutkimuksia ja antaa perusteltua ja rakentavaa palautetta Kasvatustieteellisen (kasvatustiede) tutkimuksen tekemisen perusteet ja tutkimusprosessin eri vaiheet. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, kandidaatin opinnäytteen esittely ja opponointi. Seminaarityöskentely 28 t (yhteisluennot 4 t, ryhmässä tapahtuva seminaarityöskentely 24 t), omatoiminen työskentely 53 t. 19

20 Tutkielman teon tukena käytettävät teokset: Eco, Oppineisuuden osoittaminen Hirsjärvi ym (tai uudempi painos). Tutki ja kirjoita Karisto, & Seppälä Maukas gradu Hakala, Uusi graduopas Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Edellytykset Suoritettuina edeltävät opinnot Kvantitatiivinen tutkimus 1 ja Kvalitatiivinen tutkimus opintovuosi, kevätlukukausi Kandidaatintutkielma (6op) Bachelor s Thesis Opiskelija osaa tutkimuksen tekemisen perusteet arvioida oman tutkimuksen luotettavuutta esitellä tutkimusprosessin ja tulokset kirjallisesti kasvatustieteellisen tieteenalan käytäntöjen mukaisesti osaa esittää pro gradu -tutkielmaan soveltuvia jatkotutkimusehdotuksia Perehtyminen suunnitelmalliseen tiedonhankintaan, metodologisiin mahdollisuuksiin ja tieteelliseen viestintään laatimalla tieteellisen kandidaatintutkielman. Kandidaatin opinnäytteen laatiminen. Kandidaatin- tai sivuaineen opintojen tutkielma, joka tehdään yksilö- tai parityönä, voi olla pienimuotoinen empiirinen, teoreettis-filosofinen tai systemaattisella analyysilla tehty tutkielma, jonka suositeltu laajuus on noin sivua. Omatoiminen työskentely 162 t. Toteutustavat Tutkielma suositellaan tehtäväksi olemassa olevasta tutkimusaineistosta tai osana osaston jotain tutkimushanketta. ks. Kandidaatin tutkielmaseminaari -opintojakso Tutkielma

21 Edellytykset Suoritettuina edeltävät opinnot Kvantitatiivinen tutkimus 1 ja Kvalitatiivinen tutkimus 1. Opiskelijan on ennen kandidaatintutkielman hyväksymistä kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Kypsyysnäyte arvioidaan sisällön ja äidinkielen osalta. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. 3. opiskeluvuosi Kypsyysnäyte (KK) (0) Maturity Test for Candidate s Thesis Opiskelija hallitsee hyvin tutkielman aihepiirin hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen osaa kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseen liittyvää yleistajuista tekstiä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan filosofisen tiedekunnan kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisenä kuulustelupäivänä tai erikseen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan 1-3 tutkielmaan liittyvää aihetta. Näistä valitaan yksi aihe, josta laaditaan essee. Toteutustavat Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen WebOodissa sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeltä odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Hyväksytty-hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön osalta tutkielman ohjaaja ja kieliasun osalta kielikeskus. Edellytykset Opiskelija voi ilmoittautua kypsyysnäytteeseen sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. 3. opintovuosi Lisätietoja Opetuskieli: suomi Opinnäytetyötä ei voida arvioida ennen kypsyysnäytteen hyväksyttyä suoritusta. Dekaani voi anomuksesta myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. 21

