Monialtistuminen kemikaaleille työpaikalla

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Monialtistuminen kemikaaleille työpaikalla Tiina Santonen, LT, MSc in Applied Toxicology Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 2

3 Taustaa Kemikaalien terveysriskejä arvioidaan yleensä aina kemikaalikohtaisesti Työpaikoilla työperäinen altistuminen kemikaaleille on kuitenkin yleensä aina seka-altistumista useille yhdisteille Miten tämä pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa työntekijään kohdistuvia riskejä? Mitä lainsäädäntö sanoo yhteisvaikutuksista ja niiden huomioimisesta? Onko yhteisvaikutusten arviointiin olemassa apuvälineitä? Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 3

4 Kemikaalien yhteisvaikutukset Mikä on yhteisvaikutus? Arkikielessä yhteisvaikutus on eri tekijöiden, esimerkiksi kemikaalien toisiaan vahvistava, synergistinen vaikutus Tällöin eri tekijöiden välillä vuorovaikutus/interaktio

5 Metabolinen interaktio - + Etanolin nauttimisen vaikutus ksyleenin toksikokinetiikkaan 2 tunnin kestoisen 400 ppm (a) ja 100 ppm (b) ksyleenialtistumisen aikana (ref. Riihimaki et al., Arch. Toxicol, 1982, 49, ) Lääkeainepuolelta tunnetaan useita yhteisvaikutuksia, jossa toinen aine vaikuttaa joko synergistisesti tai antagonisesti toisen aineen käyttäytymiseen elimistössä. - kemikaalien kohdalla nämä yhteisvaikutukset ovat huomattavasti huonommin tunnettuja

6 Kemikaalien tunnettuja synergistisiä vaikutuksia: Esim. Asbesti +tupakointi Radon +tupakointi Etanoli +rikkihiili Etanoli +dimetyyliformamidi Etanoli +ksyleeni Typpidioksidi +otsoni MEK +n-heksaani Tolueeni +ksyleenit

7 Yhteisvaikutus voi kuitenkin olla myös additiivinen/yhteenlaskettava, jolloin vuorovaikutusta ei ole esim. useamman ärsyttävän aineen aiheuttama ärsytysvaikutus Myös näiden kohdalla huomiotta jättäminen saattaa johtaa riskin aliarviointiin

8 Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaissa ei erikseen mainintaa yhteisvaikutuksista, mutta niitä on useissa alempiasteisissa säädöksissä: VNa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) STMa haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014) ja HTP-arvot VNa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) VNa työntekijöiden suojelemisesta tärinältä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)

9 VNa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) Asetuksen 6 :n mukaan vaarojen tunnistamisessa ja riskienarvioinnissa on otattava huomioon kemiallisten tekijöiden vaaralliset ominaisuudet, määrät sekä tekijöiden mahdolliset yhteisvaikutukset.

10 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) Asetuksen 11 : Työnantajan on riskin arvioinnissa otettava erityisesti huomioon: 3) vaikutukset niiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, joiden työterveyshuolto on todennut olevan erityisen alttiita melulle; 4) mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka aiheutuvat melun ja työhön liittyvien sisäkorvalle myrkyllisten aineiden tai melun ja tärinän yhteisvaikutuksesta; 5) melun ja varomerkkien tai melun ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta aiheutuvat välilliset vaikutukset, joilla voi olla vaikutusta työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen;

11 Terveystarkastukset työterveyshuollossa opas, TTL, 2005 VNa terveystarkastuksista erityistä sairauden vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001, Liite 1); tarkastusten tarvetta harkittaessa huomioitava myös mahdollinen altistuminen monille eri tekijöille ja niiden yhteisvaikutus tällä hetkellä terveystarkastusoppaassa ( Sininen kirja ) ei tarkempaa ohjeistusta miten tulisi huomioida

12 Mitä yhteisvaikutuksista tiedetään? Eri altisteita on niin paljon, että mahdollisten kombinaatioiden määrä (kemikaalit) on lähes tähtitieteellinen! Paljon voidaan päätellä vaikutusmekanismien tuntemisen perusteella Jos vaikutustapa ja kohde-elin on sama, jonkinlaisia yhteisvaikutuksia voi esiintyä Tutkimuksia yhteisvaikutuksista tehty joistakin sadoista yleisimmistä kombinaatioista, ongelmana altisteiden moninaisuus Fysikaalisia ympäristötekijöitä rajatumpi määrä ja yhteisvaikutukset/interaktiot tunnetaan paremmin Epidemiologisista tutkimuksissa voidaan saada tietoa sekaaltistumisten terveysvaikutuksista (esim. hitsaajien keuhkosyöpäriskiä tai kumiteollisuuden altisteiden syöpäriskiä koskevat tutkimukset)

13 Esim. Kumiteollisuuden pölyt ja huurut Epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu lisääntynyt keuhkosyöpäriski kumiteollisuudessa IARC ryhmä 1 (2012) Epäselvää, mihin spesifisiin altisteisiin syöpäriski liittyy. Kumiteollisuuden raaka-aineet ja altisteet hyvin vaihtelevia riippuen esim. tuotteista mitä tuotetaan. Lisäksi muuttuneet ajan myötä. Onko syöpäriski relevantti vielä tänä päivänä? Mitä altisteita tulisi kumiteollisuudessa seurata? Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 13

14 Yksinkertainen vai monimutkainen seos? Yksinkertainen seos: kahden tai useamman aineen seos, koostumus tunnettu esim. maalin liuotinhuurut riskinarviointi voidaan pohjata yksittäisten aineiden vaaraominaisuuksiin Monimutkainen seos: kymmenien tai satojen aineiden seos, koostumusta ei täysin tunneta, usein vaihteleva esim. dieselpakokaasut, muovikäryt yleensä tarvitaan tietoja koko seoksen vaaraominaisuuksista 14

15 Yksinkertaisten seosten riskinarviointi: Summakaava Kun aineilla sama vaikutustapa/kohde-elin, vaikutus oletetaan additiiviseksi Altistumisen haitallisuus voidaan arvioidaan kaavalla: C1/HTP1 + C2/HTP2 + + Cn/HTPn jos 1, seoksen HTP-arvo ylittyy 15

16 Milloin summakaavaa tulisi käyttää? Altistuttaessa samanaikaisesti/peräkkäin aineille, joilla sama vaikutustapa/kohde-elin HTP-arvo perustuu samaan vaikutukseen yhteinen vaikutustapaluokka Mixie-tietokannassa => Tiedonlähteet => Tietopankkeja ja portaaleja sama terveysvaaraluokitus ei kuitenkaan esim. herkistäville aineille Huomioidaan kaikki merkittävät altisteet esim. C/HTP > 0,05 16

17 Esimerkki yksinkertaisen seoksen riskinarvioinnista Huonekalulevyjen lakkaus aminohartsilakalla Mitatut keskipitoisuudet ja HTP-arvot: ksyleenit 19 ppm/8h (HTP 50 ppm/8h) n-butanoli 17 ppm/8h (HTP 50 ppm/8h) etanoli 85 ppm/8h (HTP 1000 ppm/8h) formaldehydi 0,11 ppm/8h (HTP 0,3 ppm/8h) Yksittäisten aineiden pitoisuudet < 50 % HTP-arvoista 17

18 Esimerkki yksinkertaisen seoksen riskinarvioinnista Kaikki aineista aiheuttavat silmä- ja ylähengitystieärsytystä => käytetään summakaavaa: Cksy/HTPksy + Cbut/HTPbut + Ceta/HTPeta + Cfor/HTPfor = 19/ / / ,11/0,3 = 1,17 Seoksen laskennallinen pitoisuus 117 % HTP-arvosta => altistuminen liiallista 18

19 Mixie-verkkotyökalu Maksuton työkalu työympäristön kemikaalien yhteisvaikutusten arviointiin (Montrealin yliopisto/irsst) Tiedot n. 700 aineen terveysvaikutuksista ja tutkimuksissa havaituista yhteisvaikutuksista terveysvaikutukset ryhmitelty 32:een luokkaan (kohdeelin ja/tai vaikutustapa) Saatavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilta => Tiedonlähteet => Tietopankkeja ja portaaleja myös suomenkielinen käyttö- ja tulkintaopas! 19

20 Mixie kertoo, kuuluvatko jotkin käyttäjän valitsemista aineista samaan vaikutustapaluokkaan, eli onko summakaavan (C 1 /HTP 1 +C 2 /HTP C n /HTP n ) käyttö perusteltua laskee summakaavan mukaiset laskut aineille, joilla on sama vaikutustapa huom. käyttäen Kanadalaisia raja-arvoja! näyttää yhteenvedon tutkimuksissa mahdollisesti havaituista synergistisistä vaikutuksista merkityksen arviointi jää käyttäjän tehtäväksi Mixie 20

21 Mixien käytössä huomioitavaa Kanadalaiset raja-arvot poikkeavat HTP-arvoista Laajat vaikutustapaluokat voi summata aineita, joilla erilainen vaikutustapa yliarvioi vaaran turvalliseen päin Voi siirtää huomion aineen kriittisistä vaikutuksista yhteisiin vaikutuksiin 21