22 Pakollinen sivuaine Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60op) Multidisciplinary Study Programme in Basic Education Pakolliset opinnot 55 op Tekstitaidot ja kielitieto (5op) Literacy Education and Language Awareness Opiskelija osaa analysoida tekstitaitoja sekä sosiaalisina että kognitiivisina taitoina pedagogisin sovelluksin. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida oppilaiden kielen oppimisprosessin. Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen teoreettiset mallit ja osaa soveltaa niitä opetukseen. Opiskelija tunnistaa erilaiset lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja niiden syytekijät, osaa arvioida tekstitaitoja ryhmä- ja yksilötasolla sekä osaa ohjata ja tukea erilaisissa kehitysvaiheissa olevien oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kielen eri merkityksiä ja tehtäviä erilaisissa viestintäympäristöissä, mukaan lukien median ja puheviestinnän. Opiskelija tunnistaa suomen kielen rakenteen erityispiirteet ja osaa analysoida niitä soveltaen opetuksessaan. Opintojaksolla käsitellään tekstitaitoja monenlaisten tekstien tuottamisen, tulkitsemisen näkökulmista. Tekstitaitojen opetusta ja kriittistä lukutaitoa lähestytään genrepedagogisesta näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista tarkastellaan ja harjoitellaan puhumisen, havainnoinnin, argumentointi- ja tulkintataitojen näkökulmasta. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lähestytään teoreettisten mallien ja pedagogisten sovellutusten kautta. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeuksia ja taitojen arviointia käsitellään yleisen tuen näkökulmasta. Kielitietoisuutta tarkastellaan osana kielen kehittymistä. Metakieltä sekä suomen kielen rakennetietoutta ja merkitystasoja käsitellään kielenkäytön havainnoinnin ja kielellisten ilmiöiden selittämisen apuneuvoina. Luennot 32 t, suurryhmäopetusta 2 t, pienryhmäopetus, observoinnit tai lukupiirit 26 t, itsenäinen työskentely 70 t ja tentti 2 t. Luennoista 10 tuntia ja pienryhmäopetuksesta 4 tuntia suunnataan esija alkuopetusikäisten lasten kielen oppimisprosessiin ja ohjaamiseen. Muu opetus suoritetaan seuraavasti: metakielen hallinta ja opetus 6 t luentoja ja 6 t pienryhmäopetusta, tekstitaitojen didaktiikka ja genrepedagogiikka 4 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, kielen vaihtelu 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, puheviestintä 4 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, palautteenanto ja arviointi 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetus, mediakasvatus 2 t luentoja sekä 4 t pienryhmäopetus, semantiikka ja pragmatiikka 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta. Lisäksi suurryhmäopetuksena järjestetään 2 t aloitusseminaaria oppiaineen aihealueista. Toteutustavat Luennot, suurryhmäopetus, harjoitukset, observoinnit alkuopetuksessa, kirjalliset tehtävät ja tentti luennoista ja kirjallisuudesta. 22

23 Tentittävä kirjallisuus: Lerkkanen, M-K Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Oheismateriaali: Myöhemmin sovittavaa kirjallisuutta ja artikkeleja. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja ryhmätyöskentelyyn: hyväksytty hylätty; kirjalliset työt tai tentti: vuosi, syksy (Joensuu) 1. vuosi, syksy (Savonlinna) Kirjallisuuskasvatus (5op) Literary Education Opiskelija perehtyy kirjallisuuden, erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden, käyttöön. Hän perehtyy kirjallisuuden lajeihin, käsitteisiin ja tutkimuksellisiin näkökulmiin ja osaa soveltaa niitä kirjallisuuskasvatuksen lähtökohdista käsin. Opiskelija saa valmiuksia kirjallisuuden käyttöön osana draama- ja teatterikasvatusta. Opiskelija tietää draaman keskeisimmät lajit ja tuntee draaman keskeisiä käsitteitä ja työ- ja sovellustapoja. Kotimaisten teosten rinnalla kurssilla käsitellään myös kansainvälisesti keskeistä lastenkirjallisuutta ja tutustutaan alan uusiin suuntauksiin. Opiskelija osaa ottaa työskentelytapojen valinnassa huomioon erilaiset oppijat. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita teoksiin sopivat käsittelytavat eri luokka-asteille. Erityyppisiä maailmankuvia sisältäviä fiktiivisiä tekstejä, erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Kriittistä lukemista. Kirjallisuuskasvatuksen perusteet ja kirjallisuustieteen peruskäsitteet. Kirjallisuutta lähestytään paitsi taiteena myös lukemisprosessin ja lukuharrastuksen näkökulmasta. Kampuskohtaisesti osa sisällöstä voidaan kohdentaa draamaan, ekokritiikkiin ja monikulttuurisiin teemoihin ja näistä kumpuaviin työtapoihin. Kontaktiopetusta 44 t, joista 20 t luentoja ja 24 t harjoituksia. Projektityöt, lukupiirit, pienimuotoisten esitysten harjoittelu ja muu itsenäinen työskentely ja kirjalliset työt 91 t. Toteutustavat Kurssin suorittaminen edellyttää kaunokirjallisten teosten lukemista, harjoitustöiden tekemistä ja aktiivista osallistumista työskentelyyn. Opetusta voidaan eriyttää siten, että erityispedagogiikan opiskelijat kiinnittävät huomiota erityisesti erilaisten oppijoiden opetukseen ja kampuskohtaisesti siten, että Savonlinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota draamakasvatukseen osana kirjallisuuskasvatusta. 23

24 Luettava ja kirjallisissa töissä käsiteltävä lähdekirjallisuus: Linna, Helena Lukuonni. Kirjallisuuden opetus ala-asteella; Jokisalo, Jouko & Simola Raisa (toim.) Kulttuurisia kohtaamisia; Rastas, Anna (toim) Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa; Toivanen, Tapio Lentoon! Draama ja teatteri koulussa! Opintojakson yhteydessä ilmoitettava oheismateriaali: lasten- ja nuortenkirjallisuutta (kuvakirjoja, helppolukuisia kirjoja, satuja, lasten- ja nuortenromaaneja). Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja ryhmätyöskentelyyn: hyväksytty-hylätty. Kirjalliset työt vuosi syksy (Savonlinna); 2. vuosi syksy (Joensuu) Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa (5op) Inquiry-based Science Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata luonnontieteiden oppiaineiden taustalla olevien tieteenalojen toimintaa ja luonnetta. Opiskelija osaa tunnistaa, selittää ja mallintaa tieteenalojen käsitteiden avulla niitä keskeisiä elottoman ja elollisen luonnon ilmiöitä ja rakenteita, joihin perusopetuksen luokkien ympäristötiedon opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet kohdistuvat. Opiskelija osaa soveltaa luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämän tilanteisiin ja hyödyntää lähiympäristöään henkilökohtaisessa sekä yhteisöllisessä oppimisessa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienimuotoisia luonnontieteellisiä kokeita ja tutkimuksia. Lisäksi opiskelija osaa yhdistää kestävän kehityksen osa-alueita sekä terveyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä luonnontieteiden opetukseen. Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisprosessin ja oppilaan ajattelun tukena sekä havainnollistamisen ja arvioinnin apuvälineenä. Opintojaksolla tarkastellaan oppijan ennakkotietämystä ja asenteita luonnontieteiden oppimisen lähtökohtana sekä mahdollisia erityisen tuen tarpeita. Opiskelijaa haastetaan pohtimaan kriittisesti tietoa, asenteita ja arvoja suhteessa omaan toimintaan. Elämän keskeisiin elinehtoihin liittyviin ilmiöihin (mm. planetaarisuus, lämpö, valo, vesi) perehdytään tutkivan ja kokeellisen oppimisen keinoin. Opintojaksolla painotetaan mallintamista ja selittämistä luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen tukena. Lisäksi opintojaksolla tarkastellaan eliöiden ja ekosysteemien kehitystä, rakennetta ja toimintaa perusopetuksen luokkien ympäristötiedon opetussuunnitelman sisältöjä mukaillen. Opintojaksolla hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa, koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ja asiantuntijoita luonnontieteiden yhteisöllisessä ja osallistavassa oppimisessa. Kontaktiopetusta 66 t (FY/KE luennot 8 t + harj. 12 t, BI/GE luennot 8 t, joista 2 t elokuussa + harj. 36 t, joista 20 t elokuussa, yhteinen tentti 2 t). Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, reflektoivat tehtävät, tentti sekä projektityö ja kasvikokoelman laatiminen. Itsenäistä työskentelyä 69 t. 24