22

23

24

25 Monimutkaiset kemialliset seokset miten menetellä? Monimutkaiset seokset (complex mixtures) ovat erilaisia seoksia ja käryjä, joiden koostumusta ei täysin tunneta Esim. dieselpakokaasut, muovien lämpöhajoamistuotteet, monimutkaiset öljyhiilivetyseokset, PAH-seokset Tällöin ei voida soveltaa yhteenlaskukaavaa Indikaattoriyhdisteen käyttö, esim. alkuainehiilen määrä dieselpakokaasuille altistuttaessa Summapitoisuuden käyttö, esim. PCBn raja-arvo tiettyjen PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle Tavoitetasoja voidaan asettaa mahdollisten terveysriskien ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) perusteella

26 Monimutkaisten seosten riskinarviointi: Tavoitetasot ( Dieselpakokaasut koko seos, indikaattoriaine alkuainehiili lyhytaikaisen altistumisen indikaattoriaine typpidioksidi PAH-yhdisteet koko seos, indikaattoriaine bentso[a]pyreeni lisäksi oma tavoitetaso naftaleenille Terästen hitsaushuurut seostettu: kriittinen komponentti kromi(vi) seostamaton: kriittinen komponentti mangaani Kestomuovien (PE, PP, PS, PVC) työstössä syntyvät epäpuhtaudet koko seos, indikaattoriaine muoviaerosoli tai hengittyvä aerosoli + styreeni (PS) ja kloorivety (PVC) 26

27 Melu ja kemikaalit Erityisesti tolueeni, styreeni, häkä, rikkihiili, lyijy ja elohopea => työpaikalla hyvä noteerata, jos on näitä kemikaaleja ja melua => vaikutuksia voi syntyä yhteisvaikutuksen seurauksena, vaikka sekä melutaso että kemikaalipitoisuudet eivät kovin hälyttäviä olisikaan

28 Meluhuomautus HTParvoluettelossa Eräät kemikaalit voivat lisätä melun haitallisia kuulovaikutuksia. Näin ollen samanaikainen altistuminen ns. ototoksiselle kemikaalille ja melulle voi aiheuttaa kuulovaurion tavallista herkemmin. HTP-arvoja asetettaessa ei ole huomioitu aineiden mahdollisia yhteisvaikutuksia melun kanssa. Altistuttaessa kyseisille kemikaaleille on työpaikalla syytä kiinnittää huomiota kemikaalialtistumisen vähentämiseen sekä melun vaimentamiseen. Koskee seuraavia aineita: lyijy, rikkihiili, hiilimonoksidi, elohopea ja sen orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet, styreeni ja tolueeni Stockm ann- Juvala

29 Melu-huomautusten perusteista Styreeni Työpaikkatutkimusten mukaan kuulon heikkenemistä havaittu 3,5-22 ppm pitoisuuksissa (<85 db). HTP: 20 ppm. Synergistinen vaikutus melun kanssa nähty eläinkokeissa. Tolueeni: Työpaikkatutkimusten mukaan kuulon heikkenemistä havaittu lähellä HTP-arvoa olevissa pitoisuuksissa (<85 db). HTP: 25 ppm. Synergistinen vaikutus melun kanssa nähty eläinkokeissa. Hiilimonoksidi: Todennäköisesti ei kuulovaikutuksia sellaisenaan. Selkeä yhteisvaikutus melun kanssa (koe-eläimet). Rikkihiili: Työpaikkatutkimusten mukaan kuulon heikkenemistä havaittu 3-8 ppm pitoisuuksissa. HTP: 5 ppm. Ei eläindataa eikä tietoa onko synergistista vaikutusta melun kanssa Stockm ann- Juvala

30 Yhteenveto Muistettava huomioida myös mahdolliset yhteisvaikutukset kun työntekijä altistuu työssään useammalle kuin yhdelle aineelle 1. Ensin kuitenkin arvioidaan yksittäisten aineiden pitoisuudet, vaikutukset ja näistä aiheutuva riski 2. Sitten tunnistetaan mahdolliset yhteiset kohde-elimet/vaikutustavat Tässä voi hyödyntää Mixie-tietokantaa pitoisuusmittaukset saattavat olla tarpeen, vaikka altistuminen yksittäisille aineille arvioitaisiinkin vähäiseksi summakaava pitoisuusmittaustuloksia tulkittaessa Esim. ärsytysoirekysely saattaa tuoda tietoa liiallisesta (yhteis)altistumisesta ärsyttäville aineille 3. Huomioidaan mahdolliset synergistiset vaikutukset (Mixie) yhteisaltistumisen välttäminen näissä tapauksissa/altistumisen minimointi Monimutkaisten seosten osalta käytetään seoskohtaisia raja-arvoja/tavoitetasoja (jos saatavilla) Meluhuomautuksen omaavien aineiden kohdalla kiinnitetään huomiota samanaikaiseen melualtistumiseen ja altistumisen minimoimiseen (selkeästi) alle rajaarvotasojen. 30

31 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